Hallituksen puheenvuoro

Voimakas ilmastonmuutoskeskustelu vaikuttaa kulutustottumuksiin V alio tavoittelee hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Keskeisenä pontimena on ollut keskustelu ilmastonmuutoksesta, sen torjunnasta ja muutokseen vaikuttavista tekijöistä.

Ilmaston lämpenemiseen keskeisesti vaikuttava tekijä on fossiilisten polttoaineiden runsas käyttö energian lähteenä, jolloin miljoonien vuosien aikana maaperään sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään lämmittämään ilmastoa.

Osana ilmastonmuutoskeskustelua on ollut ruoantuotanto ja sen vaikutukset ilmaston lämpenemiseen. Keskustelussa ruoan osuus on ollut suuri sen vaikutuksiin nähden. Yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet linjauksiin ja ilmastonmuutokseen ovat häviävän pienet: helpoimmin ilmastoon voi vaikuttaa omilla kulutustottumuksillaan. Toisaalta osalla keskustelijoista saattaa olla toinen agenda kuin ilmastonmuutos, esimerkiksi eläinperäisen tuotannon kieltäminen. Ilmastokeskustelu on siis varsin värittynyttä ja pohjautuu globaaleihin näkökulmiin. On totta, että nautojen ruoansulatuksesta vapautuu voimakasta kasvihuonekaasua, metaania. Mutta arvioitaessa nautakarjatalouden ilmastovaikutusta on otettava huomioon kokonaisuus, ei vain vapautuva metaani. Arvioinnissa on otettava huomioon suomalainen tuotantotapa ja tuotanto-olosuhteet, puhumattakaan ravitsemuksellisesta hiilijalanjäljestä. Yleensä hiilijalanjälki lasketaan ruokakilolle, vaikka sitä tulisi huomioida ravitsemussuositusten mukaisen lautasmallin pohjalta.

Emme voi kuitenkaan tuudittautua ajatukseen, että todellisuudessa tuotantotapamme olisi vastuullinen myös ilmaston lämpenemisen ehkäisyssä. Voimakkaan ilmastonmuutoskeskustelun myötä länsimaisissa kulutustottumuksissa on tapahtumassa suuri muutos, jota myös valtiolliset ja julkiset toimijat pyrkivät ohjailemaan yhä enemmän. Nautakarjataloustuotteiden kulutus on pienentynyt. Mikäli trendi jatkuu, se syö meidän parasta markkinaamme, kotimarkkinaa, ja heikentää merkittävästi tilityskykyämme.

Ongelma on isompi kuin pelkästään kuluttajien valinnat. Keskustelun lisääntyessä suorat asiakkaamme reagoivat kuluttajatottumusten muutokseen. Kauppojen sisäänostajat ja julkisten hankintojen päättäjät alkavat asettaa ehtoja ostettaville tuotteille. Myytäville tuotteille on saatava hyväksyntä kuluttajien silmissä ja kauppojen valikoimista päättävien keskuudessa. Meidän on kyettävä osoittamaan polkumme uskottavuus matkalla hiilineutraaliuteen. Työtä on tehtävä läpi koko ketjun ja edettävä kohti maalia kokonaisuutta katsoen. Hiilijalanjälkeä pienentääksemme meidän on lisättävä hiilensidontaa pelloilla, vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä ja pyrittävä korvaamaan fossiilinen energia uusiutuvilla energianlähteillä. Tekemämme työ ja saavutetut muutokset on kyettävä myös todentamaan. On tärkeää käydä hiiliviljelijäkoulutus, ottaa opit käyttöön ja ajan myötä myös dokumentoida tapahtuneet muutokset.

Syksyllä lanseeraamme Valion oman ympäristölaskurin tiloille, joka vie hiilijalanjälkilaskentamme uudelle tasolle. Laskurin avulla viljelijät saavat yksityiskohtaista tietoa muun muassa siitä, mistä oman tilan ilmastopäästöt syntyvät. Tällöin päästöihin voi myös vaikuttaa esimerkiksi lehmien ruokinnan optimoinnin, nurmenkorjuun, tehokkaan lannankäsittelyn tai energiankulutuksen kautta. Tästä hyötyvät sekä ilmasto että tilan talous. Valio on vuosikymmenten kuluessa kyennyt kääntämään vaikeudet kilpailueduksi. Se on mahdollista myös nyt.

JARNO KÄMÄRÄINEN Valion hallituksen jäsen

"Syksyllä lanseeraamme Valion oman ympäristölaskurin tiloille."