Ähtäri Zoo

Iloa Ja El Myksi El Inten Parissa

Ähtäri Zoo on Suomen ensimmäinen luonnonmukainen eläinpuisto. Vuonna 1973 avattu puisto täyttää tulevana kesänä jo 50-vuotta. Eläinpuisto tarjoaa samalla käynnillä kolme täysin erilaista luontokohdetta. Vierailun aikana pääsee näkemään Pandatalon isopandat Lumin ja Pyryn, villieläimet puistoalueella ja Farmin kotieläimet.

Ähtäri Zoon perustana on ollut aina ollut pohjoisen eläinlajit. Luonnonmukaisessa puistossa eläimet on mahdollista nähdä niiden luontaista elinympäristöä mukailevissa olosuhteissa. Eksotiikkaa tuo muutamat kauempaa tulleet lajit, kuten jättiläispandat ja lumileopardit. Pandat ovatkin saavuttaneet suursuosion ja moni vieras on saapunut nimenomaan niiden vuoksi Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla sijaitsevaan Ähtäriin. Myös pikkupandat, eli punapandat ovat suosittuja ja ne hurmaavat vierailijat söpöillä kasvoilla ja tuuhealla hännällään. Kestosuosikkeja ovat myös karhut ja sudet. Perheen pienimmät viihtyvät Farmilla, jossa on maatiloilta tuttuja eläimiä. Hyvä aika vierailla puistossa on eläinten ruokinta-aikaan, jolloin ne ovat aktiivisimmillaan. Eläinpuistokierroksella voi nauttia omia eväitä ja paistaa makkaraa.

Kesäkuussa tulee täyteen 50 vuotta eläinpuiston avautumista. Juhlavuoden aikana on Ähtärissä paljon erilaista teemaohjelmaa. Juhlavuoden kunniaksi on eläinpuistosta kirjoitettu historiikki, joka julkaistiin joulukuussa 2022. Juhlavuoden päätapahtumaa vietetään 17.6. Juhannusviikolta alkaa varsinainen vuoden pääsesonki, jolloin lomalaiset saapuvat alueelle.

Neljän vuodenajan eläinpuisto

Ähtäri on avoinna ympäri vuoden ja se tarjoaa eri vuodenaikoina täysin uudenlaisen käyntikokemuksen. Luonto on erilainen ja eläimet käyttäytyvät eri tavalla vuodenaikojen mukaan. Viileään säähän tottuneet eläimet voivat olla väsyneitä kesällä, mutta aktivoituvat syksyllä sään viilentyessä. Esimerkiksi lumileopardit ovat viileiden ilmojen ystäviä, ja liikkuvat enemmän talviaikaan. Ähtärissä asustaa kaksi upeaa lumileopardia. Ne ovat tottuneet kylmiin vuoristo-oloihin ja niiden paksu kaunis turkki on tiheä ja lämmin. Tiesitkö muuten, että lumileopardin turkin täplät ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan käyttää yksilöiden tunnistamisessa. Lähes metrin pituinen tuuhea häntä helpottaa tasapainoilussa jyrkillä vuoren rinteillä sekä lämmittää vartaloa ja naamaa lumileopardin levätessä. Lumileopardi ei pidä itsestään turhaa meteliä - se ei osaa karjua. Tämä johtuu sen kurkun rakenteesta. Sen sijaan lumileopardi kykenee naukumaan, murisemaan ja ulvomaan sekä tuhisemaan. Myös pandat ovat hereillä koko talven ja käyvät välillä nauttimassa lumileikeistä. Ne ovat tottuneet talveen Kiinan vuoristossa, jossa jättiläispanda kohtaa jopa -20 asteen pakkasia. Ne selviytyvät hyvin lumisista olosuhteista, mikäli bamburavintoa ja suojaa on riittävästi. Lumilla ja Pyryllä bambua riittää, sillä sitä tuodaan säännöllisesti Hollannista kukkarekkojen mukana. Bambu on tosin melko energiaköyhää ravintoa, joten energian säätäminen on pandoille tyypillistä. Pandojen päivät kuluvatkin leikin ja syönnin ohella pitkälti leväten.

Myös iltojen pimeneminen saa osan eläimistä aktivoitumaan. Pöllöt ja sudet ovat eläimiä, jotka pitävät hämärästä ja ovat silloin vilkkaimmillaan.

Kotieläinpiha eli Farmi on perheen pienempien suosikki Farmilla pääsee lähemmin tutustumaan kotieläimiin. Siellä on lupa halia, silitellä ja rapsutella eläimiä. Samalla voi leikkiä perinneleikkejä ja tutustua maalaistalon askareisiin.

Suomenhevostamma Tullaus tulee monesti tervehtimään vieraita aidan varteen, jolloin sitä pääsee taputtelemaan. Suomenhevonen on ainoa suomalainen hevosrotu ja sillä on 4 jalostussuuntaa: ravi-, ratsu-, työ- ja pienhevonen. Farmin Tullaus edustaa ravilinjaa (isä Rallaus, emänisä Turo). Muita Farmin asukkaita ovat lampaat, vuohet, kanit, kanat, kissat ja shetlanninponi. Farmin suomenkarjaa ovat lehmät Nuppu, Muurain ja Lahja.

Kesäisin ja muina sesonkiaikoina Farmilla järjestetään erilaista päiväohjelmaa.

Karavaanarit voi suunnata Ähtäri Zoo Campingille, neljän tähden leirintäalueelle. Leirintäalue sijaitsee kauniissa Mekkorannan maisemissa, jossa on lapsille soveltuva matala ranta. Alueella on myynnissä pizzaa ja hampurilaisia suurimpaan nälkään.

Eläinpuiston lisäksi lähialueilla on paljon tekemistä lomapäiville. Liikuntaa kaipaaville löytyy hyviä patikkapolkuja ja maastopyöräilyreittejä. Flowpark-kiipeilypuistossa voi testata ketteryyttä ja myös rohkeutta. Lähiympäristöstä löytyy myös mahdollisuus keilaamiseen ja pakopelihuone, vuoden 2024 alussa alueelle valmistuu uusi uimahalli. Illan päätteeksi voi nauttia illallista Mesikämmenen á la carte ravintolassa.

Yö Ähtäri Zoossa

Ähtärissä on useita vaihtoehtoja majoitukseen, mutta niistä ehdottomasti elämyksellisin on Villa Ursus, jossa voi viettää yön ainutlaatuisessa ympäristössä, karhujen kanssa. Majoitus sijaitsee aivan karhulan kupeessa ja sen suuresta ikkunasta avautuu suora näkymä karhujen kotiin. Karhu on lajina hämäräaktiivinen, eli todennäköisesti ne ovat aktiivisia myös ilta- ja jopa yöaikaan. Villan ikkunasta voi seurailla karhujen touhuja leppoisasti sohvalta. Yöpyminen Villa Ursussa kruunaa loman esimerkiksi vanhemman ja lapsen yhteisenä seikkailuna tai vaikka laatuaikana pariskunnille.

Ähtäri Zoon oma hotelli, Hotelli Mesikämmen sijaitsee vain kivenheiton päässä eläinpuiston sisäänkäynnistä. Viihtyisän majoituksen lisäksi hotellin kylpylä kutsuu rentoutumaan retkipäivän päätteeksi. Mesikämmen on kuuluisa myös arkkitehtuuristaan ja erityisesti näyttävästä kalliokäytävästään.

Alueen matkailun lisäksi Ähtäri Zoolla on merkittävä vaikutus lajien suojelutyöhön. Suojelutyön tavoitteena on uhanalaisten lajien ylläpito ja niiden perimän vaaliminen. Vierailemalla Ähtäri Zoossa voi viettää hauskan päivän ja samalla osallistuu lajiensuojelutyöhön.

Myös ympäristökasvastus on lapsiperheiden suosimalla kohteella osa toimintaa. Vieraille jaetaan tietoa kuinka eläinten toiminta vaikuttaa ympäristöön ja miten eläimet käyttäytyvät luonnossa.