5 minute read
Ajankohtaista
LYHYESTI
Advertisement
Jo hetken valloillaan ollut viherkasvitrendi on edelleen voimissaan. Plantagenin tämänvuotisen trendiraportin mukaan viherkasveissa miellyttää muun muassa helppohoitoisuus ja sopivuus moderneihin koteihin. Raporttia varten haastateltiin kasvi- ja puutarha-ammattilaisia Pohjoismaissa sekä kysyttiin suomalaisilta kuluttajilta heidän mieltymyksiään kasvien suhteen.
Trendiasiantuntijoiden mukaan viherkasvit ovat yhä suurempia kooltaan ja näyttävien lehtien merkitys kasvaa. Isot huonekasvit ja huonepuut sijoitetaan mielellään suoraan lattialle isossa ruukussaan. Syksyn trendikasvi on värinokkonen eli isokirjopeippi, jonka lehdet ovat kirjavat ja värikkäät.
Helppous houkuttaa
Kuluttajien mukaan ehdottomasti tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat huonekasvien valintaan ostohetkellä, ovat kasvien helppohoitoisuus ja se, ettei niitä tarvitse kastella usein. Helppohoitoisuuden valitsi tärkeimmäksi 40 prosenttia vastaajista.
Toiseksi eniten huonekasvien valinnassa vaikuttaa ulkonäkö. Kolme kymmenestä pitää tärkeimpänä valintakriteerinä kasvien ulkonäön sopimista muuhun sisustukseen. Lisäksi monipuolisesti keskenään erilaisten kasvien sijoittaminen huonetilaan kiinnostaa suomalaisia. Myös terveystrendeihin liittyvä kiinnostus ilmaa puhdistaviin kasveihin on edelleen kasvussa.
Pistokkaiden ottaminen ja vaihtaminen on sosiaalista
Plantagen kysyi tutkimuksessaan myös pistokkaista. Kolme kymmenestä hankkii ja hoitaa pistokkaita. Tärkein syy niiden suosioon on se, että puuhastelu pistokkaiden parissa tuo kasvien kasvattamiseen sosiaalisen ulottuvuuden. Samalla trendinä nousussa on se, että huonekasveillakin halutaan olevan joku tarina, historia ja identiteetti. Sosiaalisuus korostui myös raportin aiemmassa osassa keväällä, jossa mainittiin, että joka viides on kiinnostunut yhteisestä puutarhapalstasta jonkun toisen kanssa. – Viherkasveilla on tärkeä rooli ihmisten yhteisöllisyydessä. Olemme huomanneet vahvaa kasvua pistokkaiden vaihtamisessa ja siihen liittyvissä sosiaalisissa kontakteissa – sekä kasvotusten, että sosiaalisen median välityksellä, sanoo Plantagenin trendiasiantuntija Johan Orre.
Leikkokukkakimppu on suosittu ja toivottu lahja
Yli puolet kyselyn vastaajista antaa mielellään kukkakimpun lahjaksi. Kimppujen monimuotoisuus on jatkuvasti kasvussa. – Syksyn kimpuissa saa mielellään olla hieman vanhanaikaisia kukkia ja romanttista tunnetta – esimerkiksi daalioita. Halutaan reheviä kimppuja, joissa on paljon persoonallisuutta, jotka ovat myös valokuvauksellisia, ja siten Instagramiin sopivia, kertoo Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg.
Viherkasveista valitaan lahjaksi usein esimerkiksi begonia, orkidea tai peikonlehti. Miehet suosivat lahjoinakin mehikasveja naisia enemmän, nuoret taas ostavat mielellään kaktuksia lahjaksi.
Plantagenin viisi sisäkasvitrendiä syksylle:
1. Värinokkonen eli isokirjopeippi on trendikasvi kauniiden ja värikkäiden lehtiensä vuoksi. Se on myös helppo lisätä pistokkaista, mikä tukee pistokastrendiä. 2. Erilaiset köynnöskasvit ovat hiipivä trendi. Kokeile esimerkiksi pitkäversoisen muratin sijoittamista kirjahyllyyn. 3. Jos tilaa on neliöissä mitaten niukalti, panosta vehreyteen korkeussuunnassa. Amppeleita voi asettaa ikkunan edustan lisäksi esimerkiksi nurkkauksiin tai sohvan ja vuoteen yläpuolelle. 4. Kysy kaverilta pistokkaita ja vaihda ajatuksia kasveista. Saatat löytää uuden lempikasvin, jota et ollut aiemmin ajatellut! 5. Isot kaktukset ovat tekemässä paluuta. Niissä on luonnetta ja ne ovat helppohoitoisia, joten ne sopivat lahjaksi esimerkiksi nuoren aikuisen ensimmäiseen omaan kotiin.
Kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista
Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmis maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Yli puolet toivoo, että pientalojen on aika huoltaa ja tarkastaa kiinteistön tekniset järjes-
Syksyllä on syytä hoitaa kiinteistön talotekniikassa aiihmisistä tai sähkölaitteista. hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin pientaloasujien ympäristöasenteita.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista voisi maksaa 10 prosenttia tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista, ja joka kymmenes olisi valmis maksamaan 20 prosenttia enemmän. Valtaosa vastanneista piti kodin ympäristöystävällisyyttä ja käytettävyyttä tärkeämpänä kuin edullista hintaa. Vastaajat kaipasivat puolueetonta, helposti ymmärrettävää tietoa erityisesti kodin koko elinkaaresta, materiaalien alkuperästä, kierrätettävyydestä ja mahdollisista haittavaikutuksista.
Sen sijaan asuinväljyyden pienentäminen ja asuinalueiden tiivistäminen eivät ole vastaajista toivottavia keinoja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista asuu kaupungissa.
Hiilijalanjäljen pienentäminen ei välttämättä edes nosta pientalon rakennuskustannuksia, osoitti Aalto-ylipiston tuore selvitys, jossa vertailtiin Tuusulan asuntomessuilla julkaistujen rakennusten hiilijalanjälkilaskelmia ja kustannustietoja. Vertailun perusteella vähähiilisimmät omakotitalot olivat keskimäärin hieman edullisempia (3 107 €/m2) kuin eniten päästöjä aiheuttaneet (3 404 €/m2).
Eroja talotoimittajien ja kodinostajien näkemysten välillä
Kyselyyn vastanneiden asukkaiden mukaan suurin vastuu ympäristöystävällisen asumisen kehittämisestä on teollisuudella, tuotteiden valmistajilla ja palvelujen tarjoajilla sekä poliitikoilla, lainsäätäjillä ja virkamiehillä.
Kyselyssä mukana olleiden talotehtaiden edustajien mukaan hinta, tottumukset ja tavat ovat kuitenkin esteenä ympäristöystävällisille valinnoille. Talotehtaiden edustajista hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuutta tai raja-arvoa kannatti vain kolmannes vastanneista, ja yli puolet vastusti ilmoitusvelvollisuutta tai päästörajoja. Vastanneiden talotehtaiden edustajien mukaan tietoa ympäristöasioista on helposti saatavilla, eikä kattavia ympäristötietoja tällä hetkellä tarvita.
Kyselyssä selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia asumisen tilajärjestelyihin, asuinpaikkaan tai tontin valintaan. Suomalaiset pientalot ovat vastanneet asumistarpeisiin hyvin koronakriisin ensimmäisen vaiheen aikana. 90 prosenttia vastanneista asukkaista koki, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta asumiseen.
Yleisiin ympäristöasenteisiin korona on sen sijaan vaikuttanut. 18 prosenttia kaikista vastaajista piti ympäristöasioita tärkeämpinä kuin ennen pandemiaa. Naisvastaajista osuus oli 23 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 24 prosenttia.
Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja turvallisuus korostuvat asuinpaikan tai tontin valinnassa. Vastaajat pitivät palveluiden läheisyyttä tärkeänä. Toisaalta moni ihannoi asuinympäristön väljyyttä sekä taajaman ulkopuolella asumista, mikä on ristiriidassa palvelutoiveiden kanssa.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos ja ympäristöministeriö toteuttivat kyselyn
Eija Hasu
pientaloasumisen ympäristöasenteista toukokuussa 2020. Kyselyyn osallistui yli 1 700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä.
Kysely on osa Euroopan aluekehittämisrahaston rahoittamaa hanketta "Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin", jota koordinoi Lapinjärven kunta. Hankkeessa kehitetään toimintamallia resurssiviisaaseen rakentamiseen ja asumiseen Lapinjärven tulevalle Husulanmäen asuinalueelle. Mallissa huomioidaan muun muassa resurssien järkevä käyttö, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi sekä uudet tuote- ja palvelurat-
Syksy on ovella – samoin talotekniikan huoltotoimet
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry muistutti jo elokuisessa tiedotteessaan, että ennen lämmityskauden alkua telmät. Asumismukavuuden ja toimintavarmuuden lisäksi talotekniikan säännöllinen huolto tuo kustannussäästöä.
nakin seuraavat:
Lämmitysjärjestelmä
Tarkista patterien termostaattien venttiilien toiminta. Termostaattiosa sulkee lämmitysveden virtauksen patterissa, jos huoneeseen tulee runsaasti lämpöenergiaa kaisut.
Tarkistuta järjestelmän säädöt. Perussäädetty lämmitysjärjestelmä toimii oikein, eli verkoston eri osiin virtaa oikea määrä kuumaa vettä. Jos verkosto ei ole tasapainossa, osa rakennuksesta jää talvella liian kylmäksi, vaikka samaan aikaan toinen osa rakennuksesta on liian lämmin.
Tarkista lämmitysverkoston paine. Verkoston paineen väheneminen voi tarkoittaa järjestelmän vuotoa.
Tarkista pumpun toiminta. Lämmitysverkostossa vettä kierrättävä pumppu on yleensä pysähdyksissä kesän ajan. Tällöin pumpun pesään saattaa laskeutua epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat häiriöitä pumpun toiminnassa.
Ilmojen kylmetessä avaa lämmityksen kesäsulku.
Ilmanvaihto
Vaihda ilmastointikoneen suodattimet. Puhdista tai vaihda raitisilmaventtiilien suodattimet.
Rännikaivot ja rännit
Puhdista säännöllisesti puiden lehdistä ja havuista.
Takkahormi
Tilaa hormin nuohous ja tarkasta takan tulipesän saumauksien kunto.
Toimiva järjestelmä säästää
Toimiva lämmitysjärjestelmä pitää sisälämpötilan miellyttävänä ulkolämpötilan vaihteluista huolimatta. Sopiva huonelämpötila on 20–22 astetta. – Huonelämpötilan nousu yhdellä asteella lisää lämmityskuluja jopa 5 prosenttia. Huoltojen ja tarkastusten väliin jättäminen saattaa aiheuttaa mittavan loven kukkaroon myöhemmin järjestelmän vikaantuessa, LVIasiantuntija Marko Kempas sanoo.
Lämmitysjärjestelmän toiminta kannattaa tarkistuttaa oman paikkakunnan LVI-liikkeen ammattilaisella.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
