VUOSIKATSAUS 2013
MONIKA-NAISET LIITTO RY Monika-Naiset liitto ry on sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, joka edistää maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvoista asemaa ja osallisuutta Suomessa ja ennaltaehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Liitto toimii jäsenyhdistystensä yhdyselimenä tukien jäsenjärjestöjensä toimintaa. Liitto toimii asiantuntijana, kouluttaa, tiedottaa ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Monikulttuurisen henkilöstön ansiosta asiakkaita voidaan palvella useilla eri kielillä.
MONIKA-NAISET LIIT TO RY:N VUOSI 2013 04 YLEISTÄ 08 YHTEISTYÖKUMPPANIT 12 VAIKUT TAMIS- JA ASIANTUNTIJATYÖ 13
VOIMAVARAKESKUS MONIKA 16 TURVAKOTI MONA 18 MONINAISTEN TALO 20 SALOS-PROJEKTI 23 OSAAVAT NAISET -PROJEKTI 25 MUUT PROJEKTIT 2013 27 EU-PROJEKTIT 28
TALOUS 30 TULOSLASKELMA JA TASE 31 TILINTARKASTUSKERTOMUS 32
GRAAFINEN SUUNNIT TELU JA TAIT TO: DESPINA SFAKIOTAKI JA PIRJO SOHLO
Monika-Naiset liitto ry:n vt. toiminnanjohtaja Jenni Tuominen
Monika-Naiset liitto ry:n vuosi 2013 Vuosi 2013 oli Monika-Naiset liitto ry:n 14. toimintavuosi. Siihen mahtui sekä tuttua perustoimintaa että uuden kehittämistä. Työtämme haastoi yhdistyksen tiukka taloustilanne ja säästöjä ja leikkauksia jouduttiin tekemään kaikissa yksiköissä. Määrätietoinen työ talouden vakauttamiseksi tuotti kuitenkin hyvää tulosta ja taloustilanne tasapainottui merkittävästi loppuvuotta kohti.
rooliamme jäsenjärjestöjen yhteenliittymänä. Kertomusvuonna toiminnassamme oli mukana 11 maahanmuuttaja- ja monikulttuurista työtä tekevää järjestöä. Laitoimme alulle jäsenjärjestötoiminnan uudistamisen, jonka hedelmiä korjataan tulevana vuonna. Tarkoituksena on tarkemmin kartoittaa jäsenistön tarpeita ja sen mukaan kehittää ja aktivoida yhteistyötä.
Niukoista resursseista huolimatta yksiköiden toimintaa toteutettiin pääosin suunnitellun mukaisesti. Toiminnan hyvät tulokset - joista tästä vuosikatsauksesta voit tarkemmin lukea - kertovat myös siitä, että työyhteisössä asiat ovat toimineet. Vaikka työtä oli paljon ja se oli sisällöllisesti kuormittavaa, sitä tehtiin sitoutuneesti ja siinä oli ”hyvä imu”. Näin todettiin myös vuoden aikana Diacorilla teettämissämme työterveys- ja työhyvinvointiselvityksissä. Selvitysten tulokset olivat rohkaisevia ja osoittivat, että henkilöstöllä oli hyvä työvire ja työpaikalla oli positiivinen ja toisia tukeva yhteishenki.
Rakenteita vahvistettiin myös hankkimalla uusia sähköisiä järjestelmiä taloushallinnon, asiakastyön ja koko toiminnan seurannan tueksi. Sähköisillä työkaluilla voidaan sujuvoittaa ja tehostaa työprosesseja ja ennen muuta niistä saadaan uusia työkaluja työn dokumentointiin ja toiminnan tulosten näkyväksi tekemiseen. Järjestöömme on vuosien aikana kertynyt iso määrä osaamista ja tietoa ja tulevaisuuden tavoitteena onkin avata tätä aarrearkkua paremmin niin toiminnan rahoittajille kuin sidosryhmille. Tätä tarkoitusta varten käynnistimme vuoden aikana myös viestinnän kehittämistyön: avasimme blogin, aktivoiduimme sosiaalisessa mediassa ja kerroimme toiminnastamme niin tiedottein kuin antamalla haastatteluja medialle.
Vuoden aikana teimme tiivisti töitä myös organisaation rakenteiden selkeyttämiseksi. Yksiköiden johtajien eli esinaisten roolia oman toimialueensa asiantuntijoina ja tiiminvetäjinä vahvistettiin. Osana rakenteiden selkeyttämistä liiton säännöt päivitettiin ja tarkensimme
4
Vuosi muistutti meitä kohderyhmän tarpeesta nousevan järjestölähtöisen toiminnan merkityksestä. Kun
Kuva: Yksi vuoden kohokohta oli toukokuussa kun Monika-Naiset liitto ry sai Vuoden Kristiina 2013 -palkinnon pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta feministisestä työstä maahanmuuttajanaisten aseman parantamiseksi Suomessa.
peruspalveluissa on kiire, organisaatiot uudistuvat ja palvelut sähköistyvät, tarvitaan paikkoja, joissa sosiaalityötä tehdään kiireettä ja kasvotusten. Sellainen toimija me tahdomme olla jatkossakin, lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. Asiakaskunta tuli yli 60 eri maasta ja joukkoon mahtui niin vakavan väkivallan uhan, mielenterveysongelmien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin luku- ja kirjoitustaidottomuuden vaikeuksien kanssa painiskelevia naisia. Työn moninaisuus haastaa meitä kehittymään jatkuvasti.
Kiitän toiminnan rahoittajia ja hyviä yhteistyökumppaneitamme, joiden kanssa oli ilo tehdä työtä yhteisten asioiden äärellä. Erityisen kiitoksen ansaitsee aktiivinen hallituksemme ja monien muutosten ja paineiden keskellä työtään rauhallisesti ja ammattitaitoisesti tehnyt henkilöstö. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä matkaa tuleviin vuosiin.
Vuoteen mahtui isoja työvoittoja: Turvakoti Mona siirtyy vuoden 2014 alusta Helsingin kaupungin järjestöavustuksen piiriin. Muutos helpottaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua - vaikka seuraava vuosi saattaakin tuoda jälleen uusia muutoksia turvakotitoiminnan siirtyessä kunnilta valtion rahoittamaksi. Myös MoniNaisten Talo -toiminta sai vakiintuneemman rahoituspohjan, kun RAY myönsi sille Ak-avustuksen Helsinkiin. Työvoittoon ei kuitenkaan ylletty Kemissä, jonne emme onnistuneet saamaan jatkorahoitusta alueelliseen työhömme. Tuleva vuosi näyttää, miten toiminnan pohjoisessa nyt järjestämme.
Monika-Naiset liitto ry:n vt. toiminnanjohtaja
Jenni Tuominen
5
Kuva: Viranomaisyhteistyötä - Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan poliisit tutustumassa työhömme.
Kuva: Naisten Koulu -projektissa Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston suomen kielen opettaja jalkautui MoniNaisten Talolle.
6
Kuva: MoniNaisten Talolla järjestettiin monikulttuurinen liikunta- ja terveystapahtuma Terve Nainen! yhteistyössä Monaliiku ry:n, SPR:n ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa kesäkuussa.
7
Yleistä
Puheenjohtajan terveisiä Vuosi 2013 oli kasvun ja kehittymisen aikaa Monika-Naiset liitossa. Huolimatta talouden haasteista pystyimme palvelemaan asiakaskuntaa laadukkaasti ja toimimaan asiantuntijoina maahanmuuttajanaisten asemaa koskevissa kysymyksissä. Kehityimme ja vahvistuimme kirkastamalla ydintehtäväämme, joka on väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten auttaminen. Tätä työtä tuemme kotouttavalla toiminnalla. Työn substanssi on haastavaa ja arkinen auttamistyö usein raskasta. Tästä syystä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja työssä jaksamiseen panostaminen olivatkin tärkeitä teemoja koko vuoden ajan. Hallituksen puheenjohtajana haluan kiittää Monika-Naiset liiton työntekijöitä arvokkaasta työstään maahanmuuttajanaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseksi. Olen kokenut suurta iloa olla mukana työssä sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa maahanmuuttajanaisten ääni kuuluu. Nasima Razmyar
Hallitus Hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar
Liiton hallituksessa vuonna 2013 toimivat puheenjohtaja Nasima Razmyar, varapuheenjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen sekä jäseninä Jukka Mäki, Tuija Kaasalainen, Mania Alkhatib, Anna-Vohlonen-Cordóva, Veli Hukkanen ja Kaisla Löyttyjärvi. Hallituksen esittelijänä toimi vt. toiminnanjohtaja Jenni Tuominen ja sihteerinä Anastasija Kamali. Hallitus kokoontui toimintavuonna yhteensä seitsemän kertaa. Lisäksi järjestettiin kaksi sääntömääräistä vuosikokousta.
Liiton jäsenistö Liiton jäsenkunnan muodosti yhteensä 11 jäsenjärjestöä ja noin 100 henkilöjäsentä. Jäsenjärjestöt olivat: • Amucorf ry • Empowerment of African Women • Irakin Naisten Yhdistys ry • Mimosa ry • Monaliiku ry • Non-Residential Nepali Association • Omega ry • Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry
8
• Suomi-Syyria Ystävyysseura ry • Wadajir ry Lisäksi kannatusjäseneksi liittyi Svenska Kvinnoförbundet i Sörnäs. Vuoden aikana uudistettiin jäsenjärjestöstrategiaa ja jäsenrekisteriä päivitettiin. Sääntöuudistuksessa jäsenjärjestöjen rooli kirkastui. Uusien sääntöjen mukaan liitto toimii jäsenyhdistystensä yhdyselimenä ja kehittää yhteistoiminnan muotoja maahanmuuttajataustaisten naisten aseman parantamiseksi ja heidän edustamiensa järjestöjen tukemiseksi. Useimmat liiton jäsenjärjestöt ovat pieniä, vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä. Monet kaipaavat tukea toimintansa kehittämiseen. Lisäksi maahanmuuttajanaisten aseman ja maahanmuuttajayhteisöjen arjen esille tuominen on koettu tärkeäksi yhteiseksi tavoitteeksi. Jäsenjärjestöt toimivat usein siltoina oman etnisen ryhmänsä ja jäsenistönsä luokse. Jäsenjärjestöyhteistyössä on tiedotettu liiton tarjoamista palveluista ja siten tuettu jäsenyhdistysten toimintaa. Vuoden aikana etsittiin uusia tapoja jäsenjärjestöjen tukemiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi ja tiiviimpi yhteistyö käynnistyykin vuoden 2014 alussa.
Toimintayksiköt
Työhyvinvointi ja työsuojelutoiminta
Monika-Naiset liitto ry:n toimintaa toteutettiin vuonna 2013 neljän toiminnallisen yksikön alla: ydintoimintaa eli väkivallan uhrien tuki- ja auttamistyötä tehtiin Voimavarakeskus Monikassa ja Turvakoti Monassa ja kotouttavaa työtä MoniNaisten Talossa, jonka osana toimivat myös Osaavat naiset- ja Naisten Koulu -projektit. Talouden, kehittämisen ja viestinnän toiminnot sijoittuivat hallintoyksikköön.
Työterveyden palvelut ostettiin pääkaupunkiseudulla Diacorista, Mikkelissä Terveystalosta ja Kemissä Kemin työterveysasemalta. Henkilöstön työnohjaus järjestettiin Sosionovan ja Marko Lumberg TMI:n kanssa. Kemissä työnohjausta järjesti TMI Sinikka Hilmola ja Mikkelissä Kriisikeskus.
Tilat Liiton keskustoimisto sijaitsi Helsingissä ja aluetyötä tehtiin Vantaalla, Mikkelissä ja Kemissä. Kertomusvuoden aikana sekä hallinnon yksikkö että MoniNaisten Talo -toiminta muuttivat Helsingin Kinaporinkadun kiinteistössä pienempiin tiloihin. Kertomusvuotta varjostivat tiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat. Niiden takia Kinaporinkadun tilat irtisanottiin marraskuussa ja käynnistettiin uusien tilojen etsiminen.
Henkilöstö Liitto työllisti vuoden aikana keskimäärin 31 työntekijää, joista 22 kokoaikaista ja yhdeksän osa-aikaista. Liitto tarjosi aktiivisesti työelämävalmennus- ja työharjoittelupaikkoja: työelämävalmennuksessa oli kahdeksan ja työharjoittelijoita 24. Henkilöstö oli monikulttuurista ja sen ansiosta asiakastyötä pystyttiin tekemään useilla eri kielillä.
Keväällä toteutettiin Työterveys- ja työhyvinvointikyselyt koko henkilöstölle. Tulokset olivat hyvät ja monelta osin Suomen keskiarvoa paremmat. Erityisesti työhyvinvoinnin osalta oli tapahtunut näkyvää kehitystä viime vuoteen verrattuna. Tulokset osoittivat, että koemme työn iloa ja yhteistyö työpaikalla toimii. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat työsuojeluvaltuutettu Anastasija Kamali, Bassma Chaoki, Ljudmila Putkinen, Jekaterina Tanttu, Erika Vassiljeva, Venla Vuohelainen ja Ljudmila Putkinen. Työsuojelutoimintaa johti vt. toiminnanjohtaja Jenni Tuominen. Tärkeä osa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämistä olivat yhteiset kokoontumiset ja virkistäytymiset.
Henkilöstön koulutus Henkilökunta osallistui vuoden aikana useisiin oman toimialueen koulutuksiin, joissa ylläpidettiin ja syvennettiin tieto-taitoa. Yhteisiä sisäisiä koulutuksia järjestettiin kaksi: Syrjinnästä ja ihmiskaupasta (2.9.2013, kouluttajana Vähemmistövaltuutetun toimisto) ja Maahanmuuton ajankohtaisista kysymyksistä (16.9.2013, kouluttajana Maahanmuuttovirasto).
Kuva: Monika-Naiset liitto ry:n henkilöstön kehittämispäivää vietettiin elokuussa Villingin saarella.
9
Toiminnan rahoitus Liiton toimintaa vuonna 2013 rahoittivat: Raha-automaattiyhdistys : • Yleisavustus järjestön valtakunnalliseen toimin- taan • Ak-avustus Voimavarakeskus Monikan toimintaan • C-avustus MoniNaisten Talo –konseptin alueellis- tamiseen • C-avustus Salaisessa osoitteessa toimivan turvako- tiverkoston kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö: • Yleisavustus järjestön valtakunnalliseen toimin- taan • Erityisavustus MoniNaisten Talon kerhotoimintaan
jektin toimintakuluihin • Stiftelsen 7:nde Mars Fonden: MoniNaisten Talon lapsityöhön • Zonta Club of Helsinki IV: lahjoitus järjestön toi- mintaan EU-rahoitus: • EU ISEC-ohjelma: STOP Traffick!, ihmiskaupan uhri- en tarjoamien seksipalvelujen kysynnän vähentä- miseksi • EU Daphne-ohjelma: Speak Out!, naisiin kohdistu- van väkivallan vähentämiseen • EU Grundtvig-ohjelma: Forward, maahanmuutta- ja naisten työllistymisen tukemiseen
Kehittämisalueet: sähköiset järjestelmät, viestinnän kehittäminen
Helsingin kaupunki: • Sosiaali- ja terveyslautakunta: MoniNaisten Talon ja Voimavarakeskuksen toimintakuluihin • Henkilöstökeskus: tukihenkilökoulutuksen järjes- tämiseen • Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto neu- vottelukunta: sähköisen työkalun hankkimiseen Muut kaupungit: • • •
Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta: Voimavarakeskus Monikan aluetyöhön Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta: Voimavarakeskus Monikan aluetyöhön Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta: MoniNaisten Talon aluetyöhön
Muut avustukset / lahjoitukset: • Uudenmaan ELY-keskus: Osaavat naiset -projektin toimintakuluihin • Opetushallitus: Naisten Koulu -projektin toiminta kuluihin • Lions Helsinki Cosmopolitan: Naisten Koulu -pro-
Kuva: Kemin MoniNaisten Talon aluekoordinaattori Viktoria Karvonen puhumassa MoniNaisten Talo alueilla -projektin päätösseminaarissa lokakuussa.
10
Vuoden yhtenä tavoitteena oli kehittää toiminnan sähköistä seurantaa. Tätä kehittämistyötä tehtiin Tulokset näkyviksi! -projektissa. Järjestelmiä kilpailutettiin ja vertailtiin huolellisesti. Alun perin haettiin järjestelmää, joka tukisi sekä asiakastiedon keräämistä että viestintää, mutta mikään järjestelmä ei yksinään pystynyt palvelemaan koko tavoitetta. Sosiaalialalle räätälöity Sofia CRM –ohjelmisto hankittiin vuoden lopussa. Siirtyminen sähköiseen asiakastietojärjestelmään paitsi helpottaa asiakastyötä, myös tekee tilastoinnista järjestelmällisempää. Tämän kehittämistyön hedelmiä poimitaan ensi vuoden tilastoinnissa, kun suuria asiakasmääriä ja heihin liittyviä tietoja ei tarvitse enää laskea käsin. Viestinnän sähköisten työkalujen hankinta sai siirtyä seuraavalle vuodelle. Lisäksi vuoden aikana hankittiin ohjelmisto taloushallinnon seurannan tueksi sekä työajan seurannan ohjelmisto Turvakoti Monassa.
Vapaaehtoistoiminta
Tukiasumistoiminta
Vapaaehtoistoiminta oli aktiivista. Vapaaehtoiset vetivät ryhmiä MoniNaisten Talolla ja toimivat asiointiapuna ja tukihenkilöinä väkivaltatyön yksiköissä. Aktiivisia vapaaehtoisia oli 60. Uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin Anna aikaa –messuilta ja Maailma kylässä –tapahtumista, uusien vapaaehtoisten infotilaisuuksia järjestettiin kaksi, 19.2. ja 28.5.
Monika-Naiset liitto tarjoaa tuettua asumista turvakotijakson jälkeen. Tukiasumistoimintaa koordinoi Voimavarakeskus. Vuonna 2013 liitolla oli käytössään 19 tukiasuntoa. Asunnot omistaa Y-säätiö ja liitto toimii niiden jälleenvuokraajana. Tukiasumistoiminnasta vastaa tukiasumistoiminnan koordinaattori ja häntä avustavat koulutetut tukihenkilöt.
Tukihenkilökoulutus järjestettiin 17.9-19.11. 40 tuntia laajan tukihenkilökoulutuksen kouluttajina toimi sekä Monika-Naiset liiton omia että vierailevia asiantuntijoita. Koulutuspalaute oli erittäin positiivista ja osallistujat kokivat saaneensa erinomaiset valmiudet vaativaan vapaaehtoistyöhön väkivaltaa kokeneen maahanmuuttajanaisen tukihenkilönä.
Tuetun asumisen tärkein kohderyhmä ovat maahanmuuttajanaiset ja heidän lapsensa, jotka tarvitsevat apua ja tukea arjesta selviytymisessä ja psykososiaalista tukea. Asiakkaille tarjotaan tukea ja apua mahdollisuuksien mukaan heidän omalla äidinkielellään.
Kuva: Uudet tukihenkilöt 2013 yhteiskuvassa kouluttaja Nadja Anttosen ja vt. toiminnanjohtaja Jenni Tuomisen kanssa
Yksilökohtaista palvelusuunnitelmaa tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa kootaan monialainen työryhmä, jossa ovat mukana sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, neuvola ja muut apua tarjoavat tahot.
Kuva: Englannin kielen kerho MoniNaisten Talolla
11
Yhteistyökumppanit Järjestöjen välistä yhteistyötä tehtiin aktiivisesti osallistumalla järjestökumppaneiden ohjaus- ja johtoryhmiin ja olemalla mukana verkostoissa. Yhteistyötä tiivistettiin keskinäisillä tapaamisilla ja yhteisillä aiesopimuksilla. Järjestöverkostoja ja yhteistyökumppaneita jäsenjärjestöjen lisäksi olivat:
• Metropolia AMK • Mikkelin kaupungin maahanmuuttotoimisto • Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki Mimosa ry • MoniHeli ry • Naisasialiitto Unioni
• Amnesty Suomen Osasto
• Naisjärjestöjen Keskusliitto
• Demarinaiset
• Naisten Linja ry
• Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus
• Emmaus ry
• Pääkaupunkiseudun turvakoti ry
• Ensi-ja turvakotien liitto ry
• Poliisiammattikorkeakoulu
• Exit ry
• Pro-tukipiste
• Familia Club ry
• Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry
• Fida Lähetystori
• Rikosuhripäivystys
• Helsingin Tulkkikeskus
• Sininauhasäätiö
• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä/ Joutsenon vastaanottokeskus
• SOL Palvelut Oy
• Ihmisoikeusliitto ry • IIRIS PRO • Kalliolan Nuoret ry • Kehitysyhteistyön Palvelukeskus • Kemin kaupungin Silmu -hanke • Kemin kriisikeskus Turvapoiju ry • Kriminaalihuollon tukisäätiö
12
• Sovinto ry • Suomen Kuntaliitto • Suomen Mielenterveysseura ry • Suomen Pakolaisapu ry • Suomen Pakolaisneuvonta ry • Suomen Punainen Risti • Väestöliitto ry
• Kohtaamispaikka Myyrinki
• Vähemmistövaltuutetun toimisto / Kansallinen ihmiskaupparaportoija
• Laurea AMK
• Vantaan aikuisopisto
• Lions Helsinki Cosmopolitan
• Viola Väkivallasta vapaaksi ry
• Lyömätön Linja Espoossa ry / Miehen Linja
• Y-säätiö
• Marttaliitto ry
• Zonta Club of Helsinki IV
Vaikuttamis- ja asiantuntijatyö Liitto teki kertomusvuoden aikana aktiivisesti vaikuttamistyötä sekä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaan väkivaltaan että etniseen yhdenvertaisuuteen ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Työtä tehtiin osallistumalla asiantuntijatyöryhmiin, antamalla lausuntoja ja asiantuntijahaastatteluja. Erityisesti esille nostettiin väkivallan uhrien palveluiden ja erityisesti turvakotitoiminnan rahoitus, ihmiskaupan uhrien parissa tehtävän auttamistyön lainsäädännön ja auttamisverkoston kehittäminen sekä pakkoavioliittojen kriminalisointi osana Istanbulin sopimuksen ratifiointia.
Kuva: Macaon hallituksen Women’s Commision tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan toukokuussa
• Arki Sujuvaksi (Marttaliitto ry) • Lähisuhdeväkivallan sovittelun yhteistyö-, kehittämis- ja koordinointityöryhmä (Helsingin sovittelutoiminta) • Jenginuoret -hankkeen ohjausryhmä (Kriminaalihuollon tukisäätiö) • Jade–projektin ohjausryhmä (Kantti ry) • Järjestöjen työryhmä Istanbulin sopimuksen ratifioimiseksi (Amnesty Suomen osasto) • Joku Raja työvaliokunta (Amnesty Suomen Osasto)
Työryhmät • Osallisena Suomessa kehittämisryhmä (Työ- ja elinkeinoministeriö) • Tane Sukupuoli ja valta –jaosto (Sosiaali- ja terveysministeriö) • Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työjaosto (Sisäasiainministeriö) • Uhripoliittinen työryhmä (Oikeusministeriö) • Ihmiskaupan uhreja koskevan lainsäädännön kehittämistä selvittävä ryhmä (Sisäministeriö) • Marak - moniammatillinen riskinarviointi (THL) asiantuntijaryhmä • Miehen Linjan kehittämisryhmä (Lyömätön linja Es- poossa ry)
• Paperittomat - verkosto (Pakolaisneuvuonta ry) • Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio (Nytkis ry) • Monikulttuurisen Tyttötyön asiantuntijaryhmä (Tyttöjen Talo) • Sopu-hankkeen ohjausryhmä (Kalliolan Nuoret) • Ihmiskauppatyön verkosto (Pro-tukipiste) • Siirtolaisuus- ja kehitystyöryhmä (Kehys ry) Kansainvälistä vaikuttamisyhteistyötä tehtiin toimimalla jäsenenä European Network for Migrant Women ENOMW -verkoston (EWL) Suomen edustajana sekä vaihtamalla kokemuksia ja asiantuntijatietoa kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin myös osallistumalla EU-projekteihin (s. 28-2).
13
Liitto antoi kertomusvuonna yhteensä kuusi lausuntoa:
Blogissa julkaistiin seuraavat tekstit:
• Maahanmuuton tulevaisuus 15.3.2013 (Sisäasiainministeriölle)
• Osaavia naisia työnhaussa
• Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi 24.5.2013 (Oikeusministeriölle) • Lausunto ihmiskaupan uhrien auttamisesta 28.10.2013 / Greta (Etnolle) • Lausunto hallituksen tasa-arvo-ohjelman väliraporttiluonnoksesta 23.10.2013 (Sosiaali- ja terveysministeriölle) • EN yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta 7.11.2013 (Sisäasiainministeriölle) •
Eriävä mielipide Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimuksen ratifiointia käsittelevän työryhmän mietintöön (Ulkoasiainmi- nisteriölle 27.3.2013)
Viestintä ja medianäkyvyys Liitto näkyi vuoden aikana mediassa hyvin ja positiivisesti. Yhteensä uutisia oli 20. Lisäksi annettiin kuusi tiedotetta. Toimittajat olivat aktiivisesti yhteydessä liittoon ja pyysivät neuvoja maahanmuuttajataustaisten haasteltavien etsimisessä. Viestinnän kehittäminen oli vuoden 2013 tärkeä tavoite. Vuoden aikana aktivoiduttiin sosiaalisessa mediassa: Monika-Naiset liitto ry:n blogi avattiin ja Facebookviestintää tehostettiin. Blogitekstejä vuoden aikana julkaistiin yhteensä 10. Facebook-tykkääjien määrä kasvoi noin 300:sta liki 600 tykkääjään.
Kuva: Osaavat naiset -projektikoordinaattori Heidi Hirvonen TE-keskuksessa järjestetyssä hankeinfossa
14
• MoniNaisten Talon Naisia - haastattelussa Lethi Thana • MoniNaisten Talon Naisia - haastattelussa Nahid Mahbub • MoniNaisten Talot - kotoutumista käytännössä • MoniNaisten Talot - haastattelussa Kokoh Okon • Toiminnan voimaa MoniNaisten Talolla - toimintaterapeuttiopiskelijan kokemuksia maahanmuuttajatyössä •
Kysynnän vähentämisen kautta tuloksiin seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvan ihmiskaupan vastaisessa työssä
• Osaavat naiset -hankkeen syysterveiset: tukea työnhakuun tarvitaan • Pakkoavioliittojen torjumiseksi tarvitaan lainsäädännön muutosta ja matalan kynnyksen palveluja • Lämminhenkistä perhetoimintaa Kemin MoniNaisten Talon äiti-lapsikerhossa Viestintää kehitettiin myös liiton esitteitä uudistamalla. Osaavat naiset –projektille suunniteltiin Palkkaa Osaava nainen! -postikorttikampanja. EU-projekteista tuotettiin kaksi julkaisua: Speak Out! Opas väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten itseapuryhmien vetäjille; toimitus Jekaterina Tanttu, Natalie Gerbert ja Pirjo Sohlo sekä Forward-projektista käsikirja ja työkalut ammattilaiskäyttöön, toimitus Suomessa Kirsi Moilanen, Pirjo Sohlo ja Heidi Hirvonen.
Seminaarit ja puheenvuorot tilaisuuksissa Kertomusvuonna järjestettiin aktiivisesti tilaisuuksia ja seminaareja ja pidettiin puheenvuoroja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Monika-Naiset liitosta myös käytiin aktiivisesti kouluttamassa mm. Poliisiammattikorkeakoulussa ja sosiaalialan oppilaitoksissa sekä yliopistoissa. Myös viranomaiskoulutuksia järjestettiin. Kouluttamassa käytiin yhteensä 35 kertaa.
• Forward-projektin loppukonferenssi Roomassa 29.11. • Forward–kumppanikokous ja loppukonferenssi Roomassa 27.-29.11. • Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunta 9.12.
Osallistuminen messuihin • Anna aikaa -tapahtuma 7.2.
Järjestetyt seminaarit
• Sosiaalifoorumi 20.4.
• Speak Out! -projektin päätösseminaari 29.1.
• Järjestöfoorum 29.5.
• Speak Out! –projektin tutkijaseminaari 26.2.
• Maailma kylässä 25-26.5.
• Speak Out! –projektin oppaan ja projektiraportin julkaisemiseen liittyvää pienoisseminaari 23.5.
Kansainvälinen vierailut
• Paneelikeskustelu maahanmuuttajanaisten työllisyydestä 20.4.
• MoniNaisten Talo –projektin loppuseminaari 24.10. • Forward-projektin kansallinen seminaari 28.10. • Yhteistyöseminaari Zonta - Kuinka tukea väkivaltaa kohdannutta lasta? 20.11.
• UM egyptiläisten viranomaisten vierailu 15.3. • Zofia Baldyga Foundation for Development Beyond Borders 17.5. • Franca Bimbi Padovan yliopisto, Italia 22.5. • IOM Moldova 27.9. • CBSS ihmiskauppatyöryhmän vierailu 9.10.
• Salos-projektin loppuseminaari 12.12.
• Puolalaiset naiskansanedustajat 4.12.
Puheenvuorot seminaareissa ja tilaisuuksissa
Palkinnot ja huomionosoitukset
• Speak Out! -seminaari 29.1. • Zonta-naisten seminaari 9.4. • Forward-kumppanikokous 16.-17.4. • Osallisena Suomessa -työpaja 19.4. • Luento naisiin kohdistuvasta väkivallasta Pietarissa 26.-27.4. • DIAK:n Kun ihminen on kaupan -seminaari 24.5.
• Vuoden Kristiina -palkinto Helsingin yliopiston suku - puolentutkimuksen oppiaineelta 21.5. • Työn Sankari -palkinto Turvakoti Mona / Ljudmila Kettunen Kulttuurikeskus Caisalta ja Moniheli ry:ltä 8.3. •
Osallistuttiin Tasavallan presidentin isännöimälle illalliselle Norjan kruununprinssi Haakonin vierailun kunniaksi 22.10.
• Mitä uutta Istanbulin sopimus tuo mukanaan? 27.5. • Forward-projektin kumppanikokous Vilnassa 16- 17.9. • KD-naisten seminaari ihmiskaupasta 5.10. • Mitä ostaa seksinostaja? -seminaari 29.10. • Feministifoorumi 2.11.
15
Voimavarakeskus Monika Voimavarakeskus tarjoaa matalan kynnyksen kriisiapua ja ohjaus- ja neuvontapalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsiperheille sekä toimii osaamiskeskuksena viranomaisille ja sidosryhmille. Kohderyhmä: pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneet maahanmuuttajanaiset lapsineen, tappouhkaukset, vainoaminen, pakkoavioliitto, kunniaan liittyvä väkivalta ja ihmiskauppa. V. 2013 yhteensä 587 asiakasta, jotka olivat kotoisin 61 eri maasta. Auttavaan puhelimeen (24/7, valtakunnallinen) tuli yhteensä 1 441 soittoa asiakkaalta, viranomaisyhteydenottoja oli 346.
Voimavarakeskuksen vuosi 2013 Kulunut vuosi Voimavarakeskuksessa oli työntäyteinen. Matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen tarjottiin kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Vantaalla. Akuuttikriisiavun lisäksi Voimavarakeskuksessa tarjottiin sekä pitkäaikaista yksilötukea ja mahdollisuutta osallistua vertaistukiryhmään eri kielillä. Lisäksi Voimavarakeskus koordinoi liiton tukiasumistoimintaa.
Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert
Apua tarvitsevat naiset ovat löytäneet Voimavarakeskuksen palvelut hyvin. Yhteydenottoja tulee ympäri Suomea ja joitakin myös ulkomailta. Merkittävä muutos tapahtuikin yhteydenottojen muodossa; sähköisten yhteydenottojen määrä moninkertaistui edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2013 jopa 96 naista asioi sähköpostin kautta. Tämä asettaa uudenlaisia tarpeita kehittää sähköisiä palveluja ja mahdollisuutta asioida verkossa, esimerkiksi chatin kautta. Näin pystyisimme paremmin tavoittamaan apua tarvitsevia naisia kaikkialla Suomessa. Asiakaskunta oli hyvin monikulttuurinen, asiakkaat olivat kotoisin yhteensä 61 eri maasta. Henkilöstön laajalle kieliosaamiselle oli siis tarvetta. Vuoden aikana saimme kieliresurssiin helpotusta, kun sovimme uudesta yhteistyömuodosta Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Jatkossa tulkkiopiskelijat tekevät opetukseen kuuluvat tulkkaustunnit Voimavarakeskuksessa.
16
Maahanmuuttajataustaisten väkivaltaa kokeneiden naisten auttaminen on monella tavalla haasteellista ja työ asettaa jatkuvasti uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Vuoden aikana yksi erityinen huolenaihe oli alaikäisten ja nuorten tyttöjen joutuminen pakkoavioliitoon. Vuositasolla Voimavarakeskuksessa tulee esille noin 20 pakkoavioliitoihin liittyvää tapausta, ja määrä on kasvamassa.
Yhteydenoton syy
Määrä
Eroasiat
154
Fyysinen väkivalta
272
Henkinen ja sanallinen väkivalta
358
Huoltajuuskiista
97
Ihmiskauppa tai sen epäily
26
Näemme erittäin tärkeänä, että myös Suomessa ongelmaan kiinnitetään huomiota. Nostimme pakkoavioliittoihin liittyviä haasteita esille ulkoasiainministeriön koordinoimassa CAHVIO–työryhmässä, joka selvitti Istanbulin sopimuksen ratifioinnin reunaehtoja Suomessa. Nykyinen lainsäädäntö ei mielestämme ole riittävä, mikä tekee pakkoavioliittotilanteisiin puuttumisesta erittäin vaikeaa. Tällä hetkellä Suomessa ei myöskään ole asianmukaista ohjeistusta eikä tarvittavaa osaamista tunnistaa ja tukea nuoria pakkoavioliittotilanteissa. Mm. lastensuojelun työntekijät, opettajat ja koulukuraattorit ovat meihin yhteydessä ja pyytävät neuvoja miten toimia tilanteissa, joissa tyttö kertoo pakkoavioliiton uhasta. Aiheesta annettiin myös lukuisia haastatteluja medialle.
Kunniaan liittyvä väkivalta tai sen uhka
40
Lapsikaappaus tai sen uhka
11
Voimavarakeskuksen asiantuntijuus ihmiskaupan uhrien auttamisessa on huomattu laajalti. Tämä näkyi vuoden aikana mm. viranomaisten konsultaatiopyyntöjen lisääntymisessä ja monenlaisissa aiheeseen liittyvissä luennointi- ja haastattelupyynnöissä. Käytännön työstä kertynyttä osaamista ihmiskauppaan liittyen levitettiin aktiivisesti myös työryhmissä. Olimme mukana järjestöedustajana esimerkiksi sisäasiainministeriön koordinoimassa Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön kehittämisen työryhmässä.
Väkivallalla uhkaaminen
Lastensuojeluasia
130
Lähestymiskielto
39
Maahanmuutto-/ oleskelulupa-asiat
117
Mielenterveysasia
127
Pakkoavioliitto tai sen uhka Rikosasia vireillä
16 105
Seksuaalinen väkivalta
48
Taloudellinen väkivalta
94
Tappouhkaus
41
Lapseen kohdistuva väkivalta Muut asiat
141 72 414
ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA Voimavarakeskuksen tilastot v. 2013
Kertomusvuonna Voimavarakeskuksessa oli 26 tapausta, jossa oli viitteitä ihmiskauppaan tai lähirikoksiin. Vaikka ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja auttamistyöstä on tullut kiinteä osa Voimavarakeskuksen toimintaa, ei siihen edelleenkään ole korvamerkittyä resurssia budjetissamme. Uhrien tunnistamis- ja auttamistyö on erittäin vaativaa ja työ sitoo helposti merkittäviä henkilöstöresursseja. Tulevana vuonna on edelleen vaikutettava päättäjiin ja rahoittajiin ihmiskaupan uhrien auttamistyön resursoimiseksi. Natalie Gerbert
ASIAKKAIDEN LAPSET
Voimavarakeskus Monikan johtaja
17
Turvakoti Mona Vuonna 2004 perustettu Turvakoti Mona on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville maahanmuuttajanaisille ja -lapsille. Se on ainoa Suomessa toimiva turvakoti, jonka osoitetta ei turvallisuussyistä ole julkisesti ilmoitettu. Turvakodin henkilöstö on monikulttuurinen ja asiakkaita palvellaan useilla eri kielillä. Turvakoti Monan täyttöaste vuonna 2013 oli 95 %. Turvakodissa oli kertomusvuonna asiakkaana 82 naista ja 74 lasta.
Turvakoti Monan vuosi Turvakoti Monan vuosi oli vaihteleva ja tapahtumarikas. Suuri muutos tapahtui loppuvuodesta, jolloin haettiin järjestöavustusta Helsingin kaupungilta. Elettiin jännittäviä aikoja, ja loppuvuodesta tulikin myönteinen päätös: toiminta helsinkiläisten osalta jatkuisi seuraavana vuonna ilman edellytystä maksusitoumuksesta. Vuoden 2013 yksi suurimpia ilonaiheita oli median kasvava kiinnostus Turvakoti Monaa kohtaan. Tämän taustalla oli A-studion tekemä haastattelu, jossa turvakodin asiakas kertoi omista kokemuksistaan ensimmäistä kertaa julkisuuteen. Samassa yhteydessä kerrottiin turvakodin toiminnasta, turvakodin tunnettuus ympäri Suomea parani hetkessä. Vuonna 2013 turvakodissa olikin paljon viranomaisvierailuja niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Turvakoti Monan johtaja Ljudmila Kettunen
Vuoden 2013 kohokohtia olivat myös Turvakoti Monan työlle annetut tunnustuspalkinnot. Keväällä 2013 Monika-Naiset liitto sai Vuoden Kristiina –palkinnon, jossa Turvakoti Mona erityisesti mainittiin, lisäksi Caisan Naistenpäiväjuhlassa sain Työn sankari –tunnustuspalkinnon. Turvakoti Monaan ohjautui entistä enemmän lapsiperheitä, tavoite hyödyntää perhetyöhön soveltuvia tiloja ja henkilöstön osaamista toteutui. Lisäksi jatkui globaali
18
trendi: viime vuoden asiakkailla oli peräti 32 lähtömaata. Haasteita asiakastyössä riitti myös monimutkaisissa asiakastyön prosesseissa kuten ihmiskaupassa. Tällaisten tilanteiden selvittäminen vaatii henkilökunnalta jatkuvaa osaamisen kehittämistä: pitää tietää kuinka ei vahingoita haavoittuvaisessa tilanteessa olevaa asiakasta.
Vuotta leimasi turvakotitoiminnan kehittämistyö. SALOS-projektissa kehitettiin turvakotiverkosto, jonka kautta yhteistyö toisten turvakotien kanssa on helpottunut. Vuonna 2013 julkaistiin myös odotetut turvakotien laatukriteerit, joita Turvakoti Mona on ollut mukana kehittämässä.
Vapaaehtoistoiminta oli erittäin aktiivista: 16 vapaaehtoista järjestivät asiakkaille toiminnallisia aktiviteetteja ja toimivat asiointiapuna. Erityinen ilonaihe oli vapaaehtoisten itse keksimä toiminnallinen unelmakerho, jossa luodaan kriisissä oleville naisille unelmoinnin aiheita ja autetaan suuntaamaan hyvään tulevaisuuteen. Myös suomen kielen ryhmä oli vapaaehtoisten vetämä ja erittäin suosittu.
Tästä on hyvä jatkaa Turvakoti Monan 10-vuotisjuhlavuoteen! Ljudmila Kettunen Turvakoti Monan johtaja
VUONNA 2013 TURVAKOTI MONASSA: ASIAKASMÄÄRÄ
ASIAKKAISTA MAJOITTUI
VÄKIVALLAN KESTO
VÄKIVALLAN TEKIJÄ YHÄ ASUNNOSSA
KOKO VUODEN TÄYTTÖASTE OLI
Turvakoti Monan tilastot V. 2013
TURVAKOTIJAKSON JÄLKEINEN SIJOITTUMINEN
ASIAKKAIDEN LÄHTÖALUE
19
MoniNaisten Talo Tavoitteet: syrjäytymisen ennaltaehkäisy, naisten omaehtoisen suoriutumisen ja peruspalveluihin pääsyn tukeminen, kotona lapsia hoitavien äitien ja suomen kieltä heikosti taitavien aktivoiminen. V. 2012-2013 toiminta tavoitti n. 900 naista kolmella eri projektipaikkakunnalla: Helsingissä, Mikkelissä ja Kemissä.
MoniNaisten Talo –toiminnan projektipäällikkö Daniela Björklund
MoniNaisten Talon vuosi
MoniNaisten Talot ovat Monika-Naiset liiton kotouttavaa toimintaa, jonka tehtävänä on ennaltaehkäistä maahanmuuttajanaisten syrjäytymistä, tukea heidän kotoutumista ja omatoimisuutta yhteiskunnassa sekä kannustaa löytämään kuntien ja järjestöjen laajat osallistumismahdollisuudet. MoniNaisten Talo -toiminnan tehtävänä on samalla tukea liiton väkivaltaa kohdanneiden maahanmuuttajanaisten auttamistyötä. Tärkeimmät päämäärät asiakastyön ohella olivat toiminnan arvioiminen sekä toiminnan vakinaistaminen ja jatkorahoituksen varmistaminen kolmella toimintapaikalla: Helsingissä, Mikkelissä ja Kemissä. Asiakastyössä onnistuttiin kaikilla paikkakunnilla. Asiakkaat löysivät hyvin toimintaan joko itsenäisesti tai ystävien, sosiaalitoimen tai opettajien suosituksen kautta.
20
Asiakasmäärä paikkakunnittain oli Helsingissä noin 400, Kemissä ja Mikkelissä 100 molemmissa. Äitien mukana tulleita lapsia oli yhteensä 175, mikä mahdollisti äitien osallistumisen toimintaan. Vuonna 2013 tehtiin onnistunutta yhteistyötä toisten järjestöjen ja kaupunkien kanssa. Jatkossa tällaista yhteistoimintaa halutaan syventää ja panostaa verkostojen vahvistamiseen. MoniNaisten Talon työntekijät ovat tässä avainasemassa. Vaikuttamistyössäkin oltiin aktiivisia, Talon työntekijät osallistuivat mm. Mikkelin, Kemin ja Helsingin kaupungin virkamiesten kanssa käytäviin yhteistyöneuvotteluihin, Osallisena Suomessa -hankkeen tilaisuuksiin ja pienryhmäkeskusteluihin, Lapin Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työhön ja Helsingin kotivanhempien suomen kielen opetustyöryhmän työhön. Aiesopimuksia ja toimintaa puoltavia lausuntoja saatiin paljon, mikä toi onnistumisen kokemuksia jatkorahoitushakemuksen laadintaprosessissa syksyllä.
Toimintavuosi 2013 oli käänteentekevä MoniNaisten Talo -toiminnalle. Viiden vuoden projektirahoituksella toimimisen jälkeen päämääränä oli saada toiminnalle pysyvä rahoitus. Kehittämistyön tehostamiseksi teetettiin ulkopuolinen arviointi, jossa haastateltiin niin sidosryhmiä kuin työntekijöitä. Arvioinnissa painotettiin, että alueellistamistyö vaatii lisäpanostusta. Siinä neuvottiin myös kiinnittämään huomiota järjestön rooliin suhteessa kaupunkiin ja panostamaan täydentäviin palveluihin. Arviointi auttoi hahmottamaan, minkälainen MoniNaisten Talon tulisi jatkossa olla. Nyt oli tullut aika pyrkiä rajaamaan osallistujamääriä vastaamaan henkilöstöresurssia ja panostamaan määrällisen tavoitteen sijaan toiminnan laatuun ja jatkopolkujen seurantaan. Helsingin kaupungin pienentynyt rahoitus vaikutti loppukeväästä merkittävästi toimintaan: kahden ohjaajan työsuhteita ei pystytty jatkamaan ja aukioloaikoja jouduttiin supistamaan.
Mikkelissä oli haasteita yhteistyösuhteissa, kun samassa talossa toimineet Monika-Naiset liiton MoniNaisten Talo ja Mimosa ry:n kotouttavat palvelut alkoivat muistuttaa liikaa toisiaan. Kemin MoniNaisten Talo puolestaan löysi oman tilansa sujuvammin ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa oli aktiivista ja luontevaa. Toimintavuoden haasteet ja onnistumiset kannustivat liittoa tekemään MoniNaisten Talo -toiminnasta entistä tavoitteellisempaa ja laadukkaampaa ja virtaviivaistamaan sitä entistä enemmän liiton profiilin mukaiseksi yhdessä väkivallan uhrien auttamistyön kanssa. Daniela Björklund MoniNaisten Talo –toiminnan projektipäällikkö
Kuva: MoniNaisten Talon harjoittelijat olivat arvokas apu työlle. Kuvassa toimintaterapeuttiopiskelija Helka Eterma asiakkaiden kanssa.
21
MoniNaisten Talon tilastot v. 2013
RYHMÄTOIMINNAN KÄYNTIEN MÄÄRÄ
YKSILÖOHJAUKSEN MÄÄRÄT
MONINAISTEN TALON KÄYNTIKERRAT
KÄYNTIKERTAA
22
ASIAKKAITA
ERI MAASTA
SALOS - salaisessa osoitteessa toimiva turvakotiverkostomalli vakavan väkivallan uhreille SALOS–projektin päätavoitteena oli kehittää salainen turvakotiverkosto sekä malli, joka mahdollistaisi hengenvaarassa ja vakavan väkivallan uhan alla olevien suojelun ja turvallisen sijoittamisen kuntien tai valtion rajojen yli. Tavoitteena oli myös rakentaa kestävä rahoituspohja asiakassiirtoihin. Keskeisenä pyrkimyksenä hankkeessa oli myös luoda yhtenäinen ja selkeä ohjeistus turvakotitoiminnassa mukana oleville sekä viranomaisille, jonka mukaisesti heidän tulisi toimia, kun tarvitaan välittömiä toimia asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi ja hänen siirtämiseksi paikkakunnalta toiselle tai mahdollisesti toiseen maahan.
SALOS (2011-2013) SALOS-projektissa kerättiin tietotaitoa kotimaisilta ja ulkomaisilta toimijoilta, verkostoiduttiin laajasti kotimaassa sekä Pohjoismaissa ja tiedotettiin sidosryhmiä SALOS–verkostosta. Työmuotoja olivat asiantuntija-, johtoryhmä- ja turvakotiverkostotyöskentely. Optimaalisen turvakotiverkostomallin löytämiseksi käytiin läpi yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa eri toimintamalleja. Asiakaspolkumallien pohjana käytettiin Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteereitä. Hankkeen aikana tarkasteltiin mm. salaisissa osoitteissa sijaitsevista asunnoista koostuvaa turva-asumisverkostoa, olemassa olevista turvakodeista muodostettua turvakotiverkostoa ja eri turvakotiverkostomallien elinkelpoisuutta nykyisen järjestelmän puitteissa. Päätettiin rakentaa salainen turvakotiverkosto jo olemassa olevista turvakodeista. Loppukeväästä 2013 luotiin toimivat kontaktit kuuteen turvakotiin, Oulun, Vaasan, Joensuun, Imatran, Tampe-
reen ja Vantaan turvakoteihin, jotka olivat kiinnostuneita tekemään ns. salaista verkostoyhteistyötä. Syksyllä 2013 Imatran ja Vaasan turvakodit jättäytyivät verkostosta pois resurssiongelmien vuoksi. Porvoo tuli turvakotiverkostotoimintaan mukaan loppusyksystä 2013. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityinen turvatalo Barbwire. Turvakotiverkosto kokoontui neljä kertaa (7.6.2013 Helsingissä, 18.4.2013 Oulussa, 30.10 Tampereella ja 4.12.2013 Turussa) suunnittelemaan käsikirjaa, lopullista SALOS–asiakassiirtomallia ja verkoston tulevaisuutta. Verkostoturvakodit työskentelivät tiiviisti tapaamisten aikana ja niiden välissä. Verkostosta oli erittäin suuri hyöty käsikirjan kehittämisessä. Verkoston ansioihin kuuluvat turvakotien yhteistyön tiivistyminen ja tietotaidon lisääntyminen turvakotityötä tekevien parissa. Sovittiin, että verkostolle laaditaan yhteistyösopimus ja yksi turvakoti kerrallaan koordinoi verkoston toimintaa kiertävän koordinoinnin periaatteella.
23
Projektista tuotettiin käsikirja (toim. Anastasija Kamali ja Tuija Tuormaa). Käsikirjan tarkoituksena on saada eri tahot tunnistamaan vakava väkivalta, tarjota asiakastyöhön työkalu, jota käyttämällä asiakas osataan ohjata tarpeellisen avun ja tuen piiriin. Käsikirjan käytännöllinen osa on jaettu neljään osioon: väkivallanuhreja kohtaavaa tahoa sekä sosiaalitoimea koskevaan toimenpideosioon, turvakotihenkilöstön ohjeistukseen, asiakassiirtoihin muihin Pohjoismaihin sekä turvallisuustoimenpideosioon. Käsikirjan voi tilata Monika-Naiset liitosta sähköisenä versiona. Maaliskuussa 2013 SALOS-projektissa tehtiin kansainvälinen turvakotikartoitus. Kysely lähetettiin 230 turvakotiin 26 eri maassa sijaitsevaan turvakotiin. Sen painopisteenä olivat asiakassiirrot eri kunnissa sijaitsevien turvakotien välillä. Kyselyyn vastasivat turvakodit Australiasta, Islannista, Turkista, Itävallasta, Yhdysvalloista ja Saksasta. Kaikki vastanneet turvakodit toimivat salaisissa osoitteissa. Kartoituksen tuloksia on hyödynnetty käsikirjan laatimisessa. Myös kaikkiin Suomen turvakoteihin (27) lähetettiin kysely. Kyselyitä palautui kahdeksan kappaletta. Kaikki vastanneet turvakodit toivovat kuntien sosiaalityöntekijöille yhtenäistä ohjeistusta asiakassiirtoihin.
Kuva: SALOS-projektikoordinaattori Anastasija Kamali asiakkaan kanssa
24
Hankkeesta tiedotettiin sidos- ja kohderyhmille eri työryhmissä, koulutuksissa ja tapahtumissa. Opintomatka Berliiniin PAPATYA:n turvakotiin toteutettiin 25– 26.3.2013. PAPATYA:n vierailulta saatiin arvokasta tietoa asiakkaan turvaamistoimenpiteistä ja informaatiota käytettiin hyväksi asiakaspolkujen ja turvaamistoimenpiteiden rakentamisessa.
Osaavat naiset -projekti Tavoitteena Osaavat naiset -projektissa on helsinkiläisten ja vantaalaisten pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajataustaisten naisten työmarkkinoille auttaminen. Työmuotoina projekteissa ovat yksilöohjaus (neuvonta, ansioluettelot, työhakemukset, yhteys työnantajiin, tuki työhaastattelussa ja työjaksojen aikana), työpajatoiminta sekä hankeinfot.
Osaavat naiset -projekti (2011-2016) Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama ja Monika-Naiset liitto ry:n koordinoima Osaavat naiset -projekti käynnistyi vuonna 2011 yhden hanketyöntekijän voimin. Projekti on laajentunut Helsingistä Vantaalle ja työntekijöitä on tällä hetkellä kaksi. Osaavat naiset -projekti on myös tarjonnut työharjoittelumahdollisuuksia useille maahanmuuttajataustaisille naisille. Osaavat naiset -projektin ydintavoitteena on auttaa maahanmuuttajataustaisia naisia työelämään. Projekti on kohdennettu pitkäaikaistyöttömille, yli 500 päivää työttömänä olleille naisille, joilla on asiakkuus voimassa TE-toimistossa. Vuositavoitteena on työllistää 30 naista Helsingistä ja Vantaalta. Projektia ohjaa monialainen ohjausryhmä, joka kokoontuu nelisen kertaa vuodessa. Vuoden 2013 aikana noin 80 maahanmuuttajataustaista työnhakijaa pääsi työpolkunsa alkuun Osaavat naiset -projektin avulla. Osa työllistyneistä oli pitkäaikaistyöttömiä, osa lyhyemmän aikaa työttömänä olleita. Lisäksi projektin puitteissa autettiin asiakkaita löytämään opiskelupaikkoja suomen kielen kursseille sekä eri op-
pilaitoksiin. Projektin haasteena on alusta saakka ollut asiakkaiden suuri määrä suhteutettuna työntekijöiden lukumäärään. Osaavat naiset -projektin kautta työmahdollisuuksia avautui niin Helsingin ja Vantaan kaupunkien toimipaikoissa kuin yksityisten yritysten kauttakin. Hoitoala työllistää hyvin, esimerkiksi vanhusten palvelukeskuksiin tai leikkipuistoihin ja asukastaloihin työllistyi useita kymmeniä projektin asiakkaita. Suurin osa Osaavat naiset -projektin asiakkaista puhuu äidinkielenään somaliaa tai venäjää. Projektin työmuotoja ovat henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta sekä työpajatoiminta. Projektin työntekijät puhuvat suomea, venäjää, viroa, englantia ja somalin kieltä. Henkilökohtaiselle ohjaukselle on erittäin suuri kysyntä juuri maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden parissa. Palvelujen siirtyminen enenevässä määrin verkkoon ja puhelimitse toteutuvaan asiakastyöhön vaikeuttaa usein kohderyhmän asiointia juuri työnhaussa.
25
Vuonna 2013 aloitettiin uutena työmuotona pienryhmäohjaus työpajoissa. Työpajoja järjestettiin vuoden aikana kaksi, yksi korkeasti koulutetuille ja toinen somaliaa äidinkielenään puhuville työnhakijoille. Työpajatoiminta osoittautui erittäin tehokkaaksi asiakastyön muodoksi ja sitä jatketaan myös seuraavan hankevuoden aikana. Vertaistuki ja verkostoitumisen mahdollisuus ovat tärkeitä etenkin työnhakuprosessin aikana. Projektityöntekijät tekivät yhteistyötä muun muassa pääkaupunkiseudun monikulttuurisuustyötä tekevien järjestöjen sekä Helsingin ja Vantaan kaupungin hankkeiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Monika-Naiset liitto ry:n muiden yksiköiden sekä MoniNaisten Talo- ja Forward-projektien kanssa. Tiedotus- ja vaikuttamistyötä tehtiin eri foorumeilla: projekti oli esillä Monika-Naiset liitto ry:n blogissa ja Facebook-sivustolla ja projektista tiedotettiin esitteiden, sähköpostin sekä liiton internet-sivujen kautta. Huhtikuussa järjestettiin yhteistyössä Eduskunnan Naisverkoston kanssa paneelikeskustelu maahanmuuttajien työllistymisestä Sosiaalifoorumi-tapahtumassa. Projektia esiteltiin myös Maailma kylässä -festivaalilla toukokuussa. Vuoden aikana järjestettiin hankeinfoja Uudenmaan TE-palvelujen yksiköissä Helsingissä ja Vantaalla ja projektia esiteltiin pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa sekä rekrytointitapahtumissa. Heidi Hirvonen Osaavat naiset projektikoordinaattori
Kuva: Osaavat naiset -projektikoordinaattori Heidi Hirvonen
26
Muut projektit 2013 MoniNaisten Talo konsepti alueilla / Raha-automaattiyhdistys Projekti on osa Monika-Naiset liitossa tehtävää kotouttavaa työtä maahanmuuttajanaisten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Lue lisää sivuilta 20-22. MoniNaisten Talon kerhotoiminnan kehittäminen / Opetus- ja kulttuuriministeriö MoniNaisten Talon kerhotoimintaa toteutettiin Opetusja kulttuuriministeriön erillisellä projektituella. Toiminnan tarkoituksena oli kerho- ja vapaaehtoistoiminnan avulla lisätä ja edistää maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten naisten yhteyksiä ja siten tukea monikulttuurisuutta ja rasismin vastaista toimintaa. Lapsityön kehittäminen MoniNaisten Talossa / Stiftelsen den Sjunde Mars Fonden. MoniNaisten talon lapsityötä toteutettiin Stiftelsen Den Sjunde Mars Fondenin erillisellä projektituella. Avustus antoi lisäresurssin MoniNaisten Talon lastenhoitajan henkilöstökuluihin. Avustus on mahdollistanut syrjäytymisvaarassa olevien äitien pääsyn mukaan kotoutumista tukevaan toimintaan ja siten tukenut äitien, lasten ja koko maahanmuuttajaperheiden hyvinvointia. Naisten Koulu / Opetushallitus, Helsingin kaupunki ja Lions Helsinki Cosmopolitan Naisten Koulu on maahanmuuttajanaisille suomen kielen opetusta tarjoava projekti, joka toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston kanssa. Naisten Koulun yhteyteen oli järjestetty lastenhoito, mikä mahdollisti monen kotona lapsia hoitavan äidin osallistumisen ryhmään. Naisten Koulu -toiminnassa Työväenopiston suomen kielen opettaja jalkautui kaksi kertaa viikossa opettamaan suomea ja opetus tapahtui MoniNaisten Talolla. Ryhmistä toinen oli luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmä
ja toinen alkeissuomen ryhmä. Toimintavuonna koulutukseen osallistui yhteensä 56 naista ja 15 lasta. Kurssin suoritti loppuun yhteensä 44 naista. Opiskelijat saivat henkilökohtaista ohjausta jatkoopintoihin. Heille esiteltiin mm. työväenopiston kurssitarjonta ja moni jatkoikin työväenopistossa opiskelua. Osa opiskelijoista jonotti Naisten Koulu -kurssilla käydessään samalla TE-toimiston kotoutumiskoulutukseen. Kokopäiväiseen kotoutumiskoulutukseen pääsy oli joskus syynä Naisten Koulun keskeyttämiseen. Osaavat naiset / Uudenmaan ELY-keskus Osaavat naiset -projektin tarkoituksena on auttaa pitkäaikaistyöttömiä maahanmuuttajanaisia työelämään. Lue lisää sivuilta 25-26. SALOS - salaisessa osoitteessa toimiva turvakotiverkostomalli vakavan väkivallan uhreille / Raha-automaattiyhdistys SALOS on projekti salaisen turvakotiverkostomallin kehittämiseksi ja turvakotitoiminnassa mukana olevien tahojen ohjeistamiseksi asiakkaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää sivuilta 23-24. Tukihenkilökoulutus / Helsingin kaupungin henkilöstökeskus Uusien vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytoimiseksi Voimavarakeskus Monikaan ja Turvakoti Monaan järjestettiin 40 tuntia laaja tukihenkilökoulutus. Koulutuksen teemana oli väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten auttamistyö. Lue lisää sivulta 11. Tulokset näkyviksi! / Helsingin kaupungin maahanmuutto-osaston avustus järjestöille Tulokset näkyviksi! -projektin kautta kehitettiin toiminnan seurantaa sähköisen työkalun käyttöönoton kautta. Lue lisää sivulta 10.
27
EU-projektit STOP Traffick! -projekti Euroopan komission ISEC-rahaston rahoittama STOP Traffick! –projekti on ihmiskaupan ja prostituution kysynnän vähentämiseen tähtäävä projekti. Työvuosi 2013 projektilla oli aktiivinen: keväällä toteutettiin online-kyselytutkimus seksinostajista Suomessa osana projektikumppanimaissa toteutettavaa laajempaa tutkimusta, syksyllä vuorossa oli koulutussarjan käynnistäminen. Online-kyselyn markkinoinnissa onnistuttiin erinomaisesti: viikon online-mainonnan kautta saatiin 544 vastausta, joista 208 kertoi joskus maksaneensa seksistä. Yhteistyötä Google- ja Facebook-mainoskampanjan toteuttamisessa tehtiin markkinointitoimisto Redlandin kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin mm. kuinka usein ostaa seksiä ja mistä, mikä estäisi seksinostoa ja onko kohdannut seksipalveluja ostaessaan hyväksikäyttöä: pelokkaita, haluttomia, liian nuoria, kontrolloidun oloisia jne. seksinmyyjiä ja onko harkinnut ilmoittavansa viranomaisille hyväksikäyttöepäilystä. Tutkimusraportti julkaistaan keväällä 2014. Syksyksi tuotettiin suomenkieliset koulutusmateriaalit ihmiskaupasta seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa, koulutustyö aloitettiin marraskuun lopussa ja vuoden loppuun mennessä ehdittiin järjestää kolme
Kuva: Forward-koulutus ammattilaisille syyskuussa 2013 Vantaan työvoimapalvelujen tiloissa.
28
koulutusta: Haaga-Helian matkailualan opiskelijoille, Metropolian insinööriopiskelijoille sekä avoin koulutus Monika-Naiset liitto ry:n tiloissa. Koulutuksen tavoitteena on kertoa prostituutioon liittyvästä hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta käytännön esimerkkien kautta, herättää vastuuntuntoa koulutettavissa sekä pohtia mitä itse voi tehdä maksullisten seksipalvelujen kysynnän vähentämiseksi. Koulutukset jatkuvat seuraavana vuonna ja koulutusmateriaalia kehitetään edelleen paremmin koulutustarpeita vastaavaksi.
Forward-projekti Forward-projekti on EU:n Grundtvig-rahaston rahoittama projekti. Sen päämääränä oli luoda kompetenssipohjainen portfolio ja pedagogiset työkalut maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamiseksi, tunnustamiseksi, validoimiseksi ja kehittämiseksi virallisissa, epävirallisissa ja arkioppimisen ympäristöissä. Forward-projektissa oli viimeinen vuosi, mikä merkitsi laajaa loppuraportointia ja julkaisujen tuottamista. Alkusyksystä valmistuivat Forward-metodologiaa avaava Forward-käsikirja ja maahanmuuttajanaisten työllisyysteeman kanssa työskenteleville ammattilaisille käytännön ohjaustyöhön suunnitellut Forward-työkalut.
Materiaaleja testattiin Vantaan työelämäpalvelujen tiloissa ammattilaisille suunnatulla kaksipäiväisellä koulutuksella. Koulutukseen osallistui 21 henkilöä. Forward-menetelmään suhtauduttiin innostuneesti, mutta Forward-työkalut koettiin osin raskaiksi, aikaavieviksi ja kieleltään monimutkaisiksi. Siitä huolimatta moni ammattilainen aikoi ottaa arkityöhönsä Forward-työkaluja.
Speak Out! -projekti
Forward-materiaalien valmistumista edelsi keväällä järjestetty MoniNaisten Talossa järjestetty työelämäkerho, jossa työkaluja pilotoitiin. Osaavat naiset –projekti otti myös Forward-työkaluja käyttöön loppusyksystä järjestetyissä työpajoissa somalinaisille.
Huhtikuussa julkaistiin käsikirja väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttanaisten itseapuryhmien vetäjille suomeksi ja venäjäksi. Käsikirja antaa perustietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta, sen tunnistamisesta ja ryhmämuotoisesta tukitoiminnasta. Siinä myös kerrotaan Monika-Naiset liiton kokemuksia projektin puitteissa järjestetyistä itseapuryhmistä, erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka itseapuryhmiä kannattaa järjestää. Projektin tavoitteena oli itseapuryhmän vetäjien kouluttaminen ja uusien ryhmien järjestäminen. Monet projektiin osallistuneet naiset ovat osoittaneet toivomuksensa jatkaa itseapuryhmän toimintaa projektin päättymisen jälkeen Monika-Naiset liiton tai muun yhdistyksen piirissä. Kaksi itseapuryhmää jatkoi projektiin liittyvän pilottiryhmän jälkeenkin. Itseapuryhmien kysyntä kertoo siitä, että toiminnalle on tarvetta ja ryhmät koetaan tärkeäksi tavaksi käsitellä raskaita väkivaltaan liittyviä teemoja.
Forward-metodologiasta on kiinnostuttu Monika-Naiset liiton ulkopuolella, aiheesta käytiin luennoimassa marraskuussa Helsingin yliopistolla Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä –täydennyskoulutuksessa. Helsingin kaupunki puolestaan kiinnostui Forward-konseptista Mayors Challenge –kilpailussa, jossa etsittiin sosiaalisia innovaatioita syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
EU:n Daphne III –ohjelman rahoittama Speak Out! –projekti päättyi keväällä 2013. Speak Out! –projektin tarkoituksena oli tukea maahanmuuttaja-, pakolais- ja etnisten vähemmistöjen naisia kehittämään henkilökohtaisia valmiuksiaan ennaltaehkäistä ja vastustaa sukupuolittunutta väkivaltaa.
Kuva: Monika-Naiset liitto ry:n edustaja Jenni Tuominen Roomassa Forward-projektin päätösseminaarissa marraskuussa
29
Talous Monika-Naiset liiton tuotot koostuvat pääosin Raha-automaattiyhdistyksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Uudenmaan ELY-keskuksen, muiden ministeriöiden, ja säätiöiden ja EU:n rahoituksesta sekä palveluita ostavien kuntien tuloista ja tukiasumistoiminnan vuokratuotoista.
Talouden osalta vuosi 2013 oli haasteellinen johtuen edellisvuoden suuresta tappiosta. Haastetta lisäsi se, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta leikkasi liiton avustusta 110 000 eurolla edellisvuoteen nähden. Hallitus teki vuoden aikana määrätietoisesti työtä talouden tasapainottamiseksi. Talousarvio päivitettiin menoja ja tuloja vastaaviksi. Helsingin toimipisteen tiloja irtisanottiin, lisäksi muutettiin pienempiin tiloihin ja kiinteitä kuluja karsittiin. Myös tukiasuntojen ja turvakodin hintoja korotettiin. Turvakotitoiminnan tuotot saatiinkin edellisvuoteen nähden tasapainotettua, koska Helsingin kaupunki vahvisti vuoden 2013 hinnankorotukset takautuvasti vuoden alusta. Taloustilannetta seurattiin erityisen tarkasti pitkin vuotta. Samalla panostettiin taloushallinnon kehittämiseen ja loppuvuodesta hankittiin sähköinen kirjanpito-ohjelma taloushallinnon tueksi, mikä helpottaa ja nopeuttaa taloushallinnon seuraamista. Säästötoimet tuottivat hyvää tulosta. Edellisvuoden tappiota saatiin kurottua umpeen. Tilikauden tulos oli 77 621 € plussalla, mutta oma pääoma jäi vielä 14 857 € miinukselle. Taloustilanteen tasapainottamista jatketaan ja tehdään tarvittavia korjaustoimenpiteitä talouden taserakenteen vakauttamiseksi vuonna 2014. Yhdistyksen kirjanpidon ja palkanmaksun hoiti Tilitoimisto Leerma Oy. Maksuvalmius oli heikkoa alkuvuoden ajan, mutta lop-
30
Talous- ja hallintosuunnittelija Miia And
puvuoden osalta tilanne parani, kun Helsingin kaupunki hyväksyi takautuvasti Turvakoti Monan hintojen korotukset. Maksuvalmiuteen vaikuttivat myös EU-rahoituksien pitkät käsittelyajat.
Tulevaisuuden näkymät Kuntien ja valtion talous on kireä ja se heijastuu suoraan yhdistyksen toimintaan. Lähivuosina voidaan myös odottaa, että Raha-automaattiyhdistyksen avustukset pienevät pelitoiminnan tuottojen vähentyessä. Vuodelle 2014 liitto on saanut Yleisavustuksen korotuksen sekä MoniNaisten Tilan kohdennetun avustuksen. Avustukset ovat kuitenkin määrä-aikaisia. Vuoden 2014 alusta Turvakoti Mona saa Helsingin kaupungilta kohdennetun avustuksen, joka helpottaa turvakodin rahoitusta helsinkiläisten asiakkaiden osalta. Muita kaupunkeja ja kuntia laskutetaan edelleen maksusitoumusperustein. Talouden vakauttaminen ja riittävien resurssien varmistaminen edellyttää jatkuvaa työtä myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaa pienimuotoisista, mutta hallintoa kuormittavista projekteista luopumista ja keskittymistä riittävän perusrahoituksen varmistamiseen. Kiinteitä kuluja on karsittava edelleen ja lisättävä maksullisia palveluja. Miia And Talous- ja hallintosuunnittelija
Tuloslaskelma ja tase TULOSLASKELMA
2013
2012
Avustukset
710 959,27
583 592,33
Muut tuotot
765 963,22
693 421,93
1 476 922,49
1 277 014,26
-1 256 340,01
-1 270 620,44
- 3 400,11
-4 411,71
- 413 440,60
-461 324,35
-1 673 180,72
-1 736 356,50
- 196 258,23
- 459 342,24
1 320,00
1 180,00
6,87
37,73
- 3 447,37
- 1 907,66
Saadut yleisavustukset
276 000,00
383 000,00
Tilikauden yli/alijäämä
77 621,27
-77 032,17
2013
2012
10 200,30
13 235,11
139 084,14
162 262,69
20 923,52
2 353,59
-14 857,92
-92 479,19
-3 792,24
3 792,24
181 273,64
266 538,34
170 207,96
177 851,39
Varsinainen toiminta Tuotot
Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan kulujäämä Varainhankinta Tuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Yleisavustukset
TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Koneet ja kalusto Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset Lyhytaikainen vieras pääoma Taseen loppusumma
31
32
33
Monika-Naiset liitto ry Kinaporinkatu 2 D 00500 Helsinki Puhelin (09) 72 79 9999 Fax (09) 72 79 9997 info@monikanaiset.fi www.monikanaiset.fi