Matkailuopas Matkamies | Kevätnumero 2024

MATKAILUOPAS

MATKAMIES

MATKAOPPAASI KOTIMAASSA

Ruokamatkailu on kesän hitti

HERKULLINEN SEIKKAILU KOTIMAASSA

Riisitunturi retkeilijän paratiisi ympäri vuoden

Museo leikki

TOKIOSTA TAPIOLAAN - JAPANILAISEN

POPULAARIKULTTUURIN HARRASTAMINEN SUOMESSA

Seitsemän Veljeksen pyöräilyreitti

KIEPAUTTAA YMPÄRI NURMIJÄRVEN

Rääkkylän kesä täynnä iloa ja kukkaloistoa

Museot

Kuva

kertoo aina enemmän.

MATKAILUOPAS MATKAMIES Matkaoppaasi Suomessa ja maailmalla.

KUSTANTAJA

Apec yrityspalvelut Oy

JULKAISU

Matkailuopas Matkamies www.matkamies.fi info@matkamies.fi

Puh. 029 004 9900

COPYRIGHT Apec yrityspalvelut Oy

GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO

PAINOPAIKKA

Printall AS Tilaus- ja sopimusehdot: www.matkamies.fi/info

KUVALÄHTEET

Andreas Etter

Antti-Kurola

Apec yrityspalvelut Oy

Jonne Vaahtera

Jussi Tiainen

Juva Karvian kunta

Kollaa ja Simo Häyhä -museo

Lusto - Suomen metsämuseo

Mikko Jokinen

Museo Leikki

Nurmijärvi Pexels

Pixabay

Olli Halonen

Raphael Solholm

Riku Munnukka

Ristijärvi

Ruukkimuseo Senkka Rääkkylä

Sekä printti- että nettilehtenä julkaistavasta Matkailuopas Matkamiehestä löydät ajankohtaista ja mielenkiintoista luettavaa matkailusta kotimaassa. Saat myös hyödyllistä tietoa tapahtumista, nähtävyyksistä ja palveluista.

Yrittäjälle Matkamies on tehokas tapa tuoda palvelut matkailijan tavoitettavaksi.

www.matkamies.fi

ISSUU: issuu.com/matkailuopas_matkamies

FACEBOOK: facebook.com/suomenmatkamies

INSTAGRAM: instagram.com/suomenmatkamies

MATKAILUOPAS MATKAMIES on kotimaanmatkailuun keskittyvä julkaisu. Se julkaistaan myös nettilehtenä osoitteessa www.matkamies.fi ja www. issuu.com/matkailuopas_matkamies

Julkaisun tiedot on koostettu kuntien, yritysten ja matkailupalveluiden tarjoajien kanssa yhteistyössä ja ne sisältävät tuotesijoittelua ja mainoksia. Emme vastaa mahdollisista virhetiedoista, muutoksista tai

Apec julkaisut:

Matkailuopas Matkamies

Kuopion Seutu

Savon Seutu Matkailuopas

Savon Seutu Golflehti

Puutarhan Aika

www.matkamies.fi

näköislehti: www.issuu.com/matkailuopas_matkamies www.kuopion-seutu.fi näköislehti: www.kuopionseutu.fi/nakoislehti www.savonseutu.fi näköislehti: www.issuu.com/savonseutu www.savonseutugolf.fi näköislehti: www.savonseutugolf.fi/nettilehti

www.puutarhanaika.fi näköislehti: www.puutarhanaika.fi/nakoislehti

niiden seurauksista. Emme vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat oppaassa mahdollisesti julkaistuista paino- tai muista virheistä. Julkaisijan korvausvelvollisuus kaikissa tapauksissa rajoittuu maksimissaan ilmoittajan maksaman ilmoituksen hintaan. Mahdollisista huomioista voitte laittaa palautetta osoitteeseen info@matkamies.fi. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.

Maksettua sisältöä sisältävät kumppanuusartikkelit on merkattu K-merkinnällä.

Kuva: Mikko Jokinen

Willi Karvia s.27

Nurmijärvi- Seitsemän Veljeksen pyöräilyreitti s.26

Ruukkimuseo Senkka s.53

Museo Leikki s.54

Helsinki ruokakaupunki s.10

Sisältö

MATKAILU MUSEOTEEMA

8 Ruokamatkailu

10 Helsinki ruokakaupunki

12 Ruokafestivaalit ja tapahtumat

14 Rovaniemi - Lapin kulttuuripääkaupunki

16 Riisitunturi on retkeilijän paratiisi ympäri vuoden

20 Vesku-poro - Maailman ensimmäinen porovaikuttaja

22 Luontolomailijan Ristijärvi

26 Nurmijärvi - Seitsemän Veljeksen pyöräilyreitti

27 Willi Karvia

28 Kuopio Tanssii ja Soi

34

Rovaniemi – Lapin kulttuuripääkaupunki

Riisitunturi on retkeilijän paratiisi

Rääkkylän kesä - iloa ja kukkaloistoa

Kollaa ja Simo Häyhä -museo

Museokeskus Taika s.55

42

Ruokamatkailu

Senkka

54 Museo Leikki

55 Museokeskus Taika

57 Kollaa ja Simo Häyhä -museo

MUUTA

6 Ajankohtaista

7 Matkailuopas Matkamies 10-vuotta

30 Olli Halonen rentoutuu Lapin vaellusreiteillä

Museot

KULTTUURIMATKAILUA

Matkamessujen matkailututkimus ja lomamatkaennuste 2024: Lomamatkoista ei nyt tingitä

MATKAMESSUJEN MATKAILUTUTKIMUKSEN mukaan suomalaisten matkailuinto säilyy edelleen korkealla. Suosituimmista kohteista Etelä-Eurooppa säilyy kärjessä, mutta yksittäisenä maana Viro nousee korkeimmalle sijalle.

Vuonna 2024 jopa 56% suunnittelee matkustavansa ulkomaankohteisiin. Kotimaanmatkojen kysyntä on kasvussa vuodentakaiseen, sillä 75% suunnittelee matkustavansa kotimaassa. Kotimaanmatkailussa heijastuu mökkimatkailu, mutta autoilu- ja kaupunkimatkailu nähdään yhä enemmän vaihtoehtona myös Suomessa. Luonnossa liikkumiseen keskittyvien matkojen tekeminen on edelleen myös korkealla. Matkailuautolla tai -vaunulla lomailun kiinnostus on hieman korkeammalla kuin vuosi sitten.

Vastuullisuudessa painotetaan paikallisen kulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä paikallisten palveluiden suosimista, kierrätystä ja tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

Matkamessut on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma ja se järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa tammikuussa. Seuraavat Matkamessut järjestetään 17.-19.1.2025 matkamessut.fi

Helsinki on Suomen suosituin matkailukohde

HELSINGISSÄ OLI ennakkotietoihin perustuen yli 4 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä vuonna 2023. Kasvua oli yli 10 prosenttia. Arviolta 57 prosenttia oli kotimaisia matkailijoita ja 43 prosenttia ulkomailta tulleita. Ulkomaan vierailijoiden määrä kasvoi yli 20 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.

Kotimaanmatkailu lisääntyi merkittävästi vuonna 2022 koronapandemian jälkeen. Vuonna 2023 kasvu jatkui edelleen, joka kertoo Helsingin vetovoimasta. Helsingissä oli paljon päivämatkailijoita kuten kansainvälisiä risteilymatkailijoita ja kotimaisia päiväkävijöitä.

Kuluvana vuonna Helsingin matkailun kärkenä toimii ruoka ja ruokailuun liittyvät tapahtumat.

Kesäkuun numero juhlistaa

Matkailuopas Matkamies 10-vuotista taivalta

Ensimmäinen Matkailuopas Matkamies julkaistiin kesäkuussa 2014, joten tuleva kesänumero juhlistaa jo lehden 10-vuotista taivalta. Juhlanumero tulee esittelemään vuosien varrella mukana olleita aiheita ja käy lävitse Matkailuoppaan tarinaa printtilehdestä monikanavaiseksi mediakokonaisuudeksi.

Ensimmäiset vuodet lehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa teemoilla kesä- ja talvimatkailu. Vuodesta 2021 lehti on ilmestynyt kolmesti vuodessa, kun mukaan lisättiin maaliskuussa ilmestyvä kevätnumero. Kevätnumero esittelee jo tulevaa lomakautta ja antaa mainostajille mahdollisuuden olla esillä koko kevään ajan. Kesänumero taas ilmestyy juhannusviikolla juuri ennen kotimaan kesälomien alkua.

Nyt kädessäsi oleva lehti on 24 numero, joten kesäkuun juhlanumero tulee olemaan lehden 25. painos. Alusta alkaen lehti on julkaistu laadukkaana printtilehtenä sekä modernina nettilehtenä. Nettilehti on ollut mahdollista lukea matkamies.fi nettisivuilta tai issuu.com -palvelusta osoitteessa issuu.com/matkailuopas_matkamies.

Siirtyminen digiaikaan

Matkailuopas Matkamies on pyrkinyt tarjoamaan kotimaanmatkailijoille laadukasta ja helposti saavutettavaa sisältöä. Tärkeänä osana tässä on ollut digiajan muutos, johon on tullut mukaan lehteä sekä yhteistyökumppaneita tukemaan monet eri digikanavat. Tänä päivänä valtaosa lukijoista saavutetaankin jo eri digikanavien kautta.

Lehden artikkelit julkaistaan uutismuodossa matkamies.fi nettisivuilla ja jaetaan myös Matkailuopas Matkamies Facebook -sivulla. Facebook -sivulla on lähes 20 000 seuraajaa ja parhaat julkaisut ovat tavoittaneet yli 600 000 henkilöä. Instagram -sivulla jaetaan kotimaanmatkailu- ja luontoaiheisia kuvia. Uusimpana näkyvyyskanavana on mukaan tulleet matkailuvideot, joita löytyy sekä YouTubesta että sosiaalisen median kanavista. Kaikkiaan Matkailuopas Matkamies tavoittaa parhaimmillaan jopa 100 000 henkilöä eri kanavien kautta.

matkamies.fi

Lehtiarkisto: issuu.com/matkailuopas_matkamies @suomenmatkamies

MATKAILUOPAS

MATKAOPPAASI

Ruokamatkailu

Riisitunturi retkeilijän paratiisi ympäri vuoden

Seitsemän

Museot

RUOKAMATKAILU Herkullinen seikkailu kotimaassa

Ruokamatkailu on noussut uuteen kukoistukseen ja se on teemamatkailun suurin trendi vuonna 2024. Matkakohteista etsitään aitoja paikallisia makuja, jotka kertovat tarinaa alueen historiasta, kulttuurista ja luonnosta. Valinnoissa korostuvat ruokaperinteet, puhtaat raaka-aineet ja kestävyys.

VUONNA 2024 KOTIMAANLOMAILIJOILLE on tarjolla unohtumattomia makuelämyksiä ympäri maata. Erilaisia ruoan ympärille toteutettuja tapahtumia löytyy runsaasti ja moni kaupunki on ottanut ruokamatkailun markkinoinnin kärjeksi tälle vuodelle. Ruokamatkailu kotimaassa onkin tänä vuonna enemmän kuin vain ruoan maistelua. Se on matka suomalaisen ruokakulttuurin sydämeen, paikalliseen historiaan ja ihmisten tarinoihin.

Paikalliset maut ja elämykset rikastuttavat matkaajien kokemuksia

Paikallisen ruokakulttuurin tutkiminen on hyvä tapa päästä sisälle alueen ytimeen. Jokaisella alueella on omat perinteensä ja myös erityispiirteensä, jotka usein heijastuvat paikalliseen ruokaan. Maaseudun tiloilla, kaupunkien toreilla ja käsityöläisravintoloissa voit löytää aitoja makuja, jotka ovat juurtuneet alueen historiaan.

Ruokamatkailun nouseminen pinnalle on nostanut esiin käsityöläisruokailun ja pientuottajien tarjonnan. Maatilat, viinitilat, juustolaitokset ja muut pientuottajien tilat ovat kiinnostavia käyntikohteita, joista saa hankittua tuoreita ja laadukkaita tuotteita suoraan tuottajilta. Tiloilla on mahdollisuus päästä näkemään, kuinka ruoka tuotetaan, ja maistella tuoreita herkkuja suoraan lähteestä.

"Ruokamatkailu kotimaassa onkin tänä vuonna enemmän kuin vain ruoan maistelua. Se on matka suomalaisen ruokakulttuurin sydämeen, paikalliseen historiaan ja ihmisten tarinoihin.

Ruokamatkailu kotimaassa korostaa myös kestävän matkailun periaatteita. Suosimalla paikallisia tuottajia ja ravintoloita tuetaan paikallista taloutta ja vähennetään ympäristövaikutuksia, kun ruoka ei ole matkustanut pitkiä matkoja. Samalla vierailija voi oppia arvostamaan paikallisia raaka-aineita ja perinteisiä valmistusmenetelmiä. Se on myös mahdollisuus syventyä paikalliseen kulttuuriin, historiaan ja ihmisten tarinoihin.

Ravintolakierrokset Oletko vieraillut vielä ruoka- ja ravintolakierroksilla? Monet kaupungit ja matkailukohteet järjestävät ruokakierroksia, joissa pääsee vierailemaan teeman mukaan valituissa ravintoloissa. Kierrokset antavat myös mahdollisuuden kuulla tarinoita ruoan takana olevista ihmisistä ja käsityöläisistä.

Ravintolakierroksia on tarjolla etenkin suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kierrokset voivat keskittyä jonkun valitun kaupunginosan perinteisiin ravintoloihin tai vaikka kansainvälisiin ruokakokemuksiin. Ravintolakierroksille on rakennettu yhtenäinen kokonaisuus, jossa vierailija saa läpileikkauksen valitun teeman ympäriltä. Kokeneiden oppaiden johdolla pääsee paremmin sukeltamaan sisälle paikalliseen ruokamaailmaan ja saa unohtumattomia elämyksiä makujen parissa.

"

Ruokamatkailu kotimaassa korostaa myös kestävän matkailun periaatteita.

Ruokamatkailukohteita ympäri Suomea

Ruokamatkailun voi ottaa loman kärjeksi, matkustipa sitten pohjoiseen tai etelään. Lapin alue on yksi suosituimmista kohteista, jossa tarjotaan pohjoisen makuja ja elämyksiä. Lapin erämaat ja luonnonpuistot houkuttelevat matkailijoita alueelle, ja samalla halutaan kokea aitoja alkuperäisiä suomalaisia makuja. Ravintolat panostavat paikallisiin raaka-aineisiin, kuten poroon, loheen, sieniin ja marjoihin.

Helsingissä on matkailun kärkenä ruoka ja ruokamatkailuun liittyvät tapahtumat. Erilaisia teematapahtumia on tarjolla läpi vuoden. Alkukesästä vietetään ruokaviikkoja, jolloin ravintolat ja muut alan toimijat esittelevät matkailijoille paikallista ruokakulttuuria.

Saimaa taas on koko Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus, kun alueella vietetään Saimaan gastronomian juhlavuotta.

Kiinnostava ruokamatkailukohde on myös maaseutu. Monet maatilamatkailukohteet tarjoavat vierailleen mahdollisuuden osallistua ruoanvalmistukseen ja päästä näkemään kuinka raaka-aineet päätyvät aina keräämisestä lautaselle saakka. Monissa pienissä pitäjissä on toiminnassa idyllisiä kesäravintoloita, jotka tuovat alueen ruokatuottajat lautaselle.

Saimaa toimii Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskuksena

Saimaalle vietetään Saimaan gastronomian juhlavuotta ja alueelle tulee suuntaamaan moni ruokamatkailija. Saimaa on vuoden 2024 koko Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus. European Region of Gastronomy on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, jota on myönnetty 2016 lähtien yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle.

Juhlavuoden avajaisia vietettiin helmikuussa Lappeenrannassa. Vuosi tulee kokoamaan yhteen alueen toimijat, jotka yhdistävät ruoan, taiteen ja kulttuurin matkailuelämyksiksi. Alueen ruokaan ja kulttuuriin liittyvät tapahtumat kokoaa yhteen Taste Saimaan tapahtumakalenteri.

Lappeenrannan taidemuseossa on Normaalit ruokajuomat ja jokapäiväinen leipämme -taidenäyttely esillä koko kesän ajan. Kesäkuussa Lappeenrannassa vietetään Koko Saimaa Saunoo päivää (8.6.). Ruokaa ja kulttuuria yhdistetään Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalilla Imatralla (26.7.–3.8.), ja syksyllä mitellään makkaranvalmistuskisoissa Karjalan Makkarafestissä Imatralla (7.9).

Syyskuussa juhlitaan Saimaan ruokaperinnettä ulkomaalaisten European Region of Gastronomy -verkostoon kuuluvien vieraiden kanssa (9.–13.9.). Vuoden mittaan on luvassa myös pienempiä ja persoonallisia tapahtumia, kuten Idän Villafestarit Nurmeksessa (10.–11.8.), Karpalotapahtuma Uukuniemellä (14.10.) sekä indie-musiikkifestivaali Ihmemaa Sulkavalla (29.6.).

Ruoka ja ruokatapahtumat

Helsingin matkailun kärkinä 2024

Helsingin matkailuvuosi on täynnä erilaisia ruokailuun liittyviä tapahtumia ja elämyksiä. Ne toimivat Helsingin matkailun, markkinoinnin ja viestinnän teemallisina kärkinä vuonna 2024. Ruokavuosi luodaan yhdessä kaupungin, paikallisten yritysten ja helsinkiläisten kanssa.

RUOKAVUOSI KÄYNNISTYI tammikuun Matkamessuilla, joka on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. – Helsingin ruokamatkailun vahvuuksia ovat monipuoli suus ja persoonallisuus. Korkeatasoiseen ruokatarjontaam me kuuluu sekä innovatiivisia, kansainvälisestikin palkittuja ravintoloita, kiinnostavia kauppahalleja, tislaamoja, pien panimoita sekä paikallisia leipomoita ja suklaan tuottajia. Helsingin huippuravintoloiden tasoa kuvaavat myös useat Michelin-tähtipalkitut ravintolamme, toteaa Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen

Ruoan merkitystä on korostettu kaupungin vetovoi matekijänä Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 ja Matkailun ja tapahtumien toimintaohjelmassa 2022–2026. Päättäjät näkevät Helsingissä merkittävää potentiaalia erot tua kansainvälisesti kiinnostavana ruokakaupunkina.

Kaupunki toimii upeiden ruokatapahtumien näyttämönä Ruoka on noussut kansainvälisestikin katsottuna mer kittäväksi matkailun vetovoimatekijäksi. Yksi vuoden huipputapahtumia on Helsingin kaupungin isännöimä pohjoismaisten ravintoloiden Michelin-tähtien julkistamistilaisuus 27. toukokuuta. Kyseessä on maailman tunnetuimpia ruoka-alan tapahtumia ja se kokoaa Helsinkiin alan pohjoismaiset huiput. Yhdessä MICHELIN Guide Nordic Countries ja Visit Finlandin kanssa järjestetyn tilaisuuden odotetaan houkuttelevan Helsinkiin satoja ravintola-alan ammattilaisia sekä kansainvälistä mediaa.

ravintola-alan himotuin ja arvostetuin tunnustus. Vuosit tain julkaistavaan The MICHELIN Guide Nordic Countries -oppaaseen kuuluvat Ruotsi, Suomi, Tanska, Norja ja Islanti.

Muita ruokavuoden tapahtumia ovat muun muassa alkukesän 2024 ruokaviikot, jotka tarjoavat ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alan toimijoille erinomaisen mahdollisuuden esitellä Helsingin monipuolista ruokakulttuuria kaupunkilaisille ja vierailijoille.

Ruokafestivaalit ja tapahtumat

ERILAISET RUOKATAPAHTUMAT ovat omiaan nostamaan esille paikallisen tarjonnan ja kokea laajasti alueen makumaailmaa. Monet eri kaupunkien suurimmista tapahtumista ovat kiedottu erilaisten ruokateemojen ympärille.

Viinijuhlia on tarjolla usealla paikkakunnalla kesän aikana. Tyypillisesti tapahtumat valitsevat partnerimaan, jonka ympärille kietoutuvat tapahtumassa tarjottavat viinit, ruokatarjonta ja ohjelmisto.

Syksy on sadonkorjuun aikaa ja silloin kuntien torit valtaavat erilaiset markkinat ja sadonkorjuujuhlat. Sadonkorjuujuhlat, eli kekrijuhlat on perinteinen tapahtuma, jossa juhlitaan satokauden päättymistä. Syksyn pimenevissä illoissa maistellaan kesän aikana kypsyneitä herkkuja.

Kolme vinkkiä kesän ruokatapahtumista

Messut

RUOKAMESSUT 2024

Suomen suurin ruoka- ja juomatapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Ruoka 2024 on uusi tapahtuma, jossa on esillä monipuolisesti ruoka- ja juomakulttuuri niin kotimaasta kuin matkoiltakin. Kolmipäiväisessä tapahtumassa on viisi teemaa: Syödään kotona, Syödään ulkona & ruokamatkailu, Nautiskellaan, Kauppa ja palvelut, Artesaani- ja käsityöläiskylä. Ruokamessut 19.-21.4.2024

Burgereiden ystäville

BURGER LOVERS FESTIVAL 2024

Burger Lovers Finland on Facebookin ruokaryhmä, johon kuuluu jo yli 45 000 jäsentä. Yhteisö kokoaa jo viidennen kerran Helsingin Rautatietorille monipuolisen kattauksen Suomen parhaimpiin kuuluvia hampurilaisravintoloita ja ruokarekkoja. Burgerifestivaalin aikaan ravintolat ovat avoinna lounaasta aina iltamyöhään.

Burger Lovers Festival 12.-15.6.2024

Paikallisia makuja

SATOA FOOD FESTIVAL

Savon alueen herkullisin ruokatapahtuma järjestetään Kuopion torin laidalle kauppakadulla. Yhdeksi Suomen ruokamatkailun kärkituotteiksikin valittu tapahtuma kokoaa paikalliset ravintolat ja ruoka-alan toimijat myymään pieniä, makeita ja suolaisia ruoka-annoksia, jotka on valmistettu paikallisista raaka-aineista. Menut rakentuvat sadonkorjuuteeman ympärille. Tapahtuma kerää aina runsaasti vierailijoita nauttimaan paikallisista ruokaherkuista. Tapana on kierrellä ja maistella pieniä annoksia useammasta ruokakojusta.

Satoa Food Festival 23.-24.8.2024

Ruokatapahtumia 2024

19.-21.4.2024

Ruokamessut

Helsinki, messukeskus

14.-15.6.2024 Grill & Chill BBQ Festivaalit

12.-15.6.2024

27.-29.6.2024

28.-29.6.2024

28.6.-6.7.2024

12.-13.7.2024

26.-27.7.2024

26.-27.7.2024

1.-3.8.2024

23.-24.8.2024

18.-22.9.2024

20.-22.9.2024

24.-27.10.2024

26.-27.10.2024

Nokian Panimo

Burger Lovers Festival 2024

Helsinki, Rautatientori

Craft Beer Helsinki 2024

Helsinki, Rautatientori

Turun Viinijuhlat

Turku, Uittamon Kansanpuisto

Kuopio viinijuhlat

Kuopio, Satama

Porvoon Viinijuhlat

Porvoo

Espoon Viinijuhlat

Espoo, Haukilahden ranta

Kokkolan Viinijuhlat

Kokkola

Vaasa Festival 2024

Vaasan sisäsatama

Satoa Food Festival

Kuopio, Kauppakatu

Helsingin kansainväliset suurmarkkinat

Helsinki

Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlat

Ahvenanmaa

Viini & Ruoka 2024

Helsinki, Messukeskus

Lautasella 2024

Helsinki, Messukeskus

Tervetuloa!

Rovaniemi

Ihastu Lapin urbaaniin kulttuuripääkaupunkiin

Rovaniemi lumoaa vierailijansa upeilla maisemilla ja elämyksillä ympäri vuoden. Kansainvälinen talvitunnelma houkuttelee matkailijat vuodesta toiseen nauttimaan revontulista, jouluteemasta ja lumesta. Kesäisin on tarjolla yöttömän yön eksotiikkaa ja luontoelämyksiä. Rovaniemi on myös Lapin kulttuuripääkaupunki, jossa riittää kiinnostavia kohteita nähtäväksi.

MONI TUNTEE ROVANIEMEN parhaiten Joulupukin kotikaupunkina. Lapsiperheet suuntaavatkin hakemaan joulutunnelmaa ympäri vuoden. Sitä on tarjolla esimerkiksi Joulupukin Pajakylässä. Kulttuurimatkailijoille tarjoaa nähtävää ja koettavaa Arktinen tiedekeskus ja Lapin maakuntamuseo Arktikum, Lapin metsämuseo, Metsätiedekeskus Pilke ja Kulttuuritalo Korundia.

Arktikum on tiedekeskus ja museo, joka tuo pohjoisen luonnon, kulttuurit ja historian lähelle. Siellä pääsee näkemään, millaista on elämä maapallon pohjoisosissa, tutustumaan arktiseen arkeen ja pohjoisten kansojen elämäntapoihin. Tiedekeskus esittelee myös alueen uusia haasteita, kuten ilmastonmuutos ja globalisaatio.

Tiedekeskus ylläpitää ja kehittää pysyvää tiedenäyttelyä Muuttuva Arktis, joka esittelee toiminnallista arktista aluetta ja polarisoi arktista tutkimusta. Arktikumissa toimii Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Lapin Maakuntamuseo.

Arktikumissa selviää muun muassa, kuinka revontulet syntyvät ja millainen oli 1900-luvun alun Rovaniemi

Arktikumin naapurissa sijaitseva Tiedekeskus Pilke on elämyksellinen ja vuorovaikutteinen käyntikohde, jossa viihtyy koko perhe. Ounasjärven rannalla sijaitseva puurakenteinen Pilke-talo on vain 10 minuutin kävelymatkan päässä Rovaniemen keskustasta. Metsät tarjoavat elämyksiä ja virikkeitä, mutta myös työpaikkoja. Vierailulla pääsee

tutkimaan pohjoisia metsiä ja niiden merkitystä kaikilla aisteilla itse tehden. Elämyksellisen vierailun aikana pääsee kokeilemaan, minkälaista on istua metsäkoneen kyydissä, tutkia uusien keksintöjen vaikutusta metsiimme ja testata, kuka on porukan metsätietäjä.

Pilke kertoo suomalaisista metsistä – mitä ne antavat meille ja mitä voimme tehdä metsässä

Kulttuuritalo Korundi on Rovaniemen taidemuseon ja Lapin kamariorkesterin koti. Vaihtuvien näyttelyiden ja uniikkien konserttien myötä, vierailu Korundissa on joka kerta kuin ensimmäinen. Korundin kevään keikkakalenteri sisältää Suomen eturivin artisteja, musikaaleja ja Lapin kamariorkesterin upeita esityksiä. Lavalle nousevat muun

Kuva: Antti-Kurola

muassa Suvi Teräsniska ja Juha Tapio. Musikaalien ystäviä hemmotellaan legendaarisen Dingo-yhtyeen Autiotalo-musikaalilla ja Suomen Musiikkiteatterin Show Must Go On esityksellä, joka on kunnianosoitus Queen-yhtyeen laulaja Freddie Mercurylle. Taidemuseo tuo näytille teoksia ympäri maailmaa. Kevään aikana on nähtävillä muun muassa Shifting Ground – Muuttuva maa, joka käsittelee ilmastonmuutoksen myötä muuttuvaa arktista aluetta. Lapin kamariorkesteri – Rovaniemen kaupunginorkesteri on Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin ammattikamariorkesteri.

Korundissa maailma aukeaa pohjoisesta perspektiivistä.

Siellä kohtaavat taiteen tekijät ja kokijat.

Kesäaikaan avoinna oleva Lapin metsämuseo kertoo tarinaa Lapin suurten savottojen aikakaudesta 1870-luvulta lähtien aina metsätöiden koneellistumiseen saakka 1960–70-luvuille. Kyseessä on maailman ainoa museo, joka on keskittynyt Lapin metsätyön historian vaalimiseen. Museonalueelta löytyy metsäkämppiä ja muita rakennuksia, joita on siirretty alueelle eri puolelta Lappia. Yksi kiinnostavimmista esineistä on Suomen ensimmäisellä koneellisella metsätyömaalla käytetty ”Samperin veturi”.

Lapin Metsämuseo kertoo tarinaa Lapin suurten savottojen aikakaudesta

Suositus – vieraile näissä kulttuurikohteissa Rovaniemellä:

• Arktikum

• Metsätiedekeskus Pilke

• Kulttuuritalo Korundia

• Lapin metsämuseo

Vinkki:

Rovaniemellä voi hankkia Kulttuuripassin, joka sisältää sisäänpääsyn kolmeen kohteeseen: Arktikum, Kulttuuritalo Korundi, Tiedekeskus Pilke

Riisitunturi on retkeilijän paratiisi ympäri vuoden

Kaunis ja helposti saavutettava Riisitunturi on monen pohjoisen matkailijan suosikkiretkikohde.

Posiolla, vajaan tunnin automatkan päässä Rukalta, sijaitseva Riisitunturin kansallispuisto sopii hyvien reittien vuoksi vaellus- ja retkikohteeksi kaikille eri kohderyhmille. Suosittu rengasreitti Riisin Rääpäsy on kuljettavissa myös pienten lasten kanssa.

Riisitunturin upeat maisemat valloittavat kaikkina eri vuodenaikoina. Kansallispuisto sen vanhoine metsineen on lappilaista tunturi- ja vaaraluontoa kauneimmillaan. Tunturia elävöittävät harvinaiset rinnesuot ja harvapuustoiselta tunturin huipulta avautuvat ainutlaatuiset maisemat Kitkajärvelle ja Posion metsämaisemiin. Talvisin puuston peittää tykkylumivaippa, joka verhoilee maaston veistolliseksi. Revontulien loisteessa maaginen näkymä hakee vertaistaan.

Kuvat: Apec yrityspalvelut Oy

Riisitunturin kansallispuisto valittiin Vuoden Retkikohteeksi 2010.

Tykkylumipuut muovaavat kauneimman talvimaiseman Riisitunturi on tunnettu erityisesti sen tykkylumipuiden täyttämistä talvimaisemista, jotka houkuttelevat valokuvaajia ympäri maailmaa ikuistamaan näkymää. Tykkylumen kuorruttamat veistokselliset puut näyttävät lukuisilta muumihahmoilta rinteessä. Tunturin sijainnin, maaperän ja siellä vallitsevan kostean ilmaston vuoksi tykkylumimaisemat muodostuvat lumien tullessa. Lumen kertyessä alkavat puut taipua painon alla hauskoihin asentoihin. Lumiset puut muovaavat luonnon oman veistospuiston tunturimaisemaan. Puut palautuvat normaaliin muotoonsa kesään mennessä.

Vaikka Riisitunturi on suosittu retkeilykohde, ei siellä kuitenkaan tarvitse pelätä ruuhkaa. Kansallispuisto on laaja kokonaisuus, joten retkeilevät ihmiset jakautuvat laajalle alueelle. Yksi sen suosion syitä on helposti kuljettava maasto, joka ei vaadi aiempaa patikointi kokemusta.

Riisin Rääpäsy on kuvankaunis rengasreitti Riisitunturin maisemista pääsee nauttimaan, vaikka lyhyellä päiväkävelyllä. Suosittu reitti on 4,3 kilometriä pitkä rengasreitti Riisin Rääpäsy, jonka aikana ehtii nähdä parhaat palat tunturin maisemista. Reitti on pääosin helppokulkuista sorapolkua, mutta matkalla kuljetaan myös pitkospuita pitkin rinnesoiden yli.

Reitti lähtee Riisitunturin lähtöpisteeltä, kansallispuiston rajalta. Alkumatka kuljetaan loivasti ylämäkeä vaara- ja tunturialueella kohti Riisitunturin huippua. Kesäaikana reitillä voi kulkea hyvin pienten lastenkin kanssa ja talvella polku on tamppautunut, joten siinä kulkee pulkka mukavasti. Rengasreitti nousee tunturin lakipisteeseen, josta avautuvat sen upeimmat maisemat. Harvakasvuisella lakialueella on levähdyspaikka, josta on näkymä Kitkajärvelle ja Posion metsämaisemiin.

Huipun jälkeen lähdetään laskeutumaan kohti lähtöpistettä toista rinnettä myöten. Maasto muuttuu vetisemmäksi, ja vastaan tulee kuvankaunis ikkunalampi, joka sopivasta kuvakulmasta katsottuna vaikuttaa jatkuvan putouksena rinteeseen. Ikkunalammen jälkeen saavutaan autiotuvalle, jossa voi pitää evästauon. Talvella pääsee tupaan lämmittelemään ja kesäaikana voi hyödyntää pihassa olevaa katosta ja tulipaikkaa. Autiotuvalta kuljetaan alamäkeen noin 1,5 kilometrin matka takaisin lähtöpaikalle.

"Riisitunturi on valokuvaajien paratiisi

Riisin Rääpäsy on talviaikaankin hyväkuntoinen ja sen voi kulkea ilman lumikenkiä. Mutta kokemuksesta saa enemmän irti, kun ottaa lumikengät ja lähtee kulkemaan koskemattomaan lumeen.

Toinen pääreitti on 10,7 kilometriä pitkä Riisin Rietas, joka kiertelee Riisitunturin, Pikku Riisitunturin ja Nuolivaaran rinteillä. Keskivaativa reitti on kesäisin märkä, joten mukaan kannattaa varata kunnon patikointikengät. Talvisin reittiä voi kulkea lumikengillä ja suksilla. Reitti on suosittu erityisesti linturetkeilijöiden ja valokuvaajien keskuudessa.

Helposti saavutettava kohde

Riisitunturi on yksi Suomen eteläisimmistä tuntureista. Sijaintinsa ja monipuolisuutensa vuoksi se on noussut yhdeksi Etelä-Lapin suosituimmista retkeilykohteista. Riisitunturi sijaitsee Posion kunnassa, jonka keskustasta matkaa tulee noin 30 kilometriä. Kuusamosta on Riisitunturille matkaa noin 70 kilometriä ja Rovaniemeltä noin 160 kilometriä. Sijaintinsa vuoksi Riisitunturille saavutaan pääosin omalla autolla. Myös turistibusseja näkee tasaisesti lähtöpisteen pysäköintialueella. Pysäköintitilaa on runsaasti, mutta perille vie kapea tie, joten varsinkin talvella kannattaa varata hyvin aikaa.

Parhaat kuvauskohteet

Kesällä: Ikkunalampi

Pieni näyttävä lampi Riisitunturin ja Pikku Riisitunturin huippujen välillä. Sopivasta kulmasta katsottuna lampi on kuin loputon peili taivasta vasten.

Talvella: Riisitunturin tykkylumipuut

Harvakasvuiselta lakialueelta on mieleenpainuvat näkymät Kitkajärvelle. Tykkylumipuut muotoilevat veistoksellisen maiseman. Vähemmän tallattua lumimaisemaa löytyy Pikku Riisitunturilta.

Riisitunturin kansallispuisto

Sijainti: Etelä-Lappi, Posio

Pääreitit: Riisin Rääpäsy (4,3km) ja Riisin Rietas (10,7km) Riisitunturin huippu: 465 metriä mpy

Retkeilyreitit soveltuvat hyvin myös vasta-alkajille

MAAILMAN ENSIMMÄINEN POROVAIKUTTAJA Vesku,

MARKKINOI SUOMEA MATKAILIJOILLE

Kuvat: Visit Finland

Vesku on nuori urosporo, joka elää napapiirin pohjoispuolella, kuusamolaisella Kujalan porotilalla. Se on myös maailman ensimmäinen porovaikuttaja, joka toimii Visit Finlandin markkinointikampanjan keulakuvana. Veskun tähdittämän kampanjan tavoitteena on lisätä Lapin kesän tunnettuutta erityisesti eurooppalaisten, mutta myös yhdysvaltalaisten ja japanilaisten matkailijoiden keskuudessa. Ja alueen luonto on vaikuttava kokemus suomalaisillekin matkailijoille.

Tunturilla Lapin uumenissa kävelee rauhallisesti sympaattinen Vesku-poro, joka on valloittanut monen matkailijan sydämen. Kyseessä on nuori urosporo, kermikkä, joka on kokenut eräkävijä ja tuntee alueen maastot. Vesku on jäänyt nuorena porovasana orvoksi ja kasvanut ihmisten hyvässä hoidossa. Persoonallisen ulkonäkönsä vuoksi Vesku tottunut saamaan huomiota ja soveltuu sen vuoksi luontevasti esiintymisiin. Kesällä 2023 Vesku osallistui omistajiensa kanssa Visit Finlandin toteuttamiin markkinointikuvauksiin, joissa tuotettiin materiaalia matkailumarkkinointia varten.

Poro oli luonteva valinta kampanjan keulakuvaksi, sillä onhan Lapissa enemmän poroja kuin ihmisiä, kertoo Mervi Holmén Visit Finlandilta. Maailma tuntee Suomen Lapin talven ihmemaana joulupukkeineen. Sen sijaan Lapin kesän yötön yö, koskematon luonto, maailman puhtain ilma ja alueen mahtavat kesäaktiviteetit eivät ole maailman matkailijoille tuttuja. Siksi halusimme nostaa Lapin kesän tunnettuutta, uskottavalla ja aidolla tavalla, Holmén jatkaa.

Vesku esittelee Lapin ainutlaatuisia myyntivaltteja Instagram videoissa, joissa korostuvat Lapin ainutlaatuisuus monipuolisena kesäkohteena. Kemi yhdistää Lapin mereen, Ruka-Kuusamo on tiheiden metsien peitossa ja Lapland Northissa maisema on jylhän koruton. Suomen suurin kuru, Isokuru, on mykistävä kokemus Pyhä-Luostolla. Vaellusmahdollisuuksia on Lappi täynnä ja vaihtoehtoja löytyy kaiken tasoisille retkeilijöille. Sama pätee todella suosittuun maastopyöräilyyn, jonka mekkana toimii 190 kilometriä pyöräilyreittejä Ylläksellä. Levillä Bike & Outdoor Fest yhdistää heinäkuussa vauhdikkaat ulkoiluharrastukset, kestävyysmatkat ja luonnosta nauttimisen. Luonnon vastapainoksi Lapissa onnistuu kaupunkilomakin, sillä Rovaniemi on Lapin sykkivä keskus, jossa voi kokea esimerkiksi kulttuuria, luksusta ja upeaa Alvar Aallon arkkitehtuuria. Ja moni ei tiedä, että Rovaniemen kaupungin kaava perustuu poronsarviin, Holmen kertoo.

Vesku esittelee Lapin ainutlaatuisia myyntivaltteja sosiaalisessa mediassa: @veskuthereindeer

Visit Finlandin markkinointijohtaja Heli Jimenez kertoo, että porot todella tietävät, miten elää sopusoinnussa luonnon kanssa; nauttien valoisista kesäöistä, hengittäen maailman puhtainta ilmaa ja kokien arktisen erämaan parhaimmat puolet.

- Nämä ovat keskeisiä tekijöitä suomalaisen onnellisuuden ja hyvinvoinnin taustalla, joita haluamme jakaa matkailijoillekin

Markkinointikuvaukset Vesku otti rennosti nautiskellen kesäisistä maisemista. Kokeneen retkeilijän ja erämaa asiantuntijan kokemuksella Vesku liikkuukin tunturissa ilman huolen häivää. Vesku jakaa omaan tyyliinsä suosituksia ja vinkkejä kaikille, jotka haluavat kokea unohtumattoman kesäisen lapin yöttömän yön ja ainutlaatuisen pohjoisen tunnelman.

"Vesku ystävystyy helposti ihmisten kanssa. Lisäksi hänellä on hyvin tunnistettavat valkeat kasvot, joissa on uniikki kuvio.

Karaktäärinen

kaveri siis, ja sehän sopii vaikuttajatyöhön kuin jäkälä suuhun.

– Kuvauksissa Vesku muun muassa söi, kuljeskeli metsässä, kiipesi tunturin päälle, oli mukana joogassa ja nautiskeli elämästään, eli toisin sanoen nautti koko sydämestään Lapin kesästä.

Matkailijoiden on mahdollista tavata Vesku sen kotitilalla Kujalan porotilalla Ruka-Kuusamossa. Tosin, koska Vesku on nykyään kiireinen vaikuttaja, ei koskaan voi tietää onko hän paikalla vai mahdollisesti tutkimassa asuinympäristöään ja tekemässä sisältöjä seuraajilleen.

Visit Finland toteuttaa Lapin kesämatkailun tunnettuutta kasvattavan kampanjan yhdessä seitsemän matkailun alueorganisaation, Ruka-Kuusamon, Visit Rovaniemen, Visit Levin, Visit Ylläksen, Lapland North Destinationsin, Pyhä-Luoston ja Kemin kanssa.

visitfinland.com

LUONTOLOMAILIJAN RISTIJÄRVELLÄ VIIHDYTÄÄN VAARAMAISEMISSA

Ristijärvi on luonnonkaunis kohde keskellä Kainuuta. Luonto on aina lähellä ja se hallitsee lomalaisten kesäaktiviteetteja. Kiinnostavia luontokohteita ovat muun muassa Saukkovaaran monipuolinen ulkoilualue ja Hiisijärven hiekat. Kunnasta löytyy myös hyviä loma-asuntotontteja oman kesämökin rakentamiseen.

SAUKKOVAARA ON osa Kainuun vaaramaisemaa. Sen korkeus on jopa 320 metriä merenpinnasta ja se kuuluu Kölin vuoriston jääkauden aikaisiin jäänteisiin. Saukkovaaran Rinteet on talvisin lapsiperheiden suosittu laskettelukohde ja kesäisin alueella on voi nauttia vaellus- ja maastopyöräilyreiteistä. Vaellukseen on tarjolla 12 ja 20 kilometriä pitkät reitit ja lisäksi Saukkovaaran päällä kiertelee UKK -reitti Paltamon rajalta Hyrynsalmen suuntaan. Ympäri vuoden Saukkovaaralla on käytettävävissä näköalalaavu ja grillauspaikka. Alue on myös suosittu marjastajien ja sienestäjien keskuudessa.

Hiisijärvi on alueen kuuluisin järvi ja sen hiekkarannoilla voi astella 9 000 vuoden takaisessa jääjärvisedimentissä, jääjärvihiedassa. Se paljastui näkyviin veden alta vuonna 1761, kun vesi laski jopa 14 metriä. Myöhemmin tuuli muokkasi maisemaa harjuvyöhykkeillä. Alue on mukava paikka viettää kesäpäivää koko perheen kera. Matkailijoille on Hiirijärven hiekoilla kunnostettu rantaa kiertävä esteettömyyspolku, jonka varrella on grillikota. Lasten uimaleikit onnistuvat kätevästi uimapoterossa, jossa ei ole äkkisyvää.

Kiinnostavia käyntikohteita ovat alueen näyttävät sillat, kuten122 metriä pitkä Kalliokosken silta, rautatie- ja maantiesillan yhdistelmä Kirnukosen silta ja vuonna 1926 valmistunut Möykkysenjoen museosilta. Möykkysenjoen silta on yksiaukkoisen kiviholvisilta, jonka alitse virtaa Kainuun maisemalle tyypillinen pieni joki. Keväisin sen rannat heräävät loistoon keväkukkien myötä. Myös 1900-luvun alussa rakennettu Karppalan mylly ja paja on mukava käyntikohde.

Ristijärvi on väkiluvultaan Kainuun maakunnan pienin kunta, jossa on viehättävä kylätunnelma. Matkailijalle on tarjolla kaikki peruspalvelut, kuten ruokakaupat, huoltoasemat, apteekki ja mukavia pieniä kahviloita. Ja Kajaaniin on vain noin puolen tunnin ajomatka, mikäli kaipaa enemmän palveluita.

Seitsemän Veljeksen pyöräilyreitti kiepauttaa sinut ympäri Nurmijärven!

Koko Nurmijärven kiertävällä pyöräreitillä voit uppoutua Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksen tunnelmiin perisuomalaisissa maalaismaisemissa. Päällystettyjä maanteitä ja pyöräteitä pitkin etenevälle reitille osuu kiinnostavia kulttuuri- ja luontokohteita, upeita uimapaikkoja ja ihastuttavia kahviloita.

SUOMEN SUURIN KUNTA ja pääkaupunkiseudun oma lähilande, Nurmijärvi, on tunnettu upeista luontokohteistaan ja kulttuurista, sekä kylän omasta pojasta, Aleksis Kivestä. Kiven perintö näkyy Nurmijärvellä teiden nimissä, museotoiminnassa sekä tapahtumissa. 87 kilometrin mittainen Seitsemän Veljeksen pyöräreitti kulkee Suomen suurimman lähdepohjaisen järven, Sääksjärven, viertä, Kiven kotimaisemissa, koukaten hieman Vihdinkin puolella, sekä Tuusulan tuntumassa. Reitin varrella onnistut melko varmasti bongaamaan laitumella märehtiviä lehmiä ja kirmailevia alpakoita, sekä traktorilla körötteleviä maanviljelijöitä. Mutta osuupa reitille myös Rajamäen tehdaskylän vaikuttavaa funkkisarkkitehtuuria ja betonibrutalismia panimoineen, sekä Uudenmaan ainoa strutsitila.

Suurin osa Seitsemän Veljeksen pyöräreitistä poljetaan pienehköjä, mukavasti kiemurtelevia maanteitä maalaismaisemissa; suurimmat kyläkeskustat ja liikenteen vilinä ohitetaan, ellei sitten halua pysähtyä tutustumaan niiden palveluihin. Mäkiäkin on sopivasti - reitillä ei tylsisty. Pyöräreitti kulkee päällystettyjä teitä pitkin, ainoastaan muutamat poikkeamat kohteisiin, kuten Vauhtifarmille, Ketolan Strutsitilalle tai osalle uimapaikoista, sisältävät pienen matkan soratietä.

Mikäli koko reitin polkeminen päivässä tuntuu liian pitkältä, voi lenkin pilkkoa pienempiin osiin. Miksi et yöpyisi matkan varrella ja nautiskelisi polkemisesta seuraavanakin päivänä? Reitin varrelle kun osuvat upea jugendlinna Röykkä Resort rantasaunoineen ja taidegallerioineen, Hotelli Kiljava sisäaltaineen, kuin Kotorannan lomakotikin.

Matkalla voit pysähtyä myös ruokailemaan tai herkuttelemaan lähituotannon herkuilla. Esimerkiksi Lepsämässä sijaitsevalta Krannin tilalta löytyy kahvilan lisäksi myös sisätiloissa sijaitseva pyöränhuoltopiste; huolla fillarisi kätevästi kahvihetken lomassa!

Seitsemän Veljeksen pyöräilyreitti on merkitty selkein opasviitoin, joissa komeilee vihreä sydän. Google Mapsin tai Visit Nurmijärvi-sivulta löytyvän QPX-kartan avulla reitin polkeminen onnistuu sujuvasti. Visit Nurmijärvi-sivustolta pääset lukemaan myös lisätietoa reitistä, aloituspaikoista ja sen varrelle osuvista nähtävyyksistä.

Tervetuloa pyöräilemään lähilandelle, Nurmijärvelle!

Lue reitistä lisää: Visitnurmijarvi.fi

Willi Karvia

vireää kulttuurielämää, kaunista luontoa ja williä kansaa

Karvian kesän kulttuuritapahtumien keskus on aikanaan talkootyöllä valmistunut Kulttuurikeskus Skantz. Kesäteatterin, konserttien ja muiden tapahtumien näyttämönä toimiva katsomo on jo nähtävyys itsessään. Sen ulkomuotoa on inspiroinut 1630-luvulla lähistöllä sijainnut Kyrö-Skanssin linnake. Tulevan kesän kesäteatterit pyörähtävät käyntiin kesäkuun puolivälissä.

Skantzin kesäkauden avaa mukavan rentoa tunnelmaa tarjoavat Willit Lähiwestarit toukokuun alussa. Lähiwestareilla nautitaan lähipitäjien musiikista karvialaisen yhteisöllisyyden kera. Kesäkuun kesäteatteriesityksenä Skantzin näyttämöllä nähdään Leena Koivulan ohjaama komedia Toinen pullo Cavaa. Heinäkuussa kansaa viihdyttää Markku Hyvösen kirjoittama komedia Perhe on pahin. Naurua riittää myös heinä- ja elokuun vierailevissa teatteriesityksissä: Speden Naisen logiikka, Kalajoen Hiekat ja Hätäinen Hääpäivä.

Heinäkuussa legendaarinen Pulkkinen Live tömäyttää klassikkosarjan lavalle elävänä koko komeudessaan. Kaksi tuntinen Pulkkinen -show tuo lavalla uunituoreita sketsejä tuttujen hahmojen mukana. Musiikki täyttää Skanzin näyttämön tasaisesti koko kesäkauden. Heti kesäkuun alussa Suurimaa -orkesteri elvyttää Badding-ajan käsityöläishenkisen laulunteon tavalla, joka kouraisee syvältä.

"Koe ainutlaatuinen

Taiteiden reitti Kammista Skantziin. Reitti on täynnä kiinnostavia yksityiskohtia ja uniikkia taidetta.

Taiteiden reitti Kammista Skantziin tarjoaa monipuolisen paletin maisemia ja taide-elämyksiä Alueen historiasta elinvoimansa ammentavan Skantzin piha toimii myös Taiteiden reitin alku- tai loppupisteenä. Virallisen matkailutien jokainen kohde on oma tarinansa – oma maailmansa, jonne voi uppoutua niin pitkäksi aikaa kuin tahtoo. Elämyksellisen reitin varrella tulee vastaan muun muassa paikallisten ITE-taiteilijoiden willejä patsaita ja muuta uniikkia taidetta.

Reitti kulkee Nummijärven puolelta Kammi-kylästä ja Alpon savannilta Karviaan Anne Mattilan Taidekahvilaan, Karvian kirkkoon ja museoalueelle. Reitti sopii hyvin yksinmatkaajille tai vaikka bussiryhmille. Sen voi kulkea pyörällä tai autolla ja kiertämiseen kannattaa varata 1–2 päivää. Mukavan lisän reittiin tuo, kun lisää siihen vierailun Pramian tehtaanmyymälään.

Nauti päiväretkeilystä tai pidemmistä vaelluksista Luontomatkailijoiden kannattaa hyödyntää alueen kauniita retkeilyreittejä ja luontoelämyksiä. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto on koko eteläisen suoluonnon helmi ja erämaiden lintukeidas, jossa on kevätaikaan tarjolla moniääninen lintukonsertti. Muina vuodenaikoina koskematon suoluonto kutsuu nauttimaan hiljaisuudesta ja rauhasta.

Karvia kuuluu myös yhdeksän kunnan yhteiseen Lauhanvuori - Hämeenkangas Geoparkin alueeseen. Geopark-alueella vierähtää helposti useampikin päivä erilaisten luontokohteiden ja kulttuurielämysten parissa. Päiväretkeilyyn sopii hyvin Karvian Alkkiassa sijaitseva, Neva-Lylyn järven ympäri kiertävä, reilu kilometrin pituinen pitkospuureitti. Alueelta löytyy laavu, nuotiopaikka sekä sauna, joka on kaikkien vapaassa käytössä. Retkipäivä onkin mukava päättää lämpimiin löylyihin ja pulahtaa sen järveen raikkaaseen järviveteen uimaan.

willikarvia.fi

Kuopio Tanssii ja Soi

Rakkauden innoittama tanssijuhla sisältää trillerin, jongleerausta, steppiä ja vaikuttavia ulkoilmaesityksiä

Tulevan kesän festivaaliviikon ohjelmisto on monipuolinen kokonaisuus muun muassa trillerin täyteistä tanssiteatteria, rakkauden innoittamia teoksia ja perinteisestä poikkeavia ulkoilmaesityksiä.

Festivaaliviikon avaa palkittu Dorrance Dance -steppiryhmä New Yorkista, joiden teoksissa elävä musiikki ja virtuoosimainen steppi kohtaavat. Michelle Dorrancen johtaman ryhmän teos Myelination on säkenöivä, improvisaatiosoolojen värittämä kokonaisuus. Esityksen huipentaa neljän basistin ja neljän tanssijan Basses Loaded -esitys, joka on taidokas yhdistelmä jalkatyön tarkkuutta ja musikaalista monimuotoisuutta.

Tänä vuonna festivaali hemmottelee trillereiden ystäviä. Belgialainen Peeping Tom, joka ihastutti Kuopio Tanssii ja Soilla viimeksi vuonna 2021, säväyttää tänä kesänä teoksellaan Diptych.

Vangitseva Soul Chain saksalaisen tanzmainz-ryhmän esittämänä on taas teos rakkaudesta, kaipuusta ja meissä jokaisesta asuvasta yksinäisyydestä. Sharon Eyalin yhteistyössä Gai Beharin kanssa luomassa koreografiassa elektroninen musiikki kohtaa voimakkaan fyysisen liikekielen, joka haastaa tanssijat äärirajoilleen.

Ranskalaiselta Collectif Petit Traversilta nähdään Kuopiossa valloittava nykysirkusesitys, jossa jongleeraus kohtaa rumpukonsertin. S'assurer de ses propres murmures -teoksessa sirkustaiteilija Julien Clément ja rumpali Pierre Pollet näyttävät, miten jongleeraus ja rummut sulautuvat saumattomasti yhteen, luoden visuaalisen ja huumorilla höystetyn, yllätyksellisen kokonaisuuden.

Ulkoilmaesitys BENCHED järvimatkailukeskus Luodolla

Tanssin täyteiseen viikkoon kuuluu kaksi vapaan pääsyn esitystä ammattilaisryhmiltä Kuopion satamassa, järvimatkailukeskus Luodon edustan ulkoilmalavalla.

Tanskalainen Uppercut Danseteater tuo kaunista järvimaisemaa vasten leikkisän, katutanssista ammentavan teoksen, jonka kantavana teemana on oman paikan löytäminen elämässä. Palkitun koreografin Stephanie Thomasenin BENCHED-teos kutsuu viisi miestanssijaa penkeille, joiden jatkuva muutos luo aina uusia, kekseliäitä asetelmia esiintyjien väliselle liikkeelliselle vuoropuhelulle.

Toinen Luodon esityksistä on kahtena iltana nähtävä, kotimaisen Petri Kekoni Companyn Ei aikaa | Otid | Untime -suurteos. Poikkeuksellisen ulkoilmaesityksestä tekee se, että 12 tanssijalle tehty teos kestää kokonaisuudessaan neljä tuntia. Tuona aikana katsojat voivat valita vapaasti aikaikkunan kokemukselleen.

Kuopio Tanssii ja Soin kokonaisuuteen kuuluu pääohjelman lisäksi runsaasti vapaan pääsyn ohjelmaa, kuten viime vuonna paljon kiitosta saaneet TanssiTeltta ja karnevaalikulkue. Kuopio Tanssii ja Soi 12.– 18.6.2024.

"Järvimatkailukeskus Luodolla nähdään upea nelituntinen Petri

Kuva: Andreas Etter

Kuva: Raphael Solholm

Kuopion katukuva täyttyy festivaaliviikolla tanssista - aivan kirjaimellisesti. Viime vuonna uudistunut Karnevaalikulkue nähdään tulevanakin kesänä.

Kuva: Ulla-Mari Lindström

Kesän festivaali on Riku Lehtopolun viisivuotisen kauden huipennus

Kuopio Tanssii ja Soi on pohjoismaiden suurin tunnetuin tanssifestivaali. Tulevan kesän tapahtumassa nähdään nykyisen taiteellisen johtajan Riku Lehtopolun viisivuotiskauden viimeinen ohjelmakokonaisuus.

LEHTOPOLKU KUVAILEE TULEVAA tanssiviikon ohjelmistoa monipuoliseksi ja jopa vastakohtaiseksi kokonaisuudeksi, jossa eri tyylilajit käyvät intensiivistä vuoropuhelua. Jäähyväiset hän jättää Pori Dance Companyn esittämän herkän Songs -teoksen myötä, jonka koreografian hän on suunnitellut yhdessä esiintyjien kanssa. Hänet nähdään myös itse tanssimassa teoksessa.

- Teos on rakkauskirje yhdessä tanssimiselle. Esiintyjien välinen lämpö kannattelee teosta, joka katsoo maailmaa ja tanssijuutta lempeydellä. Songsissa kohtaa monta sukupolvea itselleni tärkeitä tulkitsijoita, ja sen lauluissa soi elämä kaikkine kaipauksineen, rakkauksineen ja menetyksineen.

Teoksen syntyprosessia Lehtopolku kuvailee ajatusketjuksi, joka heräsi korona-aikana.

- Se syntyi ajatuksesta, että entä jos en voisi tanssia enää kuin yhden kerran. Keitä kutsuisin lavalle kanssani ja millaista tanssia haluaisimme yhdessä rakentaa? Näistä ajatuksista muodostui rakkauskirje yhdessä tanssimiselle. Teoksessa on kaksi eri kiintymyksen tasoa. Toinen on kollegoiden välinen lämpö, kuinka ollaan läsnä kanssaesiintyjien kanssa ja jaetaan yhteistä tilaa. Toinen on henkilökohtainen side, joka tanssijalla on omaa ammattiaan kohtaan.

Lehtopolku kehuu esiintyjäryhmää, jossa on esiintyjiä monista eri elämäntilanteista. Osa on vasta tanssiuran

"Songs

on Lehtopolun kiitos

festivaaliyleisölle kuluneista vuosista.

alussa ja toisilla taas on kilometrejä jo enemmän takana kuin edessä. Sen myötä ihmisillä on erilainen tapa katsoa ammattia. Liikumme yhdessä haaveilun ja muistelun tunnelmissa, ja teos rakentuu esiintyjien kautta. Olen avoin teoksen kehitykselle, se on prosessi, joka elää ja hengittää, Lehtopolku jatkaa.

Lehtopolku ei myönnä vielä kokevansa haikeutta, vaan tällä hetkellä fokus on tulevan kesän suunnittelussa ja harjoittelussa. Festivaaliviikkoa on tarkoituksellisesti viety mukaan Kuopion katukuvaan. Tavoitteena on, että tanssiin törmäisi myös ihmiset, joille se on vieraampaa. - Kaikkien ei toki tarvitse innostua tanssista, mutta uskon, että on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä olevansa kiinnostuneita tanssista. Sattumanvarainen kohtaaminen voi sytyttää kipinän, josta saattaa parhaimmillaan versoa läpi elämän kantava rakkaus tanssiin.

Kuva: Mikko Jokinen

Olli Halonen

rentoutuu Lapin vaellusreiteillä

Olli Halosen tie koko kansan tuntemaksi hittiartistiksi on vaatinut yli kymmenen vuoden työn. Parhaiten hittikappaleestaan Pohjola tunnettu artisti vietti nuoruusvuodet Kuopiossa pelaten jääkiekkoa ja haaveillen musiikkitähteydestä. Tie vei lopulta Helsinkiin ja monen mutkan kautta Arttu Wiskarin levy-yhtiön Mökkitie Records leipiin ja yhdeksi Suomen suosituimmista artisteista. Tähteys ei kuitenkaan ole muuttanut miestä, vaan

Halonen nauttii edelleen maanläheisistä asioista, kuten luonnosta ja maaseudusta. Hän suuntaakin aina tilaisuuden tullen joko Savoon mökkeilemään tai Lappiin patikointipoluille.

HALONEN VASTAA PUHELIMEEN perheen mökiltä Leppävirralla.

- Juuri valmistelen täällä hiillosta takkaan. Mökillä on aina tapana valmistaa ruokaa valurautapannulla. Suosikkini on heittää pannulle kunnolla voita ja valmistaa siinä lihoja ja kasviksia. Pannun voi nostaa suoraan pöytään ja siitä voi jokainen koota itselleen mieleisiä annoksia. Ruoka maistuu ihan erilaiselta, kun se tulee suoraan hiilloksesta. Se on myös mukava tapa kerääntyä yhdessä ison pöydän äärelle. Tästä on tullut meidän yhteinen tapamme, joka tehdään aina kun kokoonnutaan porukalla mökille. Siinä on jotain omaa taikaansa.

Pikkupaikkakuntien mentaliteetti ja mökkielämä kuuluvat myös Halosen kappaleessa Kylä keskellä ei mitään. Laulussa kerrotaan kylästä maantien varrella, jossa tulijat tunnetaan autoista. Sanat voivat hyvin kertoa Leppävirrasta, tai monesta muusta alueen pikkupaikkakunnasta. Halosen musiikissa on paljon suomalaista itseironiaa ja myös savolaisuus saa oman huomionsa. Artistin musiikkimaku on muokkautunut kuuntelemalla kotimaista rokkia, kuten J. Karjalaista ja Eppu Normaalia. Halonen kuvailee kuinka musiikki kasvaa ja muuttuu kuulijoiden mukana. Moni aiemmin rokkikappaleeksi mielletty biisi on tänä päivänä jo iskelmää, artisti toteaa.

“

Syksyllä kävin Kilpisjärven käsivarressa ja Pohjois-Norjassa jäämeren rannalla.

Edellisvuonna suunnattiin Inarin puoleiseen käsivarteen ja sieltä Nuorgamiin.

Pohjoisen vaellusreiteille rauhoittumaan Kiireistä arkea Halonen tasapainottaa liikkumalla luonnossa. Tie vie useamman kerran vuodessa Lapin vaellusreiteille. Vuodenaikojen vaihtelut takaavat joka kerta ainutlaatuisen kokemuksen. Luonto ja erämaa saa mielen rauhoittumaan ja unohtamaan arkikiireet. Toisin kuin voisi kuvitella, luonnossa patikoidessa ei mielessä pyöri uudet sanoitukset.

- Päivän kun patikoi erämaassa ja tekee avotulella ruoan ja kahvit, niin huomaa illalla, että koko päivänä ei ole miettinyt mitään työasioita.

- Syksyllä kävin viimeksi tuolla Kilpisjärven käsivarressa ja Pohjois-Norjassa Jäämeren rannalla. Vuosi sitten syksyllä suunnattiin Inarin puoleiseen käsivarteen ja sieltä Nuorgamiin ja Pohjois-Norjaan. Myös lähempänä olevat kohteet, kuten Kuusamo ja Rovaniemi on tuttuja. Hienoja paikkoja ja reittejä on lukuisia vielä nähtäväksi.

Myös paluu kotiseuduille Kuopioon saa unohtamaan arjen kiireet. Halonen kehuu Kuopion ja lähialueen luontoa. Varsinkin nyt, kun on asunut jo jonkun aikaa muualla, on oppinut arvostamaan, kuinka hienoa järvisuomea alue on, Halonen kehuu. Kaikki paikat ovat lähellä rantaa ja vesiteitse pääsee melkein minne vaan.

Veneily ja järvellä liikkuminen ovat kuuluneet luontoihmisen elämään jo nuoresta saakka. Halosen vanhemmilta löytyy edelleen vene, jolla mies suuntaa Kallavedelle vierailuillaan. Viime kesänä hän kertoo innostuneensa SUP-lautailusta siinä määrin, että lauta kulkee mukana myös keikkamatkoilla.

- Se on kätevä, kun sen voi heittää auton peräkonttiin ja ottaa käyttöön missä vaan. Se on mukava tapa mennä luontoon ja tutustua uusiin paikkoihin. Viime kesänä ehdin jo kerran kokeilla lautaa Turun saaristossa ja kerran Savossa keikkaillessa. Varmasti otan sen mukaan myös ensi kesänä.

Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi Tällä tutulla suomalaisella lauseella alkaa Halosen suurin hitti Pohjola. Yksi viime vuoden soitetuimmista kappaleista käsittelee jopa harvinaiseen tapaan suomalaisuutta ja suomalaisten tapoja. Kappaleen sanoitus osoittaa suosiotaan isänmaalle, mutta samalla nauraa hyväntahtoisella itseironialla suomalaisten tavoille katsoa kättelyjonoa itsenäisyyspäivänä ja juhlia saavutuksia yhdessä torilla. Vastakkainasettelu vetoaa suomalaisiin ja on aiheena ajankohtaisempi kuin koskaan.

Kappaleen elinkaari ei ole niin suoraviivainen kuin voisi kuvitella. Pohjola nousi hitiksi aikana, jolloin oli koronarajoitukset päällä ja keikkoja ei järjestetty. Halonen kertoo, että ei päässyt kokemaan hittikappaleen tuomaa huumaa, vaan ensimmäinen live-esiintyminen tuli vasta monta kuukautta radiosoittojen jälkeen.

- Olin itse varmaan ainoa, joka ei nähnyt Pohjolan huumaa. Se oli soinut monissa bileissä koko 2022 alkuvuoden ja siitä oli syntynyt voimabiisi. Keikkoja ei kuitenkaan ollut, joten katsoin vain lukuja, kuinka se nousi listojen ykköseksi. Juhlimme sitä vain pienessä porukassa.

-Maaliskuussa tulivat ensimmäiset keikat ja se oli omituista aikaa, kun biisi oli jo valtava hitti ja itse tulin esittämään sen tavallaan kylmiltään.

Ensimmäinen keikka, kappaleen noustua hitiksi, oli Joensuussa Las Palmas -ravintolassa. Halonen kertoo jopa jännittäneensä, että tuleeko paikalle ketään. Lisäksi mietitytti, että odottavatko ihmiset vain Pohjolan esittämistä.

- Siinä soitetaan ensin tunti kappaleita, joita yleisö ei ole kuullut ja lopuksi vasta hitti, jota varten porukka on

“

Luonto ja erämaa saa mielen rauhoittumaan ja unohtamaan arkikiireet

saapunut paikalle. Siinä mielessä nykyään on mukavampi mennä keikoille, kun voi tarjota laajan kattauksen tuttuja biisejä.

Alkuvuodesta 2023 julkaistiin pitkään työstetty esikoisalbumi nimeltään Olli Halonen. Meneillään olevasta huumasta huolimatta, mies ei ole unohtanut pitkää tietä, jonka menestys on vaatinut. Hän kertoo aina välillä autoillessa laittavansa radion päälle ja miettivänsä, että kuinka moni kuuntelee yhtä aikaa Pohjolaa.

– Se on edelleen sykähdyttävä hetki miettiä, että kuinka moni nauttii minun tekemästä musiikista samaan aikaan.

Kuva: Ville Juurikkala

Rääkkylän kesä on täynnä iloa ja kukkaloistoa

RÄÄKKYLÄ ON maalaisromanttinen ja luonnonkaunis kulttuurikylä Pohjois-Karjalassa. Kesäisin se täyttyy lomailijoista, kansanmusiikista ja kukkaloistosta. Jo matka Rääkkylään on elämys, sillä Arvinsalmi ylitetään sisävesien suurimmalla Nestori-lossilla. Ympärillä kimmeltävä Pohjoinen Saimaa hurmaa matkailijan.

Uudistunut Paksuniemen kesäkahvila ja vierassatama vanhalla merijerialueella on todellinen kesäparatiisi. Tulitpa vesiä pitkin tai maanteitse, Paksuniemessä viihdyt koko perheen voimin. Paksuniemen kesäteatterissa pyörii Maria Jotunin klassikkonäytelmä Miehen kylkiluu. Meijerin talon persoonallisissa kammareissa nukut kesäyön suloisesti.

Yöpyä voit myös Koivuniemen leirintäalueella, viehättä vän vanhan lääkärintalon kupeessa. Sauna lämpiää usein ja kuistilla voit nauttia huikeista auringonlaskuista. Sari Kaasisen Kulttuurikoti Villa Ruusulan kammareissa ja Luonnotar-mökissä viihdyt pitempäänkin.

Rääkkylän kesä on täynnä hurmaavia ja persoonallisia tapahtumia. Juhannusviikolta starttaa Kihaus Folk, johon on Rääkkylän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kutsuttu omalta kylältä maailmalle ponnistaneita tähtiä. Lavalla nähdään mm. Värttinä, Mimmit, Marjo Smolander, ja Aino ja Miihkali.

Vuosi vuodelta suositumpi Kukkakuhhaus tuo Rääkkylään tuhansittain kauneuden ystäviä. Elokuussa järjestettävän kukkafestivaalin ihanin osuus on yli hehtaarin kokoiselta kukkapellolta itsepoimittu kukkakimppu. Aito maalaistapahtuma järjestetään tänä vuonna 16. – 18.8.2024 Haapasalmen kylällä.

Tarkemmat tiedot:

raakkyla.fi kihaus.fi paksuniemi.com villaruusula.fi koivuniemeen.fi sydankarjala.fi

Rääkkylän kesän tärpit:

iKesätorit klo 9-13 perjantaisin 24.5.2024 -9.8.2024

Paksuniemen juhannus 21.6.-23.6.2024

Kihaus Folk 24. – 30.6.2024

Kukkakuhhaus 16. -18.8.2024

"Tänä vuonna juhlitaan myös Saimaan alueen ruokaa, kun on European Region of Gastronomy -juhlavuosi. Hyvä ruoka ja vieraanvaraisuus on luonnollinen osa myös rääkkyläläistä kulttuuriperintöä.

KOLME SYYTÄ TULLA Juvalle

Poikkea viitostieltä kolme minuuttia itään, jolloin päädyt Juvan kirkonkylälle. Juvalta löytyy tekemistä vuoden ympäri.

1.

Pulahda lämpimiin vesiin

Vesiliikuntakeskus Sampola on freesi ja valoisa koko perheen liikuntakeskus. Saman katon alta löytyy kuntosali, peilisali sekä uimahalli. Joulun aikaan uimahallissa järjestetään tunnelmallisia kynttiläuinteja ja ympäri vuoden väkeä altaisiin vetää suositut perheuinnit.

Sampolan lämpimiin vesiin kehtaa saapua kauempaakin! Perheen pienimille on omat altaansa ja hurjapäät laskevat altaaseen vesiliukumäkeä pitkin. Rentoutumiseen ja lihasjumien avaamiseen sopivat mainiosti poreallas ja hierontasuihkut. Treeniä puolestaan saa ohjattujen vesijumppien lisäksi omatoimisesti virtuaalivesijumpalla. Näytöstä ohjelma päälle ja ei kun menoksi.

2.

Melomalla uusiin paikkoihin

Onko omat kotikulmat jo koluttu? Varsinkin kevätkaudella Juvan maisemiin voi tutustua myös meloen. Oravareitti on jokaiselle sopiva melontareitti, joka kulkee Juvalta Sulkavalle. Reitin kokonaispituus on noin 57 kilometriä, mutta meloa voi kätevästi myös pienempiä pätkiä. Parhaimmillaan Oravareitti on alkukesästä, mutta varsinkin järvillä ja reitin loppupäässä voi meloa pitkälle syksyyn. Reitin varrella on 21 alueen luonnosta kertovaa opastaulua. Taulut näkee kanootista käsin. Matkalla on monenlaisia järviä, jokia ja koskia. Luonto vaihtelee rehevästä karumpaan. Oravareitin voi myös pyöräillä kokonaan tai osittain – täyden palvelun reitillä kuljetukset ja välineet kyllä järjestyvät.

3.

Ihastu juvalaiseen kulttuuriin

Juvan käsityöläisten puoti Hilduri on helppo bongata: niin upeaa keltaista jugendtaloa ei joka kulmalla olekaan. Puodista löytää kaikkea ihanaa itselle tai viemisiksi. Valikoimissa on muun muassa erilaisia vaatteita, korvakoruja, kodin esineitä sekä paikallisia ruokatuotteita. Innokkaille neulojille löytyy myös Juva-villasukkien valmis lanka- ja ohjepaketti. Saman katon alta löytyvät myös kirpputori ja kahvio.

Historian havinaan pääsee Partalan museoalueella ja Partalan Kuninkaankartanolla. Onko Juvalla asunut kuninkaita vai mistä tämä nimi juontaa juurensa? Vastaus löytyy museoalueelta. Samalla voi tutustua Juva karjalaisten museoon, Galleria Kuninkaankartanon valokuvanäyttelyihin sekä kuljeskella luonto- ja kulttuuripolku Gottlundin kierrosta pitkin. 1800-luvulle puolestaan pääsee sukeltamaan Pattoin Perintötalon talonpoikaispihapiirissä.

Vietä kesä Juvemmalla

Pistä kalenteriin ainakin nämä:

• 14.–15.6. Savon pienimmät vestivaalit

• 15.6. Maanpuolustustapahtuma

• 21.6. Koikkalan perinteinen juhannustori

• 29.6. Juvan kesämarkkinat

• 6.–7.7. Kaikkien rotujen koiranäyttely

• 6.7. Metsä Rokkaa

• 13.–14.7. Juvan Antiikkipäivät

• 21.7. Joroisten musiikkipäivien avajaiskonsertti Händel: Messias-oratorio

Lisätietoja: visitjuva.fi & juvantapahtumat.fi

Kuva: Riku Munnukka

Kuva: Jonne Vaahtera

Piskuinen Punkaharju on vetovoimainen matkailualue

Punkaharjua kuvataan Suomen kauneimpana huvipuistona. Kansallismaisema kirkkaiden Saimaan vesistöjen äärellä on ihanteellinen paikka viettää aktiivista luontolomaa ympäri vuoden. Kunta on kuitenkin myös paljon muuta kuin kauniita maisemia. Pieneltä alueelta löytyy useita valtakunnallisestikin merkittäviä matkailukohteita, jotka riittävät täyttämään vaativankin kesälomailijan kalenterin.

Punkaharjun vanha asemarakennus on yksi kiinnostavimmista käyntikohteista. Päärakennus toimii taidenäyttelynä sekä myös sitä asuttavien yrittäjien kotina. Monet junaa odottavat asiakkaat yllättyvätkin, että toisten kesäkotina toimivassa rakennuksessa voi ihailla vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä pysyviä teoksia. Luston kohdalla pysähtyvät Savonlinnan ja Parikkalan välillä kulkevat junat. Pysäkin erottaa jo kaukaa, sillä raiteiden puolella tulijoita tervehtii Miina Äkkijyrkän kuuluisa peltilehmä. Asemaa asuttavat yrittäjät Mikko Ranta ja Hannu Huitti on valittu myös Vuoden punkaharjulaisiksi 2019.

Aseman Taidelaiturin pihassa palvelee Lotta Kioski, joka on tehty 2019 vanhojen valokuvien ja aikalaistietojen mukaan. Tarjolla on alkuperäisten Lotta-kioskien mukaan munkkia ja kahvia sekä muita virvokkeita.

Kuvalähde: Lusto - Suomen metsämuseo

Metsämuseo tarjoaa erilaisia näkökulmia metsien ymmärtämiseen

SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO on metsäkulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo. Luston näyttelyt ja kokoelmat kertovat ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta ennen ja nyt. Koko perheen vierailukohteessa riittää nähtävää ja myös oivallettavaa myös perheen pienemmille.

Museo avautuu uudistettuna toukokuun 17. päivä. Samalla avautuu uusi näyttely Metsäsuhteiden maa, joka valottaa metsää ja metsäkulttuuria kuudesta näkökulmasta. Erikoisnäyttely KORU8 taas kertoo, mitä metsä on nykykorujen kontekstissa. Museon avajaisviikonloppuna on tarjolla ohjelmaa ja uuden ydinnäyttelyn sisältöesittelyitä.

"Päärakennus toimii taidenäyttelynä sekä myös sitä asuttavien yrittäjien kotina. Monet junaa odottavat asiakkaat yllättyvätkin, että toisten kesäkotina toimivassa rakennuksessa voi ihailla vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä pysyviä teoksia.

Kesäaikaan avoinna oleva Taidekartano Johanna Oras kutsuu myös kulttuurimatkailijoita. Kartanon pihapiirissä sijaitsee kesäateljee, jossa on mahdollisuus nähdä itse taiteilija työssään. Taideteoksia pääsee näkemään eri valmistumisvaiheissa ja valmiita töitä on esillä taidenäyttelyssä.

Lapsille vierailun kohokohta on vesi- ja puuhapuisto Kesämaa, josta löytyy erilaisia puuhapaikkoja, vesiliukumäkiä, pomppulinnoja ja polkuautopuisto. Saimaan rannalla sijaitseva huvipuisto on monipuolinen lomakohde, jossa viettää koko perhe touhukkaan kesäpäivän.

Harjumaisemat

Toki Punkaharjun vierailulla tulee ihastella myös luonnonkauniita maisemia, josta alue on tunnettu jo yli kahdensadan vuoden ajan. Alueen maisemiin pääsee tutustumaan merkityillä reiteillä tai harjulla risteilevillä poluilla. Harjua kehystävien jylhien mäntyjen välistä avautuvat maisemat Puru- ja Pihlajavedelle. Punkaharju onkin yksi Suomen kansallismaisemista ja kauneimpia kesäkohteita.

Mukava reitti päiväretkeilyyn on 3,2 kilometriä pitkä Harjureitti, joka yhdistää Tuunaansaaren matkailualueen ja Kruunupuiston alueen. Reitillä pääsee näkemään kauneimmat järvi- ja harjumaisemat sekä suuren osan Punkaharjun historiallisista kohteista.

Punkaharjun alueella toimii monia palveluntarjoajia, joista voi vuokrata veneitä, kanootteja tai SUP-lautoja, joilla pääsee nauttimaan kesäpäivästä järvellä.

Top vierailukohteet

. Aseman Taidelaituri

. Suomen Metsämuseo Lusto

. Taidekartano Johanna Oras

. Vesi- ja puuhapuisto Kesämaa

. Alueen harjumaisemat

Kuva:

Taidekartano Johanna Oras. Kuvalähde: Taidekartano Johanna Oras

Mitkä olivat viime vuoden suosituimmat museot?

Museokortilla vierailtiin museoissa ennätysmäärä viime vuonna, sillä Museokortti-käyntejä kertyi huimat 2,5 miljoonaa. Se on 47 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Suositumpia Museokortti-kohteita olivat taidemuseot ja niistä ykköseksi nousi Ateneumin taidemuseo.

Viime vuoden suosituimpien Museokortti-kohteiden listalle sijoittui museoita monipuolisesti eri teemoista. Suosituimmiksi nousivat pääkaupunkiseudun suuret kohteet, Ateneum, Kiasma, Amos Rex, WeeGee, Kansallismuseo ja Designmuseo. Myös muut Helsingin taidemuseot kiinnostivat kävijöitä, 15 suosituimman kohteen joukosta löytyivät muun muassa Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsingin Taidehalli, Didrichsenin taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo ja HAM Helsingin taidemuseo. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta suosittuja Taidemuseoita olivat Sara Hildénin taidemuseo Tampereella, Tampereen taidemuseo, Turun taidemuseo, Ars Nova Turussa, Serlachius-museo Gösta Mänttä-Vilppulassa, Taide- ja museokeskus SINKKA Keravalla, Hämeenlinnan taidemuseo ja Salon taidemuseon Veturitalli. Nämä sijoittuivat 50 suosituimman Museokortti-kohteen joukkoon.

Uusi nykytaiteen museo Chappe Raaseporissa on vetänyt kävijöitä hurjat määrät ja se sijoittui vuoden 21. suosituimmaksi kohteeksi, vaikka kohde avattiin vasta viime vuoden huhtikuussa. Keväällä 2022 avautunut Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva oli myös huippusuosittu viime vuonna ja sai 15. sijan museolistauksessa.

Uudet kohteet kiinnostivat kokonaisuudessaan museovierailijoita. Suosituimpiin kohteisiin lukeutuivat esimerkiksi kesällä 2023 avautunut Aalto2, joka on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön ainutlaatuinen kohtaamispaikka Jyväskylässä.

Taidemuseoiden lisäksi museovieraiden suosikkeja olivat muun muassa Suomen lasimuseo Riihimäellä, Musiikkimuseo Fame Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia

Espoossa, Suomen kello- ja korumuseo Kruunu Espoossa, LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Helsingissä sekä Suomen Ilmailumuseo Vantaalla.

Meriteemaiset museot keräsivät hyvin vieraita ja niistä Merikeskus Vellamo oli vuoden 25. suosituin museo. Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa toimivat Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo, jotka kertovat kotiseudun ja meren tarinoita. Myös Vellamon museolaiturissa kesäisin avoinna olevat museoalukset jäänmurtaja Tarmo ja majakkalaiva Kemi pääsivät suosituimpien kohteiden listalle.

Koko perheen kohteista kestosuosikit Heureka, LUOMUS luonnontieteellinen museo, Museokeskus Vapriikki hurmasivat monipuolisella sisällöllään myös viime vuonna. Muumimuseo Tampereella on suosittu sekä lasten että aikuisten keskuudessa ja kesällä 2022 avautunut Museo Leikki nousi myös koko perheen suosikiksi.

museot.fi

Museokortilla pääsee 370 museoon ympäri Suomen

Museokortilla saa pääsyn 370 museoon sekä alennusta hotelleista ja ravintoloista. Museokortti taskussaan kotimaanmatkailijalla riittää loputtomasti koettavaa koko maassa – Ahvenanmaalta Inariin. Museokortti avaa ovet Suomen suosituimpiin kohteisiin sekä paikallisiin helmiin: Ateneum, Turun linna, Heureka, Vapriikki, Serlachius-museot, Kastelholman linna, Merikeskus Vellamo, Kiasma, Saamelaismuseo Siida, Amos Rex sekä lukuisat muut kohteet ympäri Suomen.

MUSEOKORTTI on ollut viime vuosien hittituote. Vuonna 2015 käyttöönotettua korttia käytettiin viime vuonna yli 2,5 miljoonaa kertaa. Se on puolet enemmän kuin vuonna 2022, jolloin museoissa vierailtiin Museokortilla 1,7 miljoonaa kertaa.

Museot ovat oivia kohteita kotimaan automatkan pysähdyspaikoiksi. Näyttelyissä saa kulttuurielämysten lisäksi jaloiteltua, museoiden kahviloista ja ravintoloissa vaikkapa nauttia lounasta ja museokaupoista voi ostaa tuliaiset sekä matkamuistot.

Museokortti tarjoaa matkailijoille myös valmiiksi laadittuja reittiehdotuksia ja ideoita reissuille kotimaassa: www.museot.fi/matkavinkit. Ideoita löytyy niin matalan kynnyksen kaupunkilomiin, viikonloppureissuille kuin pitkille lomamatkoillekin. Matkavinkit kokoavat yhteen kiehtovimmat museot, luontokohteet sekä palvelut valmiiksi matkaideoiksi.

Matkailijat voivat myös suunnitella omat roadtripinsä ja löytää museot vaikkapa mökkimatkan varrelle kätevällä karttapalvelulla: www.museot.fi/reittityokalu

Museokortilla voi piipahtaa museoissa, milloin vain, niin paljon kuin haluaa. Kaikki Museokortti-museot, näyttelyt, tapahtumat, matkavinkit ja edut löytyvät osoitteesta museot.fi. Museokortin voi ostaa joko verkosta tai eri puolilla maata sijaitsevista, 370 Museokortti-museoista. Lisäksi Museokortin omistajat saavat alennusta Museokortin kumppaneista, kuten hotellien palveluista.

VUODEN 2023 KYMMENEN SUOSITUINTA MUSEOKORTTI-KOHDETTA:

. Ateneumin taidemuseo

. Nykytaiteen museo Kiasma

. Amos Rex

. Näyttelykeskus WeeGee

. Kansallismuseo

. Designmuseo

. Heureka, suomalainen tiedekeskus

. LUOMUS Luonnontieteellinen museo

. Museokeskus Vapriikki

. Suomen valokuvataiteen museo K1

Kuva: Usva Torkki/Museokortti

MUSEOT TEEMA

MUSEOT

Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseo

Ainolankatu 1, 04400 Järvenåää

Annalan Kotiseutumuseo

Annalantie 20, 86100 Pyhäjoki

Haminan kaupungimuseo

Kadettikoulunkatu 2 B, 49400 Hamina

Herttoniemen kartanon museo

Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki

Kollaa ja Simo Häyhä

Kuntalanraitti 32, 56710

Museo Leikki Ahertajantie 3, 02100 Espoo

Museo Militaria

19. 13100 Hämeenlinna

Museokeskus Taika

3 D, 05800

Panssarimuseo

Hattulantie 334, 13720

Poikilo-museot

Postimuseo

Postimäen ulkoilmamuseo

Vanha Viipurintie 12, 07280

Ruukkimuseo Senkka

Saarijärven

Sallan sota- ja

Savukoskentie

Salon taidemuseo Veturitalli

Mariankatu 14, 24240 Salo

Sodan ja rauhan keskus Muisti

Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli

Suomen Kello- ja korumuseo

Ahertajantie 3, 02100 Espoo

Suomen Ilmavoimamuseo

Tikkakoskentie 125, 41160 Tikkakoski

Suomen Jääkärimuseo Jääkärintie 80, 62420 Kortesjärvi

Suomen Metsästysmuseo

Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki

Tekniikan museo

Viikintie 1, 00560 Helsinki

Vapriikki Museokeskus

Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere

Virolahden Bunkkerimuseo

Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja

MUSEO UUTISIA

Suomen museoissa kaikkien aikojen ennätysvuosi 2013

MUSEOVIRASTO ILMOITTI, että alustavien tietojen mukaan vuonna 2023 ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailtiin yli 8,7 miljoonaa kertaa. Vuoteen 2022 verrattuna museokäynnit ovat kasvaneet 1,9 miljoonalla. Kyseessä on kaikkien aikojen huippuvuosi, sillä edellinen käyntiennätys vuodelta 2019 rikkoutui 1,1 miljoonalla käynnillä.

Viisi suosituinta museokohdetta vuonna 2023 olivat:

1. Ateneumin taidemuseo

2. Helsingin kaupunginmuseo

3. Nykytaiteen museo Kiasma

4. Luonnontieteellinen museo

5. Amos Rex

museovirasto.fi

Riihisaari – Savonlinnan museo on Vuoden museo 2023

RIIHISAARI – SAVONLINNAN MUSEO voitti Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitean järjestämän Vuoden museo 2023-kilpailun. Tunnustuspalkinto jaettiin viime vuonna yhdeksättä kertaa. Palkintoperusteissa nostettiin esille museon tekemää kehittämistyötä, verkostoja ja vaikuttavuutta.

Olavinlinnan kansallismaisemassa, Savonlinnan Riihisaaressa sijaitseva museo on näyttelyineen ja tapahtumineen monipuolinen käyntikohde, jonka keskeisiä kärkiteemoja ovat Saimaan sisävesiliikenne ja saaristolaiskulttuuri.

Museokortilla ennätysmäärä vierailuita vuonna 2023

MUSEOKORTILLA VIERAILTIIN viime vuonna museoissa ennätysmäärä. Museokortti-käyntejä kertyi huimat 2,5 miljoona kertaa. Se on puolet enemmän kuin vuonna 2022, jolloin museoissa vierailtiin Museokortilla 1,7 miljoonaa kertaa.

Suosituimpien museoiden listalle sijoittui kohteita monipuolisesti eri teemoista. Kärkeen nousivat pääkaupunkiseudun suuret kohteet, Ateneum, Kiasma, Amos Rex, WeeGee, Kansallismuseo ja Designmuseo.

Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu 370 museoon ympäri Suomen.

Museovirasto jakoi 791 000 euroa avustuksina 386 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille

VUOSINA 2024–2025 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin avustuksina 791 000 euroa. Avustuksia myönnettiin 233 eri näyttelyhankkeen palkkioihin, joita maksetaan 386 taiteilijalle. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä. Vuonna 2023 Museovirasto jakoi yhteensä 1 459 000 euroa avustuksina kuvataiteilijoiden palkkioihin.

Avustuksia myönnetään ammatillisille museoille sekä muille voittoa tavoittelemattomille ammatillisille näyttelynjärjestäjille, kuten taidehalleille, valokuvakeskuksille ja valtakunnallisten taiteilijajärjestöjen gallerioille. Näyttelypalkkiojärjestelmä huomioi kuvataiteilijat näyttelyiden sisällön tuottajina ja auttaa turvaamaan pitkäjänteisesti taiteellista työtä ja kuvataiteen kehitystä.

museovirasto.fi

Postimuseo ja Tampereen historialliset museot saivat yhdessä valtakunnallisen vastuumuseotehtävän

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ on myöntänyt Postimuseolle ja Tampereen historiallisille museoille yhdessä valtakunnallisen vastuumuseotehtävän erikoisalana viestintä, peli, posti ja digitaalinen elämä. Vastuumuseokentältä on puuttunut tämän erikoisalan vastuumuseo, joka vastaa erityisesti digitaalisen viestinnän kulttuuriperinnön hoitamisesta. Postimuseo ja Tampereen historialliset museot, joista erityisesti Suomen pelimuseo ja Mediamuseo Rupriikki, hoitavat uutta tehtävää 1.1.2024 alkaen. Uusi valtakunnallinen vastuumuseo edistää ymmärrystä medioituneesta maailmasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, tieto- ja tavaravirroista sekä niiden muutoksesta. Vastuumuseo herättää pohtimaan miten eri kanavat, välineet, viestimisen tavat ja sisällöt vaikuttavat elämäämme yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla. Valtakunnallinen vastuumuseo tulee olemaan digitaalisen viestinnän kulttuuriperinnön tallentamisen edelläkävijä ja merkittävä monilukutaitoisuuden ja keskustelukulttuurin kehittäjä.

Perinteinen viestintä on muuttunut radikaalisti, ja viime vuosikymmeninä on siirrytty fyysisistä viestintävälineistä sähköisiin. Syntysähköisen eli digitaalisesti muodostuneen viestinnän ja sen aineiston tallennuksella ei ole ollut tähän mennessä vastuumuseota, eikä tätä työtä koordinoivaa museota. Uusi vastuumuseo alkaa tehdä tätä työtä.

Valtakunnallisen vastuumuseotehtävän toiminta tulee näkymään uudella nimellä museokeskus Vapriikissa Tampereella, valtakunnallisesti ja digitaalisilla alustoilla verkossa. Uusi ydinnäyttely avautuu Vapriikissa vuonna 2026.

Valtakunnalliset vastuumuseot ovat valtakunnallisia asiantuntijoita kukin omalla erikoisalallaan. Postimuseon ja Tampereen historiallisten museoiden saatua vastuumuseotehtävän, valtakunnallisia vastuumuseoita on kahdeksantoista.

Postimuseo, Suomen pelimuseo ja Mediamuseo Rupriikki sijaitsevat Tampereella ja niiden näyttelyt ovat museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere

Postimuseo avasi uudenlaisen museotilan, kohtaamispaikka Kuplan

MUSEOKESKUS VAPRIIKKIIN TAMPEREELLE avautui uusi kohtaamispaikka Kupla. Se yhdistää kävijöiden kohtaamisen ja pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Kuplan avulla museo vahvistaa keskustelukulttuuria, lisää osallisuutta ja kannustaa vuoropuheluun osana uutta valtakunnallista vastuumuseotehtävää. Kupla on myös esteetön levähdyspaikka. postimuseo.fi

Kuopion kaupungin museoissa ennätysvuosi

MENNYT VUOSI oli ennätysvilkas Kuopion kaupungin museoissa. Kuopion museon, Kuopion taidemuseon ja Kuopion korttelimuseon näyttelyissä vieraili yhteensä yli 129 000 asiakasta vuonna 2023.

Kuopion museon näyttelyissä vierailtiin yli 81 000 kertaa, joka oli käyntiennätys. Myös Kuopion taidemuseossa rikottiin ennätys, kun sen näyttelyissä vieraili yli 31 000 vierasta. Kuopion korttelimuseossa vierailtiin yli 16 600 kertaa. Yksittäisistä päivistä vilkkain oli vapaan sisäänpääsyn tarjonnut Taiteiden yö, joka järjestettiin elokuussa.

Suomen jääkär imuseo on Suomen ainoa jääkär iliikkeeseen ja siten keskeisesti Suomen itsenäistymisen tapahtumiin keskittyvä museo. Valokuvien, haastattelujen ja videoiden kautta pääset aikamatkalle ensimmäisen maailmansotaan.Silloin syntyi jääkär iliike, jonka tavoitteena oli Suomen ir rottaminen tsaar ivallasta.

Seuraat nuor ten vapaaehtoisten vaarallista matkaa Saksaan sotakoulutukseen ja eläydyt heidän koettelemuksiinsa itär intamalla

Palattuasi jääkäreiden kanssa Suomeen, voit suunnata askeleesi museokahvila Lolaan. Museokaupasta löytyy niin jännittävää iltalukemista kuin laadukkaita paikallisia käsityötuotteitakin – muistoksi tai lahjaksi. Ter vetuloa!

Suomen jääkär imuseo

Jääkär intie 80, 62420 Kor tesjär vi | puh. 040 148 4420

Lisätietoa: www.kauhava.fi/jaakar imuseo

KOUVOLAN KUVATAITEILIJA

HANNA PERÄKYLÄ

Temporary Setting

1.2.–28.4.2024 KOUVOLAN TAIDEMUSEO POIKILO

Hanna Peräkylä, Scenery, yksityiskohta, 2023.

LEENA KELA REST OF US

Kuva Hanna Peräkylä.

museot

1.2.–28.4.2024 KINO-POIKILO

Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvolatalo www.poikilo.fi

Leena Kela, There is no Planet B, 2020. Kuva Jussi Virkkumaa.

Avoinna: ti–pe 11–18, la–su 12–17, maanantaisin suljettu

Pääsymaksut: 11 € / 8 €, alle 18-vuotiaat maksutta, perjantaisin klo 17–18 vapaa pääsy. Meillä käy Museokortti.

Lue lisää näyttelyistämme

12.10.2025 asti

KOUVOLAN KAUPUNGINMUSEO POIKILO

Ruukkialue täynnä teollisuushistoriaa

Karkkilan ruukkimuseo Senkka on valimoteollisuuden historian erikoismuseo. Ruukkimuseo esittelee raudan valmistusta, valamista ja ruukkiyhteisön työläisten elämää. Ruukkimuseon vierailukohteita ovat Suomen Valimomuseo, Högforsin masuuni sekä Työläismuseo.

SUOMEN VALIMOMUSEON uudistetussa perusnäyttelyssä on esillä valimotyöstä kertovia työkaluja, koneita ja laitteita parista kymmenestä valimosta eri puolilta Suomea. Lisäksi Valimomuseossa on nähtävillä monipuolinen kokoelma Högforsin tehtaan valutuotteita, kuten liesiä, kamiinoita, silitysrautoja sekä talousvaluja. Valimomuseon museokauppa Lansetissa on myytävänä käyttö- ja taidevalutuotteita. Lisäksi kaupassa on tarjolla ruukkien historiaan liittyvää kirjallisuutta ja muita painotuotteita. Valimomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa Galleria Bremerissä järjestetään taidenäyttelyitä.

Mielenkiintoinen nähtävyys on myös Högforsin masuuni, joka kertoo takkiraudan valmistuksesta Karkkilassa vuosina 1823-1915. Masuuni on restauroitu Museoviraston johdolla. Fagerkullassa sijaitsevassa Työläismuseossa voi tutustus työväenasuntoihin 1850-luvulta 1960-luvulle. Vanhoihin asuinrakennuksiin on sisustettu museoasuntoja kuvaamaan högforsilaista asumiskulttuuria eri aikoina. Karkkilan ruukkimuseon kohteista löytyy lisätietoa osoitteesta karkkila.fi

"Museokohteet sijaitsevat tätä päivää elävässä historiallisessa ruukkiympäristössä Karkkilan koskien kupeessa.

Raudasta syntynyt - Högforsin ruukki

Högforsin ruukki perustettiin 17.5.1820 läheisen Kulonsuonmäen rautakaivoksen varaan. Ruukki – kuten myöhemmin sen ympärille rakentunut tehdaspaikkakunta Karkkilakin – syntyi siis raudasta. Ruukkia sivuavassa Karjaanjoessa on 200 vuodessa virrannut paljon vettä. Lukuisten vaiheiden jälkeen tunnetaan tehdas tällä hetkellä nimellä Componenta Castings Oy Karkkila.

Högforsin tehtaan 200-vuotinen historia kätkee sisäänsä tuhansia tarinoita. Högforsin kylpyammeet, liedet, talousvalut, lämmityskattilat ja -patterit, kaivonkannet, venttiilit, teollisuuden vaihteet, koriste- ja taidevalut sekä lukuisat komponentit ovat saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta ja arvostusta.

Högforsin tehdas on aina ollut teollisuuden suunnannäyttäjä erilaisine teknisine uudistuksineen. Historiansa aikana tehdas on ollut paljon muutakin, kuin pelkkä valimo. Siihen on kuulunut niin konepaja, maa- ja metsätalousosasto, emalilaitos kuin oma rautatiekin. Vuonna 2024 Högforsin ruukista on jäljellä tehtaan sydän – valimo. Ja se valimo on edelleen kapasiteetiltaan Suomen suurin!

Suomen Valimomuseon Valun jäljillä-perusnäyttely, Högfors-museo, Galleria Bremer ja Huitin taidehuone ovat avoinna vuoden ympäri. Högforsin masuuni ja Karkkila-Högforsin työläismuseo ovat avoinna kesäkaudella sekä ryhmille ympäri vuoden.

Museo Leikin

uudessa näyttelyssä sukelletaan japanilaisen populaarikulttuurin maailmaan

Museo Leikin uusi erikoisnäyttely tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen Suomessa. Se nousi erityisesti monen nuoren tärkeäksi kiinnostuksen ja identiteetin osaksi 2000-luvun alussa. Näyttelyssä voi sukeltaa nuoruuden muistoihin japanilaisen sarjakuvan, animaatioiden, pelien, muodin, musiikin ja fanitaiteen muodossa.

Näyttelyn idea on lähtenyt liikkeelle museon tekemistä lapsuusmuistokyselyistä, joissa toistui 2000-luvun lapsien muistoissa animeen ja mangaan liittyvät asiat. Tänä päivänä aiheen harrastajasukupolvia on jo useita ja kiinnostus aiheeseen jatkuu edelleen vahvana. Tokiosta Tapiolaan -näyttelyssä vierailija pääsee kokeilemaan mangan piirtämistä, pelailemaan japanilaista arcade-peliä, tutkimaan harrastajan huonetta ja leikkimään anime-hahmojen pienoismaailmassa. Museoamanuenssi Hanna Jussila kertoo, että kyseessä on siitä poikkeuksellinen näyttely, että se on toteutettu yhteisökuratointina suuren harrastajayhteisön kanssa.

Tuttuun tapaan Museo Leikin näyttelystä löytyy leikkipaikkoja ja tekemistä kaiken ikäisille, mutta itse näyttely on suunnattu kouluikäisille ja vanhemmille. Toiminnallinen näyttely keskittyy aiheisiin, joita nimenomaan Suomessa harrastetaan. Jussila kertookin, että näyttely avaa näkemään japanilaisen populaarikulttuurin yllättävänkin laajan vaikutuksen myös meidän suomalaisten arjen kuvastoihin Hopeanuolesta Hello Kittyihin ja Pokémoneihin.

Tokiosta Tapiolaan vie 2000-luvun lapset nostalgiamatkalle: animea, mangaa, cosplayta!

- Haluamme Tokiosta Tapiolaan -näyttelyllä kertoa harrastuksen syvistä merkityksistä, nostalgisista muistoista ja tiiviistä yhteisöllisyydestä.

Näyttelyssä saa osansa myös cosplay tai tuttavallisemmin cossaus. Kyseessä on harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat esimerkiksi manga- tai animehahmon asuihin. Suomessa cossaus on liittynyt vahvasti käsityöläisyyteen, sillä aiemmin pukuja ei ole ollut saatavilla kaupoista. Nykyään asuja on helppo tilata verkkokaupoista, mutta edelleen cossaukseen liittyvissä kilpailuissa kiinnitetään huomiota käsityön osuuteen.

- Japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen on Suomessa usein sujahdettu jokin tietyn osa-alueen, kuten manga-sarjakuvien, kautta. Monilla harrastuneisuus on kuitenkin laajentunut kattamaan myös muita japanilaisen populaarikulttuurin alueita ja ohjannut jopa uravalintaa. Harrastukseen on liittynyt kuluttamisen ohella luovuus esimerkiksi fanitaiteen, itse tehtyjen pukujen, tapahtumajärjestämisen tai fanidubbausten muodossa.

Tokiosta Tapiolaan - japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa -erikoisnäyttely 17.4.2024 – 22.3.2026

MUSEOVIERAILUN AIKANA PÄÄSEE TUTUSTUMAAN MYÖS MUIHIN KIINNOSTAVIIN NÄYTTELYIHIN

MUSEON ERI LAPSUUDEN ilmiöitä esittelevä päänäyttely on nimeltään Leikin laboratorio ja pienoisnäyttely Puinen klassikko juhlistaa vanhinta suomalaista edelleen toiminnassa olevaa lelutehdasta Oy Juho Jussilaa. Näyttely on avoinna 12.5.2024 saakka. Näyttelyssä pääsee pelaamaan ja leikkimään itse muun muassa jättimäisellä Askarelaatikolla ja Fortunalla. Lasten suosikiksi on noussut pienoisrautatie Löylymäki, joka on kuvitteellisen pienen sivuradan varrella sijaitseva paikkakunta 1950-luvun Etelä-Savossa. Kaikilla pienoismallin rakennuksilla on todelliset esikuvansa eri puolilla Suomea.

Museo Leikki Ahertajantie 3, Espoo museoleikki.fi

Yllätyksellinen ja inspiroiva näyttely tuo maailman museosaliin.

Näyttely – Museokeskus Taika, Hyvinkää Karttoja, Kaukomaita ja kuviteltuja maailmoja

Kuvat: Jussi Tiainen

Vanhat kartat ja löytöretkeily yhdistyvät Petri Ala-Maunuksen, Pilvi Ojalan ja Mikael Pohjolan taiteeseen Museokeskus Taikan yllätyksellisessä ja inspiroivassa näyttelyssä. Vanhat kartat ja niiden teemoista ammentavat nykytaideteokset vievät museokävijän matkalle maailman merille ja kartoittamattomiin maisemiin.

NÄYTTELYN KARTAT 1500–1600-luvuilta kertovat ajasta, jolloin kuvamme maailmasta alkoi tarkentua. Ne tarjoavat museokävijälle kiehtovaa tietoa ja vievät ajatuksemme toisiin aikoihin ja paikkoihin.

Mielenkiintoisessa näyttelyssä pääsee taiteilijoiden mielikuvitus valloilleen. He ovat kuin nykyajan tutkimusmatkailijoina, joiden käsissä ajatukset ja haaveet muuttuvat konkreettisiksi kuviksi ja esineiksi. Maailmassa, jossa ympäröivää todellisuuttamme mitataan atomikelloin ja satelliittipaikantimin, taiteilijoiden vastuulle jää kuvitella uusia maailmoja ja erilaisia todellisuuksia.

Taidemaalari Petri Ala-Maunuksen maisemateokset ovat kuin kuvitetusta kartastosta repäistyjä sivuja, kuvia koskemattomasta maailmasta. Kuvanveistäjä Mikael Pohjolan näyttävät puuveistokset vievät ajatukset maailman merille ja seikkailulle kohti tuntematonta. Kuvataiteilija Pilvi Ojalan näyttelyhuone taas on täynnä erilaisia löytöretkiltä tuotuja esineitä.

Museojohtaja Tuomas Ravea kertoo, että kyseessä on museolta iso panostus. Näyttely on kiinnostava kaikille, joita kiehtovat löytöretkeily, kartat ja vanhat purjealukset. Koko perheen näyttelyssä on huomioitu myös lasten viihtyvyys toiminnallisen tekemisen muodossa. Lapset pääsevät piirtämään karttoja, puikkelehtimaan pienistä oviaukoista ja askartelemaan.

Karttoja, Kaukomaita ja kuviteltuja maailmoja -näyttely on esillä Museokeskus Taikassa 4.2.-19.5.2024. Taikaan kannattaa saapua myös kesällä, kun museon täyttää Ars Fennica palkitun Heli Hiltusen - Sydämen oppivuodet -näyttely (6.6.-1.9.2024).

Muistatko vuoden 2006 Torinon olympialaisten curling-joukkueen? He olivat Hyvinkäältä. Urheilun ystävien kannattaa myös vierailla katsomassa urheiluhistoriaa esittelevä näyttely Hurmos, joka on avoinna koko vuoden 2024.

hyvinkaa.fi/museokeskus-taika

Legendaarinen Simo Häyhä

- maailman historian paras tarkka-ampuja

Legendaarisen tarkka-ampujan elämään pääsee tutustumaan talvisodan erikoismuseossa Rautjärvellä. Kollaa ja Simo Häyhä -museo sijaitsee historiallisella Miettilän reservikasarmialueella.

Museon alakerrassa on pysyvä näyttely maailman kuuluisimmasta tarkka-ampujasta Simo Häyhästä. Näyttely esittelee Häyhän elämän vaiheita ja toimintaa niin rauhan kuin Talvisodankin aikana. Esillä on runsaasti alkuperäisaineistoa, jota on saatu suoraan Häyhältä itseltään ja hänen lähiomaisiltaan. Museossa pääsee tutustumaan Häyhän elämään myös sota-ajan ulkopuolella. Häyhä toimi ennen sota-aikaa Rautjärven Suojeluskunnan jäsenenä ja sotien jälkeisenä aikana muun muassa metsästäjänä ja kalastajana.

Museon yläkerrassa on kattava Talvisodan Kollaan taisteluun liittyvä näyttely. Kahteen osaan jaetun näyttelyn toinen osa keskittyy Rautjärven miesten henkilöhistoriaan Talvisodassa Kollaan taisteluissa. Näyttelyn toinen osa keskittyy Kollaan taisteluhistoriaan. Esillä on valokuvia, esineistöä, asusteita, muistotaulu kaatuneille sekä taistelun tilannekarttoja.

Museossa on myös väliaikainen näyttely Rautjärven lotista sekä vaihtuva eteisnäyttely, jossa on nyt esillä Miettilän historiallisen reservikasarmialueen historiaa aina 1700-luvulta alkaen. Museon ulkopuolella on esillä tykkiasema, johon on sijoitettu toinen museon hallinnassa olleista

76RK27 -tykeistä

Museon hallinnosta vastaa Kollaa ja Simo Häyhä -museon tukiyhdistys ry.

Henkeäsalpaava kokemus järvimaisemissa

Perheet | Ryhmät | Kokoukset | Juhlat

Upealla paikalla entisen Luumäen motellin katon alla sykkii uusi elämä. 1960-luvulta alkaen matkailjoita ja muita vieraita palvellut rakennus on täysin remontoitu. Tuttujen seinien sisällä toimii Hotelli Salpan ravintolan ja kahvilan lisäksi ajanmukaiset koulutusja kokoustilat sekä saunat että uima-ja poreallas virkistäytymiseen. Tule viihtymään yksin, perheesi kanssa tai kaveriporukalla! Meillä vietät aikaa edullisesti ympäri vuoden.

Kävelymatkan päässä Presidentti Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi ja k h

Hotelli Salpa

Itsenäisyydentie 609 c, Luumäki

Lisätietoa | varaukset

+358 10 311 3840

Lappeenranta

Kesän parhaimmat maut!

AVOINNA:

11–14 / 17–23 la klo

5

VIINI RUOKA herkullinen laadukas VIINIOLUT kesällä idyllinenpuutarhasisäpiha

5 4150 320

I T Ä - S U O M E

P A P I N N I E

P A R I K K A L A S S A P Y H Ä J Ä R V E N R A N N A L L A

I D Y L L I N E N & R A U H A L L I N E N

K O K O P E R H E E N

L O M A K Y L Ä

L O M A M Ö

L U O N N O N R & O M A L L A R

V U O K R A T T A V I S S A Y M P Ä R I V U O D E N

S Ä H K Ö I S T E T Y T

C A R A V A N P A I K A T R A N N A L L A

S A U N A V A U N U & P A L J U K Ä R R Y

U P E A

U I M A R A N T A

K A J A K I T ,

S U P - L A U D A T , F A T B I K E T , F R I S B E E G O L F

S A U N A L A U T T AR I S T E I L Y T

P Y H Ä J Ä R V E L L Ä

V U O K R A T T A V A

R A N T A S A U N A

L Ä H I R U O K A A M I B R A S A N P U U H I I L IG R I L L I S T Ä

P A P I N N I E M E N T I E 1 7 8 U U K U N I E M I

0 4 0 7 3 6 9 8 5 2

P A P I N N I E M I

I N F O @ P A P I N N I E M I C A M P I N G N E T

PALVELULUETTELO

Enonkoski

Enonkosken Kunta

Enonkoskentie 3 T, 58175 Enonkoski Puh. 015 527 5500 enonkosken.kunta@enonkoski.fi enonkoski.fi

Enontekiö

Tunturihotelli Vuontispirtti Oy Liikuntaa ja lepoa tunturissa Vuontispirtillä!

Vuontispirtintie 267, 99340 Raattama Puh.016 537 356 vuontispirtti.fi

Espoo

Museo Leikki

Ahertajantie 3, Tapiola, 02100 Espoo Puh. 050-5900 137 info@museoleikki.fi museoleikki.fi facebook.com/museoleikki

Suomen Kello- ja korumuseo

Ahertajantie 3, 02100 Espoo Puh. 050 535 9767 info@kellojakorumuseo.fi kellomuseo.fi

Eurajoki

Luvian Kesäteatteri

Kaiturintie, 29180 Luvia Puh. 044 522 5052 luviankesateatteri.fi

Forssa

Viihdeuimala Vesihelmi

Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa Puh. 050 564 0032 vesihelmi.fi

Hamina

Haminan kaupunginmuseo Kadettikoulunkatu 2 B, 49400 Hamina Puh. 040 199 1201 hamina.fi/visithamina/nae-koe/ museot museot@hamina.fi

Hattula

Lepaan Viini- ja puutarhatila Viinitilantie 12, 14610 Hattula Puh. 03 646 5283 lepaa-myynti@hamk.fi hamk.fi/lepaan-viinitila Olemme myös Facebookissa!

Panssarimuseo

Hattulantie 334, 13720 Parola Puh. 040 568 1186 toimisto@panssarimuseo.fi panssarimuseo.fi

Heinola

Jyränkölän Setlementti

Siltakatu 11, 18100 Heinola Puh.  044 797 2400 jyrankola.fi

Helsinki

Herttoniemen kartanon museo Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki

Puh. 040 152 6185 info@hertonasgard.fi hertonasgard.fi

Talin tenniskeskus

Kutomokuja 4, 00380 Helsinki Puh. 09-5656050 asiakaspalvelu@talintenniskeskus.fi talintenniskeskus.fi

Tekniikan Museo

Viikintie 1, 00560 Helsinki Puh. (09) 7288 440 info@tekniikanmuseo.fi

Hyrynsalmi

Camping Vonkka

Hallantie 6, 89400 Hyrynsalmi

Puh. 040 705 5723 campingvonkka.fi

Hyvinkää

Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D

05800 Hyvinkää p. 040 480 1644 taika@hyvinkaa.fi museokeskustaika.fi

Hämeenlinna

Hämeen virkistysalueyhdistys

Perttulantie 84

13430 Hämeenlinna

puhelin 050 366 1210 info@hvay.fi hameenvirkistysalueyhdistys.fi

Museo Militaria

Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna

Puh. 040 450 7479 asiakaspalvelu@museomilitaria.fi museomilitaria.fi

Ikaalinen

Ravintola Tei-Tupa

Teikankaantie 330, 39500 Ikaalinen

Puh. 03 4587 656

Avoinna joka päivä klo 7-20, lounas klo 10-19. tei-tupa.fi

Ilmajoki

Etelä-Pohjanmaan Opisto Majoitus-Juhla ja Kokouspalvelut Opistontie 11, 60800 Ilmajoki Puh. 044 559 5400 eopisto.fi

Imatra

Pro Kolmen Ristin kirkko Imatra ry Ruokolahdentie 27, 55800 Imatra kolmenristinkirkko.fi

Joensuu

Jokicaravan

Kuurnankatu 20, 80100 Joensuu p.  029 0010161 myynti@jokicaravan.fi jokicaravan.fi

Sinkkolan kotieläinpiha Pesolantie 2, 80140 Joensuu Puh. 050 325 3367 joensuu.fi/sinkkola

Utran Työväenyhdistys ry Utrantie 31, 80170 Joensuu Puh. 040 588 2776 auli.turunen61@gmail.com

Juva

Juvan kunta

Juvantie 13, 51900 Juva Puh. 040 755 1100 visitjuva.fi FB/IG: @visitjuva

Jyväskylä

Panda Tehtaanmyymälä Asematie 2, (PL3), 40801 Vaajakoski Puh. 020 785 4362 (ark. 9-18) pandatehtaanmyymala.fi panda.myymala@orkla.fi

Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab orkla.fi

Suomen Ilmavoimamuseo Tikkakoskentie 125, 41160 Tikkakoski Puh. 040 572 1577 ilmavoimamuseo.fi

Järvenpää

Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseo Ainolankatu 1, 04400 JÄRVENPÄÄ 09 287 322 (museon aukioloaikoina) info@ainola.fi

Kajaani

Vesiliikuntakeskus Kaukavesi Jokikatu 5, 87100 Kajaani Puh. 044 421 4097 kaukavesi.aulapalvelut@kajaani.fi kajaani.fi/kulttuuri-ja-liikunta/vesiliikuntakeskus-kaukavesi

Vimpelin Laskettelurinteet Kuntokatu 197, 87100 Kajaani Puh. 044 573 4669 vimpelinrinne.fi facebook.com/vimpelinvaaranlaskettelurinne

Karkkila

Ruukkimuseo Senkka Tehtaanpuisto, 03600 Karkkila Puh. 09 425 83674 toimisto karkkila.fi/ruukkimuseo

Museotoimi

Museonjohtaja

Tommi Kuutsa

Puh. 0500 9383 37 Kaupungintalo, Karkkila

Museotoimi

Amanuenssi

Janne Viitala Puh. 0400 9383 37 Valimomuseo, Karkkila

Karvia

Karvian kunta

Kyläkarviantie 17, 39930 Karvia Puh. 02 572 790 karvia.fi

Keitele

SH viherpalvelu

Puh. 040 828 3851 simo.huttunen@shviherpalvelu.fi shviherpalvelu.fi

Kemi

Husky Oy

Varikonkatu 13, 94200 Kemi Puh. 0400 564 700 husky.fi

Kemijärvi

Suomun Mökit

Raakuntie 1, 98720 Kemijärvi Puh. 0400 358 557

Kinnula

Kotkatniemen Lomamökit

Kotkatniementie 155, 43900 Kinnula Puh. 0400 580 331

Markojärven Lomamökit

Markolantie 5, 43900 Kinnula Puh. 040 913 1999 mjlomamokit@gmail.com

Kouvola

Kouvolantalo

Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola kouvolankulttuuritalot.fi

Kokkola

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Närvilänkatu 8, 67100 Kokkola Puh. 040 808 5566 info@kpedu.fi kpedu.fi

Kuhmo

Pajaniemi

Vartiusniementie 82, 88930 Lentiira Puh. 044 532 5610 terttu.kyllonen1@gmail.com

Mökki järven niemessä kauniilla paikalla

Kuopio

Kuopio Tanssii ja Soi ry Puijonkatu 27 A 14, 70100 Kuopio Puh. 050 365 6274 office@kuopiodancefestival.fi  kuopiodancefestival.fi facebook.com/KuopioDanceFestival/ Vilkku Kuopion seudun joukkoliikenne

Valtuustotalo, Suokatu 42, 70111 Kuopio

Puh. 0800 918 511 / 017 185 044 vilkku.kuopio.fi

Kärsämäki

Jone's Bar

Aleksintie 1, 86710 Kärsämäki Puh. 040 501 1937 facebook.com/Jones-Bar-104764980508

Lappeenranta

Jokicaravan

Eteläkatu 3, 53500 Lappeenranta p. 029 0010165 myynti@jokicaravan.fi www.jokicaravan.fi

Kulttuuritila Nuijamies

Valtakatu 39, 53100 Lappeenranta Puh. 044 986 2924 kulttuuritila@nuijamies.fi nuijamies.fi

Ravintola Wolkoff

Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta

Puh. 05 415 0320 wolkoff.fi

Wolkoffin Viini & Olutkellari

Ainonkatu 5, 53100 Lappeenranta

Puh. 05 415 0320 wolkoff.fi

Tapion Huvilat

Koskentie 3, 54410 Ylämaa

Puh. 040 518 1115 tapionhuvilat.net

Lempäälä

Laurilan lomamökit

Vesilahdentie 83, 37500 Lempäälä Puh. 040 083 4047 laurilanlomamokit.fi

Lohja

Lohjan kaupunki

Karstuntie 4 (PL 71), 08101 Lohja Puh. 040 188 6100 kirjaamo@lohja.fi lohja.fi

Luumäki

Multifun Finland Ltd Oy / Hotelli Salpa Itsenäisyydentie 609 C, 54530 Luumäki Puh. 040 139 8190 info@hotellisalpa.fi hotellisalpa.fi

Merikarvia

Kahvila-Lounasravintola Köffi Matkailijalle virkistystä kahvilapalveluista majoitukseen. Vaasantie 83, 29790 Tuorila Puh. 02 551 4191 lankoski.com

Mikkeli

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy Päämajankuja 1-3, 50100 Mikkeli Puh. 050 543 7792 muisti.org

Viihdeuimala Rantakeidas

Kunnanmäki 3, 50600 Mikkeli Puh. 044 7942164 rantakeidas@mikkeli.fi mikkeli.fi

Mustasaari

Merenkurkun Majatalo

Rudträskvägen 6, 65870 Björköby Puh. 050 448 6790 merenkurkunmajatalo@gmail.com merenkurkunmajatalo.fi

Nurmes

Aronsalmen lomamökit

Juusolantie 2, 75500 Nurmes    Puh. 040 037 4634,  040 748 0537  aronsalmi.com niilo.kunnasranta@oyk.fi  omamokit@co.inet.fi

Nurmijärvi

Nurmijärven kunta

Puh. (09) 250 021 kunta@nurmijarvi.fi nurmijarvi.fi

Parikkala

Papinniemi Camping Papinniementie 178, 59730 Uukuniemi Puh. 040 736 9852 info@papinniemicamping.net papinniemibooking.com

Pori

Risteilypori.fi  Eteläranta 3, 28100 Pori Puh. 0400 329 831 info@porinvesibussiristeilyt.fi risteilypori.fi

Pudasjärvi

Otsola, Kontio ja Mesikämmen Näköalatie, Syöte Puh. 050 591 0241 tlohivuo@gmail.com

Paritalohuoneisto ja mökki

Puumala

Puumalan kunta

Keskustie 14, 52200 Puumala Puh. 050 562 0706 visit@puumala.fi visitpuumala.fi

Pyhäjoki

Annalan Kotiseutumuseo

Annalantie 20, 86100 Pyhäjoki Puh. 040 359 6170 pyhajoki.fi/annalan_museo

Pyhäjärvi

Pyhäjärven kaupunki

Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi Puh. 08 769 7111 pyhajarvi@pyhajarvi.fi

Raahe

Käsityöläistalo Kuutos-Tiimi Suomalaista käsityötä ja lähiruokaa Ratakatu 5, 92100 Raahe Puh. 044 244 1268 kuutostiimi@gmail.com facebook.com/Kuutostiimi/

Riihimäki

Suomen Metsästysmuseo

Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki Puh. 050 321 5259 metsastysmuseo.fi

Ristijärvi

Ristijärven kunta Info-piste

Aholantie 25, 88400 Ristijärvi Puh. 08 6155 431 ristijarvi.fi

Rovaniemi

Kylpylä Vesihiisi

Nuortenkatu 11, 96100 Rovaniemi puh. 016-322 2592 uimaopettajat@rovaniemi.fi rovaniemi.fi/Vapaa-aika/Liikuntapalvelut/Uimahalli

Ruovesi

Ruoveden kunta

Ruovedentie 30, 34600 Ruovesi Puh. 03 486 111 kirjaamo@ruovesi.fi ruovesi.fi

Rääkkylä

Rääkkylän kunta

Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä raakkyla@raakkyla.fi raakkyla.fi

Saarijärvi

Kivikauden kylä Kivikirveentie 10, 43130 Tarvaala

Saarijärven museo

Herajärventie 2, 43100 Saarijärvi Puh. 044 459 8411 saarijarvi.fi/saarijarven-museomuseo@saarijarvi.fi

Salla

Sallainen Naruska Majoituspalvelut Puh. 040 526 2736 sallainennaruska.fi Ympärivuotista majoitusta Sallassa!

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

Savukoskentie 12, 98900 Salla Puh. 040 579 0762 salla.fi/palvelut/kirjasto-ja-kulttuuripalvelut/sota-ja-jalleenrakennusajan-museo/

Sallatunturin Tuvat

Hangasjärventie 1, 98900 Salla Puh. +358 (0) 1683 1931 sallatunturi.fi Olemme Facebookissa

Salo

Salon taidemuseo Veturitalli

Mariankatu 14, 24240 Salo +358 2 7784892

salontaidemuseo.fi

Salon Teatteri ry

Mariankatu 3, 24100 Salo

Puh. 044 0316 055  lipunmyynti myynti@salonteatteri.com toimisto@salonteatteri.fi  salonteatteri.com facebook.com/SalonTeatteri/

Seinäjoki

BS-Motors Oy

Senioriajoneuvot

Rengastie 6, 60210 Seinäjoki Puh. 040 682 8001 bsmotors.fi

Sotkamo

Sotkamon Varaosa Oy

Raunilantie 4, 88600 Sotkamo

Puh. 08 666 2961 myynti@sotkamonvaraosa.fi

Aukiolo: Ma - Pe: 8:00 - 17:00

La: 9:00 - 14:00

sotkamonvaraosa.fi

facebook.com/sotkamonvaraosa

Suomussalmi

Kurimon majatalo

Kurimontie 39 A, 89600 Suomussalmi

Puh. 044 994 3845, 040 582 7855 kurimohostel.fi

Tampere

Hopealinjat

Puh. 010 422 5600

asiakaspalvelu@hopealinja.fi hopealinjat.fi

Mango Hotel

Hatanpään puistokuja 36, 33900 Tampere

Puh. 010 666 2111 info@mangohotel.fi

mangohotel.fi

facebook.com/Mango-Hotel-Tampere-446734888672316/

Postimuseo

Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere

Puh. 03 5656 6966 info@postimuseo.fi postimuseo.fi

Tampereen teatteri

Keskustori 2, 33100 Tampere

Puh. 010 346 2111 vaihde tampereenteatteri.fi

Vapriikki Museokeskus

Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Puh. 03 5656 6966

vapriikki@tampere.fi vapriikki.fi

PALVELULUETTELO

Teuva

Elämyspalvelu Marjot Oy / Parran Luontolaituri Parrantie 27, 64700 TEUVA Puh. 044 792 2022  marjot@gmail.com

Tornio

Business Tornio

Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio Puh. 040 090 2212 businesstornio.fi businesstornio@tornio.fi

Paperivalo Shop & cafe

Jokivarrentie 2482, 95530 Tornio (Karungin kylä)

Puh. 050 585 7290 info@paperivalo.fi paperivalo.fi

Turku

Kupittaan keilahalli

Kupittaankuja 1, 20520 Turku Puh. 0207870335 kupittaankeilahalli.fi

Ulvila

Länsirannikon Saaristopalvelu Oy Torpparintie 5 a 11, 28450 Vanha-Ulvila Puh. 0500 223 400 lrsaaristopalvelu@gmail.com lr-saaristopalvelut.fi

Mökki Tapiola

Pyhäjärventie 189, 29320 Leineperi Puh. 044 531 8103 p.nevalainen@dnainternet.net

Vaasa

Vaasan kaupunki, Kulttuurikeskus

Kirjastokatu 13, 61500 Vaasa Puh. 06 325 1111 vaasa.fi

Veteli

Hotelli Kampeli

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli Puh. 040 648 4040 vastaanotto Puh. 040 668 1539 päivystys info@kampeli.fi kampeli.fi

Vimpeli

Patruunantie 15, 62800 Vimpeli vimpelin.kunta@vimpeli.fi vimpeli.fi

FB: Vimpelin kunta , IG: visitvimpeli

Pieni kunta - monta sankaria

Virolahti

Virolahden matkailutoimi

Virojoentie 7, PL 14, 49901 Virolahti

Puh. 05 749 12 matkailu (a) virolahti.fi

Virrat

Jussilan Lomamökit

mökkivuokraus, porealtaita puh:010 279 4240 jlmresorts.fi

Ylistaro

Kriikun Myllykaffila

Kaukolanraitti 71, 61400 Ylistaro Puh. 040 530 2509 info@kriikunmylly.com www.kriikunmylly.com

Ylivieska

Ylivieskan kaupunki

Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska

Puh. 08 429 41 ylivieska.fi

Ylöjärvi

Kulta Casino Oy

Haverintie 16, 39310 Viljakkala Puh. 03 371 2293 info@kultacasino.fi kultacasino.fi

Ähtäri

Luoman Hirvimökit Karhunkierros 229, 63700 Ähtäri hirvimokit.fi

Äänekoski

Visit Äänekoski

Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski matkailu@aanekoski.fi visitaanekoski.fi

Puutarhuriksi omalla parvekkeella

Uudet perunat suoraan mullasta tai juuri poimitut mansikat ovat kesää parhaimmillaan. Ne tuovat mieleen lapsuusajan kesät maaseudulla tai vierailut mummolassa. Maisemia ei saa tuotua kaupunkiin, mutta monia ruoka-aineita pystyy kasvattamaan myös kätevästi omalla parvekkeella tai kuistilla. Esimerkiksi tomaattien, mansikoiden, kurkkujen ja perunoiden kasvatus onnistuu pienissä astioissa. Kasvaakseen kasvit tarvitsevat lämpöä, joten parhaan sadon saa aurinkoisella parvekkeella.

Salaatit ovat helppoja kasvatettavia

Lehtisalaatit ovat helppoja kasvatettavia, joten se on hyvä tapa aloittaa ruokatuotteiden kasvattaminen parvekkeella. Salaatteja voi kasvattaa joko siemenistä tai valmiista ruukkusalaateista.

Salaatinsiemenet kylvetään huhti-toukokuussa. Siemenet peitetään kevyellä multakerroksella ja ne voi nostaa suoraan parvekkeelle. Parhaan maun salaatit saavat ilmavassa mullassa ja tasaisessa kosteudessa. Huomioi mahdolliset alhaiset yölämpötilat, jolloin ruukut kannattaa nostaa sisälle tai suojata pakkasharsolla. Salaatit viihtyvät parhaiten aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa. Mikäli lasitetun parvekkeen lämpötila nousee korkeaksi, niin kuumimpina päivinä parveketta kannattaa tuulettaa.

Istuta mansikoita parvekelaatikoihin Mansikan istutus ja kasvatus on helppoa. Tärkeintä on valita hyväkuntoiset taimet ja löytää aurinkoinen kasvupaikka. Auringonvalo vaikuttaa kasvun lisäksi mansikan makuun. Mitä enemmän aurinkoa marja saa, sitä enemmän mansikkaan kertyy sokereita. Amppelimansikoita on eri lajikkeita ja niitä saa ostettua valmiiksi istutettuina. Itse istuttaessa tulee huomioida, että taimet istutetaan ilmavaan runsasmultaiseen amppeliin. Istutusväli on noin 10 cm. Amppelimansikat tuottavat makeita marjoja koko kesän.

Maukkaita tomaatteja

Ruukku- ja amppelitomaatit ovat kauniin näköisiä, joten ne koristavat parveketta kukkien tavoin. Tomaatteja on myös helppo kasvattaa itse. Niitä voi istuttaa parvekelaatikoihin tai erilaisiin ruukkuihin. Yhteen noin 25 cm amppeliin voi istuttaa 1-3 tainta. Kasvupaikaksi tulee valita lämmin ja aurinkoinen paikka. Tomaatin taimet vaativat runsasta kastelua, että ne eivät pääse kuivumaan. Valmiista taimista kasvatus kestää noin pari kuukautta. Taimet ovat yksivuotisia.

Uusia perunoita omalta parvekkeelta

Perunoita voi kasvattaa ämpäreissä, ruukuissa tai kasvatussäkeissä, jossa on pohjassa reikä. Toukokuun alussa itämään laitetuista perunoista pääsee nauttimaan aikaisimmillaan jo heinäkuun alkupuolella. Yleisimmin perunat ovat syöntivalmiita noin kolmen kuukauden kulutta istutuksesta.

Kasvatukseen käyvät kaikki perunat. Kaupan ruokaperunoita tulee idättää sisällä esimerkiksi pöydällä ennen istutusta. Idättämällä saa kasvuaikaa lyhennettyä.

Perunoiden kasvatus on hauskaa puuhaa. Varret kasvavat nopeasti, joten varret jo rönsyilevät ämpäreistä ja parvekkeella on kasvimaan tuntua. Perunat säilyvät mullassa parhaiten, joten ne nostetaan vasta syöntipäivänä.

“

Maisemia ei saa tuotua kaupunkiin, mutta monia

ruoka-aineita pystyy kasvattamaan myös kätevästi omalla parvekkeella tai kuistilla

Vinkkejä parvekepuutarhaan

Kuinka alkuun?

Moni tyytyy kasvattamaan parvekkeella vain kukkia, vaikka parvekkeella voi kasvattaa lähes minkälaisia kasveja vain. Vihannekset, sipulikasvit, yritys ja pienet puut ja pensaat menestyvät hyvin parvekkeilla. Taimimyymälöissä myytävät kasvit kasvavat monesti jo valmiiksi astioissa, joten ne ovat jo valmiiksi tottuneet astiaviljelyyn.

Alkuun kannattaa mitata parvekkeen koko ja varata kunnon tila kasveille. Tila tulee varata siten, että kasvit saavat tarvitsemansa valomäärän.

Helppoja kasveja aloittelijoille ovat salaatit perunat ja tomaatit. Enemmän haastetta kaipaavat voivat kokeilla esimerkiksi kurkun, papujen ja munakoison kasvattamista. Ne vaativat enemmän hoitoa ja sopivan lämpötilan. Yrtit ovat helppoja vaihtoehtoja aloittelevalla kasvattajalle, kokeile esimerkiksi rosmariinia, timjamia tai basilikaa.

. Parvekkeella voi kasvattaa lähes kaikkia kasveja. Tärkeätä on vain perehtyä kasvin ominaisuuksiin.

. Huomioi lämpötilat. Parvekelasit antavat suojaa, mutta saattaa tehdä parvekkeesta myös liian kuuman.

. Keväällä alhainen yölämpötila saattaa vaatia kasvien kasvattamisen alkuun sisällä.

. Huomioi ilmansuunta kasvivalinnoissa. Monet kasvit tarvitsevat runsaasti valoa ja toiset taas eivät menesty suorassa auringonpaahteessa.

. Muista huolehtia kastelu ja riittävä tuuletus myös loma-aikoina. Kuumina päivinä kasvit saattavat tarvita kastelua päivittäin.

. Suosi uutta ja puhdasta kasvatusmultaa. Mullan lisäksi taimet ja siemenet tarvitsevat valoa, vettä ja osa myös lannoitetta.

Mikä olisikaan mukavampaa, kuin esimerkiksi nauttia uusista perunoista suoraan omalta parvekkeelta.