Heidi Walli
MODERN
PENTATHLON tervetuloa
Index • Nykyaikainen viisiottelu • Miekkailu • Uinti • Ratsastus • Ammunta • Maastojuoksu • Ampumajuoksu • Winter Pentathlon • Tervettä menoa • Keittiö • Testipenkki • Naisten huone • Masters’ Lounge
Päivitämme sivustoa. Lisää sisältöä tulossa pian.
Tervetuloa! Olet tullut tutustumaan nykyaikaisen viisiottelun, urheilun ja urheilijoiden maailmaan. Olen nykyaikaisen viisiottelun aktiivinen veteraani, keski-ikäinen urheilija, paljon kroppaani rääkännyt, terveydenhoitoalan ammattilainen ja perheenäiti. Kilpailen edelleen, nyt Masters-sarjassa, tytöt 50v. Näillä sivuilla tutustutan sinut harrastukseeni, sen eri lajeihin ja syväluotaan niitä urheilijan näkökulmasta. Avaan myös lajien erikoissanastoa urheilun terminologiaa tuntemattomille ja kannustan Sinua ikään katsomatta liikkumaan ja harrastamaan, jopa kilpailemaan. Olin nuorena tyypillinen urheilullisen ylivilkas ja energinen lapsi, joka ehti oppimaan monta lajia jo ennen teini-ikää. Vasta nykyaikaisesta viisiottelusta löysin todellisen haasteen. Opettelin taas muutamia uusia lajeja, mutta todellisuudessa Nykyaikainen viisiottelu antoi minulle kaikki “eväät“ mitä elämässä pärjäämiseen olen tarvinnut: pitkäjännitteisyyttä (harjoitttelusta), sinnikkyyttä taistella niinä päivinä kun mikään ei tunnu sujuvan tai onnistuvan (uinti, juoksu), älyllistä pelisilmää (miekkailu), omiin kykyihinsä luottamista (ratsastus) ja täydellistä keskittymistä (ammunta). Ja uskollisuutta, lajia kohtaan johon jo nuorena tyttönä ihastuin. Kotikasvatus hoiti loput. Toisin kuin yleisesti uskotaan, nykyaikainen viisiottelu ei ole kallista harrastaa eikä omaa hevosta tarvita. Kilpailuissa ratsastetaan vieraalla ratsulla, joka arvotaan. Jos mikä tahansa näistä lajeista herättää kiinnostuksesi, älä epäröi tutustua siihen. For each individual, sport is a possible source for inner improvement. – jokaiselle yksilölle urheilu on sisäisen kehityksen mahdollinen lähde. Allekirjoitan nämä Pierre de Coubertainin sanat. Urheilulla kasvatat hyvän fyysisen kunnon lisäksi henkistä kapasiteettiasi.
Sydämellisesti tervetuloa, Heidi Walli
Nykyaikainen viisiottelu on urheilulaji, joka koostuu viidestä toisistaan poikkeavasta lajista: kalpamiekkailu, ammunta (ilmapistooli/ekopistooli), vapaauinti, esteratsastus ja maastojuoksu. Siinä missä miekkailu ja ratsastus edellyttävät tekniikan hallintaa ja kokemusta, uinti ja juoksu fyysistä suorituskykyä ja nopeutta, ammunnan taas vaatiessa rautaisia hermoja.
Nykyaikaisen viisiottelun kehitti nykyaikaisten olympialaisten isäksi kutsuttu paroni Pierre de Coubertin. Olympialaisissa nykyaikaisessa viisiottelussa kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1912, Tukholman Olympiakisoissa. Kun antiikin viisiottelussa simuloitiin antiikin sotilaalle tarpeellisia taitoja, nykyaikaisessa viisiottelussa lajeina ovat vuosisadan vaihteen ratsuväen sotilaalle oleelliset taidot. Paronin ajatuksena oli että sotilaat kohtaisivat toisensa olympialaisissa taistelukentän sijaan. Nykyaikainen sana keksittiin erottamaan laji antiikin viisiottelusta. Sotilas joutui ratsastamaan hänelle ennestään tuntemattomalla hevosella, ampumaan pistoolilla, miekkailemaan, uimaan ja juoksemaan.
Vuonna 2009 viisiottelun ammunta ja maastojuoksu yhdistettiin ampumajuoksuksi ja vuonna 2011 ampumajuoksu siirtyi laser- ja infrapuna-aikakaudelle. Nykyään viisiottelu kilpailu on yksi- tai kaksipäiväinen. Nykyaikaisessa viisiottelussa savuutettu tulos tai aika muunnetaan pisteiksi, eri lajeissa erilaisilla kertoimilla. Masters-sarjassa otellaan edelleen ammunnassa ja maastojuoksussa erikseen, ja jokaisesta yli 40 ylittävästä ikävuodesta saa pistekompensaatiota. Näin ollen eri ikäiset viisiottelijat voivat kilpailla samoissa kilpailuissa tasavertaisesti.
Kalpamiekkailu kuuluut nykyaikaisen viisiottelun kilpailuohjelmaan. Nykyaikaisessa viisiottelun miekkailussa otellaan yhteen pistoon ja siinä ei hyväksytä kaksoispistoja. Kilpailussa kaikki ottelevat kaikkia vastaan. Harjoituskilpailuissa otellaan yhdellä kiinnityksellä 3-5 pistettä.
Kalpamiekkailu (ranskaksi Epee) on yksi olympiamiekkailun lajeista. Kalpamiekkailussa koko vastustajan keho on hyväksyttyä pistoaluetta. Kalpamiekkailua on helppoa seurata, sillä se joka pistää ensimmäisenä voittaa pisteen. Kalvalla itse miekkailulajina, kaksoispistot eli pistot joissa molemmat miekkailijat osuvat toisiinsa samanaikaisesti, ovat sallittuja. Kaksois- eli tuplapisto rekisteröityy, jos miekkailijat saavat toisiinsa piston 40 millisekunnin sisällä.
Kalpamiekka Kalpa koostuu kahvasta, kokillista eli käden suojuksesta, miekan sähköpistokkeesta, terästä, sähköä johtavista johdoista jotka kulkevat terän pitkittäis -urassa, tylpästä kärjestä, kärkivieteristä, kärjessä olevista kahdesta pikkuruisesta ruuvista, jotka pitävät kärjen sisään painuvaa osaa paikoillaan.
Kuvat: 1. terän pää 2. kokilli & kahva l. grippi, joko ortopedinen eli pistoolikahva tai suora kahva 3. vartalojohdon pistoke
Ottelut käydään miekkailumatolla jonka mitat ovat 14 x 1,5–2 metriä. Alusta on metallia ja maadoitettu siten, etteivät lattiaosumat rekisteröidy. Kummassakin päädyssä on usein vielä parin metrin varoalue, jolle perääntymisestä rangaistaan. Päätyalueen ylityksestä tai sille perääntymisestä annetaan 1 piste vastustajalle. Kilpailuissa kaikki osallistujat ottelevat kaikkia vastaan
Miekan määritykset Kalpamiekan maksimi pituus on 110 cm josta terän pituus kärjestä kokilliin max. 90 cm. Kokillin suojassa olevan pistokkeen johdot oltava kaikki päällystetty. Itse kahvan tai “gripin” pituus max.18 cm Käyryys max 1cm pöytää vasten mitattuna kuvan osoittamalla tavalla. Kummatkin kärjen pikkuruuvit paikoillaan
Kalvan kärkiosa painuu sisään vähintään 750g voimakkuuksisesta pistosta ja kärkiosan rakoon tulee mahtua rakotulkki 1,5 mm ja raon tulee olla vähintään 0,5 mm ennenkuin osuma rekisteröityy. Kärjen tulee indikoida osuma sähköisesti merkintälaitteeseen vasta yli 750 g painon kohdistuttua kärkeen. tämä testataan ”punnuksella”.
En garde varoasentoon Etes vous prets oletteko valmiit / tähän vastataan mielellään joko nyökkäämällä huomattavasti tai vastaamalla ”oui”. Allez aloittakaa Aparaatti miekkailuottelussa käytettävä johtokela jolla ottelijat kinnittyvät sähköiseen pisteiden rekisteröinti laitteeseen Fléche ryntösyöksy FIE-terä kansainvälisissä kilpailuissa vaaditaan erikoisvalmisteiset FIE-sertifioidut miekanterät. Ne ovat huomattavasti normaali harjoituskäyttöön tarkoitettuja teriä jäykemmät, kestävämmät ja kallimmat Halte seis Körpperi vartalojohto, joka kiinnitetään toisesta päästä aparaattiin ja toinen pää kalvan kokillin sisäpuolella olevaan pistokkeeseen. Johto pujotetaan hihan läpi pukeutuessa, ns. häntä jää selkäpuolelle. Ranteesta ulos tuleva osa taas kiinnitetään kalpaan. Otteluiden välillä johdon aparaattiin kiinnitettävä pää pidetään miekkailuhousujen takataskussa
Mâitre d’armes maestro, opettaja , korkein miekkailun arvonimi Piste miekkailualue, eli matto jolla miekkaillaan. Mitat 14 m x 1,5 – 2 m. Plastron kainalosuojus. Puetaan miekkailupuvun alle ottelukäden puolelle suojaamaan kainaloa. Tulee täyttää kilpailuissa 800 newtonin kriteerin Priorité etu. Tätä käytetään kun ottelu päättyy tasapisteisiin. Arvotaan ns. etu. Mikäli jatkoaika (1min) päättyy tuloksettomana eikä kumpikaan ottelijoista saa pistettä vastustajastaan, annetaan voitto sille joka arvonnassa on saanut “edun”. Etu arvotaan joko kynää pyräyttäen tai osumien rekisteröintilaitteessa olevalla priorité-toiminnolla Punnus 750gr painoinen punnus jolla tarkistetaan miekan osuma herkkyys Rakotulkki väline jolla mitataan miekan kärjen rako Rintapanssari tarkoitettu naisille suojaamaan rintamusta Touche osuma, pisto
Maski (1600 nw) Miekkailu asu, takki ja housut. (800 nw) Miekkailukengät (vahvistettu sisäkärki ) Valkoiset polvisukat Kainalo suojus (l. plastron). (800 nw) Rintasuojus / -panssari Hanska Miekat min. 3 kpl Vartalojohdot min. 2 kpl Pienoiskalupakki sisältäen esim. miniruuveja ja vietereitä, rakotulkin ja punnuksen Hiussolki (Hiuksien pitää olla sidottu eikä letti/ poninhäntä saa peittää nimeä miekkailupuvun selkämyksessä) Mainitut Newtonit puvuissa tarkoittavat materiaalin läpäisykestävyyden per 1 cm2. Aloittelijoiden puvut ja varusteet ovat usein 350 nw kun kilpapuvuissa edellytys on 800 nw.
Tuomari kutsuu ottelijat alueelle ja kertoo ketkä valmistautuvat seuraavaan otteluun. Jos olet valmistautumassa, kerää tarvittavat varusteet valmiiksi ja hakeudut ottelualueen lähistölle. Ottelijat sijoittuvat siten, että ensimmäiseksi mainittu ottelija on tuomarin oikealla puolella. Mikäli toinen ottelijoista on vasenkätinen, tulee hän tuomarista katsottuna vasemmalle jolloin tuomari näkee suoritukset paremmin. Saapuessasi ottelemaan ottelualueelle, tulee sinulla olla varamiekka ja vara-vartalojohto jotka kummatkin asetetaaan oman miekkailualueen sivulle päätyyn.
Pitkät hiukset tulee olla kiinni siten, että nimi ja maatunnus näkyvät selkeästi. Kiinnitä itsesi aparaattiin ja asetu niin, että tuomari voi tarkistaa aina uuden kiinnityksen alussa miekkasi. Maadoitus testataan painamalla miekan kärki pohjaan vastustajan kokillia vasten vuorotellen ennen ottelun alkua. Jos aseesi ei täytä myöhemmin listattuja kriteerejä saat aseen vaihtokäskyn ja keltaisen varoitus kortin. Ennen kasvomaskin pukemista päälle, tervehdi miekalla vastustajaasi ja tuomaria nostamalla se pystysuoraan kasvojesi eteen.
Pisteidenlasku Jokainen ottelussa saatu voitto on osallistujamäärästä riippuen n. 20–30 pisteen arvoinen. Pistelaskun periaate on, että jos ottelija voittaa 70% käydyistä miekkailuotteluista saavuttaa hän 1000 p. Lisävoitoista pistesaalis nousee.
Kalpamiekkailun säännöt Kalpamiekkailun säännöt viisiottelussa löytyvät UIPM-sivuilta.
Miekkailussa vastustajaa kunnioitetaan rehdisti kilpaillen. Nopean ja vaihtelevan luonteensa johdosta se on yksi ratkaisulajeista viisiottelussa. Pyrkimyksenä on osua vastustajaan saamatta itse osumia. Miekkailu vaatii erinomaista teknistä osaamista, käden ja jalkojen nopeutta, hyvää koordinaatiota, kimmoisuutta, reaktionopeutta, silmää ja kokemusta. Sormituntuman löytyminen satunnaisesti on palkitsevaa. Vastustajaa tulee osata lukea, tunnistaa heikkoudet ja mitä virheitä vastustaja toistaa. Miekkailija saattaa tyyliltään olla joko hyökkäävä tai puolusta-
va ja rytmimuutoksiin tulee osata vastata. Hyvin vähän liikkuvat miekkailijat ovat usein taitavia puolustajia joten heidän vokotteleminen hyökkäämään tarjoamalla “helppoa” paikkaa onnistuu harvoin. Kilpailuissa ottelemme kaikki kaikkia vastaan joten otteluita tulee valtava määrä. Vaikeutena on pysyä koko ajan terävänä ja iskukykyisenä, lihakset lämpiminä ja energiataso hyvänä. Miekkailuasussa on todella kuuma joten hiki virtaa. Nestetasapainosta pitää olla tarkka tai krampit vaivaavat eritisesti jalkoja ja sormia.
Floretti (ransk. Fleuret) on hyvin ohut ja kevyt pistomiekka, jota on alun perin käytetty miekkailun harjoittelemisessa. Urheilumiekkailussa floretin sallittu osuma-alue on vastustajan torso ja miekan kärjessä olevan nupin tulee painua vähintään 5 N:n voimalla ennen kuin pisto huomioidaan. Säilä (ransk. Sabre) on nykyaikainen versio klassisesta pohjoisitalialaisesta kaksintaistelumiekasta. Toisin kuin muut olympiamiekat kalpa ja floretti (pistomiekkoja), säilä on lyömämiekka, jolla saa pisteen myös vastustajan sivaltamisesta. Säilämiekkailussa hyväksytty osuma-alue on vastustajan vyötäröstä ylöspäin.
Säilä tarkoittaa paitsi koko miekkaa, myös miekan yhtenäistä perusosaa, jonka muodostavat terä ja ruoto ilman niihin kiinnitettyjä väistintä, kourainta, pontta ja ponnen alusta tai muita lisäosia kuten rysty- ja väistökaaria, väistörenkaita tai kelloa eli kokillia. Säilä on kalvan tavoin muokattu urheiluvälineeksi aseesta, jolla historiassa taisteltiin sodassa. Floretti kehitettiin kalvan harjoitusaseeksi.
Pyörätuolimiekkailua harrastetaan laajalti ympäri maailmaa. Suurin ero tavalliseen miekkailuun on se, että miekkailijoiden pyörätuolit on kiinnitetty tarkoitukseen kehitettyyn telineeseen ja ne ovat liikkumattomia. Pyörätuolimiekkailussa miekkaillaan kaikilla kolmella aselajilla (kalpa,floretti,säilä). Ensimmäinen pyörätuolimiekailussa käytetty ase oli säilä, myöhemmin mukaan tulivat myös floretti ja kalpa. Kalvassa käytetään lameesta tehtyä peittoa joka peittää miekkailijan vyötäröstä alaspäin. Peitto on maadoitettu siten ettei rekisteröintilaite rekisteröi osumia peitosta. Osuma alueena pyörätuolikalvassa on miekkailijan kehon yläosa. Floretin ja säilän osuma-alueet ovat samat kuin tavallisessa miekkailussa. Pyörätuolimiekkailua Suomessa on kehittänyt ja vienyt eteenpäin Tampereen Kalpaveljien valmentaja Mâitre d’armes Ivan Blagoev.
Suomen miekkailuliitto Miekkailun rangaistustaulukko
Suositeltavaa lukemista ATTAQUE; johdatus miekkailun jaloon taitoon Ivan Blagoev, Mâitre d’armes Kalpaveljet, Tampere Miekkailutarvike.fi
Uintimatkana on yleisessä sarjassa 200 m ja Masters sarjassa 100 m. Uintitekniikkana käytetään yleensä vapaa- eli krooliuintia. Uimarista riippuen uintitekniikoissa nähdään erilaisia variaatioita. Kilpailuissa vapaauintiin lähdetään starttipallilta tai lähtökorokkeelta hypäten. Yleisimmin altaan päädyissä käytetään volttikäännöstä, jossa kuperkeikkamaiselle liikkeellä heitetään jalat veden yläpuolelta päätyyn ja ponnistetaan mahdollisimman virtaviivaisessa asennossa liukuun. Säännöissä ei ole määritelty kääntymistekniikkaa, joten ns. rintauinnin käännöskin hyväksytään kunhan koskettaa päätyä.
Vapaauintitekniikka 1. Vedessä ollaan vaakatasossa 2. hengitetään mahdollisimman tehokkaasti 3. tehdään tarkoituksenmukaisia liikkeitä. Asento Vaakatasoon pääsy vaatii pään ja vartalon aktiivista alas painamista. Potku kannattelee jalkoja vartalon takana. Katse Vedon aikana pohjaa kohden ja hengittäessä sivulle. Hengitys Puhalla ilmaa ulos tehokkaasti veden alla, sisään hengittäminen tapahtuu itsestään.
Vartalolinjaus Pidä kyljet tiukkoina, keho saa kiertyä mutta ei saa taipuilla sivusuunnassa. Käsiveto Vedoksi kutsutaan käsien sitä osaa liikkeestä, joka tapahtuu pinnan alla ja palutukseksi sitä joka tehdään pinnan yläpuolella. Termi “saada vedestä ote”, tarkoittaa että veden paine tuntuu kämmenessä ja kyynärvarressa koko vedon ajan. Kyynärpään korkea asento vedon alussa ja kyynärvarren pysyminen suorassa kulmassa kehoon nähden vedon aikana antaa parhaan työnteen. Käsivedot tapahtuvat vuorotahtiin kuin meloessa , myötä- ja vastaliikkeiden voimistaessa toisiaan.
uikkarit, kilpauikkarit, uimalasit
Kilpailuissa voi verryttelyajan puitteissa lämmitellä lihakset altaassa. Uinnin erät ovat yleensä ilmoitustaululla tms. ja voit tarkistaa oman starttisi. Verryttelyn ja kilpailusuorituksen välillä voit käydä vaihtamassa joko kuivat uikkarit tai kisauima-asun päällesi. On hyvä pukeutua myös esim. verryttelyasuun tai uintiparkaan. Uintikilpailun käskyt ovat seuraavanlaiset: pitkä vihellys: asettaudu starttipallin viereen älä vielä kiipeä sille. Lyhyt vihellys; nouse pallille. Käsky: paikoillanne, asettaudu starttiasentoon. Laukaus; sukella veteen ja ui lujaa. Saavuttuasi maaliin jää odottamaan kunnes kaikki uimarit ovat tuleet maaliin ja poistu vasta sitten sivuportaiden kautta. Päädystä omalta radaltasi noususta sakotetaan 200 ottelupistettä!
Pisterajat Pistetaulukot löytyvät tästä linkistä UIPM sääntösivuilta
Harjoittelun ja rasituksen painopistettä voi vaihtaa käyttämällä esim. pullareita, lattareita, keskisnorkkelia, vetokumeja, miniräpylöitä, jarruhousuja. (kuvat viereisellä sivulla) Kilpailuissa 200 m matkalla pitää osata ottaa alku tarpeeksi rauhallisesti, tai toisella puoliskolla tulee “noutaja”. Maitohappo voi tehdä loppumetreistä kiduttavia. Masters kisoissa jo ensimmäinen 50m uidaan reippaasti ja jälkipuoliskolla pannaan kaikki peliin. Uinnin eri lajit; rintauinti, vapaauinti, perhosuinti ja selkäuinti.
Uimaliitto: www.uimaliitto.fi
Nykyaikaisen viisiottelun ratsastus on rataesteratsastus ja se suoritetaan kentällä, 350–450 metrin mittaisella radalla, jolla on 12 estettä, yksi kolmoiseste ja kaksi kaksoisestettä. Vaadittu nopeus on yleensä 350 m/min. Esteiden maksimikorkeus on 120 cm.
Rataan pääsee tutustumaan jalan ennen hevosten arvontaa, jolloin asuna on jo oltava virallinen ratsastusasu. Hevoset arvotaan kilpailijoiden kesken, kilpailun järjestäjien hankkimista mahdollisimman tasaveroisista ratsuista. Ottelija saa 20 minuuttia ennen kilpailusuoritustaan arvonnan määräämän hevosen verryteltäväksi ja pääsee vasta silloin ratsaille. Ratsastuksesta saatavat maksimipisteet ovat 1 200. Pisteitä vähennetään jokaisesta esteen pudotuksesta 20, kieltäytymisestä 40, ratsailta suistumisesta 60 ja ihanneajan ylityksestä 4 p/sek. Mikäli ratsastaj joutuu jättämään esteratsastuksen kesken esim. ratsailta suistumisen ja loukkaantumisen johdosta, sakotetaan jokaisesta ylittämättä jääneestä esteestä 100 p. Ratsukon kiellettyä saman esteen kahdesti, saa ratsukko jatkaa seuraavalle esteelle.
Avut Luonnolliset avut ratsastaja voi toteuttaa ilman apuvälineitä omalla kehollaan. Avuiksi kutsutaan työskentelyä pohkeilla, istunnalla eli painolla ja ohjaksilla.
Kenttäistunta Kevennetty istunta jossa ratsastajan paino on kokonaan jalkojen varassa, asento on reilusti eteenpäin nojautuva ja sitä käytetään mm. esteratsastuksessa.
Käsi- eli ohjasavut vaikuttavat hevoseen ohjien ja kuolaimen välityksellä
Kuolaimet ovat suitsiin kiinnitettävä suukappale, jolla ohjataan hevosta ajettaessa tai ratsastettaessa. Kuolaimet kiinnitetään suitsien poskihihnoihin sen molemmissa päissä olevista renkaista eli kuolainrenkaista. Kuolainrenkaisiin tai kuolaimen varsiin kiinnitetään ohjat, joiden kautta ratsastaja, ajaja tai taluttaja on yhteydessä kuolaimiin ja sitä kautta hevosen suuhun. Hevosen suussa kuolaimet ovat kielenpäällä suupielten kohdalla olevaan ienten hampaattomaan kohtaan, hammaslomaan.
Pohje on tärkein hevosta eteenpäin ajava apu, mutta erittäin tärkeä myös kokoamisessa, hidastamisessa sekä pysädyksessä. Jos pohje on liian irtonainen kyljestä, ei istuntaa voida käyttää oikein ja varsinkin kuumempi hevonen sivuuttaa tällöin hidastavat avut. Istunta Ratsastajan lantion ja istuinluiden sekä reisien on oltava liikkuvia ja tasapainossa voidakseen myötäillä ratsun liikettä. Istunta on avuista vaikeimmin kehitettäviä, koska ratsastajan on ensin opittava rentoutumaan ja istumaan hevosen selässä hytkymättä ja poukkoilematta. Istuntaa voi käyttää myös eteenpäin ajavana apuna. Tällöin ratsastaja siirtää lantiotaan ja painaa istuinluitaan satulaan samaan tapaan kuin otettaessa vauhtia keinussa. Tätä tekniikkaa ei yleensä suositella, koska sitä pidetään epämiellyttävänä hevoselle ja vahingollisena ratsastajan joustavuudelle. Pohkeiden tulisi olla tärkein ajava apu. Kääntämällä lantiotaan hieman taaksepäin (vetäen vatsaa sisään pitäen ylävartalon silti ”pitkänä”) ratsastaja siirtää painopistettään, ja hevonen hidastaa tai pysähtyy. Työntämällä lantiotaan hieman eteenpäin ratsastaja rohkaisee painopisteen siirtämisellä hevosta liikkumaan eteen.
Suojat hevosilla käytetään usein jaloissa erilaisia suojia, joiden tarkoitus on suojella hevosen “nilkkoja” tai kavioiden pehmytkudoksia . Martingaali voi olla kiinteä tai juokseva. Juoksevaan martingaaliin kuuluu hevosen kaulan ympäri pujotettava ja etujalkojen välistä satulavyöhön kiinnittyvä nahkahihna (rintahihna), jossa on kaksi hihnaa joiden päissä olevien renkaiden läpi ohjat kulkevat. Juoksevan martingaalin tarkoituksena on saada kuolain vaikuttamaan hevosen suussa oikein, vaikka hevonen nostaisi päänsä korkealle. Juoksevan martingaalin käyttö on hyvin yleistä esteratsastuksessa. Kiinteä martingaali kulkee etujalkojen välistä siten, että toinen pää on kiinni satulavyössä ja toinen kuonohihnassa. Käytännössä se estää hevosta nostamasta päätään kovin ylös, joten sitä ei tule säätää kovin lyhyeksi.
Kannukset eli “sporrat” ovat metalliset lisävarusteet, joiden avulla tehostetaan ratsastajan hevoselle jaloillaan antamia ohjeita eli pohjeapuja. Ratsastaa hevonen kasaan tai muotoon Saada hevosen takaosa työskentelemään tehokkaasti ja hevonen ottamaan avut vastaan. Ratsastaa hevonen kuolaimelle Hevonen ratsastetaan muotoon jossa sen pään linja on pystysuorassa jolloin se ottaa vastaan käden merkit, asetukset pidätteet ja myötäämisen.
Ratsastuksen tekniikan oppii vain ratsastamalla. Kokeneetkin ratastajat tekevät satunnaisesti virheitä. Jokainen hevonen on yksilö, jota pitää oppia lukemaan.
Ratsastuskypärä (tulee täyttää kansainväliset turvallisuuskriteerit)
Kannukset ( max 3,0 cm mitattuna kannuksen kaaren sisäreunasta )
Ratsastus takki tai maajoukkeen/seuran verryttelytakki
Valkoiset käsineet
Ratsastushousut, valkoiset
Valkoinen paita valk. ratsastusrusetilla eli plastronilla tai tummalla kravatilla
Ratsastussaappaat tai -kengät
Raippa, max 70cm
Lämmittely alkaa 20 minuuttia ennen laskettua rata-aikaasi. Pääset ratsaille kun toimitsija antaa luvan. Lämmittelyalueella saa suorittaa max 3 harjoitushyppyä. Kaikki ratsukot ratsastavat samaan kiertosuuntaan, suunnan muutoksista ilmoittaa ratamestari. Lähtiessäsi kääntämään harjoitusesteelle, huuda kuuluvasti ”pysty-este” tai ”okseri”, riippuen kumman hyppäät.
Kun sinut kutsutaan radalle, mene sinne reipasta ravia tai rauhallista laukkaa. Pysähdy tuomarien eteen kentällä ja tervehdi heitä laskemalla oikea kätesi sivulle hetkeksi ohjien ollessa vasemmassa kädessä ja vedä vapaata kättä kypärän lippaan. Tuomari vastaa pillin vihellyksellä jolloin sinulla on 60 sekuntia aikaa ylittää starttilinja. Minuutin kuluttua vihellyksestä lähtee ajanotto käyntiin, ellet sitä ennen ole ylittänyt linjaa.
Ratsastus on yksi ratkaisevimmista lajeista. Ratsastuksen arvonnassa luvataan vain tasaveroisia hyppääjiä, ei tasaluonteisia. On olemassa niin hidastempoisia hevosia kuin kuumaluonteisiakin. Myös hevosen koolla on merkitystä arvioidessasi ponnistus ja alastuloetäisyyksiä erityisesti sarjaesteillä Päästyäni lämmittelyalueella hevosen selkään, pyrin mahdollisimman tehokkaasti verryttelemään hevosen ja saamaan sen reippaaseen tahtiin eli eteenpäin pyrkiväksi. Jotta avut tehoaisivat on hevonen verryteltävä ja notkistettava jolloin se hakeutuu kuolaimelle. Erilaiset voltit, väistöt, rytmin muutokset kertovat ratsastajalle miten hevonen toimii. Samalla selviää onko hevonen ns. kuumaluonteinen vai hidasrytminen. Verryttelyalueella lämmitän myös omaa lihaksistoani, kenttäistunnassakin ratsastaminen vaatii kuitenkin kovaa lihastyötä. Radalle lähdettäessä hevonen vaistoaa jännityksen ja se saa siitä usein uusia pieniä piirteitä esiin (pientä poukkoilua, höristelyä jne.). Ratsastuksen tärkeimmät asiat viisiottelijalle ovat: lähesty estettä mahdollisimman kohtisuoraan, arvioi oikea ponnistuskohta,
katse seuraavaan esteeseen jo kun vielä olet esteen “päällä”. Masters luokissa esteiden korkeus on max. 100 cm. Esteet eivät ole vain korkeita, ne voivat olla myös leveitä. Todellisten ratsastajien silmin me viisiottelijat emme tunnetusti ole erityisen tyylikkäitä ratsastajia, ennemmminkin tehokkaita. Pisteitä itse kilpailussa tuo vain suoritus, ei tyyli. Jopa maailman huipullakin löytyy mielenkiintoisia tyylisuuntia hevosen siitä kärsimättä ja kohtuullisella pistesaaliilla. Paljon on hevosesta kiinni. Tässä video selkeästi vaikeasti pideltävästä kuumasta tammasta joka vielä pyrkii vikuroimaan ja kuinka hienosti ratsastaja kuitenkin onnistuu sitä pitelemään. Muistettakoon että ratsuun saa tutustua ja samalla lämmitellä vain 20 min ennen tätä suoritusta. Hyväkään ratsastaja ei onnistu aina. 1092 pistettä tuolla ratsulla on jo huippu suoritus viisiottelijalle. Katso tämä kohdasta 08:10. Seuraava ratsastaja taas menee vipuun hevosen ponnistaessa odotettua aiemmin ja myöhästyy hypystä, vaikka on todella hyvä ratsastaja, aiheuttaen pudotuksen ja pisteen menetyksen. Muutenkin hauskaa katsottavaa ja paljastaa kuka todella osaa ja kuka taas vähän vähemmän.
https://mail-attachment.googleusercontent.com/attachment/u/ 0/?ui=2&ik=567d99f4d7&view=att&th=13a1d5a2306d3aac&attid=0. 0&disp=inline&safe=1&zw&saduie=AG9B_P-DoBKaEZCj5KkR6WIXQMXX&sadet=1349112257548&sads=24rNfP1JncZHiicdVv_hQG4td3Q
Viisiottelukilpailussa ampumajuoksun matka on 3000 m ja se juostaan maastossa. Juoksu käydään pohjoismaisesta yhdistetystä tutulla Gundersenin menetelmällä siten, että aikaerot lähdössä ovat siihen asti saavutettujen yhteispisteiden mukaiset. Täten ensimmäisenä maaliin saapuva on myös kokonaiskilpailun voittaja.
Ammunta suoritetaan luodittomalla Ekoaseella 10 m matkalta ilmapistoolitaulun kokoiseen mustaan täplään seuraavasti: lähdöstä juostaan 20m ja ammutaan 1. ammunta. Kilometrin juoksun jälkeen 2. ammunta ja taas kilometri juoksua ja 3. ammunta, jonka jälkeen juostaan viimeinen kilometri maaliin. Jokaisella ampumakerralla pyritään saamaan
5 osumaa johon on aikaa käytettävissä max. 70 sek. Jos osumat saavutetaan nopeammin, pääsee seuraavalle juoksu-osuudelle välittömästi. Jos taas osumia ei synny aikarajan puitteissa, pääsee aikarajan täytyttyä jatkamaan seuraavalle juoksu-osuudelle. Ammunnassa on tärkeää pystyä ampumaan nopealla rytmillä hengästyneenä, sykkeen ollessa korkealla.
Eko-ase: on ehdottoman turvallinen . Se on laseriton, luoditon ja meluton. EkoAimsin tekniikka perustuu kameroissakin käytettävään optroniikkaan. Kun ampuja tähtää tauluun, Eko-Aims tunnistaa taulun keskellä olevan led-pisteen, muodostaa siitä koordinaatit ja lähettää ne reaaliajassa erilliselle näytölle tai tietokoneelle.
tarkkuuslajeissa. Ilmapistoolilla ammutaan pystyasennosta 10 metrin matkalta 20 laukausta. Ampuma sarjoja on 4 joissa kussakin ammutaan 5 laukausta. Tähän on aikaa käytetävissä 30 min. Pistelasku: 174 osumapistettä tuottaa 1000 ottelupistettä ja jokainen osumapiste on 14 ottelupisteen arvoinen.
Vain Masters kisoissa käytetään ilmapistooliammuntaa. Ilmapistooli on ilma- tai kaasunpaineella toimiva, yleensä pienikaliiperinen (yleisin kaliiperi .177 eli 4,5 mm) ja usein muotoilultaan pistoolia muistuttava kilpailu- ja harjoitusase (Ilmapistooli on etenkin harrastelijapiireissä suosittu, koska sen rekyyli eli ns. ”takapotku”on lähes olematon ja tarjoaa täten hyvän pohjan opetella ampumatekniikka). Ilmapistoolia käytetään myös olympialaisten
Eko-ase tai ilmapistooli riippuen onko kyseessä Masters- vai yleisen sarjan kilpailu.
Ilmapistooliammunnassa jalkineet jotka eivät ylety nilkkaluun (malleuksen) yläpuolelle.
Tarvittaessa lippalakki tai joustava pääpanta, johon voi kiinnittää ylös käännettävän pienen silmälapun jolla vähennetään kaksoiskuvaa tahtäyksessa.
Ilmapistooliammunnassa ampujat käyttävät yleisesti ampujan laseja, joissa silmälappu sekä tähtäinsilmän linssi korjaamaan silmän näkövirheitä.
Juoksukengät tai maastopiikkarit jos kyseessä on ampumajuoksu.
Masters-kilpailuissa maastojuoksu matkana on 2000 m aina ikäluokkaan 60 asti ja sitä vanhemmille 1000 m. Maastojuoksu suoritetaan joko maastoradalla tai kumpuilevalla kentällä. Lähtö tapahtuu Gundersenin menetelmällä, jossa siihenastiset kilpailupisteet muunnetaan sekunti eroiksi. 4 p = 1 sek.
Varusteet Juoksukengät, lenkkitossut tai maastopiikkarit.
Maastojuoksu on viimeinen viisiottelun laji ja siinä ottavat mittaa toisistaan urheilijat jotka ovat jo otelleet neljä lajia. Piste-erot on muutettu sekunneiksi ja adrenaliini tihkuu. Kaikkein voitonhaluisimmat ylittävät itsensä, niin jaloista kuin keuhkoistakin otetaan irti kaikki mitä lähtee.
Jos kolmanteen ottelijaan on riittävästi matkaa niin ettei hänellä ole hyvälläkään juoksulla mahdollisuutta saavuttaa terävintä kärkeä voi jonkin verran taktikoida ja luottaa loppukiriin. Ensimmäisenä juoksevaa on psykologisestikin helppo saavuttaa, vetäjällä on aina hankalin asema ja takaatulijat ovat nälkäisiä.
Usein jalat ovat pitkästä miekkailusta ja ratsastuksesta väsyneet, mutta into ja voitontahto peittää alleen niin maitohappojen jäykistävän vaikutuksen kuin kivunkin. Mahdollisimman monta selkää saavutetaan ja eikun ohitse, tai jos sattuu lähtemään ensimmäisenä vain luikkimaan niin paljon kun pystyy ja kykenee.
Loppukirin jälkeen maaliin saavuttua tuntuu ettei happi riitä millään ja hengästyminen on lievä ilmaisu urheilijoista, jotka haukkovat henkeään. Tappion karvasta kalkkiakin on tullut uran aikana nieleskeltyä, mutta maalilinjan ylittäminen tuntuu aina yhtä hienolta. Jokainen joka pystyy viemään läpi kokonaisen viisiottelun on suuri urheilija vaikkei voittaisikaan.
St. Morizin Talvi Olympialaiset järjestettiin sodan jälkeisessä Euroopassa ja oli Olympia hengen palauttava tapahtuma kriittisen ajan jälkeen. Olympialaisiin haettiin uusia lajeja ja Nykyaikainen viisiottelu sai myös kokeilla sen talvimuotoa.
Talviviisiotteluun kuului miekkailu, ammunta ja ratsastus perinteisinä lajeina ja maastohiihto sekä suurpujottelu talvilajeina. Ensimmäisiin kisoihin osallistui myös Suomesta kokenut ottelijamme Kapteeni Viktor Platan. Sodan jälkeen ei harjoitteluun ollut annettu paljoonkaan aikaa ja Viktor lähti mukaan kisaan ilman minkäänlaista kokemusta suurpujottelusta koska hänen valmentajansa katsoi lajin harjoittelun turhaksi ajan hukkaamiseksi. Ensimmäisen koelaskun aikana Viktor joka oli viety Alppien huipulle kaatui kohtalokkaasti ja polvi vääntyi ja murtui. Onneton ottelija vietiin paikalliseen sairaalaan jossa jalka
kipsattiin, mutta jo seuraavana aamuna potilaan kipsi poistettiin ja mies lähetettiin 10 km maastohiihtoon ja osallistumaan Olympiakisaan. Viktor osallistui myös katkenneella jalallaan uudelleen suurpujotteluun joka päättyi uuteen kaatumiseen ja sankarimme menetti tajuntansa ja vietiin uudelleen sairaalaan. Kokonais kilpailussa Viktor oli kuitenkin 13 ja ei viimeinen. Voiton vei Ruotsin Gurstaf Lindh. Kerrottakoon vielä episodi että ammunnan aikana yhtä kisan järjestäjää ammuttiin erehdyksessä jalkaan mutta kisaa ei keskeytetty vaan annettin kisan jatkua kuten normaalisti. Näin ennen kun miehet oli rautaa.
Terveydenhoitoalan ammattilaisena olen törmännyt monenlaiseen vaivaan ja ongelmaan niin urheilijoiden kuin tavallisten sukankuluttajienkin kohdalla. Tässä osiossa haluan kertoa yleisistä liikkujan ongelmista, niiden syistä ja ratkaisuista vaivoihin. Liikuntaa saattaa estää moni helpotettavissa oleva asia. Pieniin, suuriin ja kiusallisiinkin ongelmiin on olemassa ratkaisuja.
Rakkolaastarit Rakkolaastarit, kuten nimikin jo sanoo, suojaavat hankautumisesta tai muusta syystä muodostuneita rakkoja sekä liikavarpaita. Niiden tarkoituksena on sekä suojata ihoa että vähentää hankausta ja painetta. Liikavarvas on paikallinen ihon paksuuntuma jalassa, joka aiheutuu toistuvasta puristuksesta ja hankauksesta. Elimistö tuottaa lisää ihosoluja suojautuakseen vaurioilta, ja tämän vuoksi iho tulee paksummaksi. Liikavarpaat tekevät kipeää, kun ne joutuvat puristuksiin. Liikavarpaan sisällä on tummempi ihoalue, jota yleensä virheellisesti luullaan liikavarpaan juureksi. Tumma kartionmuotoinen ihoalue sisältää keratiinia (kuolleita ihosoluja) ja sen kärki työntyy kohti hermopäitä. Liikavarvas voi kehittyä minne tahansa kohtaan jalkaa ja
se voi olla kova tai pehmeä. Liikavarvas voi myös kehittyä varpaiden väliin, kohtaan jossa varpaat hankaavat toisiaan vasten. Pehmeä liikavarvas (heloma miliare) poikkeaa kovasta liikavarpaasta. Niitä esiintyy pieninä rykelminä jalkapohjassa ja ne tuntuvat pieniltä lasinsiruilta. Pehmeiden liikavarpaiden syntyyn vaikuttavat muutkin seikat kuin puristus. Myös ihon kuivuus ja hankaus edistävät pehmeiden liikavarpaiden syntyä. Rakkolaastareita on usean valmistajan erilaisia ja jalan eri osiin sopivia tuotteita. Niitä myyvät apteekit ja retkeilyyn erikoistuneet liikkeet. Lisää Testipenkki-osiossa.
Geelisukat Geelisukilla pehmennetään jalan kovettumia, hoidetaan arpikudosta tai niiden avulla hoitovoiteet imeytetään jalkoihin tehokkaasti. Laadukkaimmat geelisukat sisältävät lääkinnällisiä mineraaliöljyjä jotka hitaasti vapautuessaan hoitavat ihoa. LYMED.fi
Kompressiovaatteet Mitä kompressiovaatteet ovat? Kompressiovaatteet ovat joko lääkinnällisiätai urheiluvaatteita, joiden avulla edistetään erityisesti palautumista sekä verenkiertoa. Tukemalla lihaksia ja ehkäisemällä turvotusta voidaan positiivisia vaikutuksia saadaan myös suorituskykyyn. Sekä urheilussa että lääkinnällisellä puolella vaatteet parantavat merkittävästi kehonhallintaa.
Kompressiovaatteiden käyttö erityisesti fyysisesti rankkojen harjoitusten jälkeen helpottaa kovan treenin aiheuttamaa lihaskipua ja kolotusta. Kompression vaikutuksesta lihaskipu vähenee, sillä sopiva paine tai puristus lisää kudosten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Niiden avulla voidaan vähentää väsymyksen tunnetta harjoituksen aikana.
Kompressiovaatteiden keskeisiä vaikutuksia urheilullisessa käytössä ovat:
Kehonhallintaa parantava vaikutus näkyy erityisesti harjoituksissa, sekä lyhyt- että pitkäkestoisissa suorituksissa. Kompressiosukilla harjoituksen aikana saadaan huomattavaa helpotusta laskimovaivoista (suonikohjuista) kärsiville urheilijoille.
• nopeuttavat palautumista • kiihdyttävät aineenvaihduntaa, jonka seurauksena ne lämmittävät kehoa ja kohottavat ihon lämpötilaa. • korjaavat kehon asentoa ja näin teho paranee suoritettaessa yksinkertaisia liikkeitä kuten hyppyjä ja kyykkyjä (erityisesti voimaharjoitteet ja miekkailu) • ehkäisevät lihaskipuja
Lääkinnällisestä kompressiohoidosta lisää suomalaisen yrityksen LYMED verkkosivuilla.
Urheiluun tarkoitetut rintaliivit Kaupallisilta markkinoilta löytyy monenmoista urheiluliiviä ja -toppia, mutta valitettavasti suurella osalla naisista on edelleen joko väärää kokoa olevat liivit, liian vähäinen tuki tai lajiin sopimattomat liivit. Maan vetovoimasta johtuen naisen rintakudos venyy keskimäärin 3 mm vuositahdilla. Myös rinnan koko, raskauksien lukumäärä sekä geneettinen perimä vaikuttavat rintojen lurpahtamiseen. Siksi rintakudoksen venymisen ennaltaehkäiseminen tarkoituksenmukaisilla urheiluliiveillä on mukavuustekijöiden lisäksi tärkeää. Urheiluliivien materiaalit eroavat päivittäiskäyttöön suunniteltujen rintaliivien tekstiileistä olennaisesti. Tärkeää on valita oikea tukitaso rintojen koon ja liikuntamuodon rinnoille aiheuttaman liikkeen perusteella. Lisää tietoa urheiluliivien valinnasta löydät täältä. Rintaliivien testausraporttia Testipenkki-osiossa.
Kinesioteippi Kinesioteippiä käytetään erilaisten tukija liikuntaelimien ongelmien hoitona tai kuntoutuksen osana. Lähtökohtaisesti kineesioteippauksella pyritään lisäämään liikettä, ei rajoittamaan sitä. Sitä käytetään yleisimmin lievittämään kipua, lisäämään nivelliikkuvuutta, ohjaamaan liikettä tai kehon käyttöä, kohentamaan asento- ja liiketuntemusta sekä optimoimaan lihastoimintaa. Lisäksi kinesioteipin avulla voidaan vaikuttaa liikkeen laatuun ja ohjata niveltä toimimaan mekaanisesti oikein tai tarvittaessa tukea niveltä toiminnallisesti. Kinesioteippaus on luonteeltaan sensorinen teippaus ja sen vaikutus perustuu pääsääntöisesti
proprioseptiikkaan, ihon nosteesen ja ihon alla olevien kudosten kautta keskushermostolle välittyviin aistimuksiin. Kinesioteippi on elastinen pituussuuntaan venyvä lateksiton puuvillasta valmistettu tuote joka läpäisee hien, kestää kastumista ja jopa saunomisen. Kinesioteippaukseen liittyviä tutkimuksia löydät englannin kielellä täältä. Lisäämme myöhemmin tavallisimpien liikuntavammojen tukiteippausohjeet tähän osioon. Teippien testauksesta enemmän Testipenkki-osiossa.
Inkontinessi Inkontinenssilla tarkoitetaan tahatonta, yleisesti virtsan, karkailua. Suomalaisista 25–69-vuotiaista naisista 19 prosenttia kärsii siitä, mutta vaiva ei ole täysin harvinainen miehilläkään. Inkontinessia ilmenee neljää eri tyyppiä; • Ponnistusinkontinenssi: virtsa karkaa ponnistuksen yhteydessä, esim. aivastaessa, yskiessä, nauraessa, nostaessa tai juostessa • Pakkoinkontinenssi: äkillinen voimakas virtsaamisen tarve, johon liittyy virtsankarkailua • Sekatyyppinen inkontinenssi: sekä ponnistus- että pakkoinkontinenssin oireita • Muita: ylivuotoinkontinenssi, neurogeeninen rakkovaiva Inkontinenssin syitä ovat yleisimmin raskaus ja synnytys (lantionpohjan lihasten venyminen), vaihdevuosiin liittyvä hormonituotannon väheneminen, ikääntymisestä johtuva lantionpohjan lihasten rappeutuminen, toistuvat virtsatietulehdukset, neurologiset sairaudet sekä miehillä iän myötä esiintyvä eturauhasen liikakasvu.
Inkontinenssia hoidetaan mm. voimistelulla, EMG-palautekuntoutuksella, lääkehoidolla, sähköhoidolla ja tietyssä tapauksessa leikkauksella. Lantionpohjan lihasten kuntouttaminen saattaa tuoda helpotusta virtsanpidätysongelmiin. Harjoittelussa harjoitellaan voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Paras tulos saavutetaan, kun fysioterapeutti ensin ohjaa oikeat liikkeet. Jatkossa liikkeitä voi tehdä omin päin pitkin päivää. Inkontinenssin hoitoon on käytettävissä useita eri lääkkeitä. Lääkehoitoa käytetään yleensä yliaktiivisen rakon hoitoon, mutta myös ponnistusinkontinenssista kärsiville tarkoitetusta lääkityksestä on saatu viime aikoina hyviä tuloksia. Käytettävät lääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla estrogeenikorvaushoito saattaa auttaa virtsanpidätysongelmiin.
Lisää tietoa naisille: tena.fi/naiset Lisää tietoa miehille: tena.fi/miehet
Ruoka on yksi urheilijan peruspilareista. Laadukas, j채rkev채sti koostettu ruokavalio vaikuttaa terveyteen, kehittymiseen, suorituskykyyn, jaksamiseen ja palautumiseen
Hiilihydraatit ovat pääasiallinen energianlähteemme arkiaskareissa ja liikunnassa. Niitä saat viljatuotteista, perunasta, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Proteiini on elimistön rakennusaine, jota tarvitaan kasvuun ja kehitykseen sekä liikunnassa kehittymiseen ja siitä palautumiseen. Proteiinin päälähteitä ovat liha, kana, kala, kananmuna ja maitotuotteet. Proteiinia on myös palkokasveissa ja viljassa. Rasva on energianlähde, joka sisältää yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin proteiini ja hiilihydraatti. Rasva on kuitenkin olennainen osa terveellistä ruokavaliota.
Vitamiinit, kivennäisaineet ja muut yhdisteet Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita. Niiden puutteellinen saanti heikentää terveyttä ja suorituskykyä. Vaikka ravinto sisältäisikin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, voivat jotkut ruoansulatuskanavan sairaudet aiheuttaa niiden puutostilan. Esimerkiksi keliakia ja laktoosi-intoleranssi voivat hoitamattomina heikentää ravintoaineiden imeytymistä ja hyväksikäyttöä.
Lähteet ja suositukset Vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäiset saantisuositukset ja -lähteet on lueteltu viereisessä taulukossa. Urheilijan vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve voi olla hieman suurempi, ei kuitenkaan moninkertainen. Jos urheilija syö päivittäin monipuolisesti ja riittävästi, ravinnosta on mahdollista saada kaikki tarvittavat ravintoaineet. Arkitilanteissa monen urheilijan ravinto voi kuitenkin jäädä yksipuoliseksi ja riittämättömäksi. Monivitamiinilisä on siis hyvä olla
käytössä. Kasvuikäisille suositellaan ympärivuotista D-vitamiinilisän käyttöä. Vitamiineja ja kivennäisaineita voi saada liikaakin, jos huolehtii hyvin ravinnostaan ja käyttää paljon yksittäisiä ravintolisiä. “Mitä enemmän, sitä parempi” -ajattelu ei vitamiinien kohdalla pidä koskaan paikkaansa.
Imeytymistä säädellään tehokkaasti Elimistö säätelee tehokkaasti kivennäisaineiden ottoa ravinnosta. Kun ravinto sisältää paljon kivennäisaineita, niiden suhteellinen imeytymistehokkuus suolistosta pienenee. Ylimäärästä ei ole välttämättä hyötyä. Toisaalta suurentunut tarve voi parantaa kivennäisaineen hyväksikäyttöä. Yksittäiseltä aterialta saatujen ravintoaineiden lopullinen vaikutus elimistön ravintoainetasapainoon on yksilöllistä ja riippuu monesta tekijästä: • Raudan imeytymistehokkuus on naisilla noin 13 % ja miehillä noin 6 %. • Hemoglobiinin ollessa alhainen imeytymistehokkuus voi olla 10–20 %. Monipuolinen ravinto, jossa ravintoaineita saadaan sekalaisissa koostumuksissa, on ravintoaineiden hyväksikäytön kannalta yleensä parasta. Vitamiinien ja kivennäisaineiden käytössä on hyvä huomioida hyvin runsas yhden kivennäisaineen saanti. Kalsiumlisä voi heikentää raudan imeytymistä. Syö monipuolisesti ja ota nämä lisät erikseen. C-vitamiini ja metalli-ioni parantavat toistensa imeytymistä. C-vitamiini ja rauta imeytyvät hyvin yhdessä. Syö kasviksia lihapitoisella aterialla, esimerkiksi puolukkahilloa verilättyjen kanssa. Oksaalihappo sitoo kalsiumia. Käytä maitovalmisteita erityisesti raparperin, pinaatin ja mansikoiden kanssa. Täysjyväviljojen ja palkokasvien fytaatit estävät joidenkin kivennäisaineiden (magnesium, sinkki, kupari, rauta, kalsium) imeytymistä.
Perinteiset viljatuotteiden valmistusprosessit (idättäminen, liottaminen, hiivakäyminen ja hapattaminen) hajottavat fytaatteja. Kalsium ja D-vitamiini imeytyvät yhteistyössä. Käytä D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita. Urheilijoiden tavallisimpia ravintolisiä ja suositeltavia annosmääriä/vrk: • • • • •
Monivitamiinivalmiste, 1 kpl Magnesium, mikäli tarpeen, 350 mg C-vitamiini 100–500 mg Kalaöljy / omega-3-valmiste Rautalisä, kuurina tarvittaessa
Suola (NaCl) Natrium on tärkeä elektrolyytti. Suola on natriumin ja kloridin yhdiste. Ihminen tarvitsee suolaa vain vähän, 1,3 g/vrk. Saantisuositus on Suomessa noin 5 g/ vrk. Suomalaiset saavat suolaa ruuastaan kuitenkin keskimäärin 6–8,5 grammaa päivässä. Urheilijoille suolan sopiva määrä voi olla suurempi mm. hikoilun takia. Laadukkaasta ja monipuolisesta ruoasta suolaa saadaan yleensä sopivasti, eikä urheilijan tarvitse valita erityisen vähäsuolaisia tuotteita. Einesruuista ja naposteltavista sen sijaan voi saada runsaasti suolaa. Suola ei ole mauste, mutta suola antaa makua elintarvikkeisiin ja lisää säilyvyyttä. Suolan määrä elintarvikkeissa ilmoitetaan joskus natriumin (Na) määränä. Se muutetaan suolapitoisuudeksi kertomalla luvulla 2,5.
Urheilijan ruokavalion keskeiset osa-alueet A. Arkiruokailu kuntoon B. Riittävä juominen C. Valmistautuminen kilpailuihin
A. Arkiruokailu Arkiruokailulla ja sen rytmittämisellä on ravitsemuksen osalta suurin merkitys urheilijan suorituskykyyn. Mikäli urheilijan arkiruokailu on puutteellista, hyvinkään toteutettu harjoittelu tai kilpailuihin valmistautuminen ei tuota parasta mahdollista tulosta. Harjoituksen aikainen kehittävä vaste jatkuu elimistössä harjoituksesta riippuen muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Niinpä yksittäisen aterian tai palautusjuoman merkitys jää vähäiseksi, jos arkiruokailu ei ole kunnossa. B. Riittävä juominen Hyvä nestetasapaino parantaa vireystilaa ja ehkäisee liikuntavammoja. Riittävästä juomisesta kannattaakin huolehtia jo päivän aikana ennen urheilua. Silloin nestevajetta ei pääse syntymään helposti. Nestetasapainon ylläpitäminen ehkäisee lihaskramppeja. C. Valmistautuminen kilpailuihin Kilpailupäivänä syömiseen tuovat lisähaasteita poikkeavat aikataulut, kilpailujännitys, eväskäytännöt ym. Kun kilpailuun tai suoritukseen tullaan täysillä energiavarastoilla, nämä eivät tuota ongelmaa.
Tässä perheessäni hyväksi ja maukkaiksi todetut, energiaa ja proteiinia antavat suosituimmat ”mättö”-reseptini. Koska urheilijat eivät varsinaisesti ole laihduttajia en ole vaivautunut koskaan laskemaan kalorimääriä. Riittää että niitä on sopivan paljon. Olen tottunut käyttämään Rainbow tuotteita, sillä ne ovat laadukkaita ja edullisia. Myös Soyappetit-tuotteet ovat osa ruoanlaittoani niiden merkittävän proteiinisisältönsä ansiosta. Minkä tahansa seuraavista resepteistäni voidaan muuttaa kasvisvaihtoehdoiksi käyttämällä Soyappetit-raaka-aineita..
1. Meksikonpata Äitini reseptiperintö, pastapohjainen “Meksikonpata”, jolla ei varsinaisesti ole tekemistä Meksikon kanssa. Tämä ruoka oli jo lapsuudessani suosikkejani ja samoin omat urheilevat lapseni ovat pitäneet sitä kaikkien aikojen parhaana kotiruokana. Edullista ja nopeaa valmistaa, “paranee vanhetessaan” eli sopii hyvin laitettavaksi ämpärikaupalla ja lämmitettäväksi joko pannulla tai mikroaalto uunissa. Sisältää enimmäkseen hiilihydraatteja ja proteiineja. Jonain päivänä minä saan vuorostani laittaa tätä ruokaa äidilleni, ja hän pääsee vuorostaan nauttimaan perintöreseptistä.
• 700g jauhelihaa ruskistettuna • 1 kg kokojyvä pastaa, mieluiten makaronia keitettynä. Tähän ruokalajiin voi mainiosti tyhjentää kaikki pastapussien “jämät”, pastan mudolla ei ole merkitystä • 2 isoa sipulia pilkottuna ja kuullotettuna • 2 pkt Valion Koskenlaskija-juustoa, toinen voi olla vahvasti maustettu. • 2 pkt (á 500 g) Rainbow tomaattimurskaa • 1 pkt (à 500 g) Rainbow paseerattua tomaattia Mausteeksi suolaa, oreganoa, mustapippuria, cayennepippuria . Lämmitä tomaattimurska ja sekoita siihen viipaloitu Koskenlaskija juusto kunnes juusto on täysin sulanut. Sekoita keitetty pasta, jauheliha ja sipuli suuressa kattilassa. Kaada päälle tomaattijuustosose. Lisää mausteet ja sekoita huolellisesti. Tässä vaiheessa ei keittolevyä enää tarvitse pitää lämmöllä.
Anna tomaattiliemen imeytyä pastaan. Tämä ruoka suorastaan paranee säilyttäessä, älä kuitenkaan säilytä sitä jääkaapissa 2 päivää kauempaa. Meksikonpataa voi myös pakastaa. Lämmittäessä voi joukkoon lisätä tilkan vettä jos pata tuntuu liian tönköltä. Tästä määrästä riittää isommallekin perheelle ruokaa vatsan täydeltä. Jos olet kasvissyöjä suosittelen lämpimästi korvaamaan lihan erittäin proteiinipitoisilla Soyappetit- tuotteilla. Lisätietoja löydät osoitteesta soyappetit.fi
Lasagne tämä ruokalaji voidaan valmistaa joko kasvispohjaisena Soyappetit-raaka-aineista, tonnikalapohjaisena tai lihasta tehtynä. Aluksi lasagnen teko tuntuu hiukan monivaiheiselta ja –mutkaiselta mutta kerran kokeiltuasi mikään ei voita kotona tehtyä lasagnea. n 1,5 pakettia Rainbow kokojyvä lasagnelevyjä Valkokastike 1 dl voita tai kasvisöljyä n. 6 rkl karkeita vehnäjauhoja 1l-1,5 l maitoa, mielellään lämmitettynä merisuolaa valkopippuria (rouhittua) muskottipähkinää n. 2dl juustoraastetta (tähän voi käyttää juustojen kantit tai loppuosat raastettuna) Valkokastike valmistetaan niin, että voi ja vehnäjauhot kiehautetaan pannussa puukauhalla tai muovitetulla vispilällä sekoittaen. Seos ei kuitenkaan saa ruskistua tai palaa.
Jauhojen päälle kaadetaan lämmintä maitoa vähän kerrallaan, koko ajan sekoittaen. Sekoita reilusti jotta koostumus tulee tasaiseksi. Sekoita kunnes kastike tuntuu vellimäiseltä. Lisää juustoraaste. Valkokastike maustetaan merisuolalla, muskotilla ja valkopippurilla. Jauhelihakastike (jauhelihan sijasta voi käyttää tonnikalaa tai tummaa soijarouhetta) 2 prk rainbow tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä 2 porkkanaa raastettuna suolaa, viherpippuria. Lisäksi juustoraastetta n 1dl lasagnen pinnalle.
Ruskista jauheliha, lisää pannulle jauhelihan sekaan sipuli ja raastettu porkkana. Anna kastikkeen hautua noin puoli tuntia. Jos käytät soija rouhetta , imeytä siihen ensin kasvilientä jotta saat jauhelihan konsistenssia vastaavan mössön. Tonnikalaversiossa voit käyttää joko 2 tai 3 purkillista riippuen millaisen energiapommin lasagnestasi haluat ja se kannattaa lisätä tomaatti sipuliseokseen viimeisenä. Käytä mieluiten Rainbowntonnikalaa vedessä. Levitä isoon n. 3 l vuokaan kerros pastalevyjä niin että ne peittävät kunnolla koko
Uunilohi kerma-juusto-kuorrutteella Kokonainen lohifile 1 – 2 prk Kermaviiliä 2 dl juustoraastetta 1 pieni sitruuna runsaasti tilliä, pippuria, suolaa Poista lohesta ruodot joko pinseteillä tai nyppimällä. Sekoita erillisessä kulhossa kermaviili, tilli ja juustoraaste Viipaloi sitruuna, mausta lohi pippurilla sekä suolalla ja lisää sitruuna viipaleet lohen päälle. Kaada kermaviili-juustomössö lohen päälle. Paista uunissa 180 asteessa kunnes tunnet joko lohen tuoksun tai pinta on kauniisti ruskistunut. Tarjoile perunan tai keitetyn ohran ja salaatin kanssa.
pohjan. Jos pastalevyä on päällekkäin ei siitä ole haittaa. Lisää jauhelihakastiketta reilusti ja sen päälle valkokastiketta. Tee kerroksia kunnes vuoan ylälaitaan on n. 3 cm. Kaada viimeisen lasagnelevy kerroksen päälle loput valkokastikkeesta ja lisää vielä 1 dl juustoraastetta. Paista lasagnea 175 asteisessa uunissa kunnes tunnet lasagnen tuoksun ja päällikerros on pinnaltaan kauniin ruskea. Tämän ruoan voi valmistaa etukäteen, maistuu erinomaiselta lämmitettynäkin.
Makaronilaatikko Perusmakaronilaatikko valmistetaan yleensä jauhelihan kanssa mutta olen vaihtelun vuoksi joskus korvannut sen joko soijatuotteilla tai kinkulla. Käytettäessä palvikinkkua on hyvä vähentää vastaavasti suolan määrää. 5–7 dl kokojyvä makaronia 400g paistettua jauhelihaa 1 sipuli 4 kananmunaa 7 dl maitoa 1-2 tl suolaa valkopippuria, muskottia Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan. Ruskista jauheliha ja sipuli. Mausta kypsä jauheliha. Kaada kerroksittain makaroneja ja jauhelihaa voideltuun vuokaan. Sekoita kananmunat, maito ja mausteet ja kaada vuokaan. Laktoosittoman makaronilaatikon saat käyttämällä lihalientä. Mikäli käytät soijapipanoita lihan sijasta imeytä niitä kasvisliemessä ennen lisäämistä makaronien sekaan. Soijaa käyttäessäsi voit korvata maidon kasvis- tai lihaliemellä. Kypsennä 200-asteisen uunin keskitasolla n 45 min.
Papuconcarne 400 g Jauhelihaa ruskistettuna tai 200 gr kinkkua tai soijapalleroita (Soyappetit) 3 purkkia Rainbow ruskeita papuja chilikastikeessa 1 iso sipuli 2 purkkia tomaattimurskaa 1 valkosipuli 1 dl punaisia linssejä 1 tl suolaa
Sekoita ainekset keskenään ja anna hautua ½ tuntia. Lisää suolaa tarpeen mukaan. Tarjoile kokojyväriisin kanssa.
Pannujuures-pekoniherkku 2 pussillista Rainbow pannujuureksia 1 iso sipuli kuullotettuna 1 paketti pekonia. 3 rkl kurpitsan siemeniä Paista pekoni todella rapeaksi, imeytä paistetut pekonit talouspaperiin saadaksesi ylimääräisen rasvan pois. Murskaa pekoni pieniksi palasiksi. Paista pakasteiset juurekset pannulla pienessä määrässä öljyä ja lisää sipuli , siemenet sekä pekoni. Loistava ja ravitseva ruoka, voit lisätä siihen vielä suolattuja maapähkinöitä ja saat lisää kuitua ja rasvaliukoisia vitamiineja. Älä pakasta enää, syö muutaman päivän sisällä. Tätä ruokaa voi mainiosti käyttää myös lisukkeena ilman pekonia salaatin sijasta.
Soijaproteiinivihannespata 1 ps SoyAppetit pyöryköitä (Soyappetit.fi) 1 iso kesäkurpitsa kuutioituna 1 iso sipuli reiluiksi paloiksi pilkottuna 1 pussillinen Rainbow pakaste paprikaa 2 pkt á 500 gr Rainbow tomaattimurskaa 1 pkt Rainbow paseerattu tomaatti á 500 gr 1 kasvisliemikuutio 1 dl punaisia linssejä Helppoa ja nopeaa. Kaada kaikki ainekset samaan isoon kattilaan ja hauduta noin 45 min. Hämmennä säännöllisesti. Jos neste tuntuu imeytyvän ja pata kuivuu, lisää vettä tarpeen mukaan. Sisältää runsaasti proteiinia ja vitamiineja. Tarjoillaan keitetyn ohran tai täysijyväriisin kanssa.
Ruokaisa riisi yhdistettäväksi kastikeruokiin n 4 dl Mitä tahansa kaapista löytyvää riisiä n 2 dl sipulin varsia tai pillisipulia 1 dl pähkinöitä tai maapähkinöitä, myös suolapähkinät käyvät (käyttäessäsi suolapähkinöitä älä lisää riisinkeittoveteen suolaa) ½ dl kurpitsan siemeniä 2 rkl mustia sesamin siemeniä 2 rkl sesam öljyä Keitä riisi ja lisää muut ainekset joukkoon. Jos haluat riisistä aterian sellaisenaan voit lisätä siihen joko purkkitonnikalaa tai grillattua broileria. Toimii myös risottona.
Kinkkukiusaus Muunnelma hra Janssonin kiusauksesta. Käyttettäessä saunapalvikinkkua vähennä lisättävän suolan määrää. 200 gr saunapalvikinkkua suikaloituna (tai soyappetit suikaleita kasvisliemeen imeytettyinä) 500gr Rainbow peruna-sipulisekoitusta ( pakaste ) 3dl kuohukermaa 2 dl juustoraastetta, esim emmental. 1 tl Rouhittua mustapippuria 1 tl suolaa
Lado vuokaan kerroksittain, vuoroin kinkkusuikaleita (tai kuivaksi puristettuja soijasuikaleita) ja peruna-sipulisekoitusta johon olet sekoittanut juustoraasteen. Yhdistä kerma ja mausteet, kaada seos vuokaan ja paista 200 asteisessa uunissa alalämmöllä 45-60 min, kunnes kerma on imeytynyt. Ota uunista ja anna vetäytyä n 15 min. Tarjoile salaatin kanssa. Todellinen energialataus. Säilyy jääkaapissa muutaman päivän.
Salattien kuningatar Tähän salaattin voi periaatteessa lisätä kaikkia varastoista löytyvia vihanneksia, laitan itse usein melonia tai viinirypäleitä tuomaan maukkautta ja lisäämään hiilihydraattipitoisuutta. Pähkinät voi jättää pois mikäli olet allerginen niille, siemenistä saa saman määrän kuitua , hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja sekä vesiliukoisia rasvoja. Ainekset 1 dl sipulin varsia tai pillisipulia 1 kokonainen kurkku 2 dl pieniä tai 3 isoa tomaattia 1 punainen tai vihreä paprika 1/2 hunajamelonia viinirypäleitä 2 rkl mustia sesamsiemeniä 2 rkl kurpitsan siemeniä 2 rkl auringonkukan kuorittuja siemeniä 1 dl maa- tai cashewpähkinöitä, suolapähkinöitä Määrät ovat noin määriä ja minkä tahansa aineksista voi jättää pois. Mikäli teet suuremman määrän ja säilytät sitä jääkaapissa, kannattaa lisätä salaattiin soijahiutaleita, jotka imevät nesteen. Näin salaatti pysyy raikkaana. 100 gr Soyappetit-hiutaleita sisältää 45 g proteiinia.
Soyalla terästetty bostonbulla Taikina: 6 dl maitoa 50 g hiivaa 1 1/2 tl suolaa 1 dl sokeria 2 tl kardemummaa (1 muna) 7 1/2 - 8 1/2 dl vehnäjauhoja, joista 2 dl voi korvata Soyappetit-jauhoilla. Huomioi tällöin lisänesteen tarve! Kts. ohjeet pussin kyljessä. 200 g voita Täyte: n. 100 g voita runsaasti kanelia runsaasti sokeria tai Stevia-makeutusainetta. Lämmitä maito/vesi kädenlämpöiseksi (n. 37 asteiseksi), liota hiiva nesteeseen. Sekoita joukkoon kananmuna, sokeri, kardemumma ja suola sekä vähitellen vehnäjauhot. Lisää loppuvaiheessa pehmeä voi. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin puoli tuntia. Kauli sen jälkeen isoksi tasaiseksi levyksi jauhotulle alustalle ja levitä taikinalevylle ensin voi sitten kaneli ja sokeri. Kääri yhdeksi rullaksi ja leikkaa n 4n sormen levyisiä pätkiä rullasta. Aseta rullat pystysuoraan uunivuokaan, anna nousta puolisen tuntia ja paista 180 asteessa n 40 min. Kokeile puutikulla uunivuoan keskeltä bostonpullan kypsyyttä. Älä paista liian kuivaksi!
Testausta toimivuuden ja todellisen tarpeen näkÜkulmasta
TRX suspension trainer Tällä helposti varastoitavalla apuvälineellä on multimahdollisuudet kehon stabiloivien lihasten harjoitteluun. Lisätietoja: trxfinland.fi ”TRX on monikäyttöinen ja helposti mukana kuljetettava harjoitusväline joka soveltuu erinomaisesti hartiarenkaan, selän ja lantiorenkaan lihastuen vahvistamiseen. Harjoitevalikoima on erittäin laaja ja pienillä muutoksilla suoritustekniikassa ja TRX säädöissä voidaan harjoitteet kohdentaa yllättävän tarkasti juuri halutuille alueille. TRX harjoittelu soveltuu muutaman viikon totuttelun jälkeen terveille ja laajasti liikuntaa harrastaneille videoista saatavan opastuksen ja esimerkiksi harjoituskumppanin antaman palautteen turvin. Kapean harjoitustaustan omaaville ja tuki- ja liikuntaelinoireisille suosittelen harjoittelun aloittamista opastetusti joko pienryhmässä tai yksilöllisesti liikunnan alan ammattilaisen seurannassa.” Janne Soininen, Fysiatrian erikoislääkäri
Kinesioteipit Olen käyttänyt ammatissani kinesioteippausta jo jonkin aikaa ja huomannut teippimateriaalien laaduissa selkeitä eroavaisuuksia. Teipin värillä ei ole väliä, sen sijaan eri valmistajien tuotteilla on huomattavia paksuuden, liimapinnan ja pysyvyyden eroja. Myös hintahaitari on suuri. Tässä ensimmäisenä hintavertailua. Tulen myöhemmässä vaiheessa kertomaan kyseisten teippien ominaisuuksista teipatessa sekä käytössä ja pysyvyydessä. 1. Valmistaja / kauppanimike 2. Ostopaikka 3. Määrä 4. Saatavat värit 5. Hinta ovh. 1. Mueller, Kinesiology tape 2. Intersport 3. 5 m x 5 cm 4. pinkki, beige, musta 5. n. 13 e
1. Ares, Kinesiology Tape 2. accupuncture-sales.com 3. 5 m x 5 cm 4. keltainen, pinkki, turkoosi 5. 99 e
1.Kinesio Tex Gold 2. Kinesioteippishop 5 m x 5 cm 3. beige, pink, turkoosi, musta 4. 21 e 5. KinesiotapeShop
1. Sarasa, Kinesiologytape 2. acupuncture-sales.com 3. 5 m x 5 cm 4. beige, pink, turkoosi 5. 8.91 e
2. Kinesioteippishop 3. 5 m x 5 cm 4. beige, pink, turkoosi, musta 5. 14.95 e
1. NittoDenko 2. K-active Sport Medical Finland 3. 5 m x 5cm 4. beige, vihreä, pinkki, turkoosi 5. 19.95 e
1. Asiamed, KinesiologyTape 2. accupuncture-sales.com 3. 5 m x 5 cm 4. beige, valkoinen, turkoosi, punainen, pinkki, vihreä, keltainen, musta 5. 4.30 e
1. NittoDenko herälle iholle, lapsille) 2. K-active Sport Medical Finland 3. 5m x 5cm 4. beige 5.15.15 e
Urheilurintaliivit: Shockabsorber Seuraavat tukitason 3 sekä tukitason 4 urheiluliivit on testattu erikseen mainitsemissani lajeissa. Tukitaso 3 (kevyt liike, myös sivuttainen. esim tanssi, hiihto, golf, miekkailu) Malli “Plunge Shape” B4395 Käytössäni työssä (fysioterapia), harjoitellessani urheiluammuntaa sekä rullaluistellessani sauvojen kera.. • Loistava materiaaliltaan, takaosa hengittävää verkkoa. Syvään uurrettu malli, joka toimii myös siistien arkivaatteiden alla. • Tukee rintoja ja parantaa ryhtiä antamalla kevyttä tukea selän puolelle, aktivoimalla trapezius -lihaksen toimintaa. • Olkaimet pehmeät, eivätkä uppoa hartioiden “lihaan”. Suosittelen “Plunge Shape” -mallia kevyehköön liikkumiseen, mm. sauvakävelyyn ja sellaisiin harrastuksiin, jossa torson alueelle tulee kevyttä rotaatiota (kiertoa). Vaatii pientä näppäryyttä oppia hakasten kiinnittäminen, sillä ne sijaitsevat sivuilla, eikä suuripovinen välttämättä näe kylkeänsä. Malli sopii sekä normaalikokoiselle rinnalle että runsaspovisille naisille. Saatavilla koot 70-85 B-DD.
Malli “Flexi Wire” B5063 Eniten kevyessä liikunnassa käyttämäni malli, jota voi käyttää kahdella tavalla; joko olkaimien ns. takanipsu kiinnitettynä (esim. työni vaatimassa reippaassa liikunnassa) tai olkaimia säätämällä ja nipsu auki, jolloin näistä liiveistä löytyy riittävä tuki. Liivi ei myöskään pilkota pikkumustaan pukeutuneena ja antaa sopivaa tukea tanssilattiallakin vipeltämiseen. Mallin etuna on täysi etusaumattomuus, jolloin se sopii myös ns. kunnollisen tuen antavina t-paitaliiveinä. Etuosa uurrettu sopivan matalaksi, tuen siitä kärsimättä. Olkaimet pehmeät ja riittävän leveät. Ilman takanipsun kiinnitystä olkaimet asettuvat solisluun ulkohartian reunaan, joka tuntuu mukavalta. Jos taas olkaimien takanipsun kiinnittää crossback -asentoon, siirtyy olkain hartian keskikohdalle ja malli tuntuu enemmän urheiluliiviltä. Materiaali pitää ihon kuivan tuntuisena hikisessäkin menossa. Testattu työvoimistelun lisäksi miekkailussa, jossa toimi ja antoi tukea erinomaisesti olkaimien takakiinnityksen ollessa kiinni. Helppo pukea päälle. Hakasten kohdalla ihoa vasten asettuva alusmateriaali pehmeä ja onnistunut. Mallista löytyy kokoja aina rintaville asti, koot 65-85 B-F.ja onnistunut. Mallista löytyy kokoja aina huomattavan rintaville asti 65-85 B-F
Tukitaso 4 (suuri liike, pystysuora liike tai kahdeksikko, esim. Juoksu, hyppiminen, ratsastus, aerobic) Malli “Run” B5044 Rankkaan harjoitteluun, kuten kimmoisuus -hyppyharjoitteet, juoksu ja ratsastus, joissa kaikissa osoittautunut täysin lyömättömäksi. Rinta pysyy reilusti tuettuna mukavuuden kärsimättä eikä hytky edes ratsastustunneilla. Olkainten säätö kannattaa aluksi asettaa tiukaksi ja lisätä pituutta käyttökokemuksien mukaan. Olkaimet ovat taivaallisen leveät ja pehmeät jakaen paineen laajalle alueelle. Materiaali tuntuu päällä jöpäkältä, mutta käyttömukavalta. Sisävuoraus saumaton ja sileän tuntuinen. Näitä liivejä suosittelen liikuntaan sekä normaali- että suuririntaisille ja niille, joilla rintaimplantit/silikonisuurennukset. Pukeutuminen näihin urheiluliiveihin vaatii totuttelua, joka varmasti maksaa vaivan. Olkaimien yläkiinnityksen kiinnittämiseen kesti tovi tottua, samalla kun käsien liikerata laajeni. Aluksi olin varma, että liivit olivat rinnanympärykseltään liian tiukat, mutta käyttö osoitti ammattitaitoisen myyjän olleen oikeassa. En kaivannut yhtään lisäsenttiä ympärykseen näitä käyttäessäni. Käytössäni ovat sekä mustat että valkoiset liivit, joista mainittava, että valkoinen on säilyttänyt puhtaanvalkoisen värinsä huolimatta huomattavasta määrästä pesukertoja. Kokoja saatavana niin suuremmalle povelle kuin pienille rinnoillekin, 65-80 A sekä 65-85 B-F. Suosittelen myös teini-ikäisille, joiden povi on kehittyvässä vaiheessa. Tuki on vertaansa vailla ja liivit mukavat.
Lisää tietoa näistä liiveistä maahantuojan sivuilta: shockabsorber.fi