2 minute read
Lujasti yhdessä
PARISUHDE ON MAITOTILAYRITTÄJÄLLE MERKITTÄVÄ VOIMAVARA JA SEKSUAALISUUS SEN POLTTOAINETTA.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA MARI KEKÄLÄINEN
Kumppani on maatalousyrittäjälle lähes tärkein asia. Näin julistaa pielavetinen seksuaalineuvoja ja maitotilayrittäjä Susan Partanen, eikä ole lainkaan väärässä.
”Ensin tulee terveys, sitten parisuhde ja vasta sen jälkeen kaikki muu. Kun parisuhde voi hyvin, isotkaan myrskyt eivät kaada. Mutta jos tulee ero, tila saattaa kaatua, eli parisuhteen mukana menee
pahimmillaan toimeentulo”, Partanen perustelee.
”Olen itse lypsykarjatilallinen ja koen yhdeksi parhaimmista voimavaroistani toimivan parisuhteen ja hyvän seksielämän. Suhteeseen kannattaa satsata. Kumppania pitäisi esimerkiksi halata ja suukotella aina tilaisuuden tullen, päivittäin.”
Partanen halusi kouluttautua seksuaalineuvojaksi huomattuaan, että parisuhdeasiat puhututtavat ja huolestuttavat maatilayrittäjien keskustelupalstoilla. Hän haaveilee päätoimisesta seksuaalineuvojan työstä. ”Maatilallisia seksuaalineuvojia on vähän, mutta lypsäjiä riittää. Haluaisin keskittyä nimenomaan maatilayrittäjien parisuhdeasioihin”, Partanen suunnittelee.
SEKSUAALISUUS on Partasen mukaan paljon enemmän kuin pelkkä seksi.
”Se on sitä, mitä ihminen on, miten hän käyttäytyy, miten hän puhuu ja niin edelleen”, Partanen kertoo.
Voidakseen hyvin ihmisen pitäisi oppia hyväksymään itsensä ja näkemään itsensä viehättävänä. Meillä on taipumusta nähdä itsessämme vain epätäydellisyydet – ne iänikuisen rypyt ja vatsamakkarat. ”Ihminen voisi katsoa itseään lempeästi ja ihastella itsessään jotain, ihan mitä vaan. Siitä se lähtee, vaikka kauniista pikkusormen kynnestä”, Partanen ehdottaa.
Seksi kuuluu parisuhteeseen ja voi olla loistava mieliala- sekä unilääke.
”Seksissä olisi tärkeää kuunnella itseä ja kumppania sekä olla läsnä, eikä esimerkiksi tilan asioita pitäisi miettiä lakanoiden välissä. Kun puhuu omista mieltymyksistään ja toiveistaan, kommunikaatio muistakin asioista helpottuu.”
Usealla maitotilayrittäjällä on siinä mielessä etuoikeutettu asema, että kumppani on samalla työpaikalla.
”Seksiä voi harrastaa vaikka lounastauolla. Siinäpä vasta työhyvinvointipalaveri”, Partanen vinkkaa. ”Tai jos ei ole muuta yhteistä harrastusta, seksi voi olla sellainen. Kalenteriin merkitään yhteinen seksinharrastusaika ja pidetään siitä kiinni.”
IHMISET ottavat seksuaalineuvojaan yhteyttä monista erilaisista syistä. Ongelmat voivat olla pieniä tai isoja, toiminallisia, psykologisia tai vaikka sosiaalisia. ”Voi olla, että toinen haluaa useammin kuin toinen tai puolisot haluavat eri aikaan. Taustalla voi olla myös jokin kriisi, kuten uskottomuus”, Partanen sanoo.
Seksuaalinevoja saattaa antaa tarvittaessa myös suoria seksineuvoja. Yleensä pari käyntiä neuvojalla riittää.
”Voin myös ohjata toiselle asiantuntijalle, jos seksuaalineuvonta ei auta. Jos esimerkiksi yhdyntä sattuu, lantiopohjalihaksissa voi olla jotain lääkärin tai fysioterapeutin apua vaativaa ongelmaa. Tai ihmisellä voi olla seksuaalisuuden ongelmien taustalla jokin trauma, joka voi vaatia pitkäaikaista terapiaa.” Entä miten seksuaalineuvoja hoitaa omaa parisuhdettaan maitotilayrittäjän kiireisessä arjessa? ”Meillä on käytössä pusutulli, eli kumppanini ei pääse ohi, ennen kuin halaa tai antaa minulle pusun. Tullimaksu voi olla mikä vaan, mikä tuntuu omasta kumppanista hyvältä, esimerkiksi puristus takapuolesta ja ’olet ihana’ -sanat.”
Enemmän yhteistä aikaa ja rohkeutta puhua
Valiolainen maitotilayrittäjä Susan Partanen, 45, opiskeli seksuaaliterapeutiksi Sexpossa. Hän toteutti lopputyönsä Seksuaalisuus ja suhteet -kyselyn Facebookin kolmessa viljelijäryhmässä: Maaseudun naiset, Maitotilan emännät ja Maajussit.
Kyselyyn vastanneet olivat iältään 18–57- vuotiaita. Vastauksia kertyi 268. Valtaosa vastaajista oli naisia.
Pääosa vastaajista ja etenkin maitotilalliset toivoivat parisuhteelleen enemmän yhteistä aikaa. Tärkeäksi haasteeksi nousi kommunikoinnin vaikeus, ja toivottiin rohkeutta kertoa, mitä haluaa ja minkä kokee parisuhteessa sekä seksuaalisuudessa tärkeäksi.
Haasteita koettiin kehon kuvassa. Etenkin naiset näkevät itsensä usein epämiellyttävinä, rumina tai muuten ei-kiinnostavina.
”Yllättävän vähän näissä vastauksissa parisuhdetta tuntui rasittavan tilan taloudelliset ongelmat”, Partanen kertoo.
”Toinen yllätys oli, että appivanhempien häärimisen tilalla ei koettu haittaavan, vaikka se voi vaikuttaa seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen merkittävästi. Olisikin tärkeää, että sukupolvenvaihdoksen jälkeen vanhempi polvi antaa seuraajilleen oman rauhan”, Partanen sanoo.
Kyselyyn vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä omiin avo- tai avioliittoihinsa. Yli 20 vuotta kestäviä suhteita oli 74 prosentilla vastaajista. Eroaminen koetaan erittäin hankalaksi muun muassa tilan suuren velkataakan takia. Monella lähtijällä olisi myös huoli eläimien hyvinvoinnista.
Kiinnostaako parisuhde ja seksuaalisuus? Ota yhteyttä seksuaaliterapeutti Susan Partaseen: seksuaalineuvojasusan@gmail.com
