Punniten pontta nurmen viljelyyn

MAATALOUSYHTYMÄ LAPPALA, SIILINJÄRVI

Yrittäjät Anna, 59, Jussi, 62, ja Juha-Pekka Lappalainen, 32. Antti Lappalainen, 34, työskentelee myös yhtymässä, mutta ei ole vielä osakas. Lisäksi on yksi vakituinen työntekijä. Tila Viljelyssä noin 350 ha, josta 200 ha nurmella. Lisäksi viljellään ohraa murskesäilöviljaksi. Peltotöistä rehunkorjuu ja puolet lannanlevityksestä on ulkoistettu. Yhtymä muodostuu kolmesta tilasta: Siilinjärven Pöljällä ovat lypsylehmät, Siilijärven Toivalassa nuorkarja ja Lapinlahden Alapitkällä kasvinviljelyä. Eläimet 240 lehmää (holstein 99 %, ayrshire 1 %) ja nuorkarja. Maito Keskituotos 12 170 kg EKM/12 kk, rasvaa 4,25 % ja valkuaista 3,63 %. Navetta Vuonna 2003 valmistunut ja vuonna 2017 remontoitu neljän lypsyrobotin pihatto. Ape jaetaan mattoruokkijalla. Osa parsista on syväparsia, joissa käytetään kuivikkeena separoitua lantaa. Säilörehu Timotei-nurminata-ruokonatanurmesta korjataan ajosilppurilla kolme satoa 3–4 vuonna. Varastointi laakasiiloihin ja osa kolmannesta sadosta paaleihin. Nurmen keskisato 8 000– 9 000 kg ka/ha. Tilalla panostetaan nurmisatojen parantamiseen.

Sari Perälä ja Antti Lappalainen kannustavat muitakin tiloja vaakojen hankintaan. Nurmituotannon kehittäminen on helpompaa, kun tietää, paljonko kukin lohko tuottaa satoa. Akselivaaka näyttää kuorman painon kymmenen kilon tarkkuudella 20 000 kilon akselipainoon saakka.

LAPPALAN MAATALOUSYHTYMÄSSÄ SIILINJÄRVELLÄ TOTUTELTIIN AJOVAA’AN KÄYTTÖÖN VIIME KESÄNÄ. YRITTÄJIEN MIELESTÄ VAAKA SUJUVOITTAA TYÖTÄ.

Kolme vuotta sitten hankittu 240 lehmän pihatto, toisella tilalla sijaitseva hiehokasvattamo ja 350 hehtaarin viljelyala pitävät Lappalan maatalousyhtymän yrittäjät liikkeellä.

Vuonna 2003 rakennetussa lypsylehmäpihatossa on tehty viime vuosina paljon remonttia, ja navetta onkin vienyt pääosan yrittäjien ajatuksista sekä työajasta. Nyt alkaa olla aikaa keskittyä myös nurmen viljelyn kehittämiseen. Peltoja on paranneltu tähänkin saakka noin 15 hehtaarin vuotuisella salaojitustahdilla.

Yli ajettava akselivaaka hankittiin tilalle nurmiviljelyn kehittämisen tueksi. Vaaka kertoi viime vuonna selvästi muun muassa eri lohkojen satopotentiaalien erot. Parhaat lohkot tuottavat tuplasti suuremman sadon kuin huonoimmat. Näitä eroja on tarkoitus kaventaa.

”Ilman vaakaa on hankala arvioida lohkokohtaisia satoja. Nyt joka lohkolta on kolmen vuoden ajalta tarkat sato- ja laatutiedot ja voimme niiden perusteella suunnitella viljelytoimet paremmin”, Antti Lappalainen kertoo.

LAPPALAISET korjasivat viime kesänä 200 hehtaarin säilörehunurmiltaan noin 8 000 kilon hehtaarisadon. Kahdesta ensimmäisestä niitosta kertyi lähes 7 000 kiloa. Viimeinen sato korjattiin pelkästään paaleihin.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

Maatalousyhtymä Lappalaisen pihatossa on 240 lehmää. Hiehot kasvatetaan maatalousyhtymän toisella tilalla 35 kilometrin päässä.

”Tavoitteena lähivuosille on 9 000 tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta. Osa lohkoista on vielä sen verran huonossa kasvukunnossa, että toistaiseksi ei ole mahdollisuutta parempaan”, Lappalainen sanoo.

Nurmiviljelyn perusperiaatteet ovat maatalousyhtymässä selkeät. Uusi nurmi kylvetään kynnettyyn ja joustoäkeellä muokattuun maahan suojaviljaohran kanssa. Viljan ja nurmikasvien kylvö tapahtuu yhdellä ajolla ja nurmen siemenet kylvetään riviin. Suojavilja puidaan ja murskesäilötään.

Siemenseoksessa on 65 prosenttia timoteitä, 20 prosenttia nurminataa ja 15 prosenttia ruokonataa. Apiloita ei käytetä, koska rikkakasveja torjutaan kemiallisesti. Täydennyskylvöjä tai kevätharauksia tilalla ei yleensä tehdä. Nurmista korjataan sato kolmena tai neljänä vuonna.

Lannoitus tapahtuu ympäristökorvauksen maksimitasojen mukaan. Lietteenlevitys hoidetaan yli puolella pinta-alasta vetoletkulevityksenä. Urakoitsijan hoitamaan letkulevitykseen yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä.

Letkulevitysalaa aiotaan lisätä ja yhtymän kolmannelle tilalle Lapinlahdelle rakennetaankin etälietesäiliö. Kauempana tilakeskuksista sijaitseville pelloille yrittäjät levittävät lietelannan omalla, 14 kuution multaavalla vaunullaan. Rehunkorjuun Lappalaiset ovat ulkoistaneet ajosilppuriurakoitsijalle, joka hoitaa myös niiton ja karhottamisen. Osan rehun ajamisesta ja siilotyön tilan väki hoitaa itse. Rehu levitetään siiloilla kaivinkoneella ja tiivistetään traktorilla. Viime vuonna tiivistämisessä oli mukana urakoitsijan pyöräkuormaaja. Rehu säilötään AIV 2 -hapolla.

AKSELIVAA’AN navetan ja rehusiilojen väliselle piha-alueelle Lappalaiset asensivat viime vuonna juuri ennen ensimmäisen korjuun alkua. ”Asentaminen oli helppoa. Vaa’an alle valettiin betonilaatta. Samoin vaa’an kummallekin puolelle tehtiin muutaman metrin pituiset betonivalut. Ajotien pitää olla punnituslevyn molemmin puolin tasainen, jotta kärry kulkee tasaisesti vaa’an

Ohjauskeskus asetetaan vaa’an läheisyyteen. Se tallentaa kuormien painot automaattisesti sähköiseen muotoon.

yli eikä mittavirheitä tule”, Jussi Lappalainen tietää. ”Vaa’alle pitää ajaa suoraan ja kummankin puolen renkaiden pitää olla samassa kohdassa punnituslevyä. Jos vaa’alle ajaa vähänkin vinossa, tulos on väärä. Traktorin vauhti saa olla korkeintaan kolme kilometriä tunnissa, jotta vaaka ehtii mitata kaikkien akseleiden painot.”

Vaa’an asennuskulut olivat yrittäjien mukaan korkeintaan muutamia satoja euroja. Asentaminen onnistui omin voimin yhdessä päivässä.

Sähkövirran vaativa vaakapääte sijoitetaan punnituslevyn viereen, jotta sen käyttäminen on vaivatonta. Vaakapäätteen kautta vaa’an anturit saavat virran. Vaa’assa on myös pieni akku sähkökatkojen varalle. Vaakapakettiin kuuluu isompi digitaalinäyttö, jonka voi kiinnittää vaikka navetan seinään ja josta kuljettaja näkee helposti kuorman painon. Vaa’an mukana tulee myös kaukosäädin, jonka avulla kuormat voi kuitata hytistä poistumatta.

REHUNKORJUUAIKANA Lappalan vaa’alla päivysti lopputyötään tekevä työntekijä, joka merkitsi jokaisen kuorman painon ja korjuulohkon ruutuvihkoon. Myöhemmin tulokset siirrettiin excel-taulukkoon, josta oli helppo laskea lohkokohtainen keskisato. Vaa’assa on tallentava toiminto, mutta sitä ei ehditty tilalla ottaa viime

26 * MAITO JA ME Vaaka ei juuri hidasta rehun tekoa. Punnituslevyn yli ajetaan hiljaa, jota se ehtii mitata jokaisen akselin painon. Asvaltoidun tai betonoidun ajotien tulee olla tasainen vaa’an molemmin puolin, jotta peräkärry ei heilahda vaa’alle tullessa. Vaakatalon akselivaa’an mukana tulee pienen näytön lisäksi isompi näyttö, jonka lukemat erottaa hyvin traktorin hytistä.

kesänä käyttöön. Jokaisesta punnituksesta voi halutessaan tulostaa myös kuitin.

Lappalassa punnitaan kaikki rehukuormat ja jokaisesta kuormasta otetaan myös näyte rehun raaka-aineanalyysiin.

”Vaakaa käytetään myös tilalle ostettavan viljan punnituksiin."

”Vaakaa käytetään myös tilalle ostettavan viljan punnituksiin. Siihenkin tarkoitukseen se sopii hyvin. Viljakuorman painosta ei jää epäselvyyttä ostajalle tai myyjälle. Punnitsemme myös kaikki omat viljamme. Paalikuormiakin punnitsemme joskus, jotta kuormassa ei ole maantielle lähdettäessä ylipainoa”, Jussi Lappalainen kuvailee.

Antti Lappalainen kertoo, että vaa’alla on tarkoitus punnita jatkossa myös navetassa syömättä jäänyt rehu, jotta rehuhävikki saadaan selville ja sitä pystytään vähentämään.

LAPPALAISET hankkivat Vaakatalon DAS-15-akselivaa'an Valmakaupasta, jossa sen arvonlisäveroton hinta on 5 220 euroa. Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -asiantuntija Sari Perälä kertoo, että Valmakaupan kautta on myyty muutamia kymmeniä ajoneuvovaakoja. Kaupassa on myynnissä myös etukuormainvaakoja. ”Akselivaaka on hintaansa nähden hyvä hankinta ja maksaa itsensä takaisin rehuntuotannon tarkentumisen kautta. Vaa’an avulla saadaan luotettava tieto nurmisadon määrästä, jota tarvitaan muun muassa säilörehun tuotantokustannuksen laskemisessa. Se on tärkeä tieto tuotannon kannattavuutta parannettaessa”, Perälä kannustaa.

Hän kertoo, että vaa’an avulla pystyy tarkistamaan myös säilöntäaineen annostelun. Kun tiedetään kuormassa oleva rehun määrä, on helppo laskea ja seurata, onko säilöntäaineen annostus kohdillaan.

Valion ja Yaran yhteisessä nurmipilotissa mukana olevat 50 pilottitilaa saavat hankkeen kautta käyttöönsä kevyemmät, siirrettävät vaa’at. Lappalan tilallakin liikuteltava vaaka oli käytössä kaksi vuotta, mutta kiinteä malli on huomattavasti huolettomampi käyttää.

Tilaa Hero-ilmastorehuja nyt, saat kaupan päälle kaksi Hero t-paitaa!

kampanja voimassa helmikuun loppuun

Ilmastotyö vaatii heronleimauksia

Lehmä on sankari. Se pystyy laiduntamaan mailla, joilla vilja ei kasva, ja muuttamaan ihmisravinnoksi sopimatonta kuitua ja elin tarviketuotannon sivujakeita maidoksi ja lihaksi. Uusilla rehukeksinnöillä maidon- ja lihantuotannon hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi.

Maituri Hero, Benemilk Hero, Opti Hero sekä Mullin Herkku Hero -ilmastorehut pienentävät metaanin muodostusta pötsissä, lisäävät tutkitusti tuotosta ja tukevat ruoantuotannon sankareiden hyvinvointia.