Hirsirakenteinen townhouse - Mukautuva kaupunkiasuntokonsepti - Marko Simsiö by Marko Simsiö

Diplomityรถ

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE Mukautuva kaupunkiasuntokonsepti Marko Simsiรถ

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE Mukautuva kaupunkiasuntokonsepti

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ TEKIJÄ MARKO SIMSIÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

OULUSSA 19.5.2020 MARKO SIMSIÖ

Tekijä: Työn nimi: Päiväys: Sivumäärä: Planssit: Koulutusohjelma: Opintosuunta: Työn laji: Työn pääohjaaja: Kuvien lähteet:

Marko Simsiö Hirsirakenteinen townhouse – Mukautuva kaupunkiasuntokonsepti 19.05.2020 92 15 kpl Arkkitehdin tutkinto, arkkitehtuurin koulutusohjelma Nykyarkkitehtuuri Diplomityö Janne Pihlajaniemi Kaikki kuvat ja piirrokset, ellei erikseen mainittu, © Marko Simsiö

Tiivistelmä Diplomityöni on suunnittelupainotteinen työ, joka pohjautuu Hirsirakenteinen kaupunkiasunto -arkkitehtuurikilpailussa jaetun 1. palkinnon saaneeseen ehdotukseeni. Kilpailun tavoitteena oli löytää erilaisiin suomalaisiin kaupunkiympäristöihin sopivia uudenlaisia hirsitalomalleja. Kilpailuehdotukseni oli hirsirakenteinen townhouse-konsepti, jota olen tässä diplomityössä jatkokehittänyt luonnossuunnittelun tasolla. Diplomityöni jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä avaan lyhyesti townhouseja hirsirakentamisen taustoja sekä nykysuuntauksia. Lisäksi kerron tutkimuksiin pohjautuen suomalaisten tämänhetkisistä asumisen toiveista, sekä pohdin hirsiarkkitehtuurin soveltuvuutta nykyaikaiseen kaupunkikuvaan. Diplomityön toisessa osassa esittelen suunnittelemani townhousekonseptin. Kolmannessa osassa esittelen luonnossuunnitelmien avulla konseptin soveltamista olemassa olevalla tontille, sekä sen esimerkkiasuntoja. Suunnitelman tavoitteena on ollut löytää joustava ja muokattava modulaarinen konsepti, jonka arkkitehtuuri voidaan sovittaa erilaisiin kaupunkimaisiin ympäristöihin. Diplomityössä ei synny yhtä tyyppitalosuunnitelmaa, vaan se tarjoaa suunnitteluraamit, joiden avulla voidaan suunnitella konseptin mukaisia rakennuksia erilaisille tonteille. Konseptin tavoitteena on luoda puitteet asukaslähtöiselle ja viihtyisälle asuinrakentamiselle, joka on mittakaavaltaan sekä arkkitehtuuriltaan ihmisläheistä.

Author: Title of thesis: Date: Number of pages: Boards: Degree Program: Major subject: Type of thesis: Thesis supervisor: Image sources:

Marko Simsiö Log structured townhouse – Adaptive city dwelling concept 19.05.2020 92 15 pcs Master of Science in Architecture Contemporary Architecture Master’s thesis Janne Pihlajaniemi Unless otherwise stated, all the photos, pictures and drawings © Marko Simsiö

Abstract This is a design-oriented thesis based on my proposal, which won the shared 1st prize in the Log Structured Dwelling -architecture competition. The aim of the competition was to find new types of log dwellings suitable for different urban environments. My competition proposal was a log structured townhouse concept, which I have further developed in this thesis. The thesis is divided into three parts, the first of which briefly opens the backgrounds and current trends of townhouses and log construction. In addition, based on studies, it presents the living desires of the Finns and examines the suitability of log architecture for the modern cityscape. In the second part of the thesis, I introduce the design for the townhouse concept. In the third part, I apply the concept design to an existing plot and present its apartments. The aim of the design has been to find a flexible and adaptable modular concept whose architecture can be adapted to different urban environments. The thesis does not create a single design of a townhouse but provides design frameworks that can be used to design buildings according to the concept on different plots. The aim of the concept is to create a framework for comfortable residential construction that is people-oriented in terms of scale and architecture.

Johdanto Diplomityöni tavoitteena on ollut kehittää suomalaiseen kontekstiin ja kaupunkiympäristöön sopiva hirsirakenteinen ja joustava townhouseasuntokonsepti. Townhouse-tyyppinen malli tarjoaa mahdollisuuden tiiviiseen omakotitalomaiseen asumiseen kaupungin palveluiden ja työpaikkojen läheisyydessä. Hirsirakenteisena se on myös ekologista ja terveellistä asuinrakentamista. Konseptin ulkoarkkitehtuuria, kerroslukua ja tilajakoa voidaan määritetyissä raameissa muokata niin, että se soveltuu moneen erilaiseen urbaaniin ympäristöön. Samalla tutkin kuinka modulaarisesta toistuvuudesta riippumatta, voidaan luoda personoitua ja viihtyisää asuinympäristöä. Konseptin arkkitehtuuri on saanut vaikutteita perinteisistä suomalaisista puutaloista ja puutaloalueista, mutta myös ulkomaalaisesta townhouse-arkkitehtuurista. Ulko- ja sisäarkkitehtuurin lähtökohtana on ollut ihmisläheisyys, jota on tavoiteltu muun muassa inhimillisellä mittakaavalla ja puupintojen jättämisellä näkyviin. Tärkeiksi teemoiksi suunnitelmissa muodostuvat myös muuntoja käyttöjoustavuus, jotka parantavat talossa asumisen laatua ja pitkäikäisyyttä. Asuntojen esteettömyys ja hissivaraus puolestaan mahdollistavat asumisen myös liikuntaesteisille. Tahdon diplomityöni kautta tuoda esille, että nykyaikaisella hirsi- ja townhouserakentamisella on mahdollista luoda urbaaniin ympäristöön sopivaa viihtyisää asuinympäristöä.

Sisällysluettelo Tiivistelmä �� 5 Abstract �� 7 Johdanto �� 9 OSA 1 - Taustaa 1.1. Hankkeen taustaa �� 13 1.2. Suunnitteluprosessi �� 14 1.3. Hirsirakentaminen �� 16 1.4. Townhouse-rakentaminen �� 19 1.5. Suomalainen townhouse �� 21 OSA 2 - Konsepti 2.1. Kaupunkikuvaan sovittaminen �� 26 2.2. Ulkoarkkitehtuuri �� 28 2.3. Tilat �� 36 2.4. Sisäarkkitehtuuri �� 40 2.5. Asuntokohtaiset ulkotilat �� 42 2.6. Esteettömyys �� 44 2.7. Ekologisuus �� 45 2.8. Paloturvallisuus �� 46 2.9. Akustiikka �� 46 OSA 3 - Konseptin soveltaminen tontille 3.1. 3.2. 3.3.

Esimerkki tontille sovittamisesta �� 50 Esimerkkejä erilaisista asunnoista (S,M,L,XL) �� 56 Esimerkkiasunnon piirustukset �� 64

Lopuksi Pohdinta �� 72 Kiitokset �� 73 Lähteet �� 74

OSA 1I - Taustaa TĂ¤ssĂ¤ osassa kerrotaan lyhyesti hirsi- ja townhouserakentamisen historiasta ja nykytilasta.

1.1. Hankkeen taustaa Diplomityöni taustalla oleva suunnittelutyö lähti liikkeelle jo syksyllä 2017, kun osallistuin Hirsitaloteollisuus ry:n ja Oulun yliopiston Moderni Hirsikaupunki -hankkeen järjestämään Hirsirakenteinen kaupunkiasunto -ideakilpailuun. Tämä kilpailu oli tarkoitettu Suomen arkkitehti- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoille, ja sen tarkoituksena oli löytää uudenlaisia tapoja sovittaa hirsiarkkitehtuuri kaupunkimaiseen asumiseen. Kilpailun tehtävänannossa ei annettu suunnittelulle tiettyä tonttia, vaan tarkoituksena oli löytää erilaisiin suomalaisiin kaupunkiympäristöihin sopiva hirsitalomalli, eräänlainen tyyppitalo. Kilpailuehdotukseni townhouse-tyyppisestä rakentamisesta nimimerkillä ”Hirsi Townhouse” sai kilpailussa 1. jaetun palkinnon. Syksyllä 2018 kävin keskusteluita diplomityöhöni liittyen yli 60 vuoden kokemuksella hirsitaloja valmistavan Honkarakenne Oyj:n kanssa. Päädyimme siihen, että jatkokehitän diplomityössäni kilpailuehdotukseni townhouse-konseptia, ja he toimivat työn tilaajana. Koko diplomityön ajan Honkarakenne on tarjonnut minulle hirsirakentamisen asiantuntijoidensa avun. Sain heiltä arvokasta apua erityisesti hirsirakenteita mietittäessä, sekä tietoa hirsirakenteen arkkitehtuuriin ja sen detaljeihin vaikuttavista tekijöistä. Varsinaisen arkkitehtuurisuunnittelun olen kuitenkin tehnyt hyvin itsenäisesti.

Ensimmäisenä kävimme keskusteluita Lohjan Hiidensalmella vuoden 2021 asuntomessujen järjestäjien kanssa, jotka olivat kiinnostuneita konseptin soveltamisesta messualueen townhouse-rakentamiselle kaavoitetulle tontille. Tämän mahdollisuuden selvittämistä varten tein osana diplomityötäni luonnossuunnitelman konseptin rakennusten sovittamisesta tälle tontille. Keskeisen sijaintinsa vuoksi asuntomessujärjestäjät päätyivät kuitenkin lopulta pitämään tontin rakentamattomana vielä messujen ajan, jossa se tulee toimimaan messupalveluiden alueena. Honkarakenne on käynyt keskusteluita useiden rakennuttajien kanssa yhteistyöstä townhousien toteuttamiselle. Tätä diplomityötä kirjoittaessa varmaa yhteistyökumppania ei ole vielä ole löytynyt, mutta sen etsiminen jatkuu aktiivisesti.

Alusta asti Honkarakenteelle oli selvää, että he tahtovat minulta konseptimaisen suunnitelman lisäksi myös kaupallisesti toteutettavissa olevan mallin. Niinpä tein diplomityöni osana myös tarkemmat 1:50 mittakaavassa piirretyt pohja-, leikkaus-, sekä detaljipiirrokset yhdestä kolmikerroksisesta townhousesta. Honkarakenne totesi näiden piirrosten antavan realistisen ja kustannustehokkaan mallin kaupalliseen toteutukseen, ja he ovat nyt etsimässä yhteistyökumppaneita ja tonttia jatkosuunnittelemista ja rakentamisen toteuttamista varten.

1.2. Suunnitteluprosessi Hirsirakenteinen kaupunkiasunto -ideakilpailussa suunnittelulle ei osoitettu tiettyä paikkaa eikä sen koolle annettu rajoituksia. Arvostelussa painotettiin suunnitelman hirsiarkkitehtuurin sopivuutta moderniin kaupunkikuvaan sekä sen soveltuvuutta jatkokehitykseen ja teolliseen tuotantoon. Ote kilpailun arvostelupöytäkirjasta: ”Hirsirakenteinen townhouse on ehdotuksena ajankohtainen sekä hirsirakentamisen kannalta uudenlainen aluevaltaus pientalorakentamisessa. Kilpailutyö on ansiokkaasti suunniteltu tyyppitaloratkaisu, johon kaksi erikokoista vaihtoehtoa tuovat sopivasti vaihtelua. Kadun puolella ikkunasommittelu on ehkä liiankin tasaisesti toistuvaa, mutta toisaalta ehdotuksen pohjaratkaisu mahdollistaisi luontevasti myös monipuolisemman aukotuksen katujulkisivuilla. Townhousen hirsiarkkitehtuuri on tyylikästä ja ajanmukaista. Asunnon sisätila on kaunis ja valoisa. Hirsi tuodaan onnistuneesti esille myös rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa. Ehdotus on hyvin toteuttamiskelpoinen ja monenlaisiin paikkoihin soveltuva. Asuntojen erilaisia pohjavaihtoehtoja on tutkittu kiitettävästi.” (Lakkala & Pihlajaniemi, 2019) Vuonna 2019 jatkoin kilpailussa syntyneen konseptin kehittämistä diplomityönäni. Ulkoarkkitehtuurin peruselementit ovat pysyneet pitkälti samoina kuin kilpailuehdotuksessani, mutta olen diplomityössä kehittänyt uudenlaisia vaihtoehtoja kattomuodolle ja julkisivulle, jotta konsepti sopisi erilaisiin ympäristöihin. Olen myös kehittänyt pohjaratkaisuja ja asuntojen ulkotiloja. Talojen toteutettavuutta olen tutkinut 1:50 mittakaavan piirustuksilla, joissa olen miettinyt esteettömyyttä, mitoitusta käytettävyyden kannalta, rakenteellisia ratkaisuja. Lisäksi olen tutkinut arkkitehtuuriin vaikuttavia detaljeja suuremmassa mittakaavassa. Diplomityössä esitetyn pitkittäissuunnassa harjakattoisen townhousen arkkitehtuuri on kehitetty Lohjan

Hiidensalmen tontille sopivaksi. Sekä kilpailu- että diplomityövaiheessa olen käyttänyt arkkitehtuurin työstämiseen useita eri työskentelymenetelmiä. Näistä itselleni sopivimmiksi olen havainnut käsivaraluonnokset, työmallit, CAD-rakennusmallit, sekä havainnekuvien tekemisen. Olen myös pohtinut suomalaisten nykyajan toiveita asumiselle ja lukenut aiheesta tehtyjä tutkimuksia, joista saamaani tietoa olen pyrkinyt soveltamaan suunnittelutyössäni. Työstön aikana eniten inspiraatiota olen saanut vierailemalla Suomen historiallisilla puutaloalueilla Porvoossa, Tammisaaressa ja Helsingin Puu-Vallilassa sekä Puu-Käpylässä. Näiden alueiden kodikkuudessa, tiiviydessä ja yhteisöllisyydessä on paljon elementtejä, joita nykyään jälleen arvostetaan, ja joille uskon löytyvän kysyntää asuntomarkkinoilla. Samaa tunnelmaa olen pyrkinyt tuomaan osaksi suunnitelmieni arkkitehtuuria. Talojen arkkitehtuurisuunnitteluun haastavuutta on tuonut tasapainottelu useiden eri teemojen välillä. Halusin suunnitelman olevan kustannustehokas ja teollisesti toteutettavissa, mutta samalla säilyttää sen arkkitehtonisen laadun ja inhimillisyyden. Pyrin talojen modulaariseen toistettavuuteen ja selkeyteen, mutta kuitenkin monotonisuuden välttämiseen. Tavoittelin modernin pelkistettyä ilmettä, jossa kuitenkin säilyisi puutalon tuoma lämmin vaikutelma. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olen tarkastellut useita asioita, kuten rakennuksen ja sen julkisivun elementtien mittakaavaa suhteessa ihmiseen. Modulaarisen talorivin toistuvuuteen olen pyrkinyt tuomaan vaihtelua rakennusten korkeuseroilla ja erilaisilla julkisivumateriaalin pintakäsittelyillä, sekä pienillä vaihteluilla julkisivuelementeissä. Pelkistettyä modernia ilmettä olen pyrkinyt pehmentämään näkyviin jätettävillä luonnonmateriaaleilla kuten puulla ja kivellä.

Luonnoksia

Hirsirakenteinen kaupunkiasunto -kilpailuun tekemĂ¤ni havainnekuva

1.3. Hirsirakentaminen Hirsirakentamisen perinne Hirsi tunnetaan Suomessa hyvin perinteisenä rakennusmateriaalina. Vanhin Suomesta löydetty asuinrakennuksen hirsikehikko on noin 1200 vuoden takaa. Hirsirakenne onkin muodostanut valtaosan rakennusperinteestämme aina viime vuosisadalle saakka. Syynä suosioon voidaan pitää puun helppoa saatavuutta ja sen monikäyttöisyyttä. Varhaiset pysyvään asumiseen tarkoitetut rakennukset tehtiin pyöröhirrestä, kunnes hirsien veistäminen suoriksi yleistyi 1600-luvulla. Pyöröhirttä käytetään kuitenkin yhä tänä päivänä lähinnä lomaasuntorakentamiseen (Hirsitaloteollisyys ry). Suomen perinteinen talonpoikaisarkkitehtuuri oli hyvin yksinkertaista ja vähäeleistä. Tässä voidaankin nähdä yllättäviä yhtymiä nykyarkkitehtuurin pelkistettyyn muotokieleen. Kestävänä materiaalina tunnettu massiivipuu jätettiin yleensä verhoamatta ja käsittelemättä. 1700-luvulla hirsirakentaminen yleistyi myös kaupungeissa, joihin rakennettiin tiiviitä puutaloalueita. Kaupungeissa hirsipintoja alettiin lautaverhoilla ja maalata sekä koristella puudetaljein. Useiden kaupunkipalojen, kaupunkisuunnitteluihanteiden ja talojen kokotarpeiden suurentumisen jälkeen 1800-luvulla, kaupungit siirtyivät vähitellen kivitalorakentamiseen.

Sileäpäätyinen, kaksikerroksinen jalka-aitta (Museovirasto)

Jälleenrakennuskaudella 1950-luvulla puurankarakenne syrjäytti hirren myös pientalorakentamisessa. Tähän johti tarve edulliselle ja nopealle rakentamistavalle, sekä standardoidun rakennusteollisuuden kehittyminen (Tiainen, Pihlajaniemi & Lakkala, 2017). Teollinen hirsirakentaminen Myös teollinen hirsirakentaminen alkoi kehittyä jo 50-luvulla, mutta aluksi sitä käytettiin lähinnä lomaasuntojen rakentamiseen. Nykyään 90 % uusista hirsitaloista

Puu-Käpylä, Helsinki

on teollisesti tuotettuja ja Suomi on johtavia hirren valmistajamaita. Tietokoneohjattu teollinen esivalmistus mahdollistaa hirsien mittatarkan työstämisen ja suurempien rakennusten rakentamisen. Korkea esivalmistusaste nopeuttaa huomattavasti hirsikehän pystyttämistä, kun työmaalla ei ole enää tarvetta hirren käsin työstämiseen (Tiainen ym., 2017). Hirsiteollisuuden suhteellisen uutta innovaatiota, painumatonta, eli ristiinlaminoitua hirttä käytettäessä perinteiselle hirsirakentamiselle tuttuja painumavaroja ei tarvitse huomioida. Se mahdollistaa yksinkertaisemmat liitokset muiden materiaalien kanssa, jolloin esimerkiksi peitelautaa ei tarvitse käyttää aukotusten painumavarojen kohdalla.

Viime aikoina myös arkkitehtien suhtautuminen hirteen on alkanut muuttumaan. Tästä yksi merkki on, että hirsi on alkanut näkymään enemmän arkkitehtuurikilpailuissa menestyneiden ehdotusten materiaalina. Esimerkiksi Tuusulan monikäyttöisen kulttuuri- ja lukiorakennus Monion arkkitehtuurikilpailun voittaneessa ehdotuksessa (Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit) hirsi on hyvin näkyvässä roolissa sekä ulko- että sisäarkkitehtuurissa.

Hirsirakentaminen nykyään Hirren käyttöä näkyvänä materiaalina on rajoitettu kaupunkien asemakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Yksi syy tähän on hirsiarkkitehtuuria leimannut arkkitehtonisesti vaatimaton taso ja hirsisistä loma-asunnoista tuttu luontoromantisointi. Uusi innostus puuarkkitehtuurista ja sen ekologisuudesta ovat kuitenkin vauhdittaneet hirsiarkkitehtuurin kehittymistä ja sen muovautumista myös kaupunkeihin sopivaksi. Hirsi on jälleen pientalorakentajien suosiossa, ja 2010-luvulla se onkin ohittanut suosiossa kiven pientalojen rakennusmateriaalina (Rakennustutkimus RTS Oy, 2016). Vaikka hirttä käytetään tällä hetkellä enimmäkseen pientalojen ja loma-asuntojen rakentamisessa, sen suosio kasvaa jatkuvasti myös julkisten rakennusten materiaalina. Suomen rakennuskannassa on kärsitty runsaasti sisäilman ongelmista, ja muun muassa tästä syystä yhä useamman uuden päiväkodin, koulun tai hoivakodin materiaaliksi valitaan hirsi tai muu hengittävä massiivipuinen materiaali (Tiainen ym., 2017).

Tuusulan monikäyttöinen kulttuuri- ja lukiorakennus Monio, Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Hirsirakentamisen edut Hirren uutta suosiota ovat siivittäneet useat tutkimukset sen ekologisuudesta ja terveellisyydestä rakennusmateriaalina. Massiivipuinen hirsi on uusiutuva ja luonnonmukainen rakennusmateriaali, joka toimii rakennuksessa hiilinieluna varastoiden 212kg hiiltä kuutiometriä kohden. Rakennuksen elinkaaren päätyttyä, hirret voidaan usein kierrättää uuteen rakennukseen käytettäväksi ja aivan lopuksi ne voidaan polttaa bioenergian tuottamiseksi (Alasaarela, 2008). Metsiemme kestävän kehityksen mukainen kasvattaminen ja hoito on tärkeää puurakentamisen lisääntyessä. Tällä hetkellä Suomessa kasvaa puuta vuodessa noin 23 miljoona m3 enemmän kuin sitä hakataan, joten massiivipuutaloja voitaisiin valmistaa vuosittain jopa 70 000 nykyistä enemmän, ilman että puun määrä vähenisi metsissä (Alasaarela, 2009).

näkyväksi jättämisen sekä ulko- että sisäpinnoissa. Tätä voidaan käyttää arkkitehtonisena tehokeinona yksiaineisen, ja samalla tekstuuriltaan monisävyisen sekä harmonisen ilmeen luomiseen. Hirsirakenne on ilmeeltään voimakas ja sen vuoksi oikeat mittasuhteet sekä aukotuksen ja umpipinnan sopiva tasapaino nousevat erityisen tärkeiksi tekijöiksi. Nykyhirsiarkkitehtuurissa hirren massiivisuuden vastapainoksi sopivat hyvin esimerkiksi keveää ilmettä lisäävät suuret lasipinnat sekä kapeat teräsprofiilit. Lisäksi huomiota vaativat arkkitehtuurin ja ympäröivän rakennuskannan kannalta sopivan nurkkasalvostyypin ja hirsiprofiilin löytäminen.

Hirsi on hengittävä materiaali, eli se sitoo vesihöyryä ja jälleen vapauttaa sitä ympäristöönsä. Tämä vähentää sisäilman suhteellisen kosteuden vaihtelua, jolloin vältytään liian kuivan tai kostean ilman aiheuttamilta epäterveellisiltä vaikutuksilta. Tämän ansiosta hirsitaloissa on yleensä hyvä sisäilma ja niissä on tässä mielessä terveellistä asua (Hirsitaloteollisuus ry). Näkyviin jätetyillä hirsipinnoilla on myös psykologinen vaikutus ihmisiin. Puu koetaan usein lämpimäksi ja kutsuvan kotoisaksi materiaaliksi. Näkyvät puupinnat auttavat myös miellyttävän akustisen tilan luomisessa (Tiainen ym., 2017). Nykyaikaisen hirsiarkkitehtuurin ominaisuuksia Hirsi on massiivipuinen rakennusosa, josta rakennettavista seinistä muodostetaan tyypillisesti kehämäisiä, pohjamuodoltaan yksinkertaisia kokonaisuuksia. Hirsi toimii kantavana ja eristävänä materiaalina, mikä mahdollistaa sen

Hirsirakenteienn Café Birgitta, Helsinki, 2014. Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

1.4. Townhouse-rakentaminen Mikä on townhouse?

Townhouse -asumisen tarjoamat edut

Townhouse -asuntotyypillä on pitkät perinteet muun muassa Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa, joissa se jatkaa yhtä suosiotaan. Suomessa se on kuitenkin vielä melko uusi talomuoto.

Townhouse yhdistää omakotitaloja kerrostaloasumisen hyviä puolia. Sen kapea ja korkea runko, sekä seinä seinään kiinni rakentaminen mahdollistaa tonttimaan tehokkaan käytön, mikä laskee asuntokohtaisia kustannuksia. Tämä kustannustehokkuus mahdollistaa monille perheille pientaloasumisen lähellä kaupungin keskustoja ja sen palveluita sekä työpaikkoja. Omakotitalomaisuutta tukee asunnon oma rajattu piha, joka lisää talotyypin suosioita lapsiperheiden keskuudessa. Townhouset ovat yleensä kuitenkin omakotitaloon verrattuna helppohoitoisempia.

Tyypillisesti townhouse tarkoittaa kaksi-neljäkerroksista, syvärunkoista, sivuseinistä naapuritaloon kiinni rakennettua asuintaloa. Sillä on tiivis suhde katutilaan, johon se rajautuu suoraan tai välillisesti etupihavyöhykkeen kautta. Sisäänkäynti on yleensä kadun puolelta ja asunnolla on tavallisesti oma yksityinen takapihansa. Townhouselle voi olla kullekin kaavoitettu oma tonttinsa, tai ne voidaan toteuttaa yhtiömuotoisesti, jolloin myös yhteispiha on mahdollinen. Se soveltuu hyvin myös ryhmärakentamiseen. Lisäksi townhouselle on ominaista niiden yksilöllisyys ja asuntojen selkeä erottuminen toisistaan katukuvassa (Huttunen ym., 2016). Townhouse -rakentaminen Suomessa Townhouse-rakentamisella ei ole Suomessa vastaavaa historiaa kuin monissa Keski-Euroopan maissa, mutta se on viimeisten vuosikymmenten aikana hiljalleen rantautunut myös tänne. Suomessa townhouse-asuntoja on rakennettu enimmäkseen Helsingissä esimerkiksi Kalasatamaan, Alppikylään ja Malminkartanoon. Tähän asuntotypologiaan keskittyviä laajoja asuinalueita ei maastamme vielä kuitenkaan löydy.

Townhouse-asuntoja on usein omakotitalojen tapaan mahdollista personoida muokkaamalla sen ulkoasua. Tiivis ja pienimittakaavainen asuminen mahdollistaa myös yhteisöllisyyden naapureiden kanssa. Varsinkin yhtiömuotoisilla tonteilla voidaan toteuttaa yhteispihoja ja -rakennuksia, jotka ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Esimerkiksi saunaa- tai ulkovälinevarastoa ei ole välttämätöntä toteuttaa asuntokohtaisesti, jolloin asunnoissa säästetään sekä tilassa että kustannuksissa (Huttunen ym., 2016).

Townhousen suosion viimeaikaisen kasvamisen myötä niitä on kaavoitettu useille uusille asuinalueille eri kaupungeissa. Tästä yksi esimerkki on Östersundomin alue itäisessä Helsingissä, jonne ollaan rakentamassa asuntoja 80 000 asukkaalle. Alue tulee olemaan pientalovaltainen, ja iso osa asunnoista edustaa townhouse-rakentamista.

Townhouse, Leipzig, Saksa. (Tina Ullrich, 2014)

1.5. Suomalainen townhouse Voimme ottaa esimerkkiä Keski-Euroopan townhouseperinteestä, mutta emme voi soveltaa talotyyppiä täysin sellaisenaan suomalaiseen kaupunkiin ja kulttuuriin. Diplomityöni suunnittelun tueksi olen tutustunut Aaltoyliopiston Uusi suomalainen unelmakoti-tutkimukseen. Tutkimus kartoittaa kuinka townhouse-talotyyppi ja sen luoma asuinympäristö vastaa suomalaisten asumistoiveisiin. Siinä on selvitetty myös millaisia tekijöitä tulisi ottaa huomioon townhouse-alueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa (Huttunen ym., 2015). Yksi tärkeimmistä townhouse-alueelle lisäarvoa tuovista tekijöistä on sen sijainti. Kun asunnot sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien ja julkisen liikenteen reittien varrella, ollaan muista asumistoiveista valmiita tinkimään. Tutkimuksen osana teetetyssä kyselyssä selviää, että etupihalle ei anneta suurta merkitystä, mutta oleskelun, leikin ja puutarhanhoidon mahdollistava, tarpeeksi suuri takapiha on vastaajille tärkeä. Lisäksi yhteyttä ulkotilaan erityisesti oleskelutilasta, keittiöstä ja saunasta pidetään tärkeänä (Huttunen ym., 2015). Myös yksityisyys on kyselyn mukaan Suomalaisille yhä tärkeässä roolissa. Unelmakoti -kyselyyn vastanneista yli puolet toivoo, että kadulta ei näe asuntojen käyttötiloihin sisälle, ja että oma piha on aidalla suojattu. Lisäksi noin puolelle talon muuntojoustavuus on tärkeää. He toivovat huoneiden olevan muutettavissa isommiksi tai pienemmiksi tarpeiden vaihtuessa (Huttunen ym., 2015).

Optimaalisin koko townhouse-asunnolle on Unelmakoti -kyselyn mukaan noin 120m2. Kyselystä kuitenkin selviää, että townhouse asuntotyyppinä on perheiden ja pariskuntien lisäksi, myös yksinasuvien suosiossa. Niinpä asuntokokoja tulisi olla tarjolla myös pienemmissä mittaluokissa (Huttunen ym., 2015). Omatoimirakentajien keskuudessa on nykyään hyvin suosittua käyttää valmistalomalleja omakotitalon toteuttamiseen. Sama asia tulee näkymään vielä voimakkaammin townhouserakentamisessa, sillä pienet urbaanit tontit ja seinästä seinään kiinni rakentaminen tuovat lisähaasteita. Kaupunkipientalojen valmistalomallit auttaisivat asunnonhankkijoita hahmottamaan, mitä mahdollisuuksia townhouse-tyyppinen rakentaminen sisältää, ja helpottaisivat näin sekä yksittäisten tonttien että ryhmärakennushankkeiden käynnistämistä. Helsingin kaupungilla onkin herännyt kiinnostus townhouse-tyyppitalojen kehittämiseen (Jalkanen ym., 2012). Tyyppitalojen ongelmaksi voi kuitenkin muodostua paikkaan ja sen kaupunkikuvaan sopimattomuus. Tästä syystä olen kehittänyt diplomityössäni yksittäisen valmiin tyyppitalomallin sijaan, tarpeiden ja kohteen ominaisuuksien mukaan sovellettavan townhouse-konseptin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ollessa paljon esillä nykypäivänä, ihmiset ovat aiempaa enemmän kiinnostuneet asumisen ekologisuudesta. Myös asumisen terveellisyys ja hyvä sisäilma ovat suomalaisille tärkeitä asioita. Näihin tarpeisiin hirsirakenteinen townhouse-asuminen tarjoaa yhden hyvän vaihtoehdon.

Townhouse-asunnon koon optimointi on tärkeässä roolissa talotyypin menestymisessä Suomessa. Suomen kaupunkialueille rakennetut townhouset ovat usein kasvaneet runkoleveydeltään ja pinta-alaltaan suuriksi, mikä lisää niiden hintaa. Ne ovatkin osittain saaneet kalliin rakentamisen leiman.

Diagrammi: pihan ja yksityisyyden merkitys vastaajille. (Huttunen ym., 2015)

Diagrammi: muuntojoustavuuden merkitys vastaajille. (Huttunen ym., 2015) 22

Townhouse, Kalasatama, Helsinki. (2014) Arkkitehtitoimisto Sarc Oy

OSA II 2 - Konsepti T채ss채 osassa esitell채채n hirsirakenteinen townhouse-konsepti.

kapea runkoleveys mahdollistaa avoimet tilat - tilat voidaan jakaa osiin väliseinillä

kattoikkuna antaa valoa rungon keskiosaan

liikuteltavat parvekesäleiköt yksityisyytteen ja valon säätelyyn lasiseinä ja tilava parveke jokaisessa kerroksessa

välipohjaa on mahdollista aukottaa

jokaisella asunnolla on oma pihansa

hirsi on näkyvillä kadun julkisivussa

rakennuksen kantavana runkona toimii painumaton hirsikehä

ranskalainen parveke pienet ikkunat kadulle lisäävät yksityisyyttä asunnon sisäänkäyntiterassi mahdollistaa oleskelun ja aktivoi katua

hissivaraus mahdollistaa esteettömyyden

2.1. Kaupunkikuvaan sovittaminen Konseptin tavoitteena on luoda arkkitehtuuriltaan erilaisille tonteille ja erityyppisiin kaupunkiympäristöihin sopivaa matalaa ja tiivistä asuinrakentamista. Tavoitteena ei kuitenkaan ole luoda valmista tyyppitalomallia, joka sopisi kaikille tonteille sellaisenaan, vaan luoda suunnitteluraamit, joiden avulla kuhunkin kohteeseen voidaan suunnitella sen tarpeeseen ja ympäristöön sopivat rakennukset. Konsepti on massoittelultaan, kattomuodoiltaan ja ulko- sekä sisäarkkitehtuuriltaan muunneltava. Myös sen sisätilat ovat monikäyttöisiä ja muuntojoustavia. Tästä huolimatta tulee tapauskohtaisesti harkita, onko konsepti sovitettavissa tontille ja sen ympäristöön niin, että lopputuloksena on laadukasta ja kaupunkikuvaan lisäarvoa tuovaa asuinarkkitehtuuria. Tämän vuoksi suunnittelualueen ominaispiirteet, kaupunkikuva ja -rakenne tulee analysoida huolella. Jos konsepti soveltuu tontille, on sen arkkitehtuuri jo hankesuunnitteluvaiheessa suunniteltava tontille ja viereisiin rakennuksiin sopivaksi. Modulaarisuus mahdollistaa talojen lukumäärän joustavan vaihtelun tontin koon ja tilaajan tarpeiden mukaan. Rakennusten kerroskorkeus tulee valita asemakaavan, tilatarpeen ja viereisten rakennusten korkeuksien mukaan. Townhouse-rivin asunnot voivat olla keskenään erikorkuisia, jolloin rakennusmassaan saadaan vaihtelua. Myös kattomuodot ja sen kallistuskulmat suunnitellaan asemakaavan antamissa puitteissa viereisiin rakennuksiin ja alueen ilmeeseen sopiviksi. Julkisivupintojen käsittelyt antavat mahdollisuuden asukkaille oman talonsa personointiin. Hirsipinta voidaan käsitellä esimerkiksi kuultokäsittelyllä tai peittomaalilla, tai se voidaan jättää patinoituvaksi (rautasulfaattikäsittely). Jos hirsipinta halutaan suojata tai jos asemakaava ei salli näkyvää hirsipintaa, voidaan julkisivu myös verhoilla. Verhous voidaan toteuttaa esimerkiksi pystylaudoituksena tai rappauksena, jotka voidaan käsitellä halutulla tavalla.

Konseptin tärkeimmät tavoitteet •

Nykyaikaisen hirsiarkkitehtuurin sovittaminen erilaisiin kaupunkiympäristöihin

•

Hirsirakenteen ja -arkkitehtuurin sovittaminen townhouserakentamiseen

•

Ulkoarkkitehtuurin muunneltavuus ja sisätilojen joustavuus

•

Ihmisläheisyys arkkitehtuurin, mittakaavan ja materiaalien keinoin

•

Asumisen ekologisuus ja terveellisyys

Massoitteluvaihtoehtoja

Rivi

Oma kortteli

Rivi - kalteva tontti

Rivi - pykälletty

Osana korttelia

Kaksi riviä - välissä yhteispiha

Kapea tontti 1-3 taloa

Korttelin sisäpihalla

Pysäköintivaihtoehtoja

A. Erillinen pysäköinti

B. Pysäköinti rakennusten välissä

C. Kadunvarsipysäköinti

D. Pysäköinti etupihalla

2.2. Ulkoarkkitehtuuri Ulko- ja sisäarkkitehtuurin lähtökohtana on ollut ihmisläheisyys, jota on tavoiteltu muun muassa inhimillisellä mittakaavalla, vaihtelevilla kattomuodoilla ja puupintojen jättämisellä näkyviin. Konseptin arkkitehtuuri on saanut vaikutteita perinteisestä suomalaisesta puurakentamisesta, ja toisaalta myös brittiläisistä ja keskieurooppalaisista townhouseista. Erityisesti vaikutteita olen hakenut vierailemalla maamme historiallisilla puutaloalueilla Porvoossa ja Tammisaaressa, sekä Helsingin Puu-Käpylässä ja Puu-Vallilassa. Näillä tiiviisti rakennetuilla alueilla on oma tunnelmansa, joka tulee muun muassa rakennusten mittakaavasta, puujulkisivuista, väreistä ja yksityiskohdista. Samanlaiseen tunnelmaan pyrin myös diplomityöni suunnitelmassa. Kadunpuoleinen julkisivu on selkeä ja vähäeleinen. Talo rajautuu suoraan katuun matalahkolla luonnonkivimuurilla, jonka takana on pieni sisäänkäyntiterassi. Seinien kapeat ja korkeat aukotukset rytmittävät muuten horisontaalista hirsijulkisivua ja julkisivun metalli- ja lasipinnat tuovat taloille kaupunkiin sopivan modernin ilmeen. Aukotus on erityisesti ensimmäisessä kerroksessa kadulle päin pienehköä yksityisyyden lisäämiseksi. Näkyville jätettyjen hirsiseinien liitokset on toteutettu ”nollanurkkana”, jossa hirsiliitos jää rakenteen sisään ja talo voidaan näin toteuttaa ilman hirsitaloille perinteistä ristinurkkaa.

Harjakatto (pituussuunnassa)

Jyrkkä etuosa / pulpettikatto

Mansardikatto

Tasakatto

Harjakatto (leveyssuunnassa)

Harjakatto (epäsymmetrinen)

Talon takaosan parvekkeet on tarkoitettu suunnattavaksi aurinkoisempaan ja vähemmän julkiseen suuntaan, sekä mahdolliselle sisäpihalle. Tämän parvekevyöhykkeen taustalla ovat lattiasta kattoon ulottuvat lasiseinät. Parvekkeelle voi valita pinna- tai lasikaiteet, ja se on mahdollista myös lasittaa. Parvekkeen edessä on kiskoilla liikkuva rimoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa yksityisyyden ja valon määrän säätämisen. Harjakatto (välikallistuksella)

Erilaisia mahdollisia kattomuotoja 28

Materiaalivaihtoehdot

Vaihtoehdot: käsittely

Vaihtoehdot: verhoilu

A. Patinoituva pinta (rautasulfaattikäsittely)

hirsi (paljas)

pystylaudoitus

pystyrimalaudoitus

pystyrima

paanu

rappaus

Vaihtoehdot: ulkoverhouksen värisävyt

B. Kuultokäsittely C. Peittomaali

Esimerkkejä sisämateriaaleista

paljas hirsi

käsitelty hirsi

rimoitus

savi

betoni (lattia)

rapattu kipsilevy

Julkisivuesimerkki (harjakatto pituussunnassa) Julkisivumateriaalit 1. Hirsi (leveys 204mm, nousu 260mm), kuultokäsitelty 2. Muurattu luonnonkivi 3. Oven pinta pystymäntypaneelia, kuultokäsitelty 4. Ruostumaton teräs, musta 5. Lasi, kirkas / parvekelasitus 6. Kattotiilet, musta / tumma harmaa (vaihtoehtona konesaumattu kattopelti) 7. Vaakapaneeli, mänty, kuultokäsitelty 8. Puurimoitus, kuultokäsitelty

5. 4. 1.

7. 8.

PARVI

Julkisivu kadulle 1:125

KATU

TERASSI

Julkisivu taakse 1:125 1m

Näkymä sisäpihalta (kuvitteellinen tontti)

Julkisivuesimerkki (harjakatto leveyssuunnassa) Julkisivumateriaalit 1. Hirsi (leveys 204mm, nousu 260mm), kuultokäsitelty 2. Muurattu luonnonkivi 3. Oven pinta pystymäntypaneelia, kuultokäsitelty 4. Ruostumaton teräs, musta 5. Lasi, kirkas / parvekelasitus 6. Kattotiilet, musta / tumma harmaa (vaihtoehtona konesaumattu kattopelti) 7. Vaakapaneeli, mänty, kuultokäsitelty 8. Puurimoitus, kuultokäsitelty

6. 4.

7. 1.

PARVI

TERASSI KATU

2. Julkisivu kadulle (harjakattojen välissä toiseen suuntaan kallistettu vesikatto)

Julkisivu taakse

32 ET/VH

KPH 4m²

K 5m²

PARVI

TERASSI KATU

Julkisivu kadulle. Harjakatto leveyssuunnassa (kuvitteellinen tontti)

5m 10m

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

Ø 1300

parvi varaus

Ø 1500

KATU

TERASSI

H 8m²

R 6m²

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

PARVI

TERASSI KATU

Julkisivu taakse. Harjakatto leveyssuunnassa (kuvitteellinen tontti)

5m 10m

ET/VH Ø 1300

KPH 4m²

K 5m²

Ø 1300

2.3. Tilat Tilasuunnittelun tavoitteena on ollut luoda joustavia, käytännöllisiä ja tarpeeksi avaria tiloja, kuitenkin kustannustehokkuuden kannalta hukkaneliöitä karsien. Koen tärkeäksi, että konsepti tarjoaa mahdollisuuden pientaloasumiseen eri kokoisille perhekunnille ja myös yksinasuville. Kukin townhouse-rakennus, jota tässä diplomityössä kutsutaan myös nimellä perusyksikkö, on mahdollista toteuttaa 1-3 kerroksisina, mikä tarjoaa kolme eri kokovaihtoehtoa. Myös neljäs kerros on mahdollinen, mutta tämä ratkaisu soveltuu lähinnä opiskelija- tai senioriasumiseen. Perusyksikön mitoitus on suuntaa antava, ja se tulee tutkia tapauskohtaisesti kullekin tontille sovitettaessa. Kapea runko mahdollistaa sen, että vain sivu-ulkoseinät tarvitaan kantaviksi rakenteiksi. Avoimeksi jäävä pohja voidaan jakaa monipuolisesti kevyillä väliseinillä pienempiin tiloihin, tai vaihtoehtoisesti jättää vaikkapa koko kerros avoimeksi tilaksi. Perusyksikön sisäinen moduulijako antaa suunnitteluraamit väliseinien sijoittamismahdollisuuksille ja erilaisille pohjaratkaisuille. Se mahdollistaa lukuisia erilaisia tilavariaatioita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Suunnitteluraamien avulla esimerkiksi ryhmärakentamishankkeessa mukana olevien on helppo osallistua suunnitteluun valitsemalla itselleen mieluisat tilayhdistelmät. Perusyksikön moduulijaossa kukin kerros on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Aputilat kuten kylpyhuoneet ovat keskellä talon runkoa, jonne on mahdollista saada valoa kattoikkunan kautta. Varsinaiset käyttötilat ovat talon päädyissä, jolloin niihin saadaan valoa ikkunoiden tai lasiseinän kautta. Välipohjaa voidaan aukottaa, mikä mahdollistaa korkean tilan esimerkiksi olohuoneeseen. Hissivaraus puolestaan mahdollistaa ikääntyvien

asukkaiden asumisen talossa mahdollisimman pitkään. Se mahdollistaa rakennusmääräysten mukaan myös sen, että talon kerrokset voidaan jakaa erillisiksi asunnoiksi.

Perusyksikön mitoitus

3700

3700 427

2 693 427

3700 427 2 693

2 693 427 427

TERASSI

TERASSI KATU

2 693 2 693

ASUNNON PIHA

YHTEISPIHA

ASUNNON PIHA

YHTEISPIHA

TERASSI

TERASSI 427

KATU

2 693

TERASSI

ASUNNON PIHA

KATU 2 381 leikkaus M-M 1:1503650

3 600

2000

3 600

2000

YHTEISPIHA

900 1 500 2 381

3650

1 153

4 800

= moduulimitoitus

parveke

4 392

900

= moduulimitoitus voidaan sijoittaa väliseinä

1 500

HISSIVARAUS 1 740 1 153

4 800

1 300

2 381

2 349

HISSIVARAUS 1 740 1 500

2000

12 050 900

1 300

2 349

12 050

1 153

4 800

parveke

4 392 3 600

3650

parveke

4 392

2-3. kerros HISSIVARAUS 1 740 1 300

204 1700

istutusallas

säilytystila portaan alla

1 500

204 1700

1150

allas

1 740 204

1150

1700

TERASS I

KATU

istutusallas istutusallas

PARVI varaus piharakennukselle 2000

1 300

KATU HISSIVARAUS

1 740

1. kerros 1 5001:150

1 300

2350

4 700

HISSIVARAUS

TERASS I allas

4 700

12 050

säilytystila portaan alla

1 500

4 800 istutus-

2000

9 630

4 800 istutus-

KATU M

2 349 9 630

2000

12 050 säilytystila portaan alla

TERASS I

KATU istutusallas

4 700

5m 4 593

HISSIVARAUS

ASUNNON PIHA

TER.

1 740 2350

ET/VH Ø 1300

12 050

YHTEISPIHA

varaus piharakennukselle

12 050

1 300

OMA PIHA

ASUNNON PIHA

TER.

2350

1150

4 800

TERASSI

4 593

9 630

ASUNNON PIHA

TER.

TERASSI

4 593

OH varaus piharakennukselle

KPH 4m²

K 5m²

Ø 1300

37 PIHASAUNA

Tilavariaatiot

kerros avoimena tilana

Työhuone

2 x MH

MH+VH

MH (jakomahdollisuus)

K+R (korkea tila)

OH (välipohja auki)

WC + K

S+KH

hissi + KH

2. ja 3. KERROS

hissi + KH TH

ET + H

erillinen asunto

1. KERROS

erillinen työtila tai toimisto

SIVUASUNTO

portaan alla

TERASSI

varasto portaan alla

KATU TERASSI

Käyttö- ja muuntojoustavuus Talossa asuvan perheen tai ryhmän jäsenten lukumäärä ei aina pysy vakiona. Lisäksi asukkaiden tarpeet muuttuvat esimerkiksi heidän ikääntyessään. Jotta asunnossa asuminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään, sen on oltava mahdollisimman muuntojoustava.

kattoikkuna

R 13m² R

OH 16m²

kattoikkuna

R 13m²

OH 16m²

K 9m² K 9m²

Esimerkiksi lasten muuttaessa pois kotoa, väliseinät voidaan purkaa ja ottaa tila käyttöön oleskelutilaksi. Ensimmäisestä kerroksesta on mahdollista lohkaista osa erilliseksi asunnoksi, esimerkiksi isovanhemman tai teinin omaksi asunnoksi. Se on mahdollista käyttää myös vuokrattavana työtilana.

jako mahd. liukus

H 12m²

ransk. parveke

varasto ransk. portaan alla parveke

TERASSI

H 15,5m²

SIVUASUNTO

jako mahd. liukus

jako mahd. H liukuseinällä

12m²

KPH 4m²

HISSIVARAUS

tilan jako mahd. liukuseinällä

säilytystila portaan alla

ET 6m² kattoikkuna

ET Ø 1300 6m²

RC 13m² C KATU KATU

H 15,5m²

KPH TERASSI 4m²

jako mahd. liukuseinällä HISSIVARAUS

tilan jako mahd. liukuseinällä

Rakenteellisen muuntojoustavuuden lisäksi, rakennuksen joustavuus tarkoittaa myös toiminnallista käyttöjoustavuutta. Tilojen tulee olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja monikäyttöisiä, jolloin huoneita ei tarvitse välttämättä määritellä tiettyihin pysyviin toimintoihin. Suunnitelmassa KATU tämä on monikäyttöisyyden lisäksi toteutettu liukuseinillä, joilla tiloja voidaan jakaa tarpeen mukaan useampiin osiin. Esimerkiksi koko kerroksen laajuisesta oleskelutilasta voidaan jakaa osa väliaikaiseksi vierashuoneeksi tai työskentelytilaksi liukuseinän avulla.

tilan jako tilan mahd. jako mahd. liukuseinällä liukuseinällä

KATU

Ø 1300

TERASSI K 9m²

KHH 4m²

TERASSI

KHH 4m²

säilytystila portaan alla

VH / S 2m²

KPH 4m²

VH / S 2m²

KPH 4m²

HISSIVARAUS HISSIVARAUS

SIVUASUN 16m²

parveke

OH 16m²

SIVUASUN 16m²

Kaavio Esimerkkejä käyttöjoustavuudesta, tilojen jakaminen liukuseinillä 1m

5m jako mahd. liukuseinällä

ransk. parveke

H 12m²

H 15,5m²

parveke

jako mahd. liukuseinällä

HISSIVA-

KPH 4m²

2.4. Sisäarkkitehtuuri Kustakin kerroksesta avautuu näkymä ulos lattiasta kattoon ulottuvan liukuikkunajärjestelmän kautta, tämä tuo pihan osaksi sisätiloja. Lasiseinän liukuovesta on kulku jokaisen kerroksen omalle parvekkeelle. Suuret lasiseinät tuovat paljon valoa talon käyttötiloihin. Valon määrää ja yksityisyyttä voidaan säädellä parvekkeen edessä olevilla kiskoilla liikuteltavilla puusäleiköillä. Talon kadunpuoleisilla tiloilla on kapeat, lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, joiden yhteyteen voidaan lisätä ranskalaiset parvekkeet. Tämä puoli on selkeästi yksityisempi, ja sen pienemmät tilat eivät tarvitse niin paljoa valoa. Syvän rungon keskellä oleviin aputiloin valoa saadaan kattoikkunasta, jonka valo saadaan kaikkiin kerroksiin portaan yhteydessä olevan valokuilun läpi.

korkea tila

K/R varasto portaan alla

TERASSI

OMA PI

KATU

Esimerkkileikkaus, kaksikerroksinen talo

Tavoiteltavaa on, että tulevat asukkaat saavat suunnitteluvaiheessa päättää sisätilojen pintamateriaalit, värityksen ja kiintokalusteet itse suunnittelijan määrittämän katalogin mukaan. Näin mahdollistetaan sisätilojen personointi asukkaan mieltymysten mukaan, mutta kuitenkin toistensa kanssa sopusoinnussa olevat materiaalit. Sisätiloissa voidaan jättää hirsi näkyviin palomääräysten sallimissa rajoissa. Puupintojen lisäksi sisätilan materiaalien katalogissa suositaan myös muita luonnonmateriaaleja kuten savi- ja kivipintoja. Esimerkiksi väliseinät ja lattiat voidaan päällystää savilaastilla, joka tasaa huoneilman kosteutta ja on paloturvallinen, akustinen, sekä ekologinen materiaali (Yle Uutiset, 2019). Sisätilojen puupintojen lisänä käytetään vaaleita sävyjä, ja alakerran lattian voi jättää betonipintaiseksi. Väli- ja yläpohjien puupalkisto voidaan palomääräysten sallimissa rajoissa jättää näkyviin, mikä lisää puurakenteellisuuden tunnetta.

kattoikkuna

parveke H 13m²

OH 11m²

S/VH 2m²

ET/KHH 6m²

KPH 4m²

auki alas

säilytystila portaan alla

K 7m²

luiska (kaltevuus 5%

B KATU

PIHAVARA / VIHERHU

TERASSI

korkea tila

H 7m²

KPH 4m²

R 8,5m²

PIHA

2.5. Asuntokohtaiset ulkotilat Kadun puolella rakennusten eteen tulevat pienet terassit, joihin käynti on townhouselle tyypilliseen tapaan suoraan kadulta. Nämä terassit ovat 30 cm korkeudella kadusta, ja ne ovat rajattu siitä muutamalla porrasaskelmalla sekä matalalla kiviaitauksella. Kiviaitauksen yhteydessä on istutusaltaat, joihin asukkaat voivat halutessaan istuttaa omia kasvejaan lisää yksityisyyttä antamaan. Terassilla mahdutaan säilyttämään esimerkiksi polkupyöriä, ja oleskelua varten sille voidaan sijoittaa istumia. Tämä tuo mahdollisuuksia sosiaalisille asukkaille naapureiden ja ohikulkijoiden kanssa kanssakäymiseen, ja aktivoi katutilaa. Sisäänkäynti oven edessä on sivuseinällinen alumiiniverhoiltu katos, joka luo yksityisyyttä ja säänsuojaa sisäänkäyntiä varten. Jos tontin muoto ja koko sallii, kadun ja sisäänkäynnin väliin on mahdollista sijoittaa pieni etupiha tai paikka omalle autolle. Muussa tapauksessa asuntojen autopaikat voidaan sijoittaa tontin yhteiselle pysäköintialueelle, tai vaihtoehtoisesti ne toteutetaan kadunvarsipysäköintinä. Jokaisella kerroksella on oma parvekkeensa, joka mahdollistaa oleskelun suotuisiin ilmansuuntiin päin. Parveke on tarpeeksi tilava pienimuotoiselle kalustamiselle, ja se voidaan lasittaa sen käytettävyyden lisäämiseksi. Jokaisella asunnolla on oma aidattu takapihansa, jonka koko määräytyy tontin koon mukaan. Piha on muokattavissa asukkaiden toiveiden mukaiseksi. Sille on mahdollista sijoittaa muun muassa ulkovälinevarasto, kasvihuone ja erilaisia istuksia. Myös maan pintaa voidaan käsitellä esimerkiksi laattapintaiseksi, tai istuttaa sille nurmikko. Yksityisyyttä pihalle voidaan lisätä aitojen ja kasvillisuuden lisäksi erilaisilla pergolarakenteilla. Jos rakentaminen on toteutettu taloyhtiömuotoisena tai ryhmärakentamisena, talojen taakse voidaan jättää yhteispiha, joka mahdollistaa yhteisten ulkotilojen ja -rakennusten käytön. Tälle pihalle on käynti suoraan omilta asuntopihoilta. 42

auk ala i s

KPH 5m²

HISSI

korkea tila

K/R varasto portaan alla

TERASSI KATU

K/R

TERASSI

varasto portaan alla

OMA PIHA

TERASSI

OMA PIHA

KATU

luiska (5%)

YHTEISPIHA

säilytystila PARVI portaan alla

ET 6m² D

YHTEINEN RT+K OH 16m²

luiska (kaltevuus 5%)

B luiska

korkea tila

KATU

TERASSI

KPH 5m²

HISSI

TERASSI KHH

5m²

KATU

TER. TERASSI

YHTEISPIHA

PIHA OMA PIHA

YHTEISPIHA

Esteetön piha luiskalla 1m

Ø 1300

Ø 1500

TERASSI

HH 8m² 13m²

OH 16m²

parvi varaus

kattoikkuna

H 13m²

KATU

S/VH 2m²

OH 11m²

6m²

KPH 4m²

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

TER.

parveke

K/R

varasto portaan R alla

S/VH 2m² KPH 4m²

PIHASAUNA

korkea tila

Ø 1300

kattoikkuna

TERASSI

KATU

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH

OH 11m²

parveke TERASSI

PIHA OMA PIHA

auki alas

YHTEISPIHA A

YHTEISPIHA

Ø 1500

Piha saunalla

ET/KHH ET/KHH 6m² 6m²

B KATU

säilytystila säilytystila portaan alla portaan alla

PIHAVARASTO PIHAVARASTO / VIHERHUONE / VIHERHUONE

K 7m²

luiska luiska (kaltevuus 5%)(kaltevuus 5%)

B KATU

TERASSITERASSI

korkea tila

H 7m²

KPH 4m²

B luiska

korkea tila

R 8,5m²

Etuterassi

PIHA

YHTEISPIHA YHTEISPIHA

Piha varastolla / viherhuoneella kattoikkuna

parveke H 13m²

OH 11m²

2.6. Esteettömyys Perinteisesti townhouse rajautuu suoraan katuun ja sen sisäänkäyntitaso on nostettu katutasosta muutamalla porrasaskelmalla. Tämä tapa on hyvä yksityisyyden, sokkelikorkeuden ja rakennusten ulkonäön kannalta. Tämä kuitenkin tuo haastavuutta rakennusten esteettömyyden suunnitteluun. Ohessa esittelen erilaisia vaihtoehtoja esteettömyyden toteuttamiseen konseptissa. Esteettömyys tulee kuitenkin aina suunnitella tonttikohtaisesti ja tontin kaltevuuksia hyödyntäen. Osassa III esitellään esteetön ratkaisu olemassa olevalle tontille suunniteltuna.

A. Luiska talorivin päädyssä

B. Tasonostin asunnon etuterassilla

C. Luiska tai maaston muotoilu - esteetön sisäänkäynti asuntopihojen kautta

Hissivaraus sisätiloissa

2.7. Ekologisuus Yksinkertainen suorakaiteen muotoinen rakennusmassa on energia- sekä kustannustehokas. Energiatehokkuuden kannalta toisiinsa kiinni rakennetut townhouset ovat erillispientaloja huomattavasti ekologisempi ratkaisu. Konseptin suurin ekologisuutta edistävä tekijä on uusituivan puumateriaalin runsas käyttäminen rakennusmateriaalina. Lähes kaikki townhousen kantavista rakenteista on toteutettu massiivipuurakenteina, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia. Rakennusten elinkaari pyritään saamaan yksinkertaisten ja kestävien rakenteiden, sekä muunneltavuuden ansiosta mahdollisimman pitkäksi. Hirsirakenteen etuna on myös se, että se voidaan monia muita rakenneratkaisuja helpommin purkaa ja siirtää uuteen sijaintiin tai uudessa rakennuksessa käytettäväksi. Ulkoseinät ovat toteutettu 204 mm paksuna lamellihirtenä ilman lisälämmöneristystä, jolloin sen U-arvo on 0,53 W/m²K. Eri seinärakenteiden U-arvoja vertaillessa kannattaa huomioida, että ulkoseinän laskennallinen osuus lämpöhävikistä on vain noin 15 % (Honkrarakenne Oyj). Townhouse-rivin päätyhuoneistoja lukuun ottamatta, taloilla on vain kaksi ulkoseinää, jotka ovat asunnon kokoon nähden pieniä. Tarvittaessa ulkoseinien verrattain pieni U-arvo voidaan kompensoida parantamalla esimerkiksi yläpohjan lämmöneristävyyttä. Suurissa lasiliukuovissa ja ikkunoissa käytetään energialasia.

hirsirakenne: varastoi hiilidioksidia ja on tehty uusiutuvasta luonnonvarasta

harjakatto poistaa veden tehokkaasti

aurinkopaneelit katolla pitkät räystäät suojaavat rakennusta säältä ja sisätiloja liialta lämpenemiseltä

parvekkeiden säleiköt suojaavat liialta auringonvalolta

pihan kasvit ja puut antavat suojaa Diagrammi: ekologisuus ja viheraiheet

Parvekevyöhyke ja siihen liittyvät liukusäleiköt estävät kesällä liiallisen auringonvalon pääsyn asuntoihin. Lisää suojaa liialta auringonvalolta saadaan pihakohtaisilla istutuksilla ja puilla, sekä rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten pergoloilla. Räystäät ja parvekevyöhyke suojaavat ulkoseinän puupintaa sääolosuhteilta, ja lisäävät näin sen kestävyyttä.

2.8. Paloturvallisuus Townhouse-rakennusten toteuttaminen massiivipuurakenteisena vaatii tarkastelua paloturvallisuuden ja sitä ohjaavien asetusten kannalta. Erityisesti huoneistoiden välisten seinien, sekä huoneistoiden välisen yläpohjan palotekniseen suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota. Päällekkäisiä huoneistoja ei ole, niinpä välipohjille ei asetu paloteknisiä vaatimuksia ja ne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Hiiltymismitoituksen ansiosta hirsi itsessään on paloturvallinen materiaali, ja se voidaan jättää usein näkyviin sekä sisätiloissa että ulkona. Yksi- ja kaksikerroksisten asuintalojen paloluokka on P3, jolloin kantavat hirsiseinät voidaan jättää ilman palonsuojaverhousta. Kolmikerroksisilla ja sitä korkeammilla taloilla paloluokka nousee P2-luokkaan, mikä nostaa vaatimuksia rakenteiden ja palosuojauksen kannalta. Tässä paloluokassa kantavien rakenteiden suojaverhous tulee toteuttaa K2 30, A2-s1,d0 -luokan täyttävistä materiaaleista kuten kipsilevystä. Diplomityöni kolmekerroksinen versio on alle 14 metriä korkea asuintalo, jonka kaikki kerrokset kuuluvat samaan huoneistoon. Tällöin rakennukseen ei vaadita automaattista sammutuslaitteistoa. Tämän rakennuksen kantavalle rakenteelle palonkestävyysvaatimuksena on R45. Ympäristöministeriön palomääräysten mukaan, yli 2-kerroksisen rakennuksen kantavien rakenteiden pintaalasta 80% voidaan jättää ilman suojaverhousta, kun palonkestävyysaikaa lisätään 30 minuutilla. 204 mm paksun lamellihirren palonkestävyys on R90 ja EI90, eli se täyttää palokestävyyden lisäämisen kriteerin. Tämä tarkoittaa sitä, että kun yläpohja, jonka pinta-ala on kolmekerroksisessa talossa yli 20 % kantavien rakenteiden pinta-alasta, verhoillaan K2 30, A2-s1,d0 -luokan materiaalilla, niin hirsiseinät voidaan jättää suojaverhoamatta. Vaihtoehtoisesti osa hirsiseinistä voidaan suojaverhoilla, ja sisäkatossa voidaan käyttää alemman suojaluokan verhousta

(Ympäristöministeriö, 2017). Rakennus voidaan suunnitella myös toiminnalliseen palomitoitukseen perustuen, jolloin sen paloluokka on P0. Tällöin paloturvallisuusvaatimukset täyttävät ratkaisut suunnitellaan tapauskohtaisesti hyödyntäen esimerkiksi kantavien rakenteiden mitoitusta (hirren hiiltymismitoitus) ja turvaetäisyyksiä. Toiminnallisella paloturvallisuussuunnittelulla voidaan saavuttaa kohteelle perusteellisempi ja turvallisempi ratkaisu, joka voi tuoda myös kustannussäästöjä (Tiainen ym., 2017).

2.9. Akustiikka Erityisesti huoneistoiden väliseen ääneneristävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Rakennusmääräysten mukaan huoneistoiden välisen seinän tulee täyttää 55 desibelin ääneneristävyysvaatimus. Ääni ei saa myöskään kantautua vaakarakenteita pitkin viereiseen asuntoon, niinpä hirsirakenteet tulee katkaista asuntojen väliltä. Suunnitelmassa tämä toteutetaan seinärakenteella, jossa kahden hirsikerroksen väliin jätetään 60 mm ilmaväli, josta 50 mm täytetään ääntä eristävällä mineraalivillalla. Myös väli, ala-, ja yläpohjarakenteet ovat katkaistu asuntojen välisen seinän kohdalla. Huoneistoiden sisällä akustiikka on huomioitu välipohjien askeläänieristyksellä, sekä väliseinien äänieristeellä. Ikkunoiden ja ulkoseinien ääneneristävyys tulee suunnitella tapauskohtaisesti tontin asemakaavan asettamien määräysten mukaan.

ulkoseinien hirsikehä toimii kantavana runkona ristiinlaminoitu painumaton hirsi (paksuus 204mm)

följärit jäykistävät hirsikehän pitkillä seinillä ne voidaan sijoittaa väliseinien kohdille.

kattotuolit kannattavat yläpohjaa

lasiseinän kantavana rakenteena pilaripalkkijärjestelmä

välipohja: puupalkit kantavana rakenteena alapohja: maanvarainen betonilaatta (myös tuulettuva alapohja on mahdollinen)

Aksonometria: rakenne Kantavat puurakenteet väritettyinä

“nollanurkka” hirsiliitos jää piiloon rakenteen sisään

OSA III 3 - Konseptin soveltaminen tontille T채ss채 osassa 2. osan konsepti sovelletaan olemassa olevalle tontille ja esitell채채n esimerkkiasuntoja.

3.1. Esimerkki tontille sovittamisesta Tontti: Hiidensalmi, Lohja Yhteistyöni Honkarakenteen kanssa alettua, kävimme keskusteluita Lohjan vuoden 2020 asuntomessujärjestäjien kanssa konseptin mukaisten asuntojen rakentamisesta asuntomessualueelle. Tontiksi he ehdottivat townhouserakentamiselle kaavoitettua tonttia Hiidensalmen asuntomessualueen keskellä. Messujärjestäjät päätyivät pitämään tontin rakentamattomana messupalveluiden alueena vielä messujen ajan. Keskustelua jatkosuunnitelmista ja rakentamisesta jatketaan messujen jälkeen. Tässä osassa esittelen tontille tekemäni luonnossuunnitelman osana diplomityötä.

Lohja

Hiidensalmen alue tunnetaan 1900-luvun alun sahateollisuudestaan. Tontti sijaitsee alle kahden kilometrin päästä Lohjan keskustasta. Tontin pohjoispuoli on kaavoitettu townhouse-sekä kerrostalorakentamiselle ja eteläpuoli pientaloille. Länsipuolella tulee olemaan suuri puisto ja uimaranta, ja itäpuolella päivittäistavarakauppa. Pohjoisen puolella tontti rajoittuu kaupunkiaukioon, mikä sopii hyvin siihen kiinni rakennettavalle townhouse-asuntotyypille (Lohjan Asuntomessut). Tontilla on kolme kolmekerroksista, neljä kaksikerroksista sekä kaksi yksikerroksista townhousea. Kuhunkin asuntoon on sisäänkäynti suoraan katuaukiolta pienen sisäänkäyntiterassin kautta. Kullakin asunnolla on oma aidalla rajattu asuntopihansa. Niiden lisäksi tontilla on yhteisöllisyyttä lisäävä asukkaiden yhteispiha. Sen yhteydessä on kaikkien käytössä oleva saunatila, grillikatos, kerhohuone ja ulkovälinevarasto.

TONTTI

Asuntojen autopaikat ovat tontin itäpuolen yhteisissä autokatoksissa. Vieraat voivat pysäköidä väliaikaisesti myös asuntojen eteen katuaukiolle. Aluehavainnekuva: Hiidensalmen asuntomessualue (Lohjan asuntomessut 2021) 50

TOWNHOUSEJA II-III

III

II-III

KERROSTALOJA PÄIVÄKOTI JA II HOIVAKOTI

KATUAUKIO

PÄIVITTÄISTAVARA KAUPPA

TONTTI PUISTO <- JÄRVI

OMAKOTITALOJA II II II

PRINT DATE: 6.3.2020 PRINTED FROM FILE: x Hirsi Townhouse esittelypohjat 3.8.pln PRINTED BY:Marko

Tontin lähiympäristö (Lohjan asuntomessut 2021)

10m

Pihapiirros, tontti 1:250

Aksonometrinen piirros, tontti

PARVI

TERASSI KATU

Julkisivu kadulle / pohjoiseen (Lohjan tontti) 1:250

5m 10m

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

K 5m²

Ø 1300

KATU

OH 16m²

parvi varaus

Ø 1500

TERASSI

H 8m²

R 6m²

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

PARVI

TERASSI KATU

Julkisivu taakse / etelään (Lohjan tontti) 1:250

5m 10m

3.2. EsimerkkejÃ¤ erilaisista asunnoista (S,M,L,XL)

S Yksi kerros 2h + kph + s/vh + parvi Huoneistoala 46m2

julkisivu kadulle

julkisivu taakse

PARVI PARVI

OH AH

TERASSI

KATU

OMA PIHA

KATU

leikkaus A-A 1:200 1m 56

TERASSI

YHTEISPIHA

OMA PIHA

YHTEISPIHA

PARVI

TERASSI

OMA PIHA

KATU

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

TERASSI

Ø 1500

K 5m²

PIHASAUNA

Ø 1300

OH 16m²

parvi varaus

Ø 1500

KATU

YHTEISPIHA

H 8m²

TER.

PARVI

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

TERASSI

OMA PIHA

KATU

1. kerros 1:200

YHTEISPIHA

M Kaksi kerrosta Aukotettu vÃ¤lipohja 3h +k + et/khh + 2kph + s/vh 74m2

julkisivu kadulle

julkisivu taakse

korkea tila

PARVI

K/R AH

varasto portaan alla

TERASSI

KATU

OMA PIHA

KATU

leikkaus B-B 1:200 58

TERASSI

YHTEISPIHA

OMA PIHA

YHTEISPIHA

korkea tila

K/R varasto portaan alla

TERASSI

OMA PIHA

KATU

YHTEISPIHA

kattoikkuna

parveke H 13m²

OH 11m²

S/VH 2m²

KPH 4m²

auki alas

2. kerros

ET/KHH 6m²

säilytystila portaan alla

PIHAVARASTO / VIHERHUONE

K 7m²

PARVI

B KATU

TERASSI

luiska (kaltevuus 5%)

B luiska

korkea tila

H 7m²

KPH 4m²

R 8,5m²

PIHA AH

TERASSI

OMA PIHA

KATU

1. kerros 1:200

YHTEISPIHA

3 kerrosta Sivuasunto, avoin yläkerta 3h + k + khh + 2kph + s/vh + sivuasunto (16m²) Huoneistoala yhteensä 129m2

julkisivu kadulle

julkisivu taakse

PARVI

SIVUASUNTO AH

varasto portaan alla

TERASSI

KATU

tilan jako mahd. liukuseinällä

OMA PIHA

KATU

leikkaus C-C 1:200 60

TERASSI

YHTEISPIHA

OMA PIHA

YHTEISPIHA

SIVUASUNTO varasto portaan alla

TERASSI

OMA PIHA

YHTEISPIHA

tilan jako mahd. liukuseinällä

KATU

kattoikkuna

R 13m²

parveke

OH 16m² K 9m²

3. kerros

jako mahd. liukuseinällä

H 12m²

ransk. parveke

H 15,5m²

parveke

jako mahd. liukuseinällä

HISSIVARAUS

KPH 4m²

2. kerros

säilytystila portaan alla

ET 6m² Ø 1300

KATU

SIVUASUNTO 16m² TERASSI

KHH 4m²

VH / S 2m²

HISSIVARAUS

PARVI

KPH 4m² AH

TERASSI

OMA PIHA

KATU

1. kerros 1:200

YHTEISPIHA YHTEISPIHA

PIHA

TER.

YHTEISPIHA

Seniori- / opiskelija-asunnot 4 kerrosta hissillä 5 yksityistä asuinhuonetta, Yhteiset tilat: R + K + OH Yhteiset tilat: khh + 4kph Huoneistoala yht. 178m²

(ei Lohjan tontilla)

julkisivu kadulle

KPH

julkisivu taakse

hissi

YHTEINEN OLESKELU

KPH

korkea tila PARVI

KPH

YHTEISTILA AH

TERASSI OMA PIHA

KATU

leikkaus D-D 1:200

YHTEISPIHA

TERASSI

KATU

TERASSI

YHTEISPIHA

H 12m²

H 16m² KPH 5m²

HISSI

parveke

4. kerros

ransk. parveke

H 12m²

H 16m²

How to Win Friends and Influence People

KPH 5m²

HISSI

tila jaettavissa liukuseinällä

parveke

3. kerros

ransk. parveke

H 12m²

YHTEINEN OLESKELU 11m²

How to Win Friends and Influence People

HISSI

parveke

auk ala i s

KPH 5m²

2. kerros

luiska (5%)

säilytystila portaan alla

ET 6m²

YHTEINEN RT+K 16m²

luiska (kaltevuus 5%)

B luiska

korkea tila

KATU

TERASSI

KHH 5m²

HISSI

KPH 5m²

TER.

PIHA

YHTEISPIHA

PARVI

TERASSI

OMA PIHA

KATU

1. kerros

YHTEISPIHA

3.3. Esimerkkiasunnon piirustukset pienennökset 1:50 piirustuksista

kivimuuri (h=900 katutasosta)

3 kerrosta Sivuasunto, avoin yläkerta 3h + k + khh + 2kph + s/vh + sivuasunto (16m²) Huoneistoala yhteensä 129m2

EI60

20 114 2 900

10 464

2 250

4 500

DOO - 005 16x22

DOO - 005 20x22

SIVUASUNTO 16,5 m2

43x27 DOO - 004

1 265

DOO - 005 22x22

Ø1300

4 515

h/L 1 070

145

+0,110

20x22 DOO - 006

2 716

DOO - 001 990x2 390

PIHA

Ø1300

DOO - 005 18x22

2 012

1 YLÖS

ALAS

KATU

Ø1300

+0,090

12 11

Ø1500

n=130 e=390

+0,110

ET 6,0 m2

+0,090

4 781

säilytystila portaan alla

900 5

TERASSI

WD - 004 390x1 290 K

TERASSI 10,5 m2

-0,170

2 270

1 520

1 731

h/L 1 070

WD - 003 590x1 290 K

204

VH 2,0 m2 25

Ø1300

HISSIVARAUS 1 420

163

2 480

3 600

st st

EI60

12 11

esteetön kulku asuntoihin tai aita

15 1

1. kerros

YLÖS

1:100

1. KERROS

-0,170

4 682

2 100

KHH 3,5 m2

Ø1500

luiska (kaltevuus 5%)

12 714 2 594

3 921

3 949

2 250

EI60

12 11

2 270

Ø1300

DOO - 005 20x22

Ø1300

145

44x27 DOO - 004

20x22 DOO - 005

+3,230

4 515

DOO - 005 20x22

h/L -110

4 883

ransk. parveke

H 16,0 m2

YLÖS

ALAS

WD - 004 1 090x2 400

15 1

H 12,5 m2

PARVEKE 10,5 m2 +3,210

163

1 606

KPH 3,5 m2

1 588

Ø1300

HISSIVARAUS 3 715

2 444

134

3 600

163

204

2 250

EI60

12 11

15 1 16

YLÖS

2. kerros 1:100

2. KERROS

1:50

12 714 3 998

3 682

AVOIN TILA (OH,K,RT) 39,0 m2

+6,350

43x27 DOO - 004

h/L 2 960

TASOLASI 6 mm

4 883

kattoikkuna

WD - 005 1 190x3 540 K

2 250

204

1 687

2 376

PARVEKE 10,5 m2 +6,330

ร 1300

keittiรถ HISSIVARAUS

EI60

EI60 10 056

3. kerros 1:100

3. KERROS

1:50

1 986

+11,926

3 690

+9,940

OH PARVEKE

3 120

PARVEKE

2 693

427

7 240

+6,350

SIVUASUNTO

TERASSI

2 610

+3,230

1 700

TERASSI +0,110

+0,110

+0,090

280

+0,090

KATU

PIHA

PitkittÃ¤isleikkaus A-A 1:100

Leikkaus A-A

1:5

DET7

Kattoikkuna

1:20

kauko-ohjaimella avattava kattoikkuna

Rakennedetaljeja

yläpaarre räystäskouru syöksytorvi räystäskouru yläpaarteen pää näkyvissä

metallikiskot liikutettava puusäleikkö

Kattoikkuna

syöksytorvi

PARVEKE

DET1

Kattolyhty

Parvekkeen räystäs

Räystäs

Räystäs parvekkeella Kattolyhty

DET6

alumiini-kehikko

DET4

vesikate, kallistukset molemmille sivuille Räystäs

1:20

laskettava verho

käsijohde verhous, vaakapaneeli

laminoitu lasi 6mm

lasikaide

ranskalainen parveke

D-D

PRINT DATE: 23.3.2020 PRINTED FROM FILE: x Hirsi Townhouse esittelypohjat 3.9.pln PRINTED BY:Marko

alumiini-kehikko

3 775

Ranskalainen parveke Perustus ja etuterassi Sisääntulokatos: puurakenteinen alumiiniverhoiltu kehikko kivimuuri h=400mm

DET2 terassi

palkit kiinnitetty sokkeliin

terassi eteinen Ranskalainen parveke

laudoitus

1:20 massiivipuinen kehikko 150x440

terassin alapuolinen tila on tuulettuva

alumiini-verhous

420

panelointi 23x138

1:20

Perusrakennetyypit

Ulkoseinä

Yläpohja

204mm Ristiinlaminoitu painumaton hirsi

5mm 22mm 50mm

Huoneistoiden välinen seinä 134mm Ristiinlaminoitu painumaton hirsi 10mm Ilmaväli 50mm Mineraalivilla (äänieristys) 134mm Ristiinlaminoitu painumaton hirsi Huoneiden välinen seinä 25mm Hirsipaneeli (tai muu sisäverhous ark. suunn. mukaan) 95mm Rankarakenne ja mineraalivilla 25mm Hirsipaneeli (tai muu sisäverhous ark. suunn. mukaan)

Konesaumattu peltikate, 2-kertaiset tiivistetyt saumat Vaimennuskaista (5x50mm) peltirivien keskellä Harvalaudoitus 22x75 (vesikatteen kiinnitys) Korokerimat kattokannattajien kohdalla (tuuletusväli) Aluskate rak.suunn. mukaan Kattokannattajat rak. suunn. mukaan

Tuulettuva ullakkotila (>200mm) 500mm Mineraalivilla ja kantava rakenne Ilma- ja höyrynsulku 6mm Kova puukuitulevy 22mm Koolaus 30mm Palokipsilevy (2x15mm) Sisäverhous ark. suunn. mukaan

Vesikate voidaan toteuttaa myös kattotiilellä.

Huoneen ja märkätilan välinen seinä

Välipohja

25mm Hirsipaneeli (tai muu sisäverhous ark. suunn. mukaan) 95mm Rankarakenne ja mineraalivilla 13mm Rakennuslevy Vedeneriste Keraaminen laatoitus + vedenkestävä kiinnityslaasti

66mm 206mm 45mm

Lattiamateriaali ark. suunn. mukaan Koolaus (66x41, k600) Mineraalivilla (100mm) Kantavat Posi-palkit (välissä tekninen asennustila) Koolaus ( 45x45, k400) Sisäverhous ark. suunn. mukaan

Alapohja Pintamateriaali ark. suunn. mukaan (voidaan jättää paljaaksi betonipinnaksi) 80mm Valettu betoni (+lattialämmitys) 200mm Kova eriste Salaojitussora

Lopuksi

Pohdinta Olen aina ihaillut maamme vanhoja puutaloalueita, ja pohtinut mitä voisimme oppia näiden alueiden viihtyisyydestä ja estetiikasta. Kun näin Hirsirakenteinen kaupunkiasunto -kilpailun ilmoituksen, ymmärsin, että minulla olisi annettavaa tälle aihealueelle. Kilpailuehdotukseni pohjalta tekemäni diplomityö on antanut minulle mahdollisuuden perehtyä pienimittakaavaiseen ja ihmisläheiseen puurakentamiseen, sekä sen sovittamiseen nykyaikaiseen kaupunkikuvaan. Diplomityön tekeminen on ollut minulle erittäin opettavainen ja antoisa kokemus. Olen oppinut hirsirakenteista ja -detaljeista, ja niiden vaikutuksesta arkkitehtuuriin. Olen saanut pohtia, kuinka perinteisenä materiaalina tunnetun hirren pystyisi sovittamaan nykyarkkitehtuuriin. Lisäksi olen oppinut paljon townhouse-rakentamisesta ja sen soveltamisesta suomalaiseen kontekstiin. Minulle oli tärkeää, että työllä oli oikea tilaaja. Honkarakenteen mukanaolo onkin tuonut kaipaamaani realismia suunnitteluun. Minun on pitänyt pohtia suunnitelmia myös kaupallisen ja rakennusteknisen toteutettavuuden kautta. En kuitenkaan missään vaiheessa kokenut, että tämä olisi ainakaan negatiivisella tavalla vaikuttanut suunnitelmieni arkkitehtuuriin. Aihealue on niin laaja, että diplomityön puitteissa on mahdotonta tarkastella perusteellisesti sen kaikkia alueita. Toivonkin, että jatkossa voin tutkia vielä tarkemmin konseptin erilaisia arkkitehtonisia ratkaisuja kuten julkisivuvariaatioita, sekä konseptin erilaisille tonteille sopivuutta. Diplomityössä olen tarkastellut rakennusmateriaalina hirttä, mutta konseptin materiaaliksi on sovitettavissa myös muut massiivipuiset materiaalit kuten CLT (Cross Laminated Timber) ja mikseipä myös tiilirakenteet. Uskon vahvasti, että tämänkaltaiselle pienimittakaavaiselle ja ekologiselle puurakentamiselle on jatkossa yhä aiempaa

enemmän kysyntää. Toivonkin, että yhteistyökumppani ja rahoitus rakennusten toteutukselle löytyy, jotta saisin jatkaa suunnittelua konseptia mukailevan jatkosuunnittelun parissa.

Kiitokset Professori Janne Pihlajaniemelle diplomityöni kärsivällisestä ohjaamisesta ja professori Rainer Mahlamäelle työni arkkitehtonisiin ideoihin liittyvistä keskusteluista. Honkarakenne Oyj:n hirsirakentamisen asiantuntijoille opista ja arkkitehtuuria kunnioittavan realismin tuomisesta diplomityöhön. Erityiskiitos pääarkkitehti Anne Mäkiselle antoisista ohjaustilaisuuksista. Opiskelukavereilleni ikimuistoisista vuosista Lafkalla. Perheelleni ja ystävilleni kannustuksesta ja tuesta.

Lähteet Painetut lähteet: Alasaarela, M. (2009). Hirsiseinän ekokilpailukyky. Hirsitaloteollisuus ry. Alasaarela, M. (2008). Hirsiseinään varastoituvan hiilen laskenta. Arkkitehtitoimisto Inspis Oy. Huttunen H., Hasu E., Hirvonen J., Tervo A., & Ullrich T. (2015). Uusi suomalainen unelmakoti? Asukasnäkökulma townhouse-asumiseen. Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos Jalkanen R., Haapanen S., Helander H., Hellman P., Koponen R., Levanto R., Manninen R., Pulkkinen S., Siivola M., Saarikko T. (2012). Townhouse-rakentaminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnittelun julkaisuja, Helsinki Lakkala M., & Pihlajaniemi J. (toim.) (2019). Moderni Hirsikaupunki. Tutkimushankkeen loppuraportti. Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin tutkimusyksikkö Tervo A. & Hasu E. (toim.) Huttunen ym. (2016). Kotina suomalainen townhouse. Lähtökohtia ja tulkintoja tulevaisuuteen. Habitat Components - Townhouse -hankkeen loppuraportti. Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos Tiainen A-R., Pihlajaniemi J., Lakkala M. (2017). Arkkitehdin hirsiopas. Oulun yliopisto, Moderni Hirsikaupunki -hanke

Internet lähteet: Helsingin kaupunki. (n.d.) Östersundom. Haettu 3.5.2020 osoitteesta https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/ostersundom/asuminen Hirsitaloteollisuus ry. (n.d.). Hirsirakentamisen perusteet - Itseopiskelumateriaali. Haettu 14.1.2020 osoitteesta http://www.hirsikoti.fi/assets/images/Koulutusmateriaali/Hirsirakentamisen_perusteet.pdf Honkarakenne Oyj. (n.d.). Honka-hirret. Haettu 3.10.2019 osoitteesta https://www.honka.fi/app/uploads/2017/05/HONKA-LOOK-Hirret.pdf

Rakennustutkimus RTS Oy. (2016). Suomi rakentaa markkinakatsaus. Haettu 16.2.2020 osoitteesta https://issuu.com/suomirakentaa/docs/suomirakentaa_markkinakatsaus_6_201 Lohjan Asuntomessut. (n.d.). Lohjan asuntomessut 2021. Haettu 3.5.2020 osoitteesta http://asuntomessut.fi/tulevat-messut/lohja-2021/ Yle Uutiset. (23.4.2019). Olisiko savesta uudisrakentamiseenkin? Ikivanha materiaali taipuu esimerkiksi seinän eristeeksi. Haettu 3.5.2020 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10740922

Rakentamismääräykset: Ympäristöministeriö. (2017). Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuu¬desta. Ympäristöministeriö.

Kuvalähteet: Sileäpäätyinen, kaksikerroksinen jalka-aitta. © Museovirasto Tuusulan monikäyttöinen kulttuuri- ja lukiorakennus Monio, Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. © Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Haettu 1.5.2020 osoitteesta https://aor.fi/Tuusula-High-School Cafe Birgitta, Helsinki. Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli. © Tuomas Uusheimo. Haettu 5.4.2020 osoitteesta https://www.archdaily.com/596409/cafe-birgitta-talli-architecture-and-design/54d59f7de58ece14700000ba-portada_talli_05-jpg Townhouse, Leipzig, Saksa. (2014). © Tina Ullrich Townhouset, Kalasatama, Helsinki. (2014) © Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Lohjan Hiidensalmen asuntomessualueen havainnekuva. © Lohjan Asuntomessut 2021 Muut kuvat ovat diplomityön tekijän.

Liitteet Planssipienennรถkset

ALOITUS

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE Mukautuva kaupunkiasuntokonsepti

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

1 / 15

kattoikkuna antaa valoa rungon keskiosaan

liikuteltavat parvekesäleiköt yksityisyytteen ja valon säätelyyn

lasiseinä ja tilava parveke jokaisessa kerroksessa

kapea runkoleveys mahdollistaa avoimet tilat - tilat voidaan jakaa osiin väliseinillä välipohjaa on mahdollista aukottaa

jokaisella asunnolla on oma pihansa hirsi on näkyvillä kadun julkisivussa rakennuksen kantavana runkona toimii ulkoseinien painumaton, ristiinlaminoitu hirsi (paksuus 204mm)

ranskalainen parveke

pienet ikkunat kadulle lisäävät yksityisyyttä

asunnon sisäänkäyntiterassi mahdollistaa oleskelun ja aktivoi katua

hissivaraus mahdollistaa esteettömyyden

HIRSIRAKENTEINEN KAUPUNKIASUNTO Diplomityöni perustuu syksyllä 2017 Hirsirakenteinen kaupunkiasunto -arkkitehtuurikilpailussa 1. jaetun sijan saamaani ehdotukseen. Kilpailun tarkoituksena oli löytää uudenlaisia tapoja sovittaa hirsitaloasuminen kaupunkiympäristöihin. Tehtävänannossa ei annettu suunnittelulle tiettyä tonttia, vaan tarkoituksena oli löytää erilaisiin suomalaisiin kaupunkiympäristöihin sopiva hirsitalomalli, eräänlainen tyyppitalo. Kilpailuehdotuksessani tein luonnossuunnitelman hirsirakenteisesta townhouse -mallista, jota olen diplomityössäni jatkokehittänyt. Diplomityön tilaajana on toiminut Honkarakenne Oyj, jonka hirsirakentamisen asiantuntijat ovat tehneet yhteistyötä kanssani konseptin kehittämisessä. Suunnittelun tavoitteena on ollut kehittää suomalaiseen kontekstiin ja kaupunkiympäristöön sopiva hirsirakenteinen ja joustava townhouse -asuntokonsepti. Townhouse -tyyppinen malli tarjoaa mahdollisuuden tiiviiseen omakotitalomaiseen asumiseen kaupungin palveluiden ja työpaikkojen läheisyydessä. Hirsirakenteisena se on myös ekologista ja terveellistä asuinrakentamista. Konseptin ulkoarkkitehtuuria, kerroslukua ja tilajakoa voidaan määritetyissä raameissa muokata niin, että se soveltuu moneen

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

erilaiseen urbaaniin ympäristöön. Samalla tutkin kuinka modulaarisesta toistuvuudesta riippumatta, voidaan luoda personoitua ja viihtyisää asuinympäristöä. Konseptin arkkitehtuuri on saanut vaikutteita perinteisistä suomalaisista puutaloista ja puutaloalueista, mutta myös ulkomaalaisesta townhouse -arkkitehtuurista. Ulko- ja sisäarkkitehtuurin lähtökohtana on ollut ihmisläheisyys, jota on tavoiteltu muun muassa inhimillisellä mittakaavalla ja puupintojen jättämisellä näkyviin. Tärkeiksi teemoiksi suunnitelmissa muodostuvat myös muuntoja käyttöjoustavuus, jotka parantavat talossa asumisen laatua ja pitkäikäisyyttä. Asuntojen esteettömyys ja hissivaraus puolestaan mahdollistavat asumisen myös liikuntaesteisille. Tahdon diplomityöni kautta tuoda esille, että nykyaikaisella hirsi- ja townhouse -rakentamisella on mahdollista luoda urbaaniin ympäristöön sopivaa viihtyisää asuinympäristöä. KAUPUNKIKUVAAN SOVITTAMINEN Konseptin tavoitteena on luoda arkkitehtuuriltaan erilaisille tonteille ja erityyppisiin kaupunkiympäristöihin sopivaa matalaa ja tiivistä asuinrakentamista. Tavoitteena ei kuitenkaan ole luoda valmista

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

tyyppitalomallia, joka sopisi kaikille tonteille sellaisenaan, vaan luoda suunnitteluraamit, joiden avulla kuhunkin kohteeseen voidaan suunnitella sen tarpeeseen ja ympäristöön sopivat rakennukset. Konsepti on massoittelultaan, kattomuodoiltaan ja ulko- sekä sisäarkkitehtuuriltaan muunneltava. Myös sen sisätilat ovat monikäyttöisiä ja muuntojoustavia. Tästä huolimatta tulee tapauskohtaisesti harkita, onko konsepti sovitettavissa tontille ja sen ympäristöön niin, että lopputuloksena on laadukasta ja kaupunkikuvaan lisäarvoa tuovaa asuinarkkitehtuuria. Tämän vuoksi suunnittelualueen ominaispiirteet, kaupunkikuva ja -rakenne tulee analysoida huolella. Jos konsepti soveltuu tontille, on sen arkkitehtuuri jo hankesuunnitteluvaiheessa suunniteltava tontille ja viereisiin rakennuksiin sopivaksi. Modulaarisuus mahdollistaa talojen lukumäärän joustavan vaihtelun tontin koon ja tilaajan tarpeiden mukaan. Rakennusten kerroskorkeus tulee valita asemakaavan, tilatarpeen ja viereisten rakennusten korkeuksien mukaan. Townhouse -rivin asunnot voivat olla keskenään erikorkuisia, jolloin rakennusmassaan saadaan vaihtelua. Myös kattomuodot ja sen kallistuskulmat suunnitellaan asemakaavan antamissa puitteissa viereisiin rakennuksiin ja alueen ilmeeseen sopiviksi. Julkisivupintojen käsittelyt antavat mahdollisuuden asukkaille oman talonsa personointiin. Hirsipinta voidaan käsitellä esimerkiksi

2 / 15

ulkoseinien hirsikehä toimii kantavana runkona kattotuolit kannattavat yläpohjaa

ristiinlaminoitu painumaton hirsi (paksuus 204mm)

lasiseinän kantavana rakenteena pilari-palkkijärjestelmä

följärit jäykistävät hirsikehän pitkillä seinillä ne voidaan sijoittaa väliseinien kohdille.

hirsirakenne: varastoi hiilidioksidia ja on tehty uusiutuvasta luonnonvarasta

harjakatto poistaa veden tehokkaasti

aurinkopaneelit katolla pitkät räystäät ja parvekevyöhyke: suojaavat rakennusta säältä ja sisätiloja liialta lämpenemiseltä

parvekkeiden säleiköt suojaavat liialta auringonvalolta

pihan kasvit ja puut suojaavat liialta auringonvalolta

“nollanurkka” hirsiliitos jää rakenteen sisään

Aksonometria: rakenne Kantavat puurakenteet väritettyinä

Diagrammi: ekologisuus ja viheraiheet

kuultokäsittelyllä tai peittomaalilla, tai se voidaan jättää patinoituvaksi (rautasulfaattikäsittely). Jos hirsipinta halutaan suojata tai jos asemakaava ei salli näkyvää hirsipintaa, voidaan julkisivu myös verhoilla. Verhous voidaan toteuttaa esimerkiksi pystylaudoituksena tai rappauksena, jotka voidaan käsitellä halutulla tavalla. ULKOARKKITEHTUURI Ulko- ja sisäarkkitehtuurin lähtökohtana on ollut ihmisläheisyys, jota on tavoiteltu muun muassa inhimillisellä mittakaavalla, vaihtelevilla kattomuodoilla ja puupintojen jättämisellä näkyviin. Konseptin arkkitehtuuri on saanut vaikutteita perinteisestä suomalaisesta puurakentamisesta, ja toisaalta myös brittiläisistä ja keskieurooppalaisista townhouseista. Erityisesti vaikutteita olen hakenut vierailemalla maamme historiallisilla puutaloalueilla Porvoossa ja Tammisaaressa, sekä Helsingin Puu-Käpylässä ja Puu-Vallilassa. Näillä tiiviisti rakennetuilla alueilla on oma tunnelmansa, joka tulee muun muassa rakennusten mittakaavasta, puujulkisivuista, väreistä ja yksityiskohdista. Samanlaiseen tunnelmaan pyrin myös diplomityöni suunnitelmassa. Kadunpuoleinen julkisivu on selkeä ja vähäeleinen. Talo rajautuu suoraan katuun matalahkolla luonnonkivimuurilla, jonka takana

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

on pieni sisäänkäyntiterassi. Seinien kapeat ja korkeat aukotukset rytmittävät muuten horisontaalista hirsijulkisivua ja julkisivun metalli- ja lasipinnat tuovat taloille kaupunkiin sopivan modernin ilmeen. Aukotus on erityisesti ensimmäisessä kerroksessa kadulle päin pienehköä yksityisyyden lisäämiseksi. Näkyville jätettyjen hirsiseinien liitokset on toteutettu ”nollanurkkana”, jossa hirsiliitos jää rakenteen sisään ja talo voidaan näin toteuttaa ilman hirsitaloille perinteistä ristinurkkaa. Talon takaosan parvekkeet on tarkoitettu suunnattavaksi aurinkoisempaan ja vähemmän julkiseen suuntaan, sekä mahdolliselle sisäpihalle. Tämän parvekevyöhykkeen taustalla ovat lattiasta kattoon ulottuvat lasiseinät. Parvekkeelle voi valita pinna- tai lasikaiteet, ja se on mahdollista myös lasittaa. Parvekkeen edessä on kiskoilla liikkuva rimoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa yksityisyyden ja valon määrän säätämisen. SISÄARKKITEHTUURI Kustakin kerroksesta avautuu näkymä ulos lattiasta kattoon ulottuvan liukuikkunajärjestelmän kautta, tämä tuo pihan osaksi sisätiloja. Lasiseinän liukuovesta on kulku jokaisen kerroksen omalle parvekkeelle. Suuret lasiseinät tuovat paljon valoa talon oleskelu- ja huonetiloihin.

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

Valon määrää ja yksityisyyttä voidaan säädellä parvekkeen edessä olevilla kiskoilla liikuteltavilla puusäleiköillä. Talon kadunpuoleisilla tiloilla on kapeat, lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat. Näiden yhteyteen voidaan haluttaessa lisätä ranskalaiset parvekkeet. Tämä puoli on selkeäsi yksityisempi, ja sen pienemmät tilat eivät tarvitse niin suuria ikkunoita. Syvän rungon keskellä oleviin aputiloin valoa saadaan kattoikkunasta, jonka valo saadaan kaikkiin kerroksiin portaan yhteydessä olevan aukotuksen läpi. Tavoiteltavaa on, että tulevat asukkaat saavat suunnitteluvaiheessa päättää sisätilojen pintamateriaalit, värityksen ja kiintokalusteet itse suunnittelijan määrittämän katalogin mukaan. Näin mahdollistetaan sisätilojen personointi asukkaan mieltymysten mukaan, mutta kuitenkin toistensa kanssa sopusoinnussa olevat elementit. Sisätiloissa voidaan jättää hirsi näkyviin palomääräysten sallimissa rajoissa. Puupintojen lisäksi sisätilan materiaalien katalogissa suositaan myös muita luonnonmateriaaleja kuten savi- ja kivipintoja. Esimerkiksi väliseinät ja lattiat voidaan päällystää savilaastilla, joka tasaa huoneilman kosteutta ja on paloturvallinen, akustinen, sekä ekologinen materiaali. Sisätilojen puupintojen lisänä käytetään vaaleita sävyjä, ja alakerran lattian voi jättää betonipintaiseksi. Välipohjien puupalkisto voidaan haluttaessa jättää näkyviin, mikä lisää puurakenteellisuuden tunnetta.

3 / 15

MASSOITTELUVARIAATIOT ERILAISILLE TONTEILE

VAIHTOEHDOT: PYSÄKÖINTI

A. Rivi

A. Erillinen pysäköinti

B. Rivi kaltevalla kadulla

B. Pysäköinti rakennusten välissä

TERASSI

KATU TERASSI

KATU

ASUNTO

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

+0.300

C. Kaksi riviä

+0.000

C. Kadunvarsipysäköinti

D. Porrastettu rivi

D. Pysäköinti etupihalla TERASSI

KATU

ASUNTO

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

+0.300

+0.000

VAIHTOEHDOT: SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS TERASSI Ø 1500

TERASSI Ø 1500

+0.300 1 500

KATU

1 300

KATU

TASONOSTIN

ASUNTO

1 300

TASONOSTIN

ASUNTO

+0.000

TERASSI Ø 1500

TERASSI

KATU

ASUNTO

+0.300 1 500

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

KATU

+0.300

+0.000

1 300

TASONOSTIN

ASUNTO

+0.000

E. Townhouse -kortteli

A. Luiska talorivin päädystä

F. Rakennusten välissä

B. Tasonostin asunnon etuterassille

TERASSI Ø 1500

+0.300 1 500

KATU

1 300

TASONOSTIN

+0.000

ASUNTO +0.000

+0.000

varaus piharakennukselle

luiska (kaltevuus 5%)

+0.300 +0.300

luiska (kaltevuus 5%)

ET 6m²

+0.150

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

Ø 1500 +0.150

Ø 1300

+0.000

Ø 1500

Ø 1300

TERASSI TERASSI

luiska (kaltevuus 5%)

varaus piharakennukselle

Ø 1300

ASUNNON PIHA

VH / S

TERASSI

KPH

VH / S

TERASSI

KPH Ø 1300

HISSIVARAUS

Ø 1300

HISSIVARAUS

Ø 1300

varaus piharakennukselle

luiska (kaltevuus 5%)

ET 6m²

G. Osana korttelirakennetta

H. Olevan korttelin sisäpihalla

+0.300

C. Luiska tai maaston muotoilu - esteetön sisäänkäynti talojen asuntopihojen kautta

luiska (kaltevuus 5%)

Hissivaraus sisätiloissa (kaikissa asunnoissa) Ø 1500

TERASSI

+0.150 Ø 1500

Ø 1300

ASUNNON PIHA

KPH Ø 1300

+0.000

ULKOTILAT

lisäämiseksi.

Kadun puolella rakennusten eteen tulevat pienet terassit, joihin käynti on townhouselle tyypilliseen tapaan suoraan kadulta. Nämä terassit ovat 30 cm korkeudella kadusta, ja ne ovat rajattu siitä muutamalla porrasaskelmalla sekä matalalla kiviaitauksella. Kiviaitauksen yhteydessä on istutusaltaat, joihin asukkaat voivat halutessaan istuttaa omia kasvejaan lisää yksityisyyttä antamaan. Terassilla mahdutaan säilyttämään esimerkiksi polkupyöriä, ja oleskelua varten sille voidaan sijoittaa istumia. Tämä tuo mahdollisuuksia sosiaalisille asukkaille naapureiden ja ohikulkijoiden kanssa kanssakäymiseen, ja aktivoi katutilaa. Sisäänkäynti oven edessä on sivuseinällinen alumiiniverhoiltu katos, joka luo yksityisyyttä ja säänsuojaa sisäänkäyntiä varten.

Jokaisella asunnolla on oma aidattu takapihansa, jonka koko määräytyy tontin koon mukaan. Piha on muokattavissa asukkaiden toiveiden mukaiseksi. Sille on mahdollista sijoittaa muun muassa ulkovälinevarasto, kasvihuone ja erilaisia istuksia. Myös maan pintaa voidaan käsitellä esimerkiksi laattapintaiseksi, tai istuttaa sille nurmikko. Yksityisyyttä pihalle voidaan lisätä aitojen ja kasvillisuuden lisäksi erilaisilla pergolarakenteilla.

varaus piharakennukselle

Jos tontin muoto ja koko sallii, kadun ja sisäänkäynnin väliin on mahdollista sijoittaa pieni etupiha tai paikka omalle autolle. Muussa tapauksessa asuntojen autopaikat voidaan sijoittaa tontin yhteiselle pysäköintialueelle, tai vaihtoehtoisesti ne toteutetaan kadunvarsipysäköintinä. Jokaisella kerroksella on oma parvekkeensa, joka mahdollistaa oleskelun suotuisiin ilmansuuntiin päin. Parveke on tarpeeksi tilava pienimuotoiselle kalustamiselle, ja se voidaan lasittaa sen käytettävyyden

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

+0.300

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

TERASSI

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

ASUNNON PIHA

Jos rakentaminen on toteutettu taloyhtiömuotoisena tai ryhmärakentamisena, talojen taakse voidaan jättää yhteispiha, joka mahdollistaa yhteisten ulkotilojen ja -rakennusten käytön. Tälle pihalle on käynti suoraan omilta asuntopihoilta. EKOLOGISUUS Yksinkertainen suorakaiteen muotoinen rakennusmassa on energiasekä kustannustehokas. Energiatehokkuuden kannalta toisiinsa kiinni rakennetut townhouset ovat erillispientaloja huomattavasti ekologisempi ratkaisu. Konseptin suurin ekologisuutta edistävä tekijä on uusituivan

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

puumateriaalin runsas käyttäminen rakennusmateriaalina. Lähes kaikki townhousen kantavista rakenteista on toteutettu massiivipuurakenteina, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia. Rakennusten elinkaari pyritään saamaan yksinkertaisten ja kestävien rakenteiden, sekä muunneltavuuden ansiosta mahdollisimman pitkäksi. Hirsirakenteen etuna on myös se, että se voidaan monia muita rakenneratkaisuja helpommin purkaa ja siirtää uuteen sijaintiin tai uudessa rakennuksessa käytettäväksi. ET 6m²

+0.150

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

Ø 1300

VH / S

TERASSI

KPH

Ø 1300

HISSIVARAUS

Ø 1300

KONSEPTIN TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET

•

Nykyaikaisen hirsiarkkitehtuurin sovittaminen erilaisiin kaupunkiympäristöihin

•

Hirsirakenteen ja -arkkitehtuurin sovittaminen townhouse -rakentamiseen.

•

Ulkoarkkitehtuurin muunneltavuus ja sisätilojen joustavuus.

•

Ihmisläheisyys arkkitehtuurin, mittakaavan ja materiaalien keinoin.

•

Asumisen ekologisuus ja terveellisyys.

4 / 15

Ø 1300

VH / S

TERASSI

HISSIVARAUS

Ø 1300

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

5 / 15

Esimerkki tontille sovittamisesta: Townhouse -rivi

TOWNHOUSEJA II-III

III

II-III

KERROSTALOJA PÄIVÄKOTI JA II HOIVAKOTI

Tontti: Hiidensalmi, Lohja Yhteistyöni Honkarakenteen kanssa alettua, kävimme keskusteluita Lohjan vuoden 2020 asuntomessujärjestäjien kanssa konseptin mukaisten asuntojen rakentamisesta asuntomessualueelle. Tontiksi he ehdottivat townhouse -rakentamiselle kaavoitettua tonttia Hiidensalmen asuntomessualueen keskellä. Messujärjestäjät päätyivät pitämään tontin rakentamattomana messupalveluiden alueena vielä messujen ajan. Keskustelua jatkosuunnitelmista ja rakentamisesta jatketaan messujen jälkeen. Tässä osassa esittelen tontille tekemäni luonnossuunnitelman osana diplomityötä.

TONTTI

PÄIVITTÄISTAVARA KAUPPA

KATUAUKIO

TONTTI

PUISTO <- JÄRVI

OMAKOTITALOJA II II II I

I Aluehavainnekuva: Hiidensalmen asuntomessualue (Lohjan asuntomessut 2021)

Tontin lähiympäristö (Lohjan asuntomessut 2021)

Tontilla on kolme kolmekerroksista, neljä kaksikerroksista sekä kaksi yksikerroksista townhousea. Kuhunkin asuntoon on sisäänkäynti suoraan katuaukiolta pienen sisäänkäyntiterassin kautta. Kullakin asunnolla on oma aidalla rajattu asuntopihansa. Niiden lisäksi tontilla on yhteisöllisyyttä lisäävä asukkaiden yhteispiha. Sen yhteydessä on kaikkien käytössä oleva saunatila, grillikatos, kerhohuone ja ulkovälinevarasto. Asuntojen autopaikat ovat tontin itäpuolen yhteisissä autokatoksissa. Vieraat voivat pysäköidä väliaikaisesti myös asuntojen eteen katuaukiolle.

Aksonometrinen piirros, tontti Pihapiirros, tontti

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

10m

6 / 15

ULKOARKKITEHTUURI KAPUNKIKUVA Harjakatto syvyyssuunnassa (Lohjan tontti)

VAIHTOEHDOT: VERHOILU PARVI

TERASSI

OMA PIHA

KATU

hirsi (paljas)

pystylaudoitus

pystyrimalaudoitus

pystyrima

paanu

rappaus

Julkisivu kadulle / pohjoiseen (Lohjan tontti)

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

OH 16m²

parvi varaus

TERASSI

KATU

PIHASAUNA

Ø 1300

Ø 1500

H 8m²

YHTEISPIHA

TER.

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

VAIHTOEHDOT: KÄSITTELY PARVI

A. Patinoituva pinta (rautasulfaattikäsittely)

C. Peittomaali

TERASSI

B. Kuultokäsittely

OMA PIHA

KATU

Julkisivu taakse / etelään (Lohjan tontti)

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

VAIHTOEHDOT: VÄRIT

OH 16m²

parvi varaus

TERASSI

KATU

PIHASAUNA

Ø 1300

Ø 1500

H 8m²

YHTEISPIHA

TER.

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

5. 7. 1.

PARVI

Julkisivumateriaalit 1. Hirsi (leveys 204mm, nousu 260mm), kuultokäsitelty 2. Muurattu luonnonkivi 3. Oven pinta pystymäntypaneelia, kuultokäsitelty 4. Ruostumaton teräs, musta 5. Lasi, kirkas / parvekelasitus 6. Kattotiilet, musta / tumma harmaa (vaihtoehtona kattopelti) 7. Vaakapaneeli, mänty, kuultokäsitelty 8. Puurimoitus, kuultokäsitelty

KATU

TERASSI

Julkisivu kadulle

Julkisivu taakse 1m

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

7 / 15 KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

parvi varaus

Ø 1500

KATU A

TERASSI

K 5m²

Ø 1300

H 8m²

R 6m²

OH 16m²

TER.

KAPUNKIKUVA Harjakatto leveyssunnassa (kuvitteellinen tontti)

VAIHTOEHDOT: KATTOMUODOT PARVI

TERASSI

OMA PIHA

KATU

Julkisivu kadulle / pohjoiseen. Harjakattoinen townhouse (kuvitteellinen tontti) Harjakatto syvyyssuunnassa

YHTEISPIHA

Jyrkkä etuosa K 5m²

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

OH 16m²

parvi varaus

TERASSI

KATU

PIHASAUNA

Ø 1300

Ø 1500

H 8m²

TER.

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

Tasakatto

Mansardikatto

PARVI

TERASSI

OMA PIHA

KATU

Harjakatto leveyssuunnassa

Epäsymmetrinen

Julkisivu taakse / etelään. Harjakattoinen townhouse (kuvitteellinen tontti)

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

TERASSI

KATU

K 5m²

PIHASAUNA

Ø 1300

OH 16m²

parvi varaus

Ø 1500

H 8m²

YHTEISPIHA

R 6m²

TER.

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

ESIMERKKEJÄ SISÄMATERIAALEISTA

paljas hirsi

maalattu hirsi

rimoitus 6.

savi

betoni (lattia)

rapattu kipsilevy

5. 4. 1.

7. 8.

PARVI

Julkisivumateriaalit 1. Hirsi (leveys 204mm, nousu 260mm), kuultokäsitelty 2. Muurattu luonnonkivi 3. Oven pinta pystymäntypaneelia, kuultokäsitelty 4. Ruostumaton teräs, musta 5. Lasi, kirkas / parvekelasitus 6. Kattopelti, tumma harmaa tai musta 7. Vaakapaneeli, mänty, kuultokäsitelty 8. Puurimoitus, kuultokäsitelty

TERASSI

TERASSI KATU

Julkisivu kadulle (harjakattojen välissä toiseen suuntaan kallistettu katto)

Julkisivu taakse 1m

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

8 / 15 KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

parvi varaus

Ø 1500

KATU A

TERASSI

K 5m²

Ø 1300

H 8m²

R 6m²

OH 16m²

TER.

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

9 / 15

TILAT Tilasuunnittelun tavoitteena on ollut luoda joustavia, käytännöllisiä ja tarpeeksi avaria tiloja, kuitenkin kustannustehokkuuden kannalta hukkaneliöitä karsien. Koen tärkeäksi, että konsepti tarjoaa mahdollisuuden pientaloasumiseen eri kokoisille perhekunnille ja myös yksinasuville. Kukin townhouse -rakennus, jota tässä diplomityössä kutsutaan myös nimellä perusyksikkö, on mahdollista toteuttaa 1-3 kerroksisina, mikä tarjoaa kolme eri kokovaihtoehtoa. Myös neljäs kerros on mahdollinen, mutta tämä ratkaisu soveltuu lähinnä opiskelija- tai senioriasumiseen. Perusyksikön mitoitus on suuntaa antava, ja se tulee tutkia tapauskohtaisesti kullekin tontille sovitettaessa. Kapea runko mahdollistaa sen, että vain sivu-ulkoseinät tarvitaan kantaviksi rakenteiksi. Avoimeksi jäävä pohja voidaan jakaa monipuolisesti kevyillä väliseinillä pienempiin tiloihin, tai vaihtoehtoisesti jättää vaikkapa koko kerros avoimeksi tilaksi. Perusyksikön sisäinen moduulijako antaa suunnitteluraamit väliseinien sijoittamismahdollisuuksille ja erilaisille pohjaratkaisuille. Se mahdollistaa lukuisia erilaisia tilavariaatioita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Suunnitteluraamien avulla esimerkiksi ryhmärakentamishankkeessa mukana olevien on helppo osallistua suunnitteluun valitsemalla itselleen mieluisat tilayhdistelmät.

3700

427

2 693 PARVI

427

Perusyksikön moduulijaossa kukin kerros on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Aputilat kuten kylpyhuoneet ovat keskellä talon runkoa, jonne on mahdollista saada valoa kattoikkunan kautta. Varsinaiset käyttötilat ovat talon päädyissä, jolloin niihin saadaan valoa ikkunoiden tai lasiseinän kautta. Välipohjaa voidaan aukottaa, mikä mahdollistaa korkean tilan esimerkiksi olohuoneeseen. Hissivaraus puolestaan mahdollistaa ikääntyvien asukkaiden asumisen talossa mahdollisimman pitkään. Se mahdollistaa rakennusmääräysten mukaan myös sen, että talon kerrokset voidaan jakaa erillisiksi asunnoiksi.

2 693 TERASSI

TERASSI KATU

TERASSI

OMA PIHA

TERASSI ASUNNON PIHA

KATU

Perusmoduuli: leikkaus

Ø 1300

2 381

Ø 1500

3650

3 600

TERASSI

900 KATU

1 500

2.-3. krs vaihtoehdot:

1.-3. krs vaihtoehdot:

4 800

Ø 1500

4 392

PIHASAUNA

Ø 1300

2000

H 8m²

1 153

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH

ESIMERKKEJÄ TILAVAIHTOEHDOISTA

OH 16m²

parvi varaus

TER.

R 6m²

PIHA

luiska (kaltevuus 5%)

HISSIVARAUS 1 740 1 300

2 349

12 050

Työhuone

2 x MH

MH+VH

WC + K 204 1700

S+KH

istutusallas

9 630

4 700

varaus piharakennukselle

1150

4 800

4 593

MH (jakomahdollisuus) TERASS I

KATU

HISSIVARAUS

TER.

1 740

istutusallas

hissi + KH

2000

säilytystila portaan alla

1 500

1 300

ASUNNON PIHA

2350

12 050

K+R (korkea tila)

OH (välipohja auki)

= käyttötilat

1. krs vaihtoehdot: 2. ja 3. KERROS

= aputilat = ulkotilat

hissi + KH TH

ET + H

erillinen asunto

PARVI

TERASSI OMA PIHA

1. KERROS

ET/VH Ø 1300

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

Ø 1500

KATU

TERASSI

Ø 1500

erillinen työtila tai toimisto

TERASSI KATU

YHTEISPIHA

KPH 4m²

K 5m²

PIHASAUNA

Ø 1300

parvi

varaus DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO H R ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ 8m² 6m²

luiska (kaltevuus 5%) Ø 1500

OH 16m²

TER.

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI PIHA

YHTEISPIHA A

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

YHTEISPIHA A

parveke Ø 1500

kerros avoimena tilana

YHTEISPIHA

10 / 15

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

11 / 15

ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA ASUNNOISTA (S,M,L,XL)

Yksi kerros 2h + kph + s/vh + parvi Huoneistoala 45m2

Kaksi kerrosta Aukotettu välipohja 3h +k + et/khh + 2kph + s/vh 75m2

PARVI

TERASSI

julkisivu kadulle 1m

TERASSI OMA PIHA

julkisivu kadulle 1m

K 5m²

KPH 4m²

Ø 1300

PIHASAUNA

TERASSI

H 8m²

TER.

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA

KATU

OH 16m²

parvi varaus

TERASSI

H 8m²

A AH

PIHASAUNA

Ø 1300

Ø 1500

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

K 5m²

KPH 4m²

Ø 1300

OH 16m²

YHTEISPIHA

julkisivu taakse 5m

ET/VH

Ø 1300

parvi varaus

KATU

ET/VH

KATU

YHTEISPIHA

julkisivu taakse

Ø 1500

TERASSI OMA PIHA

KATU

TER.

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

korkea tila

Ø 1500

K/R varasto portaan alla

TERASSI

TERASSI KATU

OMA PIHA

YHTEISPIHA

OMA PIHA

YHTEISPIHA

PARVI korkea tila

K/R varasto portaan alla

TERASSI

TERASSI OMA PIHA

KATU

YHTEISPIHA

KATU

leikkaus A-A 1m

leikkaus B-B 5m PARVI

K R 5m²

AH KPH

ET/VH

4m²

Ø 1300

H 13m²

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA

YHTEISPIHA A

YHTEISPIHA

B TERASSI

KATU

H 7m²

PIHAVARASTO / VIHERHUONE

K 7m²

kattoikkuna

H 13m²

PIHA AH

säilytystila portaan alla

ET/KHH 6m²

KPH 4m²

R 6m²

PARVI

TER.

auki alas

TERASSI

Ø 1300

ET/VH

H 8m²

Ø 1500

TERASSI

OH 16m²

parvi varaus

luiska (kaltevuus 5%)

KATU

PIHASAUNA

Ø 1300

H 8m²

Ø 1300

Ø 1500

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH

TERASSI

Ø 1500

KPH 4m²

2. krs

5m luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

S/VH 2m²

KATU

H 8m²

OMA PIHA

KATU

TERASSI

OH 11m²

TERASSI TER.

KATU

parveke

PIHASAUNA

OH 16m²

parvi varaus

Ø 1500

kattoikkuna

Ø 1300

TERASSI KATU

parveke

OH 11m²

S/VH 2m²

KPH KPH 4m² 4m²

PARVI

luiska (kaltevuus 5%)

B luiska

korkea tila auki R alas

PIHA

8,5m²

YHTEISPIHA

5m PARVI

YHTEISPIHA

K 5m²

OMA PIHA

Ø 1300

Ø 1500

parvi varaus

TERASSI

KATU

R 6m²

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

TERASSI

OMA PIHA

KATU

YHTEISPIHA

Ø 1500

1. krs

OH 16m²

1. krs

säilytystila portaan alla

ET/KHH 6m²

PIHAVARASTO / VIHERHUONE

K 7m²

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1300

KATU

TERASSI

OH 16m²

parvi varaus

H 8m²

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA

korkea tila

KPH 4m²

H 7m²

KATU

KPH 4m²

R ET/VH Ø8,5m² 1300

Ø 1500

K 5m²

PIHA

Ø 1300

OH 16m²

parvi varaus

H 8m²

R 6m²

B luiska YHTEISPIHA

PIHASAUNA

TER.

PIHA

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%) Ø 1500

YHTEISPIHA

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

TERASSI

A OMA PIHA

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PIHASAUNA

luiska (kaltevuus 5%)

YHTEISPIHA

MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

TERASSI

Ø 1500

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE

KATU

TER.

PIHA

Ø 1500

PIHASAUNA

Ø 1300

Ø 1500

TER.

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH

TERASSI

12 / 15

3 kerrosta Sivuasunto, avoin yläkerta 3h + k + khh + 2kph + s/vh + sivuasunto (16m²) Huoneistoala yhteensä 129m2

Seniori- / opiskelija-asunnot 4 kerrosta hissillä 5 yksityistä asuinhuonetta, Yhteiset: R + K + OH Yhteiset: khh + 4kph Huoneistoala yht. 178m²

PARVI

TERASSI

julkisivu kadulle 1m

Ø 1300

TERASSI

KATU

TERASSI OMA PIHA

julkisivu kadulle 1m

PIHASAUNA

H 8m²

TER.

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA

KATU

H 8m²

TER.

R 6m²

KPH

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500 Ø 1500

OH 16m²

parvi varaus

TERASSI

PIHASAUNA

Ø 1300

Ø 1500

luiska (kaltevuus 5%)

Ø 1500

K 5m²

KPH 4m²

Ø 1300

OH 16m²

YHTEISPIHA

julkisivu sisäpihalle 5m

ET/VH

Ø 1300

parvi varaus

KATU

julkisivu taakse

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH

YHTEISPIHA

Ø 1500

TERASSI OMA PIHA

KATU

Ø 1500

KPH

hissi

KPH

YHTEINEN OLESKELU

KPH

YHTEISTILA

korkea tila

ET R

SIVUASUNTO OH

K varasto portaan alla

TERASSI

OMA PIHA

leikkaus C-C

KATU

YHTEISPIHA

leikkaus D-D

tilan jako mahd. liukuseinällä

SIVUASUNTO

H 12m²

varasto portaan alla

kattoikkuna

TERASSI KATU

YHTEISPIHA

TERASSI

TERASSI KATU

R 13m²

TERASSI

parveke

OH 16m²

OMA PIHA

YHTEISPIHA

H 16m² KPH 5m²

HISSI

parveke

4. krs

tilan jako mahd. liukuseinällä

K 9m²

kattoikkuna

R 13m²

parveke

jako mahd.16m² liukuseinällä

H 12m²

ransk. parveke

H 15,5m²

K 9m²

H 12m²

ransk. parveke

tila jaettavissa liukuseinällä

KPH 5m²

HISSI

jako mahd. liukuseinällä

3. krs

H 16m²

How to Win Friends and Influence People

parveke

KPH 4m²

HISSIVARAUS

3. krs

YHTEINEN OLESKELU 11m²

jako mahd. liukuseinällä ransk. parveke

säilytystila portaan alla

H 12m²

ET 6m²

H 15,5m²

parveke

H 12m²

ransk. parveke

How to Win Friends and Influence People

jako mahd. liukuseinällä

KPH 4m²

Ø 1300

HISSIVARAUS

KATU

TERASSI

KHH 4m²

2. krs

SIVUASUNTO 16m²

KPH 4m²

KHH 4m²

säilytystila portaan alla

ET 6m² C

SIVUASUNTO 16m² TERASSI

2. krs

luiska (5%)

säilytystila portaan alla

ET 6m²

YHTEISPIHA YHTEISPIHA

PIHA

TER.

Ø 1300

KATU

VH / S 2m²

HISSIVARAUS

VH / S 2m²

HISSIVARAUS

YHTEISPIHA YHTEISPIHA

PIHA

TER.

1. krs

KATU

TERASSI

KHH 5m²

luiska (kaltevuus 5%)

B luiska PARVI

KPH 5m²

HISSI

TER.

PIHA

TERASSI

YHTEISPIHA

TERASSI

TERASSI OMA PIHA

KATU

YHTEINEN RT+K 16m²

korkea tila

PARVI

KPH 4m²

parveke

auki alas

KPH 5m²

HISSI

OMA PIHA

KATU

YHTEISPIHA

5m 1m

K 5m²

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

KATU

TERASSI

A MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI Ø 1500

PIHASAUNA

KPH 4m²

ET/VH Ø 1300

OH 16m²

parvi varaus

H 8m²

Ø 1300

Ø 1500

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE

1. krs

TER.

DIPLOMITYÖ R OULUN6m²YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ luiska (kaltevuus 5%)

PIHA

YHTEISPIHA A

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

KATU

TERASSI

Ø 1500 Ø 1500

K 5m²

PIHASAUNA

Ø 1300

OH 16m²

parvi varaus

Ø 1500

H 8m²

TER.

13 / 15

R 6m²

PIHA

YHTEISPIHA A

luiska (kaltevuus 5%) Ø 1500

DET7

Kattoikkuna

1:20

RAKENNEDETALJIT

kauko-ohjaimella avattava kattoikkuna

yläpaarre räystäskouru syöksytorvi räystäskouru yläpaarteen pää näkyvissä

DET Kattoikkuna

metallikiskot liikutettava puusäleikkö

syöksytorvi

PARVEKE

DET1

Kattolyhty

panelointi 23x138

DET Parvekkeen räystäs

DET Räystäs

DET6 Räystäs parvekkeella DET Kattolyhty alumiini-kehikko

1:20

vesikate, kallistukset molemmille sivuille

DET4

Räystäs

1:20

laskettava verho

käsijohde verhous, vaakapaneeli

laminoitu lasi 6mm

lasikaide

ranskalainen parveke

D-D

PRINT DATE: 23.3.2020 PRINTED FROM FILE: x Hirsi Townhouse esittelypohjat 3.9.pln PRINTED BY:Marko

alumiini-kehikko

3 775

DET Ranskalainen parveke DET Perustus ja etuterassi Sisääntulokatos: puurakenteinen alumiiniverhoiltu kehikko kivimuuri h=400mm

DET2 terassi

terassi eteinen Ranskalainen parveke

SEINÄRAKENTEET

1:20

laudoitus

massiivipuinen kehikko 150x440

Ulkoseinä palkit kiinnitetty sokkeliin

terassin alapuolinen tila on tuulettuva

204mm

Ristiinlaminoitu painumaton hirsi alumiini-verhous

Huoneistoiden välinen seinä 134mm 10mm 50mm 134mm

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DET3

Perustus

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

1:20

Ristiinlaminoitu painumaton hirsi Ilmaväli Mineraalivilla (äänieristys) Ristiinlaminoitu painumaton hirsi

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

420

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

14 / 15

1:20

LOPETUS

HIRSIRAKENTEINEN TOWNHOUSE MUKAUTUVA KAUPUNKIASUNTOKONSEPTI

DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN YKSIKKÖ

PÄÄOHJAAJA JANNE PIHLAJANIEMI

MARKO SIMSIÖ 19.5.2020

15 / 15