Opetusta suurella sydämellä

Oulun Palvelualan Opisto eli perinteikäs Marttakoulu toteuttaa edelleen perustajien ajatusta: toimintaa perheiden ja kotien hyvinvoinnin puolesta. Kahdeksan marttayhdistyksen luotsaama opisto täyttää 80 vuotta.

ANNE SAARIKETTU // KUVAT PÄIVI KARJALAINEN // HISTORIAKUVAT OULUN PALVELUALAN OPISTON 70-VUOTISHISTORIIKKI

Talouskoulun opiskelijoilla oli punaruudullinen koulupuku. Kaulus, esiliina ja hilkka olivat valkoiset. Kaulukseen kiinnitettiin sinivalkoinen talouskoulun merkki.

Arabian vanha maitokannu on muisto koulun varhaisvuosilta. Kannu säilyi tulipalosta, joka kohtasi Marttakoulua vuonna 1944.

Marja-Liisa Rokkonen opiskelee toimitilahuoltajaksi. Talouskoulukurssi 1960-luvun alkupuolelta pääaulassa. Opettajat kuvassa ylhäällä oikealla.

Opiston hallituksen puheenjohtaja Pia Rättyä toteaa, että nykyorganisaatio kunnioittaa koulun perustajien työtä.

Oulun Marttakoulun perustivat vuonna 1941, keskellä sotaa ja puutetta, paikalliset martat: Oulun, Hintan, Tuiran ja Toppilan yhdistykset.

Perustajat organisoituivat Oulun Marttayhdistysten Paikallisliitoksi. Muutamaa vuotta myöhemmin koulun nimi vaihtui Oulun Talouskouluksi. Nykyisin nimenä on Oulun Palvelualan Opisto. Sitä edelsi 1980- ja 90-lukujen oppilaitosvaihe.

Tänä päivänä koulutuksen järjestäjänä ja koulun omistajana toimii kahdeksan paikallista marttayhdistystä eli Marttayhdistysten Liitto. Perustajista Hintan Martat ovat yhä mukana, rinnallaan Karjasillan, Oulujoen, Oulunsuun sekä Kempeleen Nuorekkaat Martat, Lennokkaat Martat, Laitasaaren Martat ja Oulun City-Martat.

Nykyorganisaatio kunnioittaa koulun perustajien rohkeutta, päättäväisyyttä ja ponnisteluja. Heidän perintöään vaalitaan sitoutuneesti. – Martat perustivat koulun parantaakseen hyvinvointia perheissä ja kodeissa. Siihen pyrimme kaikin tavoin edelleen. Kotitalousopetus on yhä tärkeämpää ajassamme, jossa kaikki vanhemmat eivät pysty siirtämään kotitaloustaitoja lapsilleen, toteaa koulun hallituksen puheenjohtaja Pia Rättyä.

KOKOLUOKAN ETUJA Parhaillaan opistossa keskustan tuntumassa opiskelee 400 opiskelijaa joko ravitsemusta tai puhtautta. Monet ovat maahanmuuttajataustaisia, minkä Rättyä kokee suurena rikkautena. Perustutkintojen ja oppisopimuksen lisäksi osaamista voi täydentää erikoisammattitutkinnoin. Henkilökuntaa on 32. Opetusvälineet ja muunneltavat tilat ovat ajanmukaiset.

– Uusi ruokasalimme on myös monien marttayhdistysten kotipesä, ja siellä pidetään paljon perhejuhlia ja esimerkiksi karonkkoja, Rättyä mainitsee.

Kouluttajana opisto on pieni, mutta Rättyän mukaan kokoluokan itsenäiselle, menestyvälle toimijalle on yhteiskunnallista tilausta. Pienuus edistää osallistamista, kotouttamista, yhteistyökumppanuuksia, vikkelää muuntautumista ajan tarpeisiin sekä marttahenkisyyttä. – Opiskelijoitamme tuetaan suurella sydämellä kodinomaisessa ympäristössä. He saavat henkilökohtaista ohjausta. Laadukas opettaminen on opistossamme tätä päivää. Taustayhteisöstämme kerromme aina uusille opiskelijoillemme.

Opiston hallituksen puheenjohtaja Rättyä on usein kertomassa marttajärjestöstä myös koulun perjantaipysäkeillä. Opisto-organisaation martat ovat tuttu näky myös koulun juhlissa: valmistujaisissa kouluttaja jakaa omia stipendejä.

KODINOMAINEN TUNNELMA Opiskelijoilta opisto saa paljon kiitosta hyvästä opetuksesta. Marja-Liisa Rokkonen arvostaa myös siistejä, avaria opetustiloja ja moderneja opetusvälineistöjä. – Esimerkiksi tasokkaita oman alani koneita on paljon, toimitilahuoltajaksi opiskeleva kehuu.

Rokkonen tähtää monipuolisiin työtehtäviin terveydenhuollossa. Marttojen kouluun hän hakeutui, koska halusi hyödyntää aiempaa osaamistaan. Rokkonen on työskennellyt pitkään kemian laboranttina: niissäkin tehtävissä puhtaus on tärkeää. Toimitilahuoltajaksi hän haluaa, koska laajat opinnot sisältävät myös välinehuoltoa.

Opistoon hakeutumista viitoitti vanhemman esimerkki: Rokkosen äiti on työskennellyt koulusiivoojana.

Monet marttayhdistykset kokoontuvat opiston uudessa ruokasalissa. Siellä järjestetään myös perhejuhlia ja karonkkoja.

Koska Rokkosella on entuudestaan paljon kemian alan osaamista, on mahdollista, että hän valmistuu jopa 1,5 vuodessa. Tavallisesti perustutkinnosta valmistutaan 2–3 vuodessa.

Kodinomaiseksi luonnehtimassaan koulussa Rokkonen on viihtynyt. Hän kokee saavansa sieltä hyviä eväitä työelämään. – Teoria on tukenut työssäoppimisjaksoja, joita on ollut paljon ja jotka ovat olleet pitkiä. Opiskelijaporukkamme on pieni, ja opettajat ovat hyviä. Opettajien kanssa olen ystävystynytkin: heidän kanssaan voi puhua muitakin kuin kouluasioita, ei ole niin totista.

Koulun taustayhteisön Marja-Liisa Rokkonen tuntee parhaiten oivallisista tahranpoistovinkeistä ja käsityöosaamisesta. – Martat tulee aina olemaan tarvittu yhteisö, hän arvioi ja jakaa Pia Rättyän käsityksen siitä, että Marttojen koulun merkitys vain korostuu tulevaisuudessa.