Martan lakitieto: Voiko rintaperil lisen tehdä perinnöttömäksi?

VOIKO RINTAPERILLISEN TEHDÄ PERINNÖTTÖMÄKSI?

Oman lapsen jättäminen perinnöttä ei onnistu ilman painavia syitä. Huonot välit tai riidat eivät riitä perusteiksi. TUULA RAINTO, LAKIASIAINTOIMISTO AMOS

OIKEUS PERINTÖÖN

– Sinähän et sitten minulta mitään peri!

Joku on saattanut kuulla moisen tokaisun vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan.

Meillä kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta saada perintönä omaisuutta vanhemmiltamme, mutta oman lapsen jättäminen täysin perinnöttä ei onnistu ilman painavia syitä.

Perittävän kuolinhetkellä on lähimmillä elossa olevilla rintaperillisillä oikeus saada jäämistöstä lakiosa eli puolet perintöosastaan. Rintaperillisiä ovat lapset ja heidän lapsensa.

ILMOITETAAN TESTAMENTISSA

Laissa tarkoin säänneltyä menettelyä noudattamalla voi perittävä henkilö jättää rintaperillisensä kokonaan ilman perintöä. Edellytyksenä on, että perillinen on tehnyt rikoksen, joka loukkaa syvästi perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Myös kunniatonta tai epäsiveellistä elämää viettävän perillisen voi jättää perinnöttä.

Perinnöttömäksi tekeminen tapahtuu testamentissa, jossa on myös ilmoitettava perustelut asialle.

JUURET OIKEUSHISTORIASSA

Suomen lainsäädännön juuret ovat Ruotsin oikeushistoriassa. Perinnöttömäksi tekeminen erilaisin perustein linkittyy uskonpuhdistuksen jälkeiseen aikaan 1500-luvulle. Raamatun käsky ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” on näkynyt oikeuskehityksessä perheoikeudessa.

Syvä loukkaus tarkoitti eri asioita 1850-luvulla kuin nykyään. Avoliitto ja tottelemattomuus vanhempia kohtaan avioliittoon liittyvissä asioissa olisivat aikanaan olleet syviä loukkauksia perittävää kohtaan.

Ajat ja tavat muuttuvat, ja lainsäädäntö sekä lakien tulkinta seuraavat perässä. Esimerkiksi uusperheiden yleistyminen, kiihtyvä elämänmeno ja varallisuusarvojen sekä -erojen nopea kasvu aiheuttavat jännitteitä ihmissuhteissa. Vanhemmat ja lapset riitaantuvat mitä moninaisimmista syistä. Asioita selviteltäessä voi jälkikäteen olla vaikea nimetä yhtä yksittäistä tekijää, josta välirikko on aikanaan alkanut.

Kinastelu vanhempien kanssa arkipäiväisistä asioista ei voi nykyään viedä perintöä.

RIITAUTTAMINEN VOIDAAN SOPIA

Rintaperillinen voi aina saada lakiosan, jos ei syyllisty rikoksiin eikä elä kunniattomasti ja epäsiveellisesti. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee sen, onko perillinen menettänyt oikeutensa perintöön testamentin perusteella.

Testamentti, jossa kerrotaan perillisen perinnöttömäksi tekemisestä, on annettava henkilölle todistettavasti tiedoksi perittävän kuoleman jälkeen. Testamentissa on pitänyt ilmoittaa perinnöttömäksi tekeminen ja sen syyt yksilöidysti.

Perillisellä on 6 kuukautta aikaa miettiä, hyväksyykö hän testamentin vai ei. Asia on loppuun käsitelty, mikäli perillinen hyväksyy perinnöttömäksi tekemisen perusteet ja sen, ettei saa edes lakiosaansa. Perintöomaisuus menee silloin muille testamentissa määrätyille saajille.

Jos perillinen haluaa lakiosansa, sen saaminen edellyttää lakiosailmoituksen teke-

Tuula Rainto

mistä kuolinpesälle 6 kuukaudessa testamentin tiedoksisaannista.

Jos hän riitauttaa testamentissa esitetyt perusteet, voidaan asia sopia perinnönjaossa vapaamuotoisesti. Aina ei siis tarvitse lähteä käräjille. Mikäli vapaamuotoinen sopiminen ei onnistu, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne ja kiistettävä siinä perinnöttömäksi tekemisen peruste.

PERUSTEET ILMAISTAVA TARKKAAN

Yksittäinen vähäpätöinen rikos ei ole riittävä peruste rintaperillisen perinnöttömäksi tekemisessä. Rikosta arvioidaan aina oikeudellisesta näkökulmasta. Perittävän oma käsitys teon rikosoikeudellisesta merkityksestä ei vaikuta asiaan, sillä rikoksesta voi langettaa tuomion vain tuomioistuin.

Vaikka perillistä ei olisi tuomittu rikoksista, perintöoikeutensa voi vaarantaa viettämällä jatkuvaa kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Tällaisessa tilanteessa perinnöttömäksi tekemisen perusteet pitää tarkkaan kertoa testamentissa.

Lainkohdan väljän tunnusmerkistön vuoksi sen soveltamiselle on asetettu tiukat kriteerit. Oikeuskäytännössä ei ole riittänyt, ettei perillinen ole pitänyt perittävään yhteyttä. Työtä vieroksuva ja juopotteleva elämäntyyli ei liioin yksistään riitä syyksi. Mikäli alkoholinhuuruiseen elämään liittyy myös huoltajuuden menetys, muuta sekoilua ja lasten sijoittaminen sijaiskotiin, voivat edellytykset jo täyttyä.

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.

SEURAA MARTTOJA SOSIAALISESSA MEDIASSA

Facebook @martatvinkkaa

Twitter @Marttaliitto Instagram marttailu

Youtube MartatTV

MUISTA MYÖS PIIRIEN JA YHDISTYSTEN OMAT KANAVAT!