Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2011 by Jyvälän Setlementti ry

Toimitus: Taneli Vuojus Graafinen suunnittelu ja taitto: Toni Tourunen Kuvat: Toni Tourunen (lukuunottamatta 5. p채채tavoite)

TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS

Laatu on monimuotoinen ilmiö, jonka mittaaminen voi olla haastavaa. Mittareita ja mittaustuloksia on kyllä löydettävissä, mutta kuinka niitä käytetään hyödyksi toiminnan kehittämisessä? Ei ole olemassa yhteistä mallia, joka voitaisiin käyttää kaikilla aloilla. Yleisluontoisia, toimintaa kuvailevia mittareita on helpompi asettaa, mutta niiden tulokset eivät useinkaan ole kovin käyttökelpoisia toiminnan kehittämisessä. Sosiaalisten tulosten pitäisi pystyä kertomaan toiminnalla aikaan saaduista vaikutuksista. Jyvälän sosiaalisessa tilinpidossa on pyritty työn sosiaalisten ulottuvuuksien näkyväksi tekemiseen. Kaikki Jyvälän toiminnot ovat sosiaalisesti tavoitteellisia. Tavoitteiden ja tavoitemittareiden määrittäminen on lähtenyt liikkeelle toimintojen arjesta, ja niillä pyritään kartoittamaan käytännön vahvuuksia ja kehittämiskohtia. Myös sidosryhmien näkemyksiä kehittämisestä on jatkossa tärkeä ottaa entistä paremmin huomioon. Tuloksista ammennetaan rakennusainetta toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen, sillä sosiaalisten tulosten soveltaminen takaisin käytäntöön ratkaisee niistä saatavan hyödyn. Analysoimalla saatujen tulosten merkitystä ja reﬂektoimalla niitä itsearvioinnissa, kehitämme tapoja hyödyntää kerättyjä tietoja. Itsearvioinnilla voidaan saada esiin myös tiedon hyödyntämisen mahdollisia esteitä. Samalla kun kartoitamme konkreettisia kehittämisen paikkoja, on kuitenkin hyvä osata myös tunnistaa, mitkä asiat meillä Jyvälässä ovat jo kunnossa.

Helena Huovila toiminnanjohtaja-rehtori Jyvälän Setlementti ry

JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY ESITTÄYTYY henkilöitä osallistui työelämävalmennukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi Jyvälä tarjosi työssäoppimispaikkoja eri oppilaitosten opiskelijoille.

Jyvälän Setlementti ry on osa suomalaista setlementtiliikettä. Liike muodostuu lähes 40:stä paikallisesta setlementistä, joiden kattojärjestönä on Suomen Setlementtiliitto ry. Setlementtiliike toimii yhteisöllisyyden ja lähimmäisenrakkauden hengessä; ihanteena on yhteiskunta, jossa ihminen voi täysivaltaisesti olla osallisena itseään koskevissa ratkaisuissa kaikissa elämänvaiheissaan.

Sidosryhmät Monipuolisena toimijana Jyvälällä oli laaja sidosryhmäverkosto, johon kuului mm. asiakkaita, palvelujen käyttäjiä, viranhaltijoita, rahoittajia, muita järjestöjä ja oppilaitoksia.

Jyvälässä toteutettiin edellisvuosien tapaan kansalaisaktiivisuutta tukevaa harrastus- ja yhteiskunnallista toimintaa, joka täydensi julkista palveluntuotantoa monella tapaa. Vuonna 2011 Jyvälän Setlementti ry ylläpiti kansalaisopistoa, päiväkotia, koululaisten iltapäivätoimintaa ja hanketoimintaa. Jyvälän Nuoret ry toteutti mm. kerho- ja leiritoimintaa sekä Avartti-toimintaa.

Toiminnot Jyvälän kansalaisopisto

Jyvälä toimi perustamisvuodestaan 1940 lähtien Mäki-Matin kaupunginosassa maakuntakaavan tukemassa kulttuuriympäristössä. Jyvälän toimitilat sijaitsivat kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaassa Nisulan talossa marraskuuhun 2011 asti, jolloin Jyvälä tuhopoltettiin. Jyvälä on toiminut toista vuotta myös Viitajyvän toimipisteessä, jossa toiminta laajentui palon myötä. Päiväkoti toimi palon jälkeen vuokratiloissa Mannilassa. Kansalaisopiston kursseja toteutettiin vuonna 2011 asiakaslähtöisesti myös eri puolilla Jyväskylää, lähes 30:ssä eri toimipisteessä.

Jyvälän kansalaisopisto tarjosi yleissivistävää koulutusta kaikenikäisille. Toiminnan tavoitteena oli elinikäisen oppimisen mahdollistaminen sekä hyvinvoinnin vahvistaminen. Tähän pyrittiin tarjoamalla laadukkaita ja ajanmukaisia, asiakkaiden tarpeisiin vastaavia koulutuspalveluja. Opetusta tarjottiin yhdeksällä aihealueella. Toteutuneita valtionosuustunteja oli 4075, valtionosuuskursseja lähes 250 ja opiskelijoita noin 2450. Vuonna 2011 opistolla oli edelleen mahdollisuus myöntää Opetusministeriön opintoseteliavustuksen turvin alennuksia kurssimaksuista työttömille, senioreille ja maahanmuuttajille. Lisäksi toteutettiin vuoden aikana kaksi liikuntaryhmää työttömille romaninaisille sekä kaksi kirjoittaja- ja englannin ryhmää seniori-ikäisille.

Hallitus, johto, jäsenistö ja henkilöstö

Päiväkoti

Jyvälän toimintaa johti yhdeksänjäseninen hallitus puheenjohtajanaan Osmo Kääriäinen. Toiminnanjohtaja-rehtorina toimi Helena Huovila. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 43, josta ainaisjäseniä oli 24. Yhdistys piti kaksi sääntömääräistä kokousta. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Hallitus toimi myös kansalaisopiston johtokuntana.

Päiväkoti eli perinteikäs Jyvälän Lastentarha tarjosi noin 35 lapselle päiväkoti- ja esikoulupaikan. Lastentarha toimi vanhempien kasvatuskumppanina ja teki laadukasta varhaiskasvatustyötä. Turvallisuus, välittäminen ja yhteisöllisyys olivat toiminnan kivijalkoja. Lapsityötä ohjasi rinnalla kulkemisen ajatus, mikä korosti lapsen yksilöllisyyden kunnioittamista ja huomioimista. Toiminnassa oli keskeistä luottamuksellinen yhteistyö perheiden kanssa sekä erilaiset yhteistoimintamuodot muiden toimijoiden kanssa.

Sijainti ja toimitilat

Kansalaisopistossa työskenteli 40 henkilöä (sisältää myös toimistohenkilökunnan). Lisäksi kansalaisopiston opetuspalveluja ostettiin kolmelta toimijalta. Päiväkodissa toimi 11 (kattaa myös mm. sijaiset), koululaisten iltapäivätoiminnassa 20, setlementissä 6 ja projekteissa 12 työntekijää. Palkkatuetussa työsuhteessa Jyvälän eri toimipisteissä oli kaikkiaan 42 henkilöä. Palkkaa maksettiin yhteensä 131 henkilölle. Henkilötyövuosia kertyi 44,4. Muutamia

NÄKY 2-hanke

lupäivän jälkeen. Toiminnalla tuettiin lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Iltapäivien aikana lapset leikkivät kavereitten kanssa, tekivät läksyjä itsenäisesti tai ohjatusti sekä söivät välipalaa, liikkuivat ja lepäilivät. Jälkkäri toimi pienten koululaisten siltana koulusta kotiin tiiviissä yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Seutukunnallista yhteistyötä toteutettiin muiden jälkkäreiden sekä eri oppilaitosten kanssa.

Näky 2-hanke käynnistyi päättyneen Näky-hankkeen seuraajana. Sen suunnittelu lähti liikkeelle Näky -hankkeen myötä kentällä ilmenneistä tarpeista ja kysynnästä. Hankkeen avulla tehdään toiminnan näkymättömiä tuloksia näkyviksi järjestöjen sidosryhmille, rahoittajille, sekä toimijoille itselleen. Näky 2:n tavoitteena on luoda Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille vakiintunut ja kehittyvä sosiaalisen tilinpidon toimintamalli ja tätä prosessia tukevia sähköisiä palveluita. Hanke auttaa setlementtejä keräämään systemaattisesti tietoa toimintansa sosiaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä ohjaamaan toimintaansa tämän tiedon pohjalta tavoitteidensa ja arvojensa suuntaan. Näky-hankkeessa mukana olleet yhdeksän setlementtitoimijaa jatkoivat Näky 2-hankkeen yhteistyökumppaneina. Lisäksi kymmenkunta setlementtitoimijaa ilmoitti mukaantulosta.

Jyvälä tuotti jälkkäritoimintaa Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen, Kypärämäen ja Lohikosken kouluilla. Keltinmäessä toimintaa oli kahdessa eri ryhmässä, Keltinmäen koululla ja Keltinmäen kirkolla, yhteistyössä Jyväskylän seurakunnan kanssa. Visio, missio ja arvot Jyvälä nojautuu kaikessa toiminnassaan setlementtiliikkeen perusarvoihin: arjen keskellä toteutuvaan lähimmäisenrakkauteen, yhteisöllisyyteen ja erilaisten ihmisten väliseen yhteistyöhön. Toiminnassa pyritään tukemaan inhimillistä kasvua ja aitoa lähimmäisyyttä. Tätä ajattelutapaa kuvastaa myös setlementtiliikkeen tunnuslause ”ihmisten keskellä, ihmisten kesken”.

Sosiaalisen tilinpidon prosessia selkeytettiin muuttamalla sosiaalisen tilinpidon terminologiaa yleiskielisempään suuntaan. Lisäksi kehitettiin tilinpäätösjulkaisujen havainnollisuutta ja luettavuutta sekä pohdittiin laajemmin uskottavien tulosraportoinnin osatekijöitä. NÄKY 2-hanke julkaisi toiminnastaan tiedottavat nettisivut, www.näky2.fi.

Jyvälän hanke- ja projektitoiminta

TOT-hanke

Projekti- ja hanketoiminnassa jatkettiin edellisinä vuosina käynnistynyttä verkostoyhteistyötä sekä kehitettiin moniammatillista yhteistyötä yli kuntarajojen. Yhteistyötä tehtiin mm. Suomen Setlementtiliiton, eri setlementtien ja kansalaisopistojen, muiden oppilaitosten, KYT:n, Sovatek-säätiön sekä muiden eri järjestöjen ja eri projektien kanssa. Jyvälä jatkoi osatoteuttajana Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli –OhjausLaturi -hankkeessa.

2-vuotinen Taitajasta Ohjaajaksi – Työvalmentajien ohjauskoulutushanke (TOT) päättyi alkuvuodesta. Hanke oli osa Välityömarkkinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007–2011 kehittämisohjelmaa (KEVÄT), ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto sekä Keski-Suomen kunnat. TOT-hanke oli tarkoitettu kolmannen sektorin organisaatioille, jotka haluavat kehittää valmennus-, kuntoutus- ja ohjaushenkilöidensä ohjausosaamista.

NÄKY – Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke

OT-hanke OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke (OT-hanke) alkoi 1.8.2010, ja vuosi 2011 oli toinen toimintavuosi. Hanke saa työllisyyspoliittista avustusta ELY-keskukselta. OT-hankkeen kautta työllistetään pitkäaikaistyöttömiä heidän osaamistaan vastaaviin tehtäviin Jyvälän eri toimipisteisiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa osallistujien työvalmiuksia ja ammatillista osaamista. Hankkeeseen osallistuville tarjotaan tukea ja ohjausta jatkotyöllistymiseen, tavoitteena on sijoittuminen avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Vuonna 2011 hankkeeseen osallistui 49 henkilöä, joista 45 oli työsuhteessa Jyvälään.

Ray:n rahoittaman NÄKY – Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohankkeen päätavoitteena oli setlementeissä tehtävän työn vaikutusten näkyväksi tekeminen. 3 -vuotisen hankkeen päättyessä kevätkaudella NÄKY -toiminnassa oli mukana jo yhdeksän setlementtiyhdistystä ja Suomen Setlementtiliitto. Pisimpään hankkeessa mukana olleet setlementit julkaisivat sosiaalisen tilinpäätöksen, joko yhdistyksen koko toiminnan, kuten Jyvälä, tai jonkin toimialueensa osalta.

SOSIAALISEN TILINPÄÄTÖKSEN LUKUOHJE Käsillä olevan sosiaalisen tilinpäätöksen sisältö jakaantuu setlementin toiminnalleen asettamiin sosiaalisiin päätavoitteisiin sekä näiden osatavoitteisiin. Päätavoitteet ovat yleisluontoisia ja laajoja. Niiden toteutumista kohti edetään yleensä useiden vuosien aikajänteellä. Osatavoitteet kuvaavat kunkin päätavoitteen eri osa-alueita konkreettisemmin. Tavoitteiden toteutumista käytännössä mitataan tavoitemittareissa kuvatulla tavalla. Tavoitteiden toteutumista on kuvattu sekä määrällisillä, että laadullisilla tuloksilla. Määrällisissä tuloksissa vastausten jakaumaa ja keskiarvoa on havainnollistettu pylväillä, vastausasteikolla sekä vastanneiden määrästä kertovalla piirakkadiagrammilla. Kuvaajia on usein tarkennettu sanallisilla tiedoilla. Laadullisten tulosten yhteydessä tulokset ovat sanallisia. Seuraavassa käsitellään tarkemmin tulosten esittämistapaa. 2. Vastanneiden määrä 1. Tavoitemittari: Henkilökunta on väittämän ”Työpaikalla annamme toisillemme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa” kanssa melko samaa mieltä.

1. Vastausten jakauma ja keskiarvo

3 kpl (9%)

1 kpl (3%)

eri mieltä

melko eri mieltä

-2

-1

Tavoitekeskiarvo

3. Sanalliset kuvaukset

8 kpl (23%) ei samaa eikä eri mieltä 0

9 kpl (~25%) melko samaa mieltä 1

11 kpl (31%)

3 kpl (9%)

samaa mieltä

en osaa sanoa

kysymykseen vastanneet: 35/37 kpl (94,6%)

Saavutettu keskiarvo

0,7

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Väittämän sanamuoto, vastausvaihtoehdot sekä vastausten jakaantuminen on esitetty yllä.

Tuloksen itsearvointi: Tavoitteesta jäätiin tämän tavoitemittarin osalta hieman, mutta tulos on kuitenkin vahvasti ”plussan puolella”. Henkilöstö enimmäkseen puolsi väittämää ja kokonaistulosta voidaan pitää melko hyvänä.

Tavoitteen toteutumista mitattiin koko henkilöstölle tehdyllä kyselyllä maaliskuussa 2011, jolloin työntekijöitä oli 37. Tähän väittämään otti kantaa 35 henkilöä, joista kolme vastasi ”en osaa sanoa”.

Väitettä vastustaneita henkilöitä oli yhteensä 4 (12%), puoltaneita yhteensä 20 (~61%) ja niitä jotka eivät puoltaneet eivätkä vastustaneet oli 8 (23%). Kokonaistulosta onnistuttiin parantamaan viimevuotisesta. Positiivisen palautteen antoon tulee kuitenkin kiinnittää vielä enemmän huomiota, jotta tavoitekeskiarvo saavutettaisiin ensi vuonna. Tunnustuksesta ja rohkaisusta ei pitäisi työyhteisössä kenenkään jäädä paitsi. Seuraavalla henkilöstökyselyllä pyrimme myös saavuttamaan henkilökunnan kokonaisuudessaan. Edellisvuonna saavutettu keskiarvo oli 0,65

Vastaajaryhmät: Määrällisissä tuloksissa ilmoitetut vastausprosentit on laskettu aina kustakin tuloksesta käytössä olevin tiedoin. Vastausvaihtoehtojen yhteenlasketut prosenttiosuudet ovat 100 % ja saavutettu tulos lasketaan näistä, mutta piirakkadiagrammin yhteydessä ilmoitettu vastausprosentti suhteuttaa tuloksia laajempaan joukkoon. Se mikä tämä laajempi joukko on, vaihtelee tapauskohtaisesti. Tarkentavia tietoja vastaajaryhmästä on koottu otsikon ”Tietoja tuloksen kokoamisesta” alle. Yleisimmin vastausprosentti on laskettu vertaamalla yksittäiseen kysymykseen/ väittämään vastanneiden määrää kyselyyn vastanneiden määrään (esim. kun tavoitemittari on asetettu koskemaan kyselyyn vastaajia). Toisissa tapauksissa kysymykseen vastanneita on voitu verrata kyselykutsun saaneiden määrään tai parhaassa tapauksessa ns. perusjoukkoon, mikäli nämä tiedot ovat olleet käytettävissä. Perusjoukko kuvastaa kaikkia niitä henkilöitä, joita ko. sosiaalinen tavoite koskee. 8

1. Vastausten jakauma ja keskiarvo: Vastausten jakaumasta kertovien pylväiden yhteydessä ilmoitetaan harmaalla pohjalla kunkin vastausvaihtoehdon sanamuoto, sen keräämien vastausten kappalemäärät sekä prosenttiosuudet. Prosenttiosuudet ovat pyöristettyjä ja ilmenevät pylväiden korkeuksina. Mikäli jotain prosenttiosuutta on jouduttu pyöristämään ylös tai alaspäin ”väärään” suuntaan, on pyöristys merkattu ~ -merkillä (esim. 2,555…% => ~2%). Näin on tehty, että vastausten yhteenlasketuksi prosenttimääräksi saadaan 100%. Pylväiden alapuolella oleviin mustiin nuolenpäihin on merkattu vastausvaihtoehtojen numeraaliset vastineet, jotka osoittavat vastausasteikolle. Joillakin vastausvaihtoehdoilla, esim. jotkin ”En osaa sanoa” -vastausvaihtoehdot tai vastaamatta jättäminen, ei ole numeraalista vastinetta vastausasteikolla, joten myös mustat nuolenpäät puuttuvat. Vastausasteikolla saavutettu keskiarvo näkyy oranssina palkkina. Sitä osoittaa myös oranssi nuoli, jonka vaakaosaan saavutettu keskiarvo on kirjattu. Vihreä nuoli osoittaa vastaavasti tavoitekeskiarvoa vastausasteikolla. Vihreä nuoli puuttuu tapauksissa, joissa tavoitemittaria ei ole asetettu keskiarvoa silmällä pitäen; usein tavoitemittareissa tavoitellaan jonkinlaista prosenttimäärää tiettyjä vastauksia (esim. ”80 %:lle kysymykseen vastanneesta henkilöstöstä setlementtiarvot merkitsevät paljon tai erittäin paljon omassa työssä.”). Pylväät, keskiarvomittari ja nuolet puuttuvat, mikäli tietoja niistä ei ole ollut saatavissa julkaisun taittovaiheessa.

2. Vastanneiden määrä: Vastanneiden määrä on luettavissa piirakkadiagrammista, jossa vastanneiden osuus näkyy oranssina alueena ja vastaamattomien valkoisena. Vastaajien kappalemäärät sekä vastausprosentti löytyvät piirakan alta (kts. tarkempi selitys vastaajaryhmistä).

1. Tavoitemittari: Henkilökunta on väittämän ”Työpaikalla annamme toisillemme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa” kanssa melko samaa mieltä.

3 kpl (9%)

1 kpl (3%)

eri mieltä

melko eri mieltä

-2

-1

Tavoitekeskiarvo

8 kpl (23%) ei samaa eikä eri mieltä 0

9 kpl (~25%) melko samaa mieltä 1

11 kpl (31%)

3 kpl (9%)

samaa mieltä

en osaa sanoa

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Väittämän sanamuoto, vastausvaihtoehdot sekä vastausten jakaantuminen on esitetty yllä.

kysymykseen vastanneet: 35/37 kpl (94,6%)

Saavutettu keskiarvo

0,7

kysymykseen vastanneet: 35/37 kpl (94,6%)

3. Sanalliset kuvaukset:

Tuloksen symbolisten ja numeraalisten kuvaajien lisäksi useimpiin tavoitemittareihin on kirjattu myös sanallisia kuvauksia. Laadullisten tulosten tapauksessa kuvaus tai muu teksti on itse tulos, Edellisvuonna saavutettu keskiarvo oli 0,65 joten määrällisiä tunnuslukuja ei näissä tapauksissa ole. Sanalliset kuvaukset on ryhmitelty värisävyltään erilaisille palstoille. Tummemmalla palstalla käsitellään tuloksen kokoamiseen liittyviä tietoja. Se puuttuu, mikäli näitä tietoja ei ole kirjattu tarkemmin. Valkoisella palstalla esitetään tulos. Mikäli yksittäisen tavoitemittarin tuloksesta on kirjoitettu erillinen itsearviointi, löytyy se myös valkoiselta palstalta. Tavoitteen toteutumista mitattiin koko henkilöstölle tehdyllä kyselyllä maaliskuussa 2011, jolloin työntekijöitä oli 37. Tähän väittämään otti kantaa 35 henkilöä, joista kolme vastasi ”en osaa sanoa”.

Teksti: Taneli Vuojus 9

SOSIAALISEN TILINPIDON KOORDINAATTORIN TERVEHDYS

Vuoden 2011 sosiaalinen tilinpäätös on Jyvälän neljäs. Itse olen mukana ensimmäistä vuotta. Jyvälän palo 13.11.2011 asetti seurauksineen omat haasteensa sosiaalisen tilinpäätöksen valmistumiselle. Myös sosiaalisen tilinpidon kehittämisen osalta kulunut vuosi on ollut haastava. Näky 2 -hankkeen tiimoilta sosiaalisen tilinpidon kehittämiselle on asetettu tavoitteita sosiaalisten tulosten luotettavuuden ja julkaisujen luettavuuden parantamiseksi. Samalla on haluttu parantaa kerättyjen tulosten käyttöä setlementtityön kehittämisvälineenä. Näky 2 -hankkeen kanssa yhteistyötä tekevistä setlementeistä kuusi julkaisi sosiaalisen tilinpäätöksen vuodelta 2011. Tämän julkaisun sivuilta voi nähdä miten sosiaalisissa ja Näky 2 -hankkeelle asetetuissa tavoitteissa on onnistuttu Jyvälässä. Tulosten kokoamisesta, vastausprosenteista ja vastauksista annettuja tietoja on lisätty ja tarkennettu. Sosiaalisten tulosten kirjalliseen pohtimiseen on annettu mahdollisuus lisäämällä tulosten itsearviointia, mikä tukee myös tulosten hyödyntämistä kehitystyössä. Sosiaalisilla tuloksilla pyritään antamaan yleiskuva Jyvälän toiminnasta, mutta kehityksen todentaminen on yhtä sosiaalista tilinpäätöstä pitkäjänteisempää. Seuraamalla sosiaalista tavoitteenasettelua ja saavutettuja tuloksia useamman vuoden ajalta voidaan muodostaa kuvaa siitä, minkälaista kehitystä pitkässä juoksussa tapahtuu. Julkaisun sisältämät tulokset on koottu osittain kevätkaudella 2012, vaikka pääpaino on vuodessa 2011. Kiitos kaikille hankkeemme yhteistyökumppaneille ja Jyväläläisille rakentavasta vuodesta. Taneli Vuojus Näky 2 -hanke, koordinaattori 10

JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - SOSIAALISET TAVOITTEET 1. SETLEMENTTILIIKKEEN YHTEISET PERUSARVOT OVAT TOTEUTUNEET JYVÄLÄSSÄ 1.1 Jyvälän setlementtityössä on toteutunut lähimmäisenrakkaus arjen keskellä 1.2 Jyvälän setlementtityössä on toteutunut yhteisöllisyys 1.3 Jyvälän setlementtityössä on toteutunut erilaisten ihmisten välinen yhteistyö

12 13 14

2. JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA 2.1 Jyvälä on toimiva työorganisaatio 2.2 Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta 2.3 Jyvälä on kehittänyt henkilöstön ammattitaitoa koulutuksilla

16 18 18

3. JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI 3.1 Jyvälää pidetään luotettavana 3.2 Jyvälän palvelutoiminta on laadukasta 3.3 Jyvälä on tärkeä yhteistyökumppani 3.4 Jyvälä toteuttaa toiminnallaan yhteistyökumppaneiden asettamat odotukset

20 20 21 21

4. JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA – PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA 4.1 Päiväkodin toiminta on valvottua ja turvallista päivähoitoa 4.2 Vanhemmat ovat tyytyväisiä varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen 4.3 Yhteistyö kodin ja päivähoidon välillä on toiminut hyvin 4.4 Asiakasperheet ovat tyytyväisiä päivähoidon laatuun

22 24 26 28

5. JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA – JYVÄLÄN JÄLKKÄRI 5.1 Lapsille on tarjottu turvallista iltapäivätoimintaa 5.2 Lapset ovat tyytyväisiä Jälkkärin toimintaan

30 33

6. JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA – JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO 6.1 Kansalaisopistolla on monipuolista toimintaa 6.2 Toimintaan osallistuu elämänkulun eri vaiheissa olevia, vauvaikäisistä senioreihin 6.3 Osaamista on vahvistettu kurssitoiminnan avulla 6.4 Hyvinvointia on edistetty kurssitoiminnan avulla 6.5 Aktiivista kansalaisuutta on edistetty kurssitoiminnan avulla 6.6 Innostusta opiskeluun on lisätty kurssitoiminnan avulla 6.7 Opiskelijat ovat tyytyväisiä kansalaisopiston kursseihin 6.8 Kansalaisopisto vastaa ajankohtaisiin haasteisiin

36 38 38 39 40 41 41 42

7. JYVÄLÄ ON VASTANNUT AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN 7.1 Järjestötyön toiminnan arviointia on kehitetty 7.2 Järjestötoimijoiden arviointiosaamista on kehitetty 7.3 Järjestötoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista on edistetty 7.4 On toteutettu työllistävää ja työllistymistä edistävää toimintaa 7.5 On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta 7.6 On kehitetty malli, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta

44 47 48 49 50 53

8. JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE 8.1 Jyvälä on tarjonnut työpaikkoja Jyväskylän seudulla 8.2 Jyvälä on kansallisen tai EU-rahoituksen turvin kehittänyt toimialueensa palveluita ja osaamista 8.3 Kansalaisopisto lisää Jyväskylän seudun opintotarjontaa 8.4 Jyvälä tuottaa lapsille suunnattuja palveluja

54 55 56 57

SOSIAALISEN TILINPIDON TILINTARKASTUSLAUSUNTO

Päätavoite

SETLEMENTTILIIKKEEN YHTEISET PERUSARVOT OVAT TOTEUTUNEET JYVÄLÄSSÄ jakautuu 3 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Jyvälän setlementtityössä on toteutunut lähimmäisenrakkaus arjen keskellä Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 80 % hallituksen jäsenistä ja henkilöstöstä kokee, että ”Jyvälässä hyväksymme toinen toisemme sellaisenaan” ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

1 kpl (2%)

4 kpl (9%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

3 kpl (7%) ei eri eikä samaa mieltä 3

20 kpl (~46%) jokseenkin samaa mieltä 4

16 kpl (36%) täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Henkilöstön hyvinvointikysely toteutettiin Jyvälän hallitukselle ja henkilökunnalle (yht. 80 hlö) 24.2. - 14.3.2012 vakuutusyhtiö Tapiolan toimesta. Hallituksen jäsenet eivät vastanneet kyselyyn, joten tulokset ja vastausprosentit koskevat pelkästään henkilöstöä (73 hlö).

4,1

Tulos: 82 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 11 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä

2. Tavoitemittari: 80 % hallituksen jäsenistä ja henkilöstöstä kokee, että ”Jyvälässä pystytään tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia” ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

1 kpl (2%)

3 kpl (7%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

9 kpl (20,5%) ei eri eikä samaa mieltä 3

17 kpl (38,5%) jokseenkin samaa mieltä 4

14 kpl (32%) täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

3,9

Tulos: 70,5 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 9 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä

2. Osatavoite: Jyvälän setlementtityössä on toteutunut yhteisöllisyys Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 80 % hallituksen jäsenistä ja henkilöstöstä kokee, että ”Jyvälässä jaetaan vastuuta” ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

1 kpl (2%)

3 kpl (7%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

11 kpl (25%) ei eri eikä samaa mieltä 3

20 kpl (45,5%) jokseenkin samaa mieltä 4

9 kpl (20,5%) täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

3,8

Tulos: 66 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 9 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä

2. Tavoitemittari: 80 % hallituksen jäsenistä ja henkilöstöstä kokee, että ”Jyvälässä annamme toisillemme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa” ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

0 kpl (0%)

5 kpl (11%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

11 kpl (25%) ei eri eikä samaa mieltä 3

18 kpl (41%) jokseenkin samaa mieltä 4

10 kpl (23%) täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

3,8

Tulos: 64 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 11% oli jokseenkin tai täysin eri mieltä

3. Osatavoite: Jyvälän setlementtityössä on toteutunut erilaisten ihmisten välinen yhteistyö Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 80 % hallituksen jäsenistä ja henkilöstöstä kokee, että ”Jyvälässä osaamista arvostetaan työtehtävistä riippumatta” ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

2 kpl (5%)

4 kpl (9%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

5 kpl (11%) ei eri eikä samaa mieltä 3

19 kpl (43%) jokseenkin samaa mieltä 4

14 kpl (32%) täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

3,9

Tulos: 75 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 14 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä

2. Tavoitemittari: 80 % hallituksen jäsenistä ja henkilöstöstä kokee, että ”Jyvälän työntekijät kokevat toimivansa aidosti yhteistyössä” ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

2 kpl (5%)

6 kpl (14%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

9 kpl (20%) ei eri eikä samaa mieltä 3

15 kpl (34%) jokseenkin samaa mieltä 4

12 kpl (27%) täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

3,7

Tulos: 61 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 19% oli jokseenkin tai täysin eri mieltä

3. Tavoitemittari: 80 % hallituksen jäsenistä ja henkilöstöstä kokee, että ”Jyvälässä kunnioitetaan yksilöllisyyttä” ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

0 kpl (0%)

4 kpl (9%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

9 kpl (20,5%) ei eri eikä samaa mieltä 3

13 kpl (29,5%) jokseenkin samaa mieltä 4

18 kpl (41%) täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

4,0

Tulos: 70,5 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 9 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä

Päätavoite

JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu 3 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Jyvälä on toimiva työorganisaatio Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Työyhteisön toimivuus (työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä) on yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin

63 kpl (5%)

145 kpl (11%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

236 kpl (18%) ei eri eikä samaa mieltä 3

434 kpl (33%) jokseenkin samaa mieltä 4

442 kpl (33%) täysin samaa mieltä 5

3,6

kysymyksiin vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo

3,8

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kts. seuraava sivu Tulos osa-alueittain: Työntekijän vaikutusmahdollisuudet

3,8 4,2 2 11 21 66 76 Keskiarvot * Väittämät: Voin vaikuttaa työni kannalta tärkeisiin päätöksiin, Pystyn vaikuttamaan työni sisältöön, Minulla on tarpeeksi mahdollisuuksia vaikuttaa työhöni ja tapaan tehdä sitä, Minulla on mahdollisuus asettaa rajat työtehtävissäni 3,9 Keskiarvot * 3,8 2 24 31 58 61 Väittämät: Minulla on mahdollisuus syventää osaamistani työtehtävässäni, Minua kannustetaan tuomaan esille uusia ajatuksia ja ideoita, Voin kehittää osaamistani esim. koulutuksella työn vaativuuden lisääntyessä, Minua kannustetaan työni kehittämiseen Kehittämistä tukeva työkulttuuri

3,8

4,1

3,2

3,6

3,8

3,5

Keskiarvot * 12 17 47 109 167 Väittämät: Esimieheni luottaa kykyyni suoriutua vaativistakin tehtävistä, Esimieheni tukee ja kannustaa minua työssäni, Voin kertoa esimiehelleni elämässäni tapahtuvista asioista, Esimieheni puuttuu tarvittaessa työyhteisöni ongelmatilanteisiin, Esimieheni on oikeudenmukainen, Esimieheni luottaa minuun, Saan tarpeeksi palautetta esimieheltäni työsuorituksistani, Esimieheni osaa ottaa vastaan kriittistäkin palautetta

Johtaminen ja esimiestyö

Työn organisointi

Keskiarvot * 8 23 37 71 37 Väittämät: Yrityksemme työprosessit ovat selkeitä, Työyhteisössämme on selkeät pelisäännöt vastuualueista ja päätöksenteosta, Työyhteisössämme on selvä työnjako, Työyhteisössämme työmäärä on jaettu tarkoituksenmukaisesti

Kokemus työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista

Keskiarvot * 27 31 59 83 64 Väittämät: Olen tyytyväinen työterveyshuollon palveluihin, Olen saanut työnantajaltani riittävästi tietoa ja opastusta ergonomiaan liittyvissä asioissa, Yrityksessämme suhtaudutaan ymmärtäväisesti työtekijöiden koti- ja henkilökohtaisiin asioihin, Työpaikallani on tarvittaessa mahdollisuus työaikajoustoihin elämäntilanteeni mukaan, Työtehtäviäni on mahdollisuus muokata elämäntilanteeni ja työkuntoni mukaan, Yrityksessämme järjestetään sopivasti virkitystoimintaa työyhteisölle

3,3 Keskiarvot * 3,0 12 39 41 47 37 Väittämät: Työyhteisössämme tiedonkulku on riittävää, Tiedonkulku yrityksessämme on hoidettu hyvin, Yrityksessämme asioista tiedotetaan oikeaan aikaan, Tiedotus yrityksessämme on avointa ja rehellistä Kommunikaatio ja viestintä

* Vihreällä on vertailuorganisaatioiden keskiarvo ja oranssilla saavutettu keskiarvo.

2. Tavoitemittari: Yksilövoimavarat (yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys) ovat samaa tasoa kuin organisaatioissa keskimäärin

46 kpl (4%)

115 kpl (10%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

166 kpl (14%) ei eri eikä samaa mieltä 3

396 kpl (35%) jokseenkin samaa mieltä 4

423 kpl (37%) täysin samaa mieltä 5

3,8

kysymyksiin vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

Vastausten keskiarvo

3,9

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kts. sivun alalaita

Tulos osa-alueittain: Fyysinen hyvinvointi

4,1

4,3

3,8

4,0

Keskiarvot * 7 10 16 74 113 Väittämät: Terveydentilani on hyvä, Olen tyytyväinen työni ergonomiaan, Uskon työkykyni olevan hyvä viiden vuoden kuluttua, Minulla ei ole lääkärin toteamaa pitkäaikaissairautta tai vammaa, josta on haittaa nykyisessä työssäni, Koen vain vähän fyysistä uupumusta työpäivän päättyessä

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Keskiarvot * 7 31 18 74 90 Väittämät: Työn ja kodin yhteensovittaminen ei tuota minulle vaikeuksia, En vie työasioita kotiin vapaa-ajalle, En joudu laiminlyömään kotiasioita työni takia, Kotiasiani eivät häiritse työhön keskittymistäni, Minulle jää riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen

Työn mielekkyys

Keskiarvot *

4,2

4,3

Oman työn hallinta

Keskiarvot *

3,8

3,9

3,2

3,5

3,6

2 10 14 81 113 Väittämät: Työni on mielekästä, Koen työni merkitykselliseksi yrityksen toiminnan kannalta, Työpanostani arvostetaan, Voin käyttää kykyjäni ja taitojani työssäni, Olen innostunut työstäni 7 27 34 77 75 Väittämät: Minulla on keskittymiseen tarvittava työrauha, Minulla on mahdollisuus tehdä työni laadukkaasti, Voin vaikuttaa työtehtävieni tärkeysjärjestykseen, Selviydyn työtehtävistäni työaikani puitteissa, Pystyn rauhoittamaan työympäristöni tarvittaessa (esimerkiksi sulkemalla kommunikaatiovälineet)

Muutoksen hallinta

Keskiarvot * 22 32 71 71 24 Väittämät: Minulla on mahdollisuus ennakoida työhöni kohdistuvia muutoksia, Yrityksessämme muutoksen hallintaa pyritään helpottamaan, Muutosta ja sen aiheuttamia uusia käytänteitä seurataan yrityksessämme aktiivisesti, Mietimme yhdessä muutoksen vaikutuksia työhömme ja siitä johtuvia toimenpiteitä, Yrityksessämme kerrotaan hyvissä ajoin tulevista muutoksista Keskiarvot * 1 5 13 17 8 Kysymys: Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Tunnetko sinä nykyisin tällaista stressiä?

Stressi

* Vihreällä on vertailuorganisaatioiden keskiarvo ja oranssilla saavutettu keskiarvo.

Tietoja tuloksien kokoamisesta: Vertailuaineistossa Tol-luokituksen mukaiset koulutusorganisaatiot (mm. erilaiset kansanopistot ja muut yksityiset kouluttajatahot). Tässä mukana 437 vastaajaa ja 14 yritystä. Tässä luokittelussa keskimääräinen vastaajamäärä per yritys oli 31. Henkilöstön hyvinvointikysely toteutettiin Jyvälän hallitukselle ja henkilökunnalle (yht. 80 hlö) 24.2. - 14.3.2012 vakuutusyhtiö Tapiolan toimesta. Hallituksen jäsenet eivät vastanneet kyselyyn, joten tulokset ja vastausprosentit koskevat pelkästään henkilöstöä (73 hlö). Tavoitemittarin vastausten jakauma ja keskiarvo koostuvat kyselyn osa-alueiden yhteenlasketuista vastausjakaumista. Kyselyn osa-alueiden tarkemmat tiedot osa-alueiden alla.

3. Tavoitemittari: Työtyytyväisyyden kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin

120 kpl (4%)

295 kpl (10%)

täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

487 kpl (16%) ei eri eikä samaa mieltä 3

1040 kpl (35%) jokseenkin samaa mieltä 4

1050 kpl (35%) täysin samaa mieltä

kysymyksiin vastanneet: 44/73 kpl (60,3%)

3,7

Vastausten keskiarvo

3,9

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kts. edellinen sivu Tulos osa-alueittain: Kahden edellisen tavoitemittarin kaikki osa-alueet sekä seuraavat:

3,9

Jyvälän työnantajakuva

Keskiarvo * 7 29 57 122 93 Väittämät: Jyvälässä hyväksymme toinen toisemme sellaisenaan, Jyvälässä pystytään tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia, Jyvälässä jaetaan vastuuta, Jyvälässä annamme toisillemme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa, Jyvälässä osaamista arvostetaan työtehtävistä riippumatta, Jyvälän työntekijät kokevat toimivansa aidosti yhteistyössä, Jyvälässä kunnioitetaan yksilöllisyyttä

4,2

Keskiarvot * 3,9 8 28 88 92 4 Väittämät: Työyhteisössäni työntekijät ottavat toisensa huomioon, Työkaverit antavat toisilleen riittävästi palautetta, Saan tarvittaessa tukea ja apua työkavereiltani, Voimme keskustella avoimesti työhön liittyvistä asioista, Työilmapiirimme on hyvä

Työilmapiiri ja sosiaalinen tuki

* Vihreällä on vertailuorganisaatioiden keskiarvo ja oranssilla saavutettu keskiarvo.

2. Osatavoite: Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Sairauspoissaoloja korkeintaan 8 päivää/henkilö vuoden aikana Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilasto ajalta 1.1.-30.6.2011, myöhemmät tiedot paloivat kartanon mukana

Tulos: Sairauspoissaolot yhteensä 425 päivää Palkansaajia yhteensä 104 Sairauspoissaolot/palkansaaja 4,09

3. Osatavoite: Jyvälä on kehittänyt henkilöstön ammattitaitoa koulutuksilla Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Yksi esimerkkikuvaus jokaiselta viideltä toimialalta (Hallinto, Lastentarha, Jälkkärit, Opisto, Hankkeet) siitä, miten henkilöstöä on kehitetty Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kuvaukset koottiin eri toimintojen johtavilta työntekijöiltä.

Kansalaisopisto: Yksi opiston tuntiopettajista osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun 5 op:n laajuisiin Ryhmän moninaisuuden haasteet –opintoihin. Koko setlementin henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua kansalaisopiston ryhmäopetuksena toteutetuille kursseille henkilökuntahintaan, joka on puolet kurssin normaalista hinnasta. Vuonna 2011 tätä mahdollisuutta hyödynsi 23 henkilöä. OT -hanke: OT-hankkeen henkilöstö on osallistunut työllistämishankkeille ja yhdistyksille järjestettävään koulutukseen, josta on vastannut Keski-Suomen yhteisöjen tuki (KYT). Koulutuksia on järjestetty vuonna 2011 kolme, ja ne ovat olleet kestoltaan yhden päivän pituisia. Koulutusten teemat ovat olleet: työvalmennuksen laatu, työsuojelu ja sähköinen portfolio. Hankehenkilöstö on osallistunut myös kahteen työvoimapoliittisten hankkeiden ohjauspäivään vuonna 2011. Muita hankehenkilöstön koulutuksia vuoden aikana ovat olleet: Nitoja-hankkeen loppuseminaari, RAY:n strategiaseminaari, Ilmarisen työhyvinvointiseminaari ja JAO:n Oﬃce 2010-koulutus. Lastentarha: Ajankohta Koulutuksen aihe 17.1. LTO-opiskelijoiden ohjaus työssäoppimisjaksolla 24.1. Näky-hankkeen ”koulutus” 7.2. Kriisityönohjausta 18.2. Excel-koulutusta 10.3. päivähoitoon liittyvä 22.3. Kriisityönohjausta 11.5. Esiopetukseen liittyvä koulutus 14.6. ”Huoli puheeksi” lastensuojelu yms 17.8. Vasu-koulutus 9.9. Lapsidemoihin liittyvä info 24.LTO-päivät 25.9 (omakustanteinen) 14.12. Oppimisopiskelijan ja hänen ohjaajansa koulutus

Koulutuksen järjestäjä Jyväskylän yliopisto

K:sen kesto 3 tuntia

Osallistujat 1

Jyvälän Setlementti ry Työterveyshuolto Jyvälän Setlementti ry Jyväskylän kaupunki Työterveyshuolto Jyväskylän kaupunki

3 tuntia 2 tuntia 1,5 tuntia 3 tuntia 2 tuntia 2 tuntia

1 6 1 1 6 1

Jykes

3 tuntia

Jyväskylän kaupunki Jyväskylän yliopisto Oaj ja Lastentarhaopiskelijaliitto Oppisopimuskeskus

2 tuntia 1 1,5 tuntia 2 vrk

1 1.

3 tuntia §2

Näky 2 -hanke: 7.10. CAF (Common Assessment Framework) -koulutus: koordinaattori 25.10. ”Arviointi osana uskonnollistaustaisten järjestöjen sosiaalista suunnittelija, koordinaattori 2.11. Järvi - Arviointifoorumi: suunnittelija, koordinaattori 8.12. AO - Excel- ja Word-koulutus: koordinaattori

työtä” -seminaari:

Jälkkärit: Kaikki uudet jälkkäriohjaajat osallistuivat Jyvälän järjestämään perehdytyskoulutukseen. Kaikki ohjaajat osallistuivat Jyväskylän kaupungin järjestämään koulutuspäivään. Yksi Jyvälän jälkkäriohjaaja on aloittanut elokuussa 2011 opiskelun oppisopimuksella koulunkäynnin ja aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkintoon Jyväskylän kristillisellä opistolla. (yhdistelmätutkinto) Hallinto: Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuspäivään osallistuivat Anne Leisalo ja Senja Hautala. Helena Huovila osallistui Caf -koulutukseen ja Keski-Suomen Osaavaohjelman koulutuksiin. 19

Päätavoite

JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Jyvälää pidetään luotettavana Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 80 % ulkoisten sidosryhmien edustajista* kokee, että väittämä ”Jyvälä on luotettava yhteistyökumppani” sopii Jyvälään hyvin ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

0 kpl (0%)

täysin eri mieltä

melko eri mieltä

en osaa sanoa

2 kpl (25%) melko samaa mieltä 4

6 kpl (75%) täysin samaa mieltä

kysymykseen vastanneet: 8/15 kpl (53,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysely toteutettiin nettikyselynä helmi-maaliskuussa 2012 viidelletoista yhteistyökumppanille, joiden kanssa Jyvälä on tiiveimmin tehnyt yhteistyötä.

4,8

Tulos: 75 % vastaajista oli täysin samaa mieltä 0 % vastaajista oli eri mieltä

2. Osatavoite: Jyvälän palvelutoiminta on laadukasta Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 80 % ulkoisten sidosryhmien edustajista* kokee, että väittämä ”Jyvälä tuottaa hyvälaatuista palvelua” sopii Jyvälään hyvin ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

0 kpl (0%)

täysin eri mieltä

melko eri mieltä

en osaa sanoa

4 kpl (50%) melko samaa mieltä 4

4 kpl (50%) täysin samaa mieltä

kysymykseen vastanneet: 8/15 kpl (53,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysely toteutettiin nettikyselynä helmimaaliskuussa 2012 viidelletoista yhteistyökumppanille, joiden kanssa Jyvälä on tiiveimmin tehnyt yhteistyötä.

Tulos: 50 % vastaajista oli täysin samaa mieltä 0 % vastaajista oli eri mieltä

4,5

3. Osatavoite: Jyvälä on tärkeä yhteistyökumppani Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 80 % ulkoisten sidosryhmien edustajista* kokee, että väittämä ”Jyvälä on tärkeä yhteistyökumppanimme” sopii Jyvälään hyvin ja korkeintaan 10 % on eri mieltä.

0 kpl (0%)

1 kpl (12,5%)

0 kpl (0%)

täysin eri mieltä

melko eri mieltä

en osaa sanoa

3 kpl (37,5%) melko samaa mieltä 4

4 kpl (50%) täysin samaa mieltä

kysymykseen vastanneet: 8/15 kpl (53,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysely toteutettiin nettikyselynä helmimaaliskuussa 2012 viidelletoista yhteistyökumppanille, joiden kanssa Jyvälä on tiiveimmin tehnyt yhteistyötä.

4,3

Tulos: 50 % vastaajista oli täysin samaa mieltä 12,5 % vastaajista oli eri mieltä

4. Osatavoite: Jyvälä toteuttaa toiminnallaan yhteistyökumppaneiden asettamat odotukset Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 80 % ulkoisten sidosryhmien edustajista* kokee, että väittämä ”Jyvälä toteuttaa sille asettamamme odotukset” sopii Jyvälään hyvin ja korkeintaan 10 % on eri mieltä

0 kpl (0%)

täysin eri mieltä

melko eri mieltä

en osaa sanoa

4 kpl (50%) melko samaa mieltä 4

4 kpl (50%) täysin samaa mieltä

kysymykseen vastanneet: 8/15 kpl (53,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysely toteutettiin nettikyselynä helmimaaliskuussa 2012 viidelletoista yhteistyökumppanille, joiden kanssa Jyvälä on tiiveimmin tehnyt yhteistyötä.

4,5

Tulos: 50 % vastaajista oli täysin samaa mieltä 0 % vastaajista oli eri mieltä

* Kysely tehtiin seuraavien sidosryhmien edustajille: Efector, ELY -keskus, Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän kansalaisopisto, Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän päivähoitotoimisto, Jyväskylän seurakunta, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Majakkasaaren päiväkoti, Setlementtiliitto, Setlementtiopistot, TE -toimisto/ työllistämisen tukipalvelut 21

Päätavoite

JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA – PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA jakautuu 4 osatavoitteeseen

Päiväkoti Päiväkoti eli perinteikäs Jyvälän Lastentarha tarjosi noin 35 lapselle päiväkoti- ja esikoulupaikan. Lastentarha toimi vanhempien kasvatuskumppanina ja teki laadukasta varhaiskasvatustyötä. Turvallisuus, välittäminen ja yhteisöllisyys olivat toiminnan kivijalkoja. Lapsityötä ohjasi rinnalla kulkemisen ajatus, mikä korosti lapsen yksilöllisyyden kunnioittamista ja huomioimista. Toiminnassa oli keskeistä luottamuksellinen yhteistyö perheiden kanssa sekä erilaiset yhteistoimintamuodot muiden toimijoiden kanssa.

1. Osatavoite: Päiväkodin toiminta on valvottua ja turvallista päivähoitoa Osatavoitetta on mitattu 5 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä lapsiryhmässä on riittävästi henkilökuntaa. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

täysin samaa mieltä 5

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

3,5

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Lapsiryhmässä on riittävästi henkilökuntaa.” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

2. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä henkilöstö on asiantuntevaa lapsen hoito- ja kasvatusasioissa. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

4,5

täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 10/35 kpl (28,6%)

Saavutettu keskiarvo

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

4,1

Väittämä: ”Hoitaja on asiantunteva (YP) / henkilöstö on asiantuntevaa (YPR) lapsen hoito- ja kasvatusasioissa.” YP = yksityinen perhepäivähoito, YPR = yksityinen päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

3. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä ulkotilat ovat asianmukaiset ja turvalliset. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

täysin samaa mieltä 5

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

4,1

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Ulkotilat ovat asianmukaiset ja turvalliset.” * Kts. tarkemmat tiedot sivun alalaidasta

4. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä sisätilat ovat asianmukaiset ja turvalliset. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

4,5

täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

3,7

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Sisätilat ovat asianmukaiset ja turvalliset.” * Kts. tarkemmat tiedot sivun alalaidasta

* Kyselyn toteutti JYKES OY nettikyselynä huhtikuussa 2011 Jyvälän päiväkodin lasten vanhemmille. Vastausten jakaumatietoja ei ilmoitettu. Kyselyn toteuttamisen aikaan Jyvälän päiväkoti toimi vielä entisissä tiloissaan Kortesuonkadulla.

5. Tavoitemittari: Jyväskylän päivähoidon palvelukeskuksen valvontakäyntiraportti vahvistaa toiminnan turvallisuuden

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Jyväskylän kaupungin päivähoidon palvelukeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Lasse Pehkonen teki päiväkotiin tarkastuskäynnin 21.12.2011. Käynnistä tehtiin valvontaraportti.

Tukipalvelut Sisätilojen turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus: Vuokratilat hyväksytty 16.11.2011. 2 uloskäyntiä (+1). 3 WC:tä; 2 isojen 1 pienten puolella. Päivälepo isoilla Jyvälän salissa jonne viedään omat patjat + vuodevaatteet. Jakotiloja vähän. Sisällä juokseminen rajoitettu. 2-4v tilojen väliovi suljettava. Lapsia ei jätetä yksin.

Tulos: Henkilöstö Työturvallisuus: Sisäilman laatuun on kiinnitety huomiota. (Jyvälä, vanha rakennus) Uudet tilat hyväksytty ja kunnossa. Rikostaustan selvittäminen (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002): Kaikki työntekijät esittäneet rikosrekisteriotteen toiminnnanjohtaja Helena Huovilalle

Pihan turvallisuus, pihan toimintamahdollisuudet: Piha-alue jaettu Majakkasaaren pk:n kanssa. Piha on aidattu. Hyvä näkyvyys. Leikkimökki, keinut ja varsin laaja ulkoilualue. 2 kiipeilyyn sopivaa koivua, pulkkamäki, kannettavat maalit ym. välineitä, hiekkalaatikko. Piha-alue vuokrattu. Käyttöoikeus piha-alue.

Turvallisuus Pelastussuunnitelma (Pelastuslaki 468/2003) Yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa: On, liite. Pelastussuunnitelma uusittu 21.11.2011 Lasten turvallisuussuunnitelma ja kriisiohjeistus (Jyväskylän kaupungin ohje.: On Lasten vakuuttaminen: Pohjola Lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito-opas, STM 2005:32): On

Tuloksen itsearviointi: Valvontaraportissa lukee, että kaikki työntekijät ovat esittäneet rikosrekisteriotteen toiminnanjohtaja Helena Huovilalle. Käytännössä kuitenkin rikosrekisteriote on esitetty joko toiminnanjohtajalle tai päiväkodinjohtaja Marja Jokiselle.

2. Osatavoite: Vanhemmat ovat tyytyväisiä varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä perushoidon taso on hyvä (ruokailu, ulkoilu, lepo, siisteyskasvatus, jne.). Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

4,5

täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Perushoidon taso on hyvä (ruokailu, ulkoilu, lepo, siisteyskasvatus jne.) ” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

4,5

2. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä lapsi huomioidaan yksilöllisesti. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

täysin samaa mieltä 5

osittain samaa mieltä 4

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

4,3

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Lapseni huomioidaan yksilöllisesti.” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

3. Tavoitemittari: Vanhemmista 100 % vastaavat, että lapsen yksilölliseen varhaiskasvatus-/ esiopetussuunnitelmaan liittyvä keskustelu on käyty

1 kpl (9 %)

10 kpl (91 %)

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Tulos: Keskustelu on käyty 90,9% (10 kpl), keskustelua ei ole käyty 9,1% (1 kpl)

Vastausvaihtoehdot: 1.keskustelua ei ole käyty 2.keskustelu on käyty Kaikille vanhemmille tarjottiin mahdollisuutta keskusteluun henkilökunnan toimesta. * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

4. Tavoitemittari: Kolme valittua esimerkkiä kotiväen palautteesta, jotka kuvaavat talon onnistuneita toimintatapoja.

Tulos: Kyselyä kotiväelle ei tehty vuonna 2011

3. Osatavoite: Yhteistyö kodin ja päivähoidon välillä on toiminut hyvin Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä yhteistyö henkilöstön kanssa on ollut ammattitaitoista. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

täysin samaa mieltä 5

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

4,1

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Henkilöstön ja vanhempien välinen yhteistyö on ollut ammattitaitoista (YPR) ” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

2. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä yhteistyö henkilöstön kanssa on ollut yksilöllistä. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

täysin samaa mieltä 5

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

4,0

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Hoitajan ja vanhempien (YP) / henkilöstön ja vanhempien (YPR) välinen yhteistyö on ollut yksilöllistä.” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

3. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä he saavat tietoa siitä, mitä lapsen hoitopäivän aikana tapahtuu. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

täysin samaa mieltä 5

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Saamme tietoa siitä mitä lapseni hoitopäivän aikana tapahtuu.” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

3,6

4. Osatavoite: Asiakasperheet ovat tyytyväisiä päivähoidon laatuun Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä asiakaspalvelu on ollut ammattitaitoista. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

täysin samaa mieltä 5

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

4,3

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Asiakaspalvelu päivähoitopaikassa on ollut ammattitaitoista.” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

2. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä asiakaspalvelu on ollut yksilöllistä. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

täysin samaa mieltä 5

4,5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

4,1

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Asiakaspalvelu päivähoitopaikassa on ollut yksilöllistä.” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

3. Tavoitemittari: Vanhempien mielestä päivähoitopaikan ilmapiiri on hyvä. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on 4,5.

täysin eri mieltä

osittain eri mieltä

Tavoitekeskiarvo

en samaa eikä eri mieltä 3

osittain samaa mieltä 4

4,5

täysin samaa mieltä 5

kysymykseen vastanneet: 11/35 kpl (31,4%)

Saavutettu keskiarvo

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Väittämä: ”Päivähoitopaikan ilmapiiri on hyvä.” * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 23

4,2

4. Tavoitemittari: Lapsista (yli 3-vuotiaat) 80 % ilmoittaa, että Lastentarhassa on kiva olla

1 kpl (5 %)

3 kpl (14 %)

17 kpl (81 %)

ei ole kivaa

en osaa sanoa

kivaa

kysymykseen vastanneet: 21/34 kpl (61,8%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysely toteutettiin tammikuussa 2012 Jyvälän päiväkodin 3-6 vuotiaille lapsille kolmella seinälle ripustetulla kartonkiarkilla, joissa kussakin oli yksi hymiö. Hymiöiden ilmeet oli piiretty vastausvaihtoehtojen ”kivaa”, ”ei ole kivaa” ja ”en osaa sanoa” mukaan. Lapset tekivät merkinnän kolmesta vaihtoehdosta valitsemaansa kartonkiin. Merkintöjen määrät laskettiin vastauksina. Valitse seuraavista vaihtoehdoista se, miltä sinusta tuntuu. Väittämä: ”Jyvälän Lastentarhassa on kiva olla” Voit valita kolmesta vaihtoehdosta: ON KIVAA, EI OLE KIVAA, EN OSAA SANOA Kyselyn toteuttamisen aikaan päiväkoti toimi uusissa väliaikaistiloissa Mankolassa.

Tulos: 81 % vastaajista vastasi ”kivaa”

2,8

Päätavoite

JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA – JYVÄLÄN JÄLKKÄRI jakautuu 2 osatavoitteeseen

Koululaisten iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta eli jälkkäritoiminta tarjosi noin 250:lle 1.–2. -luokkalaiselle ohjattua, turvallista ja mukavaa iltapäivän ”jälkiruokaa” koulupäivän jälkeen. Toiminnalla tuettiin lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Iltapäivien aikana lapset leikkivät kavereitten kanssa, tekivät läksyjä itsenäisesti tai ohjatusti sekä söivät välipalaa, liikkuivat ja lepäilivät. Jälkkäri toimi pienten koululaisten siltana koulusta kotiin tiiviissä yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Seutukunnallista yhteistyötä toteutettiin muiden jälkkäreiden sekä eri oppilaitosten kanssa. Jyvälä tuotti jälkkäritoimintaa Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen, Kypärämäen ja Lohikosken kouluilla. Keltinmäessä toimintaa oli kahdessa eri ryhmässä, Keltinmäen koululla ja Keltinmäen kirkolla, yhteistyössä Jyväskylän seurakunnan kanssa.

1. Osatavoite: Lapsille on tarjottu turvallista iltapäivätoimintaa Osatavoitetta on mitattu 6 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 95 % lapsista vastaa Kyllä kysymykseen: ”Tunnetko olosi turvalliseksi Jälkkärissä?”

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

* Kts. tarkemmat tiedot sivun alalaidasta

4 kpl (3 %)

128 kpl (95,5 %)

2 kpl (1,5 %)

kyllä

kysymykseen vastaamatta jättäneet

kysymykseen vastanneet: 132/134 kpl (98,5%)

Tulos: 95,5 % vastaajista vastasi kyllä Tuloksen itsearviointi: Vastaavien kyselyiden ohjeistusta tulisi jatkossa tarkentaa ja lisätä vastausvaihtoehtoja. Pelkät kyllä-ei vaihtoehdot ovat useissa tilanteissa riittämättömiä ja aiheuttavat tarkentavien vastausten kirjoittelua vastauspapereiden marginaaleihin. Kyselyt olisi hyvä saada hoidettua sähköisesti, koska se säästää huomattavasti vastausten käsittelyssä tarvittavaa työmäärää.

* Jyväskylän kaupungin valmistelema kysely lapsille toteutettiin Jyvälän jälkkäreiden eri toimipisteissä helmikuussa 2011. Lapset vastasivat suullisesti kyselyn kysymyksiin ohjaajan kirjatessa vastaukset ylös. Jyvälän Jälkkäreissä on toimintakauden aikana yhteensä noin 220-250 lasta. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. Kyselyyn vastasi 134 lasta.

2. Tavoitemittari: 80 % lapsista vastaa Ei kysymykseen: ”Kiusataanko sinua Jälkkärissä?”

33 kpl (24,6 %)

95 kpl (70,9 %)

6 kpl (4,5 %)

kyllä

kysymykseen vastaamatta jättäneet

Tietoja tuloksen kokoamisesta: * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

kysymykseen vastanneet: 128/134 kpl (95,5%)

Tulos: 70,9 % vastaajista vastasi ei

3. Tavoitemittari: Kysymykseen ”Kiusataanko sinua Jälkkärissä?” Kyllä -vastanneista lapsista 95 % vastaa Kyllä kysymykseen: ”Kerrotko kiusaamisesta ohjaajalle?”

2 kpl (6 %)

31 kpl (94 %)

0 kpl (0 %)

kyllä

kysymykseen vastaamatta jättäneet

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tässä yhteydessä tarkastellaan tavoitemittarin mukaisesti niiden lasten vastauksia, jotka vastasivat kysymykseen ”Kiusataanko sinua Jälkkärissä?” kyllä. Näitä lapsia oli 33 kpl. Kysymykseen vastasi kuitenkin yhteensä 64 lasta. Se esitettiin paitsi lapsille jotka edellisen kysymyksen yhteydessä kokivat tulleensa kiusatuiksi, että niille jotka ilmoittivat että toista lasta kiusataan. * Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

kysymykseen vastanneet: 33/33 kpl (100%)

Tulos: 94 % vastaajista vastasi kyllä

4. Tavoitemittari: Kysymykseen: ”Puuttuvatko ohjaajat kiusaamiseen?” 100 % lapsista vastaa Kyllä

6 kpl (9 %)

65 kpl (91 %)

0 kpl (0 %)

kyllä

kysymykseen vastaamatta jättäneet

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys esitettiin lapsille, jotka kokivat itse tai toisen lapsen tulleen kiusatuiksi. Heitä oli 71 kappaletta.

kysymykseen vastanneet: 71/71 kpl (100%)

Tulos: 91 % vastaajista vastasi kyllä

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

5. Tavoitemittari: ”Teetkö Jälkkärissä läksyt” – kysymykseen kyllä – vastanneista 90 % vastaa hymynaamalla kysymykseen:”Saatko Jälkkärissä rauhan läksyjen tekoon?”

4 kpl (4 %)

34 kpl (30 %)

74 kpl (66 %)

kysymykseen vastanneet: 112/112 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymykseen vastasivat ne lapset, jotka tekevät läksyt Jälkkärissä. Heitä oli 112 kappaletta.

2,6

Tulos: 66 % vastaajista vastasi saavansa tehdä läksynsä rauhassa Jälkkärissä

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

6. Tavoitemittari: 85 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Onko leikkipaikkasi ulkona turvallinen?” Kysymys ei sisältynyt kaupungin valmistelemaan kyselyyn, joten tulosta ei ole kerätty.

2. Osatavoite: Lapset ovat tyytyväisiä Jälkkärin toimintaan Osatavoitetta on mitattu 7 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: 90 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Miten viihdyit Jälkkärissä?”

6 kpl (4 %)

36 kpl (27 %)

92 kpl (69 %)

kysymykseen vastanneet: 134/134 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

2,6

Tulos: 69 % vastaajista vastasi hymynaamalla

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

2. Tavoitemittari: 85 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Mitä mieltä olet Jälkkärin leluista ja välineistä?” Kysymys ei sisältynyt kaupungin valmistelemaan kyselyyn, joten tulosta ei ole kerätty.

3. Tavoitemittari: 85 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Ulkoillaanko Jälkkärissä mielestäsi riittävästi?”

6 kpl (4 %)

13 kpl (10 %)

115 kpl (86 %)

kysymykseen vastanneet: 134/134 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 86 % vastaajista vastasi hymynaamalla

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

2,8

4. Tavoitemittari: 100 % lapsista vastaa Kyllä kysymykseen: ”Ovatko ohjaajat ulkona kanssanne?”

2 kpl (1,5 %)

129 kpl (96,3 %)

3 kpl (2,2 %)

kyllä

kysymykseen vastaamatta jättäneet

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

kysymykseen vastanneet: 131/134 kpl (97,8%)

Tulos: 96,3 % vastaajista vastasi kyllä

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

5. Tavoitemittari: 90 % lapsista vastaa kyllä kysymykseen: ”Pelaavatko ja leikkivätkö ohjaajat ulkona kanssanne?”

16 kpl (11,9 %)

112 kpl (83,6 %)

6 kpl (4,5 %)

kyllä

kysymykseen vastaamatta jättäneet

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

kysymykseen vastanneet: 128/134 kpl (95,5%)

Tulos: 83,6 % vastaajista vastasi kyllä

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

6. Tavoitemittari: 95 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Mitä mieltä olet Jälkkärin ohjaajista?”

8 kpl (6 %)

28 kpl (21 %)

98 kpl (73 %)

kysymykseen vastanneet: 134/134 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos:

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

73 % vastaajista vastasi hymynaamalla

2,7

7. Tavoitemittari: 100 % lapsista vastaa kyllä kysymykseen: ”Kuuntelevatko ohjaajat sinua ja juttelevatko he kanssasi?”

7 kpl (5,2 %)

120 kpl (89,6 %)

7 kpl (5,2 %)

kyllä

kysymykseen vastaamatta jättäneet

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

kysymykseen vastanneet: 127/134 kpl (94,8%)

Tulos: 89,6 % vastaajista vastasi kyllä

* Kts. tarkemmat tiedot sivulta 30

5. PÄÄTAVOITTEEN ITSEARVIOINTI Jälkkärin toimintaa koskevan sosiaalisen tilinpidon tuloksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida seuraavat taustalla vaikuttavat seikat. Jälkkärin lapsien tyytyväisyyskysely valmistellaan Jyväskylän kaupungin opetustoimen koordinaattorin toimesta valmistelevassa ryhmässä. Kyselyä muokataan vuosittain tarpeen mukaan. Jyvälän setlementti käyttää tätä kyselyä sosiaalisessa tilinpidossaan, joten kysymykset saattavat poiketa suunnitelluista jonkin verran. Palveluntuottajat eivät itse voi vaikuttaa käytössä oleviin tiloihin, koska kaupunki tarjoaa ne jälkkäritoiminnalle. Käytössä oleviin tiloihin vaikuttaa lisäksi yhteistyö koulutiloja tarjoavien rehtorien kanssa. Toimiva yhteistyö koulujen kanssa on mahdollistanut laadukkaan jälkkäritoiminnan järjestämisen useimmissa kouluissa. Jälkkärin lapset taas määräytyvät eri toimipisteisiin asuinalueen mukaan, joten jälkkärin asiakkaista ei kilpailla muiden palveluntuottajien kanssa. Muun muassa edellä mainituista syistä johtuen jälkkäritoiminnan toimintaympäristöt vaihtelevat eri palveluntuottajien kesken. Keskittyminen oman toiminnan laadun kehittämiseen on koettu Jyvälän jälkkärissä tärkeämmäksi, kuin toisiin palveluntuottajiin vertailu. Oman toiminnan laatuun keskittyminen on olennaista myös siksi, että se vaikuttaa tarjottujen palveluiden käyttöasteisiin ja vaikuttavuuteen. Ohjaajien koulutustaso sekä työsuhteiden pysyvyys vahvistavat osaltaan laadukasta toimintaa. Jyvälän jälkkäritoiminnan ohjaajista seitsemällätoista on toisen- tai korkea-asteen lapsityön ammatillinen tutkinto. Yhteensä työntekijöitä on koordinaattori mukaan lukien 23 kpl. Heistä toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa toimikaudella 2011-2012 on viisi henkilöä. Päivi Virtakallio Jälkkärikoordinaattori

Päätavoite

JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA – JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO jakautuu 8 osatavoitteeseen

Jyvälän kansalaisopisto Jyvälän kansalaisopisto tarjosi yleissivistävää koulutusta kaikenikäisille. Toiminnan tavoitteena oli elinikäisen oppimisen mahdollistaminen sekä hyvinvoinnin vahvistaminen. Tähän pyrittiin tarjoamalla laadukkaita ja ajanmukaisia, asiakkaiden tarpeisiin vastaavia koulutuspalveluja. Opetusta tarjottiin yhdeksällä aihealueella. Toteutuneita valtionosuustunteja oli 4075, valtionosuuskursseja lähes 250 ja opiskelijoita noin 2450. Vuonna 2011 opistolla oli edelleen mahdollisuus myöntää Opetusministeriön opintoseteliavustuksen turvin alennuksia kurssimaksuista työttömille, senioreille ja maahanmuuttajille. Lisäksi toteutettiin vuoden aikana kaksi liikuntaryhmää työttömille romaninaisille sekä kaksi kirjoittaja- ja englannin ryhmää seniori-ikäisille.

1. Osatavoite: Kansalaisopistolla on monipuolista toimintaa Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Opisto järjestää kursseja usealla eri aihealueella

Kurssien aihealueet: elämäntaito keho ja mieli kielet kädentaidot

lasten kurssit liikunta musiikki senioriryhmät tietoa ja taitoa

2. Tavoitemittari: Opistolla on monipuolista kurssitarjontaa jokaisella aihealueella. Liikuntakursseilla keskitytään erityisesti keskivartalon syvien lihasten hallintaan ja vahvistamiseen syväjumpassa ja –venyttelyssä. Tarjonnasta löytyy myös perinteisempää kuntoliikuntaa ja keppijumppaa sekä kehon kokonaisvaltaista venyttelyä.

Kurssitarjontaa eri-ikäisille pienissä opetusryhmissä (max 13 oppilasta, joissakin isojen salien liikuntaryhmissä max 20) yhdeksällä eri aihealueella: Elämäntaitokursseilla tutustutaan eri tapoihin löytää tasapainoa ja iloa elämään. Ikivanha fengshui-menetelmä tarjoaa yhden näkemyksen, mielenrauhan ja sisäisen voiman löytäminen erilaisten tekniikoiden avulla toisen. Voit myös opetella keinoja päästää irti menneestä tai tekemään unelmakartan.

Musiikinopetusta järjestetään sekä yksityisettä ryhmäopetuksena. Valittavina instrumentteina ovat laulu, kitara, piano ja huilu. Tarjonnasta löytyy myös opetusta itseään laulutaidottomana pitäville eli Laulamattomien lauluryhmä sekä yhteismusisoinnista nauttiville Gospelia laulaen ja soittaen –ryhmä.

Kehon ja mielen kursseilla joogataan ja opetellaan rentoutumista. Tutuiksi tulevat pää- tai niska-hartiahieronta ja vyöhyketerapia kotikäyttöön. Tavoitteena kaikilla näillä kursseilla on rento keho ja mieli.

Monipuoliseen senioritoimintaan kuuluu musiikkia, kädentaitoja, keskusteluryhmiä, kirjoittamista, englannin opiskelua sekä liikuntaa. Lisäksi tarjonnassa on kausittain vähintään yksi retki lähikohteeseen sekä kerran viikossa avoinna oleva tietsikkakahvila, jossa seniori-ikäiset toimivat vertaisohjaajina. Seniori-ikäiset osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun idearyhmässä ja toimivat myös vertaisohjaajina muutamassa opintoryhmässä.

Kieliä opitaan pienissä 8-13 hengen ryhmissä, joissa jokainen pääsee ääneen. Kielten oppimisessa panostetaan erityisesti käytännön kielitaidon oppimiseen, jota kielen rakenteet ja kielioppi tukevat. Kielivalikoimaan kuuluvat englanti, ranska, espanja ja italia. Kädentaitoja opetellaan yhteen aiheeseen kerrallaan keskittyvillä lyhytkursseilla. Lyhytkurssien valikoimaan kuuluu mm. ikonimaalausta, valokuvan siirtoa, kierrätysmateriaalien hyödyntämistä, neuletekniikoita, huovutusta, muovipussien laminointia ja koristeita luonnonmateriaaleista.

Tietoa ja taitoa –osion kursseilla vahvistetaan eriaiheista arjessa tarvittavaa tietämystä ja osaamista äänenkäytöstä retkeilyyn tai ﬂunssalääkinnästä kotikosmetiikkaan. Tarjolla on myös työelämässäkin hyödyllinen hygieniapassikoulutus ja –testaus.

0-14-vuotiaiden lasten kurssitarjonnasta löytyy muskareita, muksujumppaa, englannin kielikerhoja sekä kuvispajoja. Lisäksi tarjolla on kädentaitoaiheisia puuhapajoja 3-9-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

2. Osatavoite: Toimintaan osallistuu elämänkulun eri vaiheissa olevia, vauvaikäisistä senioreihin Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Opiskelijoina on lapsia (0-12-v.) 400 henkilöä

2. Tavoitemittari: Opiskelijoina on 13- 59 -vuotiaita 1650 henkilöä

Tulos: 371 henkilöä

Tulos: 1726 henkilöä

3. Tavoitemittari: Opiskelijoina on senioreja (yli 60-v.) 250 henkilöä

Tulos: 309 henkilöä

3. Osatavoite: Osaamista on vahvistettu kurssitoiminnan avulla Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Kaksi valittua esimerkkiä kursseista, joilla on vahvistettu opiskelijoiden osaamista

Esimerkki 1. Kädentaitojen keskiviikot

Esimerkki 2. Joulukortti-ilta

Seniorien kädentaitojen vertaisryhmässä löydetään yhdessä ideoita ja opitaan toinen toisilta uusia ja uusvanhoja tekniikoita. Ryhmän johdattelijana toimii Hellevi Rauhamäki. Vuoden 2011 kahteen kädentaitoryhmään osallistui yhteensä 28 opiskelijaa.

Joulukortti-illassa opitaan uusia tapoja tehdä persoonallisia kortteja lähetettäviksi läheisille. Vuonna 2011 joulukortti-iltaan osallistui yhdeksän opiskelijaa. Kurssipalautteiden mukaan kurssi lisäsi osallistujien tietoja ja taitoja: ”3D-malli oli mukava oppia.” ”Sain uusia ideoita itselleni sekä työhöni lasten kanssa.”

Kurssipalautteiden mukaan kurssi vahvisti osallistujien tietoja ja taitoja: ”Olen oppinut monenlaisia uusia taitoja.” ”Kiva oppia toisiltaan.”

2. Tavoitemittari: Opiskelijoista 80 % tunnistaa kurssin edistäneen tietojaan ja taitojaan melko paljon tai paljon

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kevätlukukauden 2011 päätteeksi kartoitettiin kansalaisopistossa opiskelemisen vaikutuksia päätöskyselyllä, jonka saivat täytettäväkseen opiskelijat, jotka olivat opiskelleet opistossa vähintään vuoden.

Tulos: 71 % vastanneista tunnistaa kurssin edistäneen tietojaan ja taitojaan melko paljon tai paljon kysymykseen vastanneet: 102/146 kpl (69,9%)

Päätöskysely asteikolla: 4 = paljon, 3 = melko paljon, 2 = jonkin verran, 1 = ei lainkaan

4. Osatavoite: Hyvinvointia on edistetty kurssitoiminnan avulla Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Kaksi valittua esimerkkiä kursseista, jotka ovat edistäneet hyvinvointia Esimerkki 1. Yksinlaulu

Esimerkki 2. Hierotaan niska ja hartiat

Yksinlaulukursseilla etsitään ja kehitetään omaa ääntä. Liikkeelle lähdetään kunkin laulajan omilla ehdoilla, joten aikaisempaa laulutaitoa ei välttämättä tarvita. Vuonna 2011 järjestettiin 11 yksinlaulukurssia, joille osallistui yhteensä 75 opiskelijaa.

Niska-hartia –hierontakurssilla opetellaan helppo ja vähemmillekin sormivoimille soveltuva hierontatekniikka. Opettajana Tuula Toikkanen. Vuoden 2011 kahdelle kurssille osallistui kummallekin 10 opiskelijaa. Kurssipalautteiden mukaan kurssit edistivät osallistujien hyvinvointia: ”Tuli todella hyvä olo.” ”Myös parisuhdetta piristi vauvaperheessä.”

Kurssipalautteiden mukaan osallistujien hyvinvointi parani: ”Rankan päivän/päivien jälkeen pääsi laulamaan itsensä hyvälle tuulelle!” ”Mieliala koheni joka käynnillä ja ryhtikin parani.” ”Aina oli kiva lähteä tunnille ja tunnin jälkeen iloinen ja energinen olo.”

2. Tavoitemittari: Opiskelijoista 60 % on sitä mieltä, että kurssi on edistänyt jaksamista arjessa/työssä melko paljon tai paljon

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 67 % vastanneista on sitä mieltä, että kurssi on edistänyt jaksamista arjessa/ työssä melko paljon tai paljon kysymykseen vastanneet: 102/146 kpl (69,9%)

Päätöskysely asteikolla: 4 = paljon, 3 = melko paljon, 2 = jonkin verran, 1 = ei lainkaan

3. Tavoitemittari: Opiskelijoista 80 % on sitä mieltä, että kurssi on edistänyt henkistä hyvinvointia melko paljon tai paljon

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 73 % vastanneista on sitä mieltä, että kurssi on edistänyt henkistä hyvinvointia melko paljon tai paljon kysymykseen vastanneet: 102/146 kpl (69,9%)

Päätöskysely asteikolla: 4 = paljon, 3 = melko paljon, 2 = jonkin verran, 1 = ei lainkaan

5. Osatavoite: Aktiivista kansalaisuutta on edistetty kurssitoiminnan avulla Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

2. Tavoitemittari: Opiskelijoista 50 % on sitä mieltä, että kurssi on edistänyt uusiin ihmisiin tutustumista melko paljon tai paljon

3. Tavoitemittari: Opiskelijoista 60 % on sitä mieltä, että kurssi on lisännyt luottamusta itseen melko paljon tai paljon

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kevätlukukauden 2011 päätteeksi kartoitettiin kansalaisopistossa opiskelemisen vaikutuksia päätöskyselyllä, jonka saivat täytettäväkseen opiskelijat, jotka olivat opiskelleet opistossa vähintään vuoden.

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

kysymykseen vastanneet: 102/146 kpl (69,9%)

(69,9%)

Päätöskysely asteikolla: 4 = paljon, 3 = melko paljon, 2 = jonkin verran, 1 = ei lainkaan

Tulos: 53 % opiskelijoista on sitä mieltä, että kurssi on edistänyt uusiin ihmisiin tutustumista melko paljon tai paljon

Tulos: 50 % opiskelijoista on sitä mieltä, että kurssi on lisännyt luottamusta itseen melko paljon tai paljon

6. Osatavoite: Innostusta opiskeluun on lisätty kurssitoiminnan avulla Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Opiskelijoista 80 % on sitä mieltä, että kurssi on lisännyt innostusta opiskelun jatkamiseen

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos:

84 % vastanneista on sitä mieltä, että kurssi on lisännyt innostusta opiskelun jatkamiseen kysymykseen vastanneet: 102/146 kpl (69,9%)

Päätöskysely asteikolla: 4 = paljon, 3 = melko paljon, 2 = jonkin verran, 1 = ei lainkaan

7. Osatavoite: Opiskelijat ovat tyytyväisiä kansalaisopiston kursseihin Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Opiskelijoiden kurssille antamien kokonaisarvosanojen keskiarvo on 4

heikoin 1

Tavoitekeskiarvo

paras 2

kysymykseen vastanneet: 421/582 kpl (72,3%)

Saavutettu keskiarvo

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

4,6

Vuonna 2011 toteutuneita valtionosuuskursseja oli 243, joista kurssipalaute täytettiin sellaisilla aikuisten kursseilla, jotka olivat uusia tarjonnassa tai joissa kurssin opiskelijoista vähintään puolet oli uusia. Tällaisia kursseja oli vuonna 2011 63 kpl eli 26 % tarjonnasta.

8. Osatavoite: Kansalaisopisto vastaa ajankohtaisiin haasteisiin Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Opiston kurssitarjonta uusiutuu vuosittain, tarjotuista kursseista vähintään 10 % on uusia

Tulos: Vuonna 2011 tarjottiin 332 kurssia, joista opiston tarjonnassa uusia oli 81. Uusien kurssien osuus kurssitarjonnasta oli siis 24 %

2. Tavoitemittari: Kaksi valittua esimerkkiä kursseista, joilla on vahvistettu opiskelijoiden osaamista

Esimerkki 1. Kurssit syntyvät asiakkaiden aloitteesta

Esimerkki 2. Opiston vapaaehtoistoiminta kehittyy

Vuonna 2011 entistä useampi kurssi syntyi ja kehittyi toimivaksi ryhmäksi asiakasaloitteen pohjalta. Kurssi-ideoita on aiemminkin poimittu mm. kurssipalautteista, etsitty sopiva opettaja ja tarjottu kurssia seuraavassa opistoesitteessä. Nyt asiakasaloitteiden tekijöiden kanssa yhteistyötä laajennettiin mm. kurssitilojen ja sopivan opettajan etsintään sekä kurssimarkkinointiin. Näin syntyivät vuoden 2011 kursseista afropaja lapsiperheille, yrttiretki Frantsilaan, gospelia laulaen ja soittaen sekä tutustu kundaliinijoogaan –kurssit. Uusimuotoinen yhteistyö tuotti niin hyviä tuloksia, että asiakasaloitteisiin varmasti myös jatkossa tartutaan aiempaa aktiivisemmin.

Olennainen osa opiston nykymuotoista senioritoimintaa on vuodesta 2006 lähtien ollut seniori-ikäisten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toimiminen myös vapaaehtoisina ohjaajina. Vuonna 2011 kasvanut vapaaehtoisten määrä alkoi muodostua haasteeksi sekä vapaaehtoisten ohjaukselle että erityyppisten senioriryhmien markkinoinnille. Erilaisista vapaaehtoistyön rönsyistä kiteytyi vuoden aikana Jyvälän seniorivapaaehtoistyön malli, joka tarjoaa vapaaehtoistyön mahdollisuuksia suunnittelevassa idearyhmässä, tietsikkavertaisohjaajana tai harrasteryhmän vertaisohjaajana. Vapaaehtoisten ohjauksen kehittäminen puolestaan jää vielä haasteeksi tulevillekin vuosille.

Päätavoite

JYVÄLÄ ON VASTANNUT AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN jakautuu 6 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Järjestötyön toiminnan arviointia on kehitetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: On kehitetty ATK-ohjelmistoa osoittamaan järjestökentän perus- ja hanketoiminnan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti kuvauksen kehittämistyön tilanteesta.

Tilanne 17.3.2012: Näky 2 -hankkeen tavoitteena on luoda Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille vakiintunut ja kehittyvä sosiaalisen arvioinnin toimintamalli ja tätä prosessia tukevat sähköiset palvelut. Sähköisiin palveluihin kuuluvat hankkeen nettisivut ( www.näky2.fi ), jonne kerätään monenlaista arviointia ja menetelmää tukevaa tietoa ja linkkejä. Sähköisten palvelujen ohjelmistopuoleen kuuluvat kyselytyökalu, jolla kerättyjä tietoja voidaan kätevästi käyttää sosiaalisen arvioinnin ja tulosten julkistamisen apuna sekä netissä toimiva, setlementeille suunnattu, sosiaalisen arvioinnin keskustelupalsta. Ohjelmistoihin tarjotaan myös ohjeistus sekä tuki. Näitä ohjelmistoja ei ole vielä julkaistu, mutta selvitys- ja kehitystyötä niiden eteen on tehty jo web-suunnittelija Toni Tourusen palkkaamisesta (syyskuussa 2011) lähtien. Kyselytyökalun teknisestä kehittämisestä vastaa hankkeen websuunnittelija Juha Oinonen, joka on aloittanut hankkeen palveluksessa helmikuun 2012 alusta.

asteikolla. Vierekkäin olevista hymiöistä yhden suupielet ovat ylöspäin, toisen vaakatasossa ja kolmannen alaspäin. Näin esim. kosketusnäytöllisellä tabletilla voidaan helposti kerätä yleispalaute tai vastaus tarkempaan kysymykseen esim. päivän tai kurssin päätteeksi. Lapset/ nuoret voivat vastata esim. kysymykseen ”Saitko leirin aikana uusia ystäviä?”. Vastaustiedot tallentuvat tietokantaan. ”Hymiökyselyä” on kevään 2012 aikana lähdetty kehittämään laajempien käyttömahdollisuuksien suuntaan; erilaisten setlementtien arviointityön tukemiseen. Sen rinnalla on selvitetty myös muiden netin kautta toimivien kyselytyökalujen mahdollisuuksia, mutta kaupallisissa vaihtoehdoissa ovat ongelmana lisenssihinnat. Niiden maksamisesta muodostuisi ongelma hankkeessa mukana olevien setlementtien määrän kasvaessa tai viimeistään Näky 2 -hankkeen päättyessä. Hankkeen periaatteena on pyrkiä tarjoamaan setlementeille palveluja, eikä velvoittaa heitä esim. vuotuisilla lisenssimaksuilla. Ilmaisista nettikyselysovelluksista pisimmälle pääsi Lime Survey -ohjelmisto, jonka käytettävyys todettiin kuitenkin liian monimutkaiseksi. Omaa kyselytyökalua päätettiin lähteä kehittämään myös siksi, että se on helpoimmin räätälöitävissä setlementtien tarpeisiin ja osaksi sosiaalista arviointia. Lisäksi työkalun kehittämiseen panostettavat resurssit jäävät setlementtien käyttöön ilman lisenssimaksua; mm. lähdekoodi on käytettävissä edelleenkehittämiseen tarpeiden mukaan. Tois-

Jyvälän Nuoret ry:n kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta ideoitiin leiritoiminnasta ja kursseilta kerättävän palautteen hoitamista sähköisen kyselytyökalun avulla. Kyselyihin vastaamiseen ideoitiin käyttöliittymä, joka toimisi paitsi perinteisiltä tietokoneilta myös kosketusnäytöllisiltä kännyköiltä ja tableteilta, joissa on nettiyhteys. Sähköinen työkalu sai työnimekseen ”hymiökysely”, koska nuorisolta kerättävää palautetta tuntui järkevältä kehittää aluksi yksinkertaisiin hymiövastauksiin perustuvalla kolmiportaisella

taiseksi ratkaisun heikkoutena on se, että kehittämiseen tarvitaan aikaa, eikä palvelua ole voitu vielä lanseerata.

selkeämmäksi kuin muuten parhaana vaihtoehtona kilpailleessa LimeSurvey -ohjelmistossa, mutta kehitystyö on kesken. Kehityssuuntana jatkossa on se, että käyttäjät voivat tarkistaa jo kyselyä laatiessaan miltä pää- ja osatavoitteet, sekä tavoitemittarit, jotka sisältävät yksittäiset kyselyn kysymykset, näyttävät lopullisessa julkaisussa. Myös tulokset päivittyvät julkaisumuotoon reaaliajassa.

Kehitys on edennyt kuitenkin lupaavasti. Kuuden viikon kehitystyön jälkeen kysymystyyppejä on hymiöiden lisäksi viisi kappaletta ja ne sisältävät kysymysten laatimisen perinteisemmillä vastausvaihtoehdoiltaan moniportaisilla asteikoilla sekä avoimilla sanallisilla vastauksilla. Toimivat tekniset ratkaisut kyselytulosten tallentamiseen, muokkaamiseen ja tarkasteluun ovat olemassa. Tulokset saadaan esille sekä lukijaystävällisessä nettisivu-, että analyysiystävällisessä Excel-muodossa. Työkalua lähdettiin kehittämään helppokäyttöisyysnäkökulmasta. Hankkeen web-suunnittelijoiden sekä testaajien välisellä yhteistyöllä käyttöliittymä on saatu

Kokonaisuudessaan nettikyselytyökalu on kehitysvaiheessa. Olennaisia toistaiseksi puuttuvia osia kokonaisuudesta ovat tietoturvaan, sähköpostilla tapahtuvaan kyselykutsujen lähettämiseen ja vastaajien anonymiteetin takaamiseen liittyvät ratkaisut. Ominaisuuksia testataan yhteistyössä Jyvälän Nuoret ry:n kanssa.

2. Tavoitemittari: On kehitetty tietokantaa osoittamaan järjestökentän perus- ja hanketoiminnan aikaansaamia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Kts. edellisen tavoitemittarin tulos.

3. Tavoitemittari: Raportti kehitetyistä indikaattoreista ja mittausvälineistä Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos suunniteltiin alun perin koottavaksi otteena tietokannasta. Johtuen teknisen kehitystyön tilanteesta Näky 2 -hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus kirjoitti raportin kuvaamaan tilannetta huhtikuussa 2012.

Raportti:

vuoden 2011 sosiaalisia tilinpäätösten varsinaisia sisältöjä. Tämäkin tilinpäätös on tehty uudella taittopohjalla, jossa tuloksista kerrotaan aikaisempia vuosia seikkaperäisemmin. Määrällisten vastausten jakaumatiedot, vastausmäärät ja -prosentit on tuotu näytille, sikäli kuin tietoja on ollut käytettävissä. Vaikka sosiaalisista tuloksista kerrotaan tarkemmin, on luettavuutta myös pyritty parantamaan.

Järjestötyön toiminnan arvioinnin kehityksessä on keskitytty Näky 2 -hankkeen puitteissa sosiaalisen tilinpidon menetelmän kehittämiseen. Menetelmän terminologiaa on viety yleiskielisempään suuntaan. Sosiaalisessa tilinpidossa on perinteisesti puhuttu esim. indikaattoreista, jotka ovat kääntyneet uusissa tilipäätöksissä tavoitemittareiksi. Suurin uudistus koskee kuitenkin

4. Tavoitemittari: Kaksi valittua esimerkkiä siitä kuinka toiminnan arviointi on liitetty osaksi toimintasuunnitelmia

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Jyvälän opiston koulutussuunnittelija Asta Niemi ja Näky 2 –hankkeen koordinaattori Taneli Vuojus toimittivat kopiot toimintasuunnitelmistaan.

Näky 2:n hankesuunnitelma syyskuulta 2011:

setlementtisitoumus, jonka osana huomioidaan yhteisen arviointijärjestelmän käyttöönotto. Valtakunnallisen keskusliiton mukanaolo tuo tulevaisuudessa uudenlaisia mahdollisuuksia koordinoida yhdistyskentän arviointitiedon tuottamista sekä palvelemaan entistä paremmin kansalaistoiminnan laadun kehittämistä ja yhteiskunnallista vaikuttamistehtävää.

NÄKY 2 -hanke 1.4.2011–31.12.2013 LÄHTÖKOHDAT Sosiaalisen tilinpidon Näky 2 -hanke on käynnistynyt 1.4.2011 Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoimana. Näky 2 on keväällä päättyneen Näky -verkostohankkeen seuraaja. Sen suunnittelu lähti liikkeelle Näky -hankkeen myötä kentällä ilmenneistä tarpeista ja kysynnästä. Hankkeen avulla tehdään toiminnan näkymättömiä tuloksia näkyviksi järjestöjen sidosryhmille, rahoittajille, sekä toimijoille itselleen. Näky 2:n nimi juontuu tästä tehtävästä. Perustoiminnan arviointi on ollut kohdesetlementeissä hyvin kirjavaa ja sisällöltään yhdistyskohtaista. Tätä vahvistaa yleisestikin todettu arvioinnin tarve eri toimijatahoilla (lausuntoliitteet: Kettunen, Jyväskylän yliopisto ja Mikonranta, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry sekä Ursin, Koulutuksen tutkimuslaitos, ). Myös setlementtien toiminnanjohtajat ovat nähneet arvioinnin kehittämisen tarpeelliseksi.

Aikaisemman NÄKY -hankkeen myötä sosiaalisen tilinpidon osaaminen on kehittynyt sekä teoriassa että käytännössä. Tämä on mitattu ja raportoitu NÄKY -hankkeen sosiaalisessa tilinpäätöksessä vuonna 2009. Toiminta on tarjonnut hyvän pohjan yhdistystoiminnan arvioinnin kehittämiselle laajemminkin eri yhdistyksissä. Menetelmään, koulutukseen ja vakiinnuttamiseen liittyvät kehittämiskohteet tarvitsevat kuitenkin lisäkehittämistä juurtuakseen osaksi yhdistysten perustyötä. NÄKY 2 -hankkeen myötä sosiaalinen tilinpito on tarkoitus muokata osaksi yhdistysten kokonaisvaltaista toiminnankuvausta. Laajimmillaan yhdistysten toiminnanarviointi on niiden taloudellisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointia, jolloin yhdistystoiminnan vaikutukset saadaan menetelmän avulla esiin mahdollisimman laaja-alaisesti.

Tällä hetkellä Setlementtiliiton strategiatyössä haetaan uudenlaista muotoa liittää sosiaalisen tilinpidon menetelmä strategian arviointiin. Liiton ja jäsenyhdistysten välille on kehitetty

Ote Jyvälän kansalaisopiston toimintasuunnitelmasta vuodelle 2011: Opiston toimintaa arvioidaan edelleen sosiaalisen tilinpidon menetelmällä, jossa tavoitteena on erityisesti opiston laadullisten tavoitteiden toteutumisen todentaminen. Vuonna 2011 laatutavoitteina ovat opistotoiminnan monipuolisuus, opintotarjonta elämänkulun eri vaiheissa ja kaikenikäisille, tietojen ja taitojen vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, asiakastyytyväisyys sekä kyky vastata ajankohtaisiin haasteisiin.

2. Osatavoite: Järjestötoimijoiden arviointiosaamista on kehitetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: On järjestetty sosiaalisen tilinpidon koulutusta

Tulos: Näky -hankkeen tai Näky 2 -hankkeen puitteissa ei järjestetty vuonna 2011 sosiaalisen tilinpidon koulutusta. Tuloksen itsearviointi: Vuosi 2011 sijoittui Näky ja Näky 2 -hankkeiden nivelvaiheeseen. Näky -hanke päättyi toukokuun 2011 lopussa. Näky 2 -hanke käynnistyi elokuun 2011 alussa uusien hanketyöntekijöiden voimin ja syyskausi kului uuden hankkeen suunnittelun ja käynnistämisen merkeissä. Sosiaalisen tilinpidon koulutuksia ei järjestetty syyskaudella, koska sosiaalisen tilinpidon menetelmän kehitykselle asetetut tavoitteissa ei oltu vielä edetty riittävästi. Setlementtikenttää ei haluttu lähestyä syksyllä 2011 keskeneräisellä ohjeistuksella menetelmän käytöstä, vaan Näky 2 -hankkeen resursseja käytettiin menetelmän kehitystyöhön. - Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

3. Osatavoite: Järjestötoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista on edistetty Osatavoitetta on mitattu 4 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: NÄKY – hankkeeseen on osallistunut yhteensä 8 setlementtiyhdistystä sekä Suomen Setlementtiliitto ry

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos suunniteltiin alun perin lokakuussa 2010 koottavaksi NÄKY -hankkeen tilastotietona, mutta tieto koottiin NÄKY -hankkeen loppuraportista.

Ote NÄKY -verkostohankkeen loppuraportista, 10.6.2011, s.4: Hankkeeseen osallistui yhteensä kahdeksan setlementtiä sekä Suomen Setlementtiliitto. Hankkeen aloitusvuonna 2008 osallistujia oli viidestä organisaatiosta: kaikki Keski-Suomen setlementit (Koskelan Setlementti Äänekoskelta, Lievestuoreen Setlementti ja Jyvälän Setlementti Jyväskylästä) sekä kaksi Itä-Suomen setlementtiä (Setlementti Puijola Kuopiosta ja Setlementti Ukonhattu Leppävirralta). Vuonna 2009 toimintaan tuli mukaan kolme uutta setlementtiä (Kalliolan Nuoret Helsingistä, Louhelan Setlementti Järvenpäästä ja Setlementti Naapuri/ Naistari Tampereelta) sekä Suomen Setlementtiliitto. Tuloksen itsearviointi: NÄKY -hanke päättyi 31.5.2011. NÄKY -verkostohankkeen työtä jatkamaan perustettuun Näky 2 -hankkeeseen osallistui vuoden 2011 loppuun mennessä Näky -hankkeessa mukana olleet yhdeksän setlementtitoimijaa ( Jyvälän, Koskelan, Lievestuoreen, Kuopion Puijolan, Ukonhatun, Louhelan, Naapuri / Naistarin ja Kalliolan Nuorten setlementit sekä Suomen Setlementtiliitto ry). Lisäksi vuoden 2011 aikana kiinnostuksensa Näky 2 -hanketta kohtaan osoittivat seuraavat uudet setlementit: Harjulan, Rovalan, Mikkelin ja Oulun Seudun setlementit, Jyvälän Nuoret ry, Tyttöjen Talo® -verkosto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio), Setlementtinuorten Hämeen piirin Kölvi -toiminta sekä Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus -hanke. Uusi paikallisuus -hankkeessa ovat mukana setlementit Vaasasta, Kemijärveltä ja Tampereelta. - Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

4. Tavoitemittari: On levitetty sosiaalisen tilinpidon menetelmätietoutta

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tieto oli alunperin tarkoitus koota hankkeen tilastotietona, mutta se koottiin Näky 2 -hankkeen toimintakertomuksesta 2011. Kirjoittanut Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

Tulos: Näky 2 -hanke julkaisi toiminnastaan tiedottavat nettisivut lokakuussa 2011 ( www.näky2.fi ). Sivuille linkitettiin netissä jo julkaistua tietoa sosiaaliseen tilinpitoon ja yleisemmin arviointiin liittyen. Hanke informoi nettisivujensa lisäksi sähköpostitse kaikkien suomen setlementtien toiminnanjohtajia. Yhteyttä hankkeeseen osal-

listuviin setlementteihin pidettiin pääasiassa sähköpostin ja viiteryhmäkokousten kautta. Setlementtiliiton tiloissa toimiva suunnittelija tapasi lisäksi setlementtien toiminnanjohtajia Helsingissä. Setlementtien tarpeisiin ja kysymyksiin vastattiin hankkeen resurssien puitteissa pääasiassa sähköpostitse ja puhelimitse sekä paikalliskäynneillä muutamissa setlementeissä.

4. Osatavoite: On toteutettu työllistävää ja työllistymistä edistävää toimintaa Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Hyvä esimerkki työllistävästä ja työllistymistä edistävästä toiminnasta Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Hankkeen koordinaattori ja työvalmentaja tekivät kuvauksen

Esimerkki: OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke käynnistyi 1.8.2010 ja se on suunniteltu päättyväksi 31.12.2014. Hanke on suunnattu Jyväskylän seudun työttömille. Kohderyhmänä on ennen kaikkea vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät sekä nuoret. Hankkeen kautta Jyvälään on työllistynyt vuoden 2011 aikana 45 henkilöä. Työsopimukset on tehty mahdollisuuksien mukaan 1-2 vuoden mittaisiksi. Työsuhteessa olevien lisäksi hankkeeseen on osallistunut 4 henkilöä kuntouttavan työtoiminnan tai työhönvalmennuksen kautta. Tavoitteena on aloittaa viisi oppisopimuskoulutusta hankkeen aikana, vuonna 2011 kaksi henkilöä aloitti oppisopimuksen.

voitteita ja suunnitelmia arvostaen. Työtehtävät ovat olleet aitoja Jyvälän työtehtäviä, ja niiden mielekkyyttä on arvioitu kehityskeskustelujen pohjalta. Hanke on tarjonnut osallistujille mahdollisuuden kouluttautua työn ohessa (ks. erillinen kuvaus koulutusmallista). Lisäksi hanke on järjestänyt työllistymistä edistäviä tiedotustilaisuuksia, vierailuja ja koulutuksia. Hankkeen osallistujat ovat saaneet tukea ja ohjausta jatkotyöllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen. Työllistymisen edistämisessä yhteistyökumppanina on käytetty Open ways -projektia, jonka tavoitteena on löytää yhdistyksiin työllistetyille henkilöille jatkopolku avoimille työmarkkinoille. Yhteistyötä eri tahoihin on kehitetty lisäämällä henkilökohtaista kanssakäymistä niin viranomaisten kuin alueen toisten hankkeiden kanssa. Hankkeeseen osallistuvien ohjauksessa lähtökohtana on setlementtityön arvopohja, osallistujat nähdään vastuullisina oman elämänsä suunnittelijoina ja asiantuntijoina.

Hankkeen osallistujia on tuettu työvalmennuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Jokaiselle hankkeeseen tulevalle on nimetty työvalmentaja, joka vastaa työntekijän ammatillisesta ohjauksesta. Työntekijän tukeminen ja hankkeen palveluiden tarjoaminen on tapahtunut tarvelähtöisesti kunkin henkilökohtaisia ta-

5. Osatavoite: On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta Osatavoitetta on mitattu 5 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % arvioi saaneensa vähintään hyvää tukea työvalmennuksesta ammatilliseen kehittymiseensä.

0 kpl (0%)

2 kpl (40%)

0 kpl (0%)

3 kpl (60%)

0 kpl (0%)

heikkoa

tyydyttävää

en osaa sanoa

hyvää

erittäin hyvää

kysymykseen vastanneet: 5/6 kpl (83,3%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Millaista tukea koet saaneesi työvalmennuksesta ammatilliseen kehittymiseesi?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

3,2

Tulos: Tavoitteesta jäätiin tämän tavoitemittarin osalta jonkin verran. Kuitenkin 60 % (3 henkilöä) arvioi työvalmennuksesta saamansa tuen hyväksi.

2. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen.

1 kpl (17 %)

5 kpl (83 %)

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Onko halusi saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntynyt OT-hankkeen aikana?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (83 %). Kaikki yhtä lukuun ottamatta kokivat halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen.

3. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % koki saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista.

1 kpl (17 %)

5 kpl (83 %)

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (83 %). Kaikki yhtä lukuun ottamatta kokivat saaneensa riittävästi tietoa koulutusmahdollisuuksista.

4. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista.

0 kpl (0 %)

6 kpl (100 %)

kyllä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta (100 %). Kaikki kokivat saaneensa riittävästi tietoa työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista.

5. Tavoitemittari: OT-hankkeen asiakaskyselyyn vastanneista 80 % kokee olevansa hankkeeseen tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen.

0 kpl (0%)

2 kpl (33%)

4 kpl (67%)

0 kpl (0%)

erittäin tyytymätön

tyytymätön

en osaa sanoa

tyytyväinen

erittäin tyytyväinen

kysymykseen vastanneet: 6/6 kpl (100%)

Vastausten keskiarvo Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Kysymys: ”Millaisen kokonaisarvosanan antaisit OT-hankkeelle?” Kysely tehtiin OT-hankkeesta lähteville päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty jälkkäreissä toimiville hankkeen osallistujille.

3,7

Tulos: Tavoitteesta jäätiin tämän tavoitemittarin osalta jonkin verran. Kukaan ei kuitenkaan kokenut olevansa tyytymätön hankkeeseen. Vastanneista 67 % (4 hlö) koki olevansa hankkeeseen tyytyväinen.

5. osatavoitteen itsearviointi: Tulokset pohjautuvat asiakaskyselyyn, johon hankkeesta pois lähtevät vastasivat päätöskeskustelun yhteydessä. Kyselyä ei tehty pois lähteville jälkkäriohjaajille (11 henkilöä). Tämä vaikutti todennäköisesti tuloksiin, sillä jälkkäriohjaajilla ei ollut mahdollisuutta osallistua kaikkiin hankkeen tarjoamiin koulutuksiin ja palveluihin. Jatkossa kysely tehdään kaikille hankkeesta lähtijöille. Vastaajien määrän ollessa pieni tulosten esittäminen prosentteina ja keskiarvoina heikentää niiden luotettavuutta ja vaikeuttaa tulkintaa. 52

6. Osatavoite: On kehitetty malli, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Osatavoitetta on mitattu 1 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Hyvä esimerkki mallista, jossa koulutus liitetään osaksi OT-hankkeen kautta työllistyvien työsuhdetta Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Projektikoordinaattori ja työvalmentaja tekivät kuvauksen

Esimerkki: OT-hankkeessa on kehitetty koulutusmalli, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia kehittämään itseään ammatillisesti sekä parantamaan työnsaantimahdollisuuksiaan. Samalla kun työntekijä työllistyy Jyvälään, hänelle tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua työn ohessa. Malli toimii siten, että koulutusmahdollisuus ja koulutuksen hyödyllisyys otetaan esiin työsuhteen eri vaiheissa. Jo rekrytointivaiheessa kysytään henkilön kiinnostusta itsensä kehittämiseen ja kehityskeskusteluissa kartoitetaan hänen konkreettisia koulutustoiveitaan. Saatujen koulutustoiveiden pohjalta laaditaan koulutusopas, johon on koottu tarjolla olevat koulutukset seuraavan lukukauden aikana. Koulutusten valinta tapahtuu yhdessä työntekijän ja työvalmentajan kanssa. Koulutus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan työaikaan ja OT-hanke vastaa sen kustannuksista osittain tai kokonaan. Koulutuksen korvaaminen varmistetaan vielä ELY-keskuksesta kunkin henkilön kohdalla; koulutuksen tulee kehittää henkilön ammatillista osaamista.

Koulutukset voivat olla tutkintojen osia, lyhyitä tai pidempiä ammatillisia kursseja, ns. korttikoulutuksia tai harrastekursseja. Koulutukset ovat osa oppilaitosten normaalia ohjelmaa tai ne voidaan ostaa hankkeelle räätälöityinä yksittäisinä koulutuksina. Lisäksi hanke voi järjestää Jyvälässä pidettäviä tilauskoulutuksia. Malli on kehitetty vuoden 2011 aikana, jolloin hankkeeseen tuli koulutussuunnittelusta kiinnostunut opiskelija työharjoitteluun. Suunnittelussa otettiin tavoitteeksi hankkeeseen osallistuvien koulutusmotivaation lisääminen. Kehityskeskusteluissa esiintulleet koulutustoiveet olivat hyvä lähtökohta kannustaa osallistujia suuntautumaan koulutukseen jo työsuhteen aikana. Opiskelija kartoitti seudun oppilaitokset ja laati niissä toteutetuista koulutuksista henkilöiden toiveita vastaavan koulutusoppaan. Myöhemmin koulutuksen suunnittelua ja oppaan kehittämistä on jatkanut hankkeen kautta Jyvälän työntekijänä toimiva koulutussuunnittelija.

Päätavoite

JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE jakautuu 4 osatavoitteeseen

1. Osatavoite: Jyvälä on tarjonnut työpaikkoja Jyväskylän seudulla Osatavoitetta on mitattu 5 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Henkilötyövuosia yhteensä 45

2. Tavoitemittari: Työsuhteessa olevia yhteensä 100 henkilöä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: 44,4 henkilötyövuotta

Tulos: 131 henkilöä

Työssäkäyntitilasto

Tieto palkansaajakortistosta

3. Tavoitemittari: OT-hankkeen kautta Jyvälässä työskentelee palkkatuetussa työsuhteessa 25 henkilöä

4. Tavoitemittari: OT-hankkeen työllistymistä edistäviin ja työllistäviin toimenpiteisiin osallistuu 60 henkilöä

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tulos: Tavoite saavutettiin tämän tavoitemittarin osalta. OT-hankkeen kautta Jyvälässä työskenteli palkkatuetussa työsuhteessa keskimäärin 25,8 henkilöä/kk. Vuoden 2011 aikana palkkatuetussa työsuhteessa oli yhteensä 45 henkilöä. Työsuhteita onnistuttiin solmimaan tavoitteen mukaisesti huolimatta kolmen kuukauden katkoksesta palkkatukirahojen myöntämisessä. Palkkatuetussa työsuhteessa työskentelevät henkilöt muodostivat merkittävän osan Jyvälän henkilöstöstä.

Tulos: Tavoite ylitettiin tämän tavoitemittarin osalta. OT-hankkeen työllistymistä edistäviin ja työllistäviin toimenpiteisiin osallistui 75 henkilöä. Tähän on laskettu työsuhteessa olleiden lisäksi työelämävalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työhönvalmennuksessa olleet henkilöt. Lisäksi mukana ovat sellaiset rekrytointihaastatteluissa käyneet, joille on annettu ohjausta työllistymiseen ja/ tai kouluttautumiseen liittyen.

Tilastotieto

5. Tavoitemittari: Jyvälän Setlementti ry:ssä on maksettu palkkoja 850 000 €, josta summasta ennakonpidätysten osuus on 150 000 €

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilastotieto

Tulos: Bruttopalkat 1.1.-31.12.2011 Ennakonpidätykset

Henkilösivukulut:

* Sosiaaliturvamaksu - 2,12% * Eläkemaksut Tyel-% 17,8%, Vel/Valtava 18,84% * Lakisääteiset vak.maksut - 1,5322%

942 019,69 € 134 847,42 € 54

2. Osatavoite: Jyvälä on kansallisen tai EU-rahoituksen turvin kehittänyt toimialueensa palveluita ja osaamista Osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Kehittämistoimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella rahoitushakemusten mukaisesti yhteensä 345 750 eurolla. NÄKY-hanke ja NÄKY 2 -hanke yhteensä 215 000 €, OT-hanke 120 250 €, TOT-hanke 10 500 €

Tietoja tuloksen kokoamisesta: Tilastotieto (rahoituspäätökset) Tulos (myönnetyt summat): NÄKY 2 -hanke, RAY 160 000 €, NÄKY-hanke käytti edellisvuodelta ylijääneitä rahoja. OT-hanke, ELY-keskusken osuus OT-hankkeessa oli 81 140 € TOT-hanke 10 500 € Yhteensä 251 640 €

2. Tavoitemittari: Kuvaava esimerkki siitä miten ulkopuolinen rahoitus on hyödyttänyt Jyväskylän seutua Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Projektikoordinaattori ja työvalmentaja tekivät kuvauksen

Esimerkki: OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke (OT-hanke) jatkaa Jyvälässä 1990-luvun puolivälistä alkanutta työllistymistä tukevaa hanketoimintaa. Hanke saa rahoitukseen avustusta ELY-keskukselta. Vuonna 2011 ELY-keskuksen osuus oli 81 140€. Keski-Suomessa pitkäaikaistyöttömien määrä on huomattavasti suurempi kuin muualla maassa, ja hanketoiminnan avulla on osaltaan vastattu tähän haasteeseen. Hanke vastaa myös nuorisotyöttömyyden haasteeseen. Hankkeessa on tuettu työttömien työllistymistä ja heidän työvalmiuksiensa sekä osaamisensa saattamista ajan tasalle. Hanke tukee TEtoimiston palvelukokonaisuutta vastaamalla sen strategisiin linjauksiin. Työllistämisen lisäksi hanke parantaa omaehtoisen koulutuksen ja avoimille työmarkkinoille sijoittumisen sekä yrittäjyyden edellytyksiä. Nykytilanteessa työttömiksi joutuu yhä koulutetumpia ja osaavampia ihmisiä, joiden mahdollisuudet työllistyä paranevat huomattavasti oikein kohdennettujen palvelujen avulla. Hankerahoista kustannetaan osallistujien henkilökohtaisia ammatillisia koulutuksia sekä hankkeen yhteisiä koulutuksia. Hankkeen koulutustarjonta mahdollistaa sellaisen kouluttautumisen, joka kustannussyistä ei monelle työttömälle olisi mahdollista. Kaksi hankkeen osallistujaa on vuonna 2011 ollut oppisopimuksella suorittamassa ammatillista perustutkintoa. Osallistujille on tarjottu työnhakuvalmiuksia edistäviä palveluja (esim. ohjausta cv:n ja työhakemuksen laatimisessa), jotka täydentävät TE-toimiston palveluvalikoimaa. Hankkeessa on tarjottu mahdollisuutta osallistua yleisiä työelämävalmiuksia kehittävään ryhmätoimintaan. OT-hanke tarjoaa työttömälle yhden vaihtoehdon päästä kiinni työelämään ja parantaa mahdollisuuksiaan pärjätä työmarkkinoilla. Palkkatukityöhön siirtyminen katkaisee pitkän työttömyysjakson, antaa lisää työkokemusta ja aktivoi työnhakuun. Kunkin OT-hankkeesta lähtijän kanssa on suunniteltu jatkopolku, tavoitteena avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen sijoittuminen. OT-hanke on tehnyt alueellista verkostoyhteistyötä muiden työllistämishankkeiden ja työllistämiseen liittyvien eri toimijoiden kanssa. Alueellinen työllistämistoiminta paranee kun hyviä käytäntöjä, osaamista ja kumppanuutta jaetaan myös muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti sosiaalisen tilinpidon menetelmin ja asiakaskyselyin. Työllistämisen painotuksissa on seurattu tukityöllistämisen alueellisia ja valtakunnallisia linjauksia. 55

3. Tavoitemittari: Hyvä esimerkki siitä kuinka Jyvälän hanketoiminta on kehittänyt järjestötoiminnan osaamista

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Ote Näky 2 -hankkeen toimintakertomuksesta 2011. Kirjoittanut Taneli Vuojus, koordinaattori Näky 2 -hanke

Esimerkki: Hankkeessa aloitettiin syksyllä 2011 sosiaalinen tilinpito -menetelmän kehittämistyö, jonka lähtökohdiksi otettiin kenttäkierrokselta kerätty setlementtien antama palaute. Sosiaalisen tilinpidon prosessia selkeytettiin muuttamalla sosiaalisen tilinpidon terminologiaa yleiskielisempään suuntaan. Lisäksi kehitettiin tilinpäätösjulkaisujen havainnollisuutta ja luettavuutta sekä pohdittiin laajemmin uskottavan tulosraportoinnin osatekijöitä sekä tulosten kokoamisen ohjeistusta. Lisäksi pohdittiin mahdollisuuksia yhdistää sosiaaliset tilinpäätösjulkaisut osaksi toimintakertomuksia ja taloudellisia tilinpäätöksiä. Hankkeessa aloitettiin oppilaitosyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa Ilari Siltasen Näky 2 -hanketta tutkivan sosiologian proseminaarityön kautta.

3. Osatavoite: Kansalaisopisto lisää Jyväskylän seudun opintotarjontaa Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: Opisto tarjoaa yhteensä 3400 toteutettua opintotuntia

2. Tavoitemittari: Opisto tarjoaa vähintään 200 eri kurssia

Tulos: 243 kurssia

Tulos: 4075 toteutunutta opintotuntia

4. Osatavoite: Jyvälä tuottaa lapsille suunnattuja palveluja Osatavoitetta on mitattu 2 tavoitemittarilla

1. Tavoitemittari: On tuettu kunnan päiväkotipalveluiden järjestämisvelvoitetta Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tiedot perustuvat päiväkodin tilastoimiin lapsimääriin. Tietojen keräämisajankohtina Jyvälän päiväkoti toimi vielä entisissä tiloissaan Kortesuonkadulla.

Tulos: Huhtikuussa 2011 3 - 6 vuotiaille lapsille tarjottiin 31 paikkaa, alle kolme vuotialle 4 paikkaa Syyskuun 2011 tilastossa ei ole eritelty 3-6 vuotiaita, mutta 2 - 4 vuotiaille tarjottiin 14 paikkaa ja 5 -vuotiaille ja esiopetukseen osallistuville yhteensä 20 paikkaa. Kaikkiaan siis 34 paikkaa.

2. Tavoitemittari: On tuettu kunnan päätöstä järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa

Tietoja tuloksen kokoamisesta:

Tilasto lapsimääristä (kevät ja syksy 2011) Huhtikuu 2011

Tammikuu 2011 KK HA 33 HU_1 20 HU_2 18 KE 18 KE/krk 15 KY 20 LO 22 Steiner 21 Yhteensä 167

OA 16 5 5 7 5 10 12 10 70

Yht 49 25 23 25 20 30 34 31 237

Erit 2 4 0 2 2 1 0 1 12

KK HA 31 HU_1 17 HU_2 11 KE 15 KE/krk 10 KY 18 LO 17 Steiner 18 Yhteensä 137

2.lk 13 9 6 5 7 15 15 12 82

OA 14 6 6 4 8 10 17 12 77

Yht 45 23 17 19 18 28 34 30 214

Erit 2 4 0 2 2 1 0 1 12

2.lk 10 9 4 3 4 12 13 12 67

Helmikuu 2011

Toukokuu 2011

KK OA Yht Erit 2.lk HA 33 15 48 2 13 HU_1 18 6 24 4 9 HU_2 15 6 21 0 6 KE 17 7 24 2 5 KE/krk 15 6 21 2 7 KY 20 9 29 1 13 LO 22 10 32 0 13 Steiner 20 12 32 1 13 Yhteensä 160 71 231 12 79 Maaliskuu 2011

KK HA 31 HU_1 18 HU_2 11 KE 15 KE/krk 10 KY 17 LO 17 Steiner 17 Yhteensä 136

KK HA 31 HU_1 18 HU_2 12 KE 15 KE/krk 13 KY 18 LO 17 Steiner 18 Yhteensä 15 HA HU_1 HU_2 KE KE/krk KY LO Steiner

OA 15 6 6 3 6 10 16 12 74

Yht 46 24 18 18 19 28 33 30 216

Erit 2 4 0 2 2 1 0 1 12

OA 12 4 6 4 6 10 17 11 70

Yht 43 22 17 19 16 27 34 28 206

Erit 2 5 0 2 2 1 0 1 13

2.lk 10 9 4 3 4 11 12 12 65

2.lk 11 10 6 3 5 12 13 12 72 KK OA Yht Erit 2.lk

Halssila Huhtasuo 1 Huhtasuo 2 Keltinmäen koulu Keltinmäen seurakunta Kypärämäki Lohikoski Steiner-koulu

Kuukausipaikkainen (voi olla joka päivä) Osa-aikainen (max. 12h/kk) Lapset yhteensä Erityisopetuslapsia 2. luokkalaisia

Syksy 2011 (elo-joulukuu) Elokuu 2011

Marraskuu 2011

KK OA Yht Erit 2.lk HA 43 17 60 2 23 HU 32 13 45 2 10 KE 24 3 27 3 5 KE/krk 13 9 22 0 8 KY 16 18 34 0 14 LO 26 10 36 0 18 Yhteensä 154 70 224 7 78 Syyskuu 2011

KK OA Yht Erit 2.lk HA 48 17 65 3 25 HU 46 14 60 7 13 KE 21 8 29 2 4 KE/krk 13 9 22 0 8 KY 19 18 37 0 11 LO 27 12 39 0 19 Yhteensä 174 78 252 12 80 Joulukuu 2011

KK HA 45 HU 40 KE 25 KE/krk 13 KY 16 LO 28 Yhteensä 167

KK HA 45 HU 43 KE 20 KE/krk 14 KY 18 LO 25 Yhteensä 165

OA 20 15 4 9 22 14 84

Yht 65 55 29 22 38 42 251

Erit 2 4 2 0 0 1 9

2.lk 25 13 7 8 15 22 90

OA 14 12 7 9 19 14 75

Yht 59 55 27 23 37 39 240

Erit 2 6 2 0 0 0 10

2.lk 22 11 4 9 11 18 75

Lokakuu 2011 KK OA Yht Erit HA 46 18 64 2 HU 46 13 59 7 KE 21 6 27 2 KE/krk 13 9 22 0 KY 16 20 36 0 LO 28 11 39 1 Yhteensä 170 77 247 12 HA Halssila HU Huhtasuo KE Keltinmäen koulu KE/krk Keltinmäen seurakunta KY Kypärämäki LO Lohikoski

2.lk 25 13 5 8 13 19 83 KK OA Yht Erit 2.lk

Kuukausipaikkainen (voi olla joka päivä) Osa-aikainen (max. 12h/kk) Lapset yhteensä Erityisopetuslapsia 2. luokkalaisia

SOSIAALISEN TILINPIDON TILINTARKASTUSLAUSUNTO Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös vuodelta 2011 Olen sosiaalisena tilintarkastajana tarkastanut Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpidon tilikaudelta 2011. Jyvälän Setlementti ry:n on tehnyt sosiaalista tilinpitoa jo usean vuoden ajan. Sosiaalisen tilinpidon koordinaattori Taneli Vuojus on vastannut sosiaalisen tilinpidon tekemisestä Jyvälän Setlementti ry:ssä. Sosiaalista tilintarkastusta varten on ollut käytettävissä Jyvälän Setlementti ry:n vuoden 2011 sosiaalinen budjetti, sosiaalinen tilinpäätös sekä sosiaalisen tilinpidon tositteet tarkistettavalta tilikaudelta. Olen toteuttanut sosiaalisen tilintarkastuksen Vastuunkantaja-mallin mukaisesti sekä hyödyntänyt Sofie-palvelun tarkastusperiaatteita. Vuoden 2011 sosiaalinen budjetti on hyväksytty Jyvälän Setlementti ry:n hallituksessa yhdessä yhdistyksen toimintasuunnitelman ja budjetin yhteydessä. Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpidon budjetti on käsitelty joidenkin sidosryhmien kesken edellisen tilikauden sosiaalisen tilinpäätöksen esittelyn yhteydessä. Tilinpäätöksen tulokset esitetään budjetin mukaisesti. Sosiaalisesta tilinpäätöksestä tarkastetut tulokset vastasivat yhdenmukaisesti tositemateriaalia.

Olen tarkastanut tilinpidon prosessia, budjettia, tilinpäätöksen tuloksia ja esittämistapaa riittävässä laajuudessa todetakseni, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita ja se on toteutettu järjestelmällisesti ja noudattaa pääsääntöisesti Vastuunkantaja-mallia. Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sanoa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös kuvaa Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalista tulosta. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa tilikaudelta 2011. Jyvälän Setlementti ry:lle on annettu erikseen palaute sosiaalisen tilinpitonsa parantamiseksi liitteessä 1. Tämä tilintarkastuslausunto tulee liittää sosiaaliseen tilinpäätöskertomukseen. Helsingissä 14.6.2012

Jaana Merenmies sosiaalinen tilintarkastaja Syfo Oy, yhteiskunnallinen yritys

Julkaisu on tuotettu osana Näky 2 -hanketta (2011-2013). Hankkeen tavoitteena on luoda Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille vakiintunut ja kehittyvä sosiaalisen tilinpidon toimintamalli ja tätä prosessia tukevat palvelut. Hanke tukee setlementtejä keräämään systemaattisesti tietoa toimintansa sosiaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä ohjaamaan toimintaansa tämän tiedon pohjalta tavoitteidensa ja arvojensa suuntaan. Näky 2 -hanke on Raha-automaatti yhdistyksen rahoittama. Sitä koordinoi Jyvälän Setlementti ry.

JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY

Letkutie 4, 40700 Jyväskylä - puh. 014 217 202 - jyvala@jyvala.fi - www.jyvala.fi Tämä sosiaalinen tilinpäätös sisältää setlementtityön sosiaalisia tuloksia, jotka on koottu osittain vuonna 2012, pääpaino on kuitekin vuodessa 2011. Tulokset on tarkastettu ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Raportoinnin kautta työtä ja sen usein näkymättömiin jääviä tuloksia tehdään näkyviksi. Sosiaalisen tilinpidon työvaiheista ammenne-taan suuntaviivoja toiminnan kehittämiselle.