Näkymä Oslonvuonolle Ekebergparkenista, etualalla Sørenga
OSLO Aker-joen koskia Oslon keskustassa
Maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden yhdistys VISTA ja Maisema-arkkitehtiliitto MARK opintoretkellä 20.–22.9.2019 Oslo näyttäytyi meille erityisen kauniina, kun epätavallinen syyskuun lopun helleaalto oli pysähtynyt kaupungin ylle. Kävelykeskustassa, puistoissa ja rannoilla oli paljon ihmisiä, jotka nauttivat rennosta kaupunkikulttuurista ja uimisesta. Vuonon ympärillä voimakkaasti kohoava maisema, joka puolella eri tavoin näkyvä vesi ja laadukas maisema-arkkitehtuuri ovat Oslolle tyypillisiä. Kaikesta näkee, että Norja on vauras maa. Ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen on käytetty resursseja. Kaikki ei kuitenkaan johdu vain vauraudesta vaan myös perinteestä. Öljytuloja alkoi virrata Norjaan vasta 1960-luvun lopulla, mutta maisema-arkkitehteja siellä on koulutettu ja yli sata vuotta, ja ammatin ja suunnittelijoiden asema ja arvostus näkyy kulttuurissa. Tulimme pienen opiskelijaryhmän kanssa jo ekskursioviikonloppua edeltävällä viikolla Osloon osallistuaksemme IFLA (International Federation of Landscape Architects) -maailmakongressiin, joka järjestettiin tänä vuonna Oslossa. Osallistumisen suurin anti oli sen inspiroiva ja itsetuntoa ja identiteettiä kohottava vaikutus. Yli 2000 maisema-arkkitehtuurin ammattilaista ympäri maailmaa kokoontuneena samaan tilaan kuuntelemaan esitelmiä ja keskustelemaan monista aiheista omalta alalta tuntui todella hyvältä. Esitelmöitsijöistä jäi parhaiten mieleen Anne Whiston Spirn ja Kathryn Gustafson, viime- ja tämänvuotiset IFLA:n Geoffrey Jellicoe Award -voittajat. Gustafson esitteli huikeaa elämäntyötään ja projekteja viime vuosilta. Spirnin lähestymistapa oli toisella tavalla kiinnostava: Hän on yliopistouransa ohessa tehnyt sosiaalisia yhteisöä osallistavia lähimaisemaprojekteja muun muassa kouluissa. Molempien aiheisiin haluaisin vielä palata. Meidän oma ekskursiomme sisälsi käytettävissä olevaan aikaan nähden valtavan määrän mielenkiintoisia kohteita, joiden esittelyä varten olimme tehneet edeltävinä viikkoina pohjatyötä, joka kannatti. On hienoa matkustaa, kun ollaan jo vähän sisällä kohteissa etukäteen. Esittelen näillä sivuilla omin kuvin viisi kohdetta kymmenistä matkan kohteista, ensimmäiset kolme kuuluivat yhteiseen ekskursio-ohjelmaan ja kahdessa jälkimmäisessä vierailin itsekseni.
Forskningsparken
NANSENPARKEN Osoite: Valmistumisvuosi: Pinta-ala: Maisema-arkkitehdit: Vesitaide ja -konsultointi: Tekninen konsultointi:
Forneburingen 1364, Fornebu 2008 20 hehetaaria Björbekk & Lindheim Atelier Dreiseitl Norconsult
Nansenparken on Fornebun niemellä 10 km Oslon keskustasta sijaitseva suuri puisto, jota ympäröivät uudet kaupunginosat ja niiden läpi rannoille ulottuvat vihersormet. Fornebu oli Oslon kansainvälinen lentokenttä vuoteen 1998 saakka, mutta ne se Norjan suurin kaupunkikehitysprojekti. Björbekk & Lindheim -maisema-arkkitehdit ovat yhdistäneet ideassaan hienosti historian kerroksia: Puiston muotoilussa yhdistyvät hienosti lentokenttää edeltävän ajan orgaanisesti kumpuileva maatalousmaa ja lentokentän pitkät suorat ja tasaiset linjat. Atelier Dreisetelin suunnittelema vesiaihe lävistää puiston muuttaen muotoaan eri tavoin matkan varrella. Keskusaltaasta vesi pumpataan takaisin alkupisteeseen, vain mahdollinen ylivuoto ohjataan mereen johtavaan uomaan. Mielenkiintoisinta on veden biologinen puhdistuskosteikko, missä on suuri hiekkasuodatusalue, puhdistavia kasveja ja hapettavia pieniä suihkulähteitä. Tästä haluaisin tietää lisää kuten veden kierrättämisen yksityiskohdista muutenkin. Kiinnostaisi myös tietää, onko vesi pelkästään hulevesinä kerättyä sadevettä vai täydennetäänkö sitä jatkuvasti vesijohtovedellä. Oslo on täynnä vuolaita luonnonvesiä, koskia ja vuorilta virtaavia puroja. Veden voimakas virtaus on tuotu kekseliäästi myös tänne tasaiselle Fornebun niemelle. Tiukasta aikataulusta johtuen en ehtinyt katsomaan asuinalueita puiston ympärillä. Täytyy tulla toisen kerran! Olisi mielenkiintoista nähdä, miten vihersormet kulkevat asuinalueiden läpi ja miten alueet liittyvät mereen. Koulun piha puiston vieressä kertoi satsauksista toiminnallisuuteen. Muun muassa skeittiallas ja kiipeilyseinä löytyivät pihalta – ja vilkas tunnelma.
SØRENGA Rakentamisvuodet: 2010-luku Pinta-ala: n. 0,5 km2 Arkkitehtitoimistoja: MAD architects, LPO, Jarmund/Vignæs architects ja the Kari Nissen Brodtkorb architecture partnership Maisema-arkkitehdit: Grindaker (keskuspuiston suunnittelu)
Asuntoja 746 kpl, työpaikkoja n.200 kpl
Urbaaniksi asuinalueeksi muuttunut entinen konttisatama on idealtaan sukua Helsingin Kalasatamaan ja Nihtiin rakentuville uusille kaupunginosille. Aurinkoisena lauantaina saari oli täynnä elämää: Terassiravintoloissa istuskelijoita, kävelijöitä, veneilijöitä. Kulkija kohtasi kolme maailmaa: katujen, laiturien ja ravintoloiden terassien julkisen maailman, sisäpihojen puolijulkiset keitaat ja kadun tason alapuolella venelaiturit. Jonkun talon alle pääsi kanootilla. Oma kanoottihalli talon alla! Pihoihin johtavat avoimet porttikäytävät, jotka rajaavat kulkijan näkymiä. Kortteleissa on erilaisia puutarhoja, ja on aina yhtä kiehtovaa, kun sisäpihoilla voi kiertää vapaasti. Kaupunki on kulkijalle mielenkiintoinen, kun pihojen läpi pääsee kulkemaan ja puutarhoista pääsevät kaikki nauttiman. Yksityiset terassit rajautuvat julkiseen tilaan tuttavallisesti. Tilavaikutelmaa rikastuttavat vielä useat sillat eri korkeuksilla ja portaat alas venelaitureille.
SØRENGA SJØBAD Osoite: 0194, Sørengkaia Rakennusvuosi: 2011-2017 Pinta-ala: 8700 m2 Arkkitehti: LPO Arkitekter Kristine Jensens Tegnestue Maisema-arkkitehdit: Norconsult, Grindaker
Entinen konttisatama keskustasta etelään päättyy kaikkien kaupunkilaisten yhteiseen uimalaan. Intiaanikesän helteisenä lauantaina se oli parhaimmillaan. Tasanteita oleskeluun, esteetön uimalaituri, suihkut laiturilla, uimaportaita, matala hiekkapohjainen kahluuranta lapsille... ja Oslonvuonon ihanat näkymät. Kaikki tämä ilmaiseksi. Täällä oli taivaallista. Jään odottamaan, että Helsingin entisten satama-alueiden eteläkärkiin saadaan jotain näin ihanaa, sitten kun niiden uudet asuinalueet valmistuvat.
BOTANISK HAGE Osoite: Sars’ gate 1 Perustamisvuosi: 1814 Ensimmäinen puutarhuri: Johan Siebke Pinta-ala: 15 hehtaaria
Kasvitieteellinen puutarha on suuri upea maisemapuisto, missä on muun muassa valtavia pyramiditammia ja itkupajuja, köynnösholveja ja arboretum. Lisäksi kauniita temaattisia puutarhoja: kivipuutarha, yrttipuutarha, tuoksupuutarha, ”isoäidin” perennapuutarha, viikinkien puutarha ja systemaattinen puutarha. Alueella on myös palmuhuone, luonnontieteellinen museo ja Tøyen hovedgård – yksi Oslon vanhimpia rakennuksia vuodelta 1679. Vierailin puistossa varhain aamulla, jolloin se oli todellinen rauhan tyyssija. Kukkulalta avautuu näkymä Holmenkollenille.
LOSÆTER Osoite: Bjørvika Urbaani ruokapuisto, joka alkoi vuonna 2011 taideprojektina. Perustajat: kansainvälinen taidekollektiivi Future Farmers ja Flatbread Society
Aivan Sørengan kupeessa on yhteisöllisenä sosiaalisen ympäristötaiteen projektina alkanut ruokapuisto, jonka keskuksena on alun perin väliaikaiseksi rakennettu leivintupa. Yli 50 maanviljelijää eri puolilta norjaa toimitti puutarhan perustamiseksi maata, jota tuotiin traktoreilla, peräkärryillä ja kottikärryillä. Alue oli sataman ja maanteiden väliin jäänyttä jättömaata, jota monikaan ei osannut kuvitella puutarhaksi. Noin 400 ihmistä kuuluu nykyisin yhteisöön: opiskelijoita, viljelijöitä, leipureita, mehiläishoitajia ja vapaaehtoisia. Aluetta hoitaa yksi kokopäiväinen viljelijä, ja kesäkuukausina joka keskiviikko järjestetään yhteinen ateria, johon kaikki ovat tervetulleita ottamaan osaa. Jako viikko 20–90 ihmistä osallistuu. Pieni vapaaehtoinen maksu kerätään välttämättömiä hankintoja kuten suolaa, voita ja öljyä varten. Alueella toimii useita projekteja kuten puutarhaterapiaprojekti. Maaperästä, perinteisistä siemenistä, kompostista jne. on kasvipenkkien välissä siellä täällä opetuskylttejä. Puutarhassa viljellään erityisesti monia harvinaisia perinnelajia ja vaalitaan viljelykasvien diversiteettiä.