Kysy eläinlääkäriltä

K Y S Y E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I LTÄ

Mikä on taloudellisesti järkevä lehmien poistoprosentti?

Haluaisin lisätä karjan tuottavuutta vähentämällä vuosittain poistettavien lehmien määrää, mutta mikähän olisi taloudellisesti järkevä taso ja paljonko liharotusiemennyksiä uskaltaa käyttää, kun lehmien terveystilanne vaihtelee ja välillä joutuu poistamaan St. aureuksen takia enemmän lehmiä? Karjan keskilehmäluku on 96, keskituotos 10 700 kg, poikimaväli 405 päivää ja nykyinen poistoprosentti 34. Poistoprosentin taloudellinen optimi riippuu monesta asiasta, muun muassa maidon ja lihan hinnasta, mutta myös karjan terveystilanteesta ja tiinehtyvyydestä – eli kuinka paljon tilalla joudutaan tekemään niin sanottuja pakollisia poistoja ja kuinka paljon näiden lisäksi halutaan uudistaa karjaa jalostuksellisista syistä.

Tilan taloudellinen optimi voin vaihdella paljonkin, mutta useimmiten se on 15–25 prosenttia.

Kysymyksen tiedoilla tarkkaa arviota ei siis voi tehdä, vaan laskentaan tarvitaan lisää tietoa, kuten

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i Va l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

kuinka paljon karjassa esiintyy utaretulehduksia, poikimahalvauksia, ketooseja, ontumista sekä lehmä- ja vasikkakuolleisuutta sekä kuinka hyvin lehmävasikat kasvavat ja minkä ikäisenä hiehot saadaan poikimaan. Joka tapauksessa ainakin karjan poikimaväliä kannattaisi lyhentää.

Oman karjan optimiarvot ja esimerkiksi poikimavälin lyhentämisen ja sairastavuuden vähentämisen euromääräisen arvon voit mallintaa Valman SimValiokarja-laskurilla. Se löytyy Valmasta Valio Terveys -palveluiden alla.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa

Jalostaja:

Siemenmyynti:

Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. Nuutti BOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. Nuutti BOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas Inkeri BOR -nurminata sekä Karolina BOR -ruokonata.

Nuutti BOR -timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita Nuutti BOR -timotein lisätuotto Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä .............................................................................. 120 Maidon tuottajahinta, 11/2019, LUKE .......................................... 40 snt / litra Ohran hinta, 1/2020, Altia Oyj ........................................................ 140 € / tn Täysrehun hinta, 1/2020, A-Rehu verkkokauppa ........................ 281 € / tn Rypsirouheen hinta , 1/2020, Kinnusen mylly........................................................................................ 280 € / tn Sisäruokintakauden pituus .................................................................. 275 vrk

D-arvot Nuutti BOR (D-arvo 1. niitto: LUKE, vir. lajikekokeet 2011-2018) ... 680 g / kg D-arvoltaan heikompi lajike ............................................................... 667 g / kg

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 8 580 € Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,3 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 8 649 € Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 12 055 € D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokinta-kokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timotei-nurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.