Kaikki Talotekniikan palvelut yhdestä osoitteesta

Suomen Talotekniikka (STT) on talotekniikan uudis- ja korjausrakentamiseen erikoistunut täyden palvelun asiantuntijayritys, jonka palveluihin kuuluvat kaikki LVISAK-, lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, automaatio-, kylmätekniikan- asennus- ja kunnossapitotyöt.

Suomen Talotekniikka liittyi alkuvuodesta kokonaan osaksi Saipu Oy:tä, ja nyt SaipuSTT -konserni työllistää eteläisen Suomen alueella yhteensä lähes 500 henkilöä.

Etelä-Savon alueella organisaatiomuutos tarkoittaa entistäkin tehokkaampaa ja toimivampaa yhteistyötä Mikkelin alueella toimivien yksiköiden välillä.

– Olemme olleet muutoksen äärellä jo pari vuotta ja nyt olemme sovittaneet eri toimintojamme yhteen. Pystymme toimimaan entistä ehompana yhdessä, ja etenkin energiatehokkuus sitoo meitä yhteen, Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy:n aluejohtaja Ari Himanen kertoo.

Talotekniikan palvelut saman katon alta

Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy palvelee asiakkaita pääsääntöisesti Etelä-Savon alueella ja työllistää tällä hetkellä noin 60 talotekniikka-alan ammattilaista.

Asiakkaina on kiinteistöyhtiöitä, yrityksiä, uudis- ja saneerauskohteiden rakennuttajia, julkisyhteisöjä, kuntia sekä kotitalouksia ja mökin omistajia.

Yritys tarjoaa nykyaikaisia talotekniikkaratkaisuja, jotka räätälöidään aina asiakkaan tarpeisiin sopiviksi. Asiakas saa kaikki talotekniikan palvelut helposti saman katon alta suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon, olipa kyseessä sitten peruskorjaamiseen, energiatekniikkaan, sähkö- tai lvi-asennuksiin liittyvä urakka. Kaikki projektit toteutetaan ammattitaidolla ja asiantuntemuksella.

– Palveluihimme kuuluvat isojen julkisyhteisöjen sopimusvuosihuollot ja ylläpidot, sähköautojen latausjärjestelmät sekä led-valaistuksen toteuttaminen, unohtamatta omakotitalojen ja kesämökkien sähköistystä ja talotekniikan toteutusta, STT Mikkelin Sähkö-yksikön päällikkö Satu Pulkkinen kertoo.

OptiGreen auttaa energia-asioissa

STT:n OptiGreen -palvelu tuottaa asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja käyttäjäystävällisiä ratkaisuja energiakustannusten pienentämiseen ja asuinmukavuuden parantamiseen. STT OptiGreen -asiantuntijat toimivat apuna kaikissa kiinteistön energiaratkaisuihin liittyvissä asioissa.

– Kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi poistoilmanlämmöntalteenoton, tarpeenmukaistetun ilmanvaihdon sekä lämmityksen avulla. Usein energiatehokkuutta parantavaan hankkeeseen sisältyy lämpöpumppulaitos sisältäen älykkään, reaaliaikaisen käyttötarpeen ja etäkäytettävän, kiinteistön ominaisuudet huomioivan kiinteistöautomatiikan, STT Mikkelin Talotekniikka-automaatio -yksikön päällikkö Tapani Janhunen kertoo.

– Rakennusautomaatio on vahvasti energiahankkeissa mukana ja sillä mahdollis - tetaan energiansäästö. Automaation kautta seurataan esimerkiksi veden-, sähkön- ja lämmönkulutusta ja toteutetaan reaaliaikaista energiankäytön kulutuksen ohjausta, Energia- ja kylmäyksikön päällikkö Jukka Kalliojärvi lisää.

Ota yhteyttä jo ennen projektin aloitusta

Suomen Talotekniikan asiantuntijoilla on pitkä kokemus ja yrityksessä noudatetaan konsernin korkeita laatukriteerejä.

– Pyrimme olemaan kehityksen kärjessä ja tulemme jatkossakin tarjoamaan nykyaikaisia, tulevatkin energiatehokkuusdirektiivit huomioivia ratkaisumalleja.

Talotekniikka on ottanut isoja harppauksia, ja se edellyttää jatkuvaa henkilöstön koulutusta ja kehitystä, tulevaisuuden parhaimpien ratkaisujen toteuttamiseksi, Kalliojärvi sanoo.

STT Mikkelin asiantuntijat palvelevat mielellään kaikissa kiinteistön talotekniikkaan liittyvissä asioissa. Yritykseen kannattaakin olla yhteydessä jo hankesuunnittelun alkuvaiheessa, jotta ammattilaisten asiantuntemuksesta saa parhaan hyödyn irti.

Ari Himanen, Aluejohtaja p. 045 6798880, ari.himanen@suomentalotekniikka.fi

Satu Pulkkinen, Yksikönpäällikkö - Sähkötyöt p. 044 750 7121, satu.pulkkinen@suomentalotekniikka.fi

Tapani Janhunen, Yksikönpäällikkö - Talotekniikka-automaatio p. 050 910 5424, tapani.janhunen@suomentalotekniikka.fi

Jukka Kalliojärvi, Yksikönpäällikkö – Energia-ja kylmätekniikka p. 040 071 2790, jukka.kalliojarvi@suomentalotekniikka.fi

Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy vaihde ja asiakaspalvelu p. 020 775 6570 suomentalotekniikka.fi

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Kiinteistö ja asunto-oikeuden tiimi lasse. jelekainen@lindblad.fi

Puh. 020 749 8170

Ilmalämpöpumput asunto-osakeyhtiössä

Sähkölämmitteisissä asunto-osakeyhtiöissä ja toisaalta kerrostaloyhtiöissä ilmalämpöpumpun asentaminen voi olla hyvinkin houkuttelevaa. Talvisin pumpulla voidaan saada kustannussäästöjä, jos huoneistossa on sähkölämmitys ja toisaalta kesäisin lämpöpumpulla on paljon edullisempaa ja tehokkaampaa jäähdyttää kuin perinteisillä ilmastointilaitteilla. Uusi oikeuskäytäntö on selkeyttänyt lämpöpumpun asennukseen liittyviä lakikysymyksiä.

Osakkeenomistajan muutostyö

Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan KKO

2021:32, että lämpöpumpun asentaminen osakkaan hallinnassa olevalle parvekkeelle on asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukainen muutostyö. Kyseisen lainkohdan perusteella osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa. Tällaisen muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. Tämä tarkoittaa siis, että osakkeenomistaja ei voisi asentaa asuinhuoneistoon esimerkiksi liiketoiminnassa tarvittavia kiinteitä järjestelmiä. Osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että muutostyö suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.

On huomioitava, että jos lämpöpumpun asentaa parvekkeelle, parvekkeen on nimenomaan yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluttava osakkeenomistajan hallintaan. Jos parveke on yhtiön hallinnassa, on yhtiöltä saatava muutostyöhön lupa. Asunto-osakeyhtiölain perustelujen mukaan huoneistokohtainen parveke mielletään osakkeenomistajan yksityiseksi alueeksi ja käytännössä on yleistä, että osakkeenomistajat tekevät erilaisia muutostöitä myös parvekkeella, jolloin parveke oletetaan osaksi huoneistoa, ellei nimenomaisesti yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Tällaiseen muutostyöhön ei siis tarvita yhtiön lupaa, mutta yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Ehtojen on oltava tarpeen rakennuksen vahingoittumisen tai muun haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi kieltää muutostyön, jos työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty. Korkeimman oikeuden ratkaisussa tarkasteltiin, oliko edellä kuvattu asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:n mukainen suostumuksen saaminen tarpeellista lämpöpumpun kohdalla. Korkein oikeus katsoi, että osakkeenomistajan muutostyöoikeus on parvekkeen osalta käytännössä suppeampi kuin huoneiston sisätilojen osalta, koska parvekkeen muutostyö voi useammin vaikuttaa yhtiön kunnossapitovastuuseen tai siitä voi aiheutua esteettinen haitta yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle (rakennuksen tai kiinteistön ulkoasun muutos, näkyvyyden kaven- tuminen) tai joissakin tapauksissa muutos voisi vähentää toiseen huoneistoon tulevan valon määrää. Korkein oikeus katsoi, että vaikka ulkoseinät yleensä asunto-osakeyhtiöissä ovatkin yhtiön vastuulla, muodostaa parvekkeella asunnon ja parvekkeen välillä oleva ulkoseinä sellaisen kiinteästi huoneistoon kuuluvan osan, että sitä koskee sama muutostyöoikeus kuin huoneiston sisäosia.

Korkein oikeus päätyi siihen lopputulokseen, että kun lämpöpumppu asennetaan parvekkeelle, sisäpuolelle eikä rakennuksen julkisivuun, ovat siitä osakkeenomistajalle koituvat hyödyt sen verran suuret verrattuna mahdollisiin yhtiölle koituviin haittoihin, ettei yhtiö voi sitä kieltää. Analogisesti katsoisin, että tämä koskee myös kohtuuttomien tai ankarien ehtojen asettamista asennukselle.

VÄLIOTSIKKO Muuta muistettavaa

Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen. Korkeimman oikeuden ratkaisussa ei tähän otettu kantaa, koska siitä ei ollut kysymys. Nyrkkisääntönä voitaneen pitää sitä, että asennuksesta tulisi tehdä ilmoitus, koska lämpöpumpusta on mahdollista joissain tilanteissa syntyä ääntä tai kondenssivettä, joka voi teoreettisesti vaikuttaa yhtiöön tai toiseen osakkeenomistajaan.