Metsä Groupin Viesti 4/2013 by Metsä Group

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2013

Jaakko Vierola, Vilppulan saha:

HUIPPUTEKNOLOGIA NOSTAA TUKIN JALOSTUSARVOA s. 42 PUUMARKKINAT

METSÄT

HYVIN TEHTY

METSÄ FIBRE

Tasainen puukauppa vähentää puun tuontia. s. 14

Korjuupalvelun tarjontamme laajenee ensi vuonna. s. 20

Mitä löytyykään viime vuonna kulotetusta metsästä? s. 32

Yhä vahvempi Kiinan kasvavilla markkinoilla. s. 48

Metsäni, olet poissa silMistäni, Muttet koskaan Mielestäni.

Olipa metsäsi sinulle koko elämäsi tai osa sitä, olemme lähelläsi. Me hoidamme metsääsi vastuullisesti, sen arvoa kasvattaen ja kestävää hyvinvointia ajatellen. Me tuemme sinua kaikissa metsäsi vaiheissa. Myös tulevaisuudessa. Tutustu Metsäliitto Osuuskunnan ainutlaatuisiin jäsenetuihin metsagroup.fi tai soita meille puh. 010 7770. Metsä group. MetsäoMaisuutesi hoitaja.

PÄÄKIRJOITUS M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I

Toimintamme perusta on vahva

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2013

Jaakko Vierola, Vilppulan saha:

HUIPPUTEKNOLOGIA NOSTAA TUKIN JALOSTUSARVOA s. 42 PUUMARKKINAT

METSÄT

HYVIN TEHTY

METSÄ FIBRE

Tasainen puukauppa vähentää puun tuontia. s. 14

Korjuupalvelun tarjontamme laajenee ensi vuonna. s. 20

Mitä löytyykään viime vuonna kulotetusta metsästä? s. 32

Yhä vahvempi Kiinan kasvavilla markkinoilla. s. 48

131120_Viesti_4_13.indd 1

21.11.2013 12.00

KANNESSA: VILPPULAN SAHAN TEHDASPÄÄLLIKKÖ JAAKKO VIEROLA KERTOO UUDISTETUN SAHAN KUULUMISIA ALKAEN SIVULTA 42. KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 64. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA REETA KAUKIAINEN REETA.KAUKIAINEN@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO SATU HOLM-JUMPPANEN, RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, JUSSI LINNARANTA, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 01046 54234, 01046 54239 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET PUHELIN 050 598 8720 MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

etsä Groupin liiketoiminta on kuluvan vuoden tulosten perusteella vakaalla pohjalla. Tammi–syyskuun liike tulos ilman kertaluonteisia eriä parani lähes 40 prosenttia edellisvuoden vastaa vaan jaksoon verrattuna. Sellun hinto jen nousu, pehmo- ja ruoanlaittopaperien kehitys sekä taivekartongin ja lainerin toi mitusmäärien kasvu tukivat konsernin tuloskehitystä kolmannella neljänneksellä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liike tuloksen arvioidaan parantuvan verrattuna kolmanteen neljännekseen. Kilpailukykymme vahvistamiseksi olemme tänä vuonna investoineet muun muassa pehmopaperikapasiteetin uudista miseen Krapkowicessa Puolassa, laineri tuotantoon Husumissa Ruotsissa ja uudenlaiseen selluntuotantoprosessiin, polysulfidikeittoon Joutsenossa. Vilppulan sahan 30 miljoonan euron investointi val mistui syksyllä, ja uudistettu laitos vihit tiin käyttöön marraskuun puolivälissä. Vilppulan sahainvestointi on Metsä Groupin puutuoteteollisuuden kannalta

merkittävä investointi, jonka avulla tehos tamme tuotantoa, nostamme tuotteiden jalostusarvoa ja parannamme kustannus tehokkuutta. Samalla pystymme hyödyn tämään omistajajäsentemme puuta entistä tehokkaammin. Varma ja vakaa puun saanti on tuotantomme kannalta keskei nen tekijä. Metsä Group haluaa olla metsänomis tajan paras kumppani, minkä vuoksi tuomme metsänomistajien käyttöön pal veluita, jotka parantavat heidän metsäta loutensa kannattavuutta ja tekevät met sänomistamisen vaivattomaksi. Tulossa oleva uusi metsälaki antaa metsänomis tajille lisää vaihtoehtoja metsien hoitoon ja hakkuisiin. Olemme valmistautuneet tukemaan omistajajäseniämme kullekin sopivien metsänhoitomenetelmien valitse misessa. Tärkeintä on, että metsiä hoide taan kestävästi. Metsä Group on hyvässä iskussa – suu rimmat haasteet löytyvät markkinoilta. Suomen kilpailukyky on jo pitkään ollut kovan paineen alla, eikä nopeaa elpymistä ole näköpiirissä päämarkkinoillamme Euroopassakaan. Valtiovallan tehtävänä on varmistaa tasavertaiset toimintaedelly tykset kilpailijamaihin verrattuna. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että oma toimintamme on kestävällä pohjalla – taloudellisesti, teknisesti ja ympäristön kannalta. Näin olemme toimineet ja näin toimimme jatkossakin. Espoossa 25. marraskuuta 2013 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Metsä Group on hyvässä iskussa.

ULKOASU WWW.BOTH.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 125 000

PEFC/02-31-151

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti

| 3

VIESTI 4/2013

”Työssäni on sopivasti vapautta ja vastuuta.”

Korjuun metsä asiantuntija Maija Vanhatalo kertoo työstään sivulla 37.

4 |

metsä groupin viesti

20 Korjuupalvelun tarjontamme laajenee ensi vuonna.

Ari Harmaala kertoo Metsä Fibren Kiinan kuulumiset.

14 ”Puumarkkinaosapuolten hyvä yhteistyö jatkuu.” JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

METSÄT

3 KARI JORDAN

31 J UHA JUMPPANEN

16 K ESKUSTELUA

Pääjohtaja

Metsä Group

Jäsenpalvelujohtaja Metsä Group

LYHYESTI

HYVIN TEHTY

7 HENKILÖKUVASSA

3 2 PALUU vuosi sitten

Tommi Kolehmainen 8 UUTISIA

TULOS 1 2 METSÄ GROUPIN

tulos kolmannelta vuosineljännekseltä

PUUMARKKINAKATSAUS 1 4 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja Metsä Group

kulotettuun metsään

TÖITÄ TEKIJÖILLE 36 HEINI KOVANEN

ja Maija Vanhatalo kertovat työstään

ASIAKAS 38 A SIAKKAAT

haluavat sertifioitua ja suomalaista puuta

Janne Soimasuo (vas.) ja Pasi Kunttu tutkivat, ovatko hiiltynyttä puuta suosivat lajit löytäneet tiensä viime vuonna kulotettuun metsään.

uudesta metsälaista 20 TARJOLLA

yhä monipuolisempaa korjuupalvelua 24 L ANNOITUSPALVELU

nousee uudelle tasolle

LIIKETOIMINTAALUEET 42 K ANNESSA:

Vilppulan uudistettu saha käynnistyi suunnitellusti 46 M ETSÄ TISSUE

vastaa kuluttajien odotuksiin 48 M ETSÄ FIBRE

JÄSENET 26 H ALLINTONEUVOSTON

jäsen Risto Junttila esittelyssä 28 M ITÄ MIELTÄ

omistajajäsenet ovat Taimiturvasta?

vahvistaa asemaansa Kiinassa 51 M ETSÄ BOARDIN

asiakkaille pakkauspalkintoja 52 K ERTOA valmistettu

kolme miljoonaa kuutiota 54 S AGA avuksi

jouluruoanlaittoon

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ 40 PUULLA parempiin päiviin

metsä groupin viesti

| 5

LYHYESTI TEKSTI

Outi Lahdenmäki KUVA Seppo Samuli

HENKILÖK UVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA TOIMIHENKILÖITÄ

Palveluodotuksia Sukutilaamme ja metsänhoitoon liittyviä päätöksiä teen aina pohtien asioita myös sukupolven yli. Hyvin hoidettu metsä on lapsillekin viesti tilan arvostuksesta. MYÖS HYVÄ KUMPPANUUS metsänhoidossa voi siirtyäsukupolvelta toiselle. Vahva pohja syntyy asiakassuhteen pitkäjänteisestä hoitamisesta ja yhteisistä metsänhoidon tavoitteista. Ensimmäisen oman puukauppani tein viime talvena ja kokemukseni oli positiivinen. Metsä Groupin tarjoama sähköinen tieto oman metsän tilanteesta ja uudistaminen avaimet käteen -periaatteella ovat hyviä avauksia. Odotankin, että jäsenille kehitetään lisää yhä kilpailuky-

kyisempiä palvelumalleja. Parhaimmillaan ajantasainen tieto ja tehokkaasti toteutetut palvelut parantavat metsän kokonaistuottoa. Kilpailukykyinen Metsä Group tarkoittaa minulle lisätuottoa metsälle, minkä odotan näkyvän jäsenyyden kautta. Tommi Kolehmainen Kasvuyrittäjä – metsässä ja kaupungissa Vantaa

metsä groupin viesti

| 7

LYHYESTI TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Seppo Samuli

METSÄOMAISUUTESI HOITOPALVELUT

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Bonukset • Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

8 |

metsä groupin viesti

Hoidetut metsät kestävät myrskyjä parhaiten Marraskuun Eino-myrsky havahdutti jälleen monet metsänomistajat miettimään, voiko metsänhoidolla vaikuttaa ennakoivasti myrskytuhoihin. kestävät hyvin hoi detut metsät, joissa etenkin taimikonhoi dot ja harvennushakkuut on tehty oikeaan aikaan ja oikeaan tiheyteen. Tällaisissa metsissä puilla on vahva juuristo ja järeä runko, jolloin ne kestävät myrskyjä ja mui takin tuhonaiheuttajia paremmin kuin hoitamattomat metsät”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanoo. Metsänhoidon lisäksi myrskytuhoja voidaan jossain määrin ehkäistä leimikon rajauksella. Tällöin pyritään muun muassa välttämään kapeita avohakkuiden tai pien ten taimikoiden väliin jääviä vanhan met sän kaistaleita ja muutenkin jyrkkärajaisia vanhan metsän reunoja. ”Jos avohakkuu rajautuu vanhaan metsään, on myrskytu hon riski kuitenkin aina olemassa. Näissä tapauksissa riskiä voi hieman pienentää harventamalla puustoa kapeahkolta kaista leelta avohakkuun reunoilta.” ”On hyvä muistaa, että suurin myrsky tuhoriski kohdistuu aina vanhoihin met siin, joiden kasvu on jo hidastunut ja arvo kasvukin erilaisten tuhojen seurauksena kääntymässä negatiiviseksi. Kun huolehtii metsän uudistamisesta ajallaan, saa met sään kertyneen pääoman varmasti ja täysi määräisesti talteen ja uuden elinvoimaisen taimikon taistelemaan myrskyjä vastaan.”

”PARHAITEN MYRSKYJÄ

Yhteys omaan metsäasiantuntijaan

”Eino sai aikaan suhteellisen pienialaisia tuhoja, monin paikoin puuta kaatui vain kymmeniä tai korkeintaan muutama sata runkoa”, ostopäällikkö Harri Hyppänen sanoo runsas vuorokausi myrskyn jälkeen. Kaatuneet puumäärät ovat Hyppäsen mukaan monin paikoin liian pieniä koneelliseen korjuuseen. ”Jos tuulenkaa toja metsistä löytyy, kannattaa olla yhtey dessä omaan metsäasiantuntijaan ja suun nitella hänen kanssaan myrskypuiden korjuun yhteyteen riittävän kokoinen hak kuutyömaa. Myrskypuiden korjuu on aina konetyötä”, Hyppänen korostaa. ”Metsäasiantuntijamme tekee tarvit taessa omistajajäsenen myrskytuhoalueella vahinkoarvion vakuutusyhtiötä varten. Myrskypuiden korjuu on aloitettu sopimusa siakkaiden metsistä – nyt tosin näyttää siltä, että Einon jäljiltä olevat puut pystytään korjaamaan osana normaalia korjuuta.” Verkkokaupassa hyvä vakuutustarjous

Verkkokaupassa on bonusasiakkaille hyvä metsävakuutustarjous. OP-Pohjola tarjoaa ensimmäisen vuoden metsävakuutuksesta 40 prosentin alennuksen. Metsävakuutus kin kannattaa ottaa ennen tuhoa!

Ensimmäisenä mukaan Metsään.fi-toimijapalveluun METSÄ GROUP liittyi ensimmäisenä yrityksenä

metsäkeskuksen Metsään.fi-toimijapalveluun, joka on ollut metsänomistajille tarjolla runsaan vuoden ajan. Palvelu antaa metsänomistajille ajantasaista, julkista metsävaratietoa heidän metsiään koskevan päätöksenteon tueksi. Se on metsänomistajille ja metsäalan palveluntarjoajille yhteinen paikka saman metsätiedon äärellä. ”Olemme tehneet sopimuksen Metsään.fitoimijapalvelun käyttöönotosta koko maassa. Vaikka julkinen metsävaratieto ei laadullisesti vastaa perinteisiä metsäsuunnitelmatietoja, se antaa meille hyvän pohjan kohdennetumpaan markkinointiin ja sitä kautta omistaja

jäsentemme parempaan palveluun sekä puukaupassa että metsänhoitopalveluissa”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo. Metsänomistaja voi perehtyä Metsään.fipalveluun seitsemän vuorokauden ajan maksutta. Jumppanen kehottaa omistajajäseniä tutustumaan palveluun ja samalla merkitsemään Metsä Groupin palvelutarjoajalistalla yritykseksi, joka voi nähdä jäsenen julkiset metsävaratiedot ja/tai saa siirtää ne tietokantaamme. ”Tiedot voidaan jäsenen luvalla viedä aina omaan Metsäverkko-palveluumme saakka.” Metsäasiantuntijamme antavat lisätietoa asiasta, osoite palveluun: www.metsaan.fi.

Sukupolvenvaihdos suunnitteilla? JOS OLETTE valmistautumassa sukupolvenvaihdokseen, kannattaa alkajaisiksi olla yhteydessä metsäasiantuntijaamme ja teettää metsätila-arvio. Hyvitämme arviosta aiheutuvat kustannukset uudelle metsänomistajalle ensimmäisen puukaupan yhteydessä.

NIMITYKSET

KÄYTÄ VEROAPUA. Metsätalouden veroilmoituksen täyttöopas aukeaa

kotisivuillamme www.metsagroup.fi > palvelut metsänomistajilleja Metsäverkko-internetpalvelussa joulukuun aikana. Katso helpot ja hyödylliset ”1-2-3-ohjeet” siitä, kuinka täytät 2C-lomakkeen.

Uudet metsäasiantuntijat PUUKAUPPA- ja metsäpalveluiden

etsäasiantuntijoiksi on syyskuun m lopun jälkeen nimitetty: MIKKO KAIJA

(äitiysloman sijainen) Puh. 040 7152 490 Kustavi, Taivassalo, Vehmaa, Pyhäranta ja Uusikaupunki SUVI MALINEN

(1. tammikuuta 2014 alkaen) Puh. 040 7516 366 Aura ja Pöytyä VILLE SÖDERMAN

Puh. 040 7092 868 Salo, Perkiö ja Särkisalo

Yli 100 toimistoa kautta maan PALVELUTOIMISTOMME suuremmissa kaupungeissa ovat avoinna arkipäivisin klo 9–16. Toimistolla voit hoitaa jäsenasioita, saada neuvontaa vaikkapa metsäverotuksen perusasioissa ja metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sekä tietenkin tehdä myös puukaupat ja tilata metsänhoitopalveluita. Uudet metsänomistajat saavat toimistoissa tukea metsänomistamisen alkutaipaleella. PALVELEMME sinua esimerkiksi seuraavissa osoitteissa, pistäydy paikan päällä!

• Joensuu, Rekkatie 2 • Jyväskylä, Kuormaajantie 7 • Kemi, Studiokatu 3 • Kuopio, Asemakatu 7 • Lappeenranta, Väinö Valveen katu 2

• Lohja, Kauppakatu 5–9 • Mikkeli, Porrassalmenkatu 29 • Oulu, Hallituskatu 26 A • Pääkaupunkiseutu, Revontulenpuisto 2, Espoo • Rauma, Valtakatu 9–11 • Seinäjoki, Itikanmäenkatu 3 • Tampere, Lielahden kartano, Lielahdenkatu • Turku, Ratapihankatu 53 A • Vaasa, Myllykatu 15 • Viitasaari, Keskitie 8 METSÄNOMISTAJIA PALVELLAAN myös pienemmillä paikkakunnilla. Toimistojen yhteystiedot ja paikalliset metsäasiantuntijat löydät internetistä www.metsagroup.fi > yhteystiedot. Lisäksi tavoitat meidät valtakunnallisesta MetsäSoitto-palvelunumerosta 010 7770.

Kesätyöpaikat haussa nyt! Löydä oma polkusi Metsä Groupissa. www.metsagroup.fi LUE METSÄ GROUPIN MUKANAOLOSTA OPPILAITOSKAMPANJOISSA SIVULTA 53.

metsä groupin viesti

| 9

LYHYESTI TEKSTI

Anna Hyytiäinen KUVA Jari Niskanen / Kuvaliiteri

Vaihettumisvyöhykkeiden hoito-oppaasta löytyy vinkkejä, miten riekkojen ja muiden riistaeläinten elinolosuhteita voidaan parantaa metsänhoidon yhteydessä.

Riistaa reunoilta Suomen riistakeskus julkaisee pian Riistaa reunoilta -hankkeen tiimoilta metsäammattilaisille ja metsänomistajille tarkoitetun vaihettumisvyöhykkeiden hoito-oppaan.

etsä Group on mukana hankkeessa, joka on osa Etelä-Suomen met sien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa eli M ETSOa. Hankkeen tärkein tavoite on metsäelinympäristöjen reuna-alueideneli vaihettumisvyöhykkeiden luonnonhoidon kehittäminen siten, että riistaeläinten elinolot ja monimuotoisuuskysymykset otetaanparemmin huomioon. Kolmevuo tisen hankkeen aikana on toteutettu muun muassa vaihettumisvyöhykkeiden hoidon pilottikohteita. Vaihettumisvyöhykkeitä ovat esimer kiksi metsiin rajautuvat peltojen ja vesis töjen reunavyöhykkeet sekä metsään rajautuvat avosoiden laiteet. Ne tarjoavat elintärkeää suojaa ja ravintoa erityisesti metsäkanalinnuille. Maasto on moni muotoista: linnut löytävät suojaa pensas kerroksista sekä kooltaan ja tiheydeltään 10 |

metsä groupin viesti

v aihtelevasta puustosta. Hyönteislajisto on runsas, ja linnut saavat ravintoa myös var pukasveista – erityisesti mustikasta. Vyö hykkeen leveys voi vaihdella paljonkin aina muutamasta metristä useisiin kym meniin metreihin. Suuri hyöty riistalle

”Leimikonsuunnittelun yhteydessä voi daan suunnitella myös vaihettumisvyöhyk keen hoito. Riistanhoidosta innostunut metsänomistaja voi päättää, mitä vaihet tumisvyöhykkeiden hoidolla halutaan saa vuttaa ja metsäasiatuntija voi puolestaan auttaa siinä, minkälaisilla metsänhoidon toimenpiteillä tavoitteeseen päästään”, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo esittää. ”Vaihettumisvyöhykkeiden hoidolla voidaan saavuttaa suuret hyödyt riistalle ja muulle eliöstölle sekä monimuotoisuudelle varsin pienillä kustannuksilla”, Soimasuo

toteaa ja lisää, että samalla edistetään vesiensuojelua ja maisemanhoitoa. Soimasuon mukaan vaihettumisvyö hykkeiden hoitoa on tarkasteltava tapaus kohtaisesti, mutta toki myös alueellisesti. ”Käytännössä monet metsälain ja metsä sertifioinnin luontokohteista muodosta vat vaihettumisvyöhykkeitä. Esimerkiksi luonnontilaiset vähäpuustoiset suot ja kal lioalueet, rantaluhdat, pienvedet ja vesis töjen suojavyöhykkeet jätetään korjuiden ulkopuolelle. Harvennuksissa voidaan jät tää esimerkiksi ojien penkat raivaamatta.” ”Muita esimerkkejä ovat luontaisten kehityskelpoisten taimiryhmien säästämi nen hakkuissa. Metsänomistaja voi valita vähän maata rikkovan maanmuokkausta van, jotta kenttäkerroksen kasvusto säilyy. Yhdistävä tekijä on, että pyritään ylläpitä mään monipuolista varpu- ja aluskasvilli suutta, sekapuustoa sekä puuston koko- ja tiheysvaihteluita.”

Tervetuloa joulutapahtumiimme! TOIVOTAMME omistajajäsenet tervetulleiksi

joulukahveille seuraaviin toimistoihimme:

• Hankasalmi, Keskustie 36, to 12.12. klo 10–16

• Iisalmi, Kilpivirrantie 7, to 19.12. klo 10–14 • Isokyrö, Pohjankyröntie 136, pe 20.12. klo 10–14

• Joutsa, Yhdystie 4, pe 20.12. klo 10–14 • Jyväskylä, Kuormaajantie 7, to 19.12. klo

• Puumala, Keskustie 17 pe 13.12. klo 11–14 • Rauma, Valtakatu 9–11, pe 20.12. klo 12–15 • Saarijärvi, Sivulantie 11, pe 20.12. klo 10–14 • Vesanto, Keskustie 7, ma 16.12. klo 10–14 • Viitasaari, Keskitie 8, pe 20.12. klo 10–14 • Äänekoski, Kauppakatu 11–13, to 19.12. klo 10–14 • Puurokattila porisee Oulussa osoitteessa Hallituskatu 25 tiistaina 17.12. klo 9–13 omistajajäsenten puurojuhlassa.

10–14

• Kaavi, Rantatie 1, to 19.12. klo 10–14 • Kankaanpää, Käpylänkatu 1 L 2, ti 17.12. klo 9–15 • Keuruu, Niilontie 1, pe 20.12. klo 14–16 • Koskenkorva, Havuselantie 2, to 19.12. klo 10–15 • Kuopio, Asemakatu 7, to 19.12. klo 10–14 • Miehikkälä, Keskustie 15 A, to 5.12. klo 9–14 • Noormarkku, Rauhalammintie 1, to 19.12. klo 8.30–15 • Pielavesi, Puistotie 26, pe 20.12. klo 10–14

JOULUKUUSIA myynnissä ja joulumaistiaisia

tarjolla omistajajäsenten kuusijuhlassa

• Tampereella, Laukon torilla tiistaina 17.12. klo 15–18

• Espoossa, Metsä Groupin pääkonttorilla, Revontulenpuisto 2:ssa keskiviikkona 18.12. Tervetuloa Espoossa ja Vantaalla asuvat omistajajäsenet klo 17 alkaen ja Helsingissä ja Kauniaisissa asuvat klo 18 alkaen. SEURAA myös paikallislehti-ilmoitteluamme.

Pitkään odotettu uutuus! Voit palauttaa vuoden 2013 metsäveroilmoituksesi verottajalle sähköisesti suoraan Metsäverkosta. Jos olet Metsäverkko-asiakas, tämä mahdollisuus tulee käyttöösi tammikuussa. WWW.METSAVERKKO.FI

LÄHETÄ PALAUTETTA ja metsävinkki! Lähetä meille tammikuun loppuun mennessä palautetta ja juttuideoita, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Lähetä postisi yhteystietoineen osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, Toimitus, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Matka jatkuu ENSI VUODEN tammikuussa tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Metsäliitto perustettiin metsänomistajien yhteiseksi yhtiöksi edistämään pienpuun menekkiä ja kohentamaan metsänomistajien taloudellista asemaa. Alkuvuosina toiminta perustui kuitupuun ja kaivospölkkyjen vientiin. Toiminnan teollistuminen lähti käyntiin 1940-luvun lopulla omien sahojen myötä, ja seuraavien vuosikymmenien aikana konserni kansainvälistyi ja laajensi omaa teollisuuttaan ripeästi Suomessa ja ulkomailla. Matkan varrelle mahtuu lukuisia yritysjärjeste lyjä, onnistumisia ja tukalia tilanteita sekä paljon määrätietoista työtä. Niiden kautta vuonna 1934 perustetusta raakapuunvientiä harjoittavasta Metsäliitto Oy:stä on muotoutunut nykyinen puusta jalostettuja huipputuotteita valmistava Metsä Group. Omien toimiemme lisäksi kehityskulkuumme ovat luonnollisesti vaikuttaneet monet ulkoiset tekijät – sota-aika, lamavuodet, energiakriisi, globalisaatio, ympäristötietoisuuden kasvaminen, kilpailun kiristyminen ja moni muu. Viime vuosina pinnalla ovat olleet muun muassa EU:n lisääntynyt sääntely sekä uudet kansalliset lait ja säädökset. Tulevista lainsäädännön muutoksista toimintamme kannalta ehkä keskeisin on ensi vuonna voimaan astuva uusi metsälaki, joka on yksi lehden tärkeimmistä teemoista. Käsittelemme jutuissa lain keskeisimpiä muutoksia ja niiden tuomia mahdollisuuksia sekä sitä, miten Metsä Group on valmistautunut palvelemaan omistajajäseniään tilanteessa, jossa laki tarjoaa metsänomistajille aiempaa enemmän mahdollisuuksia metsänhoidon ja hakkuiden osalta. Metsien kestävä ja taloudellisesti kannattava hoitaminen on tärkeää niin metsänomistajalle kuin Metsä Groupille. Korkealaatuinen pohjoinen puu on tuotteidemme pääraaka-aine, ja sen tasainen saatavuus on tuotantomme perusta. Tässä lehdessä kerromme myös viimeaikaisista kehityshankkeista ja investoinneista, joiden avulla puu jalostuu huipputuotteiksi, saaduista tunnustuksista kuin myös uusista markkinoista. Jutuista huokuu positiivinen asenne ja tekemisen meininki, joita tarvitaan myös tulevilla vuosikymmenillä.

Antoisia lukuhetkiä! ODOTAMME myös m etsäisiä ideoitasi vinkki

palstallemme. Muokkaamme yhdessä ehdotuksesi julkaisukuntoon. Palkitsemme julkaistun vinkin lähettäjät pienellä tavarapalkinnolla.

REETA KAUKIAINEN VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

metsä groupin viesti

| 11

KONSERNIN TULOS

Sellu auttoi konsernia parantamaan tulostaan

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–syyskuu • Liikevaihto oli 3 715 miljoonaa euroa

Metsä Groupin kolmas neljännes toteutui odotusten mukaisesti. Konserni on jatkanut liiketoiminnan määrä tietoista kehittämistä strategiansa mukaisesti. VUODEN KOLMANNEN neljänneksen

liike vaihto oli 1 213,0 miljoonaa euroa (viime vuonna vastaavana aikana 1 242,2) ja lii ketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 73,0 miljoonaa euroa (67,8). ”Sellun liiketulos parani hintojen nou sun ansiosta, ja pehmo- ja ruoanlaittopa perien kehitys oli vakaata. Taivekartongin ja lainerin toimitusmäärät nousivat. Puu tuoteteollisuuden kausiluonteisesti heikko kysyntä ja tehdasintegraattien suunnitel lut huoltoseisokit puolestaan painoivat vuosineljänneksen tulosta”, pääjohtaja Kari Jordan sanoo. Metsä Groupin liiketoiminnan määrä tietoinen kehittäminen jatkuu strategian

Puunhankinta ja metsäpalvelut • Liikevaihto tammi–syyskuussa 1 167,6 miljoonaa euroa (1–9/2012: 1 139,8) • Liiketulos 20,7 miljoonaa euroa (13,1) • Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto 352,5 miljoonaa euroa (7–9/2012: 350,8) • Liiketulos 5,5 miljoonaa euroa (1,9) KESÄN AIKANA hiljentynyt puu-

kauppa vilkastui kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden tasolle. Vähäsateinen kesä ja alkusyksy suosivat puunkorjuuta ja metsäenergian kuivumista. Tukkija kuitupuun hinnat pysyivät vakaina. Metsä Forest osti kotimaassa aktiivisesti kaikkia puutavaralajeja metsäenergia mukaan lukien

12 |

metsä groupin viesti

mukaisesti. ”Kohdistamme investoin timme tuotteisiin, joiden kysyntä kasvaa ja joissa meillä on selvää kilpailuetua. Lainerituotannon aloittaminen Husu missa Ruotsissa, pehmopaperikapasitee tin uudistaminen Puolan Krapkowicessa ja Joutsenossa kesällä aloitettu sellun poly sulfidikeitto ovat hyviä esimerkkejä viime aikaisista panostuksistamme, joiden avulla parannamme tuottavuuttamme ja tehok kuuttamme sekä vahvistamme markkinaasemaamme.” Metsä Groupin liiketuloksen ilman ker taluonteisia eriä arvioidaan parantuvan vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä ver rattuna vuoden kolmanteen neljännekseen.

sekä pysty- että hankintakaupalla. Kysyntä painottui kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin. Suurin kysyntä oli tukkivaltaisilla uudistuskohteilla, kesäharvennuksilla ja energiapuulla. Metsänhoitopalveluiden myynti ja toteutus kasvoivat edelleen tasaisesti. Venäjän pyöreän havupuun vientilisenssijärjestelmän toimivuus kohentui kesän aikana. Puusta oli hyvin tarjontaa, ja hintataso pysyi vakaana. Baltiassa kuitupuusta oli ylitarjontaa, mutta sahat kärsivät edelleen tukin niukkuudesta. Ruotsissa yksityismetsien puun tarjonta jatkui niukkana, mutta yhtiöiden ja valtion metsistä puuta tuli markkinoille normaalisti. Puun korjuu ja toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat suunnitelmien mukaisesti. Tammi–syyskuussa puuta toimitettiin yhteensä 22,2 miljoonaa kuutiometriä (22,6). Kotimaassa sulan maan aikaan korjattavien hakkuukohteiden ja

(1–9/2012: 3 773 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 256 miljoonaa euroa (185). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 247 miljoonaa euroa (164). • Tulos ennen veroja ja ilman kerta luonteisia eriä oli 171 miljoonaa euroa (106). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli 162 miljoonaa euroa (86).

Heinä–syyskuu • Liikevaihto oli 1 213 miljoonaa euroa

(7–9/2012: 1 242 milj. euroa). • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 73 miljoonaa euroa (68). Liike tulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 63 miljoonaa euroa (57). • Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 41 miljoonaa euroa (35). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli 31 miljoonaa euroa (25).

energiapuun kysyntä jatkuu tasaisena, mutta puukaupan painotukset vaihtelevat jonkin verran alueittain.

Puutuotteet • Liikevaihto tammi–syyskuussa 683,3 miljoonaa euroa (1–9/2012: 688,2) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 13,4 miljoonaa euroa (16,8). • Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto 207,6 miljoonaa euroa (7–9/2012: 217,0) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä -2,8 miljoonaa euroa (0,5). VILPPULAN sahan noin 30 miljoo-

nan euron investointi eteni suunnitellusti, ja uudistettu saha käynnistettiin syyskuussa. Saha on tuotantotehokkaampi, ja se pystyy vastaamaan paremmin erilaisiin asiakastarpeisiin.

Sahatavaran tammi–syyskuun toimitusmääriä rajoitti viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna erityisesti Vilppulan sahan tuotantoseisokki. Lisäksi sahauksen kannattavuus heikkeni raakaaineen kohonneiden hintojen vuoksi. Sahatavaran jatkojalosteiden kysyntä jatkui kevään sesonkihuipun jälkeen Euroopassa vaisuna. Rakentamisen tuotteiden myynti kasvoi päämarkkinoilla rakentamiskauden suotuisan kysynnän ansiosta. Erityisesti Kerto-ratkaisujen teollista käyttöä onnistuttiin edistämään ja toimitusmäärät kasvoivat. Vanerituotteiden kysyntä jatkui vakaana. Koivuvanerin osalta myyntiä tuki kuljetusvälineteollisuuden tasaisena jatkunut kysyntä. Havuvanerin ja muiden rakennuslevytuotteiden markkinatasapaino Euroopassa säilyi kohtuullisena. Metsä Woodin huhtikuussa käynnistämä tehostamisohjelma

saatiin päätökseen Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Isossa-Britanniassa henkilöstömäärä vähenee 135 henkilöllä. Ranskan Casteljaloux’n yksikön toiminta ja 31 henkilön työsuhteet päättyvät vuoden loppuun mennessä. Myös Kaskisten jalostus- ja jakeluyksikön toiminta lopetaan, ja henkilöstön määrä vähenee 51 henkilöllä. Puutuoteteollisuuden myynnin odotetaan kasvavan viimeisellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna ja pysyvän edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tasolla.

Sellu • Liikevaihto tammi–syyskuussa 974,0 miljoonaa euroa (1–9/2012: 952,5) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 145,5 miljoonaa euroa (117,4) • Kolmannen neljänneksen liikevaihto 341,6 miljoonaa euroa (7–9/2012: 326,6) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 50,7 miljoonaa euroa (40,3) SELLUN myyntimäärä pysyi edel-

lisvuoden tasolla ollen 1 100 700 tonnia (1–6/2012: 1 109 000). Havusellun valuuttamääräiset markkinahinnat nousivat tammi– syyskuussa kolme prosenttia ja lehtisellun keskimääräiset hinnat nousivat seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla kesäkuussa käynnistynyt uusi sellunvalmistusprosessi, polysulfidikeitto, on edennyt tuotantovaiheeseen. Uudenlainen havuselluprosessi lisää tehtaan tuotantokapasiteettia ja tuotantotehokkuutta sekä parantaa asiakkaiden prosessien ajettavuutta ja kustannustehokkuutta. Esiselvitys Kemin sellutehtaan uusiutuvien energialähteiden käytön ja tuotannon lisäämiseksi valmistui. Jatkotoimenpiteistä ja mahdollisista investoinneista päätetään myöhemmin. Metsä Fibren sellutehtaiden käyntiasteiden odotetaan pysyvän vuoden viimeisellä neljänneksellä hyvällä tasolla. Kysyntä ja tarjonta

ovat tasapainossa, ja tilanteen arvioidaan säilyvän vakaana.

Kartonki ja paperi • Liikevaihto tammi–syyskuussa 1 540,1 miljoonaa euroa (1–9/2012: 1 599,1) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 75,1 miljoonaa euroa (51,4) • Kolmannen neljänneksen liikevaihto 502,3 miljoonaa euroa (7–9/2012: 532,3) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 18,9 miljoonaa euroa (25,5).

METSÄ BOARD käynnisti huhti-

kuussa kevyiden täysvalkaistujen lainereiden tuotannon Husumissa Ruotsissa. Tehtaan kannattavuutta pyritään parantamaan uusilla kraftlainerituotteilla, ja kolmannella neljänneksellä lanseerattiin Modo Northern Light -laineri. Husumin kraftlainerituotannon arvioidaan vuoden 2013 toisella puoliskolla olevan noin 20 000 tonnia. Vuoden 2014 tavoitetuotanto on vähintään 80 000 tonnia. Taivekartongin toimitusmäärän arvioidaan vuoden viimeisellä nel-

jänneksellä laskevan hieman edellisestä neljänneksestä pääasiassa joulukuun lomakauden aiheuttaman kausiluonteisuuden takia. Metsä Board on ilmoittanut korottavansa Euroopassa taivekartongin tonnihintoja noin 70 eurolla viimeisen vuosineljänneksen aikana. Hinnankorotukset on tarkoitus sisällyttää myös ensi vuoden vuosisopimuksiin, jotka kattavat noin 60 prosenttia koko vuoden taivekartonkitoimituksista. Olennaisia muutoksia valkopintaisen kraftlainerin keskimääräiseen hintatasoon ei ole näköpiirissä. Päällystämättömän hienopaperin toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä hieman nousevan, ja päällystetyn paperin toimitusmäärien olevan suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla. Merkittäviä hintamuutoksia ei edelleenkään ole näköpiirissä.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit • Liikevaihto 741,7 miljoonaa euroa (1–9/2012: 727,4)

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 39,8 miljoonaa euroa (28,5)

• Kolmannen neljänneksen liikevaihto 247,8 miljoonaa euroa (7–9/2012: 248,5) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 12,8 miljoonaa euroa (11,4). PUOLAN Krapkowicen uudistetun

tehtaan vihkiäisiä vietettiin lokakuun alussa. Krapkowiceen tehty 55 miljoonan euron investointi on Metsä Tissuen historian suurin. Siihen kuuluu kaksi modernia pehmopaperikonetta, suurkuluttajatuotteiden jalostuslinja sekä uusi jalostus- ja logistiikkakeskus. Paperikone 8, jälkimmäinen uusista pehmopaperikoneista, otettiin käyttöön heinäkuussa. Investoinnilla Metsä Tissue hakee vahvaa kasvua Puolan ja lähialueiden markkinoilta. Tehdas valmistaa Lambin, Molan, Tenton ja Katrinin lisäksi myös kaupan omia merkkejä Puolaan ja lähimarkkinoille. Metsä Tissuen tuotelanseeraukset keskittyivät kolmannella vuosineljänneksellä Suomen, Skandinavian, Baltian ja Venäjän markkinoille. Pehmopaperin kysynnän odotetaan edelleen kasvavan yhtiön kaikilla markkina-alueilla, ja lisääntyvän erityisesti keskisessä Itä-Euroopassa ja Venäjällä.

Pehmopaperin kysynnän odotetaan edelleen kasvavan kaikilla markkina-alueilla. metsä groupin viesti

| 13

PUUMARKKINAKATSAUS

Puun kysyntä joulukuun alussa

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

+ + + + + + + + + + ++ + + + + + – + + + + + + + + + – + + + + + + + + +

Puumarkkinoilla on hyvä yhteistyön henki Puumarkkinat ovat toimineet jouhevasti jo toisen vuoden peräkkäin. Puuta on tullut tarjolle riittävästi, ja hintakehitys on ollut suhteellisen vakaata. Teollisuus on käyttänyt kaikkia puutavaralajeja tasaisesti, joten niiden välisen tasapainon hallinta on ollut kohtuullisen helppoa.

iime talven onnistunut puun korjuu antoi hyvän pohjan teh taiden tämänvuotiselle puu huollolle. Myös kesän ja syksyn korjuu ja kuljetukset sujuivat hyvin. Vain metsäenergian osalta on ollut isompia haasteita, kun energialaitokset ovat käyt täneet enemmän hinnaltaan yhä edulli sempaa kivihiiltä. Metsäenergian kulku metsästä laadukkaaksi raaka-aineeksi ener gialaitokselle on ajallisesti kohtalaisen pitkä. Yhteispeliä pitää vielä kehittää, jotta sen kulutus pysyisi tasaisempana, sillä voimakas kysynnän heittely hankaloittaa koko alan kehittämistä. Haasteista huolimatta olemme tänäkin vuonna saavuttaneet myös metsä- ja muun puuenergian osalta liiketoiminnalliset kas vutavoitteet. Jäsenetusopimusasiakkaiden kanssa tehtyjen puukauppojen määrä on lisääntynyt merkittävästi, samoin uusien metsänhoitosopimusten määrä. Hieno asia on sekin, metsänhoitopalvelujen myynti ja toteutus ovat kasvaneet jo useana vuonna peräkkäin. Lisäksi omistajajäsenet selvästi arvostavat sijoituspalveluitamme, mistä hyvä osoitus on ennätyskorkealla olevat osuuspääomat. Tänä vuonna osuuspääomat ovat kasvaneet yli 50 miljoonaa euroa, ja niiden määrä on nyt vuoden lopulla yli 850 miljoonaa euroa – jäsenistö luottaa osuus kuntaansa. Valtiovarainministeriön alkusyksystä tekemä esitysluonnos osuuskuntien jäsen ten verotuksen kiristämisestä herätti voi 14 |

metsä groupin viesti

makasta keskustelua. Marraskuun puo livälissä hallitus kuitenkin ilmoitti, ettei verotusmuutoksia tässä vaiheessa tehdä, vaan asian valmistelua jatketaan. Toivot tavaa on, että asia ratkeaa osuuskunta väen kannalta ensimmäistä esitystä selvästi myönteisemmin. Tällä hetkellä koko Itämeren alueella tukin kysyntä ylittää edelleen tarjonnan, vastaavasti kuitupuun tarjonta on runsasta

Tuontipuun osuus vähenee. kysyntään verrattuna. Venäjällä toimin taamme ohjaa Metsä Fibren omistaman Metsä Svirin sahan puuhuolto. Hakkuu yhtiömme Metsä Forest Podporozhye on hakannut puuta ennätystahtia, kun Metsä Svir on käyttänyt aiempaa enemmän puuta, nyt myös pikkutukkia. Kotimaassa joulukuun puunosto kes kittyy jäsenetusopimusasiakkaisiin, joiden hintatakuukausi on alkanut. Talviharven nusleimikkojen osto muilta kuin sopimus asiakkailta on hyvin rajoitettua, sillä nii täkin on yleensä tarjolla enemmän kuin pystymme talven kuluessa korjaamaan, ja haluamme seurata talvikorjuun kehitystä ennen lisäostoja. Tukkileimikot Länsi- ja Keski-Suomessa ovat ostolistan kärjessä.

Hiljattainkäyttöön vihityn Vilppulan sahan puuhuolto vilkastuttaa puukaup paa keskisessä Suomessa. Näillä näkymin ostamamme puumäärät kotimaassa kasva vat ensi vuonna, ja vastaavasti tuontipuun osuus pienenee. Marraskuun loppupuolella raivonnut Eino-myrsky aiheutti tuhoa linjalla Kok kola–Viitasaari–Mikkeli. Myrskytuho puiden korjuu aloitettiin heti lähtien liik keelle tukkileimikoista. Myrsky sai aikaan paljon myös hajakaatoa, jonka jälkiä korja taan varmasti vielä ensi kesänäkin. Suomalaisen metsätalouden kannalta syksyllä julkaistu luonnos koko metsä sektoria koskevasta Euroopan unionin metsästrategiasta on merkittävä asia. Kun varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa ei ole ollut, on energia-, ilmasto- ja ympäristö puolelta tullut aika ajoin voimakkaita pai neita metsätalouden harjoittamiselle. Nyt on lupa odottaa, että yhteiset näkemykset tulevat paremmin esiin esimerkiksi metsä taloutta koskevaa lainsäädäntöä valmis teltaessa, jolloin tarve varautua erilaisiin irtiottoihin pienenee. Vaikka päätäntävalta metsäpolitiikassa on jatkossakin jäsen mailla, Suomi tarvitsee EU:ssa yhteistä metsäpolitiikkaa. Näin vuoden vaihteen lähestyessä haluan kiittää omistajajäseniä mainiosti sujuneesta toimintavuodesta. Jatketaan ensi vuonna hyvää yhteistyötä vähintään samaan tahtiin. Rauhallista joulunaikaa!

NYT VERKKOKAUPASSA! www.metsaverkko.fi 2010 Vuoden sta oi puukaup ukset et bon kertyne t 31.12.2013. va vanhene nnä ne nyt Hyödy upassa a k o k k r ve : teleihin e s u t e . esim

Husqvarnan etusetelit moottori- ja raivaussahoihin 50 / 100 / 250 / 500 bonuseuroa

Tilaa jaksi! joululah

Astro 320

659 €

koiratutka

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Riistanhoito 33,60 € kirja

Eräkokki 27,30 € kirja

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokaupassamme www.metsaverkko.fi > verkkokauppa. Verkkokauppa on bonusoikeudellisten omistajajäsentemme käytössä. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, bonuksilla tai näiden yhdistelmällä. Käytä kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

METSÄT TEKSTI

Antti Äijö KUVAT Samin Savotta JA Seppo Samuli

UUSI METSÄLAKI ANTAA VAPAAMMAT KÄDET HAKKUU PÄÄTÖKSIIN Viimeistä silausta vaille valmis metsälaki antaa metsän omistajille enemmän vapautta päättää hakkuiden toteutuksesta omien näkemystensä mukaan. Kierto aikoja voidaan lyhentää ja harvennuksia toteuttaa voimakkaampina. Vastedes sallitaan metsien käsittely myös jatkuvan kasvatuksen menetelmin.

U Metsä-Multia Oy:n hakkuukone uudistus hakkuutyömaalla viime elokuussa Kivijärvellä Keski-Suomessa.

uden lain antama vapaus tuo mukanaan myös suu remman vastuun omista ratkaisuista. Kokemusta ja tietoa tavanomaisesta poik keavista metsien käsittely menetelmistä on niukasti, joten oppirahoi hin on syytä varautua. Uudistamisvelvoite laissa säilyy ja taimikoiden tiheysvaati mukset jopa hieman tiukentuvat. Metsänomistajien valinnanvapauden kasvu on Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylän mielestä merkittävin uuden lain tuoma muutos. Vanhat puuston ikäjajäreysvaatimukset eivät enää rajoita hak kuiden toteutusta. Toisaalta mikään ei vaadi metsänomistajia muuttamaan hyvin toimivia käytäntöjä. Tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimus laitokselta arvioi suureksi muutokseksi senkin, että lailla määrätty pyrkimys

ahdollisimman suureen puuntuotokseen m kaikilla metsähehtaareilla loppuu. ”Met sänhoidollisesti tämä on merkittävä muu tos, kun viime vuosikymmenet on ponnis teltu eroon vajaatuottoisista metsistä.” Uusi laki mahdollistaa entistä suurem mat käsiteltävät pinta-alat, jos metsän omistaja niin haluaa. Eri kehitysvaiheessa olevien kuvioiden käsittelyitä yhdistämällä voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Mäntylä toivoo, että metsänomistajat miettivät tällaista mahdollisuutta. ”Suuremmalla kuviokoolla on merki tystä myös hoitotöiden koneellistamisessa, sillä pienillä kuvioilla kustannukset kohoa vat aina korkeammiksi”, Mäntylä sanoo. Käytännön muutokset jäänevät pieniksi

Mäntylä ei usko, että metsien käsittelyyn tulee suuria muutoksia uuden lain tultua metsä groupin viesti

| 17

METSÄT voimaan. Jatkuvaa kasvatusta tul laan todennäköisesti kokeilemaan pienessä määrin, ja sen laajeneminen riippuu saa duista tuloksista. Valkonen kertoo Metsäntutkimus laitoksen toteuttamasta kyselystä, jonka mukaan yli puolet metsänomistajista oli kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta ja oli halukas sitä kokeilemaan. ”Käytän nössä tilanne tuskin tulee olemaan ihan tällainen. Menetelmän käyttö käynnisty nee varovaisesti, uutta opetellen ja isoja virheitä välttäen.” Puun korjuussa jatkuva kasvatus mer kitsee käytännössä sitä, että talvileimikoi den osuus tulee yhä kohoamaan. Tämä on

Valmista tietoa ja ohjeita on vähän. Mäntylän mielestä epäsuotuisa kehitys, joka lisää osaltaan kustannuksia. Toisaalta harvennuksessa poistuvien runkojen keskikoko voi kasvaa, mikä hie man jarruttaa kustannuskehitystä. ”Met sänomistajan on kuitenkin syytä varautua siihen, että puun hinta on jatkuvan kas vatuksen kohteissa alhaisempi kuin pääte hakkuissa, kenties lähempänä varttuneen metsän harvennuksen tasoa”, Mäntylä sanoo. Kustannusten nousua voitaisiin Män tylän mukaan ehkäistä muun muassa niin, että turvemailla harvennuksia tehtäisiin pidemmin välein, mutta voimakkaampina. Metsätalouden kannattavuudelle uusilla käsittelyvaihtoehdoilla ei miesten mielestä ole juuri merkitystä. Yksittäisen metsän omistajan taloudellisia tavoitteita lisäänty vät hakkuumahdollisuudet saattavat kui tenkin palvella entistä paremmin. ”Monissa tutkimuksissa on saatu tulos, että jatkuva kasvatus kannattaa yhtä hyvin tai paremminkin, mutta tuloksiin pitää suhtautua varauksin. Ei ole varmaa, toi miiko menetelmä niin hyvin kuin laskel missa on oletettu”, Valkonen huomauttaa. Tähänastiset suomalaiset kannatta vuustutkimukset perustuvat teoreettisiin kasvumalleihin, joiden realistisuutta on vielä mahdotonta varmentaa. Metsän rakenne muuttuu hitaasti

Juha Mäntylä uskoo, että uusi metsä laki lisää puun tarjontaa. ”Myyntiin tulee todennäköisesti uusia kohteita metsän 18 |

metsä groupin viesti

Metsäjohtaja Juha Mäntylä (vas.) sanoo uuden metsälain sallivan entistä suuremmat käsiteltävät metsäpinta-alat, jolloin eri kehitysvaiheissa olevien kuvioiden käsittelyitä yhdistämällä voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Tutkija Sauli Valkonen kertoo, että Metsäntutkimuslaitoksen kyselyn mukaan metsänomistajat ovat kiinnostuneita uusista hakkuumenetelmistä.

omistajilta, jotka eivät ole aikaisemmin täysin hyväksyneet lain asettamia rajoituk sia. Päätrendiä näistä hakkuista puumark kinoille tuskin tulee, mieluummin kyse on pienestä sivujuonteesta.” Uusi laki antaa metsänomistajalle mah dollisuuden kokeiluihin, mikä on Mäntylän mielestä hyvä asia. ”Jokainen saa pörssissä kin sijoittaa riskiosakkeisiin, jos haluaa. Tässä on kyse vähän samasta asiasta.”

Miehet arvioivat, että metsän muutta minen eri-ikäisrakenteiseksi on hidas tie. ”Joissakin tapauksissa lähtötilanne antaa parempia mahdollisuuksia. Eri-ikäisraken netta voidaan tavoitella esimerkiksi kaksi jaksoisen metsän tai pienaukkojen kautta, mutta valmiita kaavoja ei ole olemassa, kyse on vain mahdollisuudesta. Opette luun menee helposti kymmenen vuotta ja enemmänkin”, Valkonen otaksuu.

välittämään myös korjuutyön tekijälle”, Mäntylä huomauttaa. Uusien hakkuumenetelmien kehittämi nen on metsäammattilaisille ajankohtai nen haaste. Metsäntutkimuslaitoksella on puun korjuun suhteen tutkimuksia käyn nissä. Metsä Group on valmistautunut

Valmistautuminen uuden metsälain tuloon on Metsä Groupissa aloitettu hyvissä ajoin. Käytännön valmiudet puukauppaan ovat heti olemassa. ”Haluamme tarjota puun myyjille koko sen hakkuuvalikoiman, jonka laki sallii. Hakkuusopimukset on tehtävä entistä tar kemmin. Tässä sekä puun ostajalla että myyjällä tulisi olla mielessään, minkälaista tilannetta tavoitellaan hakkuun jälkeen. Asioita ei voida sopia vain sinne päin”, Mäntylä painottaa. Uusi metsälaki on antanut aiheen tar kistaa Metsä Groupin tarjoaman hakkuu valikoiman. ”Tehdään niin hyvää työtä kuin osataan. Korjuulta vaaditaan tästä lähtien enemmän, niin poistettavat kuin jätettävätkin puut on mietittävä tarkasti”, Mäntylä toteaa. Metsänomistaja päättää sopivat kohteet

Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittely tulee uuden lain mukaan niin vapaaksi, että kaikki käy, kunhan jäljelle vain jää riittävä puusto. Tasaikäisten metsien kas vatuksessa pohjapinta-alavaatimukset tule vat pysymään lähes ennallaan, eri-ikäis rakenteiselle metsälle säädetään omat kriteerinsä. Tarpeellista tietoa kertyy ajan myötä

Harvennusten onnistumista määriteltäessä pidetään kriteereinä, että hyvälaatuisia, kasvatuskelpoisia runkoja jää kohteeseen

riittävästi. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä vaatimukset ovat samanlaiset, mutta hak kuun toteutus hyvin erilaista. ”Valmista tietoa ja ohjeita on vähän”, Valkonen sanoo. ”Nyt on metsänomis tajien ja metsäammattilaisten aika oppia kokemusten kautta tekemällä yhdessä. Kehitettävää on paljon.” ”Hakkuuoikeuden omistaja vastaa hak kuujäljestä. Yhdessä tekeminen ja keskus telu on nyt tärkeää. Metsänomistajan ja puun myyjän pitäisi löytää yhteinen näke mys, minkälaiseen tulokseen halutaan päästä. Sama näkemys olisi pystyttävä

Jatkuvaa kasvatusta pohdittaessa ratkaise vaa on metsänomistajan tahto. Menetel mää voi lain mukaan soveltaa siellä, missä omistaja haluaa, mutta onnistumista ei voida taata. ”Alikasvoksen luominen luon taisen uudistamisen kautta on hidasta ja riskialtista”, Sauli Valkonen tietää. ”Soveltuvimpia kohteita ovat ehkä vil javan maan valoisat kuusikot”, Mäntylä arvioi. ”Männyllä sopivia ovat karut koh teet, jotka ennestään on mielletty luontai seen uudistamiseen sopiviksi.” Kestävän rakenteen luominen jatku vaan kasvatukseen voi viedä kymmeniä vuosia. ”On vaikea sanoa, milloin ollaan oikeassa kasvuasennossa. Esikuvana on pidetty täysin eri-ikäistä kuusikkoa, mutta siihen pääseminen voi olla vaikeaa eikä sii hen kannata väkisin pyrkiäkään”, Valko nen sanoo. On arvioitu, että uuden metsälain voi maantulon jälkeen metsänomistajien val vonnan tarve vähenee. Valkonen pitäisi kuitenkin hyvänä, että viranomaiset olisi vat lain alkutaipaleella hereillä. ”Olisi tärkeää löytää käytännön tulkinnat siitä, mitä laki ja asetus oikeasti tarkoittavat. Tilanne on niin haasteellinen, että nyt kyllä hikikarpalot valuisivat, jos olisin lainvalvoja.” metsä groupin viesti

| 19

METSÄT TEKSTI

Heta Heino JA Sirkku Vanhatalo KUVITUKSET Juha Ilkka KUVAT Harri Nurminen JA Johannes Wiehn

Yhä monipuolisempaa korjuupalvelua tarjolla Metsä Groupissa valmistaudutaan uuden metsälain voimaantuloon. Osaamme perinteisen metsänkasvatuksen, mutta haluamme olla omistajajäsenen paras kumppani myös vaihtoehtoisessa metsänkasvatuksessa.

uunkorjaajan osalta suurimmat muutokset metsälaissa koskevat uusia hakkuutapoja, joita metsän omistajat voivat halutessaan toteuttaa. Metsä Groupin metsäasiantuntijoita sekä hakkuita tekeviä korjuuyrittäjiä ja kuljettajia koulutetaan, jotta uudet eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen periaatteet ja niihin liittyvät metsänkäsittelymenetelmät ovat mahdolli simman hyvin hallussa ensi vuoden alussa. Metsäasiantuntijamme auttavat omis

tajajäseniä tämänkin asian suhteen, heiltä saa tietoa hakkuutavan valinnan tueksi. Metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanoo, että uusi metsälaki lisää metsänomistajan vapautta monella tavalla. ”Vaihtoehtoja on aiempaa enemmän, eikä koko metsää tar vitse hoitaa samalla tavalla. Uusia mahdol lisuuksia tulee tarjolle, mutta myös vanhat ja hyviksi havaitut menetelmät säilyvät.” ”Metsän uudistamista koskevat puuston järeys- ja ikärajoitukset poistuvat. Metsän omistaja voi päättää uudistushakkuun ajankohdan ja rajauksen vapaasti. Vuo

denvaihteen jälkeen on hyvä mahdollisuus tarkistaa hakkuuseen tulevien metsikkö kuvioiden rajauksia niin, että kuviokokoa saadaan kasvatettua ja siten metsätalouden kannattavuutta parannettua oli metsikön käsittelymenetelmä mikä tahansa.” Suunnittelu ja toteutus vaativampaa

Kun eri-ikäisrakenteista metsää kasva tetaan, hakkuissa poistetaan suurimpia puita. Näin ollen hakkuut toteutetaan normaaleilla keskikokoisilla tai suurilla hakkuukoneilla. Korjuu ei saa vaurioittaa

Metsä Groupin tarjoamat hakkuumenetelmät Perinteiset hakkuutavat Kasvatusmetsissä säännöllisesti tehtävät harvennukset ja niitä seuraava uudistushakkuu ja uuden taimikon istuttaminen ovat yleisin tapa kasvattaa metsää Suomessa. Näin kasvatetaan niin sanottua tasaikäisrakenteista metsää. Tällaisen metsän kasvatus sopii metsänomistajalle, joka haluaa hoitaa metsiään tunnetuin ja hyviksi havaituin menetelmin. Harvennuksilla parannetaan kasvamaan jätettävien puiden kasvuoloja, ja siksi harvennetussa metsässä puut järeytyvät nopeammin. Metsänomistaja saa harvennuksista säännöllisesti tuloja ja metsät kasvavat hyvinvoivina. Ensiharvennuksessa metsästä poistetaan huonolaatuisia ja vioittuneita puita sekä tehdään tilaa tuleville tukkipuille. Ensiharvennus tehdään, kun puiden latvat alkavat kasvaa kiinni toisiinsa eli noin 25–30 vuotta taimien istuttamisesta. Puusto on tällöin 12–16 metrin pituista puulajista, kasvupaikasta ja kasvutiheydestä riippuen. Myöhempiä harvennuksia suositellaan tehtäväksi kerran tai kaksi puulajista ja kasvupaikasta

20 |

metsä groupin viesti

Alaharvennuksissa metsästä poistetaan pienimpiä puita ja jätetään isoimmat kasvamaan. Lisäksi heikkolaatuiset ja sairaat puut poistetaan. Alaharvennus voidaan tehdä myös metsikkökuviolla, jota ei ole aiemmin hoidettu.

Kuusivaltainen metsä on ensiharvennettu noin 25–30-vuotiaana. Nyt se on varttunut ja odottaa toista harvennuskertaa.

Yläharvennuksissa poistetaan metsikön valtapuut – noin sata suurinta runkoa hehtaarilta – sekä huonolaatuiset, sairaat ja vialliset puut. Hyväkuntoiset lisävaltapuut jätetään järeytymään tukkipuiksi. Puita poistetaan tasaisesti koko käsittelyalueelta.

kasvamaan jääviä puita, ja metsän jatkoke hityksen kannalta tärkeän alikasvoksenkin pitää jäädä mahdollisimman vahingoittu mattomaksi. ”Korjuu vaatii enemmän tarkkuutta ja aikaa. Hakkuukoneessa päätöksiä tekevän kuljettajan rooli korostuu vielä nykyises täänkin. Sekä korjuun suunnittelu että huolellinen toteutus vaativat enemmän työtä, mikä vastaavasti kasvattaa kustan nuksia.” Metsä Groupin asiakkaat antavat hyvää palautetta metsissään tehdystä korjuusta. Työn taso säilytetään jatkossakin korkeana, olipa metsänomistajan valitsema hakkuu tapa mikä tahansa. Rantala odottaa, että vapauden lisään tyessä tiettyjen metsänomistajien kiinnos tus metsien hoitamiseen ja käyttöön kas vaa. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet hakkuutavat eivät sovi kaikkialle, eikä niistä ole olemassa pitkäaikaista tutkit tua tietoa. ”Toisaalta mahdollisen epäon nistumisen jälkeen metsä voidaan uudistaa perinteisin hyväksi havaituin keinoin, joten aivan lopullisista päätöksistä ei ole kyse.” ESITTELEMME SEURAAVAKSI Juho

Yläharvennus keskittää kasvun parhaisiin lisävaltapuihin. Metsikön valtapuut – noin sata suurinta runkoa hehtaarilta – sekä huonolaatuiset, sairaat ja vialliset puut poistetaan. Yläharvennus nostaa tukkipuun kertymää kiertoajalla jopa 30 prosenttia, joskin kiertoaika pitenee 5–15 vuotta.

riippuen. Nämä harvennukset voidaan tehdä ala- tai yläharvennuksina. Alaharvennuksessa metsikkökuviolta poistetaan pienempiä puita ja isot valtapuut jätetään kasvamaan. Yläharvennuksessa taas poistetaan metsikkökuvion suurimmat valtapuut alaharvennusperiaatteella sairaiden ja viallisten puiden lisäksi. Seuraavaksi suurimmat lisävaltapuut jätetään kasvamaan ja järeytymään. Perinteistä alaharvennusta voidaan käyttää kaikilla puulajeilla ja kaikenikäisissä kasvatusmetsissä – myös metsikkökuvioilla, joita ei ole aiemmin hoidettu. Yläharvennus sopii etenkin hyvässä kasvukunnossa olevien kuusikoiden viimeiseksi harvennukseksi, mutta myös männikköjä voidaan yläharventaa.

Alaharvennus

Yläharvennus

antalan avustuksella hakkuu R menetelmät, jotka Metsä Group asiakkailleen ensi vuodesta lähtien tarjoaa.

Avohakkuu tehdään yleensä 10–15 vuotta viimeisen alaharvennuksen tai 15–20 vuotta viimeisen yläharvennuksen jälkeen. Avohakkuuta seuraa maanmuokkaus ja taimien istutus. Uusi metsänkierto alkaa.

Yläharvennuksella suurin kokonaistulo kiertoajalta Jos metsänomistaja haluaa säästää suurimmat hakkuutulot myöhemmäksi, hänen kannattaa valita alaharvennus. Jos haluaa reilummin puunmyyntituloja heti käyttöön, kannattaa tehdä yläharvennus. Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että metsä groupin viesti

| 21

METSÄT Pienaukkohakkuu

Pienaukkohakkuu sopii parhaiten karuhkojen kasvupaikkojen männiköihin, joissa heinittyminen ei estä metsän luontaista uudistumista. Maapohjan pitää olla helposti taimettuvaa, sillä uudistuminen perustuu pienaukkoja ympäröivistä puista tuleviin siemeniin. Yleensä pienaukot kannattaa sijoittaa kuvion suurimman puuston kohdalle.

Pienaukkohakkuussa metsikkökuviolle hakataan pieniä, yleensä 0,2–0,3 h ehtaarin suuruisia aukkoja. Pienaukkohakkuussa aukkojen välialueet voidaan harventaa tai jättää

Poimintahakkuu

Poimintahakkuu sopii parhaiten kuusikoihin. Käsiteltävässä metsässä pitäisi olla jo valmiiksi hyvä kuntoista eri-ikäistä ja -kokoista puustoa. Lisäksi maapohjan pitää olla helposti taimettuvaa, sillä metsän uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvosreserviin. Samasta syystä ennakkoraivausta ei tehdä. Ei sovi alueille, joilla on juurikäävän aiheuttamaa lahoa.

suurin kokonaistulo koko metsän kiertoajalta saadaan, kun viimeiseksi harvennukseksi valitaan yläharvennus. Se nostaa tukkipuun kertymää kiertoajalla jopa 30 prosenttia, joskinkiertoaika pitenee 5–15 vuotta. Yläharvennus sopii myös tilanteisiin, joissa metsänomistaja haluaa siirtää päätöksen uudistushakkuusta vaikkapa lapsilleen. Uudistushakkuun aika on silloin, kun puuston kasvu alkaa taantua. Hakkuulla estetään puuston arvon aleneminen esimerkiksi lahoa misen tai lumi- ja myrskytuhojen seurauksena. Avohakkuussa metsikkökuviolta kaadetaan kaikki tai lähes kaikki puut säästöpuita lukuun ottamatta, minkä jälkeen maa muokataan ja tilalle istutetaan tai kylvetään uusi taimikko. Siemenpuuhakkuussa metsikkökuviolle jätetään puita, joiden siemenistä uuden metsän odotetaan alkavan kasvaa luontaisesti. Osa metsänomistajista epäröi avohakkuun toteuttamista omassa metsässään esimerkiksi maiseman tai marjastuspaikkojen takia. Pelko on turha, sillä hakkuu voidaan toteuttaa ottaen huomioon luonnon erityispiirteet. Avohakkuussa on mahdollista esimerkiksi jättää metsäisiä suojakaistoja vaikkapa talojen, vesistöjen ja teiden

22 |

metsä groupin viesti

Säännölliset hakkuut ovat tärkeitä eriikäisrakenteisissa metsissä. suuntaan, suurentaa tai lisätä jätettäviä säästöpuuryhmiä ja rajata avohakkuu maiseman muotoja mukaillen. Jos metsänomistaja haluaa olla varma uuden metsän alkuunlähdöstä, suositeltava tapa on avohakkuu ja sen yhteydessä tehtävä maanmuokkaus ja taimikon istuttaminen.

Uudet hakkuutavat: poiminta- ja pienaukkohakkuut Uusi metsälaki antaa mahdollisuuden toteuttaa perinteisten hakkuiden lisäksi poiminta- ja pien aukkohakkuita, jotka tähtäävät eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattamiseen. Tätä kasvatustapaa kutsutaan myös jatkuvaksi kasvatukseksi.

Poimintahakkuussa metsikkökuviolta poistetaan suurimpia puita huonolaatuisten lisäksi. Metsä pitää jättää selvästi harvemmaksi kuin ala- tai yläharvennuksessa,

Eri-ikäisrakenteisessa metsikössä on eri kehitysvaiheissa olevia puita – taimia, nuoria, varttuneita ja järeitä puita. Eri-ikäisrakenteinen metsäkuvio säilyy jatkuvasti peitteisenä, mutta sellaisessakin hakkuita täytyy tehdä, jotta metsä voisi uudistua luontaisesti. Poiminta- ja pien aukkohakkuut voivat olla vaihtoehto sellaiselle metsänomistajalle, joka ei halua avohakkuuta metsäänsä, mutta haluaa silti hoitaa sitä suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Poimintahakkuussa metsikkökuviolta poistetaan suurimpia puita, pienaukkohakkuussa metsikkökuviolle hakataan pieniä, yleensä 0,2– 0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja. Hakkuutapoja voi myös yhdistää niin, että poimintahakkuun yhteyteen tehdään pienaukkoja. Pienaukkohakkuussa aukkojen välialueet voidaan harventaa tai jättää harventamatta. Säännölliset hakkuut ovat eri-ikäisrakenteisen metsän kannalta tärkeitä, sillä niillä tehdään kasvutilaa taimille ja pienemmille puille. Poimintahakkuita on hyvä tehdä metsikkökuviolla 10–15 vuoden välein. Kuviolle, joka käsitellään pienaukkohakkuin, suositellaan esimerkiksi kolmen hakkuun kiertoa, jolloin koko kuvio tulee hoidetuksi noin

harventamatta. Aukkojen reunat kannattaa aina harventaa taimien kasvua hidastavan reunavaikutuksen ja tuulituhojen vähentämiseksi. Latvuksia tai kantoja ei kerätä energiapuuksi.

Jos metsän kasvu on pienaukkohakkuun jälkeen edennyt toivotulla tavalla, 10–15 vuoden kuluttua aukoissa kasvaa taimikko. Tuolloin on oikea hetki tehdä pienaukkohakkuu uudestaan samalle metsikkökuviolle, mutta aukot eri kohtiin. Pienaukkohakkuin käsiteltävälle kuviolle suositellaan esimerkiksi kolmen hakkuun kiertoa, jolloin koko kuvio tulee hoidetuksi noin 30 vuoden aikana.

jotta luontainen uudistuminen on mahdollista. Rehevillä kasvupaikoilla on uhkana uudistumisen estävä heinittyminen hakkuun jälkeen. Hakkuutähteet jäävät leimikolle.

Jos metsä on poimintakakkuun jälkeen kasvanut toivotulla tavalla, 10–15 vuoden kuluttua puusto on tilavuudeltaan suunnilleen sama kuin lähtötilanteessa, vain eri puut ovat varttuneet suuremmiksi. Kuusten osuus puustosta on lisääntynyt. Nyt tarvitaan jälleen uusi poimintahakkuu, jotta uusia taimia pääsee syntymään ja alikasvoksella tulee tilaa kasvaa.

KYSY LISÄÄ

omalta metsä asiantuntijaltasi. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsagroup.fi > yhteystiedot.

Kuva on otettu metsästä, jossa Metsäntutkimuslaitos teki uudistuvan metsälain mukaisen poimintahakkuun viime talvena. Poimintahakkuussa metsä pitää hakata selvästi harvemmaksi kuin ala- tai yläharvennuksessa, jotta luontainen uudistuminen on mahdollista. Ennakkoraivausta ei voida tehdä, mutta alikasvosta pyritään varomaan hakkuissa. Hakkuutähteet jäävät metsään.

30 vuoden aikana. Suunnitelmallisesti toteutetut hakkuut tuovat metsänomistajalle säännöllisesti puunmyyntituloja. Pienaukkohakkuu sopii parhaiten männiköihin, poimintahakkuu kuusikoihin. Etenkin poimintahakkuin käsiteltävässä metsässä tulisi olla jo valmiiksi hyväkuntoista eri-ikäistä ja -kokoista puustoa. Rehevillä kasvupaikoilla on uhkana uudistumisen estävä heinittyminen hakkuun jälkeen. Pienaukko- ja poimintahakkuun sekä koko eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen jatkuvuuden perusehto on, että metsän maapohja on helposti taimettuvaa, sillä metsän uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvosreserviin. Ennakkoraivausta ei tehdä, koska kaikki alikasvos on tarpeen säästää – tämä hankaloittaa osaltaan korjuuta. Poiminta- ja pienaukkohakkuita ei pidä tehdä huonosti taimettuville kuvioille tai alueille, joilla on juurikäävän aiheuttamaa lahoa. Tällaisille metsäkuvioille eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus ei sovi. metsä groupin viesti

| 23

JÄSENET TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVAT ForestVital Oy

Lannoituspalvelu nousee uudelle tasolle Metsä Group laajentaa lannoituspalveluaan, jolla edistetään omistajajäsenten metsien kasvua ja terveyttä. Tarjolla on kiinteähintaista kasvatus- ja terveyslannoitusta laadukkaasti toteutettuna mahdollisimman kattavasti koko maassa.

erveyslannoituksessa korja taan kasvupaikan ravinne-epä tasapainoa, ja kasvatuslannoi tuksessa lisätään ravinteita. Metsälannoitus on erittäin kannattava investointi, sillä se voi tuoda metsänomis tajalle 10–20 prosentin sijoitetun pääoman tuoton. ”Olemme sopineet yhteistyöstä kahden keskeisen alan toimijan kanssa. Yara Suomi toimittaa jatkossa suoraan meille kotimaassa valmistetut, korkealaatuiset suomalaisiin metsiin kehitetyt lannoit teet. ForestVital Oy vastaa lannoitteiden levityksestä yhteistyökumppaniketjunsa kanssa”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo. Metsäasiantuntijamme neuvovat met sänomistajia lannoitusasioissa. ”Lannoit taminen on syytä ottaa keskusteluun aina, kun sovitaan metsän toisesta harvennus hakkuusta. Tarjolla on sekä perinteistä metsälannoitusta että tuhkalannoitusta. Omistajajäsenet voivat käyttää puu kaupoista kertyneitä bonuksia lannoituk sen maksuun”, Jumppanen muistuttaa.

Metsälannoitus on kaikkein tuottavin metsäinvestointi.

Tuottavin metsäinvestointi

Yara Suomen markkinointipäällikkö Petri Kortejärvi on tyytyväinen, kun Metsä Group nostaa lannoituksen yhä selkeäm min palvelukonseptiinsa. ”Isona toimijana Metsä Group pystyy omistajajäsentensä metsän kannattavuutta vaaliessaan toteut tamaan lannoitushankkeita tehokkaasti ja laadukkaasti.” ”Metsänomistajia on hyvä kannustaa tekemään kaikkein tuottavin metsäinves tointi, sillä lisäravinteet kasvattavat metsän tuottoa ja parantavat siten metsätalouden kannattavuutta. Jo yksi lannoituskerta voi nostaa metsästä saatavia tuloja jopa 1 000 euroa hehtaarilta”, Kortejärvi tietää. Kortejärvi arvelee, että metsänomis tajilla saattaa olla virheellisiä mielikuvia metsien lannoituksesta. ”Höttöpuupuheet ovat yhä tavallisia. Kasvatuslannoitus 24 |

metsä groupin viesti

ForestVitalin työmaaraportissa on mukana kuviokartta, jossa näkyy maalevityksenä tehdyn lannoituksen gps-jälki.

t ehdään aikaisintaan ensiharvennuksen jälkeen, jolloin puuston oksaisuuslaatu on jo määräytynyt. Tavallisimmin lannoitus tehdään toisen harvennuksen jälkeen, jol loin se kasvattaa viimeisimpiä lustoja ennen uudistushakkuuta. Tuolloin puu eivoi enää hötöksi muuttua, vaan puusto järeytyy, mistä seuraa paremmat hakkuutulot.” ”Järeyden kasvattaminen tarkoittaa esi merkiksi männyllä sitä, että oksattoman ja

vähäoksaisen tyvitukin osuus tukkikerty mästä kasvaa samoin terveoksaisen latvatu kin osuus. Vastaavasti kuivaoksaisen väli tukin osuus pienenee”, Kortejärvi esittelee. Boorin puutoksesta kärsivien metsien terveyslannoitukset ovat Kortejärven mukaan sitä tehokkaampia mitä aikaisem massa metsän kasvuvaiheessa asia pannaan kuntoon. Hyvissä ajoin tehdyn lannoituk sen ansiosta vältytään puuston poikaok saisuudelta ja monilatvaisuudelta. ”Tur vemetsissä ei tukkipuuta tahdo syntyä lainkaan, ellei fosforin ja kaliumin puu tosta korjata. Sen voi toki tehdä tuhkalla kin, jonka käyttöä Metsä Group on viime vuosina lisännyt.” Metsänomistajalle tarkka raportti

Ähtäriläinen ForestVital on harjoittanut metsälannoituspalvelua vuodesta 2008 läh tien. Toimitusjohtaja Petri Jykylän mukaan yrityksen vahvuudet ovat joustavuus ja toimitusvarmuus. ”Tavoittelemme kaikessa toiminnassamme hyvää laatua. L aajan

metsasaatio.fi

yhteistyöverkoston kautta voimme tarjotapalve lut oikea-aikaisesti koko maassa. Metsä Groupin kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo tähänkin saakka sekä maa- että lentolevityksen osalta.” ”Myös Yara Suomi on entuudestaan tuttu kumppani. Tiivistyvän yhteistyön ansiosta pää semme yhdessä kehittämään suunnitelmallisen, metsänomistajia mahdollisimman hyvin palve levan lannoituspalvelun. Olen jo kiertänyt ker tomassa lannoitusasioista monen hankintapiirin tilaisuuksissa, sillä hommahan käynnistyy siten, että metsäasiantuntija laittaa lannoitustilauksen liikkeelle metsänomistajan kanssa ja mahdolli sesti hankkii laajemman kokonaisuuden metsää lannoitettavaksi.” Lannoitustoiminnan laatua ja luotettavuutta seurataan Jykylän mukaan tiukasti. Metsä Group saa tarkan laaturaportin tehdystä työstä. ”Seuraamme jokaisen lannoitusyksikön, oli se sitten maalevityskone tai helikopteri, levi tyksen tasaisuustuloksia. Raportoimme Metsä Groupille jokaisesta työmaasta ajankohdan lisäksi työn tekijän, mitä lannoitetta levitet tiin ja paljonko sitä käytettiin hehtaaria kohden. Lisäksi toimitamme sanallisen raportin työn sujumisesta ja liitteenä kuviokartan, jossa näkyy levityksen gps-jälki työmaan karttaan piirret tynä.” Ympäristö otetaan tarkasti huomioon

Lannoituksessa otetaan jo suunnitteluvaiheessa tarkasti huomioon myös sen mahdolliset ympä ristövaikutukset. Kohdevalinnan pitää olla oikea, ja lannoitteiden pääsy vesistöjen ohella pienvesiin ja metsäojiin vältetään riittävin varoaluein. ”Sekin kannattaa huomata, että lannoitus vaikuttaa myönteisesti metsän hiilitaseeseen. Hyvinvoiva metsä on tärkeä hiilidioksidin sitoja ja hiilivarasto”, Petri Kortejärvi huomauttaa.

INFO

• Kasvatuslannoituksessa paras tuotto saadaan 2-harvennetuissa puolukkatyypin männiköissä ja mustikkatyypin kuusikoissa. • Terveyslannoitus tuhkalla kannattaa tehdä runsaasti typpeäsisältävissä suometsissä, joilla puuston kasvua rajoittaa fosforin ja kaliumin puute. • Maalevityskoneella tehtävän lannoitusalueen pitää olla vähintään viiden hehtaarin ja lento levitysalueen kymmenen hehtaarin suuruinen. Lentolevityksessä kohteet voivat sijaita enintään kahden kilometrin päässä varastopaikasta. • Talven ja alkukevään lannoitustilaukset kannattaa tehdä 31.12. mennessä ja ensi kesän tilaukset 25.4. mennessä. • Tarkemmat tiedot omalta metsäasiantuntijaltasi.

Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Menekinedistämismaksu on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa.

Risto Junttila

• 61-VUOTIAS toiminnanjohtaja ja metsänomistaja Kemijärveltä • VALITTIIN piiritoimikuntaan 1999, edustajistoon 2003 ja hallintoneuvostoon 2008 • HARRASTAA kuntourheilua, metsästystä ja järjestötoimintaa • MOTTO: ”Metsä on suomalaisuuden koti”

JÄSENET TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Seppo Samuli

Metsä Group on tärkeä pohjoisen metsänomistajille Hallintoneuvoston jäsen Risto Junttila sanoo, että Metsä Group on Pohjois-Suomen metsänomistajille lähes elintärkeä. Se on tällä hetkellä alueen merkittävin havukuitupuun ostaja. Hienoa on Junttilan mielestä sekin, että nuo kuidut jalostetaan Kemissä.

emijärven yhteismetsän toi minnanjohtaja Risto Junttila on menossa hallintoneuvoston kokoukseen marraskuun alussa. Yksi kokouksen kiinnostavista aiheista on Metsä Groupin tulos. Kolmannen vuosi neljänneksen luvut ovat mieluisaa kuulta vaa hallinnon edustajille. ”On ollut mielenkiintoista olla mukana näkemässä ja kokemassa Metsä Groupin kehityksen viime vuosien vaiheet. Samalla olen saanut hyvän kokonaiskuvan suoma laisen metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksista. Metsä Groupin suun nanmuutokset tehtiin maailmanmarkki noiden kehitykseen nähden juuri oikeaan aikaan – johdolla oli kyky nähdä kauas ja tehdä viisaita valintoja.” ”Hallintotyössä itselleni tärkeää on mahdollisuus vuorovaikutukseen muiden hallinnon edustajien kesken ja tilaisuus keskusteluihin toimivan johdon kanssa”, Junttila sanoo. Pohjoisessa on Junttilan mukaan ihan mukavaa olla Metsäliitto Osuuskunnan edusmies. ”Kemissä konsernin teollisuu della on hienoja tuotteita valmistavat selluja kartonkitehtaat, jotka ovat nykyään kovassa iskussa.” Sekin on Junttilan mukaan hyvä asia, että Metsä Groupissa on laajennettu voi makkaasti omistajajäsenille tarjottavia metsänhoitopalveluja. ”Jälleen ollaan oltu oikea-aikaisesti liikkeellä. Kun uusi met sänhoitoyhdistyslaki tulee kohta voimaan, ’metsänhoidon palvelukenttä’ muuttuu entisestään. Metsä Group on siinä vai heessa jo vanha tekijä hoitopalveluiden toteuttajana, ja voimakkaan kehitystyön seurauksena muuttuu koko ajan vahvem maksi.” Jo koululaisena istutustöissä

Junttila on syntyjään maatilan poika Kemijoen rannassa sijaitsevasta Kostamon kylästä. Metsätyöt tulivat tutuiksi hyvin

nuorena, ja ansaitsemaankin hän pääsi niillä jo oppikoululaisena. ”Kemijärven yhteismetsällä oli 1960-luvulla laajoja met sänistutustyömaita, joilla oli parhaimmil laan 150 koululaista istuttamassa taimia. Silloin opin, että taimi pitää istuttaa kun nolla ja hosumatta.” Noita poikasena istuttamiaan metsiä Junttila on päässyt sittemmin harvennut tamaan. Hän lähti vuonna 1975 vasta valmistuneena metsätalousinsinöörinä

Metsä Groupissa on tehty oikea-aikaisia päätöksiä. L aihialle metsäneuvojaksi Etelä-Pohjan maan piirimetsälautakuntaan. Veri veti kuitenkin pohjoiseen, ja hän siirtyi v iiden vuoden kuluttua vastaavaan tehtävään Kemijärven metsänhoitoyhdistykseen ja pian sen jälkeen Kemijärven yhteismetsän palvelukseen. Yhteismetsän ruorissa 30 vuotta

Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Junttila on ollut liki 30 vuotta. Yli 43 000 hehtaarin laajuinen yhteismetsä syntyi aikoinaan isojaon seurauksena. ”Hehtaari määrä on alkuajoista kasvanutvain noin tuhannella hehtaarilla. Sen sijaan osakkai den määrä on vuodesta 1934, jolloin ohje sääntömme hyväksyttiin, noussut noin seitsemästäsadasta runsaaseen 2 000 osak kaaseen monien perinnönjakojenseurauk sena.” ”Vuosittain uudistamme keskimäärin 200 hehtaaria metsää, ja taimikonhoitoa tehdään 100–150 hehtaarilla. Hakkau tamme puuta vuodessa noin 50 000 kuutiometriä, josta kuitua on 30 000 kuutiometriä. Metsien vuotuinen kasvu

on 90 000 kuutiometrin luokkaa – nuorta metsää tulee koko ajan harvennusikään. Nekin metsät, joissa olin koululaisena kesätöissä, kasvavat nyt kohisten.” Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi Kemijärven yhteismetsä liittyi vuonna 1951. ”Viime vuosina Metsä Groupin mer kitys yhteismetsän kuidun ostajana on tie tysti kasvanut entisestään, kun sellunkeitto omalla paikkakunnallamme loppui.” Metsiä hoidettu lasten kanssa

Junttilan kotitilan metsiä hoitaa hänen veljensä Arto Junttila, jonka omistama Junttilan Puutarha tuottaa yli miljoona metsätainta vuodessa. ”Omaan omistuk seeni olen hankkinut kaksi metsätilaa, joissa varsinaista metsämaata on runsaat sata hehtaaria. Metsä on ollut tärkeä lisä tulon lähde, jota hyödynsimme Helenapuolisoni kanssa aikoinaan esimerkiksi isomman asunnon hankinnassa.” ”Metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti, juuri nyt on menossa 15 heh taarin laajuinen kunnostusojitus. Hoito työt olen tehnyt itse kahden lapseni avus tamana. Tällä hetkellä molemmat asuvat pääkaupunkiseudulla, Janne tekee toimit tajan töitä ja Varpu viimeistelee yhteiskun tatieteiden maisterin opintojaan”, isä ker too tyytyväisenä. Liikuntaa ja järjestötoimintaa

Junttila kertoo harrastaneensa liikuntaa koko ikänsä. ”Hiihdän joka talvi noin 1 500 kilometriä, ja kesäaikaan suunnistan paritkymmenet metsärastit”, hän kertoo. Tämän vuoden hiihtokausi on jo hyvällä alulla, sillä marraskuun alussa kilometrejä oli koossa jo reilut sata. ”Kuntourheilun ohella harrastan järjestötoimintaa ja metsästystä. Kemi järven Urheilijoiden suunnistusjaoston toimitsijatyöt vievät osan vapaa-ajastani”, myös Lions-toiminnassa mukana oleva Junttila sanoo. metsä groupin viesti

| 27

JÄSENET Sami Karppinen KUVAT Erkki Härkönen, Merja Ojala JA Seppo Samuli

TEKSTI

Taimiturvan uudistamistöissä käytetään parhaita menetelmiä ja laadukkaimpia taimia.

Taimiturvalla tuottava taimikko Oletko suunnitellut uudistushakkuuta, mutta ajatus uuden taimikon istuttamisesta, heinäämisestä ja perkauksesta tuntuu työläältä? Kuulostaako ajatus 1,3 metrin pituisesta ja metsänhoitosuositusten mukaisesta laadukkaasta taimikosta houkuttelevalta? Taimiturvalla pääset nauttimaan tuottavasta taimikosta vaivattomasti.

etsä Group haluaa olla met sänomistajan pitkäjänteinen kumppani myös metsänuudis tamisessa. Ainutlaatuisen Tai miturva-palvelun avulla omistajajäsen saa varmasti tuottavan taimikon. Perusta uuden puusukupolven valoisalle tulevaisuudelle rakennetaan noin kym menen ensimmäisen kasvukauden aikana. Moni metsänomistaja tietää, että työ ei aina ole helppo, mutta se kannattaa tehdä kunnolla. Taimikon varhaiskehityksen kannalta kriittisin vaihe on ohitettu, kun puut saa vuttavat noin 1,3 metrin keskipituuden ja taimikon tiheys on metsänhoitosuo situsten mukainen. Kun omistajajäsen tekee kanssamme Taimiturva-sopimuk sen, kannamme täyden vastuun taimi kosta tähän tärkeään kehitysvaiheeseen saakka. Taimit urva sopii hyvin esimer kiksi etämetsänomistajalle, jolla ei itsel 28 |

metsä groupin viesti

lään aina ole mahdollisuutta seurata tai mikon kehittymistä ja tehdä tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Metsä Group on tehnyt pitkään pio neerityötä metsänuudistamisen kehittä misessä. Taimiturva-sopimuksen myötä omistajajäsen saa käyttöönsä alan parhaan osaamisen ja voi olla varma, että uudista mistöissä käytetään parhaita menetelmiä ja laadukkaimpia taimia. Helposti puukaupan yhteydessä

Taimiturvasta on helppo sopia metsäasian tuntijan kanssa uudistushakkuuleimikon puukaupan yhteydessä. Palveluun kuulu vat maanmuokkaus, taimet ja niiden istu tus sekä uudistamistarkastus, jonka yhtey dessä kartoitetaan taimikon tilanne ja arvioidaan mahdollisten varhaishoitotoi menpiteiden tarve ja ajankohta. Taimiturvaan sisältyy tarvittaessa myös täydennysviljely, jonka tarve selvitetään

uudistamistarkastuksen yhteydessä. Var haisperkaukselle ja mahdolliselle heinäyk selle annetaan hintatakuu, ja ne tehdään automaattisesti oikeaan aikaan. Laaja metsävakuutus täydentää palvelun. Taimiturva-sopimuksen voimassaoloaikana sattuneet luonnontuhot, kuten myrsky-, metsäpalo-, lumi-, myyrä- ja hyönteistuhot sekä niistä aiheutuneet työkustannukset korvaa Pohjola Vakuutus Oy:n kautta otettu ryhmävakuutus. Mahdollisten hirvi tuhojen korvausta voi hakea valtiolta. Vaivaton palvelu

Omistajajäsenelle Taimiturva on paitsi vaivaton, myös riskitön palvelu. Hän tietää heti Taimiturva-sopimuksen tehdes sään, mistä maksaa ja kuinka paljon, sillä kokonaispalvelulle sovitaan kiinteä hinta. Taimiturvasta metsänomistaja maksaa 33 prosenttia maanmuokkauksen jälkeen ja loput istutuksen jälkeen.

TAIMITURVAAN ON HELPPO TARTTUA

Taimiturva-palvelu on herättänyt kiinnostusta metsänomistajien keskuudessa. Se koetaan turvalliseksi ja vaivattomaksi tavaksi saattaa uusi metsä kasvuun. Kysyimme Taimiturvan puukaupan yhteydessä tilanneilta omistajajäseniltä ajatuksia uudesta palvelusta.

1. M iksi valitsit Taimiturvapalvelun?

2. M illaiseen kohteeseen Taimiturva tulee?

3. Millaiset odotukset sinulla on palvelun suhteen?

ERKKI LAITINEN Suomussalmi

Metsäpalstani sijaitsee 120 kilometrin päässä Sotkamossa. Tähän saakka olen tehnyt metsänhoitotyöt itse, mutta kun ikää on tullut lisää, reissaaminen alkaa käydä raskaaksi. Kun tuttu metsäasiantuntija Esa Määttä kertoi palvelusta, siihen oli helppo tarttua.

Taimiturva tulee uudistusalalle, jonka pinta-ala on noin kuusi hehtaaria. Aiemmin alueella kasvoi vanha kuusikko. Nyt kuvio muokataan ja istutetaan kuuselle ensi keväänä.

Odotan, että Taimiturva on minulle vaivaton ratkaisu, jonka avulla uusi taimikko ammattilaisten työn jälkeen lähtee nopeasti hyvään kasvuun.

Minulla on pieni metsätila, jossa olen itsekin tehnyt hoitotöitä. Tiedän kokemuksesta, että taimien kasvuunlähdön varmistaminen vaatii aikaa ja vaivaa. Siksi päätin tällä kertaa antaa työn ammattilaisten tehtäväksi. Kun taimikon saa miehen korkuiseksi, niin ollaan jo voiton puolella. Myös vakuutus on hyvä lisä palveluun.

Metsääni tehtiin noin kahden hehtaarin päätehakkuu, jonne Taimiturva tulee. Uudistusala muokataan, ja taimet istutetaan ensi keväänä.

Uskon, että Taimiturva on minulle kokonaisuutena edullinen ratkaisu, kun työt toteutetaan laadukkaasti. Metsä Group on minulle ennestään tuttu kumppani, joten luotan homman hoituvan mallikkaasti. Nuorten metsien nopeaa varttumista on ihanaa seurata.

TARU POUKKA Vesilahti

EERO SAIKKONEN Parikkala

Olen osakkaana kahdessa yhtymässä, jotka omistavat metsää muun muassa Paasiveden saaressa Savonlinnassa. Itse asun Parikkalassa 100 kilometrin päässä palstasta, joten matka hoitotöihin olisi turhan pitkä. Meillä on Parikkalassa hyviä kokemuksia Metsä Groupin palveluista, joten halusimme kokeilla myös Taimiturvaa.

Otimme Taimiturvan saareen tulevalle 11 hehtaarin uudishakkuualueelle. Metsäkoneet viedään saareen lautalla, ja puut korjataan ensi kesänä. Samalla tehdään myös harvennushakkuut. Saaressa on tehty hakkuita viimeksi 30 vuotta sitten, joten nyt laitetaan metsä kerralla kuntoon.

Odotan, että uusi metsä saadaan nopeasti kovaan kasvuun. Toivon myös, että Metsä Groupin paikalliset asiantuntijat kertovat meille säännöllisesti, mitä metsälle kuuluu. Myyrät tuntuvat nyt lisääntyneen ainakin Parikkalassa, joten Taimiturvan vakuutus on hyvä olla olemassa.

metsä groupin viesti

| 29

Metsätiloilla on kysyntää. Ja meillä taitoa auttaa niiden välityksessä. OP-Pohjola-ryhmästä saat myös avun myyntirahojen sijoittamisessa ja metsän vakuuttamisessa. Jos sinulle on kertynyt OP-bonuksia, niitä käytetään esimerkiksi välityspalkkioiden maksamiseen. Soita, niin etsitään metsällesi uusi omistaja p. 010 252 9627. Lisätietoja OP-Pohjolan metsäpalveluista saat osoitteesta op.fi/metsa

Yhdessä hyvä tulee. Välityspalkkiomme on 4,96 prosenttia (4 % + alv 24 %) velattomasta kauppahinnasta. Sijoitustuotteita tarjoavat Osuuspankit ja Helsingin OP Pankki. Metsävakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. OPKK:n puhelinpalvelu avoinna arkisin klo 9-17. Hinta lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta sis. ALV:n). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min (hinta sis. ALV:n).

KOLUMNI

Asiakaskokemus keskiössä Omistajastrategiamme mukaisesti haluamme olla halutuin suomalaisen metsänomistajan taloudellista etua ajava kumppani, joka tarjoaa parhaat välineet metsäomaisuuden arvon kartuttamiseen. TAVOITETTAMME silmällä pitäen olemme k äyneet läpi perusteellisenmuutosprosessin puun osto-organisaatiostaaidoksi palvelu organisaatioksi. Matka ei ole ollut helppo, mutta se on ollut kaiken vaivan arvoinen. Muutos on vaikuttanut yrityskulttuuriimme, tapaamme kohdata asiakkaita ja tehdä töitä.

puunhankinnassa ja metsäpalveluissa. Saamme reaaliaikaista palautetta katta vasti kaikista tilanteista, joissa asiakas koh taa meidät joko kasvokkain, puhelimitse tai sähköisesti. Kaikki palautteet kohdennetaan toimihenkilöille ja yrittäjille. Asiakaskoke mus on koko organisaation työlistalla, ei pelkästään kentän tai johdon. Tuloksia käsi tellään säännöllisesti samalla tavalla kuin muutakin operatiivista toimintaa.

ensimmäisessä vaiheessa selvi tettiin kattavasti omistajajäsenten toiveita JUHA JUMPPANEN palveluitamme kohtaan ja heidän mieliku JÄSENPALVELUJOHTAJA METSÄ GROUP vaansa meistä. Kehitimme ja tuotteistimme SAATU asiakaspalaute on kohentunut selkeitä palvelukokonaisuuksia, jotka teke tänäkin vuonna merkittävästi kaikilla osavät metsänomistamisen mahdollisimman alueilla, ja kuluvalle vuodelle asetettu asia vaivattomaksi, viimeisimpinä esimerkkeinä Taimi kastyytyväisyyden parannustavoite on saavutettu. turva-palvelu, Pääomabonus ja uudistettu Metsä Tällä alueella ei kuitenkaan voi olla ikinä valmis, verkko. Tavoitteenamme on löytää arkea helpottavia joten jatkamme nöyrällä asenteella asiakaskokemuk ratkaisuja yhdessä metsänomistajien kanssa. sen kehittämistä jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. MUUTIMME myös sisäistä tapaamme tehdä töitä, jotta pystymme aiempaa parempaan asiakaspalveluun. ASIAKASLÄHTÖISYYDEN tasoa ei määrittele organisaatio Toimihenkilöitä ja yrittäjiä koulutettiin vuorovaikut itse, vaan asiakkaat ja heidän kokemuksensa yhteis teisesti keskustellen palveluorganisaation toimintata työstä. Yrityskulttuuri ja arvot ovat erittäin keskeinen paa silmällä pitäen. osa asiakaslähtöisyyttä. Kaikkea ei voi suunnitella etukäteen, joten asiakaskokemuksen kannalta keskei ASIAKASKOKEMUS on juuri niin hyvä kuin sen heikoin seen roolin nousee yrityskulttuuri – miten henkilöt lenkki. Meidän tilanteessamme asiakaskokemuksen toimivat myös sellaisissa erikoistilanteissa, joista tuottamiseen osallistuvat muun muassa puukaupan, ei välttämättä ole ohjetta. Palvelut ja tuotteet ovat metsänhoidon, korjuun ja kuljetuksen toimihenkilöt kopioitavissa, osa helposti ja osa vaikeammin, mutta sekä yrittäjät kuljettajineen. Osa edellä mainituista palvelukeskeistä yrityskulttuuria ei voi suoraan kohtaa asiak k aan,ja osa hoitaa omaa yhtä tärkeää kopioida. Uskomme, että asiakaskokemus on tulevai rooliaan taustalla. Asiakkaan näkökulmasta on kyse suudessa meille selkeä kilpailuetu. kuitenkin yhdestä kokonaisuudesta, ei erillisistä osaalueista. Näin ollen on äärimmäisen tärkeää, että SUUNTAAMME jatkossa entistä voimakkaammin osallis jokainen lenkki ketjussa hoitaa oman osansa yhteisten tavaan palvelujen kehittämiseen, jolloin metsänomis pelisääntöjen mukaan, jotka tähtäävät korkeaan asia tajat otetaan hyvin aikaisessa vaiheessa mukaan kehit kastyytyväisyyteen ja laatuun. tämään ja viimeistelemään palvelua. Kokemukset tällaisesta lähestymistavasta ovat olleetrohkaisevia. UUDISTIMME asiakaspalautteen keräämiseen pohjau tuvan mittausjärjestelmän pari vuotta sitten. Havain TOIVON omistajajäseniltä aktiivista asiakaspalautetta tojemme perusteella uskon, että olemme edelläkävijä toiminnastamme ja uusia kehitysideoita palvelui asiakaskokemuksen mittaamisessaja hyödyntämisessä demme parantamiseksi. MUUTOSTYÖN

metsä groupin viesti

| 31

HYVIN TEHTY TEKSTI

Markku Juuso KUVAT Jouni Porsanger

ARTIKKELISARJASSA ESITELL Ä ÄN LUONNON JA KESTÄVÄN KEHIT YKSEN PUOLESTA TEHT YJÄ ASIOITA .

WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu tutkii tarkasti kulotusalueen hiiltyneitä puita ja poimii näytteitä myöhempää lajimääritystä varten.

Paluu kulotettuun metsään Palaamme metsään, jossa viime vuoden syksyllä poltettiin säästöpuuryhmiä metsän monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tietyt harvinaiset lajit suosivat hiiltynyttä puuta. Vaan ovatko ne löytäneet tiensä kulotusalueelle?

WF Suomen metsäasiantun tija Panu Kunttu kääntää hiil tynyttä pölkkyä: tiheä sie nirihmasto risteilee pitkin mustaa puun pintaa. Varovasti Kunttu poimii näytteen paperipussiin ja asettelee pölkyn alkuperäiseen asentoonsa. Kääväk kään tarkka lajimääritys on vaikeaa, jopa mahdotonta paljain silmin. Metsä Groupin ympäristöpäälliköt Janne Soimasuo ja Jussi Ripatti nyökytte 32 |

metsä groupin viesti

levät tyytyväisinä. Palojatkumovaiheen muutokset alkavat näkyä rovaniemeläisellä kulotusalueella. Runsas vuosi sitten olimme samalla hakkuualueella. Silloin maisema oli kuin Ilmestyskirjasta: liekkejä, soihtuna pala via kuusia, savua ja maailmanlopun kuu muutta. Hakkuualueelle jätetyt säästöpuu ryhmät poltettiin osana FSC-sertifioinnin kulotusvelvoitetta. Metsä-Botnia Metsät Oy on mukana Metsä Groupin hallinnoi

massa metsänomistajien ryhmässä, joka sai sertifikaatin viime vuonna. Palaneen lahopuun suosijoita havaittavissa

Nyt uudet lajit ovat etsiytymässä palanee seen maaperään. Tosin prosessi on ihmi sen perspektiivistä hidas. Luontoarvojen asiantuntijat Kunttu, Ripatti ja Soima suo ovat tässä vaiheessa tyytyväisiä pienis täkin muutoksista. Juuri silmin havaitta

vat s ienirihmastot osoittavat, että palaneen lahopuun suosijat ovat löytäneet paikalle. Kunttu sanoo, että on sattumien summa, että sieni-itiöt päätyvät oikean laiselle alustalle. ”Kun harvinaiset käävä kässienet pölläyttävät itiönsä tuuleen, niin todennäköisyys sille, että itiö päätyy otol liselle alustalle, on häviävän pieni. Siksi on tärkeää tuottaa monenlaista palanutta massaa. Suuret rungot ovat monimuotoi suuden ja jatkuvuuden kannalta tärkeim piä. Ohuet puut lahoavat paksuja nopeam min. Paksussa rungossa on tilaa monille eri sienilajeille, ja kasvuolosuhteet siellä ovat vakaammat kuin pienessä rungossa”, Kunttu sanoo. Hyönteiset tulevat paloalueelle hitaam min kuin sienet ja levät. Pohjoisella havu metsävyöhykkeellä elää noin 40 palon suosijahyönteislajia, joista suurin osa on kovakuoriaisia. Mutta esimerkiksi kulo kauniaisesta ei näy vilaustakaan, saatikka häivepiilosepästä. Kunttu sanoo hyönteis populaation muuttuvan hitaasti, koska monet paloalueita seuraavat hyönteiset ovat joko kääväkkäiden sienirihmastoja syöviä tai petohyönteisiä. ”Muutokset kul kevat jatkumona.” Kuplamörsky nopeasti paikalle

Huomaan maassa kahvinruskeita pal leroita ja vinkkaan miehille innoissani. Janne Soimasuo kurtistaa kulmiaan ja toteaa, että valitettavasti kaikki kulotuk

sen myötä metsäluonnossa tapahtuvat muutokset eivät ole metsänuudistamisen kannalta pelkästään positiivisia: löytämäni sieni on kuplamörsky. ”Kuplamörsky on juuristopatogeeni, joka suosii kuloalueita ja leviää tuhoten männyntaimien juuristoa. Se voi tuhota jopa kokonaan kulotusalueelle heti kulo tuksen jälkeen istutetun taimikon”, Soi masuo sanoo.

Palojatkumovaiheen muutokset alkavat näkyä kulotusalueella. ”Mutta myös nämä muutokset ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Paras keino välttää kuplamörskytuhot on perustaa uusi taimikko kylväen, jolloin sieni-invaasio ehtii ohittaa männyn juurtumisvaiheen. Toinen tapa on istuttaa taimikko 2–3 vuo den kuluttua kulotuksesta, jolloin pahin sieni-infektiovaihe ehditään ohittaa”, Soi masuo toteaa ja huomauttaa, että nykyään kulotuksen vähäisyyden takia kuplamörs kytuhot ovat harvinaisia.

Syksyllä 2012 tehdyn säästöpuuryhmien kulotuksen tarkoituksena on tuottaa hiiltynyttä puuta vahvistamaan metsäluonnon monimuotoisuutta.

Jussi Ripatti kertoo, että kulotus alueella tehdään myös hyönteislajiston seurantaa. ”Männyn rungoilta on löytynyt esimerkiksi latikka, joka suosii palokoh teita, ja alueella on lennellyt kulokärpäsiä, jotka viihtyvät lämpimässä pienilmastossa. Puiden kaarnojen alta löydetyt kovakuori aiset lähetetään tarkempaan asiantuntija tunnistukseen.” Tarkka lajimääritys mikroskoopilla

Panu Kunttu löytää uusia sienirihmastoja erään palaneen männynkannon kyljestä ja ottaa varoen näytteen pussiin. Tarkan lajimäärityksen saa vain mikroskoopilla. ”Uhanalaiset kaira- ja hiilikääpä ovat ’etsittävien’ listan kärjessä, mutta raspikkaja rypykkäsienet ovat myös hyvin mielen kiintoisia. Tämä itiöemä saattaa esimer kiksi olla nuppikurokka, joka on Lapissa jokseenkin harvinainen lahopuun sieni laji.” Pian talven lumet peittävät säästö puur yhmät valkeaan vaippaansa. Kulo tettuihin säästöpuuryhmiin rantautu neet sienirihmastot sekä karikekerroksissa ja kaarnan raoissa talvehtivat hyönteiset odottavat kevään ensi säteiden lämpöä. Mustapintainen kulotusalue imee itseensä lämmittävät säteet kuin aurinkopaneeli tuupaten muuttuneen luonnon kohti uutta kasvukautta. Silloin saavumme taas, toivoen luonnon yllättävän meidät yhä uudelleen ja uudelleen.

Luontoarvojen asiantuntijat Panu Kunttu (vas.), Jussi Ripatti ja Janne Soimasuo ovat tyytyväisiä pienistäkin merkeistä uusista lajeista.

metsä groupin viesti

| 33

ASIAKAS TEKSTI

Tytti Hämäläinen KUVAT Sanna Heikintalo JA Rocal

Sertifioitua ja suomalaista sen olla pitää Koska Euroopan markkinoilla metsäsertifiointia pidetään itsestäänselvyytenä, on tär keää, että sertifioitua puuta on saatavilla. Markkinoilla halutaan nimenomaan suoma laista sertifioitua puuta – niin hyvälaatuista se on.

ikko Frey tietää mistä puhuu, sillä hän on myynyt Metsä Woodin tuotteita, tarkemmin sanottuna Kerto- ja vaneri tuotteita, 15 vuotta Sveitsiin ja Itävaltaan. Hän puhuu sertifioidun puun puolesta. ”Niin hassulta kuin ehkä kuulostaakin, sertifioinnista ei enää kysytä. Suomen hyvän maineen vuoksi sitä pidetään itses täänselvyytenä. Ja koska näin on, sitä on pystyttävä tarjoamaan”, Frey kertoo. Vielä nelisen vuotta sitten Frey sai usein vastata sertifiointikysymyksiin. ”Vastasin silloinkin, että Suomessa jo metsälaki edel lyttää metsien hyvää hoitoa. Myös metsien omistuspohja eli pääsääntöisesti yksityis omisteiset metsät takaavat hyvän metsän hoidon. Lisäksi Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille on tärkeää hyvän metsähoidon jatkuvuus sukupolvelta toiselle.” Freyn mukaan nämä itsestäänselvyydet koskevat kuitenkin vain pohjoismaista puuta, sillä esimerkiksi Venäjältä tuodusta puusta vaaditaan aina alkuperäselvitykset. Suomen hyvää mainetta siis kannattaa ja täytyy pitää yllä. Aikaisemmin Frey sai vastata myös FSC:n ja PEFC:n eroja koskeviin kysy myksiin, mutta markkinoilla leimoilla ei ole juuri eroa. ”Sertifikaatti antaa virallisen tiedon siitä, että asiat on tehty ja tehdään hyvin. Sertifikaatit myös yksinkertaistavat asiaa kuluttajille helpommin ymmärrettä väksi, esimerkiksi puun tietää olevan jol lain mittarilla parempi.”

peräisten tuotteiden on tultava laillisista ja kestävästi hoidetuista metsistä. Tämä pitää myös pystyä todistamaan koko arvo ketjussa eli metsästä loppukäyttäjälle asti”, Metsä Woodin Iso-Britannian ympäristö päällikkö Ellis McKinnon kertoo. Iso-Britanniassa Rocal käyttää Metsä Woodin Kerto-Q:ta valmistamissaan ulkoovissa. Heille ja heidän asiakkailleen serti fioitu puu on elintärkeää, ja sertifiointi on myös osa hankintapolitiikkaa. ”Sertifiointitiedon perusteella sidosryh mämme ja me yrityksenä voimme luottaa siihen, että puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä, mikä takaa raaka-aineen saannin

Se suomalaisuus

Sertifiointi myös osa markkinointia

Vaikka Keski-Euroopassa metsäsertifi ointia pidetään itsestäänselvyytenä, esi merkiksi Iso-Britannian markkinoilla ser tifiointia kysytään edelleen usein, sillä maahan on helppo viedä puuta – saarival tio kun on. ”Meillä valtio vaatii, että kaikkien puu 34 |

metsä groupin viesti

tulevaisuudessakin”, yhtiön toimitusjoh taja Stephen Nadin toteaa. Myös kuluttajat edellyttävät setifiointia – jos yritys ei pysty tarjoamaan sertifioituja tuotteita, yritys toiminnan jatkuminen voi olla Nadinin mukaan vaakalaudalla. Parikymmenvuotias Rocal tuo PEFCsertifiointia esille myös markkinoinnis saan. Se luo kuvaa kestäviä ympäristöar voja kunnioittavasta kumppanista, mitä Nadin arvostaa myös Metsä Woodissa. ”Sellaisten kumppaneiden, jotka pysty vät luotettavasti todistamaan puun alkupe rän ja koko ketjun, löytäminen ei ole help poa. Metsä Wood on tässä huippuluokkaa, mitä korostaa vielä Metsä Groupin rooli erilaisissa kansainvälisissä metsäteollisuu den järjestöissä. Voimme luottaa Metsä Woodiin sataprosenttisesti.”

Mikko Frey myy Metsä Woodin Kerto- ja vanerituotteita Sveitsissä ja Itävallassa. Hänet kuvattiin Zürichin ulkopuolella sijaitsevan asiakkaan luona. Kuvan rakennuksen rakenteissa näkyy Freyn myymää Kertoa.

Sertifioinnin lisäksi toinen tärkeä tekijä on raaka-aineen suomalaisuus: hitaasti kas vanut, pieni- ja terveoksainen puu. Mikko Freyn kollega Kari Isotalus myy Metsä Woodin sahatavaraa Sveitsin höyläämö teollisuudelle sekä Itävallan puulevy- ja liimapalkkiteollisuudelle, jotka haluavat käyttää nimenomaan pohjoista kuusta. Se täyttää vaativimmatkin vaatimukset. ”Kun myyn loppuraaka-ainetta eli jalostettuja tuotteita, niissä korostuvat tuotteiden tekniset ominaisuudet kuten Kertopuun ja koivuvanerin lujuus ja jäyk kyys. Niitä arvostavat puurakennus- ja levytukkurit, jotka myyvät tuotteita eteen päin timpuriliikkeille”, Frey kertoo. Korkealaatuisen suomalaisen puun laa dun merkitys korostuu myös Rocalin toi mitusjohtajan puheissa: ”Metsä Woodin raaka-aineen laatu ja valmistusprosessit sekä kokemus takaavat erinomaisen laadun ja ennen kaikkea lujuuden, joka on meille tärkeintä”, Stephen Nadin sanoo.

Toimitusjohtaja Stephen Nadin kertoo, että ovia valmistava Rocal tuo PEFC-merkkiä esille myös markkinoinnissaan. Yritys käyttää ulko-ovissa Metsä Woodin Kerto-Q:ta.

INFO:

• Metsäsertifiointi on tae metsien kestä-

• Sertifiointi auttaa osoittamaan puun lailli-

västä käytöstä ja hoidosta. Se ottaa huomioon ihmisten nykyiset ja tulevat tarpeet ja oikeudet, varmistaa metsien ekologisten arvojen säilymisen ja takaa talousmetsien käytön taloudellisen merkityksen. • Metsäsertifiointi on yhä tärkeämpi monille loppukäyttäjille, tukkumyyjille ja brändinomistajille. Se voi olla jopa osa asiakkaan hankintapolitiikkaa, jolloin sopimus edellyttää sertifikaattia.

suuden EU:n puutavara-asetuksen vaatimusten täyttämisessä. • Suurin osa suomalaisista metsänomistajista kuuluu PEFC-metsäsertifiointiin metsänhoitoyhdistyksensä kautta, ellei ole erikseen kieltäytynyt sertifioinnista. Niiden metsänomistajien, jotka eivät ole metsänhoitoyhdistysten jäseniä, tulee erikseen ilmoittautua metsäsertifiointiin, ja siitä peritään rekisteröintimaksu.

• Myös Metsä Group tarjoaa PEFC- ja FSCryhmäsertifiointimahdollisuutta. Näistä PEFC-sertifiointi on maksuton jäsenpalvelu ja avoin Metsäliitto Osuuskunnan metsänhoitosopimusasiakkaille. FSC-ryhmäsertifiointia tarjotaan jäsenpalveluna Metsäliitto Osuuskunnan sopimusasiakkaille.

metsä groupin viesti

| 35

TÖITÄ TEKIJÖILLE TEKSTI

Asta Hirvonen KUVAT Seppo Samuli JA Sampsa Geijer

JUT TUSARJASSA ESITELL Ä ÄN ME TSÄ AL ALLE T YÖLLIST YNEITÄ NUORIA .

Toimistohommia ja saapasjalkatöitä ”Kiinnostuin opiskelujen myötä puurakentamisesta.” Heini Kovanen, 27 Ohjelmistokehittäjäharjoittelija Metsä Wood, Espoo

spoon Tapiolasta kotoisin oleva Heini Kovanen, 27, on päätynyt töihin lähes koti kulmilleen Metsä Woodille. Työssä yhdistyvät harvinaisella tavalla hänen mielenkiintonsa kohteet puura kentaminen ja tietotekniikka.

len metsäalalla sattuman kautta. KiinO nostuin opiskelujen myötä puurakentamisesta, ja halusin päästä siihen mukaan. Se, että työskentelen metsäteollisuusyrityksessä, enkä esimerkiksi rakennusfirmassa, on kuitenkin sattumaa.

Opiskelen Aalto-yliopistossa diplomiinsinööriksi. Pääaineeni on rakennetekniikka, sivuaineena olen opiskellut mediatekniikkaa. Tänä syksynä olen aloittanut diplomityön tekemisen, ja tarkoitukseni on saada opinnot päätökseen ensi keväänä.

Ohjelmistokehitys on aina kiinnostanut minua, ja siksi valitsin sivuaineenikin tietotekniikan puolelta. Kun sitten toissa keväänä kuulin, että ”puufirmassa” on avoinna ohjelmistokehitysharjoittelijan paikka, niin ei tarvinnut montaa kertaa miettiä. Paikka sopi harvinaisen hyvin opintoihini ja siihen, mitä olin ajatellut haluavani joskus tehdä työkseni.

een ohjelmistokehitystyötä. Tällä hetT kellä työni on suurimmaksi osaksi Metsä Woodin Finnwood-laskentaohjelman ja Finnframe 3D -mallinnusohjelman testausta. Ohjelmat on kehitetty rakennusalan ammattilaisille puurakenteiden mitoitukseen ja mallintamiseen, ja niitä kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä kehitämme muun muassa Finnwoodin loveuslaskentaa. Varsinainen koodaustyö tilataan ulkopuolelta, mutta ohjelmien käyttöliittymä ja laskennalliset ominaisuudet testataan Metsä Woodilla. Testattavaa riittää, sillä ohjelmista on omat versiot eri Euroopan maissa ja USA:ssa. Parasta työssäni on uuden oppiminen niin puurakentamisesta kuin laskennasta ja se, että pääsen tutustumaan laskentamenetelmiin käytännössä. Tykkään myös siitä, että saan olla yhteydessä Metsä Woodin maaorganisaatioihin ja kuulen sitä kautta, millaista rakentaminen vaikkapa Hollannissa tai Isossa-Britanniassa on.

36 |

metsä groupin viesti

Aloittelen nyt myös diplomityöni tekemistä Metsä Woodille. Työni tulee käsittelemään mitoitustyökalun kehittämistä Kerto-tuotteiden liitoksille. Teen töitä tällä hetkellä neljänä päivänä viikossa, ja yhtenä päivänä opiskelen. Työpäivistä kahtena teen ohjelmistokehitystä ja kahtena diplomityötä. Aikataulut eivät aina pidä, ja se harmittaa, vaikka asialle ei itse mitään voisikaan. Resurssit ovat rajalliset, ja mukana on monta eri tahoa, joten kun joku asia seisoo jonkun pöydällä, ei mikään etene. Pikkuhiljaa narurulla alkaa sitten jostain päästä aueta, ja asiat lähtevät etenemään.

Vapaa-ajalla teen opiskeluhommia, mutta yritän myös lukea mahdollisimman paljon kaunokirjallisuutta ja käydä elokuvissa. Tykkään myös ruoanlaitosta ja leipomisesta. Kokkaan mielelläni aasialaista ruokaa, varsinkin intialaista. Tänä syksynä aloitin uuden harrastuksen, seinäkiipeilyn. Liikuntaa harrastan myös pyöräilemällä muutaman kerran viikossa kotoa Helsingin keskustasta töihin. Harmi, että paras pyöräilykausi alkaa olla lopuillaan. Perheeseeni kuuluu tuore aviomies, menimme kesällä naimisiin. Matkustelemme yhdessä mahdollisimman paljon, käymme esimerkiksi talvisin Alpeilla laskettelemassa.

Haluaisin kannustaa kaikkia seuraamaan sitä, mitä todella haluaa työkseen tehdä ja miettimään, voisiko omia mielenkiinnon kohteitaan yhdistää. Uskon, että ei-niin-itsestäänselvillekin ratkaisuille on kysyntää. Uskon myös, että puurakentamisen vihreille arvoille on kysyntää. Tällä alalla on mahdollisuus päästä mukaan rakennusalan murrokseen. Betonia on sekoitettu vuosikymmenet, mutta nyt on tilaa muillekin rakennustavoille.

NÄITÄ KYSYIMME

1. Mikä toi sinut alalle töihin?

2. Millainen koulutus sinulla on?

3. Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi?

”Työssäni on sopivasti vapautta ja vastuuta.” Maija Vanhatalo, 25 Korjuun metsäasiantuntija Metsä Forest, Joensuu

atakunnasta kotoisin oleva Maija Vanhatalo, 25, harppasi opiskelujen ja töiden perässä Itä-Suomeen. Korjuun metsä asiantuntijana Joensuun hankintapii rillä työskentelevä Vanhatalo on kotiu tunut lupsakkaan pohjoiskarjalaiseen menoon.

4. Mitä teet, mikä on parasta työssäsi?

5. Mikä ei ehkä ole niin mukavaa?

Olen kotoisin maalta ja ollut pienestä pitäen isäni mukana metsätöissä. Uravalinta selkiytyi kuitenkin vasta lukioikäisenä. Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja hyvä matematiikassa – metsäalan töissä yhdistyvät molemmat.

Valmistuin vuonna 2011 metsä talousinsinööriksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Olen kotoisin Länsi-Suomesta, Pomarkusta. Lukion jälkeen lähdin Itä-Suomeen opiskelemaan, ja jäin sitten tänne töihin.

Se oli oikeastaan onnekas sattuma. Hain alun perin Kuopion hankinta piirillä ollutta paikkaa, mutta koska välimatka kotiin oli niin pitkä, jouduin sittenkin kieltäytymään työstä. Pian minulle tarjottiin vuorotteluvapaan sijaisuutta Joensuun piiriltä puukaupan ja metsäpalveluiden metsäasiantuntijana. Otin paikan todella mielelläni vastaan. Vuorotteluvapaan sijaisuus kesti vuoden verran, ja sen jälkeen siirryin toukokuun alussa korjuun metsäasiantuntijan tehtäviin Ylä-Karjalan hankintaryhmään.

Vastaan puunkorjuusta, sen määristä ja laadusta Ylä-Karjalan alueella. Teen yhteistyötä paikallisten korjuuyrittäjien kanssa, yhdelle heistä suunnittelen myös työohjelmat. Viikkoni jakautuu aika tasaisesti saapasjalkatyöhön ja toimistohommiin. Pyrin olemaan maastossa parina, kolmena päivänä viikossa, jolloin teen muun muassa korjuujälkitarkastuksia ja koealamittauksia. Toimialueeni on laaja, sillä siihen kuuluu kahdeksan kuntaa Pielisen alueella: Sotkamo, Kuhmo, Juuka, Valtimo, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi ja Eno. Ajokilometrejä kertyykin viikoittain satoja. Parasta työssäni on itsenäisyys ja se,

6. Mitä teet vapaa-ajallasi?

7. Mitä sanot alalle mielivälle?

että tässä yhdistyvät luonnossa liikkuminen ja pulmanratkontatehtävät. Työhöni kuuluu sopivasti vapautta ja vastuuta. Koska toimialueeni on iso ja välimatkat pitkiä, on päivien sisältö suunniteltava tarkkaan. Yhden asian vuoksi en lähde kovin pitkälle ajamaan. Kollegat ja mukava työyhteisö ovat todella tärkeitä ja tukena työssä. Pidän tästä lupsakasta, pohjoiskarjalaisesta meiningistä. Metsä osaa näyttää, että ihminen ei ole siellä päättävässä asemassa, vaan mitä vain voi sattua ja tapahtua. Esimerkiksi saarihakkuut ovat usein hankalia, kun matkassa on monta muuttujaa, joihin harvoin pystyy ennalta varautumaan. Olen vielä suhteellisen tuore alalla, joten minulla riittää opittavaa. Ongelmatilanteetkin kuuluvat asiaan, ja kaikesta on onneksi selvitty. Positiivisella ja tekevällä asenteella pärjää.

Olen lapsesta saakka liikkunut paljon luonnossa, lenkkeilen koirani kanssa, marjastan ja sienestän. Nyt odotan hankien tuloa ja sitä, että pääsen hiihtämään. Asumme mieheni kanssa omakotitalossa, ja siinä riittää puuhaa. Useampi viikonloppu vuodessa menee polttopuita tehdessä. Olen kotiutunut Pohjois-Karjalaan hyvin, täällä loistaa huumorin kukka. Murrekin on jo tarttunut.

Alan ajoittaisista synkistä uutisista huolimatta metsät pysyvät Suomen vihreänä kultana. Metsiä ei voi ulkoistaa, vaan tekijöitä tarvitaan jatkossakin huolehtimaan niiden kunnosta ja siitä, että saamme hyvää raaka-ainetta teollisuuden käyttöön.

metsä groupin viesti

| 37

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ TEKSTI

Sami Karppinen KUVAT Metsä Groupin kuva-arkisto

PUULLA PAREMPIIN PÄIVIIN Korjuuteknologian k ehittyminen ja jäsenten toimittama hankintapuuolivat avainasemassa, kun Metsäliitto Osuuskunta muuttui nopeasti raakapuun viejästä m onipuolisesti puuta jalostavaksi metsäteollisuuskonserniksi.

etsäliitolla on 80-vuotisen historiansa aikana ollut maassamme keskeinen rooli paitsi pienpuun menekin edis täjänä, myös korjuu teknologian ja metsänhoidon aktiivisena kehittäjänä. Kaikki toiminta on tähdän nyt siihen, että jäsenten tuottama puu pys tytään jalostamaan kilpailukykyisesti koti maassa. Aktiivisuutta on tarvittu, sillä metsä talouden murros oli 1950-luvulta alkaen ennen kokemattoman kiivas. Kun vielä 38 |

metsä groupin viesti

vuonna 1949 Metsäliiton Viestin kansi kuvassa riuska työhevonen kiskoo isän tänsä ohjastamana pöllikuormaa metri sessä hangessa, voitiin jo vuonna 1975 todeta, ettei maamme metsissä ollut enää virallisesti ainoatakaan hevosta töissä. Samana ajanjaksona Osuuskunta Metsäliitto kasvoi raakapuun viejästä jäsentensä tuottamaa puuta omilla ja tytäryhtiöidensä tuotantolaitoksilla jalos tavaksi metsäteollisuuskonserniksi. Ilman puunkorjuun koneellistamista ja tehosta mista ei nopea laajentuminen olisi ollut mahdollista.

Metsäliitolla on ollut keskeinen rooli korjuuteknologian ja metsänhoidon kehittäjänä.

ME TSÄLIIT TO OSUUSKUNTA TÄY T TÄ Ä ENSI VUONNA 8 0 VUOT TA . KERROMME TÄMÄN VUODEN LEHDISSÄ OSUUSKUNNAN MERKIT TÄVIMMISTÄ VAIHEISTA .

”Itse metsässään uurastamalla, metsä lönsä hakkuita suunnitellen, kaadon ja ajot itse hoitaen pääsee metsänomistaja lähes tymään metsäänsä ja lopulta huomaa, kuinka myöskin metsän tulevaisuutta voidaan suunnitella, kuinka sen kasvua parantaa ja sen tuottoa lisätä. Hankinta kauppa on kauppamuoto, joka tuo metsän lähemmäksi omistajaa”, kannustettiin jäse nistöä jo vuonna 1949. Metsäliiton ennakkoluulottomuus kor juuteknologian ja oman teollisuuden kehit täjänä varmisti, että jäsenten tuottamalle puulle syntyi uutta kysyntää. Konevoimin puunkorjuu muuttui vähitellen ympäri vuotiseksi ja tuli mahdolliseksi myös pai koissa, joissa se ei aiemmin ollut kannat tavaa. Koneellistumisen ja teollistumisen aikakausi näkyi voimakkaasti Metsälii ton hankkimissa puumäärissä. Kun yhtiö ensimmäisenä toimintavuonnaan 1934 hankki maailmalle vietäväksi 226 000 pinokuutiometriä puuta, oli yhtiön ostama puumäärä vuonna 1960 kasvanut jo 2,2 miljoonaan kiintokuutiometriin, josta 60 prosenttia käytettiin kotimaan tuotanto laitoksilla.

PUUN TOIMITUKSET OMALLE TEOLLISUUDELLE 1961–1973

1960-luku muutti Osuuskunta Metsäliiton toiminnan luonteen perusteellisesti. Raakapuun viejästä kasvoi jäsentensä puuta kotimaassa jalostava metsäteollisuuskonserni.

Moottorisahat savotoille

Puuta tarvittiin, sillä 1960-luvulla uusia tuotantolaitoksia otettiin käyttöön lähes vuosittain. Vuonna 1963 rakennet tiin Metsä-Saimaan Tehtaat, 1965 ostettiin Lohjan ja Punkasalmen tehtaat, vuonna 1966 rakennettiin Kirkniemen tehtaat ja kaksi vuotta myöhemmin Savon Sellu. Pienpuun kysyntä vakiintui

Yhtiön nopean kehityksen mahdollisti osaltaan jäsenistön arvokas työpanos, sillä Metsäliiton puunhankinta nojasi lähes yksinomaan jäsenten hankintakaupoilla myymään puutavaraan.

Koneellistumisen ensimmäiset aallot löivät Suomeen toden teolla 1940-luvun lopussa, kun savotoille ilmestyivät ensimmäiset moottorisahat. ”On aina valitettu metsämiesten van hoillisuutta – eikä syyttä. Joku vuosikym men sitten puut kaadettiin kirveellä ja sahan käyttöä pidettiin hullutteluna. Pit kät ajat siitä on pysytty paikoillaan, vaikka meidänkin metsissämme kipeästi tunne taan ulosottokustannusten kalleus. Mutta kaikilla elämänaloilla on koneellistamisen avulla kyetty alentamaan kustannuksia ja siihen keinoon metsämiesten piirissäkin on alettu luottaa”, jäsenlehdessä todettiin vuonna 1949. Todellisen läpimurtonsa moottorisa hat tekivät 1950-luvun aikana syrjäyttäen lopullisesti pokasahat ja justeerit. Kir vestä käytettiin vielä jonkin aikaa mootto risahan rinnalla karsimisessa. Moottorisa han tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin kaatotyön nopeus sekä ”voimain säästö”. Myös lyhyttä kantoa pidettiin edistyksel lisenä seikkana. Muutoksen nopeutta kuvaa hyvin se, että vielä vuonna 1954 Metsäliitto opasti hakkuumiehiä tekemään kaatosahauksen pokasahalla oikeassa asennossa, mutta jo vuonna 1964 kirjoitettiin, että ”traktori ja moottorisaha antavat nykyisin metsätöille leimansa”.

Vielä 1960-luvulla moottorisahaajan turvavarusteet olivat olemattomat.

Myös paljon työvoimaa vaatinut puu tavaran kuorintavaihe koneellistui. Esi merkiksi lohjalaisen Valon Koneen VK 16 kuorimakone oli tuttu näky tien varsilla 1960-luvulla. Vielä vuonna 1950 maassamme oli käy tetty metsätalouteen kaikkiaan 40 mil joonaa miestyöpäivää, joten koneiden esiinmarssi merkitsi laajaa muutosta yhteis kunnassa työvoiman tarpeen nopeasti vähetessä. Maataloustraktori kepittää hevosen

Moottorisahojen vanavedessä savotoille hevosten rinnalle kiilasivat maatalous metsä groupin viesti

| 39

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ 1950

1956

1965

traktorit metsävarusteineen. Ajalle tyypilli siä olivat erilaisten koneiden kokeilut met sätöissä. Puun ajoon tarjottiin milloin Ford son Major, milloin Jeepin tai Unimogin maastoajoneuvoa mitä eriskummallisimmin varusteltuna. Vuoden 1956 ensimmäinen Metsäliiton Viesti kertoi, että Raahen piirillä Piippo lassa maanviljelijä Jussi Partasella on pari tuhatta kuutiometriä käsittävä kauppa, jossa oli kokeiltu maataloustraktoreita puutava ran ajossa. Samaisesta lehdestä saatiin lukea myös juttu otsikolla ”Koneellista puutava ran kesäulosottoa kokeillaan.” Metsäliiton tarmokas toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen luonnollisesti vei koneellis tamisen sanomaa eteenpäin. ”Eräillä Metsä liiton työmailla traktorikuljetusmaanteillä ja myös hevoskuljetuksen sijasta metsässä on tuottanut sen verran myönteisiä tulok sia, että meidän mielestämme ne kehoittavat edelleen jatkamaan tällä alalla (...) Monessa tapauksessa olemme kokeneet, että trakto rikuljetuksella saadaan tavara kulkemaan nykyistä halvemmalla”, vakuutti toimitus johtaja edustajiston kokouksessa vuonna 1956. Kokouksessa Kalkkinen otti vahvasti kantaa myös uusien metsäteiden rakentami sen puolesta: ”...voimme saada metsäauto teiden avulla 30–40 prosenttia korkeamman kantorahan, niin pian kun ei enää tarvitse ajaa 7 kilometriä hevosella, vaan tavara voi daan valmistaa muutaman sadan metrin etäisyyteen.” Pystykaupat yleistyvät

Moottorisahamainokset yleistyivät Metsäliiton Viesti -lehdessä heti viisikymmentäluvun alussa. Ilmoituksista näkee hyvin, miten teknologia syrjäyttää työmailla pokasahat ja hevoset.

40 |

metsä groupin viesti

Koneiden kehittyessä ja erikoistuessa met sätöihin vähenivät metsistä hankintahak kaajat. Kehitystä seurattiin Metsäliitossa huolestuneena, sillä yhtiö suositteli jäsenis tölleen hankintaa kauppamuotona. Valistustoiminnassakin painotettiin oikei den työtapojen ja -välineiden merkitystä. Myös puutavaran laadun varmistamiseen pureuduttiin erilaisilla kursseilla ja lukui sissa lehtiartikkeleissa. Vuonna 1964, jolloin vielä 75 prosenttia puusta ostettiin hankintakaupalla, ruodit tiin kehitystä Viestin pääkirjoituksessa: ”...tähän saakka puunsa hankintakaupalla myynyt metsänomistaja ajattelee: hoitakoon ostaja hakkuun. Näyttääkin siltä, että pystyk aupat alkavat jälleen yleistyä. Se on vahinko, sillä näin metsänomistaja menettää otettaan omaan metsäänsä.” Viimeistään 1970-luvulla metsätraktorei den korvatessa maataloustraktorit oli monen metsänomistajan taloudellisesti kannatta vampaa solmia pystykauppa kuin investoida omaan korjuukalustoon. Myös työmiesten palkkaaminen omalle hankintasavotalle

Sakari Pinomäen yhteistyössä Valmetin kanssa kehittämää PIKA 50 -monitoimikonetta esiteltiin Metsäliiton jäsenille vuonna 1970. Pinomäki teki ainutlaatuista pioneerityötä metsäkoneiden kehittäjänä.

koettiin alati lisääntyvien paperitöiden takia monimutkaiseksi. Hankintakauppojen osuuden putoami seen vaikutti myös yhteiskuntarakenteen muutos: Metsänomistaja asui ja työsken

oli 1 330 henkilöä. Metsäkuljetuksissa oli samaan aikaan töissä 420 traktoria. Kym menen vuotta myöhemmin Metsäliitto osti jo 60 prosenttia 5,5 miljoonan kuutio metrin puumäärästä pystykaupalla. Monitoimikoneet mullistavat korjuun

Monitoimikoneen mullistavaa merkitystä ei heti osattu arvata. teli yhä useammin muualla kuin tilallaan, eikä hänellä ollut mahdollisuutta tehdä puunkorjuuta itse. Pystykorjuun haasteisiin vastatakseen Metsäliitto palkkasi ja koulutti metsätyön tekijöitä ja urakoitsijoita aktiivisesti. Vuo den 1973 lopussa metsätyöntekijöitä oli jo lähes 3 700, joista pysyvässä työsuhteessa

Metsäliitto oli tiiviisti mukana myös ensimmäisten kotimaisten metsäkoneiden vyöryessä savotoille. Metsätraktorit yleis tyivät 1960-luvulla, ja jo saman vuosikym menen lopulla nähtiin ensimmäiset moni toimikoneet. Jäsenlehdessä vuonna 1967 Lokomo Oy:tä käsittelevässä jutussa todet tiin kaukaa viisaasti, että ”toistaiseksi on metsäkonetarve jouduttu tyydyttämään suurimmaksi osaksi tuonnin avulla, mutta aivan yhtä hyvin Suomi voisi olla metsäko neiden huomattava vientimaa.” Kotimainen metsäkonetuotanto lähti kehittymään nopeasti. Vuonna 1970 Metsäliitto esitteli jäsenistölleen ”pisim mälle vietyä suomalaista puunkorjuu tekniikkaa”, kun yhtiön työmaalla testat tavana oli Sakari Pinomäen yhteistyössä

Valmetinkanssa kehittämä PIKA 50 -monitoimikone. Koko rungon karsinnan ja katkonnan samanaikaisesti suorittavan koneen met sätalouden mullistavaa merkitystä tuskin osattiin tuolloin vielä kaikkialla arvata. ”PIKA 50 tuli Metsäliiton työmaille lähes prototyyppinä, eli se oli ensimmäinen firma, jolle uusi kone urakoi. Testausvai heessa kone oli muistaakseni Nokia Oy:n metsissä”, Metsäliiton järjestöjohtajana mittavan uran tehnyt metsäneuvos Jaakko Punkari kertoo. Metsäliiton kehittämisosaston johta jana tuolloin toiminut Pentti Partanen oli ennakkoluuloton uusien työmenetelmien käyttöönotossa. Punkari muistaa teollisuu den miesten irvailleen, että ”Metsäliitto ajaa isännän linjaa pitkin PIKA 50:llä”. ”Siihen vastauksemme oli, että kaik kien kustannusten alentaminen kannon ja tehtaan portin välillä on ilman muuta jäsenistömme etu ja tavoite. Sitä tehtävää Metsäliitto on menestyksellä toteuttanut pian 80 vuotta.” metsä groupin viesti

| 41

LIIKETOIMINTA-ALUEET JÄSENET TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen JA Tomi Aho

HUIPPUTEKNOLOGIA NOSTAA TUKIN JALOSTUSARVOA Metsä Woodin Vilppulan uudistettu saha vihittiin käyttöön 18. marraskuuta. Sahaus on sujunut suunnitellusti syyskuusta lähtien. Asiakkaat saavat entistä jalostetumpia tuotteita, joita valmistetaan huipputeknologialla kustannustehokkaasti tukki mahdollisimman tarkasti hyödyntäen.

42 |

metsä groupin viesti

ilppulan kaksi sahalinjaa korvattiin kokonaan yhdellä uudella. Sahalle rakennettiin tukin sahan syöttö, sahalinja ja kaksi sahatavaran tuorekäsittelylinjaa. Vanhan sahan tuotanto lopetettiin kesäkuun alussa, ja koesahauksia uudella sahalla tehtiin jo heinäkuussa. Sahan käyttöönottoa edelsi mittava koulutus, joka osin vielä jatkuu. Vilppulan sahan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 450 000 kuutiometriä sahatavaraa – saman verran kuin aiemmin kahdella sahalinjalla. Sahalla käytetään vuodessa tukkia noin miljoona kuutiometriä. ”Sahateknologian suhteen olemme varmasti maailman ykkössahuri”, tehdaspäällikkö Jaakko Vierola arvioi. Sahalla tavoitellaan normaalituotantoa jo joulukuussa. Perinteisellä kuusisahalla aloitetaan myös männyn sahaus keväällä, mikä Vierolan mukaan joustavoittaa Metsä Woodin tukkisuman jakamista sahojen kesken. ”Lisäksi meidän sahallemme on kuljetusten kannalta hyötyä siitä, että kahta puulajia tuodaan maantieteellisesti hieman pienemmältä alueelta. Nyt tukkimme keskikuljetusmatka on 150 kilometriä. Männyn osuus koko tuotannosta tulee olemaan parinkymmenen prosentin luokkaa.”

Asiakaslähtöisyys uudelle tasolle

”Sahausteknologialtaan Vilppulan saha on varmasti maailman ykkössahuri”, tehdaspäällikkö Jaakko Vierola sanoo.

Vierola esittelee tyytyväisenä uuden sahalinjan tarjoamia mahdollisuuksia. ”Käyttämämme automaatio ja mittaustekniikka ovat moderneinta, mitä markkinoilta löytyy. Pystymme sahaamaan monilla erilaisilla sahausmalleilla, sekä valmistamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita ja tuottamaan näin heille lisäarvoa”, hän kertoo.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Uudistetun sahan vihkiäiset pidettiin 18. marraskuuta. Juhlavieraat pääsivät tutustumaan myös sahan tuotantoon.

”Asiakaslähtöisyytemme nousee aivan uudelle tasolle.” ”Monipuolisten leikkausmallien ansiosta voimme palvella esimerkiksi komponenttiteollisuutta aiempaa paremmin, kun pystymme säätämään sahatavaran sydänpuuosuutta tarkasti. Asiakas saa täsmäraaka-ainetta jalostettavakseen, ja me voimme tehdä asiakkaan haluamaa laatua ilman, että tukista saatavan sahatavaran määrä laskee.”

Männyn osuus tuotannosta tulee olemaan parinkymmenen prosentin luokkaa. Uudistetun sivulautojen tuorekäsittelylinjan lisäksi sahalla on jatkossa käytössä myös moderni sydäntavaroiden tuorelajittelu, jota aiemmin ei ollut sahalla lainkaan. Nyt kaikki sydänsahatavara ja sivulaudat lajitellaan ja katkotaan tuoreena, mikä tehostaa jatkoprosessia ja parantaa energiatehokkuutta. ”Näin kertyy vähemmän ei-toivottuja jakeita

44 |

metsä groupin viesti

ja kokonaisuus tehostuu. Tuorelajittelussa voimme ottaa erikoistuotteet eroon jo ennen kuivausta, jolloin ne voidaan kuivata omina erinään kunkin asiakkaan toiveen mukaisesti. Lämpöenergiaa kuluu vähemmän, kun erikoiskuivaukseen valikoidaan vain siihen kuuluvat erät ja laadut. Näin sahalla jo entuudestaan hyvä kuivauskapasiteetti saadaan hyödynnettyä tehokkaammin.” Asiakaslähtöisyyden parantumien ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimitusten eräkoot pienenevät. Vilppulan sahan asiakkaat ovat yhä enemmän teollisia asiakkaita, joiden raaka-ainetarpeet ja tuotantoprosessit tunnetaan hyvin. ”Kun tiedämme, mitä lopputuotteita ja millaisella tuotantoprosessilla he tuotteitaan valmistavat, voimme yhdessä selvittää asiakkaan tarpeisiin sopivimman sahatavaralaadun – tavoitteemme on entistä tyytyväisempi asiakas.”

Vierola arvelee, että Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseniä kiinnostaa männyn sahauksen aloittamisen lisäksi heidän myymänsä tukin perusteellinen hyödyntäminen. ”Meillä on tukin käyttösuhteelle kovat tavoitteet, jotka nykyisellä nopealla ja monipuolisin ominaisuuksin varustetulla sahalinjalla ovat saavutettavissa. Lisäksi erikokoisten tukkien sahaus tehostuu merkittävästi.” ”Vaikka tuotanto on käynnistynyt hyvin, viritettävää ja viilausta toki vielä riittää linjan ja mittariston säätämisessä. Sellutehtaille myytävän hakkeen kehittäminen on jatkuvaa, ja sahan-

Tehokkuus huipussaan Kun uusi sahalinja korvaa kaksi vanhaa, sahauksen tuotantotehokkuus ja nopeus nousevat huomattavasti. Automaation lisäyksen seurauksena henkilöstön määrä sahalla laski 140:stä noin sataan. Nyt sahan operaattori ohjaa yksin valvomosta käsin tukin sahaansyöttöä ja koko sahalinjaa aisaparinaan toinen linjalla oleva operaattori. Myös sahan turvallisuuteen on satsattu voimakkaasti. ”Modernit koneet ja laitteet luovat oivalliset edellytykset parantaa työturvallisuutta entisestään – sen taso kertoo osaltaan toiminnan laadusta”, Vierola huomauttaa.

Myynti- ja toimituspäällikkö Ville Valio sanoo, että monipuolisemman sahatavaravalikoiman ansiosta asiakkailla on mahdollisuus saada parempi saanto sahan toimittamista tuotteista.

purun myymme entiseen tapaan samalla tontilla sijaitsevalle Vapon pellettitehtaalle. Kuori hyödynnetään oman laitoksemme voimalaitoksessa, joka tuottaa lämpöä ja sähköä sahan tarpeisiin sekä kaukolämpöä. Tuotantotehokkuuden lisäksi myös materiaalitehokkuus viritetään huipputasolle.” Vierola sanoo, että sahalla on hyvät edellytykset tehdä juuri sellaista sahatavaraa kuin markkinat kulloinkin odottavat. Näin tukkiraakaaine saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin myös muuttuvissa olosuhteissa. ”Lisäksi männyn sahaamisen aloitus tekee helpommaksi sopeuttaa sahan tuotantoa kulloiseenkin kysyntätilanteeseen.”

Molemminpuolista hyötyä Viime vuosina Metsä Woodin tavoitteena on ollut päästä lähemmäs sahatavaran teollista asiakasta. Myynti- ja toimituspäällikkö Ville Valion mukaan se on tarkoittanut entistä räätälöidympiä tuotteita. ”Eräkoot täytyy kuitenkin pitää järkevinä, vaikka räätälöityjä eriä toimitammekin”, hän huomauttaa. ”Uusi sahalinjamme antaa meille oivallisen tilaisuuden palvella asiakkaitamme ja valmistaa heille hyvin monenlaista sahatavaraa. Etsimme asiakkaan kanssa molemminpuolista hyötyä: me saamme paremman saannon tukista ja asiakas paremman saannon toimittamastamme sahatavarasta.” Kotimaan ohella Vilppulan sahan tärkeimmät toimitusmaat ovat Ranska, Englanti, Saksa ja Saudi-Arabia. ”Kilpailu on kovaa. Asiakas haluaa esimerkiksi tarkasti omaan höylättyyn paneeliinsa sopivaa sahatavaraa: oikeaa pituutta, leveyttä, paksuutta ja ulkonäköä. Pyrimme siihen, että asiakas saa tuotteeseensa valmiiksi mahdollisimman käyttökelpoisen raakaaineen, jonka arvo ja siten hinta asiakkaalle on korkeampi.”

Sahan operaattorit työn tuoksinassa. Esa Kauppinen (yllä) ohjaa valvomossa tukin syöttöä ja koko sahalinjaa apunaan Matias Hurme, joka tällä kertaa on vuorostaan linjalla.

VILPPULAN SAHA TÄNÄÄN

• Suomen suurin saha • Saha sijaitsee Mänttä-Vilppulan kaupungissa Pirkanmaalla

• Uuteen sahaan investoitiin 30 miljoonaa euroa

• Vuotuinen sahauskapasiteetti 450 000 kuutiometriä

• Tukin tarve noin miljoona kuutiometriä vuodessa

• Henkilöstön määrä noin 100 • Kotimaan ohella tärkeimmät ientimaat tällä hetkellä: Ranska, v Englanti, Saksa ja Saudi-Arabia. • Kuusen lisäksi keväällä aloitetaan männyn sahaus

metsä groupin viesti

| 45

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Anna-Kaisa Kontinaho KUVAT Metsä Tissue JA Seppo Samuli

Krapkowicen uudistettu tehdas sijaitsee kaupungissa, jolla on pitkät paperinvalmistuksen perinteet. Tehdas auttaa Metsä Tissueta valtaamaan osuutensa Euroopan kasvavista pehmopaperimarkkinoista.

Mahdollisuuksien markkinat Pehmopaperin kysyntä kasvaa koko Euroopassa ja erityisesti sen itäisissä osissa ja Venäjällä. Metsä Tissue vastaa investoinneillaan ja tuotekehityksellään asiakkaiden tarpeisiin eri markkina-alueilla. Tuotantokapasiteetti kasvaa, ja samalla parannetaan paperin laatuominaisuuksia, kuten pehmeyttä ja lujuutta.

ehmopaperi on tuote, jota ei keveytensä vuoksi kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Pehmopaperi valmistetaankin usein lähellä asiakkaita, joihin kuuluvat sekä vähittäis- ja tukkukaupan asiakkaat että teolliset asiakkaat ja kuluttajat – siis lopulta me kaikki, jotka pysähdymme kaupan käytävälle valitsemaan arkeemme tai juhlaamme sopivaa tuotetta. Viime vuosina Metsä Tissue on vahvistanut jalansijaansa Itä-Euroopassa, jossa pehmopaperimarkkinat kasvavat kohisten. On tärkeää

46 |

metsä groupin viesti

olla läsnä siellä, missä tapahtuu. Lokakuussa Metsä Tissue vihki juhlavasti käyttöön modernin tehtaan Puolan Krapkowicessa, maan lounaisosassa. Investointi piti sisällään kaksi uutta pehmopaperikonetta, uuden suurkuluttajatuotteiden jalostuslinjan sekä ajanmukaiset jalostus- ja logistiikkatilat. ”Krapkowicen uudistetun tehtaan ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme ja kuluttajillemme korkealaatuisia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita”, Metsä Tissuen toimitusjohtaja Mika Joukio sanoo tyytyväisenä.

”Pystymme paitsi hyödyntämään Itä-Euroopan markkinakasvun, myös yhtiömme sisäisen valmistus- ja jakeluverkoston: voimme käyttää Krapkowicen paperikoneiden raakapaperia Saksan-tehtaiden jalostuksessa ja valmistaa suurkuluttajille suunnattuja Katrin-tuotteita lähellä suurimpia markkinoitamme.”

Kasvua naapureista Metsä Tissue kasvaa myös naapurimaissamme. Venäjän Vorsinossa avattiin toukokuussa 2013 jalostus- ja logistiikkakeskus, ja ensi vuonna

TIESITKÖ?

KUN OSTAT talous- tai wc- paperia, mietitkö, miten sen tuottaminen on vaikuttanut ympäristöön? Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut ostamansa tuotteen ympäristövaikutuksista. Monelle voikin tulla yllätyksenä, että ympäristön näkökulmasta ensikuidun ja kierrätyskuidun käyttö pehmopaperin valmistuksessa on osapuilleen samanarvoista. Katrin-tuotteet ovat tuttuja julkisista tiloista.

Ruotsin Mariestadin tehtaalla starttaa uusi kuluttajatuotteiden jalostuslinja. ”Venäjällä meidän kannattaa olla siksi, että jo pelkästään Moskovan ja Pietarin alueella asuu noin 30 miljoonaa ihmistä, joiden elintaso kohoaa nopeasti. Pehmopaperimarkkinat kasvavatkin Venäjällä merkittävästi. Mariestadin investoinnilla taas kasvatamme kapasiteettimme vastaamaan paikalliseen kysyntään: Skandinavia on meille tärkeä markkina-alue,

Pehmeyttä ja lujuutta vaativaan makuun.

jolla jo entuudestaan olemme suurin pehmopaperin valmistaja. Samalla pystymme kehittämään tuotelaatua edelleen”, Joukio kertoo. ”Mariestadin uudella jalostuslinjalla käytämme teknologiaa, jolla voimme parantaa paperin laatua lujuudesta tinkimättä. Hyvä hintataso on houkutellut Skandinaviaan kilpailijoita Itä- ja Etelä-Euroopasta, mikä luonnollisesti kannustaa meitä kehittymään.” Investoinneista puhuttaessa täytyy muistaa myös Metsä Tissuen investointi Mäntän tehtaaseen. Mäntässä käynnistyi uusi käsipyyhkeiden jalostuslinja viime vuonna. Linjalla valmistettuja Katrin Non Stop -käsipyyhkeitä käytetään esimerkiksi kouluissa ja julkisissa wc-tiloissa, ja ne ovat entistäkin imukykyisempiä, pehmeämpiä ja lujempia. Mäntän investointi olikin panostus paitsi kapasiteettiin, myös laatuun. Viime elokuussa kotimaassa lanseerattiin jälleen uusi kuluttajatuote, Serla Talousarkki, joka tulee muissa Pohjoismaissa ja Venäjällä myyntiin vuoden 2014 alusta alkaen. Myös Serla Talousarkki valmistetaan Mäntän tehtaalla. ”Eri maiden markkinat ovat erilaisissa kehitysvaiheissa. Pohjoismaissa keskitymme etenkin Serla Talousarkin kaltaisiin tuoteuutuuksiin. Täällä omat tuotemerkkimme Serla ja Lambi ovat kuluttajille tärkeitä, Keski-Euroopassa myydään paljon kaupan omia merkkejä. Itä-Euroopassa puolestaan keskitymme muun muassa perustuotteiden valikoiman kilpailukykyyn ja seuraamme erityisen tarkasti esimerkiksi erilaisten pakkauskokojen kehitystä”, Joukio summaa.

Lambi Deluxe vastaa vaativimpien kuluttajien laatutoiveisiin, ja sitä on kuvattu sekä silkkisen pehmeäksi että ylellisen paksuksi ja vahvaksi. Joukio korostaa, että vain ymmärtämällä asiakkaiden todellisia tarpeita heille voi tarjota kiinnostavia ja kilpailukykyisiä tuotteita ja ratkaisuja. ”Myynnin organisaatiollamme on päivittäin satoja asiakastapaamisia, joista saamme välitöntä palautetta ja uusia ideoita. Markkinointimme puolestaan tutkii järjestelmällisesti kuluttajien mieltymyksiä, ja lisäksi testaamme useita tuotteita kuluttajilla ennen kuin tuomme ne markkinoille. Saamme ideoita, jotka jalostamme tuoteparannuksiksi ja uusiksi tuotteiksi, joilla tiedämme olevan kysyntää”, Joukio kertoo. ”Haluamme jatkossakin vastata kuluttajien odotuksiin – ja mielellään ylittää ne.”

Haluamme jatkossakin vastata kuluttajien odotuksiin – ja mielellään ylittää ne.

Odotukset ylittäviä tuotteita

Mika Joukio

Tavalliselle kuluttajalle pehmopaperi on mitä arkisin välttämättömyys. Silti sen täytyy olla juuri tietynlaista, laadukasta. Norjassa hyvin menestynyt Lambi Deluxe, nelikerroksinen wcpaperi, lanseerattiin hiljattain myös Suomessa.

TO IM IT US J O H TA JA M E TSÄ TIS SU E

metsä groupin viesti

| 47

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Timo Sormunen KUVAT Seppo Samuli JA Metsä Fibre

Ilkka Hämälä (vas.) ja Ari Harmaala ovat tyytyväisiä Aasian vetovoimaan. Metsä Fibren sellua käytetään muun muassa pehmopapereihin, joita Kiinasta löytyy myös Angry Birdsin väreissä.

Kiina innostui pakkauksista ja pehmopapereista Metsä Fibre on kuluvana vuonna vahvistanut edelleen asemiaan Kiinan markkinoilla. Jo liki neljännes yhtiön sellutuotannosta matkaa Kiinaan, missä se jalostuu muun muassapakkausmateriaaleiksi ja pehmopapereiksi. Kasvun moottorina on kaupungistuminen ja vaurastuva keskiluokka.

etsä Fibren myynti- ja markki nointijohtaja Ari Harmaala on voinut viime vuodet esitellä myyntikäyriä, joiden nousukulma etenkin Kiinan markkinoilla on ollut kiitettävän jyrkkä. Sellun vienti Aasian suuntaan on viimeisten kolmen vuoden aikana lähes tuplaantunut ja vastaa jo melkein neljännestä yhtiön koko tuotannosta.

48 |

metsä groupin viesti

”Tiivistäen voisi sanoa, että yksi neljästä tehtaastamme tekee tavaraa pelkästään Kiinan markkinoille”, Harmaala toteaa. Kiinalaisista asiakkaista tärkeimpiä ovat pakkaus- ja pehmopaperivalmistajat, mutta pitkäkuituiselle ja selvästi muita laadukkaammalle havusellulle on kysyntää myös painopaperipuolella. Kasvua ruokkivat kiinalaisen keskiluokan vaurastuminen sekä kaupungistumiseen kuulu-

vat modernimmat elämäntavat ja kulutustottumukset. ”Erilaiset pehmopaperit ja niiden käytön lisääntyminen ovat osa kaupunkikulttuuria, joka leviää rannikon kaupungeista nyt sisämaahan”, Harmaala kertoo. Toisaalta kiinalaiset haluavat pakata myös omat tuotteensa entistä laadukkaammin. ”Nyt halutaan tuoda esiin omaa osaamista ja

rottautua todellisista halpatuontimaista. Näyte tävät pakkaukset ovat siihen yksi hyvä keino.” Myös tavallinen suomalaiskuluttaja voi törmätä Aasian reissullaan Metsä Fibren ”Kiinaselluun”. Todennäköisesti se tapahtuu hänen

Myymme raaka-ainetta, osaamista ja kehitysideoita. tietämättään jo lentomatkan aikana, mutta viimeistään paikallisella lentokentällä, junassa tai hotellissa esimerkiksi nenäliinan, lautasliinan, käsipyyhkeen tai wc-paperin muodossa. ”Elintarvikepakkaukset ovat myös yksi selkeä kasvualue, sillä niissä ei saa käyttää kierrätysraaka-aineesta tehtyä kartonkia”, Harmaala lisää.

Ystävältä ostetaan Metsä Fibren alati voimistuva myötätuuli Kiinan markkinoilla on perua pitkäjänteisestä asiakastyöstä, jota on tehty nykyisellä mallilla yhteistyössä japanilaisen Itochu Corporationin kanssa vuodesta 2004. Japanilaisyhtiöstä tuli keväällä 2012 myös Metsä Fibren osaomistaja. Vuosien kuluessa kudottu kumppaniverkosto alkaakin nyt näyttää todellisen voimansa. Onnistuminen on kuitenkin edellyttänyt sitkeyttäja kykyä rakentaa aitoa yhteistyötä.

Kannattavuus luo kasvupohjaa MYÖS toimitusjohtaja Ilkka Hämälä on seu-

rannut tyytyväisenä Kiinan markkinoiden alati parantuvaa vetoa. Ari Harmaalan tavoin hän painottaa, että omasta kilpailukyvystä ja kannattavuudesta on pidettävä huolta kokonaisvaltaisesti, eikä olla pelkästään yhden kasvumarkkinan varassa. ”Tasapainoilemme monessa kohtaa eri markkina-alueiden ja asiakasryhmien välillä. Kiinan ohella meidän on säilytettävä asemamme myös Euroopassa, missä kotimaa

Osastomestari Jarkko Mustalahden vastuulla on Äänekosken sellutehtaan kuivaamo ja tuotevarasto.

”Kiinalaiset ostavat mielellään ystäviltä ja ilman väliportaita, mutta tällaisen luottamuksen rakentaminen vie oman aikansa. Pikavoittoja sieltä ei kannata odotella”, Harmaala painottaa parinkymmenen vuoden Aasian kokemuksellaan. Ja vaikka Kiina-bisneksessä puhaltaa positiivinen puhuri, ei laakereilla saa levätä hetkeäkään. Kestävän kumppanuuden ehtona on, että asiakkaalle pystyy esittämään tasaisin väliajoin tuotantoa ja liiketoimintaa edistäviä kustannustehokkaita ratkaisuja. ”Toisin kuin ehkä yleisesti luullaan, kiinalaiset ovat näissä asioissa todella vaativia ja kriittisiä asiakkaita. He osaavat kyllä kilpailutuksen, usein jopa eurooppalaisia paremmin.”

mukaan lukien käytetään 70 prosenttia tuotannostamme. Toisaalta painopaperin käyttö vähenee, ja tätä kehitystä on paikattava muilla segmenteillä”, Hämälä tiivistää. Haasteista huolimatta Metsä Fibren tulevaisuus näyttää toimitusjohtajan silmissä yhä valoisammalta. Omaa toimintatapaa on muutettu jatkuvasti asiakaslähtöisempään ja ratkaisukeskeisempään suuntaan, mikä kantaa jo hedelmää kaikilla markkina-alueilla. ”Myymme raaka-ainetta, mutta myös osaamista ja kehitysideoita. Tätä asiakkaat osaavat arvostaa”, Hämälä painottaa. Selkeä valtti on myös Joutsenon polysulfidisellu, joka on otettu markkinoilla hyvin vastaan. Kyseisen tuotekehitysprojektin koko-

Vihreys on valttia Metsä Fibren valttina Kiinan markkinoilla on paitsi asiakaslähtöisyys ja innovatiivisuus myös sellutuotannon ja -tuotteiden koko ajan pienenevä hiilijalanjälki. Ympäristökriteerit kiristyvät maassa jatkuvasti, ja katse kääntyy oman tuotannon ohella myös tuotantoketjuun ja raakaaineeseen. Suomalainen sertifioitu kuitupuu auttaa saamaan monia kilpailijoita puhtaammat paperit. Kiinalaisen metsäteollisuuden omat uusinvestoinnit ovat tuotantoteknologian, päästöjen ja yleisen ympäristösuorituskyvyn osalta alan viimeistä huutoa. Vanhojen yksiköiden modernisoinnissa on sen sijaan loputtomasti työsarkaa.

naisvaltainen onnistuminen aina tuotantoa myöten rohkaisee miettimään vastaavia investointeja myös Raumalla ja Kemissä, toki asiakkaiden valmiuden ja kysynnän mukaan. Bioenergiahankkeissa on niin ikään paljon potentiaalia. ”Olemme viime vuosina panostaneet oman toimintamme kehittämiseen ja kannattavuuteen rohkeasti ja määrätietoisesti, sillä se on lopulta paras tapa pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Pohjois-Amerikassa ja erityisesti Kanadassa selluteollisuus on toiminut toisin, ja tuloksena on ollut koko toimialan kuihtuminen. Me aiomme välttyä tältä kohtalolta”, Hämälä vakuuttaa.

metsä groupin viesti

| 49

Kaikkea kasvua ei suinkaan rakenneta Kiina-kortin varaan. ”Polysulfidisellun lisäksi myös Joutsenon hiilineutraali ja energiaomavarainen tehdas on herättänyt kiinalaisvieraissa kovasti kiinnostusta”, Harmaala kertoo. Vaikka Kiina näyttäisi tarjoavan lähivuosille todella isoja kasvumahdollisuuksia, muistuttaa markkinointi- ja myyntijohtaja myös kolikon toisesta puolesta. Markkina on kaukana kotimaasta ja kuljetuskustannukset aina vain isompi kuluerä. Ja sellupaalin matka Suomen tehtaalta asiakkaalle vie suunnilleen seitsemän viikkoa. ”Vaikka markkina vetää, ei kaikkea kasvua suinkaan rakenneta Kiina-kortin varaan”, Harmaala painottaa.

Sellupaalin matka Metsä Fibren tehtaalta asiakkaan luokse Kiinaan vie suunnilleen seitsemän viikkoa.

50 |

metsä groupin viesti

Metsä Groupin toimistorakennuksen puuarkkitehtuuri palkittiin METSÄ Groupin uusi toimistorakennus, Metsätapiola, voitti sarjansa Saksan muotoiluinstituutin ensi kertaa järjestämässä Iconic Awards -kilpailussa. Rakennuksen suunnitellut Helin & Co -arkkitehtitoimisto oli voitokkain toimistoarkkitehtuurisarjassa. Tuomariston mukaan rakennuksen erikoisuuksia ovat muun muassa henkilöstöruokalaan kehitetyt innovatiiviset puurakenteet ja avokonttoritilojen tilaratkaisut. Metsätapiola on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Metsä Groupin yhdessä omistama kiinteistöyhtiö Espoon Tapiolassa. ”Iconic Awards on laaja muotoilun ja suunnittelun palkintokokonaisuus, jossa painottuvat estetiikka, rakenteellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Nämä kaikki näkyvät Metsätapiolan toimistorakennuksessa erinomaisella tavalla”, arkkitehti Pekka Helin kertoo. Metsätapiolan rakentamisen periaatteita olivat rakennuttajan laajan puutietouden hyväksikäyttö sekä puun käyttö rakenteissa ja verhoilussa. Tästä on esimerkkinä rakennuksen kokonaan puurakenteinen pääsisäänkäynti-ravintola, jossa on käytetty Kertopilareita,vaneri- ja Kerto-koteloelementtejä sekä sisäpuolen yläpohjassa rimaa. Kaarevien palkkien välissä olevien kattoikkunoiden valo korostaa puurakenteiden veistoksellisuutta. Myös muissa materiaalivalinnoissa päädyttiin aitoihin ja kestäviin luonnonmateriaaleihin: tiileen ja luonnonkiveen. ”Metsätapiolan palkittu puuarkkitehtuuri on oivallinen esimerkki siitä, miten puutuotteilla voidaan rakentaa huippumuotoilua, joka on helposti muokattavissa myös haastavissa projekteissa. Puutuotteillamme saadaan näyttäviä kokonaisuuksia, jotka toimivat samalla kantavina rakenteina”, Metsä Woodin rakentamisen tuotteiden johtaja Ari Tiukkanen toteaa. Iconic Awards -kilpailussa myös toisen sarjavoittajantyössä on käytetty Metsä Woodin tuotteita: Italialaisen Damiani-Holz & KO AG:n pääkonttorissa on käytetty paljon puuta, ja siinä on tärkeässä roolissa Metsä Woodin Kerto-elementit. Palkinnot jaettiin Münchenissä Saksassa lokakuussa.

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

EMEA-alueen myyntijohtaja Markku Romano iloitsee Metsä Boardin kartonkien roolista voittajapakkauksissa.

Tytti Hämäläinen KUVAT Pro Carton/WCMA JA Seppo Samuli

Kestävän kehityksen palkinnon voittanut ChocOlé-pakkaus on valmistettu kokonaan kartongista. Kilpailun tuomaristo oli tästä erityisen vaikuttunut, sillä vastaavanlaiset markkinoilla olevat pakkaukset on yleensä v almistettu muovista.

Metsä Boardin kartongista tehdyille pakkauksille palkintoja Kolme Metsä Boardin kartongista tehtyä pakkausta kiri voittoon Pro C arton/ECMA Awardseissa. Kestävän kehityksen palkinnon sai G riesson-de Beukelaerin keksipakkaus, jossa on käytetty Simcote-kartonkia. Myös kahden kategoriavoittajan pakkauksissa on käytetty Metsä Boardin k artonkeja.

etsä Boardin kartongista valmistettuja tuotteita palkittiin eurooppalaisten kartonkivalmistajien järjestön Pro Carton/ECMA Awards -kilpailussa. Merkittävimmän maininnan sai Griesson-de Beukelaerin suklaakeksipakkaus, jolle myönnettiin Kestävän kehityksen palkinto kaikkien kilpailuun osallistuneiden 104 osallistujan joukosta. Tuomariston mukaan tuotteessa näkyy erinomaisesti kartongin ekologisuus, sillä yleensä vastaavanlaiset sylinterinmalliset pakkaukset on valmistettu monesta eri materiaalista. Valmistajan toiveesta suunnittelun lähtökohta olikin, että koko pakkaus on voitava valmistaa kartongista, mikä oli otettu huomioon koko suunnitteluketjussa.

Simcote oli myös käytössä Food-kategorian voittaneessa Danonen Party Packaging Lovely Cookies -keksipakkauksessa. Non-Food-kategorian voittaneessa Triumphin Sloggi Men Match -alushousupakkauksessa käytetään Carta Solidaa.

Kartonkimme hienossa roolissa ”Olemme ylpeitä roolista, joka kartongeillamme oli voittajapakkauksissa”, Metsä Boardin kartonkien Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan myyntijohtaja Markku Romano toteaa. ”Erityisesti meitä lämmitti se, että uusiutuva raaka-aine ja tuotteen kierrätettävyys ovat kilpailun perusteella merkittäviä tekijöitä sekä kotelonpainajille että merkkituotteiden valmistajille. Voittajapakkauksissa käytettiin epätavallisia ja näyttäviä rakenteita, jotka edellyttävät kartongilta hyvää jalostettavuutta pakkauksen valmis-

tuksessa ja käytettävyyttä”, Romano sanoo.

Kilpailut näyteikkunoita Pro Carton/ECMA Awards -kilpailu on oiva näyteikkuna niin kartonginvalmistajille, merkkituoteomistajille ja kartongin jalostajille siitä, minkälaisia modernit pakkaukset voivat olla. Pakkaus ei ole enää pelkkä pakkaus, vaan sen ympärille rakennetaan markkinointikonsepteja. Kuluttajat voivat esimerkiksi koskettaa ja tunnustella tuotetta ennen ostamista, ja pakkauksen sisällä voi olla mielenkiintoista löydettävää kuten käyttöohjeen lisäksi vaikkapa piirustuspohja lapsille. Pakkaukset voidaan linkittää yhä paremmin koko tuotemerkin brändiin, sillä niissä olevien QR-koodien avulla kuluttaja voi jo kaupassa päästä nopeasti käsiksi tuotteen lisätietoihin ja sitä kautta koko brändiin. metsä groupin viesti

| 51

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI JA KUVA

Tytti Hämäläinen

Kertoa valmistettu jo kolme miljoonaa kuutiota Metsä Woodin Punkaharjun ja Lohjan Kertotehtaat ovat valmistaneet yhteensä kolme miljoonaa kuutiota Kerto-tuotteita. Samaan aikaan voidaan juhlia toistakin merkkipaalua, sillä Kerto on nelikymmenvuotias: tutkimus- ja selvitystyöt aloitettiin vuonna 1973.

uja, jäykkä ja pitkien jännevälien Kerto on omiaan kantavissa rakenteissa, katto- ja lattiarakenteissa sekä palkeissa ja tolpissa. Siksi sitä käyttää myös Lammi-Kivitalot, jonka kohdalle osui kolmas miljoonas toimitettu Kerto-kuutiokin. ”Olemme käyttäneet Kertoa jo 15 vuotta, ja sitä löytyy itse asiassa pari palkkia omasta kodistanikin,” Lammi-Kivitalojen toimitusjohtaja Tatu Jokisalo kertoo. Myös kivitaloissa tarvitaan puuta, sillä nykymuodin mukaiset korkeat ja avarat tilat saadaan toteutettua järkevimmin Kerto- ja liimapuulla. Lammi-Kivitalot edellyttää kaikilta alihankkijoiltaan laatujohtajuutta ja hyvää palvelua. Metsä Woodin myyntipäällikkö Kari Kemppaisen mukaan palvelu onkin peruslähtökohta, sillä jokainen Kerto-tuote valmistetaan tilauksesta. ”Kaikki Kerto-tuotteet valmistetaan mitta tilaustyönä millilleen. Esimerkiksi Lammi-Kivitalojen tilaus on aina talokohtainen, joten tiedämme senkin, että tämä kolmas miljoonas Kerto-kuutio meni pirkkalalaiseen omakotitalon kattoon”, Kemppainen juttelee.

Idea Yhdysvalloista Alkuperäinen idea viilupuusta eli LVL:stä (laminated veneer lumber) esiteltiin Yhdysvalloissa jo 1940-luvulla. Siellä valmistus nykyiseen käyttötarkoitukseen alkoi 1970-luvun alkupuolella, jolloin Nils Robert Alenius toi idean myös Suomeen ja esitteli Metsäliitolle. ”Tutkimustöiden jälkeen tuotekehityslinja avattiin Punkaharjulle vaneritehtaan yhteyteen vuonna 1975, ja siitä kolmen vuoden päästä tuote sai Suomessa tyyppihyväksynnän. Tuolloin alkoi valmistus Kerto-nimellä Punkaharjulla, ja vuonna 1981 myös Lohjalla aloitettiin tuotanto”, Kerton historiaa kertaa Metsä Woodin asiakaspalvelupäällikkö Martti Tulkki. Tulkki on ollut mukana tekemässä Kertoa alkumetreiltä eli vuodesta 1978 lähtien. Tulkin mukaan tuote ei ole juuri muuttunut vuosien

52 |

metsä groupin viesti

Metsä Woodin myyntipäällikkö Kari Kemppainen (vas.) lahjoitti Kerto-puusta valmistetun kellon LammiKivitalojen toimitusjohtaja Tatu Jokisalolle kolmannen miljoonannen toimitetun Kerto-kuution kunniaksi.

INFO

• Kerto® on havupuuviiluista liimaamalla valmistettu järeä palkki- ja puulevytuote. Kertopuu® on jäykkyytensä ja mittatarkkuutensa ansiosta ihanteellinen ratkaisu erittäin suurta lujuutta vaativiin kantaviin rakenteisiin sekä kohteisiin, joissa ei haluta tinkiä kestävyydestä eikä keveydestä. • Kerto-tuotteita käytetään kaikkeen rakentamiseen: uudisrakennuksista korjauskohteisiin ja teollisuuskäyttöihin. Esimerkkejä käyttökohteista ovat palkit, pilarit, ristikot, kehät sekä ikkuna- ja oviteollisuuden komponentit.

saatossa, mutta tuoteperhe on sittemmin laajentunut. ”Toki tuotetta on hiottu vuosien aikana, mutta se ei näy päällepäin. Esimerkiksi nykyiset liimat reagoivat nopeammin, mikä lyhentää puristusaikoja ja lisää siten kapasiteettia”, Tulkki sanoo. Uusin Metsä Woodin tuotekehityksen Kertotuote on viime vuonna lanseerattu Kerto-QP. ”Se on oikeastaan yhdistelmä asiakkaan toiveiden ja uudistuvien rakennusmääräysten ennakoinnista. Koska energiatehokkuus on päivän sana, Kerto-QP tehtiin passiivitaloja varten – siihen viittaa myös nimen P-kirjain.” Tänä päivänä 75 prosenttia Kerton valmis tuksesta menee vientiin. Eurooppa on yhä päämarkkina, mutta vienti on aktiivista myös USA:han, Lähi-itään ja Australiaan sekä kasvavasti myös Kaukoitään.

Lahjavinkki Outi Lahdenmäki JUHA ARO

TEKSTI

ja Istuinsuolli perusma 2 kpl

49,-

ja Istuinsnuyomalli turvatyy 2 kpl

59,-

Tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme vieraili lokakuussa Punka laitumen yhteiskoululla kertomassa metsäalan mahdollisuuksista.

Metsä esittäytyi oppilaitoskampanjoissa METSÄ GROUP osallistui kahteen valtakunnalliseen oppilaitos kampanjaan syksyn aikana: metsäalan yhteiseen yhdeksäs luokkalaisille suunnattuun ”Mahdollisuuksien metsä” -koulukampanjaan ja alan ainoana yrityksenä ammattikorkea kouluopiskelijoiden työelämätoiveita selvittävään Amis-Dialogihankkeeseen. ”Yhteensä lähes 70 metsägroupilaista eri liiketoiminta- alueilta ja konsernipalveluista oli mukana kertomassa yhdeksäsluokkalaisille omia koulutus- ja uratarinoitaan sekä metsä teollisuuden tarjoamista haastavista ja monipuolisista työmahdollisuuksista ja alan tuotteista”, Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Anneli Karhula kertoo. ”Mikään ei voi kertoa vahvempaa viestiä kuin ala itse. Metsä teollisuus on edelleen merkittävä ja monipuolinen työnantaja. Esimerkiksi Metsä Group työllistää metsäalan ja tuotannon ammattilaisten lisäksi muun muassa myynnin, energian, hankintojen, HR:n, viestinnän, kestävän kehityksen ja talouden asiantuntijoita.” Mikkelin hankintapiirin metsäasiantuntijan Olli Harjun käyntilistalla oli kaksi koulua. ”Vierailut sujuivat hienosti, ja yleisö oli tarkkaavaista. Erityisesti ysiluokkalaisia kiinnostivat metsäteollisuuden tuotantomäärät, palkkaus ja se, miten alan ammatteihin voi kouluttautua”, Harju kertoo. Rantakylän koulusta Harju onnistui rekrytoimaan hankintapiirille TET-työharjoitteluun kaksi aktiivista oppilasta tutustumaan metsätoimihenkilöiden arkeen ja puunkorjuun eri vaiheisiin. Metsä Fibren tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme vieraili Punkalaitumen yhteiskoululla. ”Nuoret olivat varovaisen kiinnostuneita metsäalasta, ja pitivät työtä alalla mahdollisena. Ilmoittauduin mielelläni mukaan Metsän koululähettilääksi, sillä vastaavanlaisen vierailun ansiosta päädyin itse opiskelemaan paperitekniikkaa.”

Lisäksi saat veloituksetta suojille säilytyspussin, jossa suojat on kätevä säilyttää!

Kotiin toimitus 0,kun tilaat 2 kpl tai enemmän

Perusmalli

– soveltuu esim. henkilö-/pakettiautoihin, joissa on niskatuki.

Turvatyynymalli

– soveltuu penkkeihin joissa sivuturvatyyny. 15.12. mennessä tilatut, toimitamme viikko 51 alussa, sen jälkeen tilatut toimitamme tammikuussa.

TILAA HETI! 040 151 0200

Tilaukset myös netistä www.bellabit.fi Viite ML viesti 4/2013 Lisätiedot puhelimitse tai netistä.

Romolantie 23, 82500 KITEE 040 151 0200 info@bellabit.fi www.bellabit.fi

Amis-Dialogi kirkastaa ammattiin opiskelevien työelämätoiveita ”Metsä Groupille ammattiin opiskelevat ovat tärkeitä tulevaisuuden töiden tekijöitä. Hankkeen avulla voimme esitellä heille Metsä Groupin tarjoamia työssäoppimis-, työ- ja uramahdollisuuksia sekä millaisia taitoja ja osaamista metsägroupilaisilta edellytetään”, Anneli Karhula perustelee. ”Metsä Groupin menestys on kiinni nykyisistä ja tulevista ammattilaisistamme.” Amis-Dialogi-hankkeen tuloksista kertova raportti julkaistaan tammikuussa 2014.

• Kotiin toimitettuna • Hyvät maksuvaihtoehdot metsä groupin viesti | • Myös huolto-/opastuspalvelu

Säästä ostoskuitti ja osallistu: www.kokkaus.fi

Porkkanalaatikko 300 g 300 g 2 rkl ½ tl

porkkanasosetta riisipuuroa siirappia muskottia suolaa, valkopippuria, voita, korppujauhoja

Sekoita ainekset keskenään ja laita massa SAGA Kokkausarkilla vuorattuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja voinokareita. Kypsennä 170-asteisessa uunissa 1–1½ tuntia.

Lanttulaatikko 500 g lanttusosetta 1 dl kermaa 2 rkl vehnäjauhoja 2 rkl siirappia ½ tl inkivääriä ½ tl muskottia suolaa, valkopippuria, voita, korppujauhoja

Sekoita ainekset keskenään ja laita massa SAGA Kokkausarkilla vuorattuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja voinokareita. Kypsennä 150-asteisessa uunissa 2 tuntia.

Lämm intä jouluu n! Arvomm e

Leppoisaa joulua!

osallistu 1000 ensimmä isen jan k käsinte esken 100 par ia htyjä ko t villasuk imaisia kia.

Jätä enemmän aikaa nauttimiseen. Joululaatikot kannattaa vuorata SAGA Kokkausarkilla, niin säästyt tiskiltä ja liottamiselta. Kokkausarkeilla pyöräytät helposti myös joulun leivonnaiset, sillä kokkausarkki sopii erinomaisesti myös kaikkeen leivontaan.

54 |

metsä groupin viesti

See io l ev ah ink o , e t t ä 63 % o n v al innutme idät me t säasio issa k umppanik se e n. Suomen suurimpana metsävakuuttajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy

TILAA KEVÄÄN TAIMET NYT, SAAT ISTUTUSPUTKEN JA VAKAN*

Laadukkaat puuntaimet ja istutustyöt tilattavissa keväälle Metsä Groupin paikalliselta metsä-

HUIPPU S! TARJOU

asiantuntijalta tai lähimmästä toimistosta. *Itse istutustyöt tekeville tarjoamme uusiin yli 6000 kappaleen taimitilauksiin istutusputken sekä -vakan ja uusiin 4000–6000 kappaleen taimitilauksiin istutusputken kaupan päälle, kun taimitilaus tehdään viimeistään 31.1.2014. Tilaa nyt! Löydät metsäasiantuntijasi osoitteessa www.metsagroup.fi/yhteystiedot.

OMISTAJAJÄSENILLE AINA HYVIÄ TARJOUKSIA: Finputki 4 (45 mm)

97,-

Finputki 5 (50–55 mm) 98,-

Finputki 4 ja istutusvakka- 133,- Taimivakka hihnalla 36,Finputki 5 ja istutusvakka 134,-

Finputki 6 (63 mm)

102,- Finputki 6 ja istutusvakka

138,-

Finputki 7 (75 mm)

113,- Finputki 7 ja istutusvakka

149,-

Hinnat €/kpl (sis alv.) Toimituskulu 9,90 €/toimitus (sis. alv). Istutusvälinetarjous voimassa 31.3.2014 asti.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Tilaukset Uittokalusto Oy:stä puhelimitse (015) 555 0402 tai sähköpostilla shop@uittokalusto.fi. Mainitse tilauksesi yhteydessä omistajajäsennumerosi. Hankintakulun voit vähentää metsätalouden verotuksessasi.