Metsa Groupin Viesti 1-2014

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2014

Yrittäjä Jukka Virnala:

HYVÄ SUUNNITTELU JA HUOLELLINEN TYÖ EHKÄISEVÄT KORJUUVAURIOITA. s. 18 OSUUSKUNTA

PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄ BOARD

80 vuotta metsänomistajan ­asialla. s. 14

Puukaupan ilmapiiri on edelleen ­ hyvä. s. 16

Kilpailukykyistä korkoa rahoillesi. s. 36

Onnistunut suunnanmuutos näkyy monella tavalla. s. 44

KUKAAN EI OLE MATKUSTANUT YHTÄ PALJON KUIN SUOMALAINEN PUU Pohjoisessa hitaasti kasvanutta puuta parempaa raaka-ainetta ei olekaan.

Oikein käsiteltynä siitä saa esimerkiksi Pietarin Mariinski-teatterin juhlasalin, kaurapuuropaketin, lautapelin, nenäliinan ja parasta sellua.

Ja vaikka maita on tätä nykyä huomattavasti enemmän kuin 30-luvulla, suomalainen puu on jossain muodossa käynyt lähes kaikissa niissä.

TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA.

Metsäliitto Osuuskunta 80 vuotta. Tästä on hyvä jatkaa.

PÄÄKIRJOITUS M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2014

Perustehtävä kantaa edelleen Yrittäjä Jukka Virnala:

HYVÄ SUUNNITTELU JA HUOLELLINEN TYÖ EHKÄISEVÄT KORJUUVAURIOITA. s. 18 OSUUSKUNTA

PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄ BOARD

80 vuotta metsänomistajan asialla. s. 14

Puukaupan ilmapiiri on edelleen hyvä. s. 16

Kilpailukykyistä korkoa rahoillesi. s. 36

Onnistunut suunnanmuutos näkyy monella tavalla. s. 44

KANNESSA: JALASJÄRVELÄISEN JUKKA VIRNALAN YRITYS ON KORJANNUT PUUTA LIKI 30 VUOTTA. SIVU 18

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 65. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA REETA KAUKIAINEN REETA.KAUKIAINEN@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO SATU HOLM-JUMPPANEN, RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, JUSSI LINNARANTA, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 01046 54234, 01046 54239 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711 ULKOASU WWW.BOTH.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 125 000

M

etsä Groupin vuoden 2013 taloudelliset tulokset osoittavat, että keskittymiseen perustuva strategiamme toimii hyvin. Liiketuloksemme parani huomattavasti edellisvuodesta sellun hintojen nousun, kartonkien kohonneiden toimitusmäärien sekä pehmo- ja ruoanlaitto­ paperien myönteisen kehityksen siivittäminä, ja omavaraisuusasteemme vahvistui merkittävästi.

Metsäliitto Osuuskunta täytti 23. tammikuuta 80 vuotta. Konsernimme historia on hieno osoitus siitä, miten juurilleen uskollinen yritys voi määrätietoisella työllä kehittyä oman alansa vahvaksi ja arvostetuksi toimijaksi niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla.

Vuonna 1934 perustetun Metsäliiton toiminta pohjautui suomalaisten metsänomistajien puun menekin edistämiseen ja vientiin. Toiminta-ajatuksemme ydin on edelleen sama kuin 80 vuotta sitten: Metsä Group hankkii ja markkinoi omistajajäsentensä kasvattamaa puuta kilpailu­ kykyisesti ja jalostaa sen ensisijaisesti

omissa tuotantolaitoksissaan tavoitteena omistajajäsenten varallisuuden arvon kasvattaminen.

Asemamme Suomen puunhankinnan markkinajohtajana on vakaa, ja viime vuosien kehitystyön ansiosta metsänhoitopalvelumme ovat alan kattavimmat. Tuotteidemme pääraaka-aine, vastuullisesti kasvatettu pohjoinen puu, tuo meille selvää kilpailuetua.

Metsä Fibren palkitut­sellut, Metsä Boardin entistä kevyemmät, ekologiset kartongit ja Metsä Tissuen pehmo- ja ruoan­laittopapereiden tuote­uutuudet on kehitetty asiakkaiden alati kasvavia vaatimuksia vastaaviksi. Vilppulan saha­ uudistus, Joutsenon uusi sellunkeittoprosessi ja Krapkowicen modernisoitu pehmopaperitehdas Puolassa ovat puolestaan esimerkkejä investoinneista, jotka parantavat tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyämme.

Voimme syystä olla ylpeitä Metsä Groupin tähänastisista saavutuksista – määrätietoinen työmme on tuottanut tulosta ja työ jatkuu. Emoyritys Metsäliitto Osuuskunta on saavuttanut järeän tukkipuun iän, mutta Metsä Groupin taival on vasta alussa.

Kiitän omistajajäseniä hyvästä yhteistyöstä sekä osoittamastanne luottamuksesta ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin kuluneiden vuosien aikana.

Espoossa 17. helmikuuta 2014 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Toimintaajatuksemme ydin on sama kuin 80 vuotta sitten.

PEFC/02-31-151

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti

| 3

METSÄ GROUPIN VIESTI 1/2014

”Kukapa haluaisi pilata lähivetensä tai maisemansa?”

Metsänomistaja ja hakkuukoneen kuljettaja Antti Lamminpää vaalii metsien monimuotoisuutta maalaisjärkeä käyttäen. Sivu 38

4 |

metsä groupin viesti

9 Osuuspääoman korkoon ehdotetaan prosentin lisäystä juhlavuoden kunniaksi.

42

Sonja Kesti iloitsee mahdollisuudesta edetä työurallaan.

16 ”Metsät aktiivisempaan käyttöön.”

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

40

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

METSÄT

3 KARI JORDAN

31 ­M ETSÄASIANTUNTIJA

22 TAPION UUDET

Pääjohtaja

LYHYESTI

Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry

7 HENKILÖKUVASSA

HYVIN TEHTY

Riina Kareinen

3 8 A NTTI LAMMINPÄÄ:

8 UUTISIA

TULOS 1 2 METSÄ GROUPIN

tulos vuodelta 2013

PUUMARKKINAKATSAUS 1 6 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja

sertifioinnissa on kyse maalaisjärjen käytöstä

TÖITÄ TEKIJÖILLE 42 SONJA KESTI

ja Tapio Kuisma kertovat työstään

KORJUUYRITTÄJÄ 18 K ANNESSA:

Jukka Virnala kertoo liki 30 vuotta kestäneestä yrittä­ jyydestään

Etämetsänomistajien Liiton edusmiehet Rauno Numminen ja Jaakko Temmes esittelevät liiton toimintaa.

metsänhoitosuositukset 24 E NSIMMÄISET

poimintahakkuut tehty 25 M ETSÄLIITON

viime vuosikymmenistä on julkaistu kirja 26 J ALOSTETUN

siemenen käyttö kannattaa 28 T ULOJA JA TUOTTOA

turvemaalta

LIIKETOIMINTAALUEET 44 M ETSÄ BOARDIN

onnistunut suunnanmuutos 48 M ETSÄ FIBRE

Joka päivä vähän paremmin 50 H AVUVANERIN

erikoistuotteet tutuiksi 52 S ERLA

hyvällä asialla 54 S AGA

apuna arjessa

JÄSENET 32 H ALLINTONEUVOSTON

jäsen Teuvo Hatva esittelyssä 34 T EETÄ YKSILÖLLINEN

metsäsuunnitelma 36 K ILPAILUKYKYISTÄ

korkoa rahoillesi

metsä groupin viesti

| 5

Yllättävän hyvää tuottoa Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?

Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita.

Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi

LYHYESTI TEKSTI

Outi Lahdenmäki KUVA Sampsa Geijer

HENKILÖ­K UVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA TOIMIHENKILÖITÄ

Isän jalanjäljissä Miten mie ossaan? Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun isä ja äiti ehdottivat, että jatkaisin tilanpitoa. ­Vuodenvaihteessa minusta tuli kuin tulikin suvun ­neljännen polven jatkaja.

ISÄÄ ENNEN tilaa hoiti ukkini, joka aikoinaan siirsi tilan vanhemmilleni. Nyt on minun vuo­ roni. Pienestä pitäen olen seurannut, miten isä hoiti metsää. Ajatuksemme menevät yksiin, haluan pitää metsän uusiutuvana ja tuottavana, miettiä yhtä tarkasti kuin isä, mitä milloinkin on tehtävä. Kasvu alkaa siitä, kun puuntaimi istu­ tetaan. Pitää katsoa tarkkaan, mihin ja miten se istutetaan, ja huolehdittava sen kasvusta tukki­ puuksi asti.

Metsä näkyy heti kotitilan pihapiirissä. Kas­ vava koivikko, joka istutettiin, kun olin pieni, ja on siellä omanikäiseni kuusikin. Ehkä vielä jos­ kus palaan asumaan tilalle.

Ajankohta vaihdokselle oli paras mahdol­ linen. Tiedän, että saan jatkossa apua Metsä Groupista, jos isä ei ole neuvomassa. Metsä on helppo sijoitusmuoto.

Riina Kareinen Kirjanpitäjä, metsänomistaja, Kitee

metsä groupin viesti

| 7

LYHYESTI TEKSTI

METSÄ­OMAISUUTESI ­­ HOITOPALVELUT

Armi Purhonen KUVA Metsä Group

Vuoden 2013 luonnonhoidon laadun tulosten mukaan luontokohteet ovat säilyneet uudistushakkuissa hyvin.

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja ­toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen ­suojelu

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Bonukset • Jäsenetusopimus

Vastuullinen toimija huolehtii luonnonhoidon laadusta Suomen metsäkeskuksen vuonna 2013 suorittamat luonnonhoidon laadun arvioinnit osoittavat, että luontoarvojen huomioon ottaminen yksityismetsien uudistushakkuissa on säilynyt hyvällä tasolla. aloitettu seuranta antaa puunkorjaajille ja metsänomistajille kuvan uudistushakkuun toteutuksesta luonnon­ hoidon näkökulmasta. Sen tuloksia käytetään lisäksi metsäsertifioinnin vaatimusten noudattamisen arvioinnissa.

VUONNA 1995

Toimijoiden välillä eroja

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group.

Metsäomaisuutesi hoitaja.

8 |

metsä groupin viesti

Vuoden 2013 kaikkia toimijoita koskevissa arvioissa nousivat päällimmäisiksi säästöpuiden laadun heikentyminen ja puutteet maanmuokkauksen vesiensuojelussa. Sen sijaan metsäluontokohteet olivat Suomen metsäkeskuksen mukaan säilyneet hyvin.

Metsä Groupin ja valtakunnallisten tulosten näkyvin samankaltaisuus on yleinen hyvä taso. Yhteisenä kehittämiskohteena on edelleen säästöpuuston laatu, vaikka Metsä Groupin saama arvio on noussut ja valtakunnalliseen tasoon nähden parempi. ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta­ monipuolinen säästöpuusto isossa ryhmäs­ sä­on usein paras. Säästöpuuston sijoittelussa ja valinnassa on vielä kehitettävää”, Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo kertoo.

Vesiensuojelusta aines- ja energiapuun korjuussa sekä maanmuokkauksen yhteydessä Metsä Group sai hyvän palautteen.

”Käytettävissämme olevan aineiston perusteella Metsä Groupin tekemissä maanmuokkauksissa on vesiensuojelu suoritettu hyvin tai erinomaisesti. Uudistamisen työjäljestä ei tarvitse tinkiä vesiensuojelun vuoksi. Päinvastoin, uudistamisen ja vesiensuojelun laatu kulkevat monesti käsi kädessä: oikea muokkausmenetelmä on myös vesiensuojelun kannalta hyvä”, Soimasuo jatkaa.

Energiapuun korjuu erinomaisella tasolla

Energiapuun osalta luonnonhoidon laadun seuranta uudistushakkuukohteilta kohdistuu latvusmassan ja kantojen korjuuseen.

Arvioitavia asioita ovat kohdevalinnan soveltuvuus, ravinnekierrosta huolehtiminen säästettyjen kantojen, latvusmassan tai neulasten avulla, työnjälki, muiden luontoarvojen huomioon ottaminen sekä tienvarsivarastointi.

Metsä Group sai erinomaiset tulokset­ kaikilta yllä mainituilta osa-alueilta. ”Huolehtimalla näiden seikkojen laa­ dukkaasta toteutuksesta turvataan metsien kasvu, monimuotoisuus ja terveys sekä vesistöjen puhtaus myös tulevaisuudessa.”

Asiakaspalaute kohentui edelleen VIIME VUONNA saadun asiakaspalautteen keski­

arvo kohentui jälleen kaikilla osa-alueilla, joilta metsänomistajilta palautetta pyydämme. Sitä voi antaa sähköpostilla, tekstiviestillä tai vastaamalla kirjekyselyyn. ”Asiakkaamme vastaavat ahkerasti kyselyihimme, mistä heille lämmin kiitos. Jokainen vastaus on tärkeä toimintamme kehittämisen kannalta”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo.

Puukaupan tai metsänhoitopalvelumyynti­ tilanteen onnistumista kysytään metsänomistajalta heti niiden jälkeen. ”Metsäasiantuntijamme saavat huippuarvosanoja asiantuntevuudestaan, aktiivisuudestaan ja palvelualttiudestaan”, Jumppanen siteeraa tuloksia. ”Monipuolisten palvelujemme esilletuomisessa sen sijaan on vielä petraamista.”

Puunkorjuuseen ja metsäenergiatoimintaan liittyvä palaute koheni selvästi, korjuun luvut alkavat Jumppasen mukaan olla jo korkeimpia mahdollisia. ”Metsäenergian tuloksissa

näkyy muun muassa se, että asiakkaiden mielestä onnistuimme aiempaa paremmin leimikolla kuivuneen latvusmassan poiskuljettamisen ja maanmuokkauksen ketjuttamisessa. Toimintamallin kehittäminen jatkuu yhä.” ”Metsänhoitotöiden edelleen parantuneesta palautteesta saa hyvän kuvan siitä, että yli 30 prosenttia on jo suositellut hoitopalveluitamme muille metsänomistajille ja lähes kaikki muutkin ovat siihen valmiita – vain noin yksi prosentti vastanneista ei sitä todennäköisesti tekisi.” ”Koska palautetta toiminnastamme kerätään kattavasti, ja se on reaaliaikaista, korjausta vaativiin asioihin pystytään reagoimaan hyvinkin nopeasti.”

Viime vuoden palautteenantajien kesken on järjestetty kaksi arvontaa. Asiakastyytyväisyyskyselyihin vastanneista onnekkain oli suonenjokelainen Unto Kukkonen, metsänhoitosopimusasiakaskyselyn päävoitto meni Kirsti Savolaiselle Kuopioon.

5,5 + 1 = 6,5 %

Taimia ja lannoitteita!

ISTUTATKO taimia tänä vuonna? Kuusen­ taimia on vielä saatavilla, varmista männyn ja koivun tilanne omalta metsäasiantuntijaltasi. Taimitilaukset on syytä tehdä viimeistään maaliskuun aikana.

Katso istutusputki- ja -vakkatarjous sivulla 55.

Entä suunnitteletko kesälannoitusta metsässäsi? Lannoitus on kannattava investointi, sillä se voi tuoda jopa 10–20 prosentin sijoitetun pääoman tuoton.

Olemme laajentaneet lannoituspalveluamme, ja metsäasiantuntijamme neuvovat sinua myös lannoitusasioissa. Kesän lannoitteet pitää tilata 25. huhtikuuta mennessä.

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN hallitus päätti 6. helmikuuta esittää hallinto-

neuvostolle, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan vuodelta 2013 korkoa 5,5 prosenttia ja juhlavuoden kunniaksi ylimääräinen 1 prosenttia eli yhteensä 6,5 prosenttia.

Vuodelta 2012 korkoa maksettiin 5,5 prosenttia.

LISÄOSUUSPÄÄOMA A:LLE hallitus ehdottaa 5,0 ja lisäosuuspääoma B:lle 4,5 prosenttia.

Vastaavia korkoja maksettiin myös vuodelta 2012. Edustajisto päättää hallintoneuvoston esittämistä vuoden 2013 koroista toukokuussa.

Teitkö kanssamme ­puukaupan vuonna 2011?

PUUKAUPOISTA kertyneet bonukset

pitää käyttää tämän vuoden loppuun­ mennessä. Voit tehdä bonuksilla ostoksia verkkokaupassa, ostaa metsänhoitopalveluita tai nostaa ne seuraavan puukaupan yhteydessä.

Vastaa lukijatutkimuksen kysymyksiin!

OLEMME LÄHETTÄNEET 4 000 otantaan osuneelle Metsä Groupin Viestin lukijalle kyselyn,

jonka vastausten pohjalta kehitämme lehteä. Mielipiteesi on meille lehdentekijöille tär­ keä. Vastaa ja vaikuta!

Palautetta ja kehitysideoita voivat antaa toki muutkin tuttuun osoitteeseemme: Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

Kun vastaat huhtikuun loppuun mennessä, olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuote­­­­ paketin arvonnassa. Muista antaa yhteystietosi.

Myös vinkkipalstalle odotetaan keväisiä ja kesäisiä ideoita seuraavaan numeroon. metsä groupin viesti

| 9

LYHYESTI TEKSTI

Juho Rantala KUVAT Metsä Group JA Erkki Oksanen/Metsäntutkimuslaitos

Lain tarkoituksena on turvata metsien hyvä terveydentila rajoittamalla erityisesti tuoreen havupuutavaran ja vahingoittuneen havupuun kesäaikaista varastointia metsässä.

Laki metsätuhojen torjunnasta uudistui Vuoden alussa astui voimaan uudistunut laki metsätuhojen torjunnasta. Laki vastaa pitkälti edeltäjäänsä eli lakia metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Tärkeimmät muutokset koskevat kuusipuutavaran kuljetuksen aikaistamista, kantojen kuljetuksen määräaikaa ja metsistä poistettavan vahingoittuneen puun määritelmää ja määriä.

U

udessa laissa kuusipuutavaran­ kuljettamista pois metsästä on aikaistettu, koska lämpimät keväät ovat aikaistaneet tuhohyönteisten parveilua. Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara pitää kuljettaa pois ­metsästä Etelä-Suomessa 15. päivä heinäkuuta, Keski-Suomessa 24. päivä heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. päivä elokuuta mennessä.

Männyn osalta vastaavat takarajat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa 1. heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. heinäkuuta. Lakiin on lisäksi kirjattu velvoite kuljettaa kesä– elokuussa kaadettu kuusi Etelä-Suomessa pois metsästä 30 päivän kuluessa hakkuusta.

Kantoja saa jatkossa varastoida tienvarressa kaksi vuotta, jos nosto on tehty tammi–heinäkuussa. Jos kannot on nostettu elo–joulukuussa, on pisin sallittu varastointiaika kaksi ja puoli vuotta. Poiskuljettamisesta vastaa aina puutavaran omistaja.

Myrskypuutkin on poistettava

Kirjanpainaja katkoo puun juuren ja latvuksen ­välisen nestevirtauksen ja saa aikaan puun hitaan kuoleman.

10 |

metsä groupin viesti

Laki määrittelee rajat ja velvoitteet myös esimerkiksi myrskyissä vaurioituneiden­ puiden poistamiselle. Metsänomistaja on velvollinen poistamaan metsästä läpi­ mitaltaan yli 10 senttimetriä olevat vahingoittuneet puut, joiden määrä ylittää heh­taa­rilla kuusella 10 ja männyllä 20 ­kuutiometriä.

Lähtökohtaisesti velvoite koskee myös metsälain nojalla suojeltuja ns. 10. pykälän

erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja Natura 2000 -verkoston alueita. Näille alueille voi kuitenkin jättää lakirajan ylittävän määrän vahingoittuneita puita, kunhan ilmoittaa asiasta Suomen metsäkeskukselle.

Laiminlyönti voi johtaa korvaus­ velvollisuuteen

Lain asettamien velvollisuuksien laiminlyönti voi johtaa korvausvelvollisuuteen.

Metsänomistaja on velvollinen korvauksiin, jos laiminlyönnin seurauksena toisen metsänomistajan puustoa kuolee yli 20 m3/ha tai puuston kasvu vähenee yli 10 m3/ha viiden vuoden aikana.

Korvausvelvollisuus koskee myös metsälain 10. pykälän kohteelle tai Natura 2000 -alueelle jätetyistä puista levinneitä tuhoja. Lain edellyttämä ilmoitus vahingoittuneiden puiden jättämisestä näille alueille ei poista korvausvelvollisuutta.

Luonnonsuojelualueilta levinneiden metsä­ tuhojen aiheuttamat vahingot korvataan valtion varoista. Hakemukset tehdään vahinkoalueen Suomen metsäkeskuksen alueyksikölle.

Uudelle lastensairaalalle miljoona euroa METSÄ Group on lahjoittanut uuden lastensai-

raalan rakentamiseen miljoona euroa. Yhtiöstä tulee samalla yksi uuden sairaalan perustajalahjoittajista.

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan luovutti lahjoituksen 24. tammikuuta Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:n puheenjohtajalle Anne Bernerille. ”Uusi lastensairaala on tärkeä suomalaisten yhteinen hanke, jonka toteuttamiseen Metsä Group haluaa antaa oman panoksensa ja samalla juhlistaa emoyrityksen 80-vuotista historiaa”, Jordan sanoi. ”Haluamme olla omalta osaltamme mukana varmistamassa, että vaikeasti sairaat lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa ensiluokkaista hoitoa myös tulevaisuudessa.”

Berner kertoi lahjoituksen vastaanottaessaan, että vuonna 1946 toimintansa aloittanut vanha lastensairaala rakennettiin pitkälti kotimaisen teollisuuden avulla. ”Metsä Groupin tuki on osoitus siitä, että suomalainen teollisuus kantaa vastuunsa

Hankkeen tukiyhdistyksen puheenjohtaja Anne Berner otti lahjoituksen vastaan pääjohtaja Kari Jordanilta.

yhteiskunnallisista asioista myös tänä päivänä.”

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Sairaalan on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2017 mennessä.

Metsä Group tarjoaa ensi kesänä 1 000 nuorelle tilaisuuden kehittää osaamistaan suomalaisessa, kansainvälisillä markkinoilla toimivassa metsäteollisuuskonsernissa. Kesätyöpaikoista noin 700 on Suomessa. Monipuolisten tuotannon, kunnossapidon ja muiden tehtävien ohella 150 nuorta saa lyhytaikaisemman harjoittelupaikan.

Tampereella järjestetään toinenkin ­80-vuotisjuhlaseminaari saa yhden lisätapahtuman! Se järjestetään hotelli Scandic Rosendahlissa maanantaina 14. huhtikuuta klo 18 osoitteessa Pyynikintie 13, Tampere.

Ilmoittautuminen lisäseminaariin maanantaina 3. maaliskuuta alkaen internetissä ­

Palautteella paremmaksi JATKUVA parantaminen, uudistuminen ja innova-

1 000

SUOSITTU 80-vuotisjuhlaseminaarikiertue

PÄÄTOIMITTAJALTA

www.metsagroup.fi/juhlaseminaari tai arkisin klo 9–15 puhelimitse 010 465 4903*. ­Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ­paikkoja on rajoitetusti.

Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitset­ jäsennumerosi, jonka löydät esimerkiksi tämän lehden osoitekentästä.

* Puhelu maksaa kotimaan lankaliittymistä 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min (alv 24 %) ja kotimaan matkapuhelimista 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min (alv 24 %).

tiivisuus vilahtelevat usein myös tämän lehden artikkeleissa, kun kerromme Metsä Groupin toiminnasta. Toiminnan ja tuotteiden kehittäminen vaatii tuekseen oikea-aikaista, suoraa ja rehellistä palautetta siitä, mikä toimii ja mikä ei. Positiivisen palautteen vastaanottaminen on aina mukavaa,­ mutta kehitysideoiden ja kriittisenkin palautteen saaminen on erityisen tärkeää. Jos palvelun tai tuotteen laatu ei vastaa odotuksia, kannattaa asia nostaa esille.

Lehden edellisessä numerossa kerrottiin, miten asiakaskokemus ohjaa toimintaamme.

Metsä Group haluaa olla metsänomistajan paras kumppani. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajajäsenemme voivat vaatia meiltä hyvää palvelua samaan tapaan kuin vaikka kaupassa tai ravintolassa. Toimintamme laadun varmistamiseksi pyydämme jäseniltämme palautetta muun muassa puukaupan ja palvelumyyntitilanteen onnistumisesta, korjuujäljestä ja metsänhoitopalveluiden toteutuksesta. Virheistä ja poikkeamista otetaan opiksi, ja hyviksi havaittuja käytäntöjä kehitetään edelleen.

Vuoden 2013 asiakastutkimuksemme tulosten mukaan asiakastyytyväisyys parani melkein kaikilla alueilla ja lähes jokainen vastanneista on halukas suosittelemaan Metsä Groupia yhteistyökumppaniksi muillekin. Puunhankinnan yhteys­ henkilömme saivat niin ikään erinomaiset arvosanat asiantuntemuksesta, palvelualttiudesta ja aktiivisuudesta. Lämmin kiitos positiivisesta palautteesta!

Haluamme tarjota jäsenille myös laadukkaan jäsenlehden, ja sen vuoksi teemme keväällä lukijatutkimuksen, jolla kartoitamme lukijoiden mielipiteitä lehden sisällöstä ja ulkoasusta sekä siitä, mihin suuntaan lehteä pitäisi kehittää. Tutkimukseen on satunnaisotannalla valittu mukaan 4 000 lehden lukijaa. Toivottavasti mahdollisimman moni mukaan kutsuttu vastaa kyselyyn.

Lehdestä ja muusta toiminnastamme saa toki antaa palautetta ilman erillisiä kyselyjäkin. Jatkuva vuoropuhelu on paras tapa edistää jäsenille tärkeiden asioiden kehittämistä.

Pidetään yhteyttä!

REETA KAUKIAINEN VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

metsä groupin viesti

| 11

KONSERNIN TULOS

Vuoden 2013 liiketulos parani selvästi

METSÄ GROUPIN TULOS

Vuoden 2013 tulos • Liikevaihto oli 4 931,6 miljoonaa

Metsä Groupin vuoden 2013 liiketulos ilman ­kertaluonteisia eriä oli 342 miljoonaa euroa.

euroa (2012: 5 001,0 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 342,3 miljoonaa euroa (255,7).

”KONSERNIN KOKO VUODEN liiketulos­

parani selvästi liikevaihdon pysyessä edellisvuoden tasolla. Olemme kuluneen­ vuoden aikana alentaneet nettovelkaamme, ja omavaraisuusasteemme on parantunut tavoitteiden mukaisesti. ­Vallitsevaan markkinatilanteeseen nähden voimme olla tyytyväisiä myös sijoitetun pääoman tuottoon”, pääjohtaja Kari ­Jordan kertoo.

Keskittymiseen perustuva strategia­ toimii Jordanin mukaan hyvin. ”Sellun­ ja kartongin tuottajana olemme kiistatta kansainvälisesti johtavassa ­a semassa, vahvat brändituotteemme pehmo- ja ruoanlaittopaperissa vastaavat hyvin kasvavaan kysyntään, ja puutuote­

Puunhankinta ja metsäpalvelut • Vuoden liikevaihto 1 561,0 miljoonaa euroa (2012: 1 515,4) • Liiketulos 27,8 miljoonaa euroa (20,2) • Viimeisen neljänneksen liikevaihto 393,4 miljoonaa euroa (10–12/2012: 375,6) • Liiketulos 7,1 miljoonaa euroa (7,0) SUOMESSA puukauppa

sujui vuoden aikana keskimääräistä vilkkaammin. Metsä Forest osti aktiivisesti kaikkia puutavara­ lajeja pysty- ja hankintakaupalla. Metsäenergian hankinta kehittyi suotuisasti, ja metsän­ hoitopalveluiden myynnin kasvu jatkui.

Metsä Forest toimitti asiak­ kailleen puuraaka-ainetta noin 30 miljoonaa kuutiometriä (30),­ 12 |

metsä groupin viesti

teollisuuden terävöitetty strategia luo ­vankan perustan liiketoiminta-alueen tulevaisuudelle­. Liiketoimintojamme tukee tehokas ­puunhankinta, joka takaa tuotanto­laitoksillemme raaka-aineen tasaisen ­saatavuuden.” ”Metsä Group suuntaa tulevaisuuteen­ luottavaisin mielin. Omistajajäseniltä ­hankittu korkealaatuinen raaka-aine, alan huippua olevat tuotantolaitokset, osaava henkilöstö ja ekologiset tuotteet ovat valttikorttejamme myös jatkossa.”

Metsä Groupin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan parantuvan hieman vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen.

josta noin 83 prosenttia­Suo­ mes­sa sijaitsevalle teollisuudelle.

Venäjän pyöreän havupuun vientilisenssijärjestelmän toimivuus kohentui kesän aikana, ja puusta oli hyvin tarjontaa­ja hintataso pysyi vakaana.

Baltiassa kuitupuusta oli ylitarjontaa, mutta sahat kärsivät siellä tukin vähyydestä.

Ruotsissa yksityismetsien puun tarjonta oli niukkaa, mutta ­yhtiöiden ja valtion metsistä puuta tuli markkinoille normaalisti.

Puunhankinnan asiakkaiden vuoden 2014 puutilaukset ovat normaalilla tasolla. Puun kysyntä jatkuu kaikkien puu­ tavaralajien osalta tasaisena.

• Nettovelkaantumisaste on alen-

tunut 76 prosenttiin (86 %), omavaraisuusaste nousi 38,1 prosenttiin (34,8 %) ja sijoitetun pääoman tuotto 9,1 prosenttiin (7,1 %).

Loka–joulukuun tulos • Liikevaihto oli 1 216,9 miljoonaa euroa (10–12/2012: 1 228,0 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 86,6 miljoonaa euroa (71,0).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä parani 13,6 miljoonalla eurolla verrattuna kolmanteen neljännekseen.

Puutuotteet • Vuoden liikevaihto 897,0 miljoonaa euroa (2012: 904,2) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 15,1 miljoonaa euroa (18,6) • Viimeisen neljänneksen liikevaihto 213,7 miljoonaa euroa (10–12/2012: 216,0) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 1,8 miljoonaa euroa (1,8)

EPÄVARMUUS ja

rakennushankkeiden rahoituksen rajoitettu saatavuus heikensivät rakentamisen markkinoita osissa Eurooppaa. Isossa-Britanniassa talous ja rakentaminen alkoivat kuitenkin hiljalleen elpyä. Kysyntä kasvoi erityisesti Aasiassa.

Metsä Woodin vahva asema puurakentamisessa tuki Kerton ja muiden raken-

tamisen tuotteiden myyntiä.­ Vanerituottei­den teollinen käyttö kasvoi päämarkkinoilla, ja tuottavuutta parantavien toimien vaikutuksesta kannattavuus kehittyi suotuisasti vuoden loppua kohti.

Sahatavaran markkina­ tasapaino pysyi kohtuullisena koko vuoden. Kesän aikana Vilppulan sahan uudistamisesta johtuva tuotantoseisokki rajoitti sahatavaran toimitusmääriä.

Puutuotteiden kysyntä jatkuu vakaana tavanomaisen kausivaihtelun oloissa. Ensimmäisen neljänneksen aikana teollisuus- ja sahatavaratuotteiden markkinoiden arvioidaan olevan kohtuullisessa tasapainossa. Rakentamisen ja jatkojalostusliiketoiminnan näkymä on kuitenkin haasteellinen suuressa osassa päämarkkinoita.

Sellu • Vuoden liikevaihto 1 313,8 miljoonaa euroa (2012: 1 273,9)

• Liiketulos ilman kertaluontei-

Kartonki ja paperi • Vuoden liikevaihto 2 019,3 miljoonaa euroa (2012: 2 107,6)

sia eriä 196,6 miljoonaa euroa (148,1) • Viimeisen neljänneksen liikevaihto 339,8 miljoonaa euroa (10–12/2012: 321,4) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 51,1 miljoonaa euroa (30,8)

• Liiketulos ilman kertaluonteisia

LIIKEVAIHDON ja liiketuloksen paranemiseen vaikuttivat s­ ellun hintojen nousu ja myynti­määrien kasvu. Havusellun markkinat pysyivät tasapainossa. Lyhytkuitusellun tarjonta kasvoi hieman uuden kapasiteetin myötä.

Metsä Fibren sellun toimitusmäärä oli 2 297 000 tonnia (2 258 000). Sellutehtailla tehtiin vuonna 2013 uusi vuosituotantoennätys, 2 297 000 tonnia (2012: 2 237 000). Uudet vuosi­tuotantoennätykset saavutettiin­Kemin ja Rauman­ tehtailla. Myös Metsä Svirin­ saha Venäjällä ylsi uuteen vuosi­tuotantoennätykseen.

Merkittävin tutkimus- ja kehityshanke vuonna 2013 oli polysulfidimassan käyttöönoton tukeminen. Lisäksi selvitettiin muun muassa vedenkäytön vähentämistä ­selluprosessissa. Yhteishanketta biokaasua tuottavan biojalostamon investointiedellytysten­ selvittämisestä Joutsenoon­ Helsingin Energian ja Gasumin­kanssa jatkettiin.

Kilpailijoiden uusien lyhytkuitusellutehtaiden käynnistyminen Etelä-Amerikassa ja tuotantomäärien kasvu ensimmäisen vuosipuoliskon­ aikana vaikuttavat oleellisesti sellu­ markkinoihin. Toisaalta myönteistä kehitystä tukevat havusellun tuottajien matala varastotaso, lisäkapasiteettiprojektien viivästyminen ja Kiinan investoinnit pehmopaperin ja kartongin tuotantokapasiteettiin. Aasian markkinoiden merkitys Metsä Fibrelle kasvaa.

LIIKETULOSTA paransivat taive­ kartongin ja valkopintaisen kraftlainerin toimitusmäärien merkittävä nousu, suljettujen ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentyminen sekä sellun ja kemihierteen hinnannousu.

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä taivekartongin­ ja valkopintaisen kraftlainerin­ toimitusmäärien arvioidaan nousevan jonkin verran. Metsä Board korotti taivekartongin­ hintoja Euroopassa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä­, mutta valkopintaisen kraftlainerin keskimääräiseen hinta­ tasoon ei ole näköpiirissä olennaisia muutoksia lähitulevaisuudessa.

Päällystämättömän hieno­ paperin ja päällystettyjen paperien toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä olevan­ suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla. Merkittäviä paperien hinnanmuutoksia ei edelleenkään ole odotettavissa.

eriä 104,4 miljoonaa euroa (74,9)

• Viimeisen neljänneksen liikevaihto 479,2 miljoonaa euroa (10–12/2012: 508,5) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 29,3 miljoonaa euroa (23,6)

OMIEN tuotemerkkien myynti jatkui tasaisena Suomessa ja Skandinaviassa. Suhteellisesti eniten omien tuotemerkkien myynti kasvoi Venäjällä ja keskisessä Itä-Euroopassa. Tuloksen parannukseen vaikuttivat myynnin kasvun lisäksi myös keventyneet kiinteät kustannukset sekä tuotannon tehokkuuden paraneminen.

Metsä Tissuen 55 miljoonan­ euron investointiohjelma Puolan­ Krapkowicessa ­valmistui, ja tehdas on Euroopan tehokkaimpia pehmopaperitehtaita. Uusi jalostusja logistiikkayksikkö otettiin käyttöön Vorsinossa, Venäjällä. Metsä Tissuen puoliksi omistama yhteisyritys Katrinefors Kraftvärme AB ilmoitti rakentavansa Ruotsiin Metsä Tissuen Mariestadin tehtaan yhteyteen biovoimalaitoksen.

Mariestadin tehtaalle rakennetaan myös uusi jalostuslinja.

Vuonna 2013 Metsä Tissue­ toi markkinoille kymmeniä uusia kuluttaja- ja suurkuluttajatuotteita. Nelikerroksinen wc-paperi lanseerattiin syksyllä Suomen, Skandinavian, Baltian ja Venäjän markkinoilla.

Skandinaviassa kauppoihin tuli myös erityisesti keittiökäyttöön suunniteltu vahvempi talouspaperi.

Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän odotetaan jatkavan suotuisaa kehitystä.

Energian ja raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat kuitenkin merkittävästi yhtiön liiketuloksen kehitykseen. ­Näiden kustannusten nousu sekä keräyspaperin paikallinen saatavuus, laatu ja hinta tuovat­ merkittäviä haasteita myös alkaneelle vuodelle.

Metsä Tissuen omien tuotemerkkien myynti jatkui tasaisena Suomessa­ ja Skandinaviassa.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit • Vuoden liikevaihto 1 000,1 miljoonaa euroa (2012: 981,5)

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 54,5 miljoonaa euroa (41,9)

• Viimeisen neljänneksen liikevaihto 258,5 miljoonaa euroa (10–12/2012: 254,1) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 14,7 miljoonaa euroa (13,5)

metsä groupin viesti

| 13

OSUUSKUNTA TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVAT Metsä Group

80 vuotta metsänomistajan asialla Tammikuun lopulla tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Metsäliitto Oy perustettiin edistämään suomalaisten metsän­omistajien puun menekkiä. Suuntana oli alusta asti­ kansainväliset markkinat. Vuonna 1947 yhtiö muuttui osuuskunnaksi, jonka jäsenmäärä lähti heti nopeaan kasvuun.

L

ähes tyhjästä luotiin koko Suomen kattava puunhankin­ taorganisaatio, mitä pidettiin­ aikanaan jopa yltiöpäisenä hankkeena. ”Itsenäisen Suomen talous perustui pitkälti metsään. Kuitenkin puunmyyjien edunvalvonta käynnistyi vasta osuuskuntamme toiminnan myötä. Maito ja meijerit tukivat maaseudun elämää jo sukupolvea aiemmin”, hallintoneuvoston puheenjohtaja Hannu Järvinen totesi hallintoneuvoston juhlakokouksessa Espoossa.

Järvinen korosti puheessaan Metsäliitto Osuuskunnan merkitystä sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisessa. ”Yhden tai kahden metrin kuorittu paperipuu toi palkkatuloja isolle joukolle maaseudun väkeä.

Alalle tulokynnys oli matala, tarvittiin vain saha, kirves, kuorimarauta. Hevonen ja reki vaativat jo rahoitusjärjestelyjä.”

”Vaikeinakin aikoina jäsenistö on pysynyt toiminnan tukena. Perustehtävämme on muuttumaton, ja toimintamme perustuu edelleen omistajajäsenten kasvattaman­puun jalostamiseen. Osuuskunta on koko toimintansa ajan tukenut jäsenistöään myös metsien hoidossa. Tässä kuljemme etujoukoissa tänäkin päivänä”, Järvinen totesi.

Kansainväliseksi metsäteollisuus­ konserniksi

Vuosien saatossa Metsä Group on kasvanut kansainvälisesti merkittäväksi metsäteollisuuskonserniksi. Vuosituhannen vaihteessa konserni kävi läpi kiivaan kasvun ja yritysostojen ajan. Vuonna 2005 käynnistettiin määrätietoinen muutostyö, jonka päätyttyä konsernista tuli yhtenäinen ja keskittynyt kokonaisuus.

Strateginen valintamme on keskittyä­ pehmo- ja ruoanlaittopapereihin, pakkaus­

Ensimmäinen teollistumiskausi

1934 Metsäliitto Oy

perustettiin 1947 Osakeyhtiöstä­ Metsäliitto Osuuskunta 1949 Ensimmäiset omat sahat

14 |

metsä groupin viesti

Suurteollisuuden ­harjoittajaksi

1953 Metsäliiton

­Selluloosa Oy perustettiin

1966 Kirkniemen

paperitehdas käynnistyi 1973 MetsäliittoYhty­mä muodostettiin 1973 Metsä-Botnia perustettiin

Oma teollisuus ­

kartonkeihin, selluun, puutuotteisiin sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin.

Asiak­k aat ohjaavat entistä voimakkaammin liiketoiminta-alueidemme toimintaa, investointeja ja tuotekehitystä.

Kovassa kilpailussa Metsä Groupin keskeinen valtti on uusiutuva, kestävästi kasvatettu ja alkuperältään jäljitettävä puuraaka-aine. Tärkeä voimavara on myös yhtenäinen konserni, jonka synergioita hyödynnetään esimerkiksi vahvassa kuituosaamisessa.

Metsä Groupin tehtävä on tästä eteenkinpäin vahvistaa omistajajäsentensä metsätalouden kannattavuutta ja tarjota heille kilpailukykyistä, tehokasta ja kattavaa palvelua. Hienon tarinamme juuret ovat syvällä suomalaisissa metsissä.

Jäsenet innostuivat ­seminaarikiertueesta

Puun lastauksessa tarvittiin alkuaikoina paljon työvoimaa.

laajenee

Kiivasta kasvua ja y ­ ritysostoja

Metsä Groupissa 80-vuotispäivää vietettiin enimmäkseen työn merkeissä.

Omistajajäsenet saivat tammikuun lopussa kutsun juhlaseminaarikiertueelle, joka starttasi Espoossa 5. helmikuuta.

Helmi–huhtikuussa eri puolilla maata järjestetään seminaa­reja,­jotka täyttyivät­ nopeasti ilmoittautumisjärjestyksessä mukaan päässeistä jäsenistä. Seminaari­ puheissa valotetaan Metsäliitto Osuuskunnan ja koko metsäalan tulevaisuutta.

Julkaisimme viime vuoden Metsä Groupin Viesteissä juttusarjan osuuskunnan vaiheista aina 1980-luvulle saakka.

Voit lukea sen internetsivuillamme: ­ www.metsagroup.fi – siellä voit katsoa myös 80-vuotisesta taipaleestamme kertovan videon.

Metsäliitto Osuuskunnan ja Metsä Groupin kolmesta viime vuosikymmenestä on julkaistu uusi historiateos. Lue siitä lisää sivulta 25. Omistajajäsenet ja Metsä Groupin henkilöstö voivat tilata kirjan erikoishintaan.

Rakennemuutos 2005–2012

1982 Tuotanto ulko-

1990 Sahaliike­

2008 Graphic Papers

mailla alkoi 1985 Äänekosken ­sellutehdas ­käynnistyi 1986 Fuusiosta ­ syntyi Metsä-Serla

toiminnasta Finnforest 1996 Rauman ­sellutehdas käynnistyi 2000 MoDo Paperin osto 2001 Thomeston osto

­myytiin 2009 Uruguayn ­sellutehdas myytiin 2012 Itochusta Metsä Fibren ­osakas

2012 Yhtenäinen

Metsä Group 2014 Metsäliitto

Osuuskunta ­ 80 vuotta

metsä groupin viesti

| 15

PUUMARKKINAKATSAUS

Puun kysyntä helmikuun lopussa

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

+ + + + + + + + + ++ + + ++ + + – + + ++ + + + + + + – + + + + + + + + +

Metsät aktiivisempaan käyttöön Maan hallituksen helmikuun alussa hyväksymän metsäpoliittisen selonteon yksi selkeä tavoite on ohjata metsätaloutta nykyistä elinkeinomaisempaan suuntaan ja saada siten metsät aktiivisempaan käyttöön. Tavoitteen edistäminen on tärkeää metsätaloudelle ja suomalaiselle metsäteollisuudelle.

J

äsenistössämme on paljon metsänomistajia, joille metsätaloudella on suuri merkitys. Olemme osaltamme vaikuttamassa siihen, että mahdollisuudet elinkeinomaisempaan metsänomistajuuteen kohentuvat. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin ja lisämaan ostamiseen on saatava joustavuutta niin, että metsäomaisuuden kasvattaminen on helpompaa. Näin myös metsänomistamisen pirstaloitumista pystytään hillitsemään.

Valtaosa metsänomistajista on mukana PEFC-metsäsertifioinnissa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden ja osa esimerkiksi Metsä Groupin ryhmäsertifikaatin kautta.

Kun mhy-laki ensi vuoden alussa muuttuu, on oletettavaa, että sen jälkeen metsänomistajien mukanaolo PEFC-sertifioinnissa on varmistettava uudella tavalla.

Tätäkin asiaa pohditaan metsäalalla yhdessä, jotta metsänomistajien luonteva ja vaivaton mukanaolo metsäsertifioinnissa pystytään takaamaan jatkossakin.

Yhteistyötä on tehty myös puunkuljetusten ohjauksen kehittämiseksi. Metsä Groupissa on otettu käyttöön kuljetusten ohjausjärjestelmä, jonka seurauksena yrittäjille tulee uusi työkalu. Sen avulla yrittäjä voi yhden ja saman tietojärjestelmän puitteissa tarjota palveluaan eri metsäyh16 |

metsä groupin viesti

tiöille. Yrittäjät ottavat vastuun kuljetuksista omalla alueellaan, ja me keskitymme puutoimitusten määrä- ja kustannushallintaan. Vastaavanlainen toimintatapa on tulossa myös puunkorjuuseen.

Metsäalalla tehdään yhteistyötä monella taholla.

Puumarkkinoilla vallitsee edelleen erinomaisen hyvä ilmapiiri, minkä vuoden ensimmäisten viikkojen perusteella voi odottaa jatkuvan. Teollisuuden puutilaukset ovat normaalilla tasolla, joten ostamme puuta aktiivisesti – kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat ostolistan kärjessä.

Alkutalven kehnojen korjuukelien seurauksena olemme joutuneet rajoittamaan talviharvennusleimikoiden ostoa muilta kuin sopimusasiakkailtamme. Talven pituus ratkaisee sen, pystymmekö niitä muilta vielä tämän talvikauden korjuuseen ostamaan. Lähinnä halvan kivihiilen takia metsäenergian markkinatilanne on

heikko, mikä vaikuttaa energiarangan ja kantojen ostoon. Latvusmassaa ostamme uudistustyömailta kuten ennenkin.

Itämeren alueella kuitupuun kysyntä ja tarjonta ovat melko hyvässä tasapainossa.

Venäjällä ja Baltiassa kuitupuun tarjonta on hyvä. Ruotsin loppuvuoden myrskyt­ tuovat markkinoille runsaasti kuitupuuta, mikä heijastuu Baltiaankin. Venäjällä tukin tarjonta on kysyntään nähden niukkaa, mutta ruplan voimakas heikentyminen vaikuttaa hintatasoon.

Kotimaassa olemme jatkaneet aktiivisesti taimikoiden hoitoa, kun lumitilanne on sen suhteen ollut suotuisa. Meillä on tekijöitä tarjolla, ja tarvittaessa jäsenet voivat saada heitä työmailleen nopeasti. Metsänhoitopalvelujemme käyttö on kasvanut parillakymmenellä prosentilla jo useampana vuonna peräkkäin, ja kasvutavoite alkaneellekin vuodelle on kova. Odotammekin vilkasta metsänviljelykautta. Jos itse ei ehdi tai voi työmaalle lähteä, kannattaa hankkia Taimiturva, joka on metsänomistajalle huoleton vaihtoehto varmistaa metsän kasvu hyvään alkuun.

Haluan kiittää omistajajäseniä viime vuodesta, joka sujui hienosti sekä puukaupan että metsänhoitopalvelujen osalta.

Tehdään tästä vähintään yhtä hyvä yhteistyön vuosi!

UUTUUS!

Husqvarna 345 FR

Husqvarna 543 XP

Käytännöllisen ja monipuolisen raivaussahan mukana on kaikki, mitä raivaustyössä tarvitaan: siimapää, vesakkoterä ja raivausterä suojineen sekä ergonomiset Balance X -valjaat.

45.7 cm³, 2,1 kW, 8,5 kg. 765 €

Kevyt ja suorituskykyinen uutuus niin ensiharvennukseen ja energiapuusavottaan kuin suurta tehoa vaativaan karsintaankin.

X-Torq: enemmän tehoa, vähemmän pakokaasupäästöjä ja pienempi polttoaineenkulutus. 43,1 m³, 2,2 kW, 4,5 kg. 595 €

UUTUUS!

Husqvarna 545 FX

Husqvarna Technical -turva-asu

Helppokäyttöinen ja helposti hallittava raivaussaha hyvää ergonomiaa ja tehokkuutta arvostavalle. X-torq®-moottori käynnistyy helposti, kiihtyy nopeasti, kuluttaa vähemmän polttoainetta ja on pienipäästöinen. Mukana Balance XT ammattivaljaat.

45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg. 840 €

Hyvin istuvan turva-asun materiaali on ergonomiaa ja käyttömukavuutta parantavaa joustavaa stretchiä. Kulutusalttiissa kohdissa vahvistukset. Huomioväri, heijastavat logot ja nauhat parantavat näkyvyyttä hämärässä. Nyt turvapuseron ja -housujen/-haalarin ostajalle alusasu kaupan päälle, arvo 58 €. Technical-turvapusero 259 €, -turvahousut 279 € ja -turvahaalari 289 €

Hyödynnä puunmyyntibonuksesi Husqvarnan moottori- tai raivaussahaan!

Husqvarna on vuosikymmenten ajan varustanut ammattilaiset metsätyöhön.

Lisätietoja tuotteistamme ja jälleenmyyjistämme on osoitteessa www.husqvarna.

Copyright © 2013 Husqvarna AB (publ). All rights reserved.

Täysosuma metsänhoitoon.

KORJUUYRITTÄJÄ TEKSTI

Jyrki Sopanen KUVAT Mikko Lehtimäki

POHJALAISEN PUUN ­KORJAAJA Metsä Groupilla on monta pitkän linjan puunkorjuuyritystä kumppaninaan. Jukka Virnala Oy Jalasjärveltä on yksi niistä.

Vuosien mittaan syventynyt ja monipuolistunut yhteistyö kertoo korkeasta ammattitaidosta ja molemminpuolisesta luottamuksesta.

T

ällä paikalla on Virnalan suku asunut pitkään”, korjuuyrittäjä Jukka Virnala avaa keskustelun kotipihallaan Jalasjärven Luopajärven kylässä. ”Tuo viereinen peltoaukea oli aikanaan järvi, Luopajärvi. Tällä paikalla sijaitsi perimätiedon mukaan Ilmajoen pappilan Virnalan kalastajatorppa 1500-luvun lopulla”, Virnala jatkaa.

Virnala aloitti puunkorjuun maanviljelyn liitännäiselinkeinona vuonna 1985. ”Veljeni Matti kaatoi puut sahalla, ja minä karsin ja katkoin rungot Belaruksen perässä olleella Pika 35 -prosessorilla”, hän muistelee.

Melko pian karjanpito jäi, ja leipä Virnalan perheeseen hankittiin metsästä. Merkittävä kehitysaskel oli 1989 taloon tullut ensimmäinen harvesteri, joka kaatoi, karsi ja katkoi rungot. Vuosikymmenten mittaan yritystä on kasvatettu hallitusti. Tänään Virnalalla on kolme korjuuketjua ja kahdeksan ulkopuolista työntekijää. Perheeseen kuuluvat vaimo Raija ja kolme aikuista lasta.

Yhteistyö Metsä Groupin kanssa alkoi 1997, kun Virnala siirtyi Metsäliiton sopimusyrittäjäksi. Toiminta-alueena oli aluksi Jalasjärven kunta. Nykyisin Virnala korjaa alueyrittäjänä myös Metsä Groupin Kurikasta hankkimat pystyleimikot. Yhteistyö on vuosien mittaan muutenkin syventynyt ja laajentunut. Yrityskumppanuuden lisäksi siihen kuuluu muun muassa kolme kautta Metsä­liitto Osuuskunnan edustajistossa.

Virnala kiittelee Metsä Groupin yrittäjäpolitiikkaa, jonka ­keskeisiä periaatteita on pysyvä kumppanuus yrittäjien kanssa.

Hän antaa kiitosta myös paikallisille toimihenkilöille hyvästä ja positiivisesta yhteistyön hengestä: ”Osaaminen ja asenne on kaikilla kavereilla aina ollut kohdallaan. Hankalistakin asioista on pystytty keskustelemaan ja ongelmat ratkomaan.”

Pientä kritiikkiä firma saa siitä, että kun uusia tehtäviä siirretään yrittäjille, ei ehkä aina ole oikein ymmärretty, mitä kaikkea ne yrittäjiltä vaativat. ”Mutta se on hyvä, että yhdessä on joka

18 |

metsä groupin viesti

Hakkuukoneen kuljettaja Pasi Puumila (vas.) ja yrittäjä Jukka Virnala muistuttavat ennakkoraivauksen tärkeydestä. ”Se on kaikkien osapuolten etu”, Puumila toteaa.

metsä groupin viesti

| 19

KORJUUYRITTÄJÄ

Hakkuukoneen kouran mittalaitteilla saadaan saman tien selville ­työmaalla kertyvien puukuutioiden määrä.

kerta avoimesti mietitty, miten asioita voitaisiin kehittää ja tehdä entistä paremmin”, Virnala kiittää Metsä Groupin uudistumishenkisyyttä. ”Metsä Groupilla on meillä päin suuri markkinaosuus, mikä kannustaa tekemään asiat metsässä vieläkin paremmin.”

Tienvarsimittauksesta kuormainvaakamittaukseen

Kun Jukka Virnala 1980-luvulla aloitteli puunkorjuuta, palstat kierrettiin ennen hakkuuta yhdessä firman työnjohtajan kanssa. Harvennuksilla poistettavat puut leimattiin ennakolta. Mahdottomalta tuntui ajatus, että hakkuukoneen kuljettaja itse valitsisi kaadettavat puut. Leimikon työohjeet tuotiin koneen hyttiin paperilla, ja puut mitattiin varastolla tien varressa: tukit yksin puin ja kuidut pinossa.

Tietokoneita ei metsässä ollut, ei liioin kännyköitä.

Seuraavalla vuosikymmenellä koneisiin tulivat tietokoneet hakkuuta ohjaamaan. Moton kouriin asennettiin mittalaitteet, joilla hakatut puukuutiot saatiin selville saman tien, ilman erillistä mittausta. Sittemmin on mukaan tullut muun muassa puun katkonnan yhteydessä tehtävä eri puutavaralajien värimerkkaus ja juurikäävän torjunta.

Iso asia on yhteydenpitoa helpottava ja nopeuttava langaton tiedonsiirto koneeseen ja koneesta.

Tietokoneohjelmat optimoivat rungon katkonnan leimikon rakenteen perusteella. GPS kertoo koneen sijainnin ja näyttää tarvittaessa vaikkapa koneen metsässä kulkeman reitin. Eräs viime vuosina metsään tuotu innovaatio on ajokoneiden kuormainvaaka, joka on erityisen hyödyllinen energiapuun ja pienten kuitupuuerien mittauksessa.

Puunkorjuun kehitys on suurelta osin perustunut tietotekniikan kehitykseen. ”Myös itse koneet ovat entistä parempia. Rauta ja rattaat kestävät nykyisin paremmin kuin ennen. Pyörivä hytti ja pitkä, 11 metrin puomi ovat tehneet varsinkin harvennusten teon aiempaa helpommaksi.”

Tietokoneet tulivat hakkuukoneisiin 1990-luvulla.

20 |

metsä groupin viesti

Pasi Puumila on korjannut puuta lähes kymmenen vuotta. Hän ­toivottaa metsänomistajat tervetulleiksi katsomaan, kun puuta ­ heidän leimikoissaan korjataan.

Toiveissa ennakkoraivattuja leimikoita

Kaikki asiat eivät puunkorjuussa ole muuttuneet. ”EteläPohjanmaalla liki puolet metsistä on edelleen pehmeäpohjaisia turvemaita”, Virnala tiivistää alueen tyypillisen piirteen. Vaikka kalustoa on kehitetty, korjuun kausivaihtelua ei ole onnistuttu poistamaan. Rämeet ja korvet pitää edelleen pääosin hakata maan ollessa jäässä.

Jukka Virnala Oy:n hakkuukoneen kuljettaja Pasi Puumila tuntee tilanteen. ”Tällaisia kelejä saisi olla pitempäänkin”, hän kehuu tammikuun lopun pakkasia. ”Kaikille rapamaille ei sulan aikana voi mennäkään”, Puumila jatkaa. Vaikka maa konetta kantaisi, k­ asvaa korjuuvaurioiden riski pehmeiden­maiden kesäkorjuussa. Toki riskiä­voi vähentää huomattavasti korjuun hyvällä suunnit-

Jos yrittäjä Jukka Virnala voisi jostain piirun verran tinkiä, se olisi puhelimessa puhuminen ja ­toimistotyöt.

telulla ja ajourien havutuksella sekä huolellisella työllä.

Vielä on eräs tekijä, joka vähentää korjuuvaurioita ja parantaa hakkuun tehokkuutta sekä helpottaa kuljettajankin työtä. Se on leimikoiden ennakkoraivaus. Puumilan mukaan tilanne on vuosien mittaan parantunut, mutta yhä silloin tällöin tulee vastaan kohteita, joissa ei tahdo nähdä kaadettavien puiden tyviä vesakon seasta. ”Riittävä ennakkoraivaus on kaikkien etu – sekä metsänomistajan, kuljettajan ja ­korjuuyrittäjän että puunostajan”, Puumila tiivistää.

Puumila on ajanut hakkuukonetta liki 10 vuotta, joten hänellä on selkeä näkemys työn hyvistä ja huonoista puolista. Oman työn jälki näkyy, eikä tarvitse istua aamuruuhkassa matkalla töihin. Homma on monipuolista; pitää tuntea metsänhoidon perusteita, osata tietotekniikkaa ja toimia tarvittaessa mekaanikkona.

Työn parhaan puolen Puumila löytää kuitenkin ehkä hiukan yllättävästä asiasta: ”Kyllä se on se, kun metsänomistaja tulee käymään palstalla katsomassa oman metsänsä hakkuuta. Siinä syntyy mukavia keskusteluja ja positiivinen fiilis. Ollaan yhteisellä asialla.”

Etelä-Pohjanmaalla työmaista liki puolet on pehmeäpohjaisilla turvemailla.

oikein. Avainasia on oman yrityksen kunnosta huolehtiminen. Se ei ole vain taloudellisten mittareiden pitämistä vihreällä ja koneiden hyvää huoltoa. Tärkeää on pitää hyvää huolta myös henkilökunnasta. Virnalan yrityksessä satsataankin paljon kuljettajien koulutukseen ja työhyvinvointiin. Tulokset näkyvät muun muassa siinä, että henkilökunnan vaihtuvuus on pientä ja tarvittaessa on aina löytynyt uusia ammattitaitoisia kuljettajia.­ ”Metsäkonekouluista valmistuu nykyisin hyviä nuoria kuskeja”, ­Virnala kiittää.

Tulevaisuuteen Virnala suhtautuu optimistisesti. ”Eiköhän puulle ole jatkossakin käyttöä ja sitä suomalaisista metsistä edelleen korjataan.” Liikaan tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa vaan uutta on kehitettävä koko ajan. Tämä pätee sekä puusta valmistettaviin tuotteisiin että korjuumenetelmiin ja -teknologiaan. ”Valtiovallan pitää helpottaa ja edistää yrittäjyyttä, myös metsätalousyrittäjyyttä”, Virnala lähettää terveisiä päättäjille.

Pitkään yrittäjäuraan mahtuu myös monenlaisia sattumuksia. Eräs tapaus takavuosilta muistuu Virnalan mieleen. ”Kerran jouduin kätilöksi. Olin Kurikassa maatilan navetan takana tekemässä harvennushakkuuta, kun karjaa hoitanut lomittaja tuli hätääntyneenä pyytämään apuun. Lehmä oli alkanut poikia. Kun vasikka oli saatu synnytettyä, palasin hakkuulle. Seuraavana päivänä sama toistui.” Asiakaspalvelu ennen kaikkea.

Korjuuyrittäjän työssä jokainen päivä on erilainen, vaikka työ sinällään onkin samaa. Ei ole kahta samanlaista metsänomistajaa eikä leimikkoa. Jos Jukka Virnala jostain voisi piirun verran tinkiä, se olisi puhelimessa puhumisesta ja toimistotöistä. Kolme tavoitettaan korjuuyrittäjänä hän listaa tärkeysjärjestyksessä: tyytyväinen metsänomistaja, hyvä huolenpito koneista ja paljon hakattuja kuutioita. Taidatko sen paremmin sanoa.

Ennakkoraivauksella vältetään korjuuvaurioita.

”Tekisin saman uudestaan”

Jukka Virnalalle tulee ensi vuonna täyteen 30 vuotta puunkorjuuyrittäjänä. Sinä aikana hän on nähnyt ja kokenut monet ja monenlaiset muutokset. Yhtenä uusimmista on vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi metsälaki, joka mahdollistaa aiempaa vapaamman metsänkäsittelyn.

Virnala pitää hyvänä asiana sitä, että metsänomistaja voi nyt valita, kasvattaako metsiään tasaikäisinä vai eri-ikäisinä. Tai vaikkapa niiden yhdistelmänä: yhdellä kuviolla toimitaan niin ja toisella näin. Omissa metsissään Virnala suosii perinteisiä tapoja: ”Taimikot hoidetaan ja leimikot ennakkoraivataan jatkossakin.”

Pitkäaikainen yrittäjyys kertoo siitä, että asioita on tehty

metsä groupin viesti

| 21

METSÄT TEKSTI

Antti Äijö KUVA Seppo Samuli

Olli Äijälä toivoo, että metsänomistajat löytäisivät uusista suosituksista omien metsiensä erilaisiin kohteisiin sopivimmat tavat toimia.

Uudet suositukset antavat vaihtoehtoja metsien käsittelyyn Uusista metsänhoitosuosituksista löytyvät käsittelyvaihtoehdot kaikkiin metsän­ omistajien tavoitteisiin. Luonto antaa metsien hoidolle reunaehdot, suositukset kertovat tavat toimia.

U

usien suositusten taustalla on vuoden vaihteessa voimaan tullut metsälaki sekä metsien omistamisessa ja metsänomistajien­ tavoitteissa tapahtuneet muutokset. ”Uudistus ei ole tarkoitettu kertakäyttöiseksi, vaan suositusten sisältöä on tarkoitus pitää pitkäjänteisesti esillä”, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa uudistamishanketta vetänyt metsänhoitaja Olli Äijälä toteaa. Työ tehtiin laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa. ”Metsänomistajien päätöksentekoa ovat aikaisemmin ohjanneet muun muassa päätehakkuita koskevat lakimääräiset puuston 22 |

metsä groupin viesti

ikä- ja läpimittavaatimukset. Lisätieto on tarpeen, kun näistä on nyt luovuttu. Suosituksissa onkin annettu laskennallisia esimerkkejä siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi kiertoajan lyhentämisellä voi olla.”

Kaikenlaisille metsille koko maassa

Uuden metsälain lisäksi ilmastonmuutos ja metsien käytön monipuolistaminen vaikuttivat taustalla, kun suosituksia lähdettiin pari vuotta sitten uudistamaan.

Aikaisemmasta poiketen samaan kokonaisuuteen on koottu ohjeet myös energiapuun tuottamiseen ja turvemaiden metsien käsittelyyn. Omat Pohjois-Suo-

mea koskevat suosituksetkin ovat saaneet sijansa uudessa tietopaketissa. ”Jatkossa on tarkoitus tuottaa yksityiskohtiin syvemmin paneutuvaa lisämateriaalia erityiskysymyksistä”, Äijälä kertoo.

Suurin muutos vuonna 2006 laadittuihin metsänhoitosuosituksiin verrattuna on eri-ikäisrakenteista kasvatusta koskevien ohjeiden laatiminen. Tasarakenteiseenkin kasvatukseen on tullut aikaisempaa monipuolisempia menetelmiä. Näistä esimerkiksi yläharvennus on saanut suosituksissa lisää huomiota.

Metsänomistaja voi suosituksista nähdä, minkälaisia kasvatusaikoja eri ­puulajeilla ja eri kasvupaikoilla on syytä

Tärkeä perusta metsäpalvelu­liike­toiminnalle YHDESSÄ LAADITUT ja hyväksytyt metsien käsittelyä ohjaavat valtakunnalliset suositukset ovat tärkeä perusta metsäpalveluliiketoiminnalle. Suositukset esittelevät vaihtoehtoja ja opastavat oikeaan suuntaan, mutta lopullinen päätös perustuu aina metsänomistajan omiin tavoitteisiin.

Kaikki Metsä Groupin palvelut ja niiden­ toteuttamiseen liittyvät työohjeet noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä ja uusia metsänhoitosuosituksia.

On erinomainen asia, että riskienhallinta on nostettu vahvemmin mukaan uusiin metsänhoitosuosituksiin. Metsä Groupin palveluihin tällä ei tosin ole suurta vaikutusta, koska esimerkiksi metsänhoitotöiden omavalvontaa on tehty kattavasti jo vanhojen suositustenkin aikana.

Samoin esimerkiksi myrskytuhoriskit on aina pyritty ottamaan huomioon metsikkö-

noudattaa, kun tavoitteena on saada pääomalle 2–3 prosentin tuotto. Suosituksissa on kuvattu myös keinoja korkeamman tuoton ja paremman kannattavuuden varmistamiseksi.

Lisäksi metsäluonnon hoidolla on vahva sijansa uusissa suosituksissa. Tämä takaa sen, että toimintaohjeita löytyy kaikenlaisiin metsänhoidon tavoitteisiin.

Ohjenuorana on tästä syystä käytetty muun muassa luontaisesta uudistamisesta­ ja suojuspuuhakkuista olemassa olevaa ­tietoa.

Lainsäädännössä eri-ikäisrakenteisen metsän käsittely on rinnastettu kasvatushakkuisiin. Metsäasetuksessa on määritelty tiheydet, joita hakkuissa jäljelle jäävä puusto ei saa alittaa. Suosituksissa näitä on tarkistettu varmuuden vuoksi hieman suuremmiksi.

Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittely on rinnastettu kasvatushakkuisiin.

Riskienhallinta osaksi päätöksen­ tekoa

Käsittelyyn vaihtoehtoja

”Uskon, että moni metsänomistaja haluaa käyttää erilaisia käsittelymenetelmiä eri metsäkohteilla puuston ja kasvupaikan mukaan. Suhtautuminen eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen ei käytännössä ole mustavalkoista”, Äijälä arvioi.

Käytännössä metsissä tehtävien toimenpiteiden kirjo tulee olemaan hyvin laaja, kun luonto sanelee reunaehdot. Kasvupaikka ja pääpuulaji ovat tärkeimmät keinovalikoimaa rajoittavat tekijät. Ratkaisevaa on lopulta metsänomistajan tahto.

Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen menetelmistä suosituksissa on kuvattu poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu. Haasteena on ollut erityisesti se, että tutkimustietoa­ ja käytännön kokemuksia on niukasti.

Riskienhallinta on aivan uusi elementti metsänhoidon suosituksissa. Tämä aihe­ alue on tullut entistä tärkeämmäksi ilmastonmuutoksen myötä. Riskien hallintaan kuuluu muun muassa myrskytuhoihin varautuminen. ”On hyvä tunnistaa kaikki metsän käsittelypäätökseen vaikuttavat tekijät ja näköpiirissä olevat muutokset”, Äijälä sanoo. ”Hyvin käytännöllinen riskienhallintakeino on esimerkiksi juurikäävän torjunta hakkuiden yhteydessä. Tätä suositellaan kaikille kuusen kasvupaikoille.”

Toinen ihan uusi kokonaisuus suosituksissa on metsätöiden laadun hallinta.

Näiltä osin tärkein keino on omavalvonta, joka koskee niin metsänomistajia­kuin kaikkia metsässä töitä tekeviä. Toimen­ piteiden laadun hallinta tulisi ottaa ­huomioon jo hakkuista ja hoitopalveluista sovittaessa.

Suositukset on pyritty kirjoittamaan oppaaksi metsänomistajille. Mittavaa tietopakettia pystyvät käyttämään hyväkseen myös alan yritykset ja toimihenkilöt. Yritysten toivomuksesta suosituksiin on kuvattu erilaiset käsittelymenetelmät

kuvioiden rajauksissa ja hakkuiden suunnittelussa.

Suositusten onnistumisen arvioinnissa pätee sama totuus kuin uuden tutkimustiedon osaltakin. Niiden todellinen arvo määräytyy vasta käytännön toiminnassa tapahtuvan muutoksen kautta. Onnistuneet suositukset aktivoivat metsänomistajia metsäomaisuuden entistä suunnitelmallisempaan ja aktiivisempaan hoitamiseen.

JUHO RANTALA METSÄNHOITOPÄÄLLIKKÖ METSÄ GROUP

varsin tarkasti. Niihin voidaan tukeutua muun muassa puukauppojen yhteydessä, kun hakkuiden toteutuksesta sovitaan.

Sidosryhmät mukana valmistelussa

Metsänhoitosuositusten laatiminen oli tällä kertaa prosessina aikaisemmista sikäli poikkeava, että sidosryhmät otettiin mukaan valmisteluun alusta lähtien, ja suositukset hyväksyi käyttöön toimijoiden edustajista koostunut ohjausryhmä.

Metsä Groupin metsäjohtaja Juha ­Mäntylä oli mukana hanketta johtaneessa laajassa johtoryhmässä, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo hankkeen kannalta keskeisessä ohjausryhmässä ja metsänhoitopäällikkö Juho Rantala erityiskysymyksiä pohtivassa asiantuntijatyöryhmässä. Äijälän mukaan yhteistyö suositusten valmistelussa sujui erinomaisesti. ”Valmistelun aikana käydyt keskustelut vahvistivat yhteistä käsitystä siitä, mikä on hyvää metsänhoitoa juuri nyt.”

Keskeisessä asemassa uudistuksen läpiviennissä ovat konekuljettajat ja kaikki muut, jotka käytännön töitä metsissä tekevät. ”Oleellista on se, että metsäasiantuntijat omaksuvat tapahtuneen muutoksen metsälaissa ja metsänhoidon suosituksissa ja välittävät tätä tietoa eteenpäin.”

TAPIO ALOITTAA keväällä kattavan

koulutuksen suositusten sisäl­ löstä yhteistyössä metsäkeskusten kanssa. Uudet suositukset löytyvät osoitteesta www.tapio.fi/metsan­ hoitosuositukset. Painettu versio on saatavissa helmi–maaliskuussa.

Opaskirjan voi tilata samasta ­nettiosoitteesta. metsä groupin viesti

| 23

PALSTATUNNUS METSÄT TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Samin Savotta

Ensimmäiset poimintahakkuut on jo tehty Metsä Group on jo toteuttanut muutamia uuden metsälain mahdollistamia poimintahakkuita. Poiminta- ja pienaukkohakkuita tarjotaan, jos metsän­ omistaja niin haluaa ja kohde on sopiva. Eri-ikäisrakenteisen metsän ­kasvatusta ja hakkuita kehitetään yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

Poimintahakkuussa suurimpien puiden lisäksi metsästä poistetaan huonolaatuiset puut. Hakkuukoneen kuljettajan pitää olla tarkka ja tietää, mitä metsästä poistetaan ja mitä sinne jätetään.

Ä

änekoskella tehtiin joulu­ kuussa poimintahakkuuta osakkuusyhtiömme Finsilva Oyj:n metsässä noin kolmen hehtaarin alueella. Olemme tehneet Metsäntutkimuslaitoksen kanssa pitkään yhteistyötä yläharvennukseen liittyen ja nyt olemme laajentaneet sitä poimintahakkuun tutkimukseen”, kehittämispäällikkö Risto Lilleberg kertoo.

Kolmen hehtaarin laajuisen tutkimusalueen puustotiedot mitattiin ennen hakkuita. Sen kolmelle koealalle jätettiin runkoja eri määrät. Lilleberg sanoo, että jatkossa Metlan tutkijoiden kanssa seurataan erityisesti sitä, miten hyvin taimettuminen onnistuu runkoluvultaan erilaisilla koealoilla ja miten jäljelle jääneet puut kehittyvät. ”Taimettumisen onnistumisesta saadaan tietoa jo parin vuoden sisällä.”

24 |

metsä groupin viesti

Äänekoskella tehtyjen hakkuiden jälkeen Lilleberg on laatinut kuljettajien käyttöön tarkat ohjeet siitä, miten poimintahakkuu pitäisi tehdä ja mihin asioihin siinä pitää kiinnittää erityistä huomiota. ”Kun jäljelle jäävät puut ovat pieniä, poistettavien puiden kaatovaihe on haasteellinen.” ”Hakkuukoneen kuljettajan on oltava teknisesti osaava koneenkäsittelijä, hänen pitää olla tarkka ja tietää, mitä poiminta­ hakkuukohteella metsästä poistetaan ja mitä sinne jätetään. Meidän metsäasiantuntijamme puolestaan on kirjattava puukaupan yhteydessä ylös se, millaista lopputulosta metsänomistajan kanssa on sovittu tavoiteltavan ja saattaa tieto kuljettajalle saakka.”

Tutkimushankkeen yhteydessä tehdään myös aikatutkimusta, jolla selvitetään muun muassa hakkuun toteutustavan

Erityisesti seurataan taimettumisen kehitystä. vaikutus työnopeuteen. ”Lisäksi saimme Äänekosken tutkimusalueesta hyvän koulutuskohteen keskisuomalaisille.”

Käytännön tietoa tarvitaan

”Uusiutuneen metsälain mahdollistamat poiminta- ja pienaukkohakkuut esitellään nykytiedon valossa kattavasti uusissa metsänhoitosuosituksissa, mutta tutkimustietoa ja etenkin käytännön mittakaavan kokemusta näistä menetelmistä on niukasti. Siksi on tärkeää ottaa ensimmäiset askeleet erityisen huolellisesti ja analysoida

TEKSTI

Metsä Group ja Metsäntutkimuslaitos tutkivat poimintahakkuuta ­Äänekoskella kolmen hehtaarin alalla. Hakkuut tehtiin joulukuussa.

Reetta Ravi

Metsäliiton historiikki julkaistu Paperin painajainen on vauhdikas kirja Metsäliiton ­viime vuosikymmenistä. Omistajajäsenet voivat tilata sen erikoishintaan.

M

työn tulokset tarkasti”, metsänhoito­ päällikkö Juho Rantala sanoo.

Sitä mukaa kun poiminta- tai pienaukkohakkuita tulee työn alle, järjestetään työmailla koulutusta toimihenkilöille, yrittäjille ja kuljettajille. Kaikki Metsä Groupin toimihenkilöt ovat jo osallistuneet Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen järjestämiin metsälakikoulutuksiin. Seuraavaksi on vuorossa tutustuminen uusiin metsänhoitosuosituksiin. ”Suositukset tarjoavat entistä konkreettisempaa tietoa myös sellaisille metsänomistajille, jotka haluavat kasvattaa ja hakata metsiään perinteisin ja hyviksi havaituin menetelmin. Erityisesti kannattaa huomata mahdollisuus kasvattaa metsikkökuvioiden kokoa hakkuiden yhteydessä yhdistämällä toisissaan kiinni olevia ja puustoltaan sekä hoito- ja hakkuutarpeiltaan samankaltaisia kuvioita.”

etsäliitto Osuuskunta on taustaltaan tuottajaosuuskunta, mutta metsäliittolaiset isännät eivät pysyneet metsässä miettimässä pelkkää motin hintaa.

Yritys tunkeutui maan historiallisesti tärkeimmälle teollisuudenalalle ja särki vakiintuneet kuviot.

Historioitsijan työ rytmittyy arkistojen penkomisesta ja näppäimistön naputtamisesta, tuskin koskaan siihen Metsäliiton vaiheet niveltyvät­ koko metsäteollisuuden tulee agenttiromaanin sykettä, ­historiaan. ­kirjan esipuheessa todetaan.

Kirjan ovat kirjoittaneet Markku Kuisma, Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja.

Tekijät sanovat, että tässä katsannossa Metsäliiton historian raamit yllättivät heidät. Asiat olivat monesti arkaluonteisia. Haastateltavia riitti silti, ja he puhuivat. Eläväisiin tarinoihin ­kirjoittajat yhdistivät arkistojen asiakirjat ja kylmät numerot.

Ei pelkkää painajaista Kirjassa on kirjoittajien mukaan kyse huomattavasti yhtä yksittäistä ­yritystä isommista asioista: Suomesta ja välillä maailmastakin.

Metsäliitossa ja sen ympäristössä tapahtui karmaisevia erheitä – tai omassa ajassaan ymmärrettäviä ratkaisuja, jotka tulevaisuus hakkasi pirstaleiksi.

Pelkkää painajaista kirja ei missään­nimessä kuitenkaan ole.

Yhtenä juonteena kulkee ihmisten, yritysten ja kansantalouden selviytymistarina. Metsäliiton vaiheet niveltyvät koko metsäteollisuuden historiaan.

Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenet ja Metsä Groupin henkilöstö voivat ostaa kirjan erikoishintaan 20 euroa postituskuluineen. ­Tilaukset Siltala-kustantamon nettikaupasta www.siltalapublishing.fi > Kirjat. Kirjoita hakuun: Paperin painajainen ja tee tilaus. Kampanjakoodi on 7DC-6GV-CV2-BV3. metsä groupin viesti

| 25

METSÄT TEKSTI

Anna-Kaisa Kontinaho KUVAT Seppo Samuli JA Siemen Forelia Männynversot ovat itäneet valiosiemenistä, joiden perimän muodostavat kaikkein parhaat puut.

Itämistarmoa ja lisäkasvua: jalostetun siemenen käyttö kannattaa Metsää uudistettaessa kannattaa muistaa, että jalostetun siemenen käyttö maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Näin lupaa Siemen Forelia, jonka jalostamista siemenistä kasvaa puita myös Metsä Groupin omistajajäsenten metsiin.

T

uotantoketjun alussa uskotaan vankasti, että laatupuulle on aina kysyntää. Siemen Forelian­toimitusjohtaja Matti Kallio ja mark­ kinointijohtaja Kari Lahtinen vastasivat kysymyksiin siemenjalostuksesta ja sen uusista tuulista.

Miksi kannattaa käyttää jalostettua siementä?

Jalostetusta siemenestä kasvatetut taimet ja puut kasvavat nopeam26 |

metsä groupin viesti

min kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Myös puuaines on parempilaatuista. Ero näkyy etenkin tukkipuussa: oksat ovat pienempiä, ja oksakulma on parempi. Metsänomistaja saa sijoitetulle pääomalleen paremman tuoton, kun metsästä saa enemmän puukuutioita tai metsän kiertoaikaa voi lyhentää.

Eikö nopea kasvu heikennä puun laatua?

Tämä on mieliaiheitamme, sillä

saamme kerrata asiaa aika usein.

Ihmisille syntyy helposti mielikuva, että nopea kasvu tuottaa höttöistä puuta. Kuitenkin on niin, että jos esimerkiksi 30–35 senttimetrin paksuisen männyn keski­ määräinen luston paksuus on normaalisti kaksi millimetriä, paksuuskasvussa 10 prosentin lisäys tarkoittaa luston eli vuodessa puun kuoren alle kasvavan puukerroksen paksuudelle 0,2 millimetrin lisäystä. Tämä 0,2 millimetrin lisäys ei vaikuta puuaineksen laatuun

mitenkään. Olennaista on esimerkiksi oikein valittu kasvupaikka.

Kuinka paljon lisäkasvua jalostetulla siemenellä saadaan?

Puuaineen tilavuuskasvua kuvataan prosenttiluvuin. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomessa jaloste-

kat säännöt. Siemenviljelyksen useat kymmenet kantapuut valitaan huolellisesti. Viljelyksillä puut risteävät keskenään tuulipölytteisesti, ja lisäksi lähes puolet siitepölystä tulee viljelykselle sitä ympäröivistä metsistä. Siementen geneettinen muuntelu on vähin-

Puut kasvavat nopeammin, ja puuaines on laadukkaampaa. tun männynsiemenen käyttö tarkoittaa 20–30 prosentin tilavuuskasvua, josta 20 prosenttia saadaan tavallisella jalostetulla siemenellä ja 30 prosenttia uudemmalla männyn valiosiemenellä. Kuusella jalostuksen tulokset ovat samansuuntaisia,­ mutta kuusen valiosiementä ei ole saatavilla kuin taimitarhoille. Rauduskoivun jalostetulla siemenellä päästään vielä parempaan lisäkasvuun ja hyvään laatuun, sillä koivu kasvaa nopeasti, joten sen jalostaminenkin on nopeampaa kuin männyn tai kuusen. Parin vuoden sisällä on saatavilla uutta rauduskoivun siemen­viljelyssiementä.

Saako jalostettua siementä myös Pohjois-Suomeen?

Saa kyllä, vaikkakin niukemmin kuin etelään. Tilanne paranee joka vuosi. Pohjoisin viljelyksemme Tervolassa on siinä iässä, että se alkaa tuottaa enemmän siementä.

Samoin Tyrnävällä ja Vaalassa on nuoret hyville paikoille perustetut viljelykset, joiden tuotantopoten­ tiaali on hyvä.

Pohjoisessa on siemenviljelyksiä vähemmän siksi, että viljely edellyttää alkuvaiheessa julkisia budjettivaroja, joille on katsottu saatavan parempaa tuottoa etelässä.

Pohjoisen metsänomistajat ovat osoittautuneet ahkeriksi ja aktiivisiksi – kyllä lisäkasvu kiinnostaa myös pohjoissuomalaisia. Sinne pitää valita ankariin olosuhteisiin soveltuvia siemeniä.

Voiko jalostuksen kautta syntyä geeniperimältään suppeaa metsää?

Suomessa jalostusta säätelevät tiu-

tään yhtä suurta kuin metsikkösiemenissä ja joskus jopa suurempaa, ilmeisesti siksi, että viljelyksiin on valittu kantapuita eri puolilta Suomea. Lisäksi siemenviljelyksiltä harvennetaan yksilöt, jotka ovat alttiita taudeille. Turvaamme jälkeläisten terveyden.

Voiko yhden huippupuun geeniperimällä tuottaa kokonaisia huippumetsiä?

Metsäntutkimuslaitos on perehtynyt somaattiseen embryogeneesiin hankkeessa, jossa mekin olemme mukana. Siinä yhdestä siemenestä erotetaan alkio ja alkiota monistetaan. Tätäkin hanketta säätelevät tiukat lait monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Somaattisen embryogeneesin teollistaminen on vasta selvityksen alla, sillä menetelmän kustannukset eivät saa olla liian suuret. Tulevaisuutta se ilman muuta on myös suomalaisten metsäpuiden jalostuksessa. Monelle tuttu esimerkki kasvullisella lisäyksellä tuotetusta puusta on muuten kotoinen omenapuu.

Uusi metsälaki väljentää pääpuulajin valintaa. Saako teiltä jalopuiden jalostettuja siemeniä?

Lähivuosina tammen, tervalepän ja vaahteran viljelyksemme tulevat tuotantoikään. Viime syksynä keräsimme tammesta ja tervalepästä ensimmäisen sadon. Lisäksi meillä on valmistumassa uusi rauduskoivun siemenviljelys muovihuoneessa – jalostusaste on pitkällä ja tulokset hienoja. Suomi on rauduskoivun jalostuksessa maailman kärkimaa.”

Näkyy jo taimesta METSÄPUIDEN taimia markkinoivan ja myyvän Fin

Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg tietää, että jalostettu siemen itää tarmokkaasti. ”Kyllä sen taimesta huomaa, että se on kasvanut tehosiemenestä. Käytämme aina parasta mahdollista saatavilla olevaa siementä. Esimerkiksi männystä valitsemme, aina kun mahdollista, niin sanotut 1,5 sukupolven valiosiemenet”, Nerg sanoo.

Tällä hetkellä yksivuotisista Metsä Groupille toimitettavista taimista kaikki on kasvatettu jalostetuista siemenistä, lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea, jossa metsikkösiementä käytetään enemmän. Omissa metsäkylvöissään Metsä Group käyttää vain jalostettua siementä.

Jalostetun siemenen matka jatkuu useimmiten taimitarhalle – siemenet käytetään ensisijaisesti taimitarhakylvöissä. Erityisesti tämä koskee kuusen siementä. Männyn siementä riittää sekä taimitarhaettä metsäkylvöihin.

Siementen laadun ja kehittyneiden tuotantoteknologioiden lisäksi kelpo taimien kasvatus vaatii ammattitaitoa ja tuotantoketjun osapuolten saumatonta yhteistyötä. ”Taimihuollon merkitys on suuri.

On äärimmäisen tärkeää, että koko logistiikkaketju välivarastoinnista istutukseen on kunnossa. Meiltä kysytään huolellisuutta ja kenttäväeltä osaamista.

Tähän panostamme yhteistyössä myös Metsä Groupin metsäasiantuntijoiden kanssa”, Nerg sanoo.

Metsäpuiden taimia markkinoiva ja myyvä Fin Forelia on Siemen Forelian tavoin Metsähallituksen kokonaan omistama yhtiö. Se on Suomen suurin taimentuottaja noin 40 prosentin markkinaosuudella.

metsä groupin viesti

| 27

”Nämä puut järeytyvät tulevina vuosina nopeasti.”

Metsä Groupilta löytyy vuosikymmenten kokemus turvemaametsien hoidosta. ”Viime vuonna kaikki metsäasiantuntijamme päivittivät osaamistaan turvemaakoulutuksissa”, jäsenpalvelun metsä­ asiantuntija Markku Paananen kertoo.

28 |

metsä groupin viesti

METSÄT TEKSTI

Sami Karppinen KUVAT Samin Savotta

Tuloja ja tuottoa turvemaalta Harvennus, tuhkalannoitus ja kunnostusojitus kiihdyttävät­ turvemaametsän puuston uuteen kasvuun. Metsä Groupilta koko hoitopaketin saa vaivattomasti oman metsä­asiantuntijan kautta.

T

ällä kuviolla ovat asiat mukavalla mallilla. Vesi liikkuu kunnostetuissa ojissa, ja laadukkaimmat puut ovat harvennuksen jälkeen kasvamassa. Viime talvena tehty tuhkalannoitus takaa, että puut järeytyvät tulevina vuosina vauhdilla”, Viitasaaren hankintapiirin jäsenpalvelun metsäasiantuntija Markku Paananen kuvailee taputellessaan tukin mittoja hätyyttelevää petäjää Uuraisten Höytiällä.

Vastaavanlaisen kunnostuksen tarpeessa olevia metsiä löytyy Suomesta tuhansia hehtaareja. Siksi Metsä Group on viime vuosina panostanut voimakkaasti turvemaametsien hoitoon ja puunkorjuuseen. ”Turvemaiden puuntuoton lisäämiseksi on tehty maassamme mittava työ, joka nyt alkaa kantaa hedelmää. Näistä investoinneista kannattaa huolehtia pitämällä ojitusalueiden vesitalous ja puusto kunnossa.

Metsä Groupin turvemaapaketti tarjoaa metsänomistajalle helpon tavan laittaa ojitusalueet tuottavaan kuntoon.”

Harvennushakkuu samalla kertaa

Kunnostusojitustarve selviää parhaiten vanhoja ojia ja puiden latvuksia tarkkailemalla. ”Kun ojat alkavat tukkeutua ja ensimmäisen ojituksen ansiosta elpyneen puuston kasvu hiipuu, on aika selvittää kunnostusojituksen tarve. Jos puusto on jo lähellä uudistushakkuujäreyttä, kannattaa ojitus yleensä ajoittaa uudistamisen yhteyteen”, Paananen kertoo.

Kunnostusojitus edellyttää ojitussuunnitelman, jonka Metsä Groupin metsä­

asiantuntija laatii. Suunnitelmassa otetaan aina huomioon myös vesiensuojelu. ”Kaivukatkot, laskeutusaltaat ja lietekuopat ovat tavallisimmat ratkaisut, joilla estetään kiintoaineksen valumista vesistöihin. Myös pohjapatoja voidaan hyödyntää.” ”Kunnostusojitussuunnitelmasta ei yleensä koidu metsänomistajalle kustannuksia, sillä ojitukseen saatava kemera-tuki korvaa suunnittelukulut.”

Kunnostusojituksen ja ojalinjahakkuun yhteydessä kannattaa Paanasen mukaan aina hoitaa alueen muutkin hakkuutarpeet. ”Kun puusto harvennetaan samalla kertaa,­ kohdistuu kunnostuksen tuoma lisäkasvu metsän taloudellisesti arvokkaimpiin puihin.­Puukauppatuloilla pystyy myös helposti kattamaan ojituskustannukset.”

Tuhkalla lisätuottoa

Tuhkalannoitus on erittäin kannattava keino turvemaan puuston tuoton lisäämiseen. ”Jos puustossa on merkkejä ravinnehäiriöstä, puista otetaan neulasnäytteet, joiden perusteella määritetään lannoitustarve. Terveyslannoitukseen on mahdollista saada kemera-tukea, joka pienentää kustannuksia merkittävästi.”

Tuhkan sisältämät kalium ja fosfori antavat puustolle mahdollisuuden hyödyn­ tää maaperän typpeä, jota turvemailla yleensä on reilusti. ”Tuhka on erittäin pitkävaikutteinen ja ojitusalueilla ympäristöystävällinen lannoite, sillä se ei huuhtoudu herkästi vesistöihin”, Paananen lisää.

Metsä Group käyttää suometsän­ lannoituksessa pääsääntöisesti omilla metsä groupin viesti

| 29

2

1

Kunnostusojituksessa otetaan aina huomioon myös vesiensuojelu. 1 Uuraisilla kuuden hehtaarin ojitusalueen vedet valuvat laskeutusaltaaseen, joka hidastaa veden virtausta ja kerää kiintoaineksen altaan pohjalle. 2 Altaan yläpuolella näkyvä oja on jätetty kaivamisen yhteydessä avaamatta, mikä osaltaan vähentää kiintoaineen huuhtoutumista.

t­ uotantolaitoksilla syntyvää­ puutuhkaa. ”Tuhkalannoitus on hieno esimerkki mahdollisuuksista, joita oma osuuskunta pystyy jäsenistölleen tarjoamaan.­Tuhka tulee hyötykäyttöön ja omistajajäsen saa lannoituspalvelun kustannustehokkaasti.”

Kevättalvella vireille

Markku Paanasen mukaan nyt kevättalvella on oikea hetki aloittaa kunnostus­ ojitushankkeen suunnittelu yhdessä Metsä Groupin asiantuntijan kanssa. ”Kun sopii kunnostusojituksesta sekä harvennus- ja ojalinjahakkuusta nyt, niin kesällä pääsemme suunnittelemaan ojalinjat ja vesiensuojelutoimenpiteet. Puunkorjuu tehdään ensi talvena ja tuhkalannoitus heti perään jäätyneitä ajouria hyödyntäen.

”Kevättalvi on oikea aika aloittaa kunnostusojitushankkeen suunnittelu”, Markku Paananen sanoo.

30 |

metsä groupin viesti

Kesällä 2015 on vuorossa varsinainen kunnostusojitus”, Paananen hahmottelee.

Puukaupat kannattaa solmia hyvissä ajoin siksi, että korjuuseen jää riittävästi aikaa. ”Leudot säät ovat hankaloittaneet useampana talvena suometsien puunkorjuuta. Kun kunnostusalueen puukaupat tehdään ajoissa, meidän on Metsä Groupissa helpompi varata korjuukalustoa tuleviin tarpeisiin.”

Kalusto ja osaaminen varmistettu

Metsä Groupissa viime vuonna järjestetyt turvemaakoulutukset takaavat, että metsäasiantuntijoilla ja urakoitsijoilla on käytössään viimeisin tieto turvemaakohteiden hoidosta ja puunkorjuusta. Käytössä on myös erityisesti pehmeiden maiden puunkorjuuseen sopivaa kalustoa. ”Oikeanlaisella kalustolla korjuu pystytään tekemään monissa kohteissa myös sulan maan aikaan. Muun muassa telaalustaiset ja kymmenenpyöräiset metsä­ koneet soveltuvat turvemaille hyvin.”

Metsänomistajalle ojitusalueen kunnos­ tus Metsä Groupin kanssa on järkevä ja turvallinen vaihtoehto. Hankkeen jälkeen omistajalla on edessään huolettomia ja tuottavia vuosia. ”Tämä metsä on järkevää uudistaa jo kymmenen–viidentoista vuoden kuluttua, jos metsänomistaja niin haluaa. Uudistushakkuun jälkeen vesitalous on valmiiksi kunnossa, ja tuhka pitkävaikutteisena lannoitteena auttaa myös seuraavan puusukupolven kasvuun”, Paananen summaa.

INFO

Näin työt etenivät Uuraisilla • Ojitusalueen pinta-ala 6,4 ­hehtaaria, puusto 60-vuotiasta 3-kehitysluokan männikköä • Puukauppa Metsä Groupin kanssa ­tammikuussa 2012 • Oja- ja terveyslannoitus­suunnittelu kesällä 2012 • Ojalinja- ja harvennushakkuu helmikuussa 2013, puuta kertyi yhteensä noin 400 kuutiometriä • Tuhkalannoitus maalevityksenä heti korjuun jälkeen helmikuussa 2013 • Kunnostusojitus syyskuussa 2013, ­ojalinjaa kaivettiin 2 500 juoksumetriä • Metsänomistaja sai terveyslannoitukseen ja kunnostus­ojitukseen kemeratukea • Metsänomistajalle jäi hankkeesta tuloa tuet huomioon ottaen noin 1 000 euroa hehtaarilta

Tuhkalannoituksen nettokustannus oli metsänomistajalle noin 150 euroa hehtaarilta. Sillä saadaan tulevaisuudessa lisäkasvua­arviolta neljä kuutiometriä hehtaarilla­vuosittain ainakin 30 vuoden ajan. ­Tuhkalannoitusinvestoinnin tuotto on siis erinomainen.

KOLUMNI

EU:n metsiä koskevan päätöksenteon piskuinen sisupussi Suomi on Euroopan unionin metsäisin maa suhteellisella osuudella m ­ itat­­tuna. Metsät peittävät reilusti yli 70 prosenttia maa-alastamme, kun koko EU:ssa metsiä on alle 40 prosenttia maa-alasta. Ei siis ihme, että metsä merkitsee suomalaisille enemmän kuin monelle muulle EU:n jäsenmaalle.

METSIEN rakenteen ja merkityksen suurten­ erojen takia EU:lla ei ole yhteistä metsä­ politiikkaa, eli metsiä koskevat päätökset ovat pääosin jäsenmaiden vastuulla. Hyvä niin. Suomen kansallisen metsäpolitiikan päämääränä on turvata metsien käyttöön perustuva taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä metsäluonnon monimuotoisuus – siis monenlaista hyvää ihmiselle ja meitä ympäröivälle luonnolle.

metsänomistajiin saakka. Suomalaiset virkamiehet kokosivat samanmielisiä maita kyseenalaistamaan aloitetta, ja metsänomistajat ja metsäteollisuus tekivät samaa työtä omien kanaviensa kautta. Runsaan kahden vuoden­uurastuksen tuloksena nykyinen komissio luopui lopulta ehdotuksestaan.

virkamiesten ja sidosryhmien aktiivisuutta kuvaa hyvin kestävyysKAROLIINA NIEMI kriteerejä valmistelleen komission virkamieMETSÄASIANTUNTIJA METSÄTEOLLISUUS RY KANSALLISESTA metsäpolitiikasta huolimatta hen toteamus siitä, että hänelle on kertynyt EU säätelee metsiemme käyttöä erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana käyntienergia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkojen­ kortteja Suomesta enemmän kuin mistään avulla. Säädösesitykset ovat välillä aikamoista silli­ muusta maasta. salaattia, ja tavoitteet – ainakin täältä metsän keskeltä katsottuna – joskus hyvin ristiriitaisia. Edunvalvojan KESTÄVYYSKRITEEREJÄ ei tullut. Sen sijaan saatiin mielessä herääkin joskus kysymys, edistääkö hyvistä koko metsäsektorin kattava uusi EU:n metsästrategia, tarkoitusperistä lähtevä, mutta ristiriitainen sääntely joka korvaa vuonna 1998 laaditun ja jo vanhaksi käyuusiutuvasta raaka-aineesta tehtyjen tuotteiden kysyn- neen metsätalouden strategian. Strategian päivitystä ei tää. olisi aloitettu ilman suomalaisten voimakasta vaikuttamista. Sen avulla koordinoidaan paremmin EU:n eri SUOMI on pieni maa EU:n 28 jäsenmaan kokonaipolitiikkasektoreilta tulevien metsäasioiden käsittelyä suudessa. Metsien käyttöä koskevissa kysymyksissä sekä lisätään komission ja jäsenmaiden välistä yhteisSuomi on kuitenkin näyttänyt useaan otteeseen kyntyötä. tensä ja pärjännyt enemmän kuin hyvin. Maamme voima perustuu virkamiesten ja sidosryhmien tiiviiENNEN KAIKKEA metsästrategian avulla halutaan lisätä seen yhteistyöhön EU-asioiden valmistelussa ja yhä kestävästi tuotetun puun käyttöä EU:ssa. Strategian­ parempaan verkottumiseen muiden metsäisten jäsenlinjaus edistää puun käyttöä kestävänä, uusiutuvana maiden kanssa. sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena on erinomainen, ja meidän tulisi nyt ottaa siitä kaikki ­­ HYVÄNÄ esimerkkinä Suomen voimasta on EU:n irti suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytysten komission pitkään kaavailema ehdotus asettaa enerparantamiseksi. Se vaatii töitä sekä Brysselissä giantuotannossa käytettävälle puulle tiukat kestäettä kotimaassa – kääritään siis hihat ja ryhdytään vyyskriteerit. Kriteerit oli tarkoitus ulottaa aina pientöihin.

SUOMALAISTEN

metsä groupin viesti

| 31

Teuvo Hatva • 45-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä Kajaanin Vuolijoelta • Valittiin edustajistoon 2003, piiritoimikuntaan 2007 ja hallintoneuvostoon 2009 • Harrastaa matkailua, kulttuurinkulutusta ja talonremontointia • Motto: Elämä kannattaa elää täysillä hallitusti

32 |

metsä groupin viesti

JÄSENET TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Juha Rahkonen

Aurinko ei laskenutkaan Hallintoneuvoston jäsen Teuvo Hatva on aina luottanut vahvasti suomalaiseen ­metsäteollisuuteen, vaikka menneinä vuosina siitä on puhuttu auringonlaskun alana.

Myös Metsä Groupiin hän on uskonut, vaikka konsernin numerot miestä jossain ­vaiheessa hieman kylmäsivätkin.

’H

yvillä mielin odottelen hallintoneuvoston juhlakokouksen alkamista”, Teuvo Hatva sanoo 23. tammikuuta, Metsä­ liitto Osuuskunnan 80-vuotispäivänä. ”Olen saanut vuodesta 2009 seurata osuuskunnan ja Metsä Groupin toimintaa hallintoneuvoston jäsenenä, ja ne vuodet ovat olleet konserninkin osalta hienosti eteenpäin meneviä. Metsä Group on hyvässä iskussa”, hän summaa.

Hatva sanoo, että metsäteollisuuden on tähyttävä jo pitkälle tuleviin vuosikymmeniin, jotta se säilyy vahvana teolli­ suudenalana, suomalaisten työllistäjänä ja hyvinvointia edistävänä viennin veturina. ”Se on edelleen keskeisin elinkeino monissa maakunnissa ja työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä. Aivan varmaa on se, että puuta tulevaisuudessa tarvitaan, mutta sille pitää etsiä myös kokonaan uutta käyttöä. Tätä työtä toki Suomessa tehdäänkin.”

Markkinointi-instituutissa. Opiskelu ­k iinnosti, ja aloin opiskella Joensuun avoimessa yliopistossa. Lopulta kävi niin, että valmistuin yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2004.”

Kalataloutta edistämään

Valmistumisen jälkeen Hatva ryhtyi­ Oulun ProAgrian yritysneuvojaksi. ­Vuoden 2008 lopulla hänet houkuteltiin ­viideksi vuodeksi vetämään Kainuun ja Koillismaan alueella käynnistettyä Kalaleader-ohjelmaa, jonka tavoitteena oli elvyttää seudun kalataloutta yrittäjien ja alan tarpeista lähtien.

”Onko hienompaa maisemakonttoria kuin talvinen metsä?”

Mutkan kautta maisteriksi

Kajaanin Vuolijoelta kotoisin olevalla ­Hatvalla on neljä vanhempaa siskoa. Uravalinta oli lypsykarjatilalla varttuneella nuorella miehellä yksinkertainen: hänestä tuli 19-vuotiaana tilan isäntä. ”Nuoruuden innolla koetin puuhata kaikenlaista tilanpidon eteen, mutta lehmien lypsy ei lopulta ollutkaan sitä mitä halusin. Kun navetta vuonna 1998 täytti sata vuotta, tein päätöksen luopua lehmistä.”

Päätöstä vauhditti sekin, että Hatvalle oli kertynyt monenlaista yritystoimintaa tilanpidon rinnalle: salaojitusta ja hautausliikkeen pitoa yhdessä naapurin kanssa sekä myöhemmin vielä autokorjaamotoimintaa. Korjaamossa hän on yhä mukana pienellä osuudella. ”Peltoja viljelin edelleen ja metsätkin työllistivät, mutta vapaata aikaa oli yhtäkkiä kumman paljon. Olin 1990-luvun alussa suorittanut talouspäällikön opinnot­

”Vaikka olen ikäni asunut Oulujärven rannalla, kala-asiat olivat tuttuja vain varhaisnuoruuden kalareissuista. Oli kiinnostavaa päästä luomaan uusia toiminta­ malleja, ja hommassa kiehtoi myös sen kansainvälinen puoli. Olin useita kertoja esittelemässä ohjelmaamme malliksi muissa EU-maissa.” ”Hankealueen kalasatamat on nyt kunnostettu, 30 uutta työpaikkaa luotu ja erilaisia yhteistyöhankkeita pantu liikkeelle.

Myös markkinointia on kehitetty – nouseehan esimerkiksi Oulujärvestä vuodessa 200 000 kiloa kuhaa myytäväksi. Viime keväänä Kuusamon ja Posion ylänköalueen järvistä pyydettävä muikku, Kitkan viisas, sai EU-asetuksella suojan nimelleen”, Hatva listaa ohjelman aikaansaannoksia.

Maisemakonttoriin töihin

Vuoden alusta lähtien Hatva on keskittynyt metsätöihin, kun hanke hänen

o­ saltaan päättyi. ”Onko hienompaa maisemakonttoria kuin talvinen metsä”, hän kysyy. ”Tilan pinta-ala oli sukupolvenvaihdoksen aikaan parisataa hehtaaria, ja sen määrän olen tuplannut. Kasvullista metsää siitä on noin 300 hehtaaria.”

Hatva kertoo, että hänen ukkinsa oli 1900-luvun alussa Kainuun ensimmäinen kiertävä metsäneuvoja. ”Ukki tuli kotivävyksi Savosta ja aloitti tilalla 1920-luvulla kainuulaisia ihmetyttäneen suo-ojituksen lapiopelillä. Tuosta alkoi meidän metsä­ tilamme kehittäminen, ja minä olen saanut korjata ukkini työn satoa”, Hatva sanoo. ”Tähän saakka olen pitänyt metsää säästöpankkinani, mutta ajatus siitä, että hankkisin jatkossa toimeentuloni kokonaan metsästä, on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Pidänkin koko ajan silmällä, millaisia metsiä lähiseudulla myyntiin tulee.” ”Mutta katsotaan nyt, mitä tulevaisuus tuo tullessaan”, mies tuumaa. Kovin pitkään hän ei ole tottunut ihan paikoillaan olemaan. ”Hautaustoimistohommista elämänohjeeksi jäi ajatus, että on syytä elää täysillä, mutta tehdä se hallitusti.”

Vaikka Hatva on koettanut väljentää elämäänsä, ei kalenteri ole tyhjä nytkään.

Hän on mukana muun muassa Kainuun Osuuspankin hallituksessa ja paikallisen metsänhoitoyhdistyksen edustajistossa. ”Politiikkaan lähdin mukaan viime kunnallisvaaleissa. Valtuuston jäsenyys on sitten poikinut kaikenlaista muuta edustustehtävää.”

Matkailu avartaa

Hatva oli opiskeluaikoinaan opiskelijavaihdossa Ranskassa ja oli sitä ennen ollut siellä yhden syksyn töissä viinitilalla. ”Matkustelen nykyisinkin mielelläni.

Erityisen mieluisaa on tutustua erilaisiin kulttuureihin, se avartaa omaakin ajattelua”, vuodenvaihteen Kuubassa viettänyt Hatva kertoo. metsä groupin viesti

| 33

JÄSENET TEKSTI:

Sirkku Vanhatalo KUVAT Kimmo Metsälä

Metsäasiantuntija Jussi Mehtälä sanoo, että suunnitelmatiedot pysyvät aina metsänomistajan omaisuutena.

Tee tuttavuutta metsäsi kanssa Yksilöllinen metsäsuunnitelma on kannattava k ­ ertainvestointi, ellei sinulla ei ole vielä ajantasaista metsäsuunnitelmaa tai haluat päivittää nykyistä.

J

oillakin metsäammattilaisilla on hyvääkin sanottavaa eteläisen Suomen vuodenvaihteen leudoista keleistä. Metsäasiantuntija Jussi Mehtälä Luumäeltä on tyytyväinen niiden omistajajäsenten puolesta, jotka loppusyksystä tilasivat häneltä yksilöllisen metsäsuunnitelman. ”Maastotöitä päästiin tekemään nopeasti, kun maa pysyi lumettomana niin pitkään. Lappeenrannan piirillä maastosuun­ nittelua tekee neljä yrittäjää, joten hommat ovat edenneet niin ripeästi, että tilatut suun­nitelmat ovat kohta luovutuskunnossa.

34 |

metsä groupin viesti

Metsäverkossa suunnitelma on oikeastaan ikuinen.

Aivan yhtä ripeätahtista asioiden etenemistä ei joka puolella maata voi luvata, vaikka maastotöitä tekee monin paikoin metsäkeskusten lisäksi myös yrittäjät.

Yksilöllisen metsäsuunnitelman teettämisen saa liikkeelle ottamalla yhteyttä Metsä Groupin yhteyshenkilöön.

Monenlaista hyötyä

”Me kartoitamme metsänomistajan toiveet ja tavoitteet, jotka otamme huomioon maastotöissä ja toimenpide-ehdotuksissa.

Jos metsänomistaja painottaa virkistysarvoja ja haluaa säilyttää vaikka tutut marjamaastonsa, merkitsemme alueen hakkuiden ulkopuolelle jätettäväksi. Tai piirrämme leveämmän suojakaistaleen, jos metsänomistaja ei halua nähdä pihaltaan

avohakkuuta. Metsänomistaja päättää, se on selvä.” ”Jokaisella, jolla on useampi kymmen hehtaaria metsää, olisi hyvä olla metsäsuunnitelma. Vanhoiksi menneet suunnitelmat kannattaa päivittää, ja uusille metsänomistajille sen laadinta on hyvä keino tutustua omaan metsään. Niin hän saa kokonaiskuvan metsäomaisuudestaan: millaista metsää omistaa, miten sitä voisi tai kannattaisi hoitaa sekä millaisia tuloja sieltä olisi nyt ja tulevaisuudessa saatavissa.

Metsänomistaja voi osallistua maastokartoitusten tekoon, jolloin metsäasiat konkretisoituvat paikan päällä.”

Mehtälä huomauttaa, että esimerkiksi kemera-tukea nuorten metsien hoitoon saa vähän enemmän, kun metsänomistajalla on voimassa oleva metsäsuunnitelma. ”Myös tuen hakeminen on helpompaa ajantasaisten tietojen perusteella.”

Ikuinen suunnitelma

Mehtälä sanoo, että lähes poikkeuksetta Metsä Groupin tekemä suunnitelma siirretään metsänomistajan luvalla Metsäverkko-internetpalveluun. ”Metsäverkkoon vietynä suunnitelma on oikeastaan ikuinen. Hoito- ja hakkuutöiden kirjaamisen palveluun oppii nopeasti, ja kerran vuodessa Metsä Group päivittää sinne puuston kasvutiedot. Metsänhoitosopimusasiakkaiden puolesta me kirjaamme palveluun kaikki metsissä tehdyt toimenpiteet.”

Mehtälä tunnustaa patistavansa asiakkaitaan Metsäverkon käyttöön ihan itsekkäistäkin syistä. ”Työni helpottuu ja mahdollisuus metsänomistajan parempaan

Kuviotietojen näkyminen kännykässä helpottaa metsässä tehtävää suunnittelutyötä.

palveluun kasvaa. Kun näen Metsäverkossa asiakkaani metsiä koskevat tiedot, voin tehdä hänelle hoitotyö- ja puukauppatarjouksia juuri silloin, kun toimet ovat suunnitelman mukaan ajankohtaisia.” ”Kanssakäyminen sujuvoituu, kun puhelinyhteyden aikana voimme istua kumpainenkin tietokoneemme äärellä ja nähdä samalla Metsäverkosta, mistä kuviosta keskustelussa on kyse. Ja metsässä

Metsäverkko hälyttää metsätöihin

INFO

Oman metsäsi käsikirja METSÄSUUNNITELMA sisältää kuviotason tiedot karttoineen metsän tämänhetkisestä tilasta, arviot puuston määrästä ja puutavaralajeista. Suunnitelma laaditaan yleensä 10 vuodeksi, ja siinä annetaan suositukset tulevista hoitotöistä ja hakkuista suuntaa-antavine tulo- ja menoarvioineen. Se sisältää myös erilaisia teemakarttoja ja yhteenvetoja sekä luonnon monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt.

Metsä Groupilta saatavan yksilöllisen metsäsuunnitelman toteuttaminen lähtee

kuviotietojen näkyminen kännykässäni auttaa suunnittelutyötäni”, Mehtälä listaa. ”Metsäverkko on metsänomistajalle maksuton palvelu, ja olenkin joskus epäröivälle sanonut, että ota se käyttöösi aluksi vaikka vain minun takiani”, Mehtälä naurahtaa. ”Kun metsänomistajan kanssa yhdessä tutustuu palveluun, sen helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys avautuvat”, Mehtälä tietää ja muistuttaa, että suunnitelmatiedot pysyvät aina metsänomistajan omaisuutena, vaikka ne siirrettäisiin Metsäverkkoon.

liikkeelle metsänomistajien omien toiveiden ja metsäomaisuudelleen asettamien tavoitteiden kartoituksella. Ne otetaan huomioon maastotöissä ja toimenpide-ehdotuksissa, ja ne kirjataan suunnitelmaan muistiin myöhempiä toimenpide-ehdotuksia varten.

Metsäsuunnitelman kustannukset ovat vähennyskelpoisia kuluja metsäverotuksessa. Metsä Groupin tekemän suunnitelman voi maksaa kanssamme kertyneillä säännöllisen puukaupan bonuksilla. Omistajajäsenen suunnitelma ladataan hänen luvallaan maksuttomaan Metsäverkko-palveluun, jossa se on hänen omassa käytössään. Silloin metsäomaisuutta voi tutkia myös vaikkapa ilmakuvista.

”Metsänomistajan kannalta kätevää on se, että Metsäverkko ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen, millä kuviolla metsäsuunnitelman mukaisia hoito- ja hakkuutöitä pitäisi ryhtyä suunnittelemaan. Voiko suunnitelma enää tehokkaammassa käytössä olla?”

Mehtälän lista Metsäverkon käytön puolesta jatkuu. ”Aivan ehdoton apuväline se on silloin, jos metsä on useamman ­henkilön omistuksessa. Kaikilla on samat tiedot käytössään, eikä tarvitse miettiä­, että kenenkäs hallussa se suunnitelma ­olikaan.” ”Ja nykyäänhän Metsäverkkoa voi käyttää metsäomaisuuden hoidossa monella tavalla. Tarkastella vaikka suunnitelman mukaisia tuotto- ja menolaskelmia, l­aatia ja palauttaa metsäveroilmoituksen tai ­a sioida verkkokaupassamme.” metsä groupin viesti

| 35

JÄSENET TEKSTI

Sirkku Vanhatalo

Kilpailukykyistä korkoa rahoillesi Omistajajäsenenä sinulla on mahdollisuus sijoittaa varojasi Metsäliitto Osuuskunnan ­lisäosuuksiin, joille maksetaan kilpailukykyistä korkoa. Puukauppatulojen lisäksi voit ­sijoittaa osuuskuntaasi muitakin rahojasi.

K

un liityit Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi, teit sääntöjemme mukaisen osuussijoituksen metsäsi koon ja sen sijaintikunnan perusteella.

Jäsenten sijoituksille vuosittain maksettava osuuskorko on suoraa voitonjakoa omistajajäsenillemme. Esimerkiksi vuodelta 2012 maksoimme sääntömääräisille osuuksille korkoa 5,5 prosenttia*.

Kun olet maksanut sääntömääräiset osuutesi, saat mahdollisuuden sijoittaa A- ja B-lisäosuuksiimme. Vuodelta 2012 korko A-lisäosuuksille oli 5 ja B-lisäosuuksille 4,5 prosenttia*.

Vuoden 2013 koroista päättää Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto toukokuussa.

A-lisä­ osuudet A-LISÄOSUUKSIIN voit sijoittaa puunmyyntitulojasi kanssamme tehdyistä puukaupoista.

Enimmillään sijoitus voi olla koko puukaupan arvonlisäveroton arvo, josta on vähennetty ennakonpidätys. Merkintä tehdään puukaupan tallennuksen yhteydessä, kuitenkin viimeistään mittauksen tai loppumaksun yhteydessä.

A-lisäosuuteen sijoittamisesta kannattaa keskustella jo kaupanteon yhtey­ dessä.

A-LISÄOSUUKSIIN voit sijoittaa myös meiltä ­saamiasi korkotuloja.

36 |

metsä groupin viesti

B-lisä­ osuudet

Pääoma­ bonus SIJOITITKO viime vuonna A-lisäosuuksiin? Sait

B-LISÄOSUUKSIIN voit sijoittaa varojasi ilman

mitään vähimmäis- tai enimmäismäärää. Sijoituksen voit tehdä pankissasi tavallisena tilisiirtona. Tilisiirtolomakkeen saat viitenumeroineen metsäasiantuntijaltasi tai jäsenpalvelustamme.

samalla oikeuden Pääomabonukseen eli oikeuden merkitä tämän tai ensi vuoden (ns. käyttöjakso, joka kestää aina kaksi kalenterivuotta) aikana puukauppatuloillasi uusia A-lisäosuuksia edullisemmin. Maksat niistä vain 85 prosenttia merkintähinnasta ja loput 15 prosenttia maksaa Metsäliitto Osuuskunta. Koko sijoitukselle kertyy korkoa normaaliin tapaan.

EDULLISEMMIN merkityt A-lisäosuudet kannat-

B-lisäosuudet ovat oiva mahdollisuus muille kuin puukauppa­­tuloille.

Laita ­ puukauppatulot kasvamaan ­ korkoa.

taa pitää sijoitettuna kaksi täyttä kalenterivuotta käyttöjakson päättymisen jälkeen.

Jos irtisanot A-lisäosuudet aiemmin, menetät osuuskuntasi maksaman 15 prosentin osuuden. Parhaimpaan tuottoon pääset siis vähintään viiden vuoden sijoitusjaksolla.

A-lisäosuuksia 15 prosenttia edullisemmin. * Aiemmat korot eivät ole tae sijoitusten tulevista tuotoista.

Edustajisto päättää maksettavista koroista vuosittain.

Näin pääset hyödyntämään Pääomabonusta PÄÄOMABONUS antaa pitkäaikaisesta sijoittamisesta kiinnostuneille

omistajajäsenille mahdollisuuden maksimoida metsärahansa tuoton.

15 %

1.

2. 3. &

vuosi

4. 5. &

vuosi

vuosi

Ansaintajakso

Käyttöjakso

Sitouttamisjakso

Ensimmäisenä kalenterivuonna sijoitat puukaupasta tai osuus­ koroista ­kertyneitä varoja A-lisäosuuksiin­.

Näin pääset mukaan hyödyntämään ­Pääomabonusta.

Kaksi seuraavaa kalenterivuotta kestävän käyttö­ jakson aikana voit merkitä lisää A-lisäosuuksia puukauppatuloillasi enintään saman verran kuin ansain­tajakson aikana. Maksat A-lisäosuuksien ­nimellisarvosta 85 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunta maksaa loput 15 prosenttia. Korkoa sijoitukselle kertyy normaaliin tapaan edustajiston kulloisenkin korkopäätöksen mukaisesti.

Kahden seuraavan kalenterivuoden ajan ­hankkimasi A-lisäosuudet kasvavat korkoa. Jos sanot osuutesi irti ennen sitouttamisjakson loppumista, menetät osuuskunnan maksaman osan lisäosuuksista – korot ja itse merkitsemäsi osuudet saat takaisin kaikissa tapauksissa. Tämän jakson päätyttyä voit nostaa A-lisäosuutesi korkoineen tai jatkaa sijoittamista normaalien A-lisäosuusehtojen mukaisesti.

TARKEMMAT EHDOT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.METSAGROUP.FI

Näin saat sijoituksesi korkoineen takaisin

Osuuskorkotulot verovapaita 1 500 euroon saakka

Tiedotamme sijoitustilanteesi tiliotteella tammikuussa ja korkotodistuksella touko–kesäkuussa. Jos sinulla on käytössäsi Metsäverkkopalvelumme, voit seurata osuussijoituksiasi myös siellä.

Saat A- ja B-lisäosuuksiin sijoittamasi rahat takaisin irtisanomalla sijoituksesi kirjallisesti.

A-lisäosuuksista maksamme rahat tilillesi puolen vuoden kuluttua ilmoitusta seuraavasta vuodenvaihteesta ja B-lisäosuuksista puolentoista vuoden kuluttua ilmoitusta seuraavasta vuodenvaihteesta.

Voimassa olevan tuloverolain mukaan osuus­ korot ovat verovapaita 1 500 euroon saakka luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille. Jos jäsenyys on molempien puolisoiden nimissä, kummal­lakin on samanlainen verovapaus – se koskee myös metsäyhtymän jokaista jäsentä.

1 500 euroa ylittävästä korkosummasta 70 prosenttia on tällä hetkellä veronalaista pääoma­ tuloa, korkokanta alle 50 000 euron pääoma­ tulon verokanta on 30 prosenttia.

Osuuspääomat ennätyskorkealla Metsäliitto Osuuskunnan omavaraisuus oli viime joulukuun lopussa 62,3 prosenttia (vuotta ­aiemmin 61 prosenttia). Omistajajäsenet selvästi luottavat osuuskuntaansa, sillä osuuspääomat kasvoivat lähes 62 miljoonalla eurolla viime vuoden aikana ja olivat vuodenvaihteessa ennätyskorkealla: 868 miljoonaa euroa.

SIJOITUSMAHDOLLISUUTEMME ovat

­ aikkien omistajajäsenten saatavilla. Oma k metsäasiantuntijasi kertoo sinulle mielellään lisää. Kysymyksiisi saat vastauksia myös MetsäSoitto-palvelunumerosta 010 7770 tai sähkö­postitse osoitteesta jasen­palvelu@metsagroup.com.

metsä groupin viesti

| 37

HYVIN TEHTY TEKSTI JA KUVA

Sami Karppinen

ARTIKKELISARJASSA ESITELL Ä ÄN LUONNON JA KESTÄVÄN KEHIT YKSEN PUOLESTA TEHT YJÄ ASIOITA .

Monimuotoisuutta ja maalaisjärkeä Metsänomistaja ja hakkuukoneenkuljettaja Antti Lamminpää tekee metsäsertifiointiin liittyviä päätöksiä päivittäin. Hän tietää, että tehokas metsätalous ja luonnon monimuotoisuus sopivat samalle palstalle.

K

eskitalven matalalta paistava aurinko värjää kallioisen­ kumpareen männyt kullanhohtoisiin sävyihin. Petäjät ovat komistaneet kylätien vartta Alavudella Etelä-Pohjanmaalla pitkälti toista sataa vuotta. ”Ja saavat komistaa jatkossakin, sillä tämä noin 0,3 hehtaarin suuruinen alue jätettiin syksyn uudistushakkuussa säästöpuuryhmäksi”, peräseinäjokelainen metsänomistaja Antti Lamminpää kertoo.

Viereiseen harvennuskuvioon rajautuva PEFC-metsäsertifioinnin edellyttämä säästöpuuryhmä on tavallista laajempi, mutta niin on myös 13 hehtaarin uudistusalue. ”Suosin metsissäni isoja kuvioita, sillä niiden käsittely on helpompaa ja taloudellisempaa”, mies perustelee.

Ohuen lumivaipan alta kohoilevat Lamminpään itsensä kaivinkoneella heti hakkuun jälkeen tekemät mättäät. Alueelle kaivetuista ojista valuvat vedet hän on ohjannut esimerkillisesti kulkemaan ensin viiteen saostusaltaaseen ja niistä edelleen pohjapadon kautta pintavalutuskenttään. ”Vesiensuojelua edellytetään metsäsertifioinnin kriteereissä, mutta työtä suunnitellessani en miettinyt suoranaisesti sertifiointia. Halusin vain estää kiintoaineksen huuhtoutumisen viereiseen järveen, jonka rantaan omakin tilani rajoittuu.”

Lamminpään esimerkki tiivistää hyvin sen, mistä metsäsertifioinnista oikeastaan useimmiten on kyse: maalaisjärjen käytöstä. ”Kukapa haluaisi pilata lähivetensä tai maisemansa? Pohjanmaalla järviä on niin vähän, että pidän vesiensuojeluasioita erityisen tärkeinä.”

Kaikkialla maailmassa ei välttämättä ajatella yhtä järkevästi. Siksi PEFC-sertifikaatti toimii ulkopuolisen tahon antamana 38 |

metsä groupin viesti

todistuksena siitä, että puuraaka-aine tulee vastuullisesti ja kestävästi hoidetuista metsistä. Nykyinen PEFC-standardi sisältää 29 kriteeriä, joita parhaillaan päivitetään.

Uudistuneen kriteeristön on määrä astua voimaan vuoden 2016 alussa.

Iloa ja tuloja jälkipolvelle

Lamminpää on sekä metsänomistajana­ että hakkuukoneenkuljettajana nähnyt,­ että taloudelliset intressit ja luonnon monimuotoisuus ovat yleensä yhdistettävissä järkevästi suunnitellen. ”Tässäkin tapauksessa maisemallisesti hieno, mutta puuntuotannollisesti vähäarvoinen alue toimii säästöpuuryhmänä.

Vesiensuojelutoimien hinnaksi arvioisin parikymppiä hehtaaria kohden.”

31-vuotias Lamminpää puhuu mielel­ lään myös metsien merkityksestä jälki­ polvelle, sillä miehen kotona varttuu ­puolivuotias tyttö ja kaksivuotias poika.

Kevään ohjelmassa palstalla onkin uimarannan tekeminen lapsille sekä 25 000 ­taimen istuttaminen uudistusalalle. ”Aion toteuttaa kuviolla intensiivikasvatusta, eli teen harvennukset hyvissä ajoin ja riittävän voimakkaina, jotta puusto järeytyy nopeasti. Tarvittaessa myös lannoitan. Tavoitteena on, että lapset pääsevät uudistamaan metsän ennen eläkeikäänsä.

Lamminpää aikoo vastaisuudessakin­ sijoittaa metsäomaisuuteen pitkäjänteisesti, jos sopivia tiloja tulee myyntiin. ”Minulla on nyt noin 100 hehtaaria metsää, ja yritän harkitusti kasvattaa alaa, jotta saisin tulevaisuudessa toimeentulon omista metsistä.”

Metsäomaisuuden hoitoa helpottaa Metsä Groupin kanssa solmittu metsänhoitosopimus, jonka myötä miehen met-

sätilat liitettiin Metsä Groupin PEFCryhmä­sertifiointiin. ”Teen itse käytännön työt metsissäni, mutta esimerkiksi Metsä­ verkon metsäsuunnitelmasta on ollut jo paljon konkreettista hyötyä.”

Lahopuusto lisääntynyt

Lamminpää tekee metsäsertifiointiin liittyviä päätöksiä päivittäin myös leipätyössään työskennellessään alavutelaisen ­ J. Kaunisto Oy:n hakkuukoneenkuljettajana Metsä Groupin leimikoilla. ”Kenties näkyvin sertifiointiin liittyvä­ asia on säästöpuuryhmien jättäminen.

Myös lahopuuston jättäminen metsään tapahtuu jo luonnostaan.”

Erityisen arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen ja oikea käsittely ovat niin ikään kuljettajien hallussa. ”Luontokohteet löytyvät yleensä karttajärjestelmästä, mutta aika ajoin uusiakin kohteita, kuten lähteitä, voi tulla vastaan.”

Viimeisimmän valtakunnan metsien­ inventoinnin tulokset osoittavat, että vuonna 1997 käynnistynyt sertifiointi on osaltaan onnistunut lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Lahopuuston määrä on nimittäin lisääntynyt Etelä-­ Suomen metsissä.

Harvemmin tullaan ajatelleeksi, että metsäsertifioinnissa otetaan metsäluonnon lisäksi huomioon myös yritykset ja ihmiset. Koulutuksin varmistetaan, että työntekijöiden tiedot pysyvät ajan tasalla.

Sertifiointiin liittyvissä auditoinneissa puolestaan varmistetaan, että asiat ovat kunnossa myös käytännössä. ”Silloin tarkistetaan esimerkiksi työolosuhteisiin tai öljyntorjuntavarusteisiin liittyviä asioita. Meillä asiat ovat aina olleet kunnossa”, kaksitoista vuotta hakkuukoneen puikoissa viihtynyt mies toteaa.

”Vesiensuojelu on minulle erityisen tärkeää.”

Järeät haavat ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita puita. ”Säästöpuuryhmien ja lahopuiden jättö metsiin on itsestään selvä asia”, Antti Lamminpää sanoo. metsä groupin viesti

| 39

TEKSTI:

Sirkku Vanhatalo KUVA Seppo Samuli

Etämetsänomistajien Liitto on vakiinnuttanut asemansa Viime vuonna 15 vuotta täyttänyt Etämetsänomistajien Liitto on saanut yhä virallisemman roolin etäällä metsistään asuvien metsänomistajien puolestapuhujana.

L

iitto kutsutaan lähes poikkeuksetta mukaan valtakunnallisiin työryhmiin, joissa pohditaan metsänomistajia koskettavia asioita. ”Olemme me aiemminkin saaneet ääntämme kuuluviin, mutta viimeisten vuosien aikana meidät on kutsuttu mukaan lähes aina, kun metsänomistajia koskevia asioita on ryhdytty yhtään laaja-alaisemmalla joukolla pohtimaan”, liiton puheenjohtaja Rauno Numminen toteaa tyytyväisenä. ”Vähintäänkin meiltä kysytään kannanottoa, jos emme mukaan asti pääse.

Tuomme toki erittäin mielellämme etämetsänomistajien näkemykset muidenkin alan toimijoiden tietoon.”

Etämetsänomistajien Liitto koostuu eri puolilla maata toimivista metsätilanomistajayhdistyksistä, joissa on noin 5 000 jäsentä. Heillä on metsää noin puoli miljoonaa hehtaaria. Numminen sanoo, että yhdistysten mielipiteitä kysellään valtakunnallisiin työryhmiin osallistuvien evästämiseksi. Viimeisin kysely koski PEFCmetsäsertifioinnin luonnosversiota.

Jaakko Temmes johtaa suurinta yhdistystä eli Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry:tä, jolla on yli tuhat jäsentä. Hän on myös liiton varapuheenjohtaja. ”Jäsenmäärämme kasvaa koko ajan, ja toimintamme on aktiivista. Järjestämme muiden yhdistysten tavoin metsäasioita 40 |

metsä groupin viesti

koskevia tilaisuuksia, erilaisia tutustumisretkiä ja matkoja, joskus myös yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Yhdistykset­ jakavat metsätietoutta metsänomistajille­ heidän asuinpaikkakunnillaan, olivatpa­ heidän metsänsä missä päin maata tahansa”,­Temmes tiivistää. ”Vertaisryhmissä oppii ja oivaltaa asioita helpommin.” ”Haluamme saada metsätietoa asuinpaikkakunnallamme, mutta tarvitsemme alan toimijoita avuksi metsiemme sijaintipaikkakunnilla. Meidän kannaltamme on hyvä, että ammattilaisia, joilta voimme palvelut ostaa, on nykyään yhä enemmän”, Temmes sanoo. Temmeksen metsät sijait-

Haluamme avaimet käteen -palveluja.

Taimiturva on niistä hyvä esimerkki. sevat kolmella eri paikkakunnalla eteläisessä Suomessa.

Temmestä hieman harmittaa se, että metsäalalla puhutaan niin paljon enemmän moteista kuin euroista. ”Liiton omissa tilaisuuksissa koetamme lähestyä asioita taloudellisesta näkökulmasta. Ja

vuotuisiin metsätaitokisoihin on ajateltu ottaa mukaan myös talouspainotteisia kysymyksiä, kustannuslaskentaa ja arvonmääritystä. Koronlaskentaakin metsänomistajan olisi hyvä hallita.”

Valtakunnallisia yhteistyö­ kumppaneita

Etämetsänomistajien Liitolla on valtakunnallisia yhteistyökumppaneita eri aloilta, Metsä Group on mukana puukauppa- ja metsänhoitopalvelujen tuottajana. ”Toki jäsenemme asioivat muidenkin kanssa, mutta Metsä Groupin valtakunnallisuus ja se, että palvelut saa samankaltaisina eri puolilla maata, ovat hyviä kilpailuvaltteja”, Numminen sanoo.

Numminen osti ensimmäisen metsäpalstansa 1990-luvun alussa Luvialta. Sen jälkeen hän on hankkinut metsää paitsi

INFO

Etämetsänomistajien Liitto • Huolehtii etäällä metsistään asuvien metsänomistajien valtakunnallisesta edunvalvonnasta.

• Aloitti 15 vuotta sitten toiminnan Suomen Metsätilanomistajien Liitto -nimellä.

• Jakaa metsäalan tietoa, järjestää tilaisuuksia, metsäretkiä ja yhteisiä matkoja.

• Kehittää ja luo edellytyksiä yhdistysten toiminnalle ja yhteistyölle.

• Organisoi yhteistyötä sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa.

• Tekee yhteistyötä Viron etämetsänomistajien edustajien kanssa.

• Liitolla on 16 jäsenyhdistystä eri puolilla maata.

• Jäseniä on noin 5 000, ja heillä on metsää noin 500 000 hehtaaria.

LUE LISÄÄ osoitteessa

www.etamol.fi. Sieltä löydät tietoa myös yhdistysten toiminnasta.

Etämetsänomistajien Liiton puheenjohtaja Rauno Numminen (vas.) ja varapuheenjohtaja Jaakko Temmes toivovat, että metsäalalla puhuttaisiin mottien sijaan enemmän euroista. Liiton omissa tilaisuuksissa metsäasioita pyritään lähestymään taloudellisesta näkökulmasta.

Satakunnasta niin viime vuosina yhä enemmän myös Pohjois-Suomessa. ”Omalle yritystoiminnalleni on tärkeää, että Pohjois-Suomessakin voin asioida yhden Metsä Groupin yhteyshenkilön kanssa. Lisäksi luotettavuus – sovittujen asioiden ja aikataulujen pitäminen – sekä joustavuus ovat hyvän palvelun ominaisuuksia.”

Avaimet käteen -palvelut tervetulleita

Jaakko Temmes ottaa Metsä Groupin palveluista esiin Taimiturvan. ”Ensimmäistä kertaa Suomessa on tarjolla palvelu, joka turvaa metsänomistajalle riskittömän metsänuudistamisen. Tällaisia avaimet käteen -palveluita etämetsänomistajat haluavat”, Temmes tietää. ”Arvostan myös Metsä Groupin suomalaista omistuspohjaa, jolla on varmasti­

merkitystä päätöksenteon taustalla. Myös sijoitusmahdollisuudet ovat hyvä asia, samoin osuuskorkojen verottomuus 1 500 euroon saakka. Lisäksi osallistun mielelläni Metsä Groupin Pääkaupunkiseudun palvelutoimiston järjestämiin tilaisuuksiin”, Temmes kertoo.

Metsä Groupille myytävästä puusta miehet toki haluaisivat parempaa hintaa, vaikka Numminen sanoo ottavansa puukaupanteossa huomioon muitakin seikkoja. ”Lisäksi metsähoitopalvelujen­ hintojen on oltava kilpailukykyisiä”, Numminen huomauttaa.

Miehet ovat seuranneet kiinnostuneina, miten kilpailu metsänhoitopalvelumarkkinoilla on muuttunut yhä aidommaksi. ”Jos saa kaikki metsään liittyvät palvelut samalta toimijalta samanlaatuisina joka puolella valtakuntaa, etämetsänomista-

jan on helppo tehdä päätöksensä”, Temmes arvelee.

Uusi metsälaki alan yhteinen haaste

Miehet lähettävät terveisiä metsäalan toimihenkilöille. ”Etämetsänomistajien kannalta on erittäin tärkeää, että saamme uuden metsälain sallimista mahdollisuuksista asiantuntevaa opastusta. Osaa meistä kiinnostaa uudistushakkuiden puustoa koskevien ikä- ja läpimittavaatimusten muuttuminen sekä mahdollisuus suurempien metsäpinta-alojen käsittelyyn. Osa haluaa kasvattaa metsiään eri-ikäisrakenteisina”, Numminen sanoo. ”Uusi metsälaki on tietysti haaste koko metsäalalle. Toivomme kuitenkin, että metsäammattilaiset sisäistävät sen suomat mahdollisuudet, ja ottavat ne esiin asiakkaidensa kanssa keskustellessaan.” metsä groupin viesti

| 41

TÖITÄ TEKIJÖILLE TEKSTI

Asta Hirvonen KUVAT Stig Hägglund JA Merja Ojala

JUT TUSARJASSA ESITELL Ä ÄN ME TSÄ AL ALLE T YÖLLIST YNEITÄ NUORIA .

Laaduntarkkailua ja urakointia ”Haluan päästä työurallani eteenpäin, ja siihen on järjestynyt mahdollisuuksia.”

Sonja Kesti, 27 Laborantti-varavuoroinsinööri Metsä Board, Kaskinen

L

aboranttina ja varavuoro­ insinöörinä Metsä Boardin Kaskisten tehtaalla työskentelevä Sonja Kesti, 27, on tyytyväinen, että kotiseudulta on löytynyt koulutusta vastaavaa työtä, jossa on tarjoutunut mahdollisuuksia edetä.

Työpäivän jälkeen hän suuntaa hevostallille.

ulin Kaskisten tehtaalle kesä­ T töihin vuonna 2010, ja sille tielle olen jäänyt. Metsäteollisuus oli minulle entuudestaan tuttu merkittävänä työn­ antajana. Olen kotoisin Kaskisten läheltä, Teuvalta.

1

Valmistuin vuonna 2006 laborantiksi Seinäjoen ammattioppilaitoksesta. Sen jälkeen jatkoin opiskelua KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa, ja valmistuin kemian tekniikan insinööriksi vuonna 2010.

2

Tulin Kaskisten tehtaalle kesätöihin insinööriksi valmistumiseni jälkeen.

Kesätöiden jälkeen avautui sijaisuus vuoro­laboranttina, ja vuonna 2011 minut vakinaistettiin. Keväällä 2012 aloitin äitiyslomansijaisuuden laboratorion etumiehenä eli olin operatiivisessa vastuussa laboratorion toiminnasta. Tämän vuoden alusta olen tehnyt laborantin töiden ohella myös varavuoroinsinöörin tehtäviä.

3

4

Tehtaalla valmistetaan BCTMP:tä eli kemihierrettä, jota käytetään aikakauslehti- ja hienopaperin sekä pakkauskartongin raaka-aineena. Laboratoriotyö on tuotannon tarkkailua. Saamme tuotannosta koe-erän, josta tutkimme tuotteen laatua, kuten sen vaaleutta ja paperiteknisiä ominaisuuksia. Kemihierrettä valmistetaan moneen eri käyttö­ tarkoitukseen, joilla kaikilla on omat ­kriteerit massalle. Meidän tehtävämme laboratoriossa on varmistaa, että massa on näiden kriteerien mukaista.

Tammikuun alussa aloitin laboratorio­ työn ohella varavuoroinsinöörinä. Tuuraan

42 |

metsä groupin viesti

siis tarvittaessa vuoroinsinöörejä, jolloin vastuulleni kuuluu tuotannon tukeminen käytön varmistamisessa ja esimerkiksi erilaisten tuotantoprosessista kertovien analysaattoreiden luotettavuuden varmistaminen.

Parasta työssäni on monipuolisuus.

Yksikään päivä ei ole samanlainen varsin­ kaan nyt, kun opettelen varavuoroin­ sinöörin töitä. Olen todella tyytyväinen ­siihen, miten työurani täällä on kehittynyt.

Haluan päästä työurallani eteenpäin, ja ­siihen on järjestynyt mahdollisuuksia.

Monipuolisen työn kääntöpuoli on se, että työpäivien sisältöä ei aina pysty ennakoimaan. Tehdasympäristössä tilanteet muuttuvat välillä hyvin nopeasti, esimerkiksi laiterikot saattavat sekoittaa päivän suunnitelmat. Silloin on vain laitettava jäitä hattuun ja aloitettava seuraavana päivänä uudestaan.

5

Vapaa-aikani kuluu pitkälti hevosten parissa. Minulla on ylläpitohevonen, jota käyn ratsastamassa ja hoitamassa päivittäin. Tallilla vierähtää 3–4 tuntia päivässä, vapaapäivinä enemmänkin. Ratsastus on ollut ykkösharrastukseni lapsesta saakka.

6

Kannustan nuoria luottamaan metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Alamäkiä on koettu, mutta metsäteollisuudessa tehdään paljon töitä alan tule­­­­­vai­­­­suuden eteen. Kehitystyötä tehdään koko ajan, ja se on hyvin asiakaslähtöistä. Oma työpaikkani on tästä hyvä esimerkki – ilman tuotekehitystä minulla tuskin olisi työpaikkaa.

7

NÄITÄ KYSYIMME

1. Mikä toi sinut ­alalle ­töihin?

2. Millainen ­koulutus sinulla on?

3. Miten päädyit nykyiseen ­työ­paikkaasi?

”Parasta on kun päivän päätteeksi voi ihailla omien kättensä työn jälkeä.”

Tapio Kuisma, 25 Metsätalousyrittäjä Lempäälä

T

apio Kuisma, 25, on yksi Metsä Groupille metsänhoitotöitä tekevistä itsenäisistä yrittäjistä. Metsätalousyrittäjä ja maatilan isäntä nauttii monipuolisesta ja vuodenaikojen mukaan vaihtelevasta työstään.

4. Mitä teet, mikä on parasta työssäsi?

5. Mikä ei ­ ehkä ole ­niin ­mukavaa?

Pitkälti sattuma. Lopetin lukion 17-vuotiaana, kun tuntui, ettei se ole minua varten. Isoveljeni opiskeli tuolloin metsätalousinsinööriksi ja sattui saamaan kaksi kesätyöpaikkaa. Toinen niistä vastasi metsurin työtä ja toinen oli insinööriharjoittelijan paikka. Veli valitsi luonnollisesti harjoittelijapaikan. Metsurin paikka jäi siis täyttämättä, ja kun olin tutustunut työnjohtajaan aikaisemmin isäni tehdessä puukauppoja, tarjottiin sitä minulle. Siitä se sitten lähti.

1

Olen opiskellut oppisopimuksella metsätalousyrittäjäksi. Armeijan ­jälkeen suoritin vielä maatalousyrittäjän tutkinnon Ahlman-instituutissa.

2

Ryhdyin metsätalousyrittäjäksi 18-vuotiaana. Isäni tarvitsi toisinaan apua maatilan töihin, ja toisen alaisuudesta olisi vaikea irrottautua kevääksi ja syksyksi tilan töihin tai esimerkiksi talvella auraamaan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tosissani aloin urakoida vasta armeijan jälkeen. Ensimmäisen oman metsäpalstani ostin 21-vuotiaana.

3

Olen metsätalousyrittäjä ja maanviljelijä, joten työni on monipuolista ja vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

Minusta tuli maatilan isäntä keväällä 2012, kun teimme sukupolvenvaihdoksen­ kotitilallani. Viljelen tällä hetkellä noin 130 hehtaarin peltoalaa, josta suurin osa on vuokrapeltoja. Vajaa kaksi vuotta sitten­ tilalla oli metsää noin 30 hehtaaria. Nyt metsiä on noin 120 hehtaaria, ja niitä hoidan ahkerasti. Talvisin auraan lisäksi teitä, ja teemme isäni kanssa latuja Lempäälän kunnalle. Metsäurakointia teen aina, kun

4

6. Mitä teet ­vapaa-ajallasi?

7. Mitä sanot ­ alalle­ mielivälle?

maatilalla ei ole sesonkiaika meneillään.

Parasta on, kun pääsen omaan metsään vaikkapa harvennushakkuuta tekemään. Silloin saa työskennellä rauhassa ilman ­kiirettä, nautiskella ja katsella ympärilleen. Päivän päätyttyä katse kiertää ympäri metsää ja voi ihailla kättensä jälkeä.

Kiire ja stressi vaivaavat toisinaan, kun on monta asiaa tulessa samaan aikaan. Yrittäjänä päivät venyvät ja suunnitelmat muuttuvat, silloin pitää vain soveltaa ja keksiä keinot mennä eteenpäin.

Metsurin työssä kelit eivät aina suosi.

Syksyn pimeät ja märät kelit, jolloin lämpötila on nollan tuntumassa, saavat joskus laskettelemaan ärräpäitä.

5

Olen käynyt punttisalilla 13-vuotiaasta lähtien, tosin nykyään aika ei meinaa riittää. Talvisin pelaan jääkiekkoa ja käyn hiihtämässä. Kun aikaa liikunnalle löytyy taas paremmin, jatkan säännöllistä treenaamista.

Kuulun Lempäälän kunnanvaltuustoon, ja illat kuluvat toisinaan erilaisissa luottamustoimissa. Ja tärkeää on tietysti löytää riittävästi yhteistä aikaa tyttöystävän kanssa.

6

Jos yhtään on innostusta ja urakkamieltä, niin ehdottomasti kannattaa hakeutua yrittäjäpohjaisen oppisopimuskoulutuksen kautta metsätalousyrittäjäksi. Alussa kontaktit alan toimijoihin ovat ­tärkeitä. Yrittäjänä on muistettava huolehtia asiakaspalvelusta ja ennen kaikkea työn laadusta. Työt on tehtävä aina niin kuin omassa metsässä – huolellisesti, tarkasti ja yrittäjänä tehokkaasti.

7

metsä groupin viesti

| 43

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Asta Hirvonen KUVAT Juha Rahkonen JA Metsä Board

Metsä Boardin tehtaita on kehitetty viime vuosina aktiivisesti. Tehtaiden tuottavuus on parantunut yli 60 prosenttia vuodesta 2006.

Onnistunut s­ uunnanmuutos Toimitusjohtaja Mikko Helander on syystä­ ­tyytyväinen: Metsä Board on keskeisissä ­tuotteissaan ­Euroopan ja maailman johtava ­ toimija niin ­volyymilla kuin laadulla mitattuna.

44 |

metsä groupin viesti

V

uonna 2006 silloisen M-realin liikevaihdosta yli 80 prosenttia tuli paperiliiketoiminnoista.

Viime vuonna Metsä Boardin liikevaihdosta jo noin 60 prosenttia tuli kartongista.

Metsä Boardin päätös keskittyä kartonkiliiketoimintaan on osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi: korkealaatuisen pakkauskartongin kysyntä on kasvanut vakaasti talouden taantumasta huolimatta, ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Paperin kysyntä sen sijaan jatkaa laskua. ”Paperiliiketoiminnasta tulee enää reilu viidennes liikevaihdostamme”, Helander muistuttaa. ”Paperituotantomme on keskitetty Ruotsiin Husumiin tehtaalle, joka on Euroopan suurin yksikkö alallaan ja onnistuneiden tehostamistoimien jälkeen erittäin kilpailukykyinen.”

Viime vuoden keväällä Husumissa aloitet-

Metsä Boardin tuotteet ovat parhaimmillaan jopa 30 prosenttia kevyempiä kuin vastaavat kilpailevat tuotteet.

Elintarvikepakkaaminen on Metsä Boardin tuotteiden suurin ja nopeimmin kasvava loppukäyttöalue.

tiin täysvalkaistujen, keveiden kraftlainerikartonkien tuotanto. Uudet tuotteet täydentävät­ Metsä Boardin tuotevalikoimaa ja korvaavat ­tehtaan heikoiten kannattavaa paperituotantoa. ­Toimitusmäärät ovat kasvaneet suunnitellusti, ja kraftlainerituotannon osuutta kasvatetaan tänä vuonna selvästi. Paperituotannon osuutta vähennetään vastaavasti asteittain.

Metsä Boardin kartongeilla on erinomaiset painatusominaisuudet ­esimerkiksi kosmetiikkapakkaamiseen.

Kraftlaineria käytetään muun muassa erilaisissa ”hyllyissä”, joissa tuotteet – kuten tässä Serlan nenäliinat – ovat asiakkaan saatavilla.

Nettovelka on vähen­ tynyt noin neljäsosaan vuodesta 2006.

Asiakaslähtöistä kehitystyötä

Vahva yhtiö Metsä Boardin liiketoimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti vastaamaan muuttuneeseen markki­ natilanteeseen. ”Olemme yksinkertaistaneet tuotevalikoimaamme ja panostaneet sen kehittämiseen. Toimintatapoja on uudistettu, ja tehtaidemme tuottavuus on parantunut yli 60 prosenttia vuodesta 2006. Myös logistiikkaa on tehostettu”, Helander kuvaa.

Nykyinen tapa toimia on tuottanut hyviä tuloksia, ja yhtiön tuloksentekokyky on parantu-

toiminnalle haetaan jatkossa entistä nopeampaa kasvua Aasiassa ja erityisesti Pohjois-Amerikassa. ”Metsä Boardista on tullut vahva kartonkiyhtiö, joka on keskeisissä tuotteissaan Euroopan ja maailman johtava toimija niin volyymilla kuin laadulla mitattuna. Olemme nyt hyvässä iskussa kiihdyttämään kasvua entisestään.”

nut. Metsä Boardin kartonkituotannon kannattavuus on alansa paras Euroopassa. Nettovelkaa on vähennetty noin neljäsosaan vuoden 2006 tasosta, ja yhtiön luottoluokitukset ovat nousseet asteittain. ”Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta onnistuimme viime vuonna kasvattamaan toimitusmääriämme selvästi”, Helander kertoo.

Eurooppa pysyy Helanderin mukaan jatkossakin Metsä Boardin päämarkkinana, mutta liike­

Metsäteollisuudelta on pitkään vaadittu uudistumista ja innovaatioita. Metsä Board hakee tuotteilleen aktiivisesti uusia loppukäyttöalueita ja kehittää nykyisiä ja uusia tuotteitaan sekä pal­ veluvalikoimaansa. ”Olen kyllä miettinyt, missä menee raja kokonaan uuden tuotteen ja nykyisen tuotteen kehittämisen välillä”, Helander sanoo. ”Metsä Board tekee jatkossakin kartonkia. Mutta se kartonki, jota tänä päivänä teemme, on aivan erilaista kuin se, mitä teimme vaikka vain viisi vuotta sitten.” metsä groupin viesti

| 45

LIIKETOIMINTA-ALUEET kuitenkin myös erinomaiset painatusominaisuudet, joista emme tingi. Koska keveys ja hyvät painatusominaisuudet ovat osittain toisensa poissulkevia ominaisuuksia, mitataan alan osaaminen ja innovaatiokyky juuri tässä.”

Perustutkimuksella etsitään uusia kartongin valmistusmenetelmiä.

Tuotekehityksessä avaintekijä on kuituteknologia. ”Meidän etunamme on vahva kuituosaaminen ja onnistunut yhteistyö niin omien kemihierretehtaidemme kuin Metsä Fibren kanssa.”

Kehitystyön tuloksena Metsä Board toi viime vuonna markkinoille uudistetut taivekartongit,­ jotka ovat entistä kevyempiä ja samalla suoritus­kyvyltään ja painatusominaisuuksiltaan kehittyneempiä. ”Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uudistuksiin”, Helander iloitsee. ”Keveys, ekologisuus ja vastuullisuus ovat tuotekehityksemme punainen lanka jatkossakin. Metsä Boardin kartonkimyynnistä 60 prosenttia tulee globaaleilta merkkituotevalmistajilta, ja nämä ovat heille ja kuluttajille hyvin tärkeitä asioita.” ”Samalla teemme työtä myös maapallon­ tulevaisuuden eteen – siksi tämä onkin niin ­kiehtovaa.”

Kasvua elintarvikepakkaamisesta

”Hyvin kannattavassa kartonkiliiketoiminnassa on kasvavaa käyttöä puuraaka-aineelle ja sellulle”, toimitusjohtaja Mikko Helander korostaa.

Metsä Boardin tuotekehityksessä on kolme päälinjaa, jotka kaikki tähtäävät siihen, että ­asiakkaille voidaan tulevaisuudessa tarjota entistä korkealaatuisempia, kevyempiä ja ekologisempia kartonkituotteita, joiden avulla he pystyvät pienentämään oman toimintansa hiilijalanjälkeä. ”Nykyisten tuotteidemme kehittämisen lisäksi mietimme täysin uusia pakkausratkaisuja, joissa esimerkiksi yhdistellään kraftlainereita ja taivekartonkeja. Tällä tavalla on mahdollista kehittää hyvin keveitä, mutta samalla jäykkiä pakkauksia. Kaiken pohjana on kuitenkin perustutkimus, jolla etsitään uusia menetelmiä kartonkien valmistukseen.”

46 |

metsä groupin viesti

Keveyttä ja ekologisuutta Pakkausmateriaaleilta vaaditaan tällä hetkellä etenkin turvallisuutta ja ekologisuutta. Kartongilla on nämä edut puolellaan. ”Ekologisuus on ollut Metsä Boardin tuotekehityksen johtoajatus jo pitkään ja tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tuotteet ovat mahdollisimman kevyitä.”

Kevyet tuotteet tuovat säästöjä ja pienentävät ympäristökuormaa läpi koko arvoketjun, kun raaka-aineiden tarve, kuljetettavat määrät ja jäte vähenevät. Metsä Boardin tuotteet ovat parhaimmillaan jopa 30 prosenttia kevyempiä kuin vastaavat kilpailevat tuotteet. ”Keveys on ehdottomasti tärkein kilpailuetumme”, Helander sanoo. ”Kartongeillamme on

Metsä Boardin kartonkituotteilla on vankka jalansija kuluttajapakkausten loppukäyttöalueilla, kuten elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkepakkaamisessa. Loppukäyttöalueista suurin ja nopeimmin kasvava on elintarvikepakkaaminen. ”Siinä volyymit ovat suuria ja ekologisuus, keveys ja tuoteturvallisuus keskeisiä tekijöitä.”

Metsä Boardin kartongit ovat turvallisia ruokapakkaamisessa, sillä ne valmistetaan luonnostaan erittäin puhtaasta ensikuidusta, josta ei siirry elintarvikkeeseen mitään haitallisia aineita. ”Väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät paitsi kulutustavaroiden kysyntää myös pakkauksille asetettuja laatuvaatimuksia. Maailmanlaajuisesti myytävien merkkituotteiden on näytettävä yhtä hyviltä kaikkialla. Metsä Boardin kartongeilla on tähän ihanteelliset pinta- ja painatusominaisuudet”, Helander sanoo. ”Kun yhdistetään korkealaatuinen pohjoismainen puuraaka-aine ja Metsä Boardin pitkäaikainen kokemus, osaaminen ja vahvat asiakassuhteet, syntyy ainutlaatuista kilpailuetua, jonka tuloksista saamme tänä päivänä nauttia.”

Koivuvaneri lujittaa kaasutankkereiden säiliöitä

Pienoismalli kaasutankkerista – oikeassa tankkerissa koivuvaneria käytetään laivan rungon ja lastiruuman eristekerroksessa.

PUNKAHARJULLA liimattiin vanerilevyjä ensimmäisen kerran 50 vuotta sitten tammikuussa, ja ensimmäiset vanerierät laivattiin Englantiin saman vuoden keväällä. Metsä Woodin

Punkaharjun vaneritehtaalla on tehty investointeja säännöllisin väliajoin, ja tällä hetkellä tehdas on yksi Suomen tehokkaimmista koivuvaneritehtaista. Lähes koko historian ajan tehtaan päätuote on ollut koivuvaneri, josta nykyään noin 70 prosenttia pinnoitetaan. Pinnoitettuja levyjä käyttävät etenkin valumuotti- ja kuljetusvälineteollisuus.

Puupintaisten levyjen nopeasti kasvava käyttökohde on nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä kuljettavat valtamerilaivat. Vaneria käytetään laivan rungon ja lastiruuman eristekerroksessa.

Koivuvanerin etuja ovat tasalaatuisuus ja lujuus – sen on kestettävä merimatkojen rasituksen lisäksi muun muassa kuljettamansa kaasun ja laivan ulkolämpötilojen erojen väliset suuret vaihtelut.

Myös Suolahden vaneritehdas sai viime vuonna ns. LNG-autorisoinnin, ja sekin valmistaa nyt kaasutankkereihin hyväksyttävää vaneria.

ETTEIVÄTKÖ metsäteollisuustyöpaikat muka

Yli

800­ hakijaa!

­ iinnosta! Metsä Fibre haki uusien työntekijöiden­ k koulutukseen halukkaita, ja hakemuksia kertyi­yli 800 kappaletta. Tammikuussa alkaneeseen­kaksi­ vuotiseen oppisopimuskoulutukseen valittiin­14 opiskelijaa. Koulutuksen tavoitteena­on saada osaavia ammattilaisia yhtiön kaikille­­­tehtaille. Valituilla on valmiina vähintään perustutkinto automaatio-, sähkö-, mekaanisen koneenasennuksen tai prosessikoulutuksen linjalta.

Lambi julkaisee taas rakkaustarinoita LAMBI keräsi toissa syksynä Facebook-tykkääjiltään pieniä, suuria rakkaustarinoita. Uusi erä näitä lemmekkäitä tekstejä on juuri ilmestynyt wc- ja talouspapereille painettuna.

Suomalaiset kirjoittivat rakkaustarinoita kampanjan aikana Lambin Facebook-sivulla yli tuhat yhden pehmopaperiarkin mittaista kertomusta. Näistä noin 50 päätyi Lambin wc- ja talouspapereille jo vuosi sitten, ja nyt painoluvan saa parikymmentä lisää. Paperit valmistetaan Mäntän tehtaalla. ”Saimme viime vuonna yhteydenottoja morsiamilta, jotka olivat kiertäneet jo monta markettia näiden tuotteiden toivossa. Jos hääpaikan wc-tilat haluaa somistaa rakkaustarinoilla, paperit kannattaa hankkia ajoissa”, markkinointipäällikkö Tiia Rita Metsä Tissuelta sanoo. Lambin lemmekäs lukemisto on kaupoissa vain rajoitetun ajan – huhtikuun jälkeen niitä on turha etsiä.

Lambin Pieniä suuria rakkaustarinoita -kampanja toteutettiin alun perin samanaikaisesti Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. ”Täkäläiset tarinat poikkesivat skandinaavien teksteistä: siinä missä muut lähettivät perinteisiä rakkausrunoja ja mietelauseita, suomalaiset kirjoittivat todentuntuisia tarinoita arkisesta elämästä. Huumoriakaan teksteistä ei puutu, ja mukaan mahtuu parisuhderomantiikan lisäksi esimerkiksi äidinrakkautta”, Rita kertoo.

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija PehuLehtonen iloitsee uusimmasta palkinnosta.

Metsä Fibrelle jälleen ­laatuinnovaatiopalkinto METSÄ FIBRE voitti tammikuussa Suo-

men Laatukeskuksen järjestämän vuoden 2013 Laatuinnovaatiokilpailun suurten yritysten sarjassa uusilla Botnia Nordic Plus -havuselluillaan, joita valmistetaan Joutsenon tehtaalla. ”Laatuinnovaatiokilpailun voitto jo toisena perättäisenä vuotena on hieno tunnustus pitkäjänteiselle kehitystyöllemme. Se kannustaa organisaatiota ideoiden työstämisessä kaupallisiksi innovaatioiksi asti”, Metsä Fibren liike­ toiminnan kehitysjohtaja Kaija PehuLehtonen sanoo.

Kilpailun arviointiperusteina ovat innovatiivisuus ja laatu. Tuomaristo punnitsee innovaation uutuusarvon, käytännön hyödynnettävyyden sekä sen, kuinka järjestelmällisen kehittämistyön tuloksena innovaatio on syntynyt. Laadukas innovaatio ei ainoastaan vastaa asiakkaiden tarpeisiin vaan pyrkii ylittämään ne. Palkintoraadin mukaan tämänkaltaiset innovaatiot ovat erittäin harvinaisia selluteollisuudessa.

Palkittujen sellujen valmistus alkoi Joutsenossa sijaitsevalla maailman suurimmalla yksilinjaisella havusellutehtaalla viime toukokuussa. Polysulfidia käyttävän keittoprosessin myötä Metsä Fibre toi markkinoille Botnia Nordic Plus -havusellut, joiden uusia paperiteknisiä ominaisuuksia asiakkaat pystyvät hyödyntämään oman prosessinsa kehittämisessä. Polysulfiditeknologiaa ei ole aikaisemmin sovellettu näin suuressa mittakaavassa.

Vuoden Laatuinnovaatiokilpailu on järjestetty vuodesta 2007 lähtien.

metsä groupin viesti

| 47

Metsä Fibre on viime vuosina pureutunut entistä enemmän asiakastarpeisiin. Sellulaatuja räätälöidään, jotta asiakkaalla on mahdollisuus menestyä paremmin.

Joka päivä vähän paremmin Pienessä ja arkisessa ideassa tai pöytälaatikkoon unohtuneessa parannusehdotuksessa voi olla ison innovaation ainekset. Tämä on oivallettu Metsä Fibressä, jossa ideapankkiin kertyy vuosittain tuhansia kehitysideoita oman työn ja toiminnan parantamiseksi.

M

etsä Fibren tapa toimia on tuonut menestystä myös Vuoden­ Laatuinnovaatio -kisassa, jossa yhtiö nappasi jo toistamiseen ykköstilan.

Satoja erilaisia ehdotuksia ­innovaatiofoorumiin ja aloitetoimin­ taan, tuhansia havaintoja työ­ turvallisuudesta, käytettävydestä ja ympäristöasioista. Lukuisia suoraan jatkokehitykseen matkaavia

48 |

metsä groupin viesti

keksintöjä ja innovaatioita.

Koko vuoden saldona yli 8 800 erilaista kehitys- ja parannusehdotusta, joka henkilöstömäärään suhteutettuna tarkoittaa yli kahta­ toista ideaa työntekijää kohden.

Ja kaikki tämä pelkästään vuoden 2013 aikana.

Metsä Fibren tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme tunnustaa, että lukema on suorastaan häkellyttävän hyvä. ”Osallistuimme vuonna 2010 Suomen Laatupalkinto

-kilpai­luun ja saimme palautetta, ettei henkilöstö ole riittävän laajasti mukana toiminnan kehittämisessä ja innovoinnissa. Päätimme panostaa asiaan tosissaan, ja tulosta on syntynyt. Voitimme Laatuinnovaatio-palkinnon jo toisena vuonna peräkkäin. Nyt palkinto tuli Nordic Plus-havusellusta, edellisellä kerralla Botnia FOX-laatuindeksistä”, Lumme iloitsee.

Kyseisen tuotekehitys-, tuotanto- ja asiakasprojektin ympä-

rille rakentuneita hyviä käytäntöjä ja ideoita on sittemmin monistettu koko yhtiön sisälle ja askel askeleelta myös Metsä Groupin muiden liiketoimintojen puolelle.

Koko henkilöstö mukaan Lumme korostaa, että nimenomaan henkilöstö on oman työnsä, työympäristönsä ja asiakkaidensa paras asiantuntija. ”Tämä osaamis­pääoma tuottaa tasaista tahtia uusia ideoita, mutta niiden

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Timo Sormunen JA Outi Lahdenmäki KUVITUS Anja Reponen KUVAT Seppo Samuli JA Sirpa Kautto

Vuoden 2013 saldona oli 8 800 erilaista kehitys- ja parannus­ehdotusta. hyödyntäminen vaatii selkeän jatkokehitysprosessin ja mahdollisimman matalan kynnyksen vastaanottokanavat.”

Metsä Fibressä sellaisina toimivat muun muassa innovaatiofoorumi, aloitetoiminta ja vuoropäivä­ kirja. Ne ovat koko henkilöstölle avoimia, verkkopohjaisia työkaluja, jotka omalla tavallaan korvaavat takavuosilta tutut aloitelaatikot. ”Haluamme tällä tavoin osoittaa, ettei tehokkuuden ja laadun parantaminen tai uuden ideointi ole pelkästään siihen erikoistuneiden insinöörien yksinoikeus. Innovaatiofoorumissa pienikin aloite voi lähteä kehittymään nopeasti eteenpäin, kun sitä pureskellaan verkossa omalla porukalla ja yhdessä asiakkaan kanssa”, Lumme kertoo.

Jokainen idea on arvokas Aloitteiden ja innovaatioiden kirjo onkin Lumpeen mukaan todella laaja ulottuen vaikkapa tehtaan opasteista energiansäästöön, prosessikehitykseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen.

Ideoinnin moottorina voi olla selkeän asiakastarpeen ohella

prosessien parantaminen, vuosi­ suunnitelmaan kirjattu tavoite, ­liiketoimintaympäristön muutos, uusi viranomaisvaade tai puhdas ­intuitio. ”Jokainen innovaatiofoorumiin tuleva idea on meille arvokas. Kaiken kehitystyön lähtökohtana on, että oma työ sujuisi joka päivä pikkuisen paremmin, tehokkaammin ja laadukkaammin. Tätä kautta tuotamme parasta lisäarvoa myös ­asiakkaalle”, Lumme tiivistää.

Kumppanit ja asiakkaat apuna Oman henkilöstön lisäksi Lumme korostaa kumppaniverkoston merkitystä. Metsä Fibre onkin viime vuosina pureutunut entistä syvemmälle asiakastarpeisiin. Samalla se on verkottunut eri laite- ja palvelutoimittajien sekä tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioiden kanssa. ”Teemme näiden verkostojen­ kanssa hyvin tiivistä kehitysyhteistyötä ja järjestämme vuosittain muun muassa yhteisiä innovaatio­ päiviä. Hyvä lopputulos vaatiii avointa yhteydenpitoa ja tiedon jakamista. Tätä kautta asiakkaiden

”Aloitteiden ja innovaatioiden kirjo on todella laaja”, tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme toteaa.

usein vasta piilevät tarpeet muutetaan uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi”, Lumme lisää.

Metsä Fibren asiakaslähtöistä ”innovaatio- ja laatuputkea” ollaan asteittain monistamassa myös Metsä Groupin muille liiketoimintaalueille. Tavallinen metsänomistajakin on alkanut saada siitä tuntumaa muun muassa puukaupan ja metsänhoitopalveluiden yhteydessä.

Vuoden paras idea tuo merkittäviä kustannussäästöjä

Osastomestari Sami Ristiluoman idea säästää satojatuhansia euroja vuosittain.

Metsä Groupissa henkilöstöltä kerätään vuosittain toimintaa parantavia, kustannussäästöjä kerryttäviä ja kestävää kehitystä edistäviä ideoita. Vuoden 2013 paras idea tuo satojentuhansien eurojen vuosittaisten kustannussäästöjen lisäksi lisäarvoa konsernin selluasiakkaille.

Pääpalkinnon saaneen idean teki Metsä Fibren Äänekosken tehtaan osastomestari Sami Ristiluoma, ja se on jo käytössä muillakin Metsä Fibren tehtailla. Idea on myös virallinen työsuhdekeksintö.

”Yksikössämme tehdään paljon hyviä parannusehdotuksia. Omani lähti nopeasti liikkeelle, helmi–maaliskuussa aloin kehittää ideaa, ja toukokuussa se jo toteutettiin”, Ristiluoma kertoo. ”Iso kiitos kuuluu esimiehelleni Matti Toivoselle ja työkavereille, jotka ideaa esitellessäni totesivat, että ilman muuta, tuotahan me kokeillaan.”

Konsernin selluasiakkaille parannus­ näkyy yhä tasaisempana sellun laatuna,­ mikä on tärkeää asiakkaiden omien ­prosessien kannalta.

metsä groupin viesti

| 49

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Tytti Hämäläinen KUVAT Metsä Wood

Käytettävyyttä ja kestävyyttä Havuvanereita on saatavilla muitakin kuin vain perinteisiä tuotteita. Erikoistuote­ perheeseen kuuluu viisi havuvaneria, joihin erikois-sana tulee pintakäsittelyistä. Ne ­tekevät vanereista paremmin vettä, tulta ja hometta kestäviä ja estäviä.

S

euraavan kerran, kun rakentaa esimerkiksi autotallia, pyörävajaa, navettaa tai korjaamoa, kannattaa tutustua Metsä Woodin havuvanereiden tuoteperheeseen. Perinteisen vanerin lisäksi saatavilla on viisi erikoispintakäsittelyä, jotka tekevät vanerien käytettävyydestä ja kestävyydestä peruslevyä paremman.

Kansainväliseltä kalskahtavien tuotenimien takaa paljastuu käyttökelpoisia tuotteita. Vai miltä kuulostaa Spruce Flex, jossa on pesun-

50 |

metsä groupin viesti

kestävä valkoinen pinta? Entä Spruce Phoenix, jonka alumiinikalvo antaa järeän suojan tulta vastaan? Spruce Phoenixia maltillisempi palon­ esto on FireResistissä, jota voi käyttää myös sisustuslevynä. Vettä ja kosteutta vastaan on kaksi havuvaneria, MouldGuard ja WeatherGuard, joista ensimmäinen on käsitelty niin, ettei levy homehdu herkästi. Jälkimmäinen taistelee suoraa vettä vastaan, mikä taas on tarpeen rakentamisen aikaisessa suojaamisessa. ”Suunnittelijat ja arkkitehdit ovat käyttäneet

näitä tuotteitamme pian kaksi vuotta, ja kevään aikana tuotteet tulevat myös kuluttajien saataville”, Metsä Woodin vanerituotteiden myyntipäällikkö Ismo Ranne kertoo.

Maalattavaksi, vahattavaksi tai sellaisenaan Ranteen mukaan omatoimirakentajakin pystyy saamaan erikoisvanereista hyödyn: esimerkiksi vaalealla ja pesunkestävällä Spruce Flexillä on kätevä levyttää vaikka navetta tai pyörävaja.

Helsinkiläisen Kulttuuritehdas Korjaamon remontin suunnitellut palkittu berliiniläisarkkitehti Florian Köhl halusi, että FireResist-havu­ vanerissa oleva kellertävä palosuojaus vahattaisiin Osmo Colorilla. Valkoiseen halliin vaneri tuo tunnelmaa ja pehmeämpää akustiikkaa.

”Spruce Flexistä onkin tullut yleislevy, kun kaivataan vaaleaa sisäpintaa.”

Palokäsiteltyjä levyjä voi käyttää kaikessa rakentamisessa, jossa vaaditaan parempaa palonkestävyyttä. ”FireResistiä on käytetty esimerkiksi Korjaamolla, siis isolla koolla, johon kulttuuritehtaana eli myös kokoontumistilana tarvittiin palosuojausta. Tilaan haluttiin jättää vahalla sävytetty vanerin puupinta ­näkyviin.”

Rakennusmääräyksistä ­mahdollisuuksia Vanereiden kilpailutilanne Euroopassa on kova, minkä takia tuotannon, toimitusketjun, tuote­ portfolion ja asiakaspalvelun tulee olla kunnossa.

Metsänomistajille vanerien ja Kertopuun valmistus tarkoittaa hyvää kokonaisuutta kuusitukin hallinnalle, kun Kertotehtaat Lohjalla ja Punkaharjulla sekä vaneritehdas Suolahdessa pystyvät hyödyntämään myös järeää kuusi-

tukkia. ”Hyvälaatuiselle tukille on siis kysyntää näillä alueilla”, tuotejohtaja Arto Salo kertoo.

Metsä Woodin havuvanereita myydään eniten Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin, Saksaan ja Isoon-Britanniaan. Näillä markki­ noilla on mahdollisuuksia erikoisvanereille, kun rakennussäädöksissä edellytetään, ettei hometta pääse syntymään rakennettaessa eikä rakennuksen käyttöaikana.

Metsä Wood tarjoaa jatkossa vanereita yhä enemmän osana rakentamisen tuotteiden systeemimyyntiä, jolloin samalla, kun ostetaan Kerto-tuotteita, asiakas ostaisi myös tarkoitukseen sopivat vanerit. Toisin sanoen asiakas käyttäisi lattia-, seinä- ja kattorakenteisiinsa mahdollisimman paljon Metsä Woodin tuotteita. ”Puurakentaminen trendinä kasvaa, joten tuotteita pitää olla moneen tarkoitukseen. Kilpailukykyä parannettaessa tuotteiden teknisiä ominaisuuksia on kehitettävä jatkuvasti markkinatarpeiden mukaan”, Salo sanoo.

Suunnittelijat ja arkkitehdit ovat käyttäneet näitä tuotteitamme pian kaksi vuotta, ja kevään aikana tuotteet tulevat myös kuluttajien saataville.

INFO

Metsä Woodin erikoishavuvanerit: • WeatherGuard taistelee suoraa vettä vastaan. Sadepisarat valuvat pois levyltä eivätkä imeydy siihen.

• MouldGuard on homesuojakäsitelty siten, ettei levy homehdu herkästi.

• FireResist on paloa estävästi käsitelty, kaunis myös sisustuslevynä.

• Spruce Phoenix on päällystetty alumiinikalvolla, joka antaa järeän suojan tulta vastaan.

• Spruce Flex on pinnoitettu pesunkestävällä valkoisella tai harmaalla muovikalvolla.

metsä groupin viesti

| 51

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Anna-Kaisa Kontinaho KUVAT Seppo Samuli JA Metsä Tissue

Serla hyvällä asialla Nuorissa on Suomen tulevaisuus! Näin uskovat Metsä Tissue ja Tukikummit-säätiö, jotka auttavat syrjäytymis­ uhan alla olevia nuoria ja heidän perheitään.

V

anha tuttu Serla on Tukikummien luonteva yhteistyökumppani Nuorten hyväksi -kampanjassa, joka näkyy valtakunnallisesti sekä autettujen nuorten arjessa että tapahtumissa, kaupoissa ja mediassa.

Kampanjan ajatus on yksinkertainen: maksa­ malla esimerkiksi nuoren urheiluseuramaksut voidaan taata harrastuksen jatkuminen tilanteessa, jossa se muuten rahanpuutteen vuoksi loppuisi.

Yksi kampanjan pääyhteistyökumppaneista on Metsä Tissue, joka on lahjoittanut Tukikummeille 100 000 euroa sekä viime että tänä vuonna, ja osallistuu Serla-brändillään kolmevuotiseen kampanjaan monin tavoin. ”Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on yhteiskunnallisesti iso ja tärkeä tehtävä. Merkittävänä suomalaisena metsäteollisuuden toimijana haluamme olla vahvasti mukana tässä työssä”, Metsä Tissuen toimitusjohtaja Mika Joukio tiivistää.

INFO

Mitä Nuorten hyväksi -kampanjan avulla on hankittu? Esimerkkejä: • tuettu harrastuksia maksamalla kausimaksuja ja välinehankintoja: jääkiekkoa, jalkapalloa, tanssia, salibandya, ratsastusta, soittoa, laulua, luistelua, hiihtoa, koripalloa, uintia, pyöräilyä • hankittu säkeittäin ulkovaatteita ja talvikenkiä • hankittu ajo- ja mopokortteja • hankittu lukiokirjoja ja tietokoneita • katettu matkakuluja iso- tai etävanhempien luo • maksettu leiri- ja kielikurssi- sekä harrastusmatkamaksuja

52 |

metsä groupin viesti

Nuorten hyväksi -kampanjaa koordinoi Tukikummit-säätiö, joka toimii täysin vapaaehtoisin voimin. Tämän ansiosta kaikki säätiölle lahjoitettu raha ohjautuu organisaation hallinnoimisen sijaan avun tarvitsijoille. ”Tukityön ideana on, että nuoren perhettä autetaan kokonaisvaltaisesti. Tämän tekee ­mahdolliseksi yhteistyö kirkon diakoniatyön kanssa. Diakoniatyöntekijät tutustuvat perheen­ kokonaistilanteeseen ja hoitavat käytännön avustus­toiminnan. Autettavalle perheelle ei anneta ra­haa, vaan lapselle tai nuorelle hankitaan yhdessä sovitut harrastus- tai kouluvälineet, tai sitten hänen harrastusmaksuistaan huolehditaan”, Anna Seppänen Tukikummeista taustoittaa.

Avun saanti ei edellytä kuulumista mihinkään uskontokuntaan, eikä kerätyllä rahalla tueta kirkon organisaatiota. Jokaisessa seurakunnassa on vähintään yksi diakoniatyöntekijä, minkä ansiosta diakoniatyön rakentama tukiverkko on valtakunnallinen.

Valtakunnallista selkärankaa työlle tuo Tukikummien perustajajäsen ja säätiön puheenjohtaja, presidentti Sauli Niinistö.

Serlan ja Tukikummien yhteistyö näkyy laajasti markkinointimateriaaleissa, pakkauksissa ja myymälöiden esillepanoissa. ”Syksyllä meillä oli S-ryhmän kaupoissa kampanja, jossa lahjoitimme jokaisesta myydystä tuotteesta 20 senttiä Tukikummeille”, Metsä Tissuen Suomen ja Baltian alueen myynti- ja markkinointijohtaja Mervi Heinaro kertoo.

Markkinointi lähtee teoista Serla on korostanut markkinoinnissaan vastuullisuutta sekä ympäristön että sosiaalisen vastuun näkökulmasta. ”Hyvä markkinointi pohjautuu toimintaan.

Jos viestimme ja lupaamme, että Serla on vastuullinen, sen täytyy näkyä teoissamme. Huolehdimme, että tuotannossamme ympäristöasiat ovat kunnossa. Huolehdimme myös sosiaalisesta vastuusta, jota yhteistyö Tukikummienkin kanssa parhaimmillaan on”, sanoo Jussi

Haapkylä,­joka johtaa Metsä Tissuen markkinointia Suomessa ja Baltian alueella.

Nuorten hyväksi -kampanjassa ovat Metsä Tissuen lisäksi mukana henkilöstövuokrausja rekrytointipalveluita tarjoava VMP Group sekä mediayhtiö MTV, joka on osana kampanjaa koonnut ajankohtaisohjelmiinsa nuorten elämään liittyviä hyviä uutisia – vastapainoksi päivittäiselle, raskaistakin aiheista koostuvalle uutisvirralle. Tukikummit on saanut asialleen näkyvyyttä toisaalta julkkissanansaattajien kautta. Kampanjan lähettiläitä ovat muun muassa muusikko Jonne Aaron ja luistelija ­ Kiira Korpi.

Myös Metsä Tissuen työntekijät ovat osallistuneet kampanjaan. Joulun alla järjestettiin Helsingin keskustassa Narinkkatorilla kampanjatapahtuma, johon metsätissuelaiset osallistuivat

Serla-orava hyvässä seurassa. Metsä Tissuen Mervi Heinaro (vas.) ja Jussi Haapkylä sekä Tukikummit-säätiön Anna Seppänen ovat kaikki nuorten asialla.

keräyslippaiden kanssa. Lisäksi torilla järjestettiin joulurieha, jossa Serla-orava isännöi kahden euron onnenpyörää. Jokainen pyöräytys­toi Serla-tuotteen tai muun pienen voiton. Kerätyt varat menivät lyhentämättöminä nuorten hyväksi. ”On hienoa, että yrityskumppanit ovat omien

kanaviensa kautta lisänneet merkittävästi Nuorten hyväksi -kampanjan näkyvyyttä ja tunnettuutta. Aiemmin avuntarve ja auttamisen mahdollisuudet eivät ole kohdanneet näin hyvin.

Kampanjan kuluessa Tukikummeille osoitettujen avustushakemusten määrä on kasvanut, ja hakemukset ovat olleet hyvin perusteltuja”, Tukikummien Seppänen sanoo.

Ympyrä sulkeutuu

Serla-pakkausten Nuorten hyväksi -logo k ­ ert­oo, että tuotteen ostaminen tukee Tukikummien työtä.

Seppäsen mielestä hyväntekijöitä ei voi olla liikaa. Esimerkiksi Uusi Lastensairaala 2017 -hanke, jonka peruslahjoittaja Metsä Group on, ja muut aloitteet paremman tulevaisuuden puolesta täydentävät toinen toisiaan. ”Hyväntekeväisyys ei ole nollasummapeliä.

Siitä on osoituksena sekin, että usein yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina ihmisten auttamishalu

kasvaa, ei vähene”, Seppänen sanoo. ”Autamme ennaltaehkäisevästi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kun nuoren elämä on kriisiytynyt, hän tarvitsee monipuolisempaa tukea”, Seppänen tarkentaa.

Haapkylä pohtii vielä auttamistyön luonnetta. ”Nuorten hyväksi -kampanja noudattaa mielestäni hyvää vanhaa periaatetta: parasta apua on se, ettei anneta kansalle kalaa, vaan opetetaan ihmiset kalastamaan. Metsä Tissuen osallistumisessa kampanjaan voi vieläpä ajatella yhden ympyrän sulkeutuvan. Mäntän tehtaan alkuaikoina patruuna Serlachius huolehti työntekijöistään järjestämällä heille koulutusta ja terveydenhuoltoa. Serla jatkaa samalla vastuunkannon linjalla – Tukikummit on nykyaikainen tapa tukea ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointia.” metsä groupin viesti

| 53

Kinkkukiusaus (4 henkilölle)

1 kg peruna-sipulisekoitusta 300 g (palvi)kinkkua suikaleina 100 g savujuustoa raastettuna ­ (esim. Kippari) 1 valkosipulinkynsi 4 dl ruokakermaa

timjamia, suolaa, mustapippuria

Kokkaus + arki = SAGA Kokkausarkit

VUORAA uunivuoka SAGA Kokkausarkilla. Arkki asettuu vuokaan hyvin, kun pirskottelet vuoan pohjalle ensin hieman vettä.

Hienonna valkosipulinkynsi ja sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa, paitsi kerma, ja kaada uunivuokaan. Lisää kerma ja kypsennä 200-asteisessa uunissa 45–60 minuuttia.

Arjesta pikkuisen helpompaa SAGA KOKKAUSARKKI on tavallista leivinpaperia kestävämpää ja soveltuu siksi lähes kaikkeen ruoanlaittoon: keittämiseen, paistamiseen, höyryttämiseen ja erityisesti uunivuokien vuoraamiseen. Kokkausarkin ansiosta ruoka ei tartu vuokaan kiinni, mikä tekee tiskistä helpompaa ja nopeampaa. Ei enää liottamista ja jynssäämistä!

54 |

metsä groupin viesti

Pieniä ihmeitä keittiössä

www.sagacook.com

metko.fi

OMISTAJAJÄSENILLE FINPUTKET JA ISTUTUSVAKAT TARJOUSHINTAAN­ Finputki 4 (45 mm) 97,- Finputki 5 (50–55 mm) 98,Finputki 6 (63 mm) 102,Finputki 7 (75 mm) 113,Taimivakka hihnalla 36,-

Finputki 4 ja istutusvakka Finputki 5 ja istutusvakka Finputki 6 ja istutusvakka Finputki 7 ja istutusvakka

133,134,138,149,-

Tilaukset Uittokalusto Oy:stä puhelimitse (015) 555 0402 tai s ­ ähköpostilla shop@uittokalusto.fi. Mainitse tilauksesi yhteydessä omistajajäsennumerosi.­ Hankintakulun voit vähentää metsä­ talouden verotuksessasi.

Hinnat €/kpl (sis alv.) ja toimituskulu 9,90 €/toimitus (sis. alv). Istutusväline­tarjous voimassa 31.3.2014 asti.

Kiikarissa erinomainen vakuutus!

Metsänomistaja, tarkkaile vakuutusturvaasi.

Jos työskentelet omassa metsässäsi, työeläke- ja tapaturmavakuutukset kannattaa ottaa Melasta.

Kiinnostuitko?

www.finnmetko.fi

www.finnmetko.fi

NYT VERKKOKAUPASSA! www.metsaverkko.fi 2011 Vuoden oista puukaup ukset et bon kertyne t 31.12.2014. va vanhene nnä ne nyt d ö Hy y aupassa verkkok iksi esimerk leihin: etusete

Husqvarnan etusetelit moottori- ja raivaussahoihin: 50 / 100 / 250 / 500 bonuseuroa

Forest Shield Robur

Forest Shield Robur

53 € + 53 bonuseuroa *

75 € + 75 bonuseuroa *

85 €

(Ovh. 139 €)

(Ovh. 189 €)

(Ovh. 99 €)

takki

viiltosuoja-avohaalari

Meindl Sölden talvikengät

Meindl Sölden Lady talvikengät

85 € (Ovh. 99 €)

* Hintaesimerkki, katso muut hintavaihtoehdot verkkokaupasta.

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokaupassamme www.metsaverkko.fi > verkkokauppa. Verkkokauppa on bonusoikeudellisten omistajajäsentemme käytössä. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Käytä kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.