Myllylahti / kirjaesite / kevät 2023

Jäikö kesken? Se on ihan ok.

”Olen nyt sivulla sata, mutta tää ei vain oikein lähde.” ”Vähän vaisu, mutta kai se kakkososakin pitää lukea.” ”Ei oikein minun makuuni, mutta kai tämän jaksaa loppuun saakka, kun on niin paljon kehuttu.”

Yksi lukemisen parhaita ja tärkeimpiä puolia on tietty pitkäjänteisyys ja sen kehittäminen. Maailmassa, jossa somevirta tarjoaa nopeita ärsykkeitä ja asiat tapahtuvat välittömällä tahdilla, lukemisen pariin edelleen pysähdytään. Sille otetaan aikaa. Sen kanssa ei aina luovuteta ensimmäisen tylsän kohdan tai itselle epämiellyttävän juonenkäänteen kanssa.

Mutta sitten välillä voisi olla ihan hyvä luovuttaa.

Maailmassa on tuhansia ja taas tuhansia kirjoja. Lähtökohtaisesti jokaiselle löytyy luettavaa, joka tempaisee mukaansa ja saa maailman unohtumaan.

Joskus jokin luettu kirja menee kategoriaan ”ihan ok” eikä jokaisen teoksen tarvitse räjäyttää päätä. Mutta lukemisen ei pidä olla pakkopullaa eikä suorittamista. Jos kirja ei itsellä kolahda, sen saa jättää kesken. Vaikka naapurisi tykkäsi, Finlandia-palkintolautakunta palkitsi tai kustannustoimittaja hyväksyi, sinulla on silti lukijana oikeus laittaa kirja syrjään ja kokeilla jotakin muuta.

Erityisen tärkeää syrjään laittaminen on silloin, jos oma lukeminen tahtoo hyytyä ja jäädä vain niihin hetkiin, jolloin keskittymiskyky on tapissa ja stressi minimissä. Mikäli lukeminen tuntuu hektisen arjen keskellä mahdottomalta, voisi olla hyvä kokeilla toisenlaista luettavaa. Tämä on yksi lisäsyy sille, miksi aikuisten lukijoiden kannattaa tarttua välillä nuortenkirjaan. Paitsi että nuortenkirjat käsittelevät isoja aiheita usein terävämmin ja samastuttavammin kuin aikuisten kirjallisuus, ne osaavat myös koukuttamisen ja mukaansa imaisemisen taidon. Siksi nuortenkirjoja pitäisi osata käyttää täydentämään lukupalettia, erityisesti niillä aikuisilla, joilla kirjat tahtovat jatkuvasti jäädä kesken.

Ota riski. Jätä kesken. Tartu seuraavaksi vaikka nuortenkirjaan, säeromaaniin, eräkirjaan, cozy crime -dekkariin. Joskus on ihan ok luovuttaa ja kokeilla jotain uutta.

Iloista lukukevättä! Maija Kajanto tiedottaja

Milka Hakkarainen: Hiidenjumi

Kaksi kadonnutta tyttöä, joista toinen löytyy kuolleena kaivosta. Monisyisen rikosmystee rin juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse, mutta pahuus ei vanhene, se kasvaa. Miksi naisten on niin vaikea pitää toistensa puo lia?

Tukholmasta metoo-skandaalia Suomeen pakeneva Armi Blom ei ole noita. Hurmesuon asukkailla on kuitenkin pitkä muisti, ja edesmenneellä Hilma-mummulla on yhä maineensa taikauskoisessa kylässä. Kun Armi tekee karmean löydön kansallispuistosta läheltä mummolaansa Hiidenjumia, on huomio taattu. Pian hänen kuvansa komeilee sanomalehden rikosartikkelissa, ja ihmiset tulevat pyytämään häneltä apua arkaluontoisissa asioissa.

Armi ei ole koskaan halunnut paneutua salaisuuteen, joka varjosti hänen äitinsä lyhyeksi jäänyttä elämää, mutta Hilman aikoinaan kertomat sadut heräävät eloon ja saavat uuden merkityksen pelottavien tapahtumien myötä. Hurmesuon synkkään historiaan tutustuessaan hän tajuaa, että 70 vuotta vanha ratkaisematon murha liittyy Hiidenjumiin. Armi ei voi enää paeta totuutta.

Milka Hakkarainen on asunut Ruotsissa toistakymmentä vuotta. Hän on työskennellyt uudessa kotimaassaan toimittajana ja suomen kielen opettajana. Hakkaraisen esikoisteos Ei verta rantaa rakkaampaa (2021) valittiin ilmestymisvuotensa parhaaksi esikoisdekkariksi. Sarja jatkui vuonna 2022 teoksella Maa kauhein isien

Milka Hakkarainen:

978-952-356-372-8

Pauli Jokinen: Selli 88

Mukaansatempaavan juonen ja elävän ajan kuvan yhdistävä Selli 88 kertoo rikostut kinnasta vuoden 1932 Helsingissä. Pääkau punkimme rikoshistorian tunteva kirjailija vie lukijansa omaperäisen etsiväkaksikon mukana niin laukkakilpailuihin kuin seura piirien salaisuuksiin.

Kultakauppias surmataan liikkeeseensä, irtolainen laitakaupungille ja eläinlääkäri hevostalliin. Kaupungissa tapahtuu sarja rituaalinomaisia henkirikoksia, joiden uhreja näyttää yhdistävän yllättävät asiat. Osa niistä juontaa juurensa Pietariin ja Špalernajan vankilaan, jossa istui suomalaisia jääkäreitä vuonna 1917. Heitä kutsuttiin kalterijääkäreiksi.

Rikospoliisin etsivä Arpia Haahti ryhtyy selvittämään rikoksia, jotka vievät hänet Talin laukkaradalle hevoskilpailujen ja vedonlyönnin maailmaan. Hän saa avukseen nuoren ja nokkelan etsiväkokelaan Jenny Katteluksen, mutta kumpi lopulta suojelee kumpaa? Haahdin menneisyydessä on haamuja, jotka haittaavat tutkintaa – kenties liikaakin.

Selli 88 on itsenäinen jatko-osa teokselle Jääleinikin kuolema.

Pauli Jokinen on kirjailija, joka kuvaa teoksissaan Helsinkiä ja sen historiaa. Selli 88 on Jokisen toinen dekkari, sarjan avasi Jääleinikin kuolema vuonna 2022. Hän on julkaissut myös Helsingin rikos- ja sotahistoriaan liittyviä tietokirjoja, kuten Helsingin murhahistoria (2020) ja Verikoirat (2021). Lisäksi Jokinen vetää aiheeseen liittyviä kävelyretkiä Helsingissä.

Johanna Tuomola: Oikeuden varjo

Menestynyt ortopedi Sami Heikura palaa Suomeen seitsemän New Yorkissa vietetyn vuoden jälkeen ja asettuu Lohjalle lähelle teini-ikäisiä lapsiaan. Takaperoinen uraratkaisu ottaa koville, mutta Sami kokee, että käsillä on viimeinen hetki luoda läheinen suhde lapsiin. Taavi toivottaa isänsä tervetulleeksi, mutta Inkan käytös on torjuvaa. Lasten äiti ei myöskään katso ex-miehen paluuta hyvällä.

Sami on useammin kuin kerran suunnata takaisin New Yorkiin, mutta päättää sinnitellä ja keskittyä uuteen toimeensa Lohjan sairaalassa. Heti ensimmäinen potilas tuo Samin eteen rikoksen, jota hän ei saa ravistettua mielestään.

Johanna Tuomolan aiemmista dekkareista tutut poliisit Noora Nurkka ja Abdi Kahir ottavat tutkinnassa vetovastuun. Eteen tulevien uusien tapausten yhteen solmiminen näyttää ensin mahdottomalta, eikä mielenrauhaa lisää kaupungin uuden ortopedin heittäytyminen harrastajaetsiväksi. Tapahtumien eteneminen loppuratkaisuun yllättää kaikki, erityisesti Samin, joka huomaa joutuneensa kuolemanvaaraan.

Johanna Tuomola on syntynyt 1961 Helsingissä. Hänen tuotantoonsa kuuluu dekkareiden ohella myös lasten- ja nuortenkirjoja. Nykyään päätoimisena kirjailijana toimiva Tuomola asuu Etelä-Afrikan Port Elizabethissa kolmen koiransa kanssa.

Oikeuden varjo 1 avaa kaksiosaisen dekkarisarjan. Teos on ilmestynyt alun perin äänikirjana Storytel Original -sarjassa.

jonka pärskeet tavoittelevat paluu muuton tehnyttä huippukirurgia.

vastuulleen Tuomolan rakastettujen

Nurkka

Jussi Simola: Haudatut haaveet

Voiko läpi elämänsä kulkea hautaamatta ainoatakaan haavettaan?

Vahva esikoisdekkari epätavallisesta mur hatapauksesta, jonka ratkaisu yllättää tut kijat täysin.

Nuori opiskelijanainen löytyy surmattuna asunnostaan, eikä johtolankoja juuri ole. Tapauksen saa selvitettäväkseen rikoskomisario Lara Honka, joka aisaparinsa Eero Huuhkan tavoin painii myös omien haamujen ja haaveiden kanssa. Piinallinen tutkinta pakottaa heidät kohtaamaan elämän raadollisuuden.

”Miksi ihmeessä joku asettelee alastoman kuolleen ruumiin pöy dän ääreen istumaan?”

Rikos juoksuttaa poliiseja ympäri Helsingin kantakaupunkia välillä käsittämättömienkin vihjeiden ja epäilysten äärelle. Ei kai kukaan voi oikeasti luulla kissaansa murhaajaksi? Juuri kun tutkinta on nytkähtämässä eteenpäin, kaikki kääntyykin päälaelleen. Esiin nousee hermoja raastava kysymys – voiko uhreja tulla vielä useita lisää?

Rikoskomisario Lara Hongan tiimin jokainen jäsen on oma persoonansa, mutta yksi asia yhdistää heitä kaikkia –luottamus toisiinsa ja tahto puskea läpi vaikka harmaan kiven.

”Siinä he ovat. Eero, Luukas, Ismo, Jyry ja Reima. Ei seitsemän veljestä mutta sentään viisi kaveria, jotka kuuluvat minun tiimiini ja laittavat itsensä likoon tehtävän eteen, joka ikinen päivä.”

Jussi Simola (s. 1971) on Raumalla syntynyt yrittäjä ja kirjailija, joka asuu Helsingissä. Kauppatieteiden opinnot veivät hänet vuosiksi ulkomaille Englantiin ja Australiaan, kirjoittamisen opintoja Jussi on suorittanut Suomessa. Haudatut haaveet on hänen esikoisteoksensa.

Tuula Ranta: Helle hautoo Kalmansaarta

Ihmismielen suljettuihin syvyyksiin sukelta va jännitysromaani rikoksista, niiden sa lailusta ja rakkauden voimasta − hyvässä ja pahassa.

Missä Aira Karhu, siellä ruumis.

Kriminaalipsykologi Aira Karhu viettää ensimmäistä avioeron jälkeistä kesää yhteishuoltajuuteen jääneessä merenrantahuvilassa. Hän seuraa saarelaisten elämää, kuljeskelee kesävieraiden kansoittamilla makasiineilla, vierailee naapurihuvilassa Villa Matildassa, tutustuu kirjailija Valpuri Palosaareen ja saa tietää, että Villa Matildassa asustaa myös Palosaaren salaperäinen tytär Juuli.

Heinäkuinen idylli rikkoontuu, kun huumediilerien kätköjä etsivät koulupojat löytävät metsästä mätänemistilassa olevan ruumiin. Uhria on ammuttu venäläisellä revolverilla, jollaisia Suomessa on sekä keräilyaseina että sodan aikana rintamalta tuotuna laittomana sotasaaliina, ”siantappoaseina”.

Ruumiin löytyminen tuo rikoskomisario Tapani Mikkosen taas kerran Airan luokse. Aira on hetkeä aikaisemmin tavannut vuosien takaisen tutkijakollegansa Lasse Hjelmin. Saako Mikkonen kilpailijan? Ainakin Lasse Hjelm johdattaa Airan vuosien takaisen rikoksen jäljille. Kiinnittikö Hjelm sittenkään sattumalta purjeveneensä saaren vierasvenesataman laituriin?

Tuula Rannan dekkarien ytimessä ei ole vain rikoksen tutkinta vaan myös henkilöt, joiden elämää tragediat ravistavat.

Tuula Ranta on juuriltaan länsisuomalainen Itä-Suomessa asuva eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja, kirjoittamisprosessin tutkija ja kirjoittamisen ohjaaja. Hänen esikoisdekkarinsa Totuus on vaihtuva maisema julkaistiin vuonna 2020. Kiitetty Aira Karhu -sarja jatkui vuonna 2021 teoksella Jotka varjoissa kulkevat

Marja Aho: Kirkonrotta

Ihmisläheinen rikosromaani vie lukijan sa niin Päijänteen kesäisille aalloille kuin kylmien pohjavirtausten maailmaan. Nouse vatko salaisuudet lopulta pintaan?

Enonsaaren kesäravintolassa vietetään railakkaita juhlia. Nauru raikaa ja lasit täyttyvät mojitoista, kiihkeät rumban ja salsan rytmit sykkivät helteestä väreilevään iltaan.

Juhlat keskeytyvät yllättäen, kun hyytävä huuto kiirii pitkin tyyntä Vesijärven pintaa. Saarelta löytyy ruumis.

Lahtelaiskomisario Simo Sund tutkintaryhmineen saa ratkottavakseen rikoksen, joka johdattaa heidät paitsi keskelle aistikkaita, tunnetta tihkuvia kuubalaisrytmejä, myös keskelle Päijänteen öisiä kalavesiä. Syyllisen etsinnältä ei välty kirkkokaan.

Tutkinta repii auki arpeutuneita haavoja ja paljastaa vaiettuja salaisuuksia, joiden juuret kiemurtelevat kauas menneisyyteen. Kukaan epäillyistä ei tunnu istuvan täysin murhaajan profiiliin. Lopulta verkko kiristyy, mutta kenen ympärillä?

Marja Aho on Vääksyssä asuva kirjailija ja kuvittaja, jonka esikoisdekkari Neidonkorento julkaistiin vuonna 2021. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös useita lasten- ja nuortenkirjoja.

Tero Somppi: Vihan aallot

Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikkö joutuu ennennäkemättömän haasteen eteen Venäjän kansalaisiin kohdistuvan rikoksen mainingeissa. Dekkarikonkari Tero Sompin asiantunteva ja tarkkanäköinen tarina on hyytävän ajankohtainen.

Rikospoliisi Mikko Vuori hälytetään vapaapäivältään naapuritaloon, jossa on tapahtunut raaka kaksoismurha. Uhrien kansalaisuus ja seinille maalatut iskulauseet herättävät pahimmat pelot viharikoksesta ja sen mahdollisista seurauksista. Miten Venäjä reagoisi omiensa murhiin?

Tilanteen kiristyessä Suomi huojuu sodan partaalla. Kriisi uhkaa eskaloitua maailmanlaajuiseksi. Pystyykö Helsingin rikospoliisi ratkaisemaan tapauksen ennen kuin on liian myöhäistä?

Tero Somppi on vuonna 1972 syntynyt helsinkiläinen kirjailija, joka työskentelee päätoimisesti puolustusvoimissa turvallisuustehtävissä.

Tero Sompin aiemmat teokset:

Kuka murhasi Asikaisen (2005)

Tuomion konsertti (2006)

Tukikohta: Helsinki (2007)

Luonnoton kosto (2008)

Hyvä paha maailma (2008)

Viimeinen linja (2009)

Särkyvää (2012)

Leijonan varjo (2013)

Raivo (2016)

Keikka (2017)

Isku 443 (2018)

Katedraalimurhat (2019)

Vääryyden hinta (2020)

Kaapattu (2021)

Jengit (2022)

Outi Hongisto: Veljet – jälkeläinen

Veljet on ajankohtainen ja tiivistahtinen ri kosromaanisarja, joka kuvaa maahanmuut tajaveljesten raadollisia elämänpolkuja espoolaisessa miljöössä. Se kertoo myös va linnoista ja niiden vaikutuksista sekä suvun verisiteiden voimasta. Veljet – Jälkeläinen on sarjan kolmas, itsenäinen osa.

Maahanmuuttajajengi, huumeet ja kourallinen poliiseja – kaaoksen ainekset?

Younas Zardari työskentelee KRP:ssä järjestäytyneen rikollisuuden erikoistutkintaryhmän tiiminvetäjänä. Pikkuveli Amir puolestaan sotkeutui maahanmuuttajista koostuvan jengin toimintaan, mutta on nyt eronnut siitä ja haluaa korjata tekemänsä vääryydet. Younasin pakkomielteenä on napata jengin taustapiruna häärivä Vihervaara, ja onnistuakseen hän on valmis menettämään jotain itselleen tärkeää.

Amirin todistaminen jengipomoja vastaan pyritään estämään kaikin keinoin. Kun Amirin raskaana olevaa tyttöystävää Saanaa ammutaan ja veljesten äidin henkeä uhataan, ei Amirilla ole enää vaihtoehtoja. Hänen on palattava juurilleen Pakistaniin, kohdattava menneisyytensä ja korjattava aiheuttamansa tuho.

Huumevyyhti alkaa selvitä, mutta kuinka laajalle se ulottuu ja keitä kaikkia kuvioon on sotkeutunut? Younasin tekemä virkavirhe uhkaa hänen uraansa, mutta tärkeintä on Saanan toipuminen sekä pian syntyvä suvun jälkeläinen. Niin, ja Vihervaaran nappaaminen.

Rakennusalalla työskentelevä Outi Hongisto (s. 1974) asuu Espoossa. Veljet-sarjan lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lapsille suunnattua matkakirjaa.

Veljet-rikosromaanisarjan päätösosa sitoo veljesten elämänpolut yhteen, mutta edessä on jälleen valintojen risteys. Eikä siltä tieltä ole paluuta.

Sakari Kiuru:

Putoamisen pelko

Intensiivinen ja tarkkanäköinen jännitys romaani ihmisistä, joiden kohtalot kietou tuvat tiukasti toisiinsa. Tekijänsä kolmas Matias Luoto -dekkari pakottaa lukijansa näkemään enemmän kuin sanat kertovat.

”Isä mua kuitenkin katoamiseensa asti kasvatti ja musta huoleh ti. Se ei ois koskaan jättänyt mua yksin autoon.”

Pienen pojan isä katoaa jäljettömiin joulun alla seitsemänkymmentäluvun puolivälissä. Vuosikymmenten jälkeenkin poikaa vaivaa tapaus, joka on jäänyt täysin pimeäksi.

Kun toimittaja Matias Luoto ryhtyy ystävänsä kehotuksesta selvittämään tapausta, hän löytää pienen paikkakunnan menneisyydestä muutakin pimeää – on nuoren pojan itsemurha ja toinenkin kadonnut mies sekä joukko ihmisiä, jotka ovat eläneet pahuuden varjoissa pitkään.

Tiedonjano vie Matiasta taiteilijan verstaalta palvelutaloon ja korttelibaariin, kunnes tapahtuu henkirikos, joka muuttaa tutkinnan suunnan ja johdattaa Matiaksen maailmaan, jossa vaara uhkaa myös häntä itseään. Kun asiat viimein saavat selityksensä, moraali ja oikeustaju joutuvat koetukselle.

Matiaksen edesmennyt isäkin yllättää vielä kerran jättäen perinnön, joka vaikuttaa Matiaksen elämään peruuttamattomalla tavalla.

Sakari Kiuru on helsinkiläinen valokuvaaja ja kirjailija. Putoamisen pelko on itsenäinen jatko-osa teoksille Kuoleman sukua (2014) ja Murheiden maa (2020).

Aino Leppänen: Tujuin terkuin ope

Koulumaailman ihastuttavan samaistutta va kuvaus saa jatkoa! Yksi runoilee, toinen keimailee, kolmas lusmuilee. Viekö heikosti motivoituneiden opiskelijoiden eteenpäin patistaminen huomion tärkeimmästä – lä heisten hyvinvoinnista?

Äidinkielen lehtorina huonosti viihtyvä Aisku elää arkeaan nykylukion haasteista jotenkuten selviytyen. Työyhteisö on pääosin mukava, mutta tällä lukukaudella uusi sijainen maustaa koulusopan karvaaksi. Koronapandemiakin on edelleen läsnä, ja maskin läpi on hankala hengittää. Uuden opetussuunnitelman kasaaminen kaatuu kaiken muun työn päälle, mutta onneksi on myös sydämeen osuvia kohtaamisia, kuten runopoika Lenni.

Kotiasiat ovat työn vastapainoksi kohtalaisessa kuosissa. Aiskun vierelle on asettunut hyvä mies, mutta parisuhteessa on aina omat mutkansa, vaikka tunteet olisivatkin kohdillaan. Aiskulla on myös tyttäreensä läheinen suhde, joskin välillä kotiin tuntuu tulevan joku aivan vieras lapsi, joka kiukuttelee milloin mistäkin. Vapaa-aika tyttären lentopallovalmentajana on antoisaa, mutta joskus siinäkin joutuu kasvattajaksi –milloin lasten, milloin vanhempien.

Ja sitten pitäisi vielä löytyä tilaa ystäville. Välillä aika on kortilla, mutta onko ystävä enää saatavilla, kun mahdollisuus yhteiselle olemiselle vihdoin avautuisi?

Tujuin terkuin ope on itsenäinen jatko-osa keväällä 2022 ilmestyneelle Terkuin ope -kirjalle. Se käsittelee realistisesti mutta pilke silmäkulmassa koulumaailmaa ja opettajien jaksamista jatkuvasti muuttuvassa työarjessa.

Aino Leppänen (s. 1982) on kempeleläinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Pitkään kirjoittanut kolmen lapsen äiti harrastaa joogaa, kutoo villasukkia ja laulaa mielellään. Riemukkaan vastaanoton saanut Terkuin ope julkaistiin vuonna 2022. Sitä edelsi esikoiskirja Positiivinen yllätys (Docendo, 2019).

Erkki Lahti: Vain koira kaverina

Erkki Lahti tunnetaan niin riistamaiden samoilijana kuin kalavesien soutelijanakin, joka on jo pitkään kirjoittanut lukijoille hienoja tarinoita kokemuksistaan. Niistä koostuu myös uusin kokoelma ”Vain koira kaverina”. Pyyntiretket ulottuvat PohjoisSavosta kirjailijan mielimaisemiin Kainuu seen ja Lappiin. Kalastus on monipuolista, mutta jahtipuolella ominta on kanalintujahti.

Aiheiden kirjo on laaja. Kiehtovien pyyntitarinoiden lomassa kerrotaan vieraasta kalakaverista, seurataan telkkäpoikueen seikkailua ja ihmetellään puukon kohtaloa. Välillä pohditaan kalavesillä tapahtuneita muutoksia ja mielilinnun tulevaisuutta.

Ympäröivää luontoa tarkkaillaan lämmöllä ja tunteella. Tapahtumien elävä kuvaus saa lukijan aistimaan tervastulien ja kalan tuoksun, pyyntiyön ja kämppäillan tunnelman. Tekstiä täydentää vanhan erätietouden asiantunteva tarjoilu.

Lahti kulkee erällä mielellään usein yksin. Jahtimailla hänen kaverinaan on kuitenkin aina uskollinen lintukoira Piiku. Tuntuu, että juuri miehen ja koiran yhteiset päivät saloilla ovat sitä eränkäynnin parasta antia.

Erkki Lahti (s. 1946, Kuorevesi) on Kuopiossa asuva eräkirjailija. Lahti on eläintieteen tohtori. Väitöskirjan aiheena oli muikku. Vain koira kaverina on hänen yhdestoista eränovellikokoelmansa.

Sini Helminen: Kalma

Lautturi kuule mitä mä toivon... Lujaveri nen-trilogia sekoittaa urbaania fantasiaa, kauhua ja sateenkaariromantiikkaa. Pää tösosassa Kalma astutaan aiempaa synkem piin vesiin ja kuolema tulee liian lähelle.

Kylmyys kietoutuu kaulaluille ja laulaa. Hyminä peittää ajatuk set, hukuttaa ne hyhmäiseen virtaan. Kuka minä olin? En muista enää.

Menetys on jättänyt Hallan murheen murtamaksi ja ajaa hänet toivottomaan yritykseen. Epätodennäköinen nelikko ajaa hautajaisten jälkeen ruumisautolla Suomen halki kilpaa aikaa vastaan. Matkassa on keski-ikäinen hautausurakoitsija, tietäjä ja kalmahinen sekä yksi kissa.

Tuonen virta on synkkä ja armoton, eikä kukaan kulje sen ylitse kuin yhteen suuntaan. Virran takainen maa ei ole tuttu edes kalmanväelle, jonka tehtävänä on auttaa vainajat Tuonelaan. Mitä mahtaa sisukas rakkaus kuoleman mahtia vastaan?

Sekä nuorille että aikuisille sopiva Kalma päättää Hurmeen (2021) ja Syden (2022) aloittaman Lujaverinen-trilogian. Trilogia luo sateenkaarevaa valoa pimeyden keskelle ja kohtaa kuoleman kirpakalla hirtehishuumorilla.

Sini Helminen (s. 1987) on syntyjään hollolalainen kirjallisuustieteen maisteri, lasten ja nuorten erikoiskirjastonhoitaja ja kirjavinkkari. Häneltä on aiemmin ilmestynyt myös kotimaiseen mytologiaan keskittynyt neliosainen nuortenfantasiasarja Väkiveriset. Silloin kun hän ei kirjoita romaaneja lohikäärmepehmo kainalossa, hän tanssii lindy hopia tai tubettaa YA-kirjoista.

Meresmaa:

Tytär hämärän, piika pimeän

Maanläheisesti maaginen romaani kahden nuoren naisen elämästä maailmassa, jota määrittää vuodenyö ja ikuinen syksy. Romantiikka ja lumoavat ihmiskohtalot vievät lukijan mukanaan.

Tiedonjanoinen mutta köyhiin oloihin syntynyt Malka on lähtenyt etsimään parempaa elämää ja asuu Hellantian tietäjän metsätilalla opinsisartensa kanssa. Eräänä päivänä hän löytää polun varresta hylätyn pienokaisen. Hän poimii lapsen turvaan lähestyvältä yöltä ja pedoilta. Malka ei tiedä, että niin tehdessään hän avaa oven salaisuuksien maailmaan, josta Rauniaran valtakunnassa on vaiettu iät ja ajat. Samaan aikaan valtakunnan pääkaupungissa nuori eloseppä Arona Pohtovius on tehnyt toisenlaisen mullistavan löydön. Kuuluisien seppien sukuun syntynyt lyhytkasvuinen Arona on ponnistellut koko ikänsä yltääkseen äitinsä vaatimusten tasolle, mutta nyt näyttää siltä, että yksi hetken mielijohteesta tehty teko uhkaa romuttaa kaiken.

Vuosisataiset salaisuudet ja ennalta määrätyiltä vaikuttavat kohtalot alkavat purkautua voimalla auki, kun Malka ja Arona esittävät tahoillaan kysymyksiä, joita muut eivät ole uskaltaneet kysyä. Rauniaran valtakunta on menettänyt paljon: muistinsa, historiansa ja kolme vuodenaikaa. Jäljellä on enää syksy, vuodenyö ja pelko, joka pitää kansan kyyryssä kodeissaan, kun pimeä laskeutuu. Nyt uhkana on, että Rauniara menettää myös tulevaisuutensa.

Koittaako Malkan ja Aronan myötä vihdoin valoisampi aika?

J. S. Meresmaa on tamperelainen kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt muun muassa säeromaanitrilogia, jonka avausosa Dodo (2020) valittiin Topelius-ehdokkaaksi ja palkittiin Blogistanian Kuopuksella. Häneltä on julkaistu myös Kuvastaja- ja Anni Polva -palkintoehdokkaana ollut Mifonki-fantasiasarja, jolle myönnettiin Kuvastaja-kunniamaininta 2021. Romaanien lisäksi häneltä on ilmestynyt lukuisia novelleja, joita on käännetty eri kielille.

Mikko With:

Saakelin sieppaus

Saakelin sieppaus yhdistää jännityksen, huumorin ja samaistuttavat tunteet helppo lukuiseksi nuortenromaaniksi. Pieneksi il miöksi nousseen saakelinmoisen kirjasarjan uusin osa tempaa mukaansa niin seikkai luihin ajautuvan Uunon kuin salaperäisen Heikkisen lukijafanit.

Uuno on 17-vuotias lukiolainen, jota ajatus tulevasta kesästä kotona pienellä paikkakunnalla ahdistaa, etenkin äidin uuden miesystävän ilmestyttyä kuvioihin. Onnekseen Uuno onnistuu saamaan kesätöitä Oulusta. Uusista kavereista numeroleikkejä rakastava Iiris saa aikaan sydämentykytyksiä, Hessu kuvaa kaiken nettiin ja Tuisku sekoilee.

Lupaavasti alkanut kesä rikkoutuu, kun Uunon täti alkaa käyttäytyä omituisesti. Tapahtuma seuraa toistaan, ja lopulta Uuno löytää itsensä istumassa vangittuna saunamökin lauteilta. Ovi on lukossa, kännykkä viety, eikä kukaan vastaa huutoihin. Onko Uunon parhaasta kaverista, salaperäisestä Heikkisestä, tilanteen pelastajaksi?

Saakelin sieppaus on itsenäinen jatko-osa Topelius palkintoehdokkaana olleelle Saakelin sataselle. Sarjan avausteos on noussut laajalti lukulistoille ja saanut erinomaista palautetta niin juonestaan kuin henkilökuvauksestaan.

Mikko With (s. 1971) on Oulussa asuva isä, kirjailija, filosofian maisteri ja johtamisen ammattilainen. Häneltä on nuortenkirjojen ohella ilmestynyt paljon positiivista huomiota saanut elämäkerrallinen teos Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta (Myllylahti 2019).

Saakelin satasesta sanottua

”Vauhdikas ja hulvaton seikkailukertomus kuvaa nuoria uskottavasti: se tunnistaa nuorten maailman niin kirjan henkilöinä kuin lukijoina. Romaanissa on hyvä imu ja rautainen juoni.”

Topelius-palkintoraati

”Mikko With käsittelee uskottavasti kapinoivan teinipojan mielenmaisemaa ja rajojen kokeilemista aikuistumisen kynnyksellä. Päähenkilö on hämmästyttävän samastuttava.”

Maaseudun tulevaisuus

Mikko Koiranen:

Jättiloikka Jan Valkoselle

Jättiloikka Jan Valkoselle on toiminnan täyteinen nuortenromaani täynnä uskallusta ja marraskuun pimeyttä mutta myös iskun kestävää ystävyyttä ja huumoria.

Jan Valkonen, 16-vuotias lieksalaisnuori, on toivottoman ihastunut Nitaan, mutta kaikki lähestymisyritykset jäävät puolitiehen. Hän saa kuitenkin selville, että Nita on kuolemanvakavasti masentunut eikä halua ottaa minkäänlaista apua vastaan. Lieksassa pitää majaansa myös kylähullun maineessa oleva Ihmenainen, jonka huhutaan antaneen monelle paikalliselle nuorelle lähes yliluonnollisia kykyjä näiden harrastuksissa. Voisikohan Ihmenainen auttaa jotenkin myös Nitaa?

Ihmenainen on kuitenkin kadonnut, ja Nita on saamassa poikaystävän Pyrtsistä, väkivaltaisesta kovanaamasta. Ja mitä pidemmälle Jan Ihmenaista etsiessään pääsee, sitä suuremmat asiat ovat pelissä – lopulta koko maailman kohtalo.

Mikko Koiranen (s. 1987, Oulu) on liminkalainen technical artist ja kolmen pojan isä. Esikoisteos Nauhoitettava ennen käyttöä oli Topelius-palkintoehdokkaana vuonna 2020. Jättiloikka Jan Valkoselle on hänen toinen yläkouluikäisille suunnattu nuortenromaaninsa.

Katariina Kotila: Ohjat solmussa

Raikkaan realistinen ja samaistuttava var haisnuorten kirjasarja kertoo Vilman heppaelämästä. Mukaan mahtuu ratsasta mista, tallitöitä ja unelmia – sekä epävar muuden hetkiä, kun kaikki ei sujukaan niin kuin pitäisi.

Kahdeksasluokkalaisen Vilman hevosharrastus saa uuden käänteen, kun naapuritallilta löytyy vuokrahevoseksi puoliveriruuna Kapu. Vihdoin Vilmalla on hevonen, jonka kanssa voi treenata monta kertaa viikossa! Haaveissaan Vilma näkee jo ensi kesän estekisat, vaikka yhteistyö Kapun kanssa ei sujukaan heti yhtä hienosti kuin heppakirjoissa.

Pian Vilma alkaa epäillä, onko hän sittenkään riittävän hyvä ratsastaja Kapulle. Sitä paitsi uudelta tallilta on vaikea löytää kavereita, ja kun Vilma käy vanhalla tallilla katsomassa parhaan ystävänsä Ennin ratsastustunteja, sielläkin hänellä on oudon ulkopuolinen olo. Entä jos hän teki virheen vaihtaessaan tallia? Ja onko vauhdikas Kapu sittenkin hänelle vähän liikaa?

Katariina Kotila on kirjailija ja rumpujensoitonopettaja. Hän asuu Joensuussa ja viettää vapaa-aikaa tanssimalla ja leipomalla sämpylöitä. Hän luki lapsena kaikki kirjastoauton heppakirjat ja palasi aikuisena vanhan lempigenren pariin kirjoittamalla Vilman tallielämää -sarjaa, jonka avausosa Maneesin laidalla julkaistiin 2022.

Mirjami Sirén: Kaupunki ilman koteja

Kaupunki ilman koteja on mielikuvitusta kutkuttava nuortenromaani, joka kertoo teini-ikäisen Kipinän ja hänen perheensä riipivän jännittävistä hetkistä maasta pake nemisen kuohuissa.

Tänä yönä kaikki muuttuu. Tänä yönä he pakenevat.

Reppu oli valmiiksi pakattu, niin kuin sen piti muutenkin aina olla. Mutta siellä, minne menisimme, tavarat saisi purkaa, niin isä oli sanonut. Ne saisi asetella omille paikoilleen miten halusi ja jättää vaikka pölyyntymään. Jos siis pääsisimme perille. Suljetussa kaupunkivaltio Airepoliksessa innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Jokainen asukas kouluikäisestä lähtien pakotetaan keksimään uusia ideoita, joiden avulla kaupunki voi kehittyä. Kaupungissa ei ole lainkaan koteja, sillä siellä uskotaan, että paikallaan pysyminen tukahduttaa luovuuden.

Neljätoistavuotias Kipinä, hänen siskonsa Vanamo ja isänsä Jalava ovat saaneet tarpeekseen valtion ahdistavasta ilmapiiristä ja valvonnasta. Kipinän pahin painajainen on Luovuuskuutio, tiiviisti suljettu älyhuone, josta ei pääse ulos, ennen kuin on keksinyt uuden innovaation. Mutta kun pakoretki alkaa, kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Airepolis ulottaa lonkeronsa pelottavan pitkälle.

Mirjami Sirén (s. 1992) on oululaislähtöinen, nykyään Kauniaisissa asuva opettaja. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänen tekstejään on palkittu useissa valtakunnallisissa kirjoituskilpailuissa. Kirjoittamisen lisäksi Mirjami nauttii tanssimisesta, teatterista, viulunsoitosta ja säveltämisestä.

Suvi Nurmi:

Ajankaitsija

Särkynyt mieli. Vaiennut laulu. Rajat ylittävä ystävyys.

Mielikuvitusta kiehtova tarina pikkukau pungin sisaruksista, jotka ovat aikamatkaa jien sukua. Nuorille suunnattu teos yhdistää koululaisten arkeen kauhun ja fantasian juonteita.

Essi päästi hämmästyneen äännähdyksen.

– Ja siis... Teettekö te aikamatkoja sen avulla? Yhdessä?

– Tietysti. Mitä muuta syytä varten sä kuvittelit, että tää seura on perustettu? Anette kysyi naurahtaen.

– Ollaan tehty ihan mielettömiä retkiä, Linnea ilmoitti ylpeästi.

– Joo, ja päästy melkein hengestämme pari kertaa, Minde kikatti.

– Puhu vaan omasta puolestas! Rina sanoi ja tönäisi Mindeä leikkisästi.

– Missä te sitten ootte käyneet? Essi kysyi, ja tällä kertaa häntä todella kiinnosti.

Yhdeksännellä luokalla Essi on voimiensa äärirajoilla. Aikamatkallaan kovia kokeneen äidin kuntoutus vie hänen kaiken vapaa-aikansa, ja samaan aikaan pikkusisko Oona saa olla oma huoleton itsensä.

Syksyyn tulee pilkahdus valoa, kun Essi saa kutsun Suomen Aikamatkaajanuorten Salaseuran kokoukseen. Salaseuralaiset harrastavat vaarallista yhteismatkaamista Ajankaitsijaksi kutsumansa aineen avulla. Essi huomaa kykenevänsä sen vaikutuksen alaisena vaistomatkoihin, joiden kautta hän pääsee lähemmäksi äitinsä menneisyyden salaisuuksia. Vaistomatkoissa piilee kuitenkin vaaransa, kuten Essi saa pian huomata.

Ajankaitsija jatkaa nuorille suunnattua Routalareaalifantasiasarjaa, jossa on sekä sadunomaisuutta että synkkiä sävyjä. Sarjan aiemmat osat ovat Unissamatkaaja (2021) sekä Etsijöiden aika (2022).

Suvi Nurmi (s. 1982, Espoo) on kuvataiteilija, kirjailija ja freelancekustannustoimittaja. Hän on opiskellut kirjallisuudentutkimusta ja suomen kieltä Helsingin yliopistossa. Lapsille ja nuorille kirjoittaminen on hänen intohimonsa.

Anu Holopainen: Lauma

Ihmissutta ken pelkäisi? IIK!-sarjan yhdeksäs osa pureutuu ihmissusimyyttiin, kun Sakun ja Sussan luokkatoveri saa uuden, karvaisemman olomuodon. Helppolukuinen, maltillisen pituinen ja sopivan jännittävä tarina houkuttelee myös vähemmän lukevia lapsia uppoutumaan kirjaan.

Hiihtoloman jälkeen luokan ärsyttävin tyyppi Ville kertoilee lomareissustaan, mutta jättää mainitsematta vuoristovaelluksella saamansa villieläimen pureman. Kirkonrotta-leikin aikana Ville katoaa, mutta palaa jo seuraavana päivänä kouluun – jollain tapaa muuttuneena.

Sussan ja Sakun epäilykset heräävät, kun Ville pelaa lentistä kuin riivattu ja uutisissa kerrotaan tuntemattoman petoeläimen verottaneen läheisen tilan lammaslaumaa. Kohta ulvovia yön saalistajia on enemmänkin, jolloin Siiri tarttuu toimeen omin päin.

Mutta onko siihen jokin syy, että Ville muuttui ihmissudeksi? Valpuri-muorin kirje saapuu viime tipassa valaisemaan asiaa, ja myös Siirin oudot voimat mietityttävät kaksosia. Ihmissusien sijaan saattaakin olla tulossa jotain paljon pahempaa...

Anu Holopainen on pitkän linjan nuortenkirjailija, jonka esikoisteos, fantasiaseikkailu Kristallien valtakunta ilmestyi vuonna 1996. Holopaisen Molemmin jaloin -scifidystopia oli vuoden 2006 Finlandia Junior -ehdokas, ja vuonna 2015 julkaistu Ihon alaiset nousi Blogistanian Kuopus -kisassa toiselle sijalle. Holopainen oli myös vuoden 2016 Laivakello-palkintoehdokas. Syysmaa-fantasiasarja sai Suomen Tolkien-seuran Kuvastaja-kunniamaininnan vuonna 2021.

Suositussa IIK!-kauhukirjasarjassa on aiemmin ilmestynyt kahdeksan osaa vuosina 2019–2022. Yhdeksäs osa Lauma aloittaa itsenäisenä osana tarinan, joka huipentuu sarjan kymmenennessä osassa syksyllä 2023.

Petri Pirkola: Mauro Mozzarella ja ihmeellinen Italia

Kuvitus: Jaakko Seppälä

Mauro Mozzarella ja ihmeellinen Italia on osa alakouluikäisille ja kaikille lapsenmieli sille suunnattua Pallo haltuun -matkaopas sarjaa. Kirja esittelee Italian sanoin ja ku vin kokonaisvaltaisesti ja lapsia kiehtovalla tavalla. Mauron matkassa näet ja koet mm. Italian historian, kulttuurin ja luonnon. Tutustut erikoisiin paikkoihin ja tapahtumiin, ruokaa ja reseptejä unohtamatta.

Italialla on suuri merkitys maailman historiassa, ja se on edelleen yksi maailman suosituimmista matkakohteista. Mahtavilla paikoilla ja nähtävyyksillä kyllästetty maa kätkee sisäänsä myös hieman erikoisempia asioita… Tiesitkö, että Milanossa on voimassa laki, joka velvoittaa kaupunkilaisia hymyilemään? Tai että uutenavuotena kannattaa käyttää punaisia alusvaatteita, jos haluaa onnea alkavalle vuodelle? Nämä ja paljon muuta mielenkiintoista asiaa löydät kirjan kansien välistä.

Kirja sopii mainiosti sekä mukaan otettavaksi matkaoppaaksi että kotisohvalla tutkisteltavaksi. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Pedro Paella ja Espanjan erikoisuudet sekä Patricia Patonki ja riemukas Ranska

Petri Pirkola / teksti:

Petri on toiminut copywriterina ja sisällöntuottajana lukuisissa mainostoimistoissa vuodesta 2000 alkaen ja viimeiset vuodet freelancerina ulkomailta käsin. Lämmin suhde matkailuun sekä Peppi-tytär antoivat innostuksen lasten matkaopassarjan luomiselle.

Jaakko Seppälä / kuvitus: Jaakko on pitkän linjan mainostoimistograafikko, kuvittaja ja Disney-sarjakuvien käsikirjoittaja. Aku Ankka -tarinoiden lisäksi Jaakon kynästä on saanut alkunsa mm. Kemin kansainvälisillä sarjakuvapäivillä palkittu Malinen-sarjakuva.

Merja Jalo & Marvi Jalo: Jesse kuntokoira

Jennan ja Hannelen kesä saa yllättävän käänteen, kun Elsa värvää heidät aivan uuden urheilulajin pariin. Erikoiset asut ja koirien vesitreenit ovat vain alkusoittoa ennen tapahtumarikasta kisaa, jossa huu morintaju punnitaan.

Elsa Munkkirinnettä harmittaa jo pelkkä ajatuskin, että kaupunginjohtajan Amalia-serkku voittaisi eukonkannon aluekisat miehensä kanssa. Elsan on ehdottomasti päästävä mukaan kilpailuun näyttämään taivaan merkit muille kilpailijoille. Kisoissa on myös nuortensarja, ja sinne Elsa päättää värvätä Jennan ja Hannelen yhdessä Eetun ja Tonin kanssa.

Jenna ei todellakaan halua roikkua pää alaspäin Eetun harteilla, mutta hän tietää heti, että vastaan on turha sanoa. Kun Elsa jyrää, muilla ei ole nokan koputtamista. Lisäksi Hanski innostuu valtavasti kuullessaan pääsevänsä ihastuksensa kohteen Tonin pariksi.

Voi ei, tämä on maailmanloppu! Mitä Jenna tekisikään ilman ihanaa kuntokoiraansa Jesseä?

Merja ja Marvi Jalo ovat kirjailijasisarukset, jotka ovat kirjoittaneet yhdessä ja erikseen useita suosittuja hevos- ja koirasarjoja. He aloittivat Jesse-sarjan jo vuonna 2004. Jesse kuntokoira on sarjan 31. osa. Vuonna 2011 Jesse pentukoira voitti Pirkanmaan Plättä -palkinnon, ja Jesse hoivakoira palkittiin Kirjava Kettu -palkinnolla vuonna 2008. Mukaansatempaavat Jesse-kirjat ovat olleet nuorten suosikkeja vuodesta toiseen, sillä tarinat ovat ajattomia ja koskettavia, täynnä huumoria ja toimintaa.

Anna Kurkijärvi-Willans: Charlotta ja unelmanallen salaisuus

Kuvitus: Sami Saramäki

Mielikuvitusta kutitteleva lastenromaani ystävyydestä, luottamuksesta ja elämää nähneen tavaran arvostamisesta. Tarina on suunnattu 6–10-vuotiaille lapsille, joiden maailmassa pehmoleluissa on vielä ripaus taikaa.

Kolmasluokkalainen Charlotta rakastaa kulunutta uninalleaan Nanaa yli kaiken, mutta yhtenä päivänä luokan diiva Emilia tuo kouluun uutuuslelu Sunnallen isänsä lelutehtaalta. Sunnalle on todellinen unelmanalle. Se on tehty vanhojen pehmolelujen kierrätetyistä turkeista, sille voi hankkia loputtomasti tarvikkeita, ja mikä ihmeellisintä, siihen rakastuu välittömästi. Nallen surullisissa silmissä on kuitenkin jotain outoa…

Charlotan isä on lähtenyt työpaikastaan lelutehtaalta, koska hän ei usko hittilelu Sunnallen kierrätystarinaan. Nyt perheen rahat ovat lopussa ja edessä on muutto maalle, kauas Charlotan parhaan ystävän Neean luota. Charlotta on valmis mihin tahansa estääkseen muuton. Hän haluaa isän takaisin töihin ja yrittää todistaa, ettei Sunnallessa ole mitään epäilyttävää. Eräänä aamuna Nana löytyy litimärkänä. Pian sen jälkeen Neean unilelu Aatos katoaa, ja jäljet johtavat lelutehtaalle. Mikä on unelmanallen salaisuus, ja pystyvätkö Charlotta ja pehmolelut selvittämään sen?

Anna Kurkijärvi-Willans on copywriter ja intohimoinen lukija, joka asuu perheineen Helsingin Punavuoressa. Ahmittuaan kahden lapsensa kanssa läpi Rikhardinkadun kirjaston iltasatuvalikoiman hän päätti kirjoittaa oman lastenromaaninsa. Vapaa-ajallaan hän juoksee, joogaa ja leikkii koiransa Albuksen kanssa.

Veera Vähämaa:

Numerovoron jäljillä

Kuvitus: Keanne van de Kreeke

Numerovoron jäljillä on 6–10-vuotiaille suunnattu arvoitusdekkari, jossa Etsivätoimisto Muro selvittää kadonneiden numeroiden kohtaloa. Kutkuttavaa huumoria ja jännitystä löytyy niin tarinasta kuin sen kuvituksesta.

Teos on kolmas osa Etsivätoimisto Muro -sarjaa.

Hämäränä elokuun yönä voimalaitoksen piipusta katoaa kuuluisa taideteos, punaisena hehkuvat numerot. Pian sen jälkeen Turun pormestari saa uhkauskirjeen, ja on selvää, että apuun tarvitaan Etsivätoimisto Muro.

Mursu-vaari ja Rodi-rotta ottavat mysteerin ratkottavakseen. Juttu ei ole helppo nakki, ja se tutustuttaa etsiväkaksikon kummallisiin paikkoihin ja erikoisiin tyyppeihin, kuten tauotta räppäävään Sami Sähköön ja viehättävään Rottakoulun opettajaan.

Etsivät saavat pohdittavakseen monta kiperää kysymystä. Kuka kumma omistaa piin muotoisen korvakorun? Miten Rodi pärjää matematiikkaluokalla? Ja ennen kaikkea: kuka rakastaa matematiikkaa niin paljon, että on sen vuoksi valmis ihan mihin tahansa?

”Tässä kaupungissa kukaan ei ymmärrä matematiikan upeutta ja sillä on hintansa! Olen kaapannut numerot, enkä palauta niitä ennen kuin suostutte vaatimuksiini. Kuulette minusta pian.”

Veera Vähämaa (s.1984) on sanataideohjaaja ja lastenkirjailija, joka toimii koulutaiteilijana kahdella turkulaisella alakoululla. Hän viljelee tarinoita ja runoja niin sairaaloissa, palvelutaloissa kuin päiväkodeissakin. Kahden villin viikarin äiti uskoo ikuisesti leikin ja lapsuuden ihmeelliseen taikaan.

Keanne van de Kreeke on Suomessa asuva hollantilainen lastenkirjojen ja oppimateriaalien kuvittaja, joka on ollut mukana monissa yhteisöllisissä projekteissa mm. päiväkodeissa ja kouluissa.

väittää

matikka on

on jotain tosi haikeaa.

bettaa,

vaan

matikanopettajaa

Maarit Nurmi:

Etsiväkaverit kätkön jäljillä

Etsiväkaverit-sarja sopii erityisesti niille 6–10-vuotiaille lapsille, joilla on haastei ta lukemisessa. Väljä taitto, helppo kieli ja runsas kuvitus auttavat lukijaa aukeamalta seuraavalle. Etsiväkaverit kätkön jäljillä on jännittävä mutta ei pelottava. Kirja sopii myös sujuvasti lukeville jännityksen ystävil le.

Vanki on karannut ja aikoo hakea saaristoon kätkemänsä ryöstösaaliin. Etsiväkaverit ovat varmoja, että saalis on piilotettu juuri heidän saareensa. Saalis pitää siis löytää ennen kuin roisto ehtii hakea sen. Mutta miten kätkö löytyy, kun saari on iso ja kätköpaikkoja paljon?

Samaan aikaan kun Vilkku ja Anton yrittävät keksiä ratkaisua, heitä pyydetään auttamaan juoksukilpailuissa. He käyvät tutustumassa kisakeskukseen ja huomaavat siellä lapun, joka saattaa liittyä ryöstösaaliiseen. Senkään avulla kätköä ei kuitenkaan löydy. Ovatko pojat sittenkään osanneet tulkita lapun sanoja oikein?

Vilkku alkaa pelätä, että kätkölle pääsee vain vakoilemalla karkuria, kun tämä tulee saareen. Mutta milloin roisto oikein tulee ja mitä sitten, kun tämä on hakenut saaliin?

Kun kilpailupäivä koittaa, tapahtumat alkavat edetä vauhdilla. Etsiväkaverit ovat vihdoinkin kätkön jäljillä!

Etsiväkaverit-sarjan aiemmat kirjat:

Etsiväkaverit sirkuksen jäljillä 2022

Etsiväkaverit salaviestien jäljillä 2022

Etsiväkaverit epäillyn jäljillä 2021

Etsiväkaverit aarteen jäljillä 2021

Maarit Nurmen muita lastenkirjoja:

Altti, älä pakene! 2022

Eemun tarinoita (6 osaa) 2018–2020