visuaalisen markkinoinnin ammattilehti
nro 2/2013
Onnistuneen messuosaston takaa löytyy osaava ja luova suunnittelija Ympäristövastuu messukeskuksissa Mistä on uudet kauppakeskukset tehty? Messu- ja somistusalan liitto ry www.messuliitto.fi
1
2
Messut ja somistus 2 • 2013
Säästetään vai satsataan? Ajan henki tällä hetkellä on supistamisen ja säästäminen. Valitettavasti se näkyy myös yritysten markkinoinnissa, ja siis myös messuilla. Markkinoinnin tarkoitus on lisätä myyntiä ja se olisi nähtävä kuluerän sijasta investointina tulevaisuuteen. Samaa ajatuskulkua jatkaen olisi messuosaston suunnitteluun panostaminen nähtävä messuilta saatavan tuloksen paranemisena. Näyttävä ja kiinnostava osasto ei usein ole paljonkaan – tai yhtään! – kalliimpi kuin kovalla tinkimisellä tehty, pliisu versio. Kaikki on kiinni osaavasta ja idearikkaasta suunnittelijasta: hän tietää miten niukallakin budjetilla voi saada aikaan hyvän lopputuloksen. Messurakentajilla on paljon käyttökelpoista tavaraa valmiina varastoissaan, kuten rakenteita, kalusteita, lattiapinnoitteita, valaistusmateriaalia, somisteita – joita on tar-
koituskin käyttää useaan kertaan ja useiden asiakkaiden osastoilla. Näitä hyödyntämällä, muuntelemalla ja lisäämällä uusia visuaalisia elementtejä kunkin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, ammattisuunnittelija voi loihtia upeita osastoja ilman että kustannukset kohoavat pilviin. Toinen hyvä keino pitää kustannukset kurissa on tehdä messuosastoja pitkällä tähtäimellä: vuosi- tai muu pitkän aikavälin kattava sopimus saman toteuttajan kanssa säästää rahaa, mutta myös aikaa ja vaivaa. Tämän vuoksi avausjuttumme tässä lehdessä keskittyy osasto-suunnitteluun. Lehden loppuosasta löydät kaikki Messu- ja somistusalan liiton jäsenyritykset, jotka ovat valmiina palvelukseesi! Uskoa tulevaisuuteen – sitä me kaikki nyt tarvitsemme. Kolme messujärjestäjää on panostanut tiloihinsa: Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella on uudistettu vanhaa ja rakennettu uutta. Ainakin nämä tahot
uskovat messujen tulevaisuuteen. Myös ensi helmikuussa pidettävä kansainvälinen kaupan alan ykköstapahtuma EuroShop on hyvässä vedossa, jo nyt näyttelytilaa on varattu enemmän kuin edellisillä messuilla kolme vuotta sitten ja siten käyttöön otetaan yksi halli lisää. Toivotaan että optimismi leviää laajemmallekin! Tästä syksystä alkaen listaamme tulevat messutapahtumat vain nettisivuillamme: vuoden 2014 messukalenterin löydät liittomme sivuilta www.messuliitto.fi.
Jari Harmoinen päätoimittaja
Master Golfin jäsenlehti
Tässä numerossa 2 • 2013 Messu- ja somistusalan liitto ry 29. vuosikerta • ISSN 1237-6280 JULKAISIJA Messu- ja somistusalan liitto ry Sirrikuja 3, 00940 Helsinki Sihteeri: Saija Marttinen, puh. 050 3797 356 info@messuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Jari Harmoinen, Sterla-Service Oy Puh. (09) 853 2266 jari.harmoinen@sterla.inet.fi TOIMITUSSIHTEERI Marketta Karivuo, Globex Oy Puh: 010 617 1301 marketta.karivuo@globex.fi Osoitteenmuutokset Saija Marttinen, 050 3797 356 sähköpostilla: info@messuliitto.fi TOIMITUSKUNTA Tiina Saine, Somistajayhdistys tiina.saine@stockmann.com Toni Kauppinen toni.kauppinen@nykypuu.fi Eriikka Kalliokoski eriikka.kalliokoski@messua.fi Pirjo Osanen pirjo.osanen@messukeskus.com
Onnistuneen messuosaston takaa löytyy Osaava ja luova suunnittelija..............................4 Syksyn Paras Messuosasto -kilpailu.......................8 Ympäristövastuu messukeskuksissa......................10 Sisustustoimittajat valitsivat parhaat messuosastot Habitare 2013 messuilla...............12 Mistä on uudet kauppakeskukset tehty................14 Kymmenen kysymystä ammattilaiselle: messuille tullaan myös viihtymään......................18 Messukeskukset uudistuvat................................20 Vähittäiskaupan maailmanlaajuiset design ja teknologiatrendit esillä EuroShop 2014 messuilla..............................................22
Paino: Uusimaa Oy
www.messuliitto.fi
3
Onnistuneen messuosaston takaa löytyy
Osaava ja luova suunnittelija Onnistunut messuosasto on näyttävä, yksilöllinen ja toimiva. Se erottuu edukseen ja tukee yrityksen brändiä ja imagoa. Messusuunnittelija on avainasemassa toteuttaessaan asiakkaan toiveet. Messu- ja somistusalan liitto järjestää vuosittain 3–4 kertaa eri messuilla Paras messuosasto-kilpailun. Haastattelimme kolmen näissä kilpailuissa hyvin menestyneiden jäsenyritystemme suunnittelijoita.
Teksti: Marja-Liisa Kinturi • Kuvat: Tekstissä mainitus yritykset • PIIRROSKUVAT: Cur t Hedman
Kyllä suunnittelijan rooli onnistuneen messuosaston toteuttamisessa on ratkaiseva. Ilman hyvää suunnitelmaa osasto on pahimmillaan pelkkiä rakenteita, jotka eivät tue asiakkaan tavoitetta millään tavalla, AD Juha Siekkinen Formaatti Oy:stä toteaa. Hän harmittelee sitä, että suunnittelu jää useimmiten kokonaisuudessa pimentoon: – Asiakas odottaa saavansa suunnittelun rakenteiden ohella. Siihen ei erikseen juuri budjetoida eikä panosteta. Varsinaiset suunnittelu- ja muotoilutoimistot saattavat sitä vastoin käyttää kokonaisuuden viilaamiseen huomattavastikin aikaa ja vaivaa. Isommat yritykset antavat messuosastojensa suunnittelun usein omalle mainostoimistolleen, jolloin suunnitteluun myös panostetaan enemmän.
Kustannustehokkuus on päivän teema Yrityksille messuosallistuminen on iso markkinointipanostus, josta halutaan luonnollisesti saada kaikki irti. Panos-tuotos-ajattelu on kaiken A ja O. Paineet ovat tänä päivänä kuitenkin kovat. Messusuunnittelija on hel-
4
posti puun ja kuoren välissä, kun budjeteista tingitään, mutta ei vaatimuksista. – Budjetit ovat tiukentuneet selvästi. Se näkyy monessa asiassa. Itse messuille osallistumista mietitään entistä tarkemmin. Osastokoot ovat pienentyneet, millä säästetään kustannuksia sekä tilavuokran että rakenteiden osalta. Osastoilla suositaan yksinkertaisempia ja keveämpiä rakenteita, suurikokoisia kuvatulosteita, kankaita ja yleisesti ottaen ratkaisuja, joilla saadaan kustannustehokkaasti näyttävä kokonaisuus, Mainos Visitor Oy:n suunnittelupäällikkö Terhi Poskela kiteyttää. – Siinä täytyy aika tarkkaan miettiä, mitä materiaalia voi tai ei voi käyttää ja miten niitä työstää. Hyvät ideat myyvät, mutta ne eivät yksin riitä. Kysytään myös, kuka pystyy ne toteuttamaan edullisimmin, vahvistaa Ständi Oy:n näyttelysuunnittelija ja alan veteraani Curt ”Curre” Hedman. Kustannustehokkuutta on edellytetty toki ennenkin, mutta Hedmanin mukaan kilpailu on ollut erityisen hintafokusoitunutta viimeiset kuusi vuotta. Samalla hän muistuttaa, että lennokkaiden ja toteutuskelpoisten ideoiden välillä on iso ero.
Avaruutta, esteettömyyttä ja turvallisuutta Suurimmat haasteet ovat Siekkisen mielestä aina erottuvuudessa: – Kun budjetit ovat pieniä, osastoista tulee helposti suorakulmaisia. Curre Hedman muistaa, että 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa miltei kaikki messuosastot perustuivat profiilirakentamiseen, standardoituihin palikoihin. - Niitä oli nopea ja helppo suunnitella ja rakentaa. 1990-luvulla muodot pyöristyivät. Tänä päivänä suositaan isoja printtejä, kankaita ja vastaavia ja muuten vallalla on hiukan kubistinen suoralinjaisuus sekä minimalistinen muotoilu, Hedman kertaa messuilmeen kehittymistä. Suunnittelijan ensisijainen tehtävä on ratkaista, miten asiakkaan toiveet ja tarpeet osastolla saadaan esille juuri heitä parhaiten palvelevalla tavalla: – Mitä toimintoja sinne pitää saada mahtumaan, tuodaanko siellä esiin tuotteita vai palveluja, toimiiko osasto ehkä pelkkänä kohtaamispaikkana, Terhi Poskela luettelee.
Messut ja somistus 2 • 2013
Ennen vanhaan osastosuunnitelmat piirrettiin k채sin
www.messuliitto.fi
5
Nykyisin puhutaan paljon myös esteettömyydestä. Osastolle pitää olla helppo tulla lastenrattaidenkin kanssa tai vaikka pyörätuolilla. Jos lattiaa on korotettu, se pitää varustaa luiskilla ja avaruutta on oltava niin paljon, että osastolla on helppo liikkua. Curre Hedmanin mukaan Suomessa suositaan muutenkin hyvin avoimia osastoja, sillä sisään ollaan hyvin arkoja tulemaan, ellei osastolle pääse joka puolelta helposti. Juha Siekkinen vahvistaa näkemyksen, joka on hänen mielestään samalla hyvin kulttuurisidonnainen: – Jokin aika sitten Tukholman markkinointimessuilla oli osasto, joka oli täysin suljettu. Seinissä oli vain pään mentäviä reikiä, joista ihmiset saivat kurkkia. Sinne oli valtava jono. Kaikki halusivat nähdä, miltä sisällä näyttää. Pohdimme silloin kollegojen kanssa, että Suomessa sinne tuskin kukaan uskaltaisi tai välittäisi mennä, sillä mehän olemme kansa, joka katsoo aina maahan. Esteettömyyteen liittyy myös turvallisuus, johon kiinnitetään nykyisin hyvin paljon huomiota. Kaikkien materiaalien on oltava paloturvallisia ja erityisesti kaksikerroksisissa ratkaisuissa huomiota kiinnitetään rakenteisiin ja kiinnityksiin.
6
on nimittäin pannut merkille, että kotimaiset yritykset haluavat logonsa esiin moneen paikkaan ja näkyvän joka suuntaan. – Ulkomailla yksi iso logo messuosaston seinässä riittää.
Yritysilme ja brändikäsikirja
Yhä useammin myös ulkomaisilla messuilla vaaditaan parempaa yleisnäkyvyyttä: – Monissa messutapahtumissa on nykyisin nk. 50 prosentin sääntö, eli osasto saa olla suljettu enintään 50-prosenttisesti suuntaansa. Jos osasto on siis 10 x 10 metrin kokoinen saareke, sen saa sulkea enintään 5 metrin pituisella seinällä suuntaansa, Hedman kertoo. Messuosastoilta paistaa hänen mielestään myös suomalaisten huono itsetunto. Hän
Jokaisella yrityksellä on brändinsä ja imagonsa, joiden tulee näkyä messuosastolla. Tarvittavat ohjeistukset messuosastoa varten löytyvät yleensä brändikäsikirjasta. – Sen puitteissa on sitten löydettävä kustannustehokkaasti näyttävin mahdollinen ratkaisu. Se on aina monen eri asian summa. Suunnittelijana minun tulee miettiä osasto kokonaisvaltaisesti – niin visuaalisesti kuin toiminnallisesti – mahdollisimman toimivaksi ja houkuttelevaksi annetuissa raameissa, Terhi Poskela painottaa. – Briiffipalavereissa käydään läpi konkretiaa: mitä osastolla pitää tapahtua, tarvitaanko siellä tiskiä, esittelytelineitä, tuoleja, neuvottelutiloja, miten asiakkaat saadaan viihtymään osastolla, tarvitaanko jotain pelejä tai arpajaisia, joista saadaan kävijöiden yhteystiedot, Juha Siekkinen luettelee.
Messut ja somistus 2 • 2013
Tekniikkaa suunnittelusta toteutukseen Tietotekniikka on messusuunnittelussa arkipäivää. Kun ennen luonnokset piirrettiin käsin ja piirustusten tyyli jo paljasti, kenen kynästä ne olivat lähtöisin, nyt kaikki käyttävät suunnittelussa samoja ohjelmia. Ja kun ennen osastoilla käytettiin painettuja kuvia, nyt monia hallitsevat liikkuvaa kuvaa näyttävät valtavat videoseinät tai kosketusnäytöt. – Valo- ja av-tekniikan käyttö on messuilla lisääntynyt todella valtavasti. Sitä kautta osastoille saadaan eloa ja liikettä, Terhi Poskela toteaa. – Tekniikan osuus kasvaa koko ajan: avtekniikka, liikkuva kuva ja kosketusnäytöt ovat tulleet jäädäkseen Juha Siekkinen vahvistaa, mutta muistuttaa samalla, että näyttö yksinään ei myy mitään, siihen pitää luoda myös puhutteleva sisältö. Sisältöjen toteuttamisessa yrityksen nettisivujen vieminen näytölle ei riitä alkuunkaan. Näyttelysuunnittelijat turvautuvat sisällöntuotannossa yleensä omiin kumppaneihinsa.
Suunnitteluun kannattaa panostaa
Mistä hyviä suunnittelijoita?
Heikko taloustilanne kurittaa sekä messurakentajia että heidän asiakkaitaan. Hedman on sitä mieltä, että jos yritys aikoo messuille mennä, siellä pitää myös näkyä. Pienemmänkin osaston saa hyvällä suunnittelulla näyttäväksi ja erottuvaksi. – Jos osasto on kovin pieni ja anteeksipyytävän näköinen, se ei bisnestä kasvata. Huonoina aikoina pitäisi itse asiassa mainostaa näyttävämmin, hän suosittelee. Messurakentajien ei toisaalta pitäisi kilpailla halvemmalla hinnalla, koska aina joku tekee sen vielä halvemmalla! Hedman suosittelee mieluummin panostamaan av-tekniikkaan ja osaaviin työntekijöihin. Hän on itse havainnut hyväksi esittely- ja myyntikeinoksi asiakkaalle pienen videosimulaation tekemisen osastolta. Se käy nykyohjelmilla melko vaivattomasti, ja asiakas saa siitä koko lailla fotorealistisen käsityksen, miltä osasto tulee näyttämään.
Onko meillä tarjolla riittävästi ammattitaitoisia ja luovia messusuunnittelijoita ja mistä uusia valmistuu? – Varsinaisesti messusuunnittelijoita ei kai kouluteta missään. Suurin osa saa varmaan oppinsa ammattikorkeakouluissa, erityisesti Lahden Muotoiluinstituutissa, eli heidät koulutetaan lähinnä muotoilijoiksi, minkä jälkeen he siirtyvät tänne 3D-puolelle, Juha Siekkinen vastaa. Aikaisemmin alalla oli hyvin vähän koulutettuja suunnittelijoita. Oppi oli haettu käytännön kokemuksen kautta. Nyt suurin osa suunnittelijoista on saanut muotoilijan koulutuksen. He hallitsevat hyvin visuaalisen suunnittelun, mutta eivät entisessä määrin rakennustekniikkaa. Juha Siekkinen jääkin miettimään, miksi teollisiin muotoilijoihin ja muotoilutoimistoihin kohdistettu kunnioitus ei tunnu ulottuvan messusuunnittelijoihin, joista suurin osa on valmistunut samoista korkea- ja ammattikorkeakouluista kuin kollegansa muun muotoilun alueilla. Parempi arvostus voisi tuoda alalle uusia, kunnianhimoisia nuoria osaajia. ■
Nykyisin suunnitelmat visualisoidaan 3D-ohjelmilla.
www.messuliitto.fi
7
Syksyn Paras Messuosasto-kilpailu Teksti: Jari Har moinen • Kuvat: Messujärjestäjiltä
Messu- ja somistusalan liitto järjesti kuluvana syksynä Paras messuosasto -kilpailun kahden eri messujärjestäjän tapahtumissa. Kilpailun tarkoituksena on korostaa ammattimaisen messusuunnittelun ja rakentamisen merkitystä onnistuneelle messuosallistumiselle. Kun osastot toteutetaan näyttävästi, niin myös koko messutapahtuman ilme kohenee.
8
Messukeskuksessa 1.–3.10. pidetty teknologia-alan messukokonaisuus kokosi alan ammattilaiset yhteen kolmeksi päiväksi. Teknologia 13 -kokonaisuuteen kuuluvat ammattimessut Automaatio, Elkom, Hydrauliikka & Pneumatiikka ja MecaTec. Kilpailun tuomariston muodostivat : Anne Karhola Hydrauliikka & Pneumatiikkayhdistyksestä, Elkomit toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää, Jan Sucksdorff Teknisen kaupan ja Palvelujen Yhdistyksestä ja Messu- ja somistusalan liiton edustajana Petri Vanhala. Alle 40 m² osastojen sarjan voitti Flextronics International Sweden, jonka osaston oli suunnitellut Per Olsson. Osastossa tuomariston huomiota kiinnitti tyylikäs värien valinta ja avoimuus. Normaalia matalamman tason
käyttö toimi osastolla hyvin tuoden pienelle osastolle avaruutta. Osaston puitteita voisi kuvata lähes minimalistisiksi, usein vähempi on enempi. Näytteilleasettajan brändi tuli hyvin esille, lisäksi takatilojen eristäminen muusta osastosta oli toiminnaltaan kekseliäs. Osaston murrettu sininen sävy erottui edukseen valkoisista naapuriosastoista hyvänä mielenkiinnon herättäjänä. Masino Oy valittiin voittajaksi yli 40 m² osastojen sarjassa. Osaston suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Ständi Oy. Myös tämä osasto kiinnitti tuomariston huomion tummilla rakenteilla, joita oli sopivasti kevennetty kullanvärisillä elementeillä ja yksityiskohdilla. Osasto oli yleisilmeeltään erittäin siisti ja tuotteet tuotu esille sekä
Messut ja somistus 2 • 2013
näyttävästi että erittäin hyvin valaistuna. Valojen kohdistus oli ammattimainen ja korosti hienosti tuotteiden metallista kiiltoa muuten tummassa ympäristössä. Tilankäyttö oli osastolla esimerkillisesti suunniteltu ja osaston eri tilojen rajaus oli tehty oivallisesti. Tumma osasto joka kuitenkin huokui lämpöä. Henkilökunnan toiminta ja palvelu alttius oli hyvä, lisäksi henkilökunnan asusteet oli mietitty osaston ilmeeseen sopivaksi ja kuitenkin asiakkaista erottuviksi. OMAKOTI-messut pidettiin 25.–17.10. Myyrmäki-hallissa, järjestäjänään Globex Oy. Koska messuilla oli runsaasti pieniä osastoja, kilpailun sarjat rajattiin alle ja yli 20 m². Tuomaristoon kuuluivat: Mikko Juva, Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK:n toimitusjohtaja ja Virpi Kokko, Vantaan Sanomien
www.messuliitto.fi
kustannusjohtaja. Messu- ja somistusalan liiton edustajana oli Jari Harmoinen. Alle 20 m² sarjassa palkittiin parhaana Nordean ja Huoneistomarkkinoiden yhteinen osasto. Suunnittelijana oli Minna Mäenpää Planex Oy:sta, joka myös rakensi sen. Osasto
oli avoin, päätysijainti oli hyvin hyödynnetty. Väritys oli pirteä ja raikas, kuten somisteetkin. Logot olivat selvästi esillä, ja tunnelma oli lämpimän kotoinen, joka lienee ollut myös tavoitteena. Valaistus oli riittävä, ja valkoinen lattia lisäsi sen tehoa. Suurempien osastojen sarjassa oli useita voittajaehdokkaita, ja niiden kohdalla tuomariston näkemykset menivät jonkin verran ristiin. Voittajaksi valitun KVIK-keittiöt osaston suunnittelusta vastasivat yrityksen omat suunnittelijat Henri Elers, Martti Jaakko ja Kjell Karlsson. Osasto oli siististi rakennettu ja kalustettu. Yleisväritys oli rauhallinen, josta esimerkiksi materiaalimallit tulivat hyvin esille. Langoista pingotetut tilanjakajat olivat hauskat. Ainoa parannusehdotus tulisi valaistuksen osalta: sitä kaivattiin lisää. ■
9
Ympäristövastuu messukeskuksissa KYSYMYKSET LAATI: Eriikka Kalliokoski
Ympäristövastuu on vastuuta yrityksen toiminnan vaikutuspiirissä olevasta ympäristövaikutusten hallinnasta. Käytännön asioita ovat mm. energian ja resurssien käyttö, jätteet ja kierrätys, hankinnat ja materiaalitehokkuus, logistiikka, liikkumisen ja liikenteen suunnittelu. Tavoitteena on luonnonvarojen tehokas käyttö, säästeliäisyys, vesien, ilman ja maaperän suojelu, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä vastuu yrityksen tuotteiden ja/tai palveluiden koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Aloitamme lehtemme tässä numerossa juttusarjan, jossa kartoitamme miten ympäristövastuu on huomioitu Suomen tapahtumakeskuksissa. Ensimmäisenä kysymyksiin vastasi toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messuilta.
10
Onko teidän organisaationne jokapäiväisessä toiminnassa otettu huomioon ympäristövaikutusten hallinta? Tampereen Messujen päätösten teon yhteydessä pyritään aina huomioimaan myös ympäristövaikutukset. Tampereen Messut on Ekokumppanit Klubin jäsen. Tätä kautta saamme tietoa ja vinkkejä organisaatiomme ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämisestä. Materiaalihukan minimointi ja jätehuollon tehostaminen ovat meille tärkeitä. Tapahtumien ohessa syntyvä pahvi-, paperi-, kartonki-, ongelma-, sekä puujäte kierrätetään. Messujen näyttelyosastoilla käytettävä profiiliseinäjärjestelmä on täysin uudelleen käytettävä, ja samoja rakenteita käytetään useissa tapahtumissa. Kierrätämme myös Tampereen Messujen toimistossa syntyvän paperi-, pahvi-, kartonki- sekä ongelmajätteen. Tulevaisuudessa tulemme investoimaan lajittelu- ja kierrätyskalustoon yhä enemmän. Kiinnitämme huomiota myös yhteistyökumppaneidemme ja alihankkijoidemme ympäristövaikutusten hallintaan. Esimerkiksi Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen ravintolatoimijan Finnrestan toivomme käyttävän mahdollisimman paljon lähiruokaa. Lisäksi Finnresta kierrättää kaiken pahvin, lasin, pienmetallin sekä luonnollisesti biojätteet. Siivousyhteistyökumppanimme SOL:in henkilökunta on perehdytetty
kierrätykseen ja on ympäristövastuullinen toiminnassaan. Oman organisaatiomme sisällä olemme ottaneet hiljattain käyttöön Microsoftin Lync-ohjelman, joka mahdollistaa helpot etätapaamiset. Kannustamme työntekijöitä myös etätöihin. Liikkumisessa suosimme julkisia liikennevälineitä. Meille on tärkeää, että messukeskukseen pääsee hyvin bussilla, ja järjestämme tapahtumiemme ajaksi ylimääräisiä bussivuoroja, jotka monesti ovat myös ilmaisia. Tapahtumiin joihin saapuu paljon vieraita Tampereen ulkopuolelta bussit lähtevät Tampereen rautatieasemalta, jotta ulkopaikkakuntalaisten messuvieraiden olisi helppo saapua Tampereelle junalla.
Kuinka kauan yrityksessänne on huomioitu ympäristövastuuseen liittyviä asioita? Viime vuosina tietoisuus ympäristövastuullisuudesta on lisääntynyt ja tulevaisuudessa uskomme paneutuvamme siihen yhä paremmin.
Käydäänkö yrityksessänne säännöllisesti läpi ympäristövastuun alle kuuluvia asioita (esim. miten toiminta on järjestetty, arvioidaan tuloksia, mietitään parannustoimenpiteitä)? Aina tarvittaessa.
Messut ja somistus 2 • 2013
Onko henkilökuntanne koulutettu / sitoutettu jotenkin tähän toimintaan? Tampereen Messut on Ekokumppanit Klubin jäsen, ja tätä kautta avainhenkilöitämme on koulutettu ympäristöasioissa.
Onko yrityksellänne ympäristö- tai energiamerkkejä /-sertifikaatteja? Uusi syyskuussa valmistunut E-hallimme on rakennettu A-energialuokkaan. Sen yhteyteen rakennettu logistiikkakeskus vähentää alihankkijoidemme liikennöintiä alueella huomattavasti.
Ovatko ympäristövastuuasiat tärkeitä teidän asiakkaillenne? Kysytäänkö niihin liittyvistä asioista? Yhä enenevässä määrin.
www.messuliitto.fi
Onko toimintanne seurauksena nähtävissä selviä tuloksia, hyötyjä ympäristön kannalta?
uusi tehokas pahvipuristaja vähentää tyhjennyskuluja.
Meille on ollut aina tärkeää messukeskusta laajentaessamme ympäristön huomioon ottaminen. Rakennushankkeita suunnitellessa olemme keskustelleet lähialueen asukkaiden kanssa ja ottaneet heidän mielipiteensä huomioon.
Onko jotain muuta, mitä haluaisitte kertoa yrityksenne ympäristövastuusta?
Onko toimintanne seurauksena nähtävissä selviä tuloksia, hyötyjä yrityksenne kannalta? Uskomme, että järjestämämme bussikuljetukset tapahtumiin vaikuttavat positiivisesti kävijämääriin. Julkisen liikenteen suosimisesta olemme saaneet sekä yleisöltä että Tampereen kaupungilta hyvää palautetta, joten niillä on myös positiivinen vaikutus yrityskuvaamme. Lisäksi ympäristön huomioon ottamisella on suora rahallinen hyöty, kun menot laskevat esimerkiksi energiatehokkuuden kasvun myötä. Myös
Pyrimme myös tapahtumiemme yhteydessä ympäristötietoisuuden levittämiseen. Esimerkiksi 11.–12.9. pidetyillä kaivosteknologian EuroMining-messuilla jaettiin historian ensimmäinen Vuoden Ympäristöteko-palkinto. Palkinnon sai kairausurakoitsija Oy Kati Ab Kalajoki (KATI). Kaivosalan uuden tunnustuspalkinnon voi saada kaivosalan toimija, joka huomioi esimerkillisesti ympäristöasiat toiminnassaan. Palkintoraati mainitsee perusteluissaan, että KATI:n ympäristöjärjestelmän sertifioiminen ensimmäisenä kairausurakoitsijana Pohjoismaissa, henkilökunnan sitoutuneisuus ympäristöarvoihin ja itse kehitetty tehokas kairauslaitteisto ratkaisivat palkinnon saajan. ■
11
XS: Roomage
Sisustustoimittajat valitsivat parhaat messuosastot Habitare 2013 messuilla 12
Messut ja somistus 2 • 2013
S: Studio Helsinki
Habitare-messujen neljä parasta osastoa: XS: Roomage • Perustelut: Hauska ja kekseliäs tilankäyttö, joka saa hyvälle tuulelle. S: Studio Helsinki • Perustelut: Kotimaisten muotoilijoiden ilmava, yksinkertaisilla elementeillä rakennettu kiinnostava tila. M: Lundia • Perustelut: Kodikas ja kutsuva. Raikas ote vanhaan tuttuun tuotteeseen. L: Balmuir • Perustelut: Rennon ylellinen. Tuotteensa näköinen houkutteleva kokonaisuus.
M: Lundia
L: Balmuir www.messuliitto.fi
13
Mistä on uudet kauppakeskukset tehty Teksti ja Kuvat: Tiina Saine
Pääkaupunkimme kupeessa kaupan maailmassa on herkullinen tilanne haastavista ajoista huolimatta. Nyt on reilusti täysin uutta ja suuren remontin kokenutta uusittua kaupallista tilaa asiakkaiden vallattavana. Kokonaan uusi kauppakeskus Kaari on avannut ovensa lokakuun puolessa välissä Kannelmäkeen sekä ilmeensä lähes kokonaan sisäpuoleltaan uusinut Itis on iskussa joulukauppaan vaikka työt jatkuvat vielä pitkälle ensivuoteen. Keskukset liikkeineen tuovat varmasti mukanaan uutta positiivista tuulta myymälöille, vaikka moni asiakas onkin siirtynyt nettikauppojen sivuja selailemaan.
Kylä – ravintolamaailma houkuttelee viihtymään tilassa Orlen toteuttamalla fantasia maailmalla. Sulassa sovussa rinta rinnan ovat jäätelökioskit, italialaiset pastat ja englantilainen pubi.
14
Messut ja somistus 2 • 2013
Minulla on ollut ilo ”koluta nurkkia” hieman Helsingin länsi- ja itälaidalla sekä haastatella molempien keskuksien energiaa pursuavia vetäjiä. Itiksen kauppakeskusjohtajana työskentelevä Kirsi Feirikki on ollut projektissa mukana 1,5 vuotta ja uskoo kehitystyön jatkuvan vielä pitkälle, vaikka ulkoiset puitteen alkavat olemaan kunnossa. Asiakkaan matkaa Itikseen ja sieltä pois tutkitaan tarkkaan. Kaaren Kaj Grahn luottaa positiiviseen vireeseen ja muutama vuosi sitten jo syntyneeseen myymälämixiin. Hän on ollut projektissa mukana alusta asti ensin Prisman johtajan roolissa ja vuodesta 2011 koko kauppakeskuksen puitteissa.
Numeroista ja surffailusta somessa Molemmat keskukset kantavat kortensa rohkeasti kekoon sosiaalisen median ja mobiilisovellutusten maailmassa. Heidät tavoittaa vähintään Facebookista ja YouTubesta sekä useiden muidenkin kanavien kautta. Vuorovaikutteisissa keskuksissa asiakkaita aktivoidaan kuvaamaa omia kokemuksiaan kappakeskuksien pyörteissä tai Helsingin Design Week- yhteistyön merkeissä 3D illuusioiden äärellä lähettämällä kuvaterveiset somen kautta kotiin tai yleiseen jakoon. Monikanavaisuus ja – muotoisuus näkyy ja vaikuttaa kaikkialla! Mistä on sitten itse kauppakeskukset tehty? 150+ myymälää, 20+ ravintolaa, 50+ palvelua tai 1 hypermarketti ja 79 muuta, 3 vapaaajanliikettä ja 77 muuta, 16 muodin mekkaa ja 64 muuta liikettä. Markkinoinnin ammattilaiset uskovat lukuihin ja kilpailevat toisistaan positiivisessa vireessä viljeltävällä numero -sanaleikeillä. Itis satsaa tasalukuihin plussalla höystettynä mainostoimisto Dynamon aloittaman uuden nimen lanseerauksen jälkeen ja BOB Helsingin jatkaessa brändi ilmeen luotsaamista. Kaari laittaa aivot raksuttamaan pienillä laskutoimituksilla TBWA/Integer ja
www.messuliitto.fi
HOK-Elannon markkinointiosaston ohjeistamana.
Valon väreistä, keltaisesta ja valkoisesta
Itiksen lasikatto on päässyt oikeuksiin kauppakeskuksen vuosien kerrostumien putsaamisen myötä ja joulunsomisteet ovat linjassa uuden ilmeen iloisen värimaailma kanssa.
Kauppakeskuksen taivaita hipovan sisäänkäynnin edessä linjakkaat pyörätelineet houkuttelee valitsemaan autoilun sijaan ekologisempia liikkumismuotoja.
HOK-Elannon mittavin hanke taloudellisesti ja neliömetreiltään Kauppakeskus Kaari sai ensimmäiset ajatukset jo vuonna 2006 mahtavan sijaintinsa ja suurien asiakas virtojen äärellä Kannelmäen jo perinteisen markettipaikan kupeeseen. Rakentaminen aloitettiin heti seuraavana vuonna 2007. Kauppakeskus syntyi paloissa, joista ensimmäisen osan avaus oli 2009, seuraava vaihe jättimäinen Prisma valmistui 2011 ja nyt koko kokonaisuus 2013. Liiketilaa on yhteensä 46 500m2 ja kokonaispinta-alaa kaiken kaikkiaan 101 000 neliömetriä. Kauppakeskus on pääkaupunkiseudun viidenneksi suurin ja koko suomen yhdeksänneksi suurin. Urheilutermeillä määritettynä sen sisään mahtuisi kahdeksan täysimittaista jalkapalokenttää. Alueelta löytyy parkkipaikat 1700 autolle ja ekologisesti suositaan pyöräilyä yli 600 paikalla, sähköautoja unohtamatta. Liikenne järjestelyt alueella ovat työn alla, mutta varmasti yksi isoimmista haasteista tavoittaa tämä kompleksi. Kauppakeskus tekee töitä tämän eteen hartiavoimin omalla kustannuksellaan jo nyt joulukauppaa helpottaakseen. Vuosina 2017-18 on tiedossa parannuksia isompien liikennejärjestelyiden puolesta, joista kaupunki vastaa. Kauppakeskuksen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Innovarc Oy ja pääsuunnittelijan on toiminut Timo Könönen. Kauppakeskuksen johtajalla Kai Grahnilla on myös ollut nyrkit syvällä savessa kolmatta vaihetta suunniteltaessa mm. myymälä mixin ja niiden sijoittelusta päätettäessä. Ikkunapintoja, luonnonvaloa, valon väriä keltaista ja valkoista on käytetty reippaalla otteella raikkaita tiloja suunnitellessa. Suurien sisäänkäyntien ja digitaalisuuden on ajateltu tuovan tuulahdusta
15
Mistä on uudet kauppakeskukset tehty suuresta maailmasta. Kaaren valttikorttina toimii varmasti hieman erilainen visuaalisesti elämyksellinen Kylä – ravintola-alue. Alueelta löytyy moneen makuu erilaisia vaihtoehtoja pienempien tai suurempien ihmisten tarpeisiin jäätelökioskista pubiin. Yleisten tilojen opastaminen on otettu myös hauskasti haltuun hieman perinteistä poikkeavalla tavalla. Kaaren nimi on saanut alkunsa sijainnistaan Kaarelan alueesta sekä Kehä Ykkösen kaarella olosta. Nimi symbolisoi Grahnin mukaan myös ”heidän tapaansa puhua, hymyilevää ja raikasta keskusta. Hymy elää meissä! Asiakkaat ovat lähellä ja kaaren alle on hyvä kokoontua.” Kaari kuvastaa myös kehitystä. Arjesta halutaan mahdollisimman mutkatonta. Kannelmäkeläisten olohuoneeseen toivotaan vilskettä Meilahdesta Hämeenlinnantietä pitkin aina Nurmijärveltä asti. Kauppakeskus tavoittelee 6,5miljoonaa kävijää vuodessa. Palvelun tarjonnan lisäksi satsataan tapahtumiin, musiikkiesityksiin sekä erilaisiin tempauksiin. Pitkänä avajaisviikonloppuna paikalle saatiin lähes Turun kaupungin verran asiakasvirtaa 160 000 uteliaan kävijän kera.
Kansainvälisestä osaamisesta ja vaihtuvasta ilmeestä Pohjoismaiden suurin kauppakeskus on syntynyt useammassa vaiheessa ja kokenut jo monta ilmeen muutosta matkansa varrella. Itäkeskus sai alkunsa jo 1984, muutama vuosi metron silloisen päätepysäkin valmistumisen jälkeen nykyisellä Pasaasin osuudella ja 22 000 neliöllään, toinen vaihe Bulevardi valmistui 1992 ja kolmas vaihe Piazza avattiin 2001. Kymmenen vuotta myöhemmin Itiksessä aloitettiin iso ilmeen uudistus tähdäten kaikilla mittareilla mitattavaan Suomen johtajuuteen. Samalla haluttiin pureutua eteen tulleisiin haasteisiin. ”Parkkipaikat ruutuja myöten olivat käyneet pieneksi ja pimeiksi sekä vuosikymmenien saatossa eri kerrostumat olivat tehneet kauppakeskuksesta tunkkaisen ja visuaalisen kaaoksen” kauppakeskuksen johtajan Kirsi Feirikin sanoja lainatakseni. Suunnittelu tälle isolle muutokselle lähti käyntiin 2010 kauppakeskuksen omistavan hollantilaisen kiinteistösijoitusyhtiö Wedelhaven toimesta. Yritys käynnisti yleisen kiinnos-
tuksen kansainvälisillä markkinoilla suomalaisia kauppakeskuksia kohtaan kaupoillaan Itäkeskuksesta jo 2002. Itiksestä halutaan tehdä suuruuden lisäksi nyt myös kaunein. Tämän toteuttamiseen panostetaan yli 90 miljoonan euron budjetilla. Lisää kaupallisia neliöitä muutoksien myötä saadaan 11 000. Suuri rakenteellinen muutos saatiin aikaan vanhan tilaa voimakkaasti jakavan paloseinän purkamisella, joka on korvattu nykypäivän teknologian mahdollistavalla paloverholla. Tämä vaati pitkää kehitys- ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kansainvälistä ja ajanhermoilla olevaa otetta vahvistamaan apuja otettiin Lontoota useammaltakin taholta. Designtoimisto Wildwood Creative on vastannut uudesta värikkäästä ja positiivisesta ilmeestä ja kauppakeskuksen konseptisuunnittelusta arkkitehtitoimisto Haskoll, jolla on paljon kokemusta ja näyttöjä juuri kaupallisten ympäristöiden suunnittelijana. Kotimaisena yhteistyökumppanina projektissa toimii Parviainen Arkkitehdit Oy. Nyt voi parkkeerata isompiin ruutuihin, valoilla ja väreillä opastettuun tiloihin noin 2 000 auton voimal-
Kauppakeskuksen kioskien ja informaatio elementtien kovien materiaalien sekä suorien linjojen rinnalla pehmeyttä tuovat paljon positiivista palautetta saaneet iloisen väriset, sulavalinjaiset lepopisteet. 16
Messut ja somistus 2 • 2013
la. Asiakkaan ovat löytäneet pitkään kadoksissa olleen upean lasikaarellisen katon, joka pääsee aivan uudella tavalla oikeuksiin avarantilan, uusien materiaalien ja valaistuksen myötä. Valtavat joulupallot ja hiutaleet täydentävät bulevardin ilmettä viimeistellysti brändi ilmeen väreissä. Muotipainotteinen keskus haluaa tarjota asiakkailleen myös aina uutta. Tämän mahdollistaa ”kioskit” ja muuttuvat myymälätilat joita voi vuokrata erilaisilla jaksoilla vaikka pop up myymäläksi tai muutamaksi päiväksi uuden desig-tuotteen lanseeraukseen. Näiden pisteiden ympärille on tarkoitus rakentaa myös erilaisia teemoja sesonkien mukaan. Tuttujen ketjujen ja myymälöiden lisäksi löytyy myös useampi kymmen pienempi yrittäjä tuomassa persoonallista leimaa keskuksen valikoimaan. Tallinnan aukion tori ja kehitystyö kaupungin kanssa jatkuu. Koeluonteinen kauppakeskukselle aukion vuokraaminen niitti hyvää kokemusta ja sitä jatketaan nyt useamman vuoden sopimuksella. Ensi kesänä tilasta päästään nauttimaan entistä paremmin terassien ja torimyynnin voimin. Kokonaisuudessaan kauppakeskus valmistuu 2014 joulukauppaa, kun keskus täyttää pyöreät 30 -vuotta. Työn alla on vielä Stockmannin tavaratalon alta vapautunut tila, heidän muutettua kappakeskuksen päätyy uusiin tiloihin. Näihin keskeiselle paikalle vapautuneisiin neliöihin saadaan lähes 20 liikettä vielä lisää.
Kohtaamisista ja työpaikoista Molemmat keskukset ovat tehneet paljon taustatyötä ja asiakkaille toiminnalliset kokonaisuudet kilpailevat toisistaan. Keskuksien liikkeet otetaan mukaan ja sitoutetaan toimintaan ja suunnitteluun. Usko kauppakeskuksien voimaan ja siihen, että haluamme tämän sähköisen median vastapainoksi nähdä ja tulla nähdyksi julkisilla paikolla, kokeilla ja tunnustella tuotteita on kova. Kauppakeskuksiin tullaan asioimaan ja viihtymään ja ne toimivat nykypäivän torina. Tämä kaikki on varmasti totta. Kuinka nämä kauppakeskukset jaksavat innostaa uutuuden viehätyksen ja joulukaupan jälkeen – nähtäväksi jää. Itis tarjoaa työpaikan yli 2 000 ihmiselle ja Kaaren kauppakeskus tarjosi uusia paikkoja sekä työllistää yli 300 kaupan ja ravintolan työntekijää, Joten toivoa sopii, että kauppa käy… ■
www.messuliitto.fi
Kaaressa elämästä toivotaan mutkatonta, vaikka kauppakeskuksen linjat kulkevatkin nimensä mukaisesti enemmän tai vähemmän kaarella.
Jack&Jones on tehnyt upean myymälän Itikseen. Uusin konsepti noudattelee hienosti tila tilassa periaatetta ja myymälän sisällä on useampi pienempi maailma mielenkiintoisine materiaaleineen.
17
Kysymyksiä ammattilaiselle
Messuille tullaan myös viihtymään KYSYMYKSET LAATI: Marketta Karivuo
Juttusarjassamme esitämme kysymyksiä messuja kiertävien yritysten ammattilaisille ja erityisesti niille, joilla on tärkeä rooli messuosaston toteutuksessa. Tässä jutussamme kysymysten kysymyksiin vastaa Nordean myyntipäällikkö Pirjo Tuomala-Vilja
Minkälaisessa yrityksessä työskentelet? Toimin pankki- ja vakuutusalan yrityksessä
Mitä kuuluu toimenkuvaasi ja kuinka paljon messujen järjestelyt vievät aikaasi työajasta? Toimenkuvaani kuuluu mm. erilaisten asiakastilaisuuksien ja tapahtumien järjestely mm. messut. Messujen järjestely vie työajastani n. 15%
Mikä on messujen osuus muusta markkinoinnista? Messujen osuutta muusta markkinoinnista on vaikea sanoa, koska isossa talossa on useita projekteja, jotka liittyvät markkinointiin. Minun työssäni messujen osuus on n. 20%
Kuinka monille messuille osallistutte vuodessa? Minun tiimistäni osallistumme n. 8-10 messuille vuositasolla.
Kuinka aikaisin ennen messuja teette osallistumispäätöksen?
Millainen tiimi teillä osallistuu messujen käytännön valmisteluihin? Meillä osallistuu yleensä neljän hengen tiimi valmisteluihin. Onko teillä tietty messuosastoilme jokaisella messulla ja jos niin, kuinka kauan pidätte samaa ilmettä? Meillä ilme vaihtuu lähes joka kerta. Aina on pohdittava mikä nyt tässä markkinatilanteessa on se paras ”vetonaula” ja ajankohtainen asia johon on hyvä rakentaa ilmettä.
Onko messuosastot suunniteltu osana muuta markkinointia ja liittyykö messuihin myös muuta tukimarkkinointia? Lehtimainontaa, kutsuja, muuta? Messuosaston suunnittelu on osa muuta markkinointia ja niihin liittyy usein kutsuja, puheenvuoroja ja mainontaakin.
Onko teillä eri painotuksia tai teemoja eri messuilla? Messuista riippuen painotamme eri asioita ja teemoja. Kaikki riippuu siitä millaista asiakaskuntaa messuilla vierailee. Mikä tuote/palvelu saattaisi olla sopiva tähän kohderyhmään. Mikä asia on juuri nyt ajankohtainen ja on hyvä tuoda esiin messuilla jne.
Päätös syntyy 8kk–10 kk ennen messuja.
Kuinka suuri merkitys on osaston sijainnilla ja koolla menestykseen messuilla? Sijainnilla ja osaston koko ”olemuksella” on ratkaiseva merkitys asiakkaiden kohtaamisessa ja menestyksessä. Näitä asioita on aina pohdittava tarkkaan ja myös uusiutuminen on tärkeää. Vanha sananlasku ”hyvin suunniteltu on puoleksi tehty ” pätee tässäkin.
Koulutatteko henkilökuntaanne messuille? Kyllä tämä on tärkeä asia.
Millä tavalla herätätte messuyleisön mielenkiinnon messuilla? Tarjoukset, lahjat, esiintyjät, joku muu huomionherättäjä? Mielenkiinnon herätämme, messuista riippuen, hieman eri tavoilla. Joskus pidämme esim. mukaansa tempaavan kilpailun, joka liittyy
18
Messut ja somistus 2 • 2013
kysymyksiä ammattilaiselle messuteemaamme. Usein meillä on jotain pientä giwe away – materiaalia mukana. Kaikkein tärkein on kuitenkin asiakaslähtöinen, ystävällinen ja oikeasti välittävä messuvieraiden jututtaminen osastolla sekä oman porukan halu ja innostus tehdä töitä messuosastolla.
Millaiset ovat mielestäsi hyvät ja onnistuneet messut? Onnistuneet messut ovat hyvin markkinoituja eri kanavissa. Hyvät messut ovat ajoitettu oikeaan ajankohtaan ja niiltä löytyy riittävästi mielenkiintoisia näytteilleasettajia. Messuorganisaation pitää toimia näytteilleasettajiin päin kuin ”ajatus”. Messujen olisi hyvä myös uudistua aika ajoin, ettei kangistuta vanhoihin kaavoihin. Messuille tullaan myös viihtymään aivan kuin kauppakeskuksiin nykyään. Olisi hyvä jos tähän asiaan jatkossa kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Mitä arvaat, mihin suuntaan messuala kehittyy? Mielestäni messut tulevaisuudessa voivat olla entistä enemmän kohdennettuja, syvemmälle meneviä ja siten sopivampia hieman pienemmälle asiakaskunnalle. Lisäksi näillä messuilla voisi olla vaikka jotain viihteellistä asiaan liittyvää asiaa, esitystä mukana.
Klikkaa vuoden 2014 messutapahtumat
www.messuliitto.fi www.messuliitto.fi
19
www.lahdenmessut.fi
Messukeskukset uudistuvat Kolmen merkittävän messujärjestäjän tiloja on uusittu. Messukeskukset Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella ovat valmiit ottamaan vastaan näytteilleasettajat ja messuvieraat entistä ehommissa puitteissa. Suuret ihmismassat aiheuttavat paljon haasteita: sujuva sisäänkäynti, selkeät opasteet ja riittävät pysäköintipaikat tekevät messukäynnistä miellyttävän. Positiiviseen kokonaiselämykseen vaikuttavat myös messukeskuksen eri tilojen visuaalinen ilme sekä monipuoliset ravintola- ja muut palvelut.
Teksti: Jari Har moinen • Kuvat: messujärjestäjiltä
Lahdessa uudistettiin vanhaa ja rakennettiin uutta Hallikokonaisuus muodostuu eri aikoina valmistuneista rakennuksista, joista vanhin on v.1981 rakennettu Suurhalli. Lahden Messukeskuksessa uudistettiin täysin entiset hallit ja rakennettiin kokonaan uusi 2000 m² kokoinen Vesijärvi –halli. Nyt käytössä on tilaa yhteensä 20 000 m².
20
Urheilu- ja messukeskuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit Oy. Suunnittelun lähtökohtana oli eri rakennusten julkisivujen yhtenäistäminen ja sisäänkäynnin korostaminen. Tavoitteena oli myös eri tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys, sekä niiden soveltuminen vaihtelevasti urheilu- ja messukäyttöön. Tilat soveltuvat nyt tekniikaltaan ja muuntuvuudeltaan mitä moninaisimpiin tilaisuuksiin: messuihin ja näyttelyihin, kon-
sertteihin, kongresseihin ja kokouksiin, yritys- ja asiakastilaisuuksiin sekä TV-tuotantotiloiksi.
Helsingin messukeskuksen jättiremontti valmistui Messukeskus on uudistanut viime kevään ja kesän aikana sekä tilansa että visuaalisen ilmeensä. Messukeskuksen Galleria, miljoonan vuosittaisen kävijän yhteinen olohuone, sa-
Messut ja somistus 2 • 2013
neerattiin kokonaisuudessaan. Pysäköintitalon puoleinen pohjoinen sisäänkäynti laajeni. Kasvojenkohotus ylsi myös kongressisiiven puolelle, jossa uudistettiin aulatilat ja pääkokoussali. Galleria on Messukeskuksen sydän, joka palvelee messuvieraita kaikissa tapahtumissa. Jättimäinen aulatila sijaitsee hallien välissä, ja sieltä löytyy valtaosa Messukeskuksen ravintola-, kahvila- ja kioskipalveluista. Kesän aikana Galleria koki täydellisen muodonmuutoksen, kun pintamateriaalit, värit, valaistus ja kalusteet uusittiin. Uudistusten myötä Messukeskuksen ravintolamaailma monipuolistui. Tarjonta uudistettiin yhteistyössä Messukeskuksen ravintolapalveluista vastaavan Fazerin kanssa. Messukeskus sai myös modernin ja pohjoismaisittainkin ainutlaatuisen näyttävän mainosnäyttöjärjestelmän. Mainosnäytöt palvelevat Messukeskuksen miljoonaa vuosittaista kävijää joustavasti ja tarjoavat uusia näkyvyysmahdollisuuksia näytteilleasettajille ja kumppaneille.
Kongressisiivessä uudistettiin aulatilojen ja pääsalin, 1 100-paikkaisen kokoustilan pinnat, materiaalit, valaistus ja aulakalusteet. Muunneltavan valaistuksen ansiosta kokoustilan ilme voidaan ”väripestä” tilaisuuden teeman mukaiseksi tai esimerkiksi tilaisuutta isännöivän yrityksen tunnusväreillä.
Tampereelle uusi halli tapahtumille ja messuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen valmistui syyskuussa 2013 uusi E-halli. Messuilla hallista käytetään kansainvälisen tavan mukaan nimeä E-halli, mutta muissa tapahtumissa se tunnetaan nimellä TähtiAreena. Halli tarjoaa jatkossa nykyaikaiset puitteet erityisesti yritystapahtumille, juhlille, konserteille, messuille, näyttelyille ja muille mittaville yleisötapahtumille. E-hallin 11 223 neliötä sisältävät 5263 neliötä näyttelytilaa, 3103 neliön logistiikkakeskuksen tapahtumien ali-
hankkijoiden varasto- ja tuotantotiloiksi sekä ravintolatiloja. Hallin arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy. E-halli oli ensimmäisen kerran käytössä kansainvälisillä EuroMining-kaivosteknologiamessuilla syyskuussa. Hallin avajaiskonsertti pidettiin 12.10.2013. Loppuunmyydyn Tampere Live -konsertin tähtiesiintyjät PMMP, Cheek ja Anna Puu kokosivat TähtiAreenaan 3100 juhlijaa. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta on muodostunut keskeisen sijaintinsa ja hyvän tavoitettavuutensa ansiosta tärkeä tapahtumakeskus, jolla on suuri merkitys Tampereelle ja Pirkanmaalle sekä koko Suomelle. Uusi nykyaikainen E-halli täydentää tiloja ja palveluita parantaen hallien käytettävyyttä ja toimintojen samanaikaisuutta. Uusi halli tulee olemaan erilaisten tapahtumien ensisijainen järjestämispaikka.
www.tampereenmessut.fi www.messukeskus.com
www.messukeskus.com
www.messuliitto.fi
21
Vähittäiskaupan maailmanlaajuiset design- ja teknologiatrendit esillä EuroShop 2014 messuilla Teksti: Ulrich Spaan, SVP EHI Retail Institute Köln/Düssedor f • Kuva: messujärjestäjältä
Maailmanlaajuinen vähittäiskauppa-ala on nyt vuosikymmenen suurimpien haasteiden edessä. Perusteelliset muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä, nopea teknologinen muutos, joka vaikuttaa massiivisesti sekä yritysten sisäisiin prosesseihin että kuluttajakontakteihin, alan jatkuva globalisaatio ja täysin uusien myyntimuotojen syntyminen edellyttävät kaupalta vahvaa yrittäjyyttä, luovuutta ja innovaatiovalmiutta, jotta ne myös tulevaisuudessa voivat olla markkinoilla menestyksekkäästi.
22
Messut ja somistus 2 • 2013
yksi suurimmista teknisistä ja organisatorisista haasteista tulevina vuosina.
Yleiset trendit Kaupan rakenteet muuttuvat monissa maissa pysyvästi: Kyllästetyillä markkinoilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa tulevat liikepaikat vähenemään, liikkeiden lukumäärä pienenee. Pitkän perinteen kauppayritykset, jotka ovat viime vuosina laiminlyöneet muuttuviin markkinaolosuhteisiin sopeutumisen, katoavat markkinoilta. Samanaikaisesti tulee uusia pelaajia, jotka ovat verkossa ja kiinteällä liikepaikalla ja saavat pisteitä innovatiivisilla valikoimilla ja myymäläkonsepteilla. Jo viime vuosina on ollut nähtävissä, että teollisuusyritykset yhä enemmän investoivat omaan vähittäiskauppamyymälään. Etenkin muotialalla tämä trendi jatkaa etenemistään ja kiristää kilpailua entisestään.
Muutos ostokäyttäytymisessä Kuluttajien nopeasti muuttuvalla ostokäyttäytymisellä ja verkkokaupan kasvavalla merkityksellä on valtava vaikutus liikepaikkojen muodostumiseen. Huomisen kuluttaja tarvitsee lisäherätteen mennäkseen kauppaan ja ostaakseen sieltä. Monilla aloilla liikepaikan suunnittelu tulee saamaan suuremman merkityksen. Samanaikaisesti on merkkejä siitä että palvelu, neuvonta ja henkilökohtainen kontakti asiakkaaseen siirtyvät puhtaasti
VA LTAA P O H JA N M AA MESSUILLA! Va r a a si paikka ! n ä ä jo tän
Trendi kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen Myymäläsuunnittelussa on samanaikaisesti havaittavissa trendi luonnollisempien ja kestävämpien materiaalien käyttöön, joka myös jatkuu tulevina vuosina. Tähän liittyy lisäinvestoinnit energiatehokkaaseen valaistukseen, kylmä- ja ilmastointitekniikka, joiden avulla yhtäältä kompensoidaan kasvavia energiakustannuksia, toisaalta luodaan positiivista imagoa. Myymälävalaistuksessa käytetään yhä enemmän LED-teknologiaa. EuroShop 2014 tulee oikeaan aikaan: Se esittäytyy suurempana, monipuolisempana ja luovempana kuin koskaan! verkkokauppaan. Teknologian integraatiolla myymälärakenteeseen on tärkeä merkitys esim. virtuaalisten sovituskoppien muodossa ja mobiilien teknologioiden kuten idpadin käyttönä myynnin tukena. Huomisen asiakas odottaa monien valikoimien osalta, että voi valita ostoskanavan vapaasti - rajat kiinteän kaupan, netin ja mobiilin välillä hämärtyvät lisääntyvästi. Investoinnit integraatioon ja eri kanavien yhdistäminen tulevat olemaan monien kauppaliikkeiden
EuroShop 2014 ”Your Global Flagship Event” – Dűsseldorf 16.-20.2.2014 – uutta: avoinna sunnuntaista torstaihin – näyttelytilaa myyty yli 125.000 m² ( v. 2011: 110.000 m²) – 16 hallia käytössä ( v.2011: 15 hallia) www.euroshop.de
MESSUOHJELMA 2014 13.2. 18. – 19.3. 12. –13.4. 25. – 26.10. 15. – 16.11. 19. – 20.11.
...... ...... ...... ...... ...... ......
Waasan Sijoitustapahtuma Vaasa Wind Exchange Pohjanmaan Suurmessut & Vaasan Kirjamessut Vasara Pohjanmaan Rakennusmessut + Huonekalu 2014 Kauppiasmessut Pietarsaaressa Knowhow koulutus-, työelämä- ja rekrytointimessut
Puh. (06) 318 5100 | www.pohjanmaanexpo.fi
www.messuliitto.fi
23
HYVIÄ UUTISIA! LISÄSIMME TULOSTUSKAPASITEETTIA Nyt saat meiltä suuret pinnat myös suoraan erilaisille levymateriaaleille tulostettuna esim: kapa, forex, viscom, kennolevy, akryyli, alumiini, puu, ym. Tulostus onnistuu ilman saumoja täydelle levykoolle esim. 2000 x 3000 mm. Tarvittaessa käytössä on myös valkoinen lisäväri. Ympäristöystävälliset UV-tulosteet ovat myös ulkokäyttöön sopivia (levymateriaalista riippuen).
Meiltä saat myös tarpeisiisi: banderollit, liput, suurkuvatulosteet, kangastulosteet, tulostettavat tapetit, tarratulosteet, mainostelineet, kyltit, auto- ja ikkunateippaukset, rollupit, taustakankaat, lattiatarrat, julisteet, beachflagit, messuseinät ja ulkomainokset. Suomalainen suurkuvatuotannon ammattilainen LFG Finland Oy | Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 010 425 6200 | info@lfg.fi Tutustu uusittuihin nettisivuihimme www.lfg.fi LFG Finland on Messu- ja Somistusalan liiton jäsenyritys
24
Messut ja somistus 2 • 2013
Kuva: Rami Salle
© DB SCHENKERsportsevents
DB Schenker Suomessa ja maailmalla.
Schenker Oy Tapahtumalogistiikka Puh. 010 520 4285 events.fi@dbschenker.com
Näyttelyihin ja tapahtumiin liittyvät kuljetus- ja huolintapalvelut, kaikki kuljetusmuodot. DB Schenkerin verkosto palvelee kotimaassa ja maailmanlaajuisesti 130 maassa. Ovelta osastolle ja takaisin. www.dbschenker.com/fi
www.messuliitto.fi
25
Messu- ja somistusalan liitto ry
ADT – Ashera Design Tmi
Pornaistentie 305, 07190 Halkia Puh. 040 544 6199
AJK-JATKOKOULUTUS OY
Kuortaneenkatu 5, 00520 Helsinki Puh. 040 503 3284 www.ajk-jatkokoulutus.fi
ARTFULL OY
Sirrikuja 3, 00940 Helsinki Puh. (09) 340 4450, 0400 404 325, www.artfull.fi
BALLOON CENTER OY
Koskelontie 25 C, 02920 Espoo Puh. (09) 8545 100 www.ilmapallokeskus.fi
Bom Oy
Mekaanikonkatu 19 B 00880 HELSINKI Puh. + 358 44 5089717 www.bom.fi
BLACKOUT LIGHTING OY
Konalantie 1–3, 00390 Helsinki Puh. 0400 844 450 / Juha Oura 0400 844 451 / Sami Vuola www.blackout.fi
Brändipuu Oy
Peltotie 17 61300 Kurikka Puh. 040 767 1968 email: myynti@brandipuu.fi www-sivut: www.brandipuu.fi
WULFF ENTRE
PL 695, Ruoholahdenkatu 21 B, 00180 Helsinki Puh. 010 6335 500, 050 3967 581 www.entre.fi
EXNITA OY
Katavantie 61, 21430 Lieto Puh 0400 774360 www.exnita.fi
Expo Expert Oy
Öljytie 10, 01530 Vantaa www.expoexpert.fi
EXPOTEC Oy
Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Puh 020 74 37 300 www.expotec.fi
EXPOTRIO OY
Metallikatu 7, 15150 Lahti puh. (03) 7846 701
26
EXPOWORKS OY
Pailantie 14, 08700 Lohja Puh. (019) 322 211, 040 522 0445 www.expoworks.fi
fair factory oy
Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki Puh. (09) 8761 122 www.fairfactory.fi
FAIR PARTNER OY
Sorronrinne 10, 08500 Lohja Puh. (019) 3757 100 www.fairpartner.fi
FORMAATTI OY
Sorvitie 5, 01840 Klaukkala Puh. 040 181 0888 www.formaatti.fi
Foxtail Oy
Raiviontie 10, 04500 Kellokoski www.foxtail.fi
GLOBEX OY
Kumitehtaankatu 5, 04260 Kerava Puh. 010 617 1300 www.globex.fi
HANSKIN MAINOS KY
Ketomaankatu 1, 24100 Salo Puh. (02) 731 6535 www.hanskinmainos.fi
helsingin messut oy wanha satama
Pikku Satamakatu 3–5, 00161 Helsinki Puh. 040 450 3180 www.wanhasatama.com
KUOPION MESSUJEN TEKIJÄ OY
Volttikatu 12, 70700 Kuopio Puh. 010 2318000, 050 5256641 www.messujentekija.fi
LAHDEN MESSUT OY
Salpausselänkatu 7, PL 106, 15141 Lahti Puh. (03) 525820 www.lahdenmessut.fi
LFG Finland Oy
Hankasuontie 7, 00390 Helsinki Puh. 010 425 6200 www.lfg.fi
MAINOS ANDERSSON OY
Koivurinne 18, 01680 Vantaa Puh. (09) 7597 110 www.mainosandersson.fi
MAINOSKAHVA KY
Vuorikatu 22 C 57, 00100 Helsinki Puh. 0400 430 576
MAINOS KÄYHKÖ OY
Suvilahdenkatu 10 C, PL 10, 00501 Helsinki Puh. (09) 738 816 www.mainoskayhko.fi
MAINOSMATTI OY
Vanha Nurmijärventie 118, 01730 Vantaa Puh. (09) 510 2727, 050 2223 www.mainosmatti.fi
MAINOS OILIO OY
Hernepellonkuja 6, 00560 Helsinki Puh. (09) 777 1880, 040 520 1718 www.mainosoilio.fi
MAINOSVAKKA OY
HÄMEENLINNAN LAATUMESSUT
Örninkatu 12, 24100 Salo Puh. (02) 7316 096, 040 587 5646 www.mainosvakka.fi
jaakko peltomäki OY
Vaihdekatu 1, 15520 Lahti Puh: 0290803100 www.mainosvisitor.com
Arvi Kariston katu 13, 13100 Hämeenlinna Puh: 050 525 7464 www.laatumessut.com Mikkolantie 1 A, 00640 Helsinki Puh. 0400 606033 email: jaakko.peltomaki@jaakkopeltomaki.fi www. jaakkopeltomaki.fi
MAINOS VISITOR OY
MAISERI OY
JYVÄSKYLÄN MESSUT OY
PL 123, Ikarintaival 17, 61301 Kurikka Puh. 06 450 7333 www.maiseri.fi
Kolmiopalvelu Oy
Valimotie 22, 01510 Vantaa Puh. (09) 8700 850 www.mayday.fi
Lutakonaukio 12, PL 127, 40101 Jyväskylä Puh. 014 334 0000 www.jklpaviljonki.fi Teerisuonkuja 4 00700 HELSINKI Puh. 0207 810570 email: info@kolmiopalvelu.fi www-sivut: www.kolmiopalvelu.fi
MAYDAY MEDIA CENTER OY
MEDIAPRO MESSUT
PL 9. Raastuvakatu 10-12 A 65101 Vaasa Puh: 0500 660 948 / 06 317 3060 www.mediapromessut.fi
Messut ja somistus 2 • 2013
Jäsenyritykset 2013
MESSUA oy / MESSU ARVELIN OY
Askonkatu 9 F, 15100 Lahti Keskuojankatu 17, 33900 Tampere www.messua.fi
MESSUKESKUS HELSINKI
PROLESEC OY
Voimakatu 5, 20520 Turku Puh. (02) 6510 1870, 040-519 8550 www.prolesec.fi
PRODOIT OY
STUDIO GASTON OY
Kivipyykintie 5, 01260 Vantaa Puh. 010 548 1701 www.studiogaston.fi
STUDIO PAAVO SUURONEN OY
PL 21, 00521 Helsinki Puh. 040-450 3250 www.messukeskus.com
Laakerikuja 3, 90620 Oulu Puh. 040 571 1591 www.prodoit.fi
Mäntytie 14 B, 02270 Espoo Puh. (09) 2709 2150
MESSUNIKKARIT OY
PUITE OY
Kairatie 2, 65350 Vaasa Puh. 06-356 0200 www.messunikkarit.fi
Vanha Talvitie 11, 00580 Helsinki Puh. (09) 586 8840 www.puite.fi
Petikontie 16–18, 01720 Vantaa Puh. (09) 4153 3400 www.standi.fi
MESSUSOMISTAMO OY
SAHERMA OY
Sörnäisten rantatie 33 D, 4 krs. 00500 Helsinki Puh. 0400 437 909 www.taikalyhty.fi
Läkkisepäntie 5, 00620 Helsinki Puh. (09) 799 022
OY METROSTAR AB
Tiilenlyöjänkuja 2, 01720 Vantaa Puh. (09) 838 6210 www.metrostar.fi
MF-MAINOS OY
Kelatie 8, 01450 Vantaa Puh (09) 275 7118 www.mf-mainos.fi
MUOTOMAINOS OY
Tahkotie 1, 01530 Vantaa Puh. 010 229 2900 www.muotomainos.fi
MY TIME OY
Jusslansuora 20 C, 04360 Tuusula Puh. 0500 423460 www.mytime.fi
NELIMAINOS OY some
Yli-Heikkilänkatu 4, 33560 Tampere Puh. (03) 2238 980 www.nelimainos.fi
NÄYTTELYMAINONTA OY
Vanha Vaasantie 8, 33470 Ylöjärvi Puh. 0500 834968
Vanha valtatie 190 rak 11, 04500 Kellokoski Puh. 0500 548326 www.saherma.com
SALKAPUU OY
Tiiriskankaantie 5, 15860 Hollola Puh. 045 137 3573 www.salkapuu.fi
SAtaVISION oy
Uutiskatu 2, 00240 Helsinki Puh: 0400 858 112 www.tv10.fi
SPIRAALI OY
Messukentänkatu 9-13, PL 57, 20201 Turku Puh. (02) 337 111 www.turunmessukeskus.fi
Viinikankaari 13, 01530 Vantaa Puh. 010 292 2820 www.somitek.fi Kirkkotie 482, 01820 Klaukkala Puh. (09) 276 6450, 050 553 9380/Risto www.spiraali.fi
STANDFITTERS OY
Tuotantoyhtiö TV10 Oy
TURUN MESSUKESKUS OY
FAIRPLAY/ OY TURUN MESSUNTEKIJÄT AB
Kukonkoskenkatu 9, 15700 Lahti Puh. 010 423 1191 www.standfitters.fi
Teollisuustie 13, 23120 Mietoinen Puh. 040 5500313
STANDIMAN OY
Seisakkeenkatu 11, 29200 Harjavalta Puh (02) 674 3266 www.valtaexpo.fi
Orle Oy
PLANEX OY
Pähkinärinteentie 41, 01710 Vantaa Puh. (09) 853 2266 www.sterla.fi
www.messuliitto.fi
TROI HELSINKI Oy
SOMITEK OY
Höylääjäkuja 6 04500 Kellokoski Puh: 040 590 1225 www.avpalvelu.fi
Konalankuja 1–3, 00390 Helsinki Puh. (09) 774 5177 www.planex.fi
TAMPEREEN MESSUT OY
Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Puh. 0207 701 200 www.tampereenmessut.fi Ruosilantie 1, 2. krs., 00390 Helsinki Puh. 0400 303 656 www.troi.fi
Mäkelänkatu 52 A, 00510 Helsinki Puh. (09) 701 7200
Hovirinnantie 5, 20780 Kaarina Puh: 040 939 1951 www.orle.fi
Taikalyhty Oy
Haarasuontie 11, 90240 Oulu Itälahdenkatu 22 A, 00210 Helsinki Puh. 020 798 100 www.satavision.com
NYKYPUU OY
Läntinen Teollisuuskatu 18, 02920 Espoo Puh. 020 7120 760 www.nykypuu.fi
STÄNDI OY
SUOMEN AV-PALVELU OY
VALTAEXPO OY
WS-EXPO GROUP OY LTD
Hannuksenpelto 1, 02270 Espoo Puh. (09) 6844 530 www.wsexpogroup.fi
OY STERLA-SERVICE AB
27
messuille • myymälöihin • tapahtumiin • promootioihin
Ä SÄPINÄ LE L O T S OSA UU TUUS ! LA L E E T T TUO
T H U IK EA ME! KATSO U ILTA M IV S IT S NS REFERE
Kysy lisää:
044-5744807 www.messumasiina.fi • Messut ja näyttelyrakenteet • Museorakenteet • Puusepän työt
www.nykypuu.fi Puh. 020 7120 760
Läntinen Teollisuuskatu 18 • 02920 Espoo
Katso messukalenteri netistä! www.messuliitto.fi 28
Messut ja somistus 2 • 2013
X
fo module.fi
Vesi leikkaa vaikeatkin muodot ja materiaalit Teollisuuden proto- ja tuotantosarjat • Mainos- ja messumateriaalit • Lattiakuvioinnit • Tiivisteet
TAMPEREEN VESILEIKKAUS OY Vihiojantie 24, 33800 Tampere puh. 03-225 6700, fax. 03-225 6701 sähköposti: tvl@sci.fi
Messurakentajien palveluksessa 20 vuotta! www.tampereenvesileikkaus.com • www.facebook.com/Vesileikkaus www.messuliitto.fi
29
MESSUOHJELMA
2014
ELÄVÄ PINTA ROLL-UP:IIN!
Menesty. Messuilla.
Kevät 2014 Helmikuu 14.–16.2.
Helmikuu 14.–16.2.
Huhtikuu 5.–6.4.
Huhtikuu 11.–13.4.
Tuo viestisi uudelle tasolle ja hanki Lumiline Video RollUp™, jonka avulla voit tuoda kuvaesityksesi ja videosi helposti esittelytilaan, äänellä tai ilman. Hanki uusi kokonaisuus tai päivitä vanha telinerunkosi uudelle aikakaudelle.
Asta Rakentaja
Rakentamisen ja asumisen messut
Keräily
Keräilyesineiden osto- ja myyntitapahtuma
Hevoset
Hevosalan ammatti- ja harrastemessut
Supermessut
Puutarha, Kotimaan Matkailu, Kirja, Viini, sekä uutuutena Tampere Bike Show
Syksy 2014 Elokuu
29.–31.8.
Elokuu
29.–31.8.
Elokuu
29.–31.8.
Syyskuu
KotiVisio
Kotona viihtymisen messutapahtuma
Tampereen Taidemessut
Taidehankintojen ja -harrastamisen erikoismessut
Keräily Syksy
Keräilyesineiden osto-ja myyntitapahtuma
Alihankinta
16.–18.9.
Kansainväliset teollisuuden alihankinnan ammattimessut
Syyskuu
Finnclean
LUMILINE VIDEO ROLLUP
30.9.–2.10. Kansainväliset puhtausalan ammattimessut
NordicFood
8.–10.10.
Kansainväliset elintarvikealan ammattimessut
Lokakuu
NordicPack
8.–10.10.
Kansainväliset pakkausalan ammattimessut
Marraskuu EuroSafety 5.–7.11.
Kansainväliset turvallisuusalan ammattimessut
Marraskuu Työhyvinvointi 5.–7.11.
Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut
Marraskuu Nordic Welding Expo 5.–7.11.
Hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen ammattimessut
Marraskuu Suomen Kädentaidot 14.–16.11.
Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere puh. 0207 701 200, fax 0207 701 201 info@tampereenmessut.fi
www.tampereenmessut.fi
30
(Pat.hak.)
Tulostusvalmis tiedosto tilaajalta Muutokset mahdollisia. Päivitetty messuohjelma osoitteessa www.tampereenmessut.fi
Lokakuu
Silver Screen 85 x 200 cm 15” HD Led-näyttö Hinta 650,- eur + alv. Toimitusaika 12 työpäivää Toimituskulut lisätään hintaan.
MYYNTI: Atte Luukkonen, 040 7176 389 Jani Olkkonen, 044 5251 474 Matti Kinnunen, 040 5858 365 Lumiline on Satavision Oy:n rekisteröimä tuotemerkki.
Messut ja somistus 2 • 2013
Messu- ja Somistusalan liitto ry Perustettu vuonna 1962 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa Teollisuustie 19, 06150 Porvoo Puh. 020 6100 140, fax 020 770 3023
Hallitus 2013–2014 Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jari Harmoinen, Sterla-Service Oy puh. (09) 853 2266 jari.harmoinen@sterla.inet.fi
Marketta Karivuo, Globex Oy puh. 010 617 130 marketta.karivuo@globex.fi
Taitto Kirsi Rasinen Tmi, puh. 050 586 9193 Ohrakuja 6, 02920 Espoo kirsi.rasinen@kolumbus.fi Ilmoitukset Konsulttitoimisto Willehard1919 Kari Nyberg Puh. 0400-578 167 willehard1919@yahoo.com
Jäsenet
Ilmoitushinnat *)
Pasi Suuronen, Muotomainos Oy puh. 010 229 2900 pasi.suuronen@muotomainos.fi
Merja Fagerström, Fair Partner Oy puh. (019) 375 7100 merja.fagerstrom@fairpartner .fi
Petri Vanhala, Suomen Messut puh. 050-3870058 petri.vanhala@messukeskus.com
Eriikka Kalliokoski, Messua Oy puh. 050-378 1438 eriikka.kalliokoski@messua.fi
Toni Kauppinen, Nykypuu Oy puh. 020 7120 760 toni. kauppinen@nykypuu.fi
Antero Nuutinen, Kolmiopalvelu Oy puh. 0400-774 940 antero.nuutinen@kolmiopalvelu.fi
1/1 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu Sisäkannet Takakansi
180 x 260 mm A4 + 3mm 180 x 125 mm 87 x 260 mm 87 x125 mm 180 x 60 mm 87 x 60 mm
1.320,1.320,830,830,630,630,335,1.575,1.785,-
*) alv 24% ei sisälly hintoihin. Tilaukset: 20 /2 numeroa Tilaukset ja osoitteenmuutokset Messu- ja somistusalan liiton osoitteeseen
Messu- ja somistusalan liitto ry www.messuliitto.fi • Sirrikuja 3, 00940 Helsinki • Puh. 050 3797 356
Somistajayhdistys Perustettu vuonna 1950
Hallitus 2013 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Sihteeri
Tiina Saine tiina.saine@stockmann.com, 040 552 7235 Annika Hirvi annika.hirvi@elisanet.fi, 040 715 4025 Anu Kytömäki anu.kyto@gmail.com, 040 759 8231 Minna Nyström Tarja Hiitola, Kristiina Jetsu, Susanna Kemistö, Annakaisa Koskinen, Anni Remes ja Pauliina Rusi
Stipendirahasto Somistajayhdistys myöntää rahastosta 100 – 200 euron suuruisia stipendejä somistajien ammatinedistämistarkoituksiin. Stipendirahaa voivat hakea muutkin kuin yhdistyksen jäsenet. Stipendirahaa haetaan somistajayhdistyksen hallitukselle suunnatulla vapaamuotoisella hakemuksella.
Somistajayhdistys ry Laajasuontie 4 A 7, 00320 Helsinki, puh. 040 552 7235 www.somistajayhdistys.com • info@somistajayhdistys.com
www.messuliitto.fi
31
18.3.2014 Messukeskuksessa
OPI KOHTAAMISMEDIAN SALAT! Messuvalmennus auttaa yrityksiä ottamaan kaiken irti messuista. Kokeneet kouluttajamme kertovat, miten asettaa tavoitteet, herättää innostusta ja nostaa ideat lentoon. Käytännönläheinen koulutus on saanut asiakkailtamme runsaasti hyvää palautetta. Liity joukkoon niin tiedät mistä narusta vetää! www.messukeskus.com/messuvalmennus
Ilmoittaudu viimeistään 7.3.2014
OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
32
Messut ja somistus 2 • 2013