Julkisivun maalaus

from Omakoti 4vuodenaikaa Pirkanmaa 2021 kevät/kesä

Salaojat

dreamstime.com

Teksti: Siru Perälä

Talon arvo ja asumisviihtyvyys paranevat julkisivumaalauksella

Julkisivu on talon näkyvin osa ja sen tärkein tehtävä on suojata taloa ja sen asukkaita sääolosuhteilta. Asumismukavuuden ja talon ulkonäön kannalta on olennaisen tärkeää, että julkisivu on kunnossa. Aina julkisivua ei kuitenkaan tarvitse remontoida kokonaisuudessaan, vaan pelkkä huoltomaalaus riittää.

Suomessa valtaosa pientalojen julkisivuista on puuta. Yleisiä julkisivumateriaaleja ovat myös rappaus sekä tiili. Oli materiaali mikä hyvänsä, talon ikääntyessä julkisivun huollon tarve korostuu sekä esteettisistä että toiminnallisista syistä.

Oikein toteutettuna ja huollettuna puinen julkisivu kestää rakennuksen koko käyttöiän. Jotta puujulkisivu pysyisi kunnossa, se vaatii kuitenkin toistuvaa huoltoa ja hoidon laiminlyönti voi lyhentää käyttöikää.

Useimmiten vauriot aiheutuvat säärasituksesta

muun muassa maalipinnan hilseilynä sekä puun tummumisena, kostumisena ja halkeiluna. Eniten vaurioita puupintaan aiheuttavat auringonvalo ja vesi. Auringonvalo hajottaa puun rakennetta ja aiheuttaa lämpöliikettä, jonka seurauksena maalipinta rapistuu ja saattaa harmaantua tai nukkaantua. Vesi ja ilmankosteus puolestaan aiheuttavat puuhun imeytyessään kosteuselämistä, kuten lahoamista ja halkeilua. Liiallinen kostuminen myös luo edellytykset erilaisille sienikasvustoille, jotka hajottavat puun solukkoa ja värjäävät puun pinnan. Pahimmillaan sienikasvustot voivat pilata myös talon sisärakenteen, ellei vaurioihin puututa ajoissa.

Myös rapattu julkisivu on hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kestävä ja pitkäikäinen. Rakenteiden ikääntyessä vaurioituminen johtuu pääasiassa säärasituksesta, joka heikentää materiaalien ominaisuuksia. Rapattuun julkisivuun kohdistuva rasitus hajottaa rappausvärin pigmenttejä ja sideaineita aiheuttaen värimuutoksia, kuten haalistumista.

Julkisivun kuntoa kannattaa tarkkailla

Talon julkisivua tarkistamaan ei tarvitse joka vuosi tilata ammattilaista, vaan kuntoa voi ja kannattaa tarkkailla itse. Puujulkisivuisen talon vuosihuollon yhteydessä kannattaa tutkia vaurioille alttiit vuorilaudoituksen jatkoskohdat ja naulankannat sekä kattorakenteet, sadevesikourut ja syöksytorvet. Jos huollon yhteydessä havaitaan jonkin seikan kaipaavan korjausta, kannattaa toimeen ryhtyä heti, ettei vaurio pääse pahenemaan.

Rapatussa julkisivussa esimerkiksi vesivalumat on helppo todeta kastumisen aiheuttamina tummentumina. Niiden läheisyydessä olevia räystäitä ja vesirännejä sekä sokkelin yläpuolella olevaa aluetta tulee tarkkailla, koska kosteudesta tummuneet kohdat ennakoivat suurempia vaurioita, jos niihin ei puututa.

Tampereen seudun ammattioppilaitos Tredun opettaja ja maalarimestari Jari Honkanen kertoo, että julkisivun kuntoa olisikin hyvä alkaa tarkkailla noin kuusi vuotta maalauksen jälkeen. – Öljyväreillä maalatuissa pinnoissa kannattaa tarkkailla mahdollisia halkeamia ja akrylaattimaaleilla maalatuissa pinnoissa homepilkkuja, jotka voidaan tarvittaessa poistaa homepesulla.

Koko julkisivu remonttiin vai pelkällä huoltomaalauksella kuntoon?

Jos oman talon julkisivun kunto huolettaa, on hyvä teettää kuntoarvio, jossa selvitetään julkisivun nykykunto ja se, mikä mahdollisia vaurioita on aiheuttanut. Puuverhoilluissa taloissa kuntoarviossa kiinnitetään huomiota muun muassa maalipinnan kuntoon, nykyisen maalilaadun selvitykseen sekä mahdollisten vaurioiden ja sadevesijärjestelmän kartoitukseen.

Rapatuissa taloissa taas selvitetään, missä kunnossa vanha rappaus on, onko rappausta tippunut ja jos on, niin kuinka paljon. Sen jälkeen nimetään toimenpiteet, joilla julkisivu saadaan jälleen kuntoon.

Jos julkisivu on vain vähän vaurioitunut, ei ole tarvetta ryhtyä mittavaan julkisivuremonttiin, vaan vauriot ovat korjattavissa huoltomaalauksella. Rapatuissa julkisivuissa myös paikkarappaus saattaa olla tarpeen. Huoltomaalauksella ostetaan julkisivulle lisäaikaa ennen myöhemmin edessä olevaa suurempaa julkisivun uusimista.

Halkeillut maalipinta kuin uudeksi ilman kallista remonttia

Puuverhoiltuun julkisivuun kohdistuva rasitus riippuu muun muassa rakennuksen sijainnista ja ilmansuunnas-  • Kaunis ja kestävä • Ei homehdu, hilseile tai halkeile • Ei tarvitse maalata, UV-suojattu • Kanadassa valmistettu - paras laatu pakkasiin • Tehdastakuu 40 vuotta

Paras säänsuoja talollesi!

010 3388 979 • vinyyliverhous.fi

Maahantuonti, myynti ja asennus 0400 744 797 jytkyt.fi

ULKOVERHOUKSET • VESIKATOT • VESIKOURUT IKKUNAT JA OVET • PELTITYÖT • KATTOTURVA

www.maalauspalvelulippo.

044 5032 301 janne@maalauspalvelulippo.

Rappaus-, maalaus- ja pinnoitustyöt sekä remontit

Vasamajärventie 281, 33450 Siivikkala p. 040 503 2878, www.rappauspalvelu.fi seppo.syrja@rappauspalvelu.fi

HÄMEEN ERIKOISTYÖ

Suurtehoimuroinnit ja -puhallukset ja puhallusvillaurakoinnit

ERISTEIDENPOISTOT SAVEN JA HIEKAN POISTOT KELLAREIDEN SYVENNYKSET SEPELIN JA SORAN PUHALLUKSET

www.hameenerikoistyo.fi | p.040 566 5450

č

Tavallisesti puujulkisivun huoltomaalausväli on noin 10 vuotta, riippuen seinän rasituksesta.

ta. Esimerkiksi rannikkoseuduilla ja aukeilla paikoilla rasitukset ovat erityisen suuria, ja etelä- ja länsiseiniin kohdistuu enemmän lämpörasitusta. Pohjoispuolella puolestaan kosteus rasittaa julkisivua eniten.

Puuverhoilluille taloille huoltomaalaus tehdään yleensä kun vanha maalipinta on vaurioitunut eikä enää suojaa pintaa kunnolla. Tavallisesti puujulkisivun huoltomaalausväli on noin 10 vuotta, riippuen seinän rasituksesta.

Huoltomaalaus voidaan tehdä joko vain pahiten vaurioituneille seinäpinnoille tai sitten koko talo maalataan kerralla. Jälkimmäisellä vaihtoehdolla vältetään ikävän näköiset erisävyiset maalipinnat.

Puuverhouksen uusiminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun pelkällä huoltomaalauksella ja yksittäisiä lautoja vaihtamalla julkisivua ei enää saada siistiksi ja teknisesti toimivaksi. Puuverhouksen uusimisväli on noin 40–50 vuotta, mutta se vaihtelee suuresti riippuen julkisivun kunnossapidosta ja rakenteellisesta suojauksesta, kuten riittävän pitkistä räystäistä ja riittävän korkeasta sokkelista.

Pienet halkeamat rapatussa pinnassa voi huoltaa maalaamalla

Sääolosuhteet kuluttavat myös huolellisesti rapatun julkisivun pintaa. Rappaus saattaa kulua epäsiistin näköiseksi ja maalin väri saattaa haalistua. Myös rapattu julkisivu on huoltomaalattava säännöllisin väliajoin, jotta talon rakenteet pysyvät suojassa kosteudelta ja ilman epäpuhtauksilta. Suositeltava julkisivun maalausväli on rapatuille pinnoille noin 20 vuotta.

Jos talon julkisivussa on vain pieniä halkeamia ja vaurioita, ei välttämättä ole tarvetta panostaa julkisivuremonttiin, vaan pinta voidaan korjata paikkarappauksella ja huoltomaalauksella. Näillä toimenpiteillä lopputuloksena on uudelta näyttävä rappauspinta, joka suojaa taloa parhaimmillaan vuosikymmeniä eteenpäin. – Huoltomaalauksen voi tehdä myös itse, sillä netti on pullollaan hyviä ohjeita. Jos työlle haluaa takuun, voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Kannattaa myös muistaa, että ammattilaiselta ostetusta työstä puolet on kotitalousvähennettävää, Honkanen muistuttaa.

Talon julkisivuun ja huoltomaalaukseen kannattaa panostaa, sillä uusittu maalipinta huolittelee talon ulkonäön ja siten nostaa talon arvoa. Huoltomaalauksen yhteydessä voidaan tehdä myös pieniä muutoksia ja korjauksia, kuten yksittäisten lahojen lautojen vaihtoa tai pintarappausta. – Tärkeintä julkisivun huoltomaalauksessa on kuitenkin varmistaa, että julkisivu maalataan oikealla maalilla, eli samalla maalilla kuin ennenkin, Honkanen sanoo.

Lähteet: rakentaja.fi, suomirakentaa.fi

Pixabay | Stefan240258

Katto kuntoon ilman suurta remonttia

Siistin ja hyvin huolletun julkisivun lisäksi on tärkeää, että talon katto on kunnossa. Julkisivun ohella katto on talon merkittävin suoja, joka on koko ajan altis sään vaihteluille. Asumisviihtyvyyden lisäksi katon uusiminen kohentaa talon ilmettä ja nostaa sen arvoa.

Katon kunto on hyvä tarkistaa pari kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Asiantuntijan tekemä, kattavampi kuntokartoitus on paikallaan muutaman vuoden välein. Lisäksi katto tulisi puhdistaa vähintään kerran vuodessa. Mitä paremmin kattoa huoltaa, sitä pidempään se luonnollisesti kestää.

Katon vuotaessa ongelma voidaan ratkaista joko uusimalla katon yksittäisiä peltejä tai tiiliä tai vaihtamalla kokonaan uusi kate. Kattoremonttiin ei kuitenkaan kannata ryhtyä hätäillen, sillä laadukkaista materiaaleista valmistettu ja oikein asennettu vesikate kestää useita kymmeniä vuosia.

Nykyisen vesikatteen kunto kannattaakin selvittää huolellisesti ennen remonttiin ryhtymistä. Vesikatteilla on kuitenkin oma käyttöikänsä, jota lyhentävät muun muassa voimakas ulkoinen rasitus ja tekemättä jääneet huollot. Käyttöiän tultua loppuunsa huollolla ei enää voida pidentää katteen elinkaarta, vaan remontti on syytä tehdä mahdollisimman pian. Tällöin selvitään usein pelkällä vesikatteen vaihdolla, eikä katon rakenteita tarvitse uusia.

Kattoremontin aika on silloin, kun vanhan katon tekninen käyttöikä on saavutettu eikä katon korjaaminen enää ole järkevää katon elinkaari ja kustannukset huomioiden. Kattoremontin yhteydessä katon rakenteisiin voidaan tehdä myös erilaisia muutostöitä, joiden toteuttaminen on kustannustehokasta siinä vaiheessa, kun vanha vesikate on purettu.

Lähteet: kattoremontti.org, suomirakentaa.fi

Tulisijojen ja savuhormien nuohoukset/tarkastukset Ilmastointipuhdistukset ja säätötyöt Tulisijojen käyttöopastus & neuvonta