Lounais-hämeen pirtti

Lounais-Hämeen Pirtin Hämäläinen pitopöytä on jo käsite

Hämäläinen pitopöytä on aina kuulunut erilaisten juhlien, kuten häiden ja syntymäpäivien, tarjoiluihin. Pitopöytä tunnetaan ennenkaikkea runsaudestaan, jossa syötävää riittää. Pöydän antimia nautitaan hämäläiseen tyyliin ajan kanssa. Se ei ole hätäisten hommaa, tavataan sanoa. Kiireistä ei ollut aikanaan myöskään hämäläisten pitojen järjestäminen. Valmistelut aloitettiin jo viikkoja ennen juhlia. Monesti taloon kutsuttiin pitoemäntä leipomaan ja laittamaan pitoja talon naisväen kanssa. Kaikki huipentui juhlissa runsaan pitopöydän nauttimiseen.

Hämäläinen pitopöytäkulttuuri elää edelleen laajastikoko maakunnassa ja siitä on tullut monien matkailuyritysten vetovoimatekijä. Lounais-Hämeen Pirtin pitopöytä on maankuulu ja sitä on nautittu jo 40-luvulta saakka. Pitopöydän antimissa on monia hyvin perinteisiä ja osa vuosien saatossa mukaan tulleita antimia. Kaikki on valmistettu Pirtin omilla resepteillä, kotimaisia tuotteita ja lähiruokaa hyödyntäen.

Nykyään Pirtin pitopöytä on tarjolla juhlatilaisuuksiin ja myös kaikille vieraille 1-2 kertaa kuukaudessa. Pitopöydän nauttiminen on kuin aikamatka vanhanajan hämäläisiin pitopöytiin. Yrittäjä Keijo Koskimies muistuttaa, että pöytä naatiskellaan hämäläiseen tapaan ilman hosumista, joten siihen kannattaa varata tunti tai puolitoista. Tarina Kauhan emännästä

Hämeeseen on aina kuulunut vieraanvaraisuus ja tarina kantatila Kauhan emännän pitopöydästä elää edelleen vahvana. Pitopöytää tarjottiin aikanaan Tammelan Portaan kylässä Härkitien kulkijoille. Vuosien saatossa on Kauhan talossa ehtinyt vierailla monenmoista kulkijaa. Ketään ei ovelta ole käännytetty vaan vieraat on hämäläisellä vieraanvaraisuudella kutsuttu pöytään. Tavan mukaan myöskään kauhalla ei ole säästelty talonantimissa, pöytä on aina katettu herkkuja notkuvaksi. Vieraiden syödessä emäntä kertoi tarinoita portaalaisista ja mysteerikirkosta, legendaa Portaassa sijainneesta ensimmäisestä kappelista. Uskoi, ken halusi.

Hämäläinen ruokavalio on perustunut viljatuotteisiin, perunaan ja maitoon. Vuosisadan alussa aterioita totuttiin yleisimmin täydentämään sianlihalla ja suolakalalla. Kasvimaiden yleistyessä lisääntyi myös vihannesten ja juuresten käyttö. Piimäjuustot ovat Hämeen vanhimpia juustoja.

Tunnetuimpia hämäläisiä ruokia ovat erilaiset laatikot eli loorat, lanttu, peruna ja porkkanalaatikot sekä myöhemmin mukaan tulleet maksa- ja makaroonilaatikko. Pitopöytään kuuluu olennaisesti myös erilaiset kalat, salaatit, lihat, piimäjuusto ja runsas leipävalikoima. Juomana on kotikaljaa, maitoa, vettä tai sahtia.

Lounais-Hämeen pirtti tarjoaa vieraanvaraista palvelua ja ruokaelämyksiä

Lounais-Hämeen Pirtti on laadukas tilausravintola ja juhlapaikka. Se sijaitsee kauniissa Saaren kansanpuistossa Tammelassa Suurjärven ja Kuivajärven välisellä kannaksella. Juhla- ja kokousväen lisäksi Lounais-Hämeen upeimmat maisemat houkuttelevat matkailijoita Pirtille. Kesäaikaan ravintola palvelee asiakkaita myös kahvilana. Ravintolasta on saatavilla buffetlounasta, á la carte annoksia ja snacks tyyppisiä välipaloja.

Pirttiä ympäröivä Saaren Kansanpuisto toimii virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikkana. Kansanpuisto sijaitsee historiallisesti arvokkaalla harjujaksolla, niin sanotulla Tammelan ylängöllä. Kansanpuiston alueella kiertelee eripituisia luontopolkuja ja alueelta löytyy myös Kaukolanharjun näkötorni, josta avautuu huikeat näkymät yli harjumaiseman Pyhäjärvelle. Samalta harjulta on myös Albert Edefelt maalannut kuuluisan järvimaiseman.

www.lounais-hameenpirtti.fi

Lounais-Hämeen Pirtti, Saaren kansanpuisto, Tammela Edefeltin maisemia, Sakari Pälsiän sauna ja kummitustarinoita

Lounais-Hämeen Pirtti sijaitsee ainutlaatuisessa luonnonympäristössä, jolla on paljon historiaa ja mielenkiintoisia tarinoita. Pirttiä ympäröivää Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounas-Hämeen helmeksi. Alueen toimintaa on kehittänyt jo vuonna 1923 perustettu Lounas-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. Ensimmäisen näyte tästä on vuonna 1926 vihitty puurakenteinen näkötorni luonnonkauniilla Tammelan Kaukolanharjulla. Se oli suosittu näköalapaikka jo 1800-luvun loppupuolella. Tornista avautuu upea näkymä Saarensalmelle, Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle. Siltä paikalta Albert Edelfelt maalasi vuosina 1889-90 kuulun maalauksensa Näkymä Kaukolanharjulta, joka tunnetaan myös nimellä Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. Se onkin nykyään suosittu kohde käydä ihastelemassa maalauksen maisemia.

Edefelt vietti kesiään läheisessä Saaren kartanossa, jonka omistajan tyttären kanssa hän oli naimisissa. Samoissa maisemissa vietti kesiään myös kirjailija Sakari Pälsi. Eläkepäivinään vapaaksi kirjailijaksi ryhtynyt Pälsi vetäytyi ajoittain Lounas-Hämeen pirtin saunarakennukseen kirjoittamaan ja viettämään aikaa.

Ja pitäähän joka tilalla myös oma kummitus olla. Tarinan mukaan Saaren kartanossa asunut nuori Sara Von Ammondt on jäänyt kummittelemaan maille. Kartanon omistajan vaimolla, Ester- Margaset von Frenckellillä, oli hyvä sydän ja hän silloin tällöin toi kartanoon nuoria suojattejaan. Näin myös Von Ammondt oli kartanoon saapunut. Hän rakastui sydämen syvimpiä sopukoita myöten nuoreen, paikalliseen mieheen, joka kaikkien suruksi kuitenkin jäi rintamalle. Sara sairastui pian uutisen saatuaan ja kuihtui pois. Kerrotaan, että Sara jäi samoille maille, missä hän oli ollut onnellisin ja missä häntä oli kohdeltu niin kauniisti ja rakkaudella. - Joka aamu ja ilta, me Pirtille mennessä ja lähteissä tervehdimme Pirtin omaa, vaaleapukuista nuorta naista – sellaiseksi me hänet ajattelemme, herttaiseksi kummitukseksi.