Kolumni: Tuulahduksia Euroopasta

Valoteho, värilämpötila ja värintoistoindeksi

Niin sisä- kuin ulkovalaisimissa valikoimaa riittää. Helena Järvelä kehottaa panostamaan laatuun ja vertailemaan valaisimia ja niiden valoa esimerkiksi rautakaupoissa.

Lumen-arvo (lm) ilmaisee lampun valotehon, eli mikä on sen tuottama valomäärä. Sopiva valoteho riippuu Järvelän mukaan lähinnä siitä, millainen tila on kyseessä ja mitä siellä tehdään.

Värilämpötilan mittayksikkö on puolestaan kelvin (K). Mitä korkeampi kelvin-arvo, sitä sinisempää ja kylmempää valaisimen tuottama valo on.

Järvelä korostaa valon värilämpötilan olevan ennen kaikkea mieltymyskysymys. – Toiset haluavat ehdottomasti lämpimämpää valoa ja jotkut viileämpää valkoista valoa.

Johdonmukaisuus on kuitenkin hyvä ohjenuora. Rinnakkain 3 000 kelvinin ja 4 000 kelvinin sävyero näkyy selvästi.

Hän painottaa myös lampun värintoisto- eli Ra-indeksin merkitystä. Värintoistoindeksi ei ole sama asia kuin värilämpötila, vaan kertoo, miten valo toistaa värejä. Mitä korkeampi valaisimen värintoistoindeksi on, sitä luonnollisempana värit toistuvat. Esimerkiksi Motivan ylläpitämä Lampputieto-sivusto suosittelee kotikäyttöön värintoistoindeksiksi vähintään Ra 80.

Lähde: www.lampputieto.fi

alle, jos niitä haluaa tuoda erityisesti esiin. Pollarit, eli noin metrin korkuiset pylväsvalaisimet, soveltuvat Järvelän mukaan hyvin kulkureittien valaisemiseen eivätkä häikäise. – Jos on iso piha, käytän vähän korkeampia, 2–2,5 metriä korkeita pylväsvalaisimia, jotka sopivat kotipihoille.

Pihalle sopivien valaisimien pakkauksissa on usein pisara-symboli, tai niissä lukee selkeästi, että ne on tarkoitettu ulkokäyttöön. Tärkeää on myös IP-luokitus, joka kertoo miten hyvin valaisin kestää esimerkiksi pölyä ja vettä. Ulkotiloissa tulisi käyttää vähintään IP54- tai IP55-suojauksen laitteita.

Järvelä neuvoo ostamaan Suomen olosuhteisiin sopivia, laadukkaita valaisimia. Hän kertoo ostaneensa itse aikoinaan rautakaupasta halvimmat mahdolliset ulkovalaisimet: – Ne eivät kestäneet sademäärää, pakkasta ja kaikkea mahdollista ja sammuivat vuodessa.

Heikkolaatuisen ulkovalaisimen kiinnitysruuvitkin voivat ruostua, jolloin niitä ei saa enää auki.

Led-valaisin voi kestää vuosia

Järvelä kehuu led-valaisimien soveltuvan erityisen hyvin ulkovalaistukseen. – Ne tykkäävät viileästä ja niiden energiankulutus on pientä. Ja valaisin itsessään on hyvin pieni, hän kertoo. – Ledien polttoiät on ihan eri luokkaa, mitä oli aikoinaan halogeeneillä ja hehkulampuilla. Ne ovat erittäin pitkäikäisiä, mistä tulee säästöä.

Hän kehottaa satsaamaan niissäkin kuitenkin laatuun, eikä valitsemaan halvinta mahdollista. Niin sanottuun kiinteään led-valaisimeen ei voi välttämättä vaihtaa itse uutta led-chippiä. – Jos tulee vika, joutuu vaihtamaan koko valaisinkomponentin, eli valaisin pois ja uusi tilalle.

Järvelä huomauttaa, että jälkikäteen ei saa välttämättä ostettua enää toista samanlaista valaisinta. Jo eri valmistuserän valaisimien valon väri voi olla erilainen, vaikka se olisi sama 4 000 kelviniä. – Sanon usein, että ostakaa 1–2 saman valmistuserän valaisinta ekstraa. On sitten vaihtokappale, jos siihen valaisimeen tulee joku vika, neuvoo Järvelä. Hän kuitenkin lohduttaa led-valaisimien olevan pitkäikäisiä, joten niitä ei juuri joudu vaihtamaan.

Terassilla ei tarvita runsaasti valoa

Suurista terasseista on tullut jo yleinen näky omakotitalojen pihoilla. – Kun terasseihin panostetaan, niitä lasitetaan ja käyttöikää pidennetään, on hyvä että valoakin on, Järvelä toteaa.

Valaistu terassi toimii olohuoneen jatkeena pitkälle syksyyn. Tiiviisti rakennetuilla taajama-alueilla naapurit voivat olla kuitenkin lähellä. Terassia ei siis kannata valaista niin kauttaaltaan, että siellä ollaan kuin akvaariossa.

Järvelä kertoo käyttävänsä usein epäsuoraa valoa, jolla valaisee lähinnä terassin pinnan; terassilla oleskelevia ihmisiä on turha valaista. Katetulla terassilla voidaan hyödyntää myös himmennettäviä spotteja, jotka asennetaan katteeseen. – Aika vähänhän sitä valoa tarvitaan terassilla, jos siellä vaikka syödään. Jos sisällä on valot ja lähellä on ikkunoita, niistä tuleva valo voi jo melkein riittää, hän pohtii. – Joskus näkee, että terassiin laitetaan led-nappeja, mutta ei ole mitään pintaa, mihin valo osuisi.

Kun terassiin upotettu spotti osoittaa suoraan ylöspäin, se on vain yksi valopiste pinnassa eikä sen valo juuri näy. Järvelä neuvookin, että jos valon haluaa todella pääsevän oikeuksiinsa, sen tulisi osua johonkin pintaan, kuten ritilään, kukkaruukkuun tai kasviin.

 KOLUMNI

Tuulahduksia Euroopasta

Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Elämämme riippuu luonnon monimuotoisuudesta

Taloutemme ja elämämme on riippuvainen luonnosta. Biodiversiteetti tarjoaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Luonto vaikuttaa myös hyvinvointimme tarjoten paikan rauhoittua ja liikkua. Viljelykasveistamme 75% tarvitsee pölyttäjien ekosysteemipalvelua. Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöistä, kuten kuivuudesta ja tulvista, tulee entistä yleisempiä.

Nyt koronakevään aikana moni on varmasti huomannut, kuinka rauhoittava vaikutus viherympäirstöillä ja luonnolla on.

Neuvottelut globaaleista ja EU:n vuoden 2020 jälkeisistä biodiversiteettitavoitteista ovat parhaillaan käynnissä. Komissio antoi toukokuussa tiedonantonsa EU:n uudesta biodiversiteettistrategiasta. Maailmanlaajuinen biodiversiteettistrategia on tarkoitus vahvistaa Kiinassa vuonna 2021. Nyt on kiire tehdä kunnianhimoinen ja sitova strategia.

Suomikaan ei ole onnistunut saavuttamaan kansainvälisiä tavoitteita lajikadon pysäyttämiseksi, vaan lajikato on jopa kiihtynyt. Suomen jopa 48 000 eliölajista jopa joka yhdeksäs on uhanalainen. Meille tutuista lajeista äärimmäisen uhanalaisia ovat mm. naali, ankerias, tunturihaukka, saimaannorppa ja huuhkaja. Näiden lisäksi uhanalaisia ovat monet meille tutut pihan asukit. Muuttaessani nykyiseen kotiini räystään alla pesivät pääskyset, varpuset viettivät yönsä pihaköynnöksessä valtaisina parvina ja pihalla löntysteli useampikin siili. Nyt siili on käynyt harvinaisemmaksi vieraaksi eikä pääskysiä ja varpusia ole vuosiin näkynyt.

Biodiveristeettikatoa lisää Suomessa ilmastonmuutoksen lisäksi erityisesti metsätalous, maatalous, rakentaminen ja muu maankäyttö sekä saastuminen.

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöissä, mikä vaikuttaa lajien kykyyn selvitä. Mitä enemmän lämpötilat nousevat, sitä harvempi laji pystyy selviämään. Kuitenkin ilmastonmuutos on saanut julkisessa keskustelussa paljon enemmän huomiota.

Taloudelliset paineet luonnonvarojenkäyttöön ovat suuria ja kasvavat edelleen, eikä talouskasvua ole vielä saatu erotettua luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Tähän on saatava muutos.

Viherympäristöillä ja -rakentamisella on suuri potentiaali turvata luonnon monimuotoisuutta ja tuoda sen hyötyjä lähemmäksi meitä kaikkia, mutta siihen on kiinnitettävä huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Kasvillisuus auttaa esimerkiksi vähentämään ilman hiilidioksidipitoisuutta, lieventämään äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia ja hyvin suunniteltuna suojelee luonnon monimuotoisuutta. Mahdollisuudet lisätä biodiversiteettiä taajama-alueilla mm. viherkattojen ja viheralueiden kautta tulee hyödyntää. Kaupunkien viherympäristöllä on todetusti ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä.

EU:n uuden biodiversiteettistrategian tavoitteena on vaikuttaa biodiversiteettikadon ajureihin, kuten maan- ja vesien kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen ylikulutukseen, saasteisiin ja vieraslajeihin. Strategia on myös osa EU:n elvytyssuunnitelmaa. Se pyrkii saamaan biodiversiteetin huomioimisen osaksi EU:n talouden kasvustrategiaa.

Strategiassa esitetään tavoitteet vuodelle 2030. Komissio esittää, että EU:n maa- ja merialueista 30 % tulee suojella. Nykyisin vain 11 % merialueista on suojeltu. Tiukempaan suojeluun pitää ottaa vähintään kolmasosa suojelluista alueista. Myös kaikki aarniometsät tulee suojelun piiriin. Lisäksi komissio tulee ehdottamaan 2021 oikeudellisesti sitovia luonnon ennallistamistavoitteita, erityisesti pilaantuneiden ja hiilirikkaiden ekosysteemien osalta. Maatalouden osalta luomuviljelylle asetetaan 25 % tavoite ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä halutaan vähentää 50%.

Meidän on aika toimia. Maailman luonnon monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä tahdilla huolimatta monista kansainvälisistä tavoitteista. Ja sillä omalla pihallakin voi sen kolmanneksen jättää hiukan villiintymään kotipaikaksi, vaikka niille siileille, nokkosperhosille tai muille pihan asukeille.