TIIVISTELMÄ

Tässä raportissa käsitellään Unis studentbarometer 2014-kyselyn tuloksia. Kysely suunnattiin kaikille Helsingin yliopiston ruotsinkielisestä opetuksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Kyselyn aihealueet liittyivät ruotsinkielisen opetuksen tarpeeseen, opetuksen laatuun, tentteihin, ruotsinkieliseen kirjallisuuteen, opintoneuvontaan, tutkielmien ohjaukseen ja tiedotukseen sekä opiskelijoiden yleisiin vaikutelmiin opinnoista Helsingin yliopistossa. Kysely oli yliopiston ruotsinkielisten asioiden yksikön laatima. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 696 opiskelijaa, joista 593 oli ruotsinkielisiä. Yliopiston kaikista ruotsinkielisistä opiskelijoista kyselyyn vastasi 35 %.

Opiskelijat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä opintoihinsa Helsingin yliopistossa. 90 % opiskelijoista kokee, että opinnot antavat heille hyvät lähtökohdat työskennellä ruotsiksi omalla alallaan. 7 % opiskelijoista oli harkinnut opintojensa keskeyttämistä.

Opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä yliopiston tarjoaman ruotsinkielisen opetuksen laatuun. Toisaalta opiskelijat toivoisivat ruotsinkielisen opetuksen määrän lisäämistä. Erityisesti opiskelijat kaipaavat lisää ruotsinkielisiä perustason kursseja omassa pääaineessaan sekä yleisissä opinnoissa kuten tieteellisessä kirjoittamisessa, tilastotieteessä sekä tieto- ja viestintäteknologiassa. Myös muuta ruotsinkielistä opetusta toivotaan vaihtelevassa määrin eri tiedekuntiin.

Useassa tiedekunnassa opiskelijat ovat huolestuneita ruotsinkielisen kurssi- ja tenttikirjallisuuden tarjonnasta. Kyselyn perusteella ruotsinkielisen opetuksen keskeinen haaste on ruotsinkielisen tieteellisen terminologian ylläpitäminen sekä välittäminen eri tieteenalojen opiskelijoille niin, että opiskelijoilla olisi hyvät lähtökohdat ruotsin kielen käyttämiseen myös työelämässä. Jotkut ruotsinkieliset opiskelijat kokevat haasteelliseksi myös joidenkin suomenkielisten yleisten kurssien, kuten esimerkiksi tilastotieteen, suorittamisen ilman ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta ja termistöä.

Yli 80 % ruotsinkielisistä opiskelijoista vastaa, että he kirjoittavat tenttinsä aina tai useimmiten ruotsinkielisten kysymysten pohjalta joko niin, että opiskelijoille tarjotaan ruotsinkielisiä kysymyksiä heidän pyytämättään taikka niin, että opiskelijat pyytävät saada kysymykset ruotsin kielellä. 80 % ruotsinkielisistä opiskelijoista kirjoittaa joko aina tai useimmiten tenttivastauksensa ruotsiksi.

Lähes kaikki opiskelijat saavat tenttikysymyksensä ruotsiksi, jos he pyytävät. Toisaalta 17 % kokee, että ruotsinkieliset tenttikysymykset eivät koskaan ole tai ovat vain harvoin selkeästi ja hyvällä ruotsin kielellä muotoiltuja. Kuudessa tiedekunnassa tämä luku oli vähintäänkin 25 %.

Kolmessa tiedekunnassa yli 10 % opiskelijoista kokee, että heitä arvostellaan oikeudenmukaisesti vain harvoin tai ei koskaan heidän kirjoittaessaan tenttivastauksensa ruotsiksi. 59 % epäoikeudenmukaista arvostelua kokeneista tunsi saaneensa joko an-

saitsemaansa paremman tai heikomman arvosanan arvostelijan heikon ruotsin kielen taidon takia.

Opiskelijoiden kokemukset ruotsinkielisen opintoneuvonnan sekä tiedottamisen saatavuudesta vaihtelevat tiedekunnittain. Toisaalta opiskelijat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa saada tutkielmaansa liittyvää ohjausta ruotsiksi. Ruotsinkielistä neuvontaa ja ohjausta saaneet opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä sekä neuvonnan että ohjauksen laatuun.

Raportin viimeisessä luvussa luetellaan kyselyssä ilmenneitä keskeisiä ongelmakohtia sekä mahdollisia toimia ongelmien ratkaisemiseksi.