Työllistymistä edistävä toiminta by Jyvälän Setlementti ry

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2011

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA

2. JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

3. LOUHELA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

2.1 Jyvälä on toimiva työorganisaatio 2.2 Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta 2.3 Jyvälä on kehittänyt henkilöstön ammattitaitoa koulutuksilla 3.1 Työntekijöiden oma osaaminen perustehtävän hoitamiseen liittyvät valmiudet kehittyvät 3.2 Louhela työllistää vaikeasti työllistyviä 3.3 Työn strategiset linjaukset ja tavoitteet määrittyvät yhteisessä vuoropuhelussa johdon ja työntekijöiden kesken 3.4 Ongelma- ja konfliktitilanteiden käsittely on rakentavaa

3. UKONHATTU ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

4. PUIJOLA KASVATTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA - LÄHIÖTYÖ

5. KOSKELA JÄRJESTÄÄ ARVOKASTA TOIMINTAA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE – KOSKEN KLUBITALO

5. PUIJOLA TUKEE MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA

7. JYVÄLÄ ON VASTANNUT AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN

3.1 Ukonhattu on luotettava työnantaja 3.2 Henkilökuntaa on riittävästi suhteessa asiakkaisiin 3.3 Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta 3.4 Henkilökunnan hyvinvoinnin kehittämisalueisiin panostetaan 3.5 Tukityöpaikkojen avulla on mahdollista kehittää työelämäntaitoja 3.6 Ukonhattu kouluttaa lähihoitajia oppisopimuksella 3.7 Ukonhatussa työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä 3.8 Ukonhattu on panostanut henkilöstön kehittämiseen 4.1 Asukastupatoiminta ylläpitää yhteisöllisyyttä 4.2 Asiakkaat ovat saaneet apua arjessa 4.3 Henkilöitä on työllistetty 4.4 On vahvistettu työllistymisen mahdollisuuksia

5.1 Klubitalotoiminta on arvostettua 5.2 Kävijämäärä vuonna 2011 on korkeampi kuin v. 2010 5.3 Jäsenet palaavat työelämää 5.4 Klubitalolla käynti vaikuttaa jäseniin niin,että he voivat paremmin ja elämänlaatu on parantunut 5.5 Jäsenten kykyyn tehdä työtä luotetaan 5.6 Mielenterveyskuntoutujille on tarjottu aktiivisen arkipäivän mahdollisuus

5.1 Maahanmuuttajille on löydetty työ- ja harjoittelupaikkoja avoimilta työmarkkinoilta 5.2 Maahanmuuttajat ovat saaneet henkilökohtaista apua työn etsimiseen 7.1 Järjestötyön toiminnan arviointia on kehitetty 7.2 Järjestötoimijoiden arviointiosaamista on kehitetty 7.3 Järjestötoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista on edistetty 7.4 On toteutettu työllistävää ja työllistymistä edistävää toimintaa 7.5 On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta 7.6 On kehitetty malli, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta

Päätavoite

JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu 3 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Jyvälä on toimiva työorganisaatio Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Työyhteisön toimivuus (työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä) on yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin

63 kpl (5%)

145 kpl (11%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

236 kpl (18%) ei eri eikä samaa mieltä 3

434 kpl (33%) jokseenkin samaa mieltä 4

442 kpl (33%) täysin samaa mieltä 5

3,6

kysymyksiin vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo

3,8

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kts. seuraava sivu Tulos osa-alueittain: Työntekijän vaikutusmahdollisuudet

3,8 4,2 2 11 21 66 76 Keskiarvot * Väittämät: Voin vaikuttaa työni kannalta tärkeisiin päätöksiin, Pystyn vaikuttamaan työni sisältöön, Minulla on tarpeeksi mahdollisuuksia vaikuttaa työhöni ja tapaan tehdä sitä, Minulla on mahdollisuus asettaa rajat työtehtävissäni 3,9 Keskiarvot * 3,8 2 24 31 58 61 Väittämät: Minulla on mahdollisuus syventää osaamistani työtehtävässäni, Minua kannustetaan tuomaan esille uusia ajatuksia ja ideoita, Voin kehittää osaamistani esim. koulutuksella työn vaativuuden lisääntyessä, Minua kannustetaan työni kehittämiseen Kehittämistä tukeva työkulttuuri

3,8

4,1

3,2

3,6

3,8

3,5

Keskiarvot * 12 17 47 109 167 Väittämät: Esimieheni luottaa kykyyni suoriutua vaativistakin tehtävistä, Esimieheni tukee ja kannustaa minua työssäni, Voin kertoa esimiehelleni elämässäni tapahtuvista asioista, Esimieheni puuttuu tarvittaessa työyhteisöni ongelmatilanteisiin, Esimieheni on oikeudenmukainen, Esimieheni luottaa minuun, Saan tarpeeksi palautetta esimieheltäni työsuorituksistani, Esimieheni osaa ottaa vastaan kriittistäkin palautetta

Johtaminen ja esimiestyö

Työn organisointi

Keskiarvot * 8 23 37 71 37 Väittämät: Yrityksemme työprosessit ovat selkeitä, Työyhteisössämme on selkeät pelisäännöt vastuualueista ja päätöksenteosta, Työyhteisössämme on selvä työnjako, Työyhteisössämme työmäärä on jaettu tarkoituksenmukaisesti

Kokemus työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista

Keskiarvot * 27 31 59 83 64 Väittämät: Olen tyytyväinen työterveyshuollon palveluihin, Olen saanut työnantajaltani riittävästi tietoa ja opastusta ergonomiaan liittyvissä asioissa, Yrityksessämme suhtaudutaan ymmärtäväisesti työtekijöiden koti- ja henkilökohtaisiin asioihin, Työpaikallani on tarvittaessa mahdollisuus työaikajoustoihin elämäntilanteeni mukaan, Työtehtäviäni on mahdollisuus muokata elämäntilanteeni ja työkuntoni mukaan, Yrityksessämme järjestetään sopivasti virkitystoimintaa työyhteisölle

3,3 Keskiarvot * 3,0 12 39 41 47 37 Väittämät: Työyhteisössämme tiedonkulku on riittävää, Tiedonkulku yrityksessämme on hoidettu hyvin, Yrityksessämme asioista tiedotetaan oikeaan aikaan, Tiedotus yrityksessämme on avointa ja rehellistä Kommunikaatio ja viestintä

* Vihreällä on vertailuorganisaatioiden keskiarvo ja oranssilla saavutettu keskiarvo.

2. Tavoitemittari: Yksilövoimavarat (yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys) ovat samaa tasoa kuin organisaatioissa keskimäärin

46 kpl (4%)

115 kpl (10%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

166 kpl (14%) ei eri eikä samaa mieltä 3

396 kpl (35%) jokseenkin samaa mieltä 4

423 kpl (37%) täysin samaa mieltä 5

3,8

kysymyksiin vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo

3,9

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kts. sivun alalaita

Tulos osa-alueittain: Fyysinen hyvinvointi

4,1

4,3

3,8

4,0

Keskiarvot * 7 10 16 74 113 Väittämät: Terveydentilani on hyvä, Olen tyytyväinen työni ergonomiaan, Uskon työkykyni olevan hyvä viiden vuoden kuluttua, Minulla ei ole lääkärin toteamaa pitkäaikaissairautta tai vammaa, josta on haittaa nykyisessä työssäni, Koen vain vähän fyysistä uupumusta työpäivän päättyessä

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Keskiarvot * 7 31 18 74 90 Väittämät: Työn ja kodin yhteensovittaminen ei tuota minulle vaikeuksia, En vie työasioita kotiin vapaa-ajalle, En joudu laiminlyömään kotiasioita työni takia, Kotiasiani eivät häiritse työhön keskittymistäni, Minulle jää riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen

Työn mielekkyys

Keskiarvot *

4,2

4,3

Oman työn hallinta

Keskiarvot *

3,8

3,9

3,2

3,5

3,6

2 10 14 81 113 Väittämät: Työni on mielekästä, Koen työni merkitykselliseksi yrityksen toiminnan kannalta, Työpanostani arvostetaan, Voin käyttää kykyjäni ja taitojani työssäni, Olen innostunut työstäni 7 27 34 77 75 Väittämät: Minulla on keskittymiseen tarvittava työrauha, Minulla on mahdollisuus tehdä työni laadukkaasti, Voin vaikuttaa työtehtävieni tärkeysjärjestykseen, Selviydyn työtehtävistäni työaikani puitteissa, Pystyn rauhoittamaan työympäristöni tarvittaessa (esimerkiksi sulkemalla kommunikaatiovälineet)

Muutoksen hallinta

Keskiarvot * 22 32 71 71 24 Väittämät: Minulla on mahdollisuus ennakoida työhöni kohdistuvia muutoksia, Yrityksessämme muutoksen hallintaa pyritään helpottamaan, Muutosta ja sen aiheuttamia uusia käytänteitä seurataan yrityksessämme aktiivisesti, Mietimme yhdessä muutoksen vaikutuksia työhömme ja siitä johtuvia toimenpiteitä, Yrityksessämme kerrotaan hyvissä ajoin tulevista muutoksista Keskiarvot * 1 5 13 17 8 Kysymys: Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Tunnetko sinä nykyisin tällaista stressiä?

Stressi

* Vihreällä on vertailuorganisaatioiden keskiarvo ja oranssilla saavutettu keskiarvo.

Tietoja tuloksien kokoamisesta: Vertailuaineistossa Tol-luokituksen mukaiset koulutusorganisaatiot (mm. erilaiset kansanopistot ja muut yksityiset kouluttajatahot). Tässä mukana 437 vastaajaa ja 14 yritystä. Tässä luokittelussa keskimääräinen vastaajamäärä per yritys oli 31. Henkilöstön hyvinvointikysely toteutettiin Jyvälän hallitukselle ja henkilökunnalle (yht. 80 hlö) 24.2. - 14.3.2012 vakuutusyhtiö Tapiolan toimesta. Hallituksen jäsenet eivät vastanneet kyselyyn, joten tulokset ja vastausprosentit koskevat pelkästään henkilöstöä (73 hlö). Tavoitemittarin vastausten jakauma ja keskiarvo koostuvat kyselyn osa-alueiden yhteenlasketuista vastausjakaumista. Kyselyn osa-alueiden tarkemmat tiedot osa-alueiden alla.

3. Tavoitemittari: Työtyytyväisyyden kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin

120 kpl (4%)

295 kpl (10%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

487 kpl (16%) ei eri eikä samaa mieltä 3

1040 kpl (35%) jokseenkin samaa mieltä 4

1050 kpl (35%) täysin samaa mieltä

kysymyksiin vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

3,7

Vastausten keskiarvo

3,9

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kts. edellinen sivu Tulos osa-alueittain: Kahden edellisen tavoitemittarin kaikki osa-alueet sekä seuraavat:

3,9

Jyvälän työnantajakuva

Keskiarvo * 7 29 57 122 93 Väittämät: Jyvälässä hyväksymme toinen toisemme sellaisenaan, Jyvälässä pystytään tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia, Jyvälässä jaetaan vastuuta, Jyvälässä annamme toisillemme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa, Jyvälässä osaamista arvostetaan työtehtävistä riippumatta, Jyvälän työntekijät kokevat toimivansa aidosti yhteistyössä, Jyvälässä kunnioitetaan yksilöllisyyttä

4,2

Keskiarvot * 3,9 8 28 88 92 4 Väittämät: Työyhteisössäni työntekijät ottavat toisensa huomioon, Työkaverit antavat toisilleen riittävästi palautetta, Saan tarvittaessa tukea ja apua työkavereiltani, Voimme keskustella avoimesti työhön liittyvistä asioista, Työilmapiirimme on hyvä

Työilmapiiri ja sosiaalinen tuki

* Vihreällä on vertailuorganisaatioiden keskiarvo ja oranssilla saavutettu keskiarvo.

2. Osatavoite: Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Sairauspoissaoloja korkeintaan 8 päivää/henkilö vuoden aikana Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilasto ajalta 1.1.-30.6.2011, myöhemmät tiedot paloivat kartanon mukana

Tulos: Sairauspoissaolot yhteensä 425 päivää Palkansaajia yhteensä 104 Sairauspoissaolot/palkansaaja 4,09

3. Osatavoite: Jyvälä on kehittänyt henkilöstön ammattitaitoa koulutuksilla Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Yksi esimerkkikuvaus jokaiselta viideltä toimialalta (Hallinto, Lastentarha, Jälkkärit, Opisto, Hankkeet) siitä, miten henkilöstöä on kehitetty Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kuvaukset koottiin eri toimintojen johtavilta työntekijöiltä.

Kansalaisopisto: Yksi opiston tuntiopettajista osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun 5 op:n laajuisiin Ryhmän moninaisuuden haasteet –opintoihin. Koko setlementin henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua kansalaisopiston ryhmäopetuksena toteutetuille kursseille henkilökuntahintaan, joka on puolet kurssin normaalista hinnasta. Vuonna 2011 tätä mahdollisuutta hyödynsi 23 henkilöä. OT -hanke: OT-hankkeen henkilöstö on osallistunut työllistämishankkeille ja yhdistyksille järjestettävään koulutukseen, josta on vastannut Keski-Suomen yhteisöjen tuki (KYT). Koulutuksia on järjestetty vuonna 2011 kolme, ja ne ovat olleet kestoltaan yhden päivän pituisia. Koulutusten teemat ovat olleet: työvalmennuksen laatu, työsuojelu ja sähköinen portfolio. Hankehenkilöstö on osallistunut myös kahteen työvoimapoliittisten hankkeiden ohjauspäivään vuonna 2011. Muita hankehenkilöstön koulutuksia vuoden aikana ovat olleet: Nitoja-hankkeen loppuseminaari, RAY:n strategiaseminaari, Ilmarisen työhyvinvointiseminaari ja JAO:n Oﬃce 2010-koulutus. Lastentarha: Ajankohta Koulutuksen aihe 17.1. LTO-opiskelijoiden ohjaus työssäoppimisjaksolla 24.1. Näky-hankkeen ”koulutus” 7.2. Kriisityönohjausta 18.2. Excel-koulutusta 10.3. päivähoitoon liittyvä 22.3. Kriisityönohjausta 11.5. Esiopetukseen liittyvä koulutus 14.6. ”Huoli puheeksi” lastensuojelu yms 17.8. Vasu-koulutus 9.9. Lapsidemoihin liittyvä info 24.LTO-päivät 25.9 (omakustanteinen) 14.12. Oppimisopiskelijan ja hänen ohjaajansa koulutus

Koulutuksen järjestäjä Jyväskylän yliopisto

K:sen kesto 3 tuntia

Osallistujat 1

Jyvälän Setlementti ry Työterveyshuolto Jyvälän Setlementti ry Jyväskylän kaupunki Työterveyshuolto Jyväskylän kaupunki

3 tuntia 2 tuntia 1,5 tuntia 3 tuntia 2 tuntia 2 tuntia

1 6 1 1 6 1

Jykes

3 tuntia

Jyväskylän kaupunki Jyväskylän yliopisto Oaj ja Lastentarhaopiskelijaliitto Oppisopimuskeskus

2 tuntia 1 1,5 tuntia 2 vrk

1 1.

3 tuntia §2

Näky 2 -hanke: 7.10. CAF (Common Assessment Framework) -koulutus: koordinaattori 25.10. ”Arviointi osana uskonnollistaustaisten järjestöjen sosiaalista suunnittelija, koordinaattori 2.11. Järvi - Arviointifoorumi: suunnittelija, koordinaattori 8.12. AO - Excel- ja Word-koulutus: koordinaattori

työtä” -seminaari:

Jälkkärit: Kaikki uudet jälkkäriohjaajat osallistuivat Jyvälän järjestämään perehdytyskoulutukseen. Kaikki ohjaajat osallistuivat Jyväskylän kaupungin järjestämään koulutuspäivään. Yksi Jyvälän jälkkäriohjaaja on aloittanut elokuussa 2011 opiskelun oppisopimuksella koulunkäynnin ja aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkintoon Jyväskylän kristillisellä opistolla. (yhdistelmätutkinto) Hallinto: Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuspäivään osallistuivat Anne Leisalo ja Senja Hautala. Helena Huovila osallistui Caf -koulutukseen ja Keski-Suomen Osaavaohjelman koulutuksiin. 7

Päätavoite

LOUHELA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu 4 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Työntekijöiden oma osaaminen perustehtävän hoitamiseen liittyvät valmiudet kehittyvät Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 90 % työtyytyväisyyskyselyyn vastanneista on täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ”olen saanut työhöni liittyvää koulutusta silloin, kun olen ilmaissut koulutustarpeeni” kanssa

3 kpl (9,68 %)

6 kpl (19,35 %)

10 kpl (32,26 %)

12 kpl (38,71 %)

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

osittain samaa mieltä

täysin samaa mieltä

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Työtyytyväisyyskysely * kts. sivu 21

kysymykseen vastanneet: 31/43 kpl (72,1%)

Vastausten keskiarvo 3,0 Tulos: 71 % on täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa.

2. Osatavoite: Louhela työllistää vaikeasti työllistyviä Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Louhela on työllistänyt vuoden aikana 10 pitkäaikaistyötöntä.

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tehdyt työsopimukset

Tulos: 12 eri työntekijää

2. Tavoitemittari: Työllistetyt ovat täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa ”työelämävalmiukseni ovat kehittyneet”

0 kpl (0 %)

1 kpl (20 %)

4 kpl (80 %)

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

osittain samaa mieltä

täysin samaa mieltä

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kehityskeskustelut/haastattelut

kysymykseen vastanneet: 5/5 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo 3,8 Tulos: 100 % Kansalaistoiminnnan työllistetyistä on joko täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa. 8

3. Osatavoite: Työn strategiset linjaukset ja tavoitteet määrittyvät yhteisessä vuoropuhelussa johdon ja työntekijöiden kesken Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 85 % työntekijöistä on täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ”minulla on mahdollisuus vaikuttaa oman työni kehittämiseen” kanssa

2 kpl (6,06 %)

1 kpl (3,03 %)

10 kpl (30,3 %)

20 kpl (60,61 %)

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

osittain samaa mieltä

täysin samaa mieltä

kysymykseen vastanneet: 33/43 kpl (76,7%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta: Työtyytyväisyyskysely * kts. sivun alalaita

3,5

Tulos: 90,9 % vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa.

4. Osatavoite: Ongelma- ja konﬂiktitilanteiden käsittely on rakentavaa Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 95 % työtyytyväisyyskyselyyn vastanneista on täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ”luotan esimieheni tapaan toimia ongelma- ja konﬂiktitilanteissa” kanssa

2 kpl (6,06 %)

7 kpl (21,21 %)

22 kpl (66,67 %)

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

osittain samaa mieltä

täysin samaa mieltä

kysymykseen vastanneet: 33/43 kpl (76,7%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta: Työtyytyväisyyskysely * kts. sivun alalaita

3,5

Tulos: 87,9 % vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa.

* Työtyyväisyyskysely: Kysely lähetettiin kaikille Louhelassa palkkasuhteessa oleville henkilöille (sis. myös palkkatukilaiset), yhteensä 43 kpl. Vastauksia palautui 34, vastausprosentti oli 79,1 %. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. 9

Päätavoite

UKONHATTU ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu 8 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Ukonhattu on luotettava työnantaja Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Työsuhteista 85 % on vakinaisia

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Työsopimukset

2. Tavoitemittari: Ukonhattu maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 83,3% on vakituisia

Ukonhatun palkkayhteenveto

Tulos: Ukonhatun keskipalkka on työehtosopimuksen mukainen

2. Osatavoite: Henkilökuntaa on riittävästi suhteessa asiakkaisiin Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Resurssoitu henkilökuntaa 0,6 henkilöä / asiakas

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilasto saatesanoilla

Tulos: Henkilökuntaa resurssoitu 0,75 hlöä/ asiakas.

3. Osatavoite: Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Sairauspoissaoloja keskimäärin 11 päivää / henkilö vuoden aikana Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Laskelma sairauspoissaoloista 2011

Tulos: Sairauspoissoloja keskimäärin 18 päivää / hlö

4. Osatavoite: Henkilökunnan hyvinvoinnin kehittämisalueisiin panostetaan Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Edellisen vuoden työolobarometrin tulosten kehittämisalueita tunnistettu joka yksikössä vähintään kaksi ja toteutettu kehittämistoimia näihin liittyen

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Vastuuohjaajien kirjaama todiste valituista kehittämisalueista ja toteutetuista kehittämistoimista

Tulos: Jokaisessa yksikössä on tunnistettu vähintään kaksi kehittämisaluetta ja toteutettu kehittämistoimia näihin liittyen

5. Osatavoite: Tukityöpaikkojen avulla on mahdollista kehittää työelämäntaitoja Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Kuvaus henkilöstä, joka on tukityöpaikan avulla kehittänyt työelämän taitojaan

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

mies 45 v, oli päivätoiminnassa kuntouttavassa työtoiminnassa 6 kk ajan

Kuvaus: ”Minulle on sen jälkeen, kun päivätoiminnasta läksin tapahtunut paljon hyviä asioita. Ensinnäkin pääsin opiskelemaan lähihoitajaksi oppisopimuksella.”

6. Osatavoite: Ukonhattu kouluttaa lähihoitajia oppisopimuksella Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Ukonhatussa on mahdollisuus opiskella oppisopimuksella

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Oppisopimusten määrä

Tulos: Ukonhatussa on ollut oppisopimusopiskelijoita joka yksikössä vuonna 2011

7. Osatavoite: Ukonhatussa työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Vakituiset työntekijät kuuluvat vähintään yhteen laatutyöryhmään Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilastotieto laatutyöryhmien kokoonpanoista

Tulos: Jokainen vakituinen työntekijä kuuluu vähintään yhteen laaturyhmään.

2. Tavoitemittari: Kuvaus laatutyöryhmän vaikutuksista työntekijöiden työhön

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kuvaus Kimppatalon mielenterveysyöryhmän jäseneltä - Elina Kettunen, mt-yksikön vastuuohjaaja

Kuvaus: Laatutyöryhmissä työskentely antaa paljon vastuuta oman työn suunnitteluun. Laatutyöryhmän laatima asiakirja velvoittaa koko työyhteisöä työskentelemään siinä kerrotulla tavalla. Jokainen työntekijä kuuluu johonkin laatutyöryhmään, jossa hän pääsee vaikuttamaan tapoihin ja käytäntöihin, joita ko vastuualueella edellytetään jokaisen noudattavan. Laatuasiakirjat ovat työntekijöiden laatimia, jolloin niihin vaikuttaminen ja sitoutuminen on helpompaa, kuin jos ne tulisivat joltain muulta taholta.

3. Tavoitemittari: 80 % kysymykseen vastanneesta henkilöstöstä kokee, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa työhöni paljon tai erittäin paljon.

0 kpl (0%)

11 kpl (24%)

29 kpl (63%)

6 kpl (13%)

0 kpl (0%)

Ei lainkaan

Vähän

Kohtalaisesti

Paljon

Erittäin paljon

en osaa sanoa

kysymykseen vastanneet: 46/51 kpl 90 %

Saavutettu keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

3,9

Tulos: 76 % kysymykseen vastanneista henkilökunnasta kokee, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä paljon tai erittäin paljon.

Henkilökunnan kehityskeskustelun väittämä ”Minulla on mahdollisuus vaikuttaa työhöni.”

4. Tavoitemittari: Ukonhatun henkilöstö kokee, että heillä on mahdollisuus toimia ja ajatella itsenäisesti samanverran tai enemmän kuin alan muut toimijat. (v.2009 alan muut toimijat ka 4.22) Tulos: Ukonhatun ka työolobarometrin kysymykseen ”Minulla on mahdollisuus toimia ja ajatella itsenäisesti” on 4,13, toimialan vastaavan kysymyksen ka 4,22

8. Osatavoite: Ukonhattu on panostanut henkilöstön kehittämiseen Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Vakituinen henkilökunta osallistuu koulutuksiin vähintään 3 pv / vuosi / henkilö

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilastotieto

Tulos: Henkilökunta on osallistunut koulutuksiin 1-10 pv / vuosi / henkilö

2. Tavoitemittari: Kuvaus siitä, miten Ukonhattu on panostanut henkilöstön kehittämiseen

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kuvauksen laatija: Tuija Tuhkanen

Kuvaus: Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa. Työryhmät pitävät myös ryhmäkehityskeskustelut. Vuosittaisessa johdon katselmuksessa henkilökunta voi tuoda johdolle suoraan esille toiveitaan henkilökunnan kehittämisestä. Koulutussuunnitelma laaditaan kehityskeskusteluissa esille nousseiden koulutustarpeiden tietoja hyödyntäen. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä voi osallistua koulutukseen, joka tukee hänen ammatillista kasvua - ja kehitystään sekä henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittymistä. Työnohjausta järjestetään työryhmittäin kuuden viikon välein. Työnohjaajat ovat ulkopuolisia työnohjaajia, jotka työryhmä on itse valinnut ja hyväksynyt työnohjaajakseen, tarvittaessa mahdollisuus yksilötyönohjaukseen. Vastuuohjaajat ovat käyneet johtamiskoulutuksen. Työntekijöiden omaehtoista kouluttautumista tuetaan työaikajärjestelyiden avulla. Oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskelevia oli vuonna 2011 yksi jokaisessa yksikössä eli yhteensä viisi. Henkilökunnan ammatillista osaamista ylläpidetään ja tuetaan.

Päätavoite

PUIJOLA KASVATTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA – LÄHIÖTYÖ jakautuu 4 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Asukastupatoiminta ylläpitää yhteisöllisyyttä Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Asukastuvilla on ollut 40 000 käyntiä

2. Tavoitemittari: Asukastuvilla on järjestetty 60 tapahtumaa.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kooste päivittäisistä käyntitilastoista

Tapahtumatilastot

Tulos: Asukastuvilla ollut yhteensä 53209 käyntiä

Tulos: Asukastuvilla on järjestetty 59 tapahtumaa.

3. Tavoitemittari: Asukastuvilla harjoittelee ja työskentelee eri kulttuuriryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvia henkilöitä

4. Tavoitemittari: On mahdollistettu kansalaisyhteiskunnan toimintaa tarjoamalla ilmaisia kokoontumistiloja 30 vakituisesti kokoontuvalle ryhmälle ja 50 kokoukselle tai tapahtumalle

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Henkilöstölistat

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tupavastaavien ylläpitämät viikko-ohjelmat ja iltavarauslistat

Tulos: Lähiötyössä on työssä tai harjoittelussa seitsemään eri kansallisuus- tai kulttuuriryhmään kuuluvia henkilöitä

Tulos: Asukastuvilla on kokoontunut 25 säännöllisesti kokoontuvaa ryhmää ja kokouksia tuvilla on ollut 37.

2. Osatavoite: Asiakkaat ovat saaneet apua arjessa Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Asukastupien asiakkaille on jaettu 40 000 pussia leipää ilmaiseksi. Tietoja tuloksen kokoamisesta:

2. Tavoitemittari: Asiakkaat ovat saaneet ruokailla asukastuvalla omakustannushintaan 800 kertaa. Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilastot

Ruokailuun osallistuneiden määrä

Tulos: Asukastupien asiakkaille on jaettu 46 956 pussia leipää ilmaiseksi.

Tulos: Asiakkaat ovat saaneet ruokailla asukastuvalla omakustannushintaan 1331 kertaa.

Leivänjako jakautui asukastuvittain seuraavasti: Katiska 4603 Koillistuuli 6439 Kotikulma 14799 Linnantupa 1038 Länsi-Puijo 12724 Puijonlaakso 7353

3. Tavoitemittari: Kirjallinen kuvaus siitä, miten asiakas on saanut apua arjessa

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kuvauksen laatija: Anne Nevalainen (vastaava ohjaaja)

Kuvaus: Mielenterveyskuntoutuja Pekalla (nimi muutettu) ei ole perhettä ja sisarukset asuvat kaukana. Hän on käynyt Kotikulmalla melkein 13 vuotta säännöllisesti joka maanantai, keskiviikko ja perjantai. Kotikulmalla käynti rytmittää viikkoa ja antaa hänelle ystäviä, virikkeitä, turvallisuuden tunnetta, sisältöä arkeen sekä tunteen, että kuuluu johonkin ryhmään. Kotikulman henkilökunta on vuosien varrella auttanut Pekkaa monessa kohtaa: on varattu lääkäriaikoja ja neuvottu erilaisten viranomaisasioiden hoitamisessa. Pekka on osallistunut melkein kaikille Kotikulman järjestämille retkille ja tapahtumiin. Kerran hän totesi, että talkooretket ovat hänelle kuin mökkireissuja, ainoita keinoja päästä esimerkiksi järvenrantaan mökkimaisemiin viettämään aikaa.

Kotikulman ompelupalvelu on korjannut Pekan vaatteita ja hän on saanut hankittua sekä itselleen että lahjaksi läheisilleen käsitöitä, kuten villasukkia ja lapasia. Joka käyntikerta mukaan tarttuu myös leipää, jota Kotikulma jakaa ilmaiseksi joka arkipäivä. Pekka saattaa soittaa joskus aamulla ja pyytää varaamaan hänelle leivän. Näin hän saa mieleisensä leivän, vaikka tuleekin käymään vasta iltapäivällä, jolloin leivät voivat olla jo loppuneet. Jos Pekasta ei jostakin syystä kuulu muutamaan päivään, Kotikulmalta soitetaan ”tarkistussoitto”, onko hänellä kaikki hyvin. Pekka myös ilmoittaa itse, jos poikkeuksellisesti ei saavukaan Kotikulmalle maanantaina, keskiviikkona tai perjantaina. Pekka on kiitollinen ja hyvillään, että hänestä pidetään huolta.

4. Tavoitemittari: Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus ilmaiseen ATK:n käyttöön ja neuvontaan 250 päivänä 30 tietokoneella

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilastot

Tulos: Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus ilmaiseen ATK:n käyttöön ja neuvontaan 35 tietokoneella kaikkina vuoden 2011 arkipäivinä eli yli 250 päivänä. Asukastuvilla on asiakkaiden käytössä tietokoneita seuraavasti: Petosen asukastupa 14 Kotikulma 2 Puijonlaakso 4 Katiska 4 Länsi-Puijo 6 Koillistuuli 3 Linnanpelto 2 YHT. 35

3. Osatavoite: Henkilöitä on työllistetty

Osatavoitetta on mitattu 6 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Lähiötyössä on ollut 50 henkilöä palkkatukityössä.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

2. Tavoitemittari: Palkkatuella työllistetyt henkilöt ovat tehneet 12 henkilötyövuotta.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilasto

Tulos: Lähiötyössä ollut 73 henkilöä palkkatukityössä.

Tulos: Palkkatuella työllistetyt henkilöt ovat tehneet 18 henkilötyövuotta.

3. Tavoitemittari: Lähiötyössä on ollut 25 henkilöä työharjoittelussa tai työvalmennuksessa.

4. Tavoitemittari: Työharjoittelussa ja työvalmennuksessa olleet ovat tehneet 1 henkilötyövuoden.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilasto

Tulos: Lähiötyössä on ollut 41 henkilöä työharjoittelussa tai työvalmennuksessa

Tulos: Työharjoittelussa ja työvalmennuksessa olleet ovat tehneet 7 henkilötyövuoden

5. Tavoitemittari: Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 7 henkilöä. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilasto

6. Tavoitemittari: Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet henkilöt ovat osallistuneet työtoimintaan 550 päivänä. Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 14 henkilöä.

Tilasto

Tulos: Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet henkilöt ovat tehneet yht. 3 henkilötyövuotta. Työtoimintaan v. 2011 on osallistuttu 556 päivänä.

4. Osatavoite: On vahvistettu työllistymisen mahdollisuuksia Osatavoitetta on mitattu 6 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Henkilöstöpalavereihin on osallistuttu 160 kertaa. Tietoja tuloksen kokoamisesta:

2. Tavoitemittari: Henkilöstölle on pidetty 40 kahdenkeskistä työllistymispolku -keskustelua. Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilastot henkilöstöpalavereihin osallistuneista

Tulos: Henkilöstölle on pidetty 156 kahdenkeskistä työllistymispolku -keskustelua.

Tulos: Henkilöstöpalavereihin on osallistuttu 196 kertaa. 16

3. Tavoitemittari: Henkilöstön koulutuksiin on osallistunut 40 henkilöä.

4. Tavoitemittari: Lähiötyössä on ollut harjoittelemassa 20 opiskelijaa.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Osallistumislistat

Henkilöstölistat

Tulos: Lähiötyössä on ollut harjoittelemassa 16 opiskelijaa.

Tulos: Henkilöstön koulutuksiin on osallistunut 44 henkilöä.

5. Tavoitemittari: Kirjallinen kuvaus siitä, kuinka Puijolassa työskentely on lisännyt työllistymisen mahdollisuuksia. Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kuvauksen laatija: Hannele Nykänen (lähiötyön koordinaattori)

Kuvaus: Yli kaksi vuotta työttömänä ollut keskiikäinen nainen tuli asukastuvalle työntekijäksi palkkatuettuun työsuhteeseen. Työ sujui hyvin ja hän sai positiivista palautetta työstään. Puolen vuoden jälkeen hän yleni tupavastaavaksi ja onnistui edelleen työtehtävissään. Palkkatuetun työsuhteen lopulla hän otti yhteyttä siivousalan yritykseen, jonne hän työllistyi

6. Tavoitemittari: Lähiötyössä työsuhteessa tai harjoittelussa olleista on sijoittunut vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilastot

Tulos: Lähiötyössä työsuhteessa tai harjoittelussa olleista on sijoittunut vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä.

aluksi osa-aikaiseksi työntekijäksi. Muutaman kuukauden työn jälkeen hän oli jo kokoaikainen työntekijä ja hieman myöhemmin vastuullisessa asemassa. Asukastuvalla työskentely aktivoi pitkään työttömänä olleen työntekijän yrittämään työllistymistä tosissaan. Hyvä työtodistus vakuutti siivousalan yrittäjän hänen palkkaamisensa kannattavuudesta.

Päätavoite

KOSKELA JÄRJESTÄÄ ARVOKASTA TOIMINTAA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE – KLUBITALO jakautuu 6 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Klubitalotoiminta on arvostettua. Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Käyttäjät ovat tyytyväisiä Klubitalon toimintaan. Heistä 75 % vastaa erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen kysymykseen: ”Kuinka tyytyväinen olet Klubitalon toimintaan?” Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 83% vastanneista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä klubitalon toimintaan.

Kysely asteikolla: Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen En osaa sanoa En oikein tyytyväinen Tyytymätön

kysymykseen vastanneet: 24/54 kpl 44 %

2. Tavoitemittari: Työnantajat, kunnan ja Koskelan Setlementin edustajat ovat tyytyväisiä Klubitalon toimintaan. Heistä 75 % vastaa erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen kysymykseen: ”Kuinka tyytyväinen olet Klubitalon toimintaan”

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 71,4% yhteistyötahoista kertoi olevansa erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä Klubitalon toimintaan

Kysely asteikolla: Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen En osaa sanoa En oikein tyytyväinen Tyytymätön

kysymykseen vastanneet: 7/20 kpl 35 %

3. Tavoitemittari: 15 jäsentä käyttää Klubitaloa päivittäin Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Respan tilasto päivittäisistä kävijämääristä

Tulos: 12 jäsentä käyttää Klubitaloa päivittäin.

2. Osatavoite: Kävijämäärä vuonna 2011 on korkeampi kuin v. 2010 Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Vuoden 2011 kävijämäärä on enemmän kuin vuonna 2010, jolloin kävijöitä oli 2911.

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Viikkotyötuntilistat

Tulos: Vuoden 2011 kävijämäärä oli pienempi kuin vuonna 2010. Vuonna 2011 kävijöitä oli 2866. Muutoksena edellisiin vuosiin Klubitalo oli kesällä 2011 kiinni 25.6.-31.7 (5vk), mikä vaikuttaa kävijämääriin.

3. Osatavoite: Jäsenet palaavat työelämään Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 4 klubijäsentä on palkallisessa siirtymätyöpaikassa. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilastotieto

Tulos: 6 klubinjäsentä oli vuonna 2011 palkallisessa siirtymätyössä.

Syysistutukset käynnissä

Siirtymätyöneuvottelut käynnissä paikallisen yrittäjän kanssa.

2. Tavoitemittari: 2 malliesimerkkiä kuinka Klubitalon jäsen on onnistunut siirtymätyöpaikassa.

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kuvaukset

Kuvaus 1. ”Koen olevani täysarvoinen ihminen, minut otetaan tosissaan, maksetaan palkkaa ja opetetaan oikeasti työt.” Siirtymätyötä tehdessä tottuu heräämään aamulla ajoissa, niin kuin muutkin työläiset. Ensin kannatta kuitenkin kokeilla Klubilla sitä, kuinka monta tuntia jaksaa tehdä töitä ja vasta sitten hakeutua siirtymätöihin. Elämä alkaa niin kuin alusta, kun pääsee töihin!”

Kuvaus 2. ”Siirtymätyöhöni kuuluu pullonpalautuspisteen hoitaminen ja myymälän hyllyjen täyttäminen. Tämä on itsenäistä työtä, josta saan palkan lisäksi tekemistä päiviini sekä työkavereita. Siirtymätyössä tulee olla avoin, motivoitunut ja rohkea kysymään ohjeita. Itsenäisyys on tässä työssä parasta. Lähtemällä siirtymätyöhön, teet itsesi arvoisen teon!”

Työniloa ja puhdasta jälkeä

4. Osatavoite: Klubitalolla käynti vaikuttaa jäseniin niin,että he voivat paremmin ja elämänlaatu on parantunut Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Jäsenet vastavat että ovat erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väitteeseen: ”Klubitalolla käyminen parantaa elämänlaatuani”.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysely Klubitalon kävijöille Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1. erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa

Tulos: 67 % jäsenistä vastasi olevansa erittäin vahvasti samaa mieltä ja samaa mieltä tähän kysymykseen.

kysymykseen vastanneet: 24/54 kpl (44%)

2. Tavoitemittari: Jäsenet vastavat että ovat erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä kysymykseen: ”Voin paremmin kun käyn Klubitalolla”

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 63 % kyselyyn vastanneista vastasi, että ovat erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä.

kysymykseen vastanneet: 24/54 kpl (44%)

5. Osatavoite: Jäsenten kykyyn tehdä työtä luotetaan Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Jäsenet vastavat että ovat erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väitteeseen: ”Minun kykyihin luotetaan Klubitalolla” Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kysely asteikolla: Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen En osaa sanoa En oikein tyytyväinen Tyytymätön

Tulos: 79 % kyselyyn vastanneista vastasi olevansa erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä. kysymykseen vastanneet: 24/54 kpl (44%)

6. Osatavoite: Mielenterveyskuntoutujille on tarjottu aktiivisen arkipäivän mahdollisuus Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 12 jäsentä osallistunut 6 tunnin työpäivään

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Respan tilasto vuonna 2011.

Tulos: Tilaston mukaan 12 jäsentä/päivä on osallistunut keskimäärin 3h 13min Klubitalon toimintaan.

5. PÄÄTAVOITTEEN ITSEARVIOINTI Päivittäinen ja vuosittainen kävijämäärä: Päivittäinen kävijämäärä ja keskimääräinen kävijäaika jäivät sosiaaliseen tilinpitoon asetetusta tavoitteesta hiukan. Toisaalta esimerkiksi päivittäiseen keskimääräiseen kävijäaikaan vaikuttaa klubitalolla ”pikaisesti piipahtavat” jäsenet, jotka käyvät aamulenkkinsä yhteydessä kupillisella kahvia ja jatkavat matkaansa saman tien. Silti talolla on paljon kävijöitä, jotka työskentelevät klubilla koko päivänkin. Keskimääräinen aika ei myöskään paljasta sitä, mitä jäsen on käynnistään hyötynyt, jollekin ”pikainen pyörähtäminen” klubilla voi olla hyvinkin merkittävää. Kävijämäärässä on laskua edelliseen vuoteen verrattuna, mutta lasku selittyy sillä, että kosken klubitalo oli kiinni kesällä 5-viikkoa.

3. Klubitalolla käyminen parantaa elämänlaatuani Tämä kysymys on sellainen, että se olisi ollut hyvä jotenkin täsmentää. Mitä on elämänlaatu? Miten jäsenet sen ovat käsittäneet? Miten se eroaa edellisestä kysymyksestä, jossa kysyttiin klubitalolla käymisen vaikutusta vointiin? Jäsenemme antoivat positiivisia vastauksia ollen sitä mieltä, että klubitalolla on merkitystä elämänlaatuun. 4. Kuinka tyytyväinen olet klubitalon toimintaan?

Siirtymätyöpaikat:

Kuten tulokset paljastavat, klubitalon toiminta koetaan hyvinkin onnistuneeksi. Jäsenemme ovat tyytyväisiä talon toimintaan ja yhdessä sitä on vielä mahdollista entisestään kehittää.

Tässä tavoitteessa onnistuimme yli odotusten ja jatkossa aiomme panostaa siirtymätyöpaikkojen hankintaan vielä enemmän.

5. Kysely työnantajille, kunnan edustajille ja yhteistyökumppaneille: kuinka tyytyväinen olet klubitalon toimintaan?

Seuraavaan jäsenille suunnattuun kyselyyn lähetettiin kyselyjä kaiken kaikkiaan 54 jäsenelle, joista 24 vastasi. Vastausprosentti oli siten vain 44 %.

Kysely lähetettiin 20 yhteistyötaholle, joista tähän kyselyyn vastasi 7 yhteistyötahoa (vastausprosentti oli 35 %) .

1. Minun kykyihini luotetaan klubitalolla Klubin jäsenet kokivat, että heidän kykyihinsä luotetaan. Tämä vastaus kertoo varmasti siitä, että jäsenten mielipiteitä ja tekemisiä arvostetaan klubitalolla ja jäsenet voivat olla täysivaltaisesti mukana talon toiminnassa.

Yhteistyökumppaniemme vastausprosentti jäi hyvin matalaksi. Vastaajat vastasivat melko neutraalisti olevansa suurimmaksi osaksi tyytyväisiä toimintaamme, mutta varmasti yhteistyössä on parantamista. Yhteistyön parantaminen lisäisi varmasti myös halukkuutta osallistua tällaisiin kyselyihin. Yleisesti:

2. Voin paremmin kun käyn klubitalolla Jäsenistä valtaosa kokee, että he voivat paremmin käydessään klubitalolla. Tässä kohtaa olisi ollut mielenkiintoista tarkentaa kysymystä, jolloin olisimme saaneet tietää miten voinnin muutos on näkynyt arjessa. Ja toisaalta, miten talon toimintaa tulisi vielä kehittää, jotta olisimme päässeet asetettuun tavoitteeseemme.

Se, mikä tuloksissa yleensä mietitytti, oli lähinnä kaksi asiaa. Ensinnäkin se, kuinka jäsenemme ovat ymmärtäneet kysymykset, koska ne olivat laajoja, monella tapaa tulkittavissa ja osittain päällekkäisiä. Ja toisaalta vastausprosentti sekä jäsenten että yhteistyökumppaneidemme osalta jäi matalaksi. Tulokset olisivat olleet varmasti erilaisia, jos vastausprosentti olisi ollut korkeampi ja sitä kautta tulokset luotettavampia. Jatkossa on syytä pohtia sitä, kuinka saada ihmiset vastaamaan ja mitkä ovat ne tärkeimmät tiedot, joihin kysymyksillä haetaan vastausta.

Päätavoite

PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA jakautuu 2 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Maahanmuuttajille on löydetty työ- ja harjoittelupaikkoja avoimilta työmarkkinoilta Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Yrityksiin tehtyjen harjoittelu- ja työsopimusten määrä on 40.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

2. Tavoitemittari: Yrityksiin tehtyjen palkkatyösopimusten määrä on 15.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilasto

Tulos: Yrityksiin tehtyjen palkkatyösopimusten määrä on 14.

Tulos: Yrityksiin tehtyjen harjoittelu- ja työsopimusten määrä on 27.

3. Tavoitemittari: 5 maahanmuuttajaa on työllistynyt yli puoli vuotta kestävään työsuhteeseen. Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilasto

Tulos: 2 maahanmuuttajaa on työllistynyt yli puoli vuotta kestävään työsuhteeseen.

2. Osatavoite: Maahanmuuttajat ovat saaneet henkilökohtaista apua työn etsimiseen Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Yksi malliesimerkkiä siitä, miten Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa. Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kuvauksen laatija: Raimo Tuuliainen (Kimppa-hankkeen hankekoordinaattori)

Kuvaus: Asiakkaana oli maahanmuuttaja, joka oli suorittanut tietotekniikkapuolen AMK-insinööritutkinnon Kuopiossa vuosina 2002 - 2006. Lisäksi hän oli suorittanut erilaisia lisäkursseja aina kevääseen 2011 saakka. Hänellä oli suomen kielen taito jo erittäin hyvin opittuna ja muutoinkin hyvät valmiudet työelämään. Työkokemusta oli kertynyt vuosien saatossa pääasiassa erilaisten harjoittelujen muodossa. Kesän aikana hän oli yrittänyt monesta eri yrityksestä saada edes jonkinlaista paikkaa, mutta tulos oli ollut heikko. Niinpä yhdessä kartoitettiin eri yrityksiä ja neljästä yrityksestä, joihin hän laittoi tiedot itsestään, eivät kuitenkaan ottaneet edes haastatteluun. Viides yritys otti haastatteluun, mutta mitään sopimusta ei saatu aikaan. Tämän viidennen yrityksen johtaja antoi yhteystiedot taas uuteen yritykseen. Kun sinne laitettiin tiedot, niin päästiin heti haastatteluun ja luvattiin ensin harjoittelupaikka ja sitten palkkatyötä.

Tämä tuntui jo melkein liian hyvältä ollakseen totta. Karu totuus valkeni kun sopimuksen teko siirtyi aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi. Tämän yrityksen varaan ei enää voitu mitään rakentaa, joten soittelin erääseen henkilöstövuokrausyritykseen joka ilmoitteli alan paikoista. Sieltä pyydettiin taas lähettämään tiedot ja ne saatuaan henkilö otti suoraan yhteyden työn hakijaan. Nyt asiat alkoivat edetä nopeasti, tämä maahanmuuttaja-asiakkaani kävi itsenäisesti työhaastattelussa, ja seuraavana päivänä tekemässä TEV -sopimuksen kolmeksi kuukaudeksi. Tämä esimerkkitapaus osoittaa että aina jossakin vaiheessa sitkeä yrittäminen palkitaan. Tämän henkilön tapauksessa minun osuuteni oli kannustaa yrittämään aina uudelleen ja uudelleen ja uskon että tämä henkilö tulee tästä eteenpäin pärjäämään omatoimisesti.

Päätavoite

JYVÄLÄ ON VASTANNUT AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN jakautuu 6 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Järjestötyön toiminnan arviointia on kehitetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: On kehitetty ATK-ohjelmistoa osoittamaan järjestökentän perus- ja hanketoiminnan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti kuvauksen kehittämistyön tilanteesta.

Tilanne 17.3.2012: Näky 2 -hankkeen tavoitteena on luoda Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille vakiintunut ja kehittyvä sosiaalisen arvioinnin toimintamalli ja tätä prosessia tukevat sähköiset palvelut. Sähköisiin palveluihin kuuluvat hankkeen nettisivut ( www.näky2.fi ), jonne kerätään monenlaista arviointia ja menetelmää tukevaa tietoa ja linkkejä. Sähköisten palvelujen ohjelmistopuoleen kuuluvat kyselytyökalu, jolla kerättyjä tietoja voidaan kätevästi käyttää sosiaalisen arvioinnin ja tulosten julkistamisen apuna sekä netissä toimiva, setlementeille suunnattu, sosiaalisen arvioinnin keskustelupalsta. Ohjelmistoihin tarjotaan myös ohjeistus sekä tuki. Näitä ohjelmistoja ei ole vielä julkaistu, mutta selvitys- ja kehitystyötä niiden eteen on tehty jo web-suunnittelija Toni Tourusen palkkaamisesta (syyskuussa 2011) lähtien. Kyselytyökalun teknisestä kehittämisestä vastaa hankkeen websuunnittelija Juha Oinonen, joka on aloittanut hankkeen palveluksessa helmikuun 2012 alusta. Jyvälän Nuoret ry:n kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta ideoitiin leiritoiminnasta ja kursseilta kerättävän palautteen hoitamista sähköisen kyselytyökalun avulla. Kyselyihin vastaamiseen ideoitiin käyttöliittymä, joka toimisi paitsi perinteisiltä tietokoneilta myös kosketusnäytöllisiltä kännyköiltä ja tableteilta, joissa on nettiyhteys. Sähköinen työkalu sai työnimekseen ”hymiökysely”, koska nuorisolta kerättävää palautetta tuntui järkevältä kehittää aluksi yksinkertaisiin hymiövastauksiin perustuvalla kolmiportaisella

asteikolla. Vierekkäin olevista hymiöistä yhden suupielet ovat ylöspäin, toisen vaakatasossa ja kolmannen alaspäin. Näin esim. kosketusnäytöllisellä tabletilla voidaan helposti kerätä yleispalaute tai vastaus tarkempaan kysymykseen esim. päivän tai kurssin päätteeksi. Lapset/ nuoret voivat vastata esim. kysymykseen ”Saitko leirin aikana uusia ystäviä?”. Vastaustiedot tallentuvat tietokantaan. ”Hymiökyselyä” on kevään 2012 aikana lähdetty kehittämään laajempien käyttömahdollisuuksien suuntaan; erilaisten setlementtien arviointityön tukemiseen. Sen rinnalla on selvitetty myös muiden netin kautta toimivien kyselytyökalujen mahdollisuuksia, mutta kaupallisissa vaihtoehdoissa ovat ongelmana lisenssihinnat. Niiden maksamisesta muodostuisi ongelma hankkeessa mukana olevien setlementtien määrän kasvaessa tai viimeistään Näky 2 -hankkeen päättyessä. Hankkeen periaatteena on pyrkiä tarjoamaan setlementeille palveluja, eikä velvoittaa heitä esim. vuotuisilla lisenssimaksuilla. Ilmaisista nettikyselysovelluksista pisimmälle pääsi Lime Survey -ohjelmisto, jonka käytettävyys todettiin kuitenkin liian monimutkaiseksi. Omaa kyselytyökalua päätettiin lähteä kehittämään myös siksi, että se on helpoimmin räätälöitävissä setlementtien tarpeisiin ja osaksi sosiaalista arviointia. Lisäksi työkalun kehittämiseen panostettavat resurssit jäävät setlementtien käyttöön ilman lisenssimaksua; mm. lähdekoodi on käytettävissä edelleenkehittämiseen tarpeiden mukaan. Tois-

taiseksi ratkaisun heikkoutena on se, että kehittämiseen tarvitaan aikaa, eikä palvelua ole voitu vielä lanseerata. Kehitys on edennyt kuitenkin lupaavasti. Kuuden viikon kehitystyön jälkeen kysymystyyppejä on hymiöiden lisäksi viisi kappaletta ja ne sisältävät kysymysten laatimisen perinteisemmillä vastausvaihtoehdoiltaan moniportaisilla asteikoilla sekä avoimilla sanallisilla vastauksilla. Toimivat tekniset ratkaisut kyselytulosten tallentamiseen, muokkaamiseen ja tarkasteluun ovat olemassa. Tulokset saadaan esille sekä lukijaystävällisessä nettisivu-, että analyysiystävällisessä Excel-muodossa. Työkalua lähdettiin kehittämään helppokäyttöisyysnäkökulmasta. Hankkeen web-suunnittelijoiden sekä testaajien välisellä yhteistyöllä käyttöliittymä on saatu

selkeämmäksi kuin muuten parhaana vaihtoehtona kilpailleessa LimeSurvey -ohjelmistossa, mutta kehitystyö on kesken. Kehityssuuntana jatkossa on se, että käyttäjät voivat tarkistaa jo kyselyä laatiessaan miltä pää- ja osatavoitteet, sekä tavoitemittarit, jotka sisältävät yksittäiset kyselyn kysymykset, näyttävät lopullisessa julkaisussa. Myös tulokset päivittyvät julkaisumuotoon reaaliajassa. Kokonaisuudessaan nettikyselytyökalu on kehitysvaiheessa. Olennaisia toistaiseksi puuttuvia osia kokonaisuudesta ovat tietoturvaan, sähköpostilla tapahtuvaan kyselykutsujen lähettämiseen ja vastaajien anonymiteetin takaamiseen liittyvät ratkaisut. Ominaisuuksia testataan yhteistyössä Jyvälän Nuoret ry:n kanssa.

2. Tavoitemittari: On kehitetty tietokantaa osoittamaan järjestökentän perus- ja hanketoiminnan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Kts. edellisen tavoitemittarin tulos.

3. Tavoitemittari: Raportti kehitetyistä indikaattoreista ja mittausvälineistä Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos suunniteltiin alun perin koottavaksi otteena tietokannasta. Johtuen teknisen kehitystyön tilanteesta Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti raportin kuvaamaan tilannetta huhtikuussa 2012.

Raportti: Järjestötyön toiminnan arvioinnin kehityksessä on keskitytty Näky 2 -hankkeen puitteissa sosiaalisen tilinpidon menetelmän kehittämiseen. Menetelmän terminologiaa on viety yleiskielisempään suuntaan. Sosiaalisessa tilinpidossa on perinteisesti puhuttu esim. indikaattoreista, jotka ovat kääntyneet uusissa tilipäätöksissä tavoitemittareiksi. Suurin uudistus koskee kuitenkin

vuoden 2011 sosiaalisia tilinpäätösten varsinaisia sisältöjä. Tämäkin tilinpäätös on tehty uudella taittopohjalla, jossa tuloksista kerrotaan aikaisempia vuosia seikkaperäisemmin. Määrällisten vastausten jakaumatiedot, vastausmäärät ja -prosentit on tuotu näytille, sikäli kuin tietoja on ollut käytettävissä. Vaikka sosiaalisista tuloksista kerrotaan tarkemmin, on luettavuutta myös pyritty parantamaan.

4. Tavoitemittari: Kaksi valittua esimerkkiä siitä kuinka toiminnan arviointi on liitetty osaksi toimintasuunnitelmia

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Jyvälän opiston koulutussuunnittelija Asta Niemi ja Näky 2 –hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus toimittivat kopiot toimintasuunnitelmistaan.

Näky 2:n hankesuunnitelma syyskuulta 2011: NÄKY 2 -hanke 1.4.2011–31.12.2013 LÄHTÖKOHDAT Sosiaalisen tilinpidon Näky 2 -hanke on käynnistynyt 1.4.2011 Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoimana. Näky 2 on keväällä päättyneen Näky -verkostohankkeen seuraaja. Sen suunnittelu lähti liikkeelle Näky -hankkeen myötä kentällä ilmenneistä tarpeista ja kysynnästä. Hankkeen avulla tehdään toiminnan näkymättömiä tuloksia näkyviksi järjestöjen sidosryhmille, rahoittajille, sekä toimijoille itselleen. Näky 2:n nimi juontuu tästä tehtävästä. Perustoiminnan arviointi on ollut kohdesetlementeissä hyvin kirjavaa ja sisällöltään yhdistyskohtaista. Tätä vahvistaa yleisestikin todettu arvioinnin tarve eri toimijatahoilla (lausuntoliitteet: Kettunen, Jyväskylän yliopisto ja Mikonranta, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry sekä Ursin, Koulutuksen tutkimuslaitos, ). Myös setlementtien toiminnanjohtajat ovat nähneet arvioinnin kehittämisen tarpeelliseksi. Tällä hetkellä Setlementtiliiton strategiatyössä haetaan uudenlaista muotoa liittää sosiaalisen tilinpidon menetelmä strategian arviointiin. Liiton ja jäsenyhdistysten välille on kehitetty

setlementtisitoumus, jonka osana huomioidaan yhteisen arviointijärjestelmän käyttöönotto. Valtakunnallisen keskusliiton mukanaolo tuo tulevaisuudessa uudenlaisia mahdollisuuksia koordinoida yhdistyskentän arviointitiedon tuottamista sekä palvelemaan entistä paremmin kansalaistoiminnan laadun kehittämistä ja yhteiskunnallista vaikuttamistehtävää. Aikaisemman NÄKY -hankkeen myötä sosiaalisen tilinpidon osaaminen on kehittynyt sekä teoriassa että käytännössä. Tämä on mitattu ja raportoitu NÄKY -hankkeen sosiaalisessa tilinpäätöksessä vuonna 2009. Toiminta on tarjonnut hyvän pohjan yhdistystoiminnan arvioinnin kehittämiselle laajemminkin eri yhdistyksissä. Menetelmään, koulutukseen ja vakiinnuttamiseen liittyvät kehittämiskohteet tarvitsevat kuitenkin lisäkehittämistä juurtuakseen osaksi yhdistysten perustyötä. NÄKY 2 -hankkeen myötä sosiaalinen tilinpito on tarkoitus muokata osaksi yhdistysten kokonaisvaltaista toiminnankuvausta. Laajimmillaan yhdistysten toiminnanarviointi on niiden taloudellisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointia, jolloin yhdistystoiminnan vaikutukset saadaan menetelmän avulla esiin mahdollisimman laaja-alaisesti.

Ote Jyvälän kansalaisopiston toimintasuunnitelmasta vuodelle 2011: Opiston toimintaa arvioidaan edelleen sosiaalisen tilinpidon menetelmällä, jossa tavoitteena on erityisesti opiston laadullisten tavoitteiden toteutumisen todentaminen. Vuonna 2011 laatutavoitteina ovat opistotoiminnan monipuolisuus, opintotarjonta elämänkulun eri vaiheissa ja kaikenikäisille, tietojen ja taitojen vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, asiakastyytyväisyys sekä kyky vastata ajankohtaisiin haasteisiin.

2. Osatavoite: Järjestötoimijoiden arviointiosaamista on kehitetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: On järjestetty sosiaalisen tilinpidon koulutusta

Tulos: Näky -hankkeen tai Näky 2 -hankkeen puitteissa ei järjestetty vuonna 2011 sosiaalisen tilinpidon koulutusta. Tuloksen itsearviointi: Vuosi 2011 sijoittui Näky ja Näky 2 -hankkeiden nivelvaiheeseen. Näky -hanke päättyi toukokuun 2011 lopussa. Näky 2 -hanke käynnistyi elokuun 2011 alussa uusien hanketyöntekijöiden voimin ja syyskausi kului uuden hankkeen suunnittelun ja käynnistämisen merkeissä. Sosiaalisen tilinpidon koulutuksia ei järjestetty syyskaudella, koska sosiaalisen tilinpidon menetelmän kehitykselle asetetut tavoitteissa ei oltu vielä edetty riittävästi. Setlementtikenttää ei haluttu lähestyä syksyllä 2011 keskeneräisellä ohjeistuksella menetelmän käytöstä, vaan Näky 2 -hankkeen resursseja käytettiin menetelmän kehitystyöhön. - Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

3. Osatavoite: Järjestötoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista on edistetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: NÄKY – hankkeeseen on osallistunut yhteensä 8 setlementtiyhdistystä sekä Suomen Setlementtiliitto ry

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos suunniteltiin alun perin lokakuussa 2010 koottavaksi NÄKY -hankkeen tilastotietona, mutta tieto koottiin NÄKY -hankkeen loppuraportista.

Ote NÄKY -verkostohankkeen loppuraportista, 10.6.2011, s.4: Hankkeeseen osallistui yhteensä kahdeksan setlementtiä sekä Suomen Setlementtiliitto. Hankkeen aloitusvuonna 2008 osallistujia oli viidestä organisaatiosta: kaikki Keski-Suomen setlementit (Koskelan Setlementti Äänekoskelta, Lievestuoreen Setlementti ja Jyvälän Setlementti Jyväskylästä) sekä kaksi Itä-Suomen setlementtiä (Setlementti Puijola Kuopiosta ja Setlementti Ukonhattu Leppävirralta). Vuonna 2009 toimintaan tuli mukaan kolme uutta setlementtiä (Kalliolan Nuoret Helsingistä, Louhelan Setlementti Järvenpäästä ja Setlementti Naapuri/ Naistari Tampereelta) sekä Suomen Setlementtiliitto. Tuloksen itsearviointi: NÄKY -hanke päättyi 31.5.2011. NÄKY -verkostohankkeen työtä jatkamaan perustettuun Näky 2 -hankkeeseen osallistui vuoden 2011 loppuun mennessä Näky -hankkeessa mukana olleet yhdeksän setlementtitoimijaa ( Jyvälän, Koskelan, Lievestuoreen, Kuopion Puijolan, Ukonhatun, Louhelan, Naapuri / Naistarin ja Kalliolan Nuorten setlementit sekä Suomen Setlementtiliitto ry). Lisäksi vuoden 2011 aikana kiinnostuksensa Näky 2 -hanketta kohtaan osoittivat seuraavat uudet setlementit: Harjulan, Rovalan, Mikkelin ja Oulun Seudun setlementit, Jyvälän Nuoret ry, Tyttöjen Talo® -verkosto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio), Setlementtinuorten Hämeen piirin Kölvi -toiminta sekä Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus -hanke. Uusi paikallisuus -hankkeessa ovat mukana setlementit Vaasasta, Kemijärveltä ja Tampereelta. - Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

4. Tavoitemittari: On levitetty sosiaalisen tilinpidon menetelmätietoutta

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tieto oli alunperin tarkoitus koota hankkeen tilastotietona, mutta se koottiin Näky 2 -hankkeen toimintakertomuksesta 2011. Kirjoittanut Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

Tulos: Näky 2 -hanke julkaisi toiminnastaan tiedottavat nettisivut lokakuussa 2011 ( www.näky2.fi ). Sivuille linkitettiin netissä jo julkaistua tietoa sosiaaliseen tilinpitoon ja yleisemmin arviointiin liittyen. Hanke informoi nettisivujensa lisäksi sähköpostitse kaikkien suomen setlementtien toiminnanjohtajia. Yhteyttä hankkeeseen osal-

listuviin setlementteihin pidettiin pääasiassa sähköpostin ja viiteryhmäkokousten kautta. Setlementtiliiton tiloissa toimiva suunnittelija tapasi lisäksi setlementtien toiminnanjohtajia Helsingissä. Setlementtien tarpeisiin ja kysymyksiin vastattiin hankkeen resurssien puitteissa pääasiassa sähköpostitse ja puhelimitse sekä paikalliskäynneillä muutamissa setlementeissä.

4. Osatavoite: On toteutettu työllistävää ja työllistymistä edistävää toimintaa Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Hyvä esimerkki työllistävästä ja työllistymistä edistävästä toiminnasta Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Hankkeen koordinaattori ja työvalmentaja tekivät kuvauksen

Esimerkki: OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke käynnistyi 1.8.2010 ja se on suunniteltu päättyväksi 31.12.2014. Hanke on suunnattu Jyväskylän seudun työttömille. Kohderyhmänä on ennen kaikkea vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät sekä nuoret. Hankkeen kautta Jyvälään on työllistynyt vuoden 2011 aikana 45 henkilöä. Työsopimukset on tehty mahdollisuuksien mukaan 1-2 vuoden mittaisiksi. Työsuhteessa olevien lisäksi hankkeeseen on osallistunut 4 henkilöä kuntouttavan työtoiminnan tai työhönvalmennuksen kautta. Tavoitteena on aloittaa viisi oppisopimuskoulutusta hankkeen aikana, vuonna 2011 kaksi henkilöä aloitti oppisopimuksen. Hankkeen osallistujia on tuettu työvalmennuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Jokaiselle hankkeeseen tulevalle on nimetty työvalmentaja, joka vastaa työntekijän ammatillisesta ohjauksesta. Työntekijän tukeminen ja hankkeen palveluiden tarjoaminen on tapahtunut tarvelähtöisesti kunkin henkilökohtaisia ta-

voitteita ja suunnitelmia arvostaen. Työtehtävät ovat olleet aitoja Jyvälän työtehtäviä, ja niiden mielekkyyttä on arvioitu kehityskeskustelujen pohjalta. Hanke on tarjonnut osallistujille mahdollisuuden kouluttautua työn ohessa (ks. erillinen kuvaus koulutusmallista). Lisäksi hanke on järjestänyt työllistymistä edistäviä tiedotustilaisuuksia, vierailuja ja koulutuksia. Hankkeen osallistujat ovat saaneet tukea ja ohjausta jatkotyöllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen. Työllistymisen edistämisessä yhteistyökumppanina on käytetty Open ways -projektia, jonka tavoitteena on löytää yhdistyksiin työllistetyille henkilöille jatkopolku avoimille työmarkkinoille. Yhteistyötä eri tahoihin on kehitetty lisäämällä henkilökohtaista kanssakäymistä niin viranomaisten kuin alueen toisten hankkeiden kanssa. Hankkeeseen osallistuvien ohjauksessa lähtökohtana on setlementtityön arvopohja, osallistujat nähdään vastuullisina oman elämänsä suunnittelijoina ja asiantuntijoina.

5. Osatavoite: On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta Osatavoitetta on mitattu 5 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % arvioi saaneensa vähintään hyvää tukea työvalmennuksesta ammatilliseen kehittymiseensä.

0 kpl (0%)

2 kpl (40%)

0 kpl (0%)

3 kpl (60%)

0 kpl (0%)

heikkoa

tyydyttävää

en osaa sanoa

hyvää

erittäin hyvää

kysymykseen vastanneet: 5/6 kpl (83,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Millaista tukea koet saaneesi työvalmennuksesta ammatilliseen kehittymiseesi?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

3,2

Tulos: Tavoitteesta jäätiin tämän tavoitemittarin osalta jonkin verran. Kuitenkin 60 % (3 henkilöä) arvioi työvalmennuksesta saamansa tuen hyväksi.

2. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen.

1 kpl (17 %)

5 kpl (83 %)

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Onko halusi saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntynyt OT-hankkeen aikana?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (83 %). Kaikki yhtä lukuun ottamatta kokivat halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen.

3. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista.

1 kpl (17 %)

5 kpl (83 %)

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (83 %). Kaikki yhtä lukuun ottamatta kokivat saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista.

4. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista.

0 kpl (0 %)

6 kpl (100 %)

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (100 %). Kaikki kokivat saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista.

5. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee olevansa hankkeeseen tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen.

0 kpl (0%)

2 kpl (33%)

4 kpl (67%)

0 kpl (0%)

erittäin tyytymätön

tyytymätön

en osaa sanoa

tyytyväinen

erittäin tyytyväinen

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Millaisen kokonaisarvosanan antaisit OT-hankkeelle?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

3,7

Tulos: Tavoitteesta jäätiin tämän tavoitemittarin osalta jonkin verran. Kukaan ei kuitenkaan kokenut olevansa tyytymätön hankkeeseen. Vastanneista 67 % (4 hlö) koki olevansa hankkeeseen tyytyväinen.

5. osatavoitteen itsearviointi: Tulokset pohjautuvat asiakaskyselyyn, johon hankkeesta pois lähtevät vastasivat päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty pois lähteville jälkkäriohjaajille (11 henkilöä). Tämä vaikutti todennäköisesti tuloksiin, sillä jälkkäriohjaajilla ei ollut mahdollisuutta osallistua kaikkiin hankkeen tarjoamiin koulutuksiin ja palveluihin. Jatkossa kysely tehdään kaikille hankkeesta lähtijöille. Vastaajien määrän ollessa pieni tulosten esittäminen prosentteina ja keskiarvoina heikentää niiden luotettavuutta ja vaikeuttaa tulkintaa. 34

6. Osatavoite: On kehitetty malli, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Hyvä esimerkki mallista, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Projektikoordinaattori ja työvalmentaja tekivät kuvauksen

Esimerkki: OT-hankkeessa on kehitetty koulutusmalli, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia kehittämään itseään ammatillisesti sekä parantamaan työnsaantimahdollisuuksiaan. Samalla kun työntekijä työllistyy Jyvälään, hänelle tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua työn ohessa. Malli toimii siten, että koulutusmahdollisuus ja koulutuksen hyödyllisyys otetaan esiin työsuhteen eri vaiheissa. Jo rekrytointivaiheessa kysytään henkilön kiinnostusta itsensä kehittämiseen ja kehityskeskusteluissa kartoitetaan hänen konkreettisia koulutustoiveitaan. Saatujen koulutustoiveiden pohjalta laaditaan koulutusopas, johon on koottu tarjolla olevat koulutukset seuraavan lukukauden aikana. Koulutusten valinta tapahtuu yhdessä työntekijän ja työvalmentajan kanssa. Koulutus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan työaikaan ja OT-hanke vastaa sen kustannuksista osittain tai kokonaan. Koulutuksen korvaaminen varmistetaan vielä ELY-keskuksesta kunkin henkilön kohdalla; koulutuksen tulee kehittää henkilön ammatillista osaamista.

Koulutukset voivat olla tutkintojen osia, lyhyitä tai pidempiä ammatillisia kursseja, ns. korttikoulutuksia tai harrastekursseja. Koulutukset ovat osa oppilaitosten normaalia ohjelmaa tai ne voidaan ostaa hankkeelle räätälöityinä yksittäisinä koulutuksina. Lisäksi hanke voi järjestää Jyvälässä pidettäviä tilauskoulutuksia. Malli on kehitetty vuoden 2011 aikana, jolloin hankkeeseen tuli koulutussuunnittelusta kiinnostunut opiskelija työharjoitteluun. Suunnittelussa otettiin tavoitteeksi hankkeeseen osallistuvien koulutusmotivaation lisääminen. Kehityskeskusteluissa esiintulleet koulutustoiveet olivat hyvä lähtökohta kannustaa osallistujia suuntautumaan koulutukseen jo työsuhteen aikana. Opiskelija kartoitti seudun oppilaitokset ja laati niissä toteutetuista koulutuksista henkilöiden toiveita vastaavan koulutusoppaan. Myöhemmin koulutuksen suunnittelua ja oppaan kehittämistä on jatkanut hankkeen kautta Jyvälän työntekijänä toimiva koulutussuunnittelija.