SET
SIAA
EN SO I T T N E
M
SETLE
LOK U T T E LIS
T U L LVE
A P N ISE
M U S A
AIN T T I O TEEM
12
VUO
20 A T DEL
KALLIOLAN NUORET RY
Nuoren kasvua ja itsenäistymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti Yhteisöllisyyttä ja nuoren osallisuutta tuetaan ryhmätoiminnan kautta. Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta toimii yhteistyössä verkostojen kanssa.
3
4
Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta aunalahden tukiasuntoyhteisön toiminta ja ohjauspalvelu on tarkoitettu 16- 21-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea itsenäistymisvaiheessa. Toiminnassa toteutetaan sukupuolisensitiivistä ja yhteisöllistä työotetta. Tukiasuntoyh-
S
teisötoiminta tarjoaa asumispalvelua kuudelle nuorelle naiselle ja kuudelle nuorelle miehelle. Nuoret ovat joko lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon tai jälkihuollon asiakkaita. Asukasvalinta tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin lastensuojelun asiakasohjauksen ja S-asuntojen kanssa. Vuoden
2012 aikana 19 nuorta sai tukea itsenäistymiseen toiminnan kautta. Tukiasuntoyhteisötoiminnassa työskentelee kolme työntekijää ja toimintaa rahoittaa ostopalvelusopimuksella Espoon kaupunki.
Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminnan sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 2012: SAUNALAHDEN TUKIASUNTOYHTEISÖTOIMINTA TARJOAA YKSILÖLLISTÄ JA YHTEISÖLLISTÄ TUKEA 16–20-VUOTIAILLE LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON JA JÄLKIHUOLLON NUORILLE. Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminnan sosiaalisia tavoitteita mitattiin nuorten ja työntekijöiden kuvausten ohella nuorten ja sidosryhmien kyselyllä. Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminnan asiakaskysely toteutettiin joulukuussa 2012, jolloin suurella osalla asukasnuorista oli takanaan jo monta tuettua kuukautta SaTussa. Kyselyyn vastasi 11/12 nuoresta, joten vastausprosentti on 92 %. Tukiasuntoyhteisötoiminnassa oli kirjoilla joulukuussa 2012 12 nuorta, joka on toiminnan perusjoukko. TAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Nuoren kasvua ja itsenäistymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti Nuori kokee kotoutuneensa SaTuun
• Alussa oli vaikeaa, kun oli niin paljon… jopa päihdeongelmia eikä asenne ollut kohdallaan, mutta nyt oon oppinut että tää on ihan nasta mesta. • Hyvä yhteishenki on auttanut kotiutumisessa – niin ja kaikki kaverit kanssa. • Pidän huolta kodistani • Ei ole koko ajan sellainen jännittynyt olo, että mitäköhän mä nyt teen. • Tyttöjen ryhmissä käynnit auttoivat, ei tullut kaikki kerralla, oli jo osa tyttöyhteisöä. • Kun kaikki on samanikäisiä ihmisiä, pystyy kysymään neuvoa ”vanhemmilta” nuorilta miten menetellä tietyissä tilanteissa. • Pääsi katsomaan toisen tytön asuntoa ennen muuttoa. • Ystävystyminen on auttanut minua kotoutumaan omaan asuntooni. Ja tieto siitä, että aina on aikaa puhua ja auttaa jos tulee jotain. • On tärkeää että sain itse sisustaa asuntoni. Työntekijän kuvaama esimerkki erään asukastytön kotoutumisprosessista: Tutustumistapaamisessa kerrottiin SaTun toiminnasta, vuokrasopimuksen vireille laittamisesta, käytiin siihen tarvittavia liitteitä läpi ja otettiin muuttajan check-lista käyttöön. Tyttö sai myös luettavakseen SaTun yhteistyösopimuksen. Tyttö kertoi myös omasta tilanteestaan ja tytön huoltaja oli paikalla kuulemassa meidän toiminnasta ja kertomassa omasta näkökulmastaan perheen tilanteesta. Tyttö vieraili kolme kertaa Tyttöjen ryhmäilloissa ennen muuttoaan SaTuun, joka toteutui puolentoista kuukauden kuluttua ensitapaamisesta. Käytyään ryhmäilloissa jo ennen muuttoa hänelle tulivat ohjaajat ja toiset ryhmäläiset tutuiksi samoin uusi asuinympäristö. Hänen oli mahdollista nähdä toisten tyttöjen asuntoja ja ideoida oman asunnon sisustamista. Ryhmän säännölliset tapaamiset ja käytännöt kuten yhteinen suunnittelu olivat jo muuttaessa tuttuja asioita samoin ohjaajien kanssa sovittavat yksilötapaamiset. Tutustuminen ennen muuttoa edisti nuoren kotoutumista uuteen elämäntilanteeseen ja lisäsi hänen turvallisuuden tunnettaan uudessa elämäntilanteessa. Asumisen alkuvaiheessa alkoivat sitten rutiinit muodostua jo vähän tutuksi tulleessa ympäristössä: koulunkäynti, kodin askareet, ystävien vierailut, harrastus, aktiivinen osallistuminen ryhmiin ja yksilötapaamisiin. Asunnosta tuli ajan kanssa koti ja nuoresta osa Saunalahden tukiasuntoyhteisöä.
4
Nuoren kasvua ja itsenäistymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti. Nuoren ja ohjaajan yhteistyösuhde on luottamuksellinen
SaTun asiakaskysely 2012 (N=11): kysymys: Luotan Satun ohjaajiin. Asteikko 0-10. keskiarvo
Nuoren asuminen ja arki muuttuu sujuvammaksi
8,09.
• Koulumotivaation myötä etenkin on muuttunut sujuvammaksi, koska unirytmi on kohdallaan ja muutkin elämän alueet on kohentunut koulumotivaation myötä. Silloin kun ei ollut koulua, niin olin aika lailla väsynyt kokoajan eikä ollut niin hyvä fiilinki ja rytmi oli p…ään. • Nykyään ei väsytä niin paljon kuin ennen. • On muodostunut sellainen rutiini, siivoan viikoittain ja pesen pyykkiä. SaTun asiakaskysely 2012 (N=11): Kyselyyn vastattaessa tukiasumisaikaa kulunut nuorella noin vuosi. Nuoren arjen sujuvoitumiseen liittyvät kysymykset (4kpl), asteikko 0-10: ka =7,5 Kyselyssä esitetyt väittämät: Perun ajoissa tapaamiseni, jos tulee este.: ka. 7,36 Pidän kotini siistinä: ka. 7,91 Pidän huolta, että maksan vuokran ajoissa: ka.7,18 Pesen pyykkiä säännöllisesti: ka.7,73
Yhteisöllisyyttä ja nuoren osallisuutta tuetaan ryhmätoiminnan kautta. 50% nuorista osallistuu ryhmätoimintaan
Vuonna 2012 Satussa asui 19 nuorta. Heistä 16 osallistui ryhmätoimintaan, eli Säännöllisesti ryhmätoiminnoissa kävi 14 nuorta, eli 74 %.
84 %.
Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta toimii yhteistyössä verkostojen kanssa. 80 % yhteistyökumppanikyselyyn vastanneista kokee että Satu on luotettava yhteistyökumppani.
5
SaTun yhteistyökumppanien kysely 2012 (N=14) 85 % mielestä SaTu on luotettava yhteistyökumppani.