Martan lakitieto: Erimielinen kuolinpesä

ERIMIELINEN KUOLINPESÄ

Joskus kuolinpesän selvityksessä on turvauduttava ulkopuolisen apuun. TUULA RAINTO/LAKIASIAINTOIMISTO AMOS www.amoslaki.fi

MILLOIN TARVITAAN ULKOPUOLISTA PESÄNSELVITTÄJÄÄ?

Kuolinpesän osakkaiden kesken saattaa syntyä kitkaa asioiden hoitamisesta ja kuolinpesän jakamisesta. Erimielisyyttä saattaa syntyä omaisuuden arvonmäärityksestä ja jakamisesta. Myös sellaiset vainajan elinaikaiset tapahtumat, joilla ei ole varsinaista merkitystä itse pesän selvitykseen tai perinnönjakoon, saattavat vaikuttaa kuolinpesän osakkaiden välien kiristymiseen.

Joskus kuolinpesän selvitys ja jako osakkaiden kesken osoittautuu mahdottomaksi. Silloin kuolinpesän on turvauduttava ulkopuoliseen objektiiviseen tahoon, jota kutsutaan pesänselvittäjäksi tai -jakajaksi, ja jota haetaan käräjäoikeudesta. Tyypillisesti hän on perintöjuridiikkaan erikoistunut lakimies.

KUKA SAA HAKEA PESÄNSELVITTÄJÄÄ?

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea pesänselvittäjän tai -jakajan määräämistä käräjäoikeudelta.

MITÄ PESÄNSELVITTÄJÄ TEKEE?

Kun pesänselvittäjä tai -jakaja on määrätty, osakkaiden tulee luovuttaa kuolinpesä hänen hallintaansa. Hänellä on määräyksen saatuaan oikeus ja velvollisuus hoitaa pesän asioita ja tehdä oikeustoimia sen puolesta.

Hän järjestää tarvittavan määrän pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksia, joissa osakkaat voivat esittää kuolinpesän asioita ja perinnönjakoa koskevat vaatimuksensa. Hänellä on velvollisuus kertoa tasapuolisesti osakkaille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa sekä pyrkiä saamaan aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävä sovinto.

ENTÄ JOS SOPUUN EI PÄÄSTÄ?

Jos sovintoa ei yrityksistä huolimatta synny, pesänjakaja suorittaa toimitusjaon pesän osakkaiden välillä lain säännöksiä noudattaen. Pesän osakkailla on oikeus moittia jakopäätöstä nostamalla moitekanne muita osakkaita vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa jakopäätöksen tekemisestä.

KUKA MAKSAA KULUT?

Pesänselvittäjällä ja -jakajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään. Se maksetaan kuolinpesän varoista.

JAKOSOPIMUS JA JAKOKIRJA

Jos kuolinpesän osakkaat pääsevät toimitusjaossa perinnön jakamisesta keskenään sopimukseen tai edes osittaiseen sopimukseen, pesänjakaja vahvistaa sopimuksen. Sopimus liitetään pesänjakajan laatimaan jakokirjaan.

Niiltä osin, kuin kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen, pesänjakaja tekee jakoratkaisun itsenäisesti ja laatii kokonaisjaosta jakokirjan. Hän allekirjoittaa jakokirjan yksin.

MILLOIN JAKO ON LAINVOIMAINEN?

Jos osakkaat haluavat, he voivat omilla allekirjoituksillaan ilmoittaa hyväksyvänsä jaon ja sitoutua olemaan moittimatta sitä. Tällöin jako tulee heti lainvoimaiseksi.

Jos näin ei menetellä, jako tulee lainvoimaiseksi 6 kuukauden moiteajan kuluttua, mikäli kukaan osakkaista ei sinä aikana ole nostanut jakoa koskevaa moitekannetta käräjäoikeudessa kaikkia muita osakkaita vastaan.

Tuula Rainto

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saavat martat aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.