Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010 by Jyvälän Setlementti ry

Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010

Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke

Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Vuonna 2009 hankkeen kohderyhmä kasvoi neljällä setlementillä. Mukaan tulivat Suomen Setlementtiliitto, Kalliolan Nuoret ry, Naistari Setlementtiyhdistys Naapurista sekä Setlementti Louhela. Toimitus: Anne Siekkinen. Graaﬁnen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino 2011.

Lievestuoreen Setlementti

Nuorisotyön johtajan tervehdys Kalliolan Nuoret ry on pääkaupunkiseudulla toimiva sosiaalisen nuorisostyön osaaja. Setlementtiarvot ovat työmme kivijalka. Perustehtävänä on haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Toimintamme saa aikaan konkreettisia muutoksia parempaan lasten ja nuorten elämässä. Kalliolan Nuorten sosiaalinen nuorisotyö antaa lapsille ja nuorille tarpeiden mukaista, yksilöllistä tukea kasvuun ja elämänhallintaan. Tämä tapahtuu ammatillisuuden, aikuisen läsnäolon ja yhteisöllisyyden kautta. Meillä on fokusoidut työmuodot ja selkeät menetelmät, jotka tukevat työssä jaksamista. Painopiste alueena toiminnassamme ovat sukupuolisensitiivisyys, yhteisöllisyys, osallisuus ja kulttuurisensitiivisyys. Olimme jo pitkään pohtineet laadullista menetelmää, jolla voisimme tuoda hyvin tehtyä työtä näkyväksi. Siihen vastauksena tuli sopivasti Jyvälän Setlementin koordinoima sosiaalisen tilinpidon Näky hanke, johon pääsimme mukaan syksyllä 2009. Meitä kiehtoi ajatus siitä, että saisimme vihdoin ja viimein sosiaalisia tuloksia näkyväksi ja juuri näitä edellä mainittuja asioita: arvoja, työmuotoja ja päämääriä. Miten onnistumme saavuttamaan tavoitteemme? Mitä mieltä lapset ja nuoret, henkilöstömme ja sidosryhmämme ovat tehdystä työstä? Sosiaalisen tilinpidon matka on ollut kiehtova ja välillä myös uuvuttava. Olemme opetelleet uuden SoT – kielen ja menetelmät vuoden aikana. Sosiaalinen tilinpito on sitonut meitä tiukemmin yhteen. Menetelmän avulla saamme näkyväksi koko Kalliolan Nuorten sosiaalisen tuloksen, ei vain yhden toimintayksikön tulosta. Se on jo aivan mieletön juttu. Meillä on kuitenkin kaikilla työmuodoilla paljon yhteistä: arvot, toimintaperiaatteet ja menetelmät. Sosiaalinen tilinpito käynnisti meillä myös sisäisen kehittämisen prosessin. Laadullinen kehittäminen on ollut aivan ydintä tässä prosessissa ja on tuonut meille paljon työkaluja siihen. Vuoden 2010 tulosta tulemme arvioimaan yhdessä yhteisessä kehittämispäivässämme ja teemme myös johtopäätöksiä siitä kuinka voimme vielä päästä parempaan tulokseen tai ylläpitää saavutetun tason.

entistä toimivammaksi ja vielä paremmin työmme tuloksia näkyväksi tekeväksi. Ensimmäisenä vuonna meillä on ollut mukana kolme toimintamuotoa sosiaalisessa tilipidossa: Tyttöjen Talo®, pienten koululaisten iltapäivätoiminta ja Tyttöjen tuettu asuminen. Toisena toimintavuonna SoT koskettaa meidän kaikkia työmuotojamme. Odotan innokkaana jo tulevaa sosiaalista tulosta. Emme olisi pystyneet tähän ilman apujoukkoja ja työlle sitoutuneita ihmisiä. Kiitämme Jyvälän setlementin koordinoimaa Näky- hanketta kaikesta tuesta, Tyttiä konsultoinnista ja pioneeri setlementtejä uraa uurtavasta työstä. Meidän on ollut helpompi tulla teidän perässä. Erityiskiitokset kuuluvat meidän omalle ihanalle SoT- koordinaattorillemme Millalle, joka on uupumatta jaksanut työstää tätä hanketta ja esittämällä kriittisiäkin ajatuksia, on saanut meidät ajattelemaan monista eri näkökulmista asioita. Lämmin kiitos kuuluu myös yliopistoharjoittelijallemme Liisalle, joka teki hienon työn mm. kyselyjen toteuttamisessa. Kiitokset myös historian ensimmäiselle Kalliolan Nuorten SoT-tiimille: Mari, Leena, Anne ja Mari. Koimme kaikki tämän tärkeäksi ja siksi tämä onnistui. Nyt on helppo muidenkin tulla tähän mukaan! Kirsi Mäntyniemi-Sipilä nuorisotyön johtaja

Ensimmäinen Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalinen tilinpäätös on nyt tässä luettavissa. Olen ylpeä saavuttamistamme tuloksista. Toivon, että tekemämme lämmin, välittävä ja kohtaava työ välittyy myös tästä sosiaalisesta tuloksesta. Siihen olemme pyrkineet. Olemme oppineet paljon prosessissa ja meidän sosiaalinen tilinpäätös tulee muovautumaan edelleen 5

Kalliolan nuoret ry esittäytyy

Kalliolan Nuoret ry:n tarkoitus ja tavoitteet Kalliolan Nuoret ry. on vuonna 1974 rekisteröitynyt, poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton varhaisnuoriso- ja nuorisoyhdistys, jonka toiminta-aluetta on pääkaupunkiseutu. Toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret ovat iältään 6-29 -vuotiaita, mutta myös perheet ovat tärkeä Kalliolan Nuoret ry:n kohderyhmä. Kalliolan Nuoret ry. on osa Kalliolan Setlementtiä sekä Setlementtinuorten Uudenmaanpiiri ry:n jäsen. Kattojärjestönä toimii Setlementtinuorten liitto ry. Tehtävänsä mukaisesti Kalliolan Nuoret ry on aktiivisesti kehittämässä setlementtinuorisotyötä yhdessä muiden paikallisjärjestöjen, piirijärjestön ja Setlementtinuorten liitto ry:n kanssa. Yhdistyksen perustehtävänä on tukea toimintansa kautta lasten ja nuorten kasvua yksilöinä ja yhteisön jäseninä. Missio: Kalliolan Nuoret ry:n tehtävänä on haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Visio: Kalliolan Nuoret ry saa konkreettisia muutoksia parempaan lasten ja nuorten elämässä. Kalliolan Nuorten sosiaalinen nuorisotyö antaa lapsille ja nuorille tarpeiden mukaista, yksilöllistä tukea kasvuun ja elämän hallintaan. Tämä tapahtuu ammatillisuuden, aikuisen läsnäolon ja yhteisöllisyyden kautta. Kalliolan Nuorilla on fokusoidut työmuodot ja selkeät menetelmät, jotka tukevat työssä jaksamista.

Arvojamme ovat: - erilaisuuden hyväksyminen - luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia - tasa-arvoisuus - yksilön oikeuksien kunnioittaminen Toimintamme on sosiaalista nuorisotyötä, joka pohjautuu setlementtiarvoihin. Sosiaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan lasten ja nuorten yksilöllisistä tarpeista käsin tapahtuvaa sosiaalista vahvistamista ja elämänhallinnan tukemista. Sosiaaliseen nuorisotyöhön liittyy sekä syrjäytymisen ehkäisyä että korjaavaa työtä. Keinoja sosiaalisessa nuorisotyössä ovat erilaiset lasten ja nuorten vuorovaikutukselliset ryhmät, leirit ja retket, avoimet kohtaamispaikat, tapahtumat ja juhlat. Painopistealueina toiminnassamme ovat sukupuolisensitiivisyys, yhteisöllisyys, osallisuus sekä kulttuurisensitiivisyys. Kalliolan Nuoret ry:n keskeinen toimintatapa on kumppanuus ja verkostotyö. Kalliolan Nuoret ry:llä on usean vuoden kokemus kumppanuustyöstä julkisen organisaation kanssa. Tyttöjen Talo on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, Kalliolan Nuoret ry:n ja Setlementtinuorten liitto ry:n kumppanuustalo ja Skarppi- nuorten päihdevalistusohjelmassa ja Kivikon kumppanuusnuorisotalossa kumppaneinamme on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Lisäksi kumppanuus toteutuu Tyttöjen Tuetun asumisen hankkeessa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Lisäksi Kalliolan Nuoret ry:n eri hankkeet tekevät laajaa verkostotyötä mm. sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja muiden järjestöjen kanssa. Kumppanuusajattelut lähtökohtana on tasavertainen yhdessä toimiminen. Kumppanuuden osapuolet tuovat oman taustaorganisaationsa vahvuudet työhön ja saavat uutta osaamista kumppanuudesta.

Kalliolan Nuoret ry. tekee tiivistä yhteistyötä myös setlementtinuorisojärjestöjen kanssa, esimerkiksi Tyttöjen Talon verkostohankkeessa on mukana useita setlementtitoimijoita. Eri järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja vaikuttaminen toteutuu konkreettisimmin Helsinki Teamissa, jossa on mukana useita nuorisoalan järjestöjä. Kalliolan Nuoret ry. on Helsinki Team ry:n aktiivinen jäsen ja osallistuu Helsinki teamin hallitustyöskentelyyn. Myös muiden järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä eri toimintojen kautta. Kalliolan Nuorten toiminnan rahoittajat ovat Helsingin kaupunki, RAY, Opetus- ja kulttuuriministeriö, ELY-keskus, Sohlbergin säätiö ja lisäksi lukuisa määrä lahjoittajia.

Sijainti Kalliolan Nuoret ry:n keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä Toisella linjalla. Samassa osoitteessa on myös Tyttöjen Talo. Iltapäivätoimintaa Kalliolan Nuoret ry:llä on Pihlajistossa, Vuosaaressa ja Kannelmäessä. Lähiötoimintojen osalta toimimme Itä-Pasilassa Kalliolan setlementin asukastalossa, Itä-Helsingissä Kivikon kumppanuusnuorisotalolla ja matalankynnyksen sosiaalista nuorisotyötä Pihlajamäessä, Puistolassa ja Laajasalossa. Tyttöjen tuettu asumisen toiminto sijaitsi vuoden 2010 loppuun Oulunkylässä. Skarppi vertaisvalistus ohjelman toimitilat sijaitsevat Sörnäisissä nuorten toimintakeskus Hapessa.

Hallinto ja henkilöstö Kalliolan Nuoret ry:n ylin päättävä elin on yhdeksänjäseninen johtokunta. Lisäksi Kalliolan Nuoret ry:llä on oma kuusihenkinen johtoryhmä, joka kokoontui noin kuukauden välein. Kalliolan Nuoret ry:n nuorisotyön johtaja on myös Kalliolan Setlementin johtoryhmän jäsen. Kalliolan Nuoret ry:llä on 38 päätoimista työntekijää.

Kalliolan Nuoret ry:n toiminnot Pienten koululaisten iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista perusopetuslain mukaista toimintaa 1.-2.luokkalaisille lapsille eri puolilla Helsinkiä. Tavoitteena on tarjota turvallinen ja toiminnallinen iltapäivä aikuisen seurassa. Iltapäivän aikana askarrellaan, ulkoillaan, tehdään retkiä, levätään ym. Osa ryhmistä on suunnattu pienryhmä tarpeita tarvitseville lapsille.

Lähiöissä tehtävä sosiaalinen nuorisotyö Lähiöryhmät

Ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä eri alueen toimijoiden kanssa Laajasalossa, Pihlajamäessä ja Puistolassa. Tavoitteena on tarjota virikkeellistä ja aikuisen läsnäoloa matalankynnyksen periaatteella lähiöissä asuville lapsille. Toiminnan painopisteenä on ennaltaehkäisevä työ ja terveellisten vapaa-ajan toimintamallien luominen nuorille.

Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö

Itä-Pasilan betonisydämessä toimivan monikulttuurisen nuorisotyön kohderyhmänä ovat alueen lapset ja nuoret. Päätavoitteena on riskiolosuhteissa elävien lasten ja nuorten kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen vahvistaminen. Lisäksi päämääränä on tukea tyttöjen ja poikien tasa-arvoisia mahdollisuuksia elää ikätasoaan vastaavalla tavalla. Tarkoituksena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itsestään uusia voimavaroja sekä vahvistaa väkivallattomia vuorovaikutuskeinoja. Pääpaino toiminnassa on ryhmillä, joissa huomioidaan kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen työote. Itä-Pasilassa järjestetään myös avointa toimintaa sekä harrasteryhmiä. Muita työmuotoja ovat retket, leirit ja erilaiset tapahtumat yhteistyössä Asukastalon kanssa. Työmuodon tavoitteena on tehdä moniammatillista yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kuten sosiaali- ja nuorisotoimen sekä koulun kanssa ja toimia tiiviissä yhteistyössä alueen muiden verkostojen kanssa. Itä-Pasilan monikulttuurinen nuorisotyön toiminnan mahdollistavat Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja nuorisoasiainkeskus (kumppanuussopimus).

Kivikon kumppanuusnuorisotalo

Kivikon kumppanuusnuorisotalossa työskentelevät yhdessä Kalliolan Nuorten ja Helsingin kaupun-

gin nuorisoasiainkeskuksen työntekijät. Toiminnan tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Nuorisotalolla on avointa toimintaa, pienryhmiä, kerhotoimintaa ja erilaisia tapahtumia.

Tyttöjen Talo®

Tyttöjen Talo on Suomen ensimmäinen naistietoisen tyttötyön keskus, jossa kehitetään sukupuolisensitiivistä työtä tyttöjen ja nuorten naisten parissa. Tyttöjen Talo on Kalliolan nuorten, Setlementtinuorten liiton ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kumppanuustalo. Uusimpina kumppaneina toiminnassa ovat myös sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Tyttöjen Talo toimii 10-28 vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten tukena pääkaupunkiseudulla tarjoten matalan kynnyksen avun saamiselle. Perutehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua kohti oman itsensä näköistä naiseutta naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä. Tyttöjen Talo rakentuu matalankynnyksen moninaisen ja kokonaisvaltaisen tuen muodoista, jotka ovat syntyneet tyttöjen tarpeista käsin. Tärkeimmät tuen muodot ovat kohtaava ja yhteisöllinen avoin toiminta, vuorovaikutteiset tyttöryhmät, avoimet ryhmät harrastusryhmät ja yksilötuki. Omia työmuotoja, jotka ovat syntyneet perustoiminnasta, ovat monikulttuurinen tyttötyö, seksuaalikasvatus- ja neuvonta, seksuaalinen väki-

valtatyö sekä Nuoret äidit –toiminta. Lisäksi Tyttöjen Talo kouluttaa tyttöjen kysymyksiin liittyvissä teemoissa sekä pyrkii edistämään ja tukemaan sukupuolisensitiivistä, naistietoista tyttötyötä. Työ painottuu ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn koko kirjoon. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus ovat Tyttöjen Talossa tehtävän sosiaalisen nuorisotyön ydintä.

Skarppi- vertaisvalistusohjelma

Skarppi vertaisvalitusohjelma on nuorten osallisuuteen ja vertaistoimintaan perustuva alkoholivalistusmalli. Toimintamuoto on kumppanuustoiminto Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Mallin tavoitteena on vahvistaa ja lisätä nuorten elämässä aktiivisen kansalaisen roolia, vaikutusmahdollisuuksia, avointa keskustelua, päihteiltä suojaavia tekijöitä sekä yhteisöllisyyttä. Mallissa tuetaan nuorten aktiivisen kansalaisen roolin syntymistä ja luodaan todellisia vaikutusmahdollisuuksia kouluttamalla heidät vertaisvalistajiksi, jotka keskustelevat alkoholista sekä muista nuorten maailmaa koskettavista asioista toisten nuorten kanssa. Skarppi –vertaisvalistusohjelmassa on kehitetty kaksi toimintamallia, malli kouluun ja malli vapaa-aikaan. Skarppi -koulutuksien ohella vertaisvalistusohjelman sisällä toimii koulutuksen käyneistä vapaaehtoisista muodostuva nuorten suunnitteluryhmä.

Tyttöjen tuettu asuminen

Tyttöjen tuetun asumisen hanke on suunnattu 16-21vuotiaille nuorille naisille. Tuetun asumisen malli on tarkoitettu tytöille, jotka sosiaalisista syistä tarvitsevat tukea itsenäistymiseen. Hanke on kumppanuustoiminto Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Asumismuotona on asumisyhteisö, joka sijaitsee vuokra-asunnossa. Yhteisössä on 5 paikkaa nuorille naisille, jokaisella on oma huone ja yhteinen keittiö, olo- ja kylpyhuone. Toimintaan on palkattu kaksi työntekijää, joiden työhuone sijaitsee asumisyhteisössä. Tuetun asumisen malli on tarkoitettu tytöille, jotka sosiaalisista syistä tarvitsevat tukea itsenäistymiseen. Toimintamallia ohjaa naistietoinen näkökulma ja setlementtiarvot. Tyttöjen Talon® kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä. Asumismuodon on tarkoitus antaa nuorille naisille mahdollisuus opetella vastuunottamista omasta elämästään ja itsenäistyä turvallisessa yhteisössä. Yhteisö toimii siltana itsenäistymisessä ja oman naisidentiteetin vahvistumisessa. Asumismuoto perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun sitoutua yhteisön sääntöihin. Tytöillä tulee olla valmiutta asua yhteisössä, jossa ei ole ympärivuorokautista tukea. Tytöillä tulee olla lastensuojelun asiakkuus. Yhteisön toiminta päättyi tammikuussa 2011. Mallinnusta tukiasuntoyhteisötoiminnaksi tehdään.

Teksti: Anne Siekkinen

Sosiaalinen tilinpito

Kaavio: Kalle Parkkonen

Tililuokka Tavoitteiden muodostama kokonaisuus

Esimerkiksi: 400 00 SETLEMENTTI ON OSAAVA JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI

Tavoite Organisaation sosiaalinen tavoite toimintavuodelle

401 00 Setlementti reagoi joustavasti alueellisiin tarpeisiin

Indikaattori Osoittaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista

401 01 Kysymykseen vastanneista yhteistyökumppaneista 70 % on samaa mieltä

Sosiaalinen tilinpito tarjoaa o rg a n i s a a t i o n toiminnasta kiinnostuneille mahdollisuuden t u t u s t u a kä yt ä n n ö n l ä h ei s es t i tehtyyn työhön j a s i l l ä a i ka a n saatuihin t u l o ks i i n .

Sosiaalisen tilinpäätöksen lukuohje Tililuokat muodostuvat tavoitekokonaisuuksista. Varsin yleistä on että esimerkiksi joillekin toimintamuodoille varataan omia tililuokkia. Lisäksi usein on mukana koko talolle yhteisiä tililuokkia, esimerkiksi yhteistyökumppanuutta, henkilöstöä tai arvoja koskevia.

Tavoitteet jokainen organisaatio asettaa itselleen toimintavuosittain. Työmuodot ja käynnissä olevat hankkeet vaikuttavat kauden tavoitteisiin. Selkeällä tavoitteiden asettelulla on myönteisiä vaikutuksia henkilöstölle ja koko työyhteisölle.

Indikaattoreille asetetaan etukäteen tulosodotus eli niille ilmaistaan selkeä tavoitetaso, johon toimintakauden aikana pyritään.

Lukijaa tililuokat voivat ohjata kattavan toimintakuvan saamisessa tai tiettyyn, itseä kiinnostavaan työmuotoon paneuduttaessa.

Lukija voi tavoitteiden kautta kurkistaa organisaation “sisään” ja nähdä mihin toiminnalla pyritään.

Sosiaalisessa tilinpäätöksessä lukija näkee myös yksittäisen indikaattorin tavoitetason saavuttamisen Tulos-osiossa.

Sosiaalinen tilinpito pähkinänkuoressa: 1. 2. 3. 4. 5. 10

Sosiaalisen budjetin laadinta Kirjanpitovaihe Sosiaalisen tilinpäätöksen kokoaminen Ulkopuolinen tilintarkastus Julkistaminen

Indikaattorit osoittavat yksittäisen tavoitteen saavuttamista. Yhtä tavoitetta todentamaan tarvitaan useampia indikaattoreita.

Kalliolan nuoret ry:n sosiaalinen tilinpito Aloittaessani työt Kalliolan Nuoret ry:ssä kehittämissuunnittelijana vuonna 2009, minulle esiteltiin melko pian sosiaalisen tilinpidon menetelmä keinona sosiaalisten tulosten esille tuomiseen. Innostuin itsekin menetelmän tuomista mahdollisuuksista ja haimmekin heti Jyvälän NÄKY-hankkeeseen mukaan. NÄKY-hanke eli sosiaalisen tilinpidon verkostohanke mahdollisti Kalliolan Nuoret ry:lle tarvittavan tuen ja konsultoinnin menetelmän haltuun ottamiseksi. Syksyllä 2009 osallistuimme myös uuden sosiaalisen tilinpidon tiimimme voimin sosiaalisen tilinpidon koulutukseen ja konsultointiprosessiin. Näin käynnistyi prosessimme ja pian huomasimmekin olevamme uuden edessä. Halusimme ottaa sosiaalisen tilinpidon vastaan positiivisena haasteena ja mahdollisuutena kehittää Kalliolan Nuoret ry:n toimintaa laajemmaltikin. Sosiaalisen tilinpidon prosessi käynnisti arvokasta keskustelua organisaatiomme perustehtävästä, arvoista sekä yhteisistä tavoitteista. Halusimme tuoda näkyviin organisaatiomme yhteiset tavoitteet ja saada arviointitietoa siitä, minkälaisia tuloksia tavoitteet tuottavat toimintokohtaisesti. Ensimmäisenä vuonna mukaan valittiin Kalliolan Nuorten toiminnoista Tyttöjen Talo, iltapäivätoiminta sekä Tyttöjen tuettu asuminen. Näin jälkikäteen ajateltuna mukana olisi voinut olla alusta saakka myös muut toiminnot, koska tililuokat muodostuivat kaikkia koskevista yhteisistä tavoitteista. Toisaalta rajaaminen oli ns. pehmeä lasku sosiaaliseen tilinpitoon ja toimi sellaisena oikein hyvin. Kalliolan Nuorten tavoitteet on koottu viiden tililuokan alle, joissa tarkastellaan yhdistyksen toimintaa kokonaisuudessaan. Ensimmäisessä tililuokassa tarkastellaan arvojen ja toimintaperiaatteiden toteutumista, toinen ja kolmas tililuokka liittyvät asiakastyöhön ja niissä arvioinnin kohteena on Kalliolan Nuorten kyky reagoida paikallisten lasten ja nuorten tarpeisiin sekä rooli lasten ja nuorten kasvua ja elämänhallintaa tukevana toimijana. Neljännessä tililuokassa tavoitteena oli arvioida Kalliolan Nuoria organisaationa ja työyhteisönä ja viidennessä tililuokassa haluttiin tuoda esille yhteistyökumppaneiden näkemys Kalliolan Nuoret ry:stä toimijana. Näiden tililuokkien alle on kerätty tietoa eri toimintamuodoista. Varsinaisessa toiminnan tulosten keräämisessä päästiin vauhtiin vasta syksyllä 2010. Sot-tiimi ko-

koontui säännöllisesti n. kahden viikon välein koko kevään ajan, jonka aikana käytiin polveilevia keskusteluja arvoihin ja toiminnan tavoitteisiin liittyen. Hyvässä yhteishengessä saimme lyötyä lukkoon tililuokat ja tavoitteet sekä sovittua aikatauluista ja tiedonkeruumenetelmistä. Koordinaattorina otin vastuun varsinaisesta tiedonkeruusta ja analysoinnista sekä aikataulutuksesta. Tietolähteinä käytettiin kyselyjä, haastatteluja, toiminnan kuvauksia (sekä asiakkailta että työntekijöiltä) sekä jo olemassa olevia dokumentteja, kuten pro gradu-tutkielmia ja radiohaastattelua. Palautetta kerättiin asiakkailta, työntekijöiltä sekä yhteistyökumppaneilta. Toteutimme myös Työterveyslaitoksen työyhteisöindeksin, jonka avulla selvitimme työyhteisön toimivuutta. Kovan työn tulos on nyt luettavissa näiden kansien välissä. Suurkiitos mahtavalle ja sitoutuneelle sot-tiimille sosiaalisen tilinpidon valmistumisesta ja monipuolisesta keskustelusta! Vaikka välillä väsymys meinasikin ottaa vallan, niin hienolla tsempillä ja toistemme tuella saimme tämän työn päätökseen. Mukana tiimissä olivat nuorisotyön johtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, iltapäivätoiminnan esimies Mari Karilahti, Tyttöjen Talon johtaja Mari Uusitalo-Herttua, Tyttöjen Talon monikulttuurisen työn vastaava ohjaaja Anne Väisänen sekä Tyttöjen Tuetun asumisen projektivastaava Leena VainikkaSzelag. Korvaamattoman työn tiedonkeräämisessä ja jäsentämisessä teki ihana yliopistoharjoittelijamme Liisa Ahonen. Erityiskiitos myös Develooppi Oy:n Tytti Siltaselle ohjauksesta, tuesta ja kuuntelevasta korvasta prosessin aikana. Milla Holmberg Kalliolan Nuoret ry:n kehittämissuunnittelija/sot-koordinaattori

Kalliolan Nuoret ry:n tililuokat ja tavoitteet

100 00 KALLIOLAN NUORET RY TOIMII OMIEN ARVOJENSA JA TOIMINTAPERIAATTEIDENSA MUKAISESTI 101 00 102 00 103 00 104 00 105 00 106 00 107 00 108 00

Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta.................................................................... 14 Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu sukupuolisensitiivisyys......................................................... 16 Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu kulttuurisensitiivisyys........................................................... 18 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu yhteisöllisyys...................................................... 22 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu tasa-arvoisuus.................................................... 26 Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan yksilön oikeuksia.......................................................... 27 Kalliolan Nuoret ry:ssä luotetaan yksilön voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä...... 28 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu ihmisen aito kohtaaminen............................... 32

200 00 KALLIOLAN NUORET RY ON PAIKALLISTEN LASTEN JA NUORTEN TARPEISIIN REAGOIVA 201 00 202 00 203 00 203 00

Tunnistamme toimintakenttämme lasten ja nuorten tarpeet.................................................. 34 Kalliolan Nuoret ry:n toiminta suunnitellaan lasten ja nuorten tarpeista lähtien............... 36 Lapset ja nuoret ovat osallisina Kalliolan Nuoret ry:n toiminnan suunnittelussa............... 37 Toimintaa on resursoitu riittävästi vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin........................ 38

300 00 KALLIOLAN NUORET RY ON LASTEN JA NUORTEN KASVUA SEKÄ ELÄMÄNHALLINTAA TUKEVA 301 00 Lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi ainutkertaisina........................................... 42 302 00 Lapset ja nuoret kokevat, että ympärillä on turvallisia aikuisia............................................... 43 303 00 Lapset ja nuoret saavat yksilöllistä ja tarpeenmukaista tukea................................................. 44

400 00 KALLIOLAN NUORET RY ON HYVÄ TYÖNANTAJA JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ 401 00 Kalliolan Nuoret ry:n työntekijät voivat työssään hyvin........................................................... 46 402 00 Kalliolan Nuoret ry:n työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä työssään............................... 47 402 00 Työntekijöillä on mahdollisuus kehittää työtään ja vaikuttaa omaan työhönsä................... 47

500 00 KALLIOLAN NUORET RY ON LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI 501 00 502 00 503 00 504 00

Kalliolan Nuoret ry:n toiminta on laadukasta ja ammatillista................................................. 48 Kalliolan Nuoret ry on arvostettu ja luotettava yhteistyökumppani..................................... 49 Kalliolan Nuoret ry:tä pidetään innovatiivisena yhteistyökumppanina................................. 50 Kalliolan Nuoret ry:tä pidetään innovatiivisena yhteistyö-kumppanina................................ 51

Tililuokka 100 00 Tililuokka muodostuu 8 tavoitteesta

KALLIOLAN NUORET RY TOIMII OMIEN ARVOJENSA JA TOIMINTAPERIAATTEIDENSA MUKAISESTI Tavoite � 101 00

Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 101 01

Tu l o s :

80 % Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta

100 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että Tyttöjen Talolla kunnioitetaan erilaisuutta.

Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 101 02 80 % iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen ”Saako kerhossa olla oma itsensä?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

(n=39)

Tu l o s :

95 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että kerhossa saa olla oma itsensä. (n=75)

90 80 70 50 30

100 %

90 80 70 50 30 10

95 %

Indikaattori � 101 03 80 % iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että erilaisuuden kunnioittaminen toteutuu iltapäiväkerhoissa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

71 % iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että erilaisuuden kunnioittaminen toteutuu iltapäiväkerhoissa. (n=44)

Indikaattori � 101 04 Tyttöjen tuetun asumisen asiakkaiden kuvaukset erilaisuuden kunnioittamisesta

”Mun ei tarvi esittää mitään muuta mitä mä oon ja mä saan olla täällä niinku, ihan minkäNÄKÖSENÄ* mä haluan.” ”Mua on ainaki hirveesti opettanu, et on oppinut, on… oppinu niinku, elää ihmisten kaa, vaikka, vaikka, vaikka et tykkää niistä ja vaikka ne, niinku, vaikket olisi parhaimpii ystävii niitten kaa.” (Tyttöjen Tuetun asumisen asukkaat erilaisuuden kunnioittamisesta)

90 80 70 50 30

71 %

Indikaattori � 101 05 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä että Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

92 % henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä että Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta

90 80 70 50 30

92 %

(N=27/36)

Indikaattori � 101 06 Kaksi kuvausta siitä, miten erilaisuuden kunnioittaminen toteutuu Kalliolan Nuorissa (Tyttöjen Talo, Tyttöjen tuettu asuminen)

”…Ihmiset täällä ovat ihan mahtavia. Kaikkein hienointa on se, että täällä voi olla ihan oma itsensä ja sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Tyttöjen Talo on pelastanut minut ja olen sen avulla löytänyt uutta iloa elämään.” (Tyttöjen Talon asiakas)

Tyttöjen tuetussa asumisyhteisössä yksilöllisyyttä ja erilaisuutta pyritään kunnioittamaan huomioimalla kunkin tytön henkilökohtaiset toiveet, tarpeet, arvot ja kiinnostuksenkohteet. Tytöt esimerkiksi suhtautuvat toisiinsa kunnioittaen tilanteessa, jossa joku tytöistä ei halua syntymäpäiviään juhlittavan uskonnollisista syistä. Tällöin saatetaan tytön suostumuksella kuitenkin järjestää jokin muu juhla, esimerkiksi juhlistaa tytön 1-vuotispäivää yhteisössä. Tytöt huomioivat toistensa erilaisuutta myös esimerkiksi ruokailutottumusten suhteen. He ovat laatineet listan ruoka-aineista, joita ei yhteisellä sopimuksella ruoanvalmistuksessa käytetä, olivatpa syyt sitten mieltymyksissä, uskonnollisessa vakaumuksessa tai eettisissä arvoissa. (Tyttöjen tuetun asumisen ohjaaja) 15

Tavoite � 102 00

Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu sukupuolisensitiivisyys Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 102 01

Indikaattori � 102 03

90% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että heitä tuetaan talon toiminnassa oman näköiseen tyttöyteen/naiseuteen

50% iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen ”Koetko, että saat olla ryhmässä sellainen tyttö tai poika kun haluat? ”

Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

70 81 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista 50 81 % on täysin samaa tai 30 samaa mieltä siitä, että 10 heitä tuetaan talon toiminnassa oman näköiseen tyttöyteen/naiseuteen.

Indikaattori � 102 02 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, miten sukupuolisensitiivisyys toteutuu asumisyhteisössä

”Emmä oikeen tiiä…. No, sillon se (jos asumisyhteisössä olisi poikia) varmaan muuttuis niin et, et me tytöt oltais vähemmän äänekkäitä.. Niinku et me, oltais enemmän meijän huoneissamme eikä tultais kauheesti*, varsinkin jos ne hengais koko aika siel ympärillä, emmä tiiä me oltais enemmän sellasii, ehkä ei pystyis olla KUNNOLLA niin hyvin oma ittensä kun nyt on tääl pystyny olee, jos on miespuolisii ihmisii ni on aina vähän sellanen, tunne et, oonkohan mä nyt ihan hölmö* ku mä nauran noit omia* ”. (Tyttöjen tuetun asumisen hankkeen asukas)

Hymynaamakysely. Asteikolla : 1= Kyllä 2= Ei

Tu l o s :

84 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että he saavat olla sellaisia tyttöjä tai poikia kuin haluavat.

70 50

84 %

30 10

(n=77)

Indikaattori � 102 04 50% Iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että iltapäiväkerhotoiminnassa otetaan hyvin huomioon tyttöjen ja poikien sukupuolten erityispiirteet Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

46 % iltapäiväkerho- 70 laisten vanhemmista 50 on vahvasti tai osittain 30 46 samaa mieltä siitä, että 10 % iltapäiväkerhotoiminnassa otetaan hyvin huomioon tyttöjen ja poikien sukupuolten erityispiirteet. (n=44)

Indikaattori � 102 05 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että sukupuolisensitiivisyys toteutuu hyvin oman yksikön toiminnassa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

89 % henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että sukupuolisensitiivisyys toteutuu hyvin oman yksikön toiminnassa. (N=27/36)

90 80 70 50 30

89 %

Indikaattori � 102 06 Kaksi kuvausta toiminnoista, jotka toteuttavat sukupuolisensitiivisyyden periaatteita (Tyttöjen Talo, Tyttöjen Tuettu asuminen)

Tyttöjen tuetun asumisyhteisön koko toiminta perustuu sukupuolisensitiiviseen työotteeseen. Yhteisö on tarkoitettu vain tytöille, ja sen kaksi työntekijää ovat naispuolisia. Tyttöjen kertoman mukaan yhteisössä voi olla rauhassa oma itsensä, koska siellä asuu vain tyttöjä. Naiseus ja tyttömäisyys elävätkin näkyvästi yhteisön arjessa, spontaaneissa arkielämän tilanteissa, esimerkiksi tyttöjen laittautuessa yhdessä ulos lähtöä varten, tai jakaessa tavallisia nuoren naisen elämään liittyviä kokemuksia keskusteluissaan. (Tyttöjen tuetun asumisen ohjaaja)

Tyttöjen Talo on kehittänyt sukupuolisensitiivistä ja naistietoista tyttötyötä kymmenen vuoden ajan. Sen ytimessä on aito kohtaaminen, jossa työntekijä tiedostaa naiseksi kasvuun liittyviä kipukohtia ja on myös tietoinen omasta naiseudestaan. Työntekijät tiedostavat merkityksensä aikuisen naisen malleina ja peileinä tytöille pohtia oman itsensä näköistä naiseutta. Tyttölähtöisyys tarkoittaa, että työmuodot ovat nousseet tyttöjen tarpeista ja jokainen tyttö kohdataan ainutkertaisena ja kokonaisvaltaisesti. Tyttöjen Talolla toteutui vuonna 2010 yhteensä 45 ryhmää, joissa tyttöerityisyys on keskeinen toimintaperiaate. (Tyttöjen Talon työntekijä) ”Niinku joskus on kiva olla ihan vaan tyttöjen kans eikä poikien kans. Ku nois nuorisotalois on aina niit poikii ja jos ne riehuu ja sit siel on näit poikien juttuja, sit ei voi olla ihan oma ittensä et pystyy olee tääl niinku oma ittensä ja tekee sellasii tyttöjen juttui mitä nyt ei ehkä sit pysty toisel nuorisotalol tekee kauheesti.” (Tyttöjen Talon asiakkaan kommentti)

Tavoite � 103 00

Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu kulttuurisensitiivisyys Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 103 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Saan arvostusta ja hyväksyntää talon toiminnassa omia arvojani ja kulttuuriani kohtaan” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 103 02 80% iltapäiväkerholaisista vastaa kieltävästi kysymykseen ”Onko sinua kiusattu uskontosi tai ihonvärisi takia kerhossa?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Tu l o s :

88 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Saan arvostusta ja hyväksyntää talon toiminnassa omia arvojani ja kulttuuriani kohtaan” kanssa. Tu l o s :

92 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että heitä ei ole kiusattu uskontonsa tai ihonvärinsä takia.

90 80 70 50 30

88 %

90 80 70 50 30

92 %

Indikaattori � 103 03 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, miten he saavat arvostusta ja hyväksyntää kulttuuriaan kohtaan asumisyhteisössään

Tähän kohtaan ei ole kerätty vastauksia tänä vuonna

Indikaattori � 103 04 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Mielestäni talon toiminnossa otetaan hyvin huomioon eri kulttuureista tulevat nuoret” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 103 05 80% Tyttöjen Talon ja iltapäivätoiminnan asiakkaista, jotka ovat kokeneet toiminnassa kiusaamista oman uskontonsa tai ihonvärinsä takia, ovat sitä mieltä, että asiaan on puututtu ohjaajien toimesta Kysely. Asteikolla 1=kyllä 2=ei

Tu l o s :

88 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Mielestäni talon toiminnossa otetaan hyvin huomioon eri kulttuureista tulevat nuoret” kanssa.

Tu l o s :

91% iltapäiväkerholaisista on sitä mieltä, että mahdolliseen kiusaamiseen on puututtu ohjaajien toimesta. Tyttöjen Talolta ei ole tästä tuloksia tänä vuonna.

90 80 70 50 30

88 %

90 80 70 50 30

91 %

Indikaattori � 103 06 Iltapäivätoiminnan ohjaajan kuvaus siitä, miten kiusaamiseen on puututtu iltapäiväkerhossa.

Ryhmässämme on yksi poika, jonka isä on ulkomaalainen, äiti on suomalainen. Kyseinen poika on toista vuotta ryhmässämme ja häntä on kiusattu kulttuurinsa vuosi edellisenä lukuvuonna sekä koulussa että iltapäiväkerhossa. Silloin ryhmässämme oli eri ohjaajat. Elo-syyskuu 2010 jatkui myös samoissa merkeissä sekä koulussa että kerhossa. Häntä syrjittiin, haukuttiin ja kiusattiin mm. kulttuurinsa vuoksi. Aloitettuaan syksyllä ryhmässämme tartuimme kovalla kädellä kiusaamisen kerhossa. Kiusaajat olivat kaikki lähinnä omia luokkakavereita, jotka olivat myös samassa iltapäiväkerhossa. Puuttuminen oli aina lähinnä sitä, että kerroimme lapsille, ettei kukaan toinen ole huonompi tai pahempi eri kulttuurin, ulkonäön, puhetyylin tai vaatteidensa

vuoksi. Kysyimme myös olisiko mukavaa jos itselle kävisi niin. Kukaan ryhmäläinen ei leikkinyt hänen kanssaan vaan päivät menivät haukkuen ja tapellen. Reilun kahden kuukauden päivittäisen kiusaamiseen puuttumisen ansioista muut pojat alkoivat pikku hiljaa puolustamaan kiusattua niissä tilanteissa, joissa häntä oli ennen haukuttu. ”Pahin” kiusaaja otti hänet suojaansa ja lopulta muutkin hyväksyivät hänet pikku hiljaa. Syyskuusta asti kerhossamme on ollut nolla-toleranssi kiusaamisen suhteen. Poika on tällä hetkellä sekä koulussa että kerhossa kavereiden ympäröimä sekä haluttu leikkikaveri. (Iltapäiväkerhon ohjaaja)

Indikaattori � 103 07 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, miten mahdolliseen kiusaamiseen uskonnon tai ihonvärin takia on puututtu

Tyttöjen tuetusta asumisesta ei ole kerätty vastauksia tästä aihealueesta tänä vuonna.

Indikaattori � 103 08 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”oman yksikön toiminnassa toteutuu kulttuurisensitiivisyys” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 103 09 70% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Olen huomannut työssäni positiivisia kohtaamistilanteita eri kulttuureita edustavien henkilöiden välillä” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

85 % henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”oman yksikön toiminnassa toteutuu kulttuurisensitiivisyys” kanssa. (N=27/36)

Tu l o s :

85 % henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Olen huomannut työssäni positiivisia kohtaamistilanteita eri kulttuureita edustavien henkilöiden välillä” kanssa. (N=27/36)

90 80 70 50 30

85 %

90 70 50 30 10

85 %

Indikaattori � 103 10 Kaksi kuvausta toiminnoista, joissa toteutuu kulttuurisensitiivisyys

Työskentelen viidettä vuotta erityistä tukea tarvitsevien koululaisten iltapäivätoiminnassa. Tänä aikana kerhossamme on ollut lapsia eri kulttuureista ja uskonnoista, esim. venäläistaustaiset pojat ja intialaistaustaustaiset tytöt. Tänä vuonna kerhossamme on thaimaalaisen perheen poika (muslimi) ja ulkomailta adoptoitu poika. Kun lapsille teetettiin Kalliolan Nuoret ry:n kysely, jossa yhtenä kysymyksenä oli, että kiusataanko sinua uskontosi tai ihonvärisi takia, jokainen lapsistamme vastasi tähän kohtaan EI. Näiden vuosien aikana en ole huomannut, että kerhoni lapset kiusaisivat toisiaan uskonnon tai ihonvärin takia. Enemmänkin lapset ovat olleet kiinnostuneita esim. siitä, miksi toinen ei syö porsasta. Tällaisissa tilanteissa olemme keskustelleet erilaisista uskonnoista ja niihin liittyvistä ruokavalioista. Lasten puheista voi välittyä perheessä olevat arvot ja asenteet, mutta lapset ovat yleisesti ottaen toisiaan kohtaan ”värisokeita”. (Iltapäiväkerho-ohjaajan kuvaus)

Kulttuurisensitiivisyys on yksi Tyttöjen Talon keskeisistä toimintaperiaatteista sekä ideologisesti että käytännön tasolla. Se on punainen lanka, joka ulottuu läpi työyhteisön kaikkiin talolla käyviin asiakkaisiin. Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa oman ja toisten kulttuuristen näkökulmien tunnistamista, näkyväksi tekemistä ja voimavarojen etsimistä. Avoin keskustelu, omien ennakkoluulojen ja asenteiden arviointi ovat keskeisessä roolissa kulttuurisensitiivisessä työskentelyssä. Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö koostuu samoista osa-alueista kuin talon perustoimintakin ja siitä vastaamaan on palkattu yksi työntekijä. Monikulttuurisuus huomioidaan Tyttöjen Talon avoimessa toiminnassa, harrastusryhmissä sekä tapahtumissa. Tämän lisäksi järjestetään suljettuja vuorovaikutteisia tyttöryhmiä erityisesti maahanmuuttajataustaisille tytöille sekä tarjotaan yksilötukea tarpeen mukaan. Erilaiset tapahtumat, työpajat ja näyttelyt pitävät yllä monikulttuurista näkökulmaa painottuen monikulttuuristen tyttöjen kulttuuri-identiteetin ja kompetenssin vahvistamiseen, moninaisuuden arvostamiseen sekä ennakkoluulojen vähenemiseen. (Tyttöjen Talon työntekijä)

Tavoite � 104 00

Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu yhteisöllisyys Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 104 02

Indikaattori � 104 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Koen yhteisöllisyyden tärkeäksi osaksi Tyttöjen Talon toimintaa” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

90 80 70

89 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista 50 89 on täysin samaa tai sa- 30 % maa mieltä väittämän 10 ”Koen yhteisöllisyyden tärkeäksi osaksi Tyttöjen Talon toimintaa” kanssa. (n=39)

Tyttöjen Tuetun asumisen asukkaiden kuvaukset asumisyhteisönsä yhteisöllisyydestä

”Se [yhteisöllisyys] on mun mielestä, ihan semmonen, emmä periaattees niinku ehkä, haluiskaan et ois yhtään tän enempää tai vähempää, niinku semmonen henkinen juttu siellä on että, että se on, se on mun mielestä aika lailla hyvä. ” (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaan kuvaus yhteisöllisyydestä)

Indikaattori � 104 03 80% iltapäiväkerholaisista vastaa myöntävästi kysymykseen ”Koetko, että tämä on meidän ilttis?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Indikaattori � 104 04 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Koen yhteisöllisyyttä omassa työyksikössäni” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 104 05 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Mielestäni Kalliolan Nuoret ry:ssä on hyvä yhteishenki/me-henki” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 104 06 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa ”Pyrin edistämään yhteisöllisyyttä työssäni lasten ja nuorten kanssa” Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

96 % iltapäiväkerholaisista vastasi myöntävästi kysymykseen ”Koetko että tämä on meidän ilttis”

90 80 70 50 30

96 %

Tu l o s :

93 % vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Koen yhteisöllisyyttä omassa työyksikössäni” kanssa. (N=27/35)

Tu l o s :

81 % vastanneista vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Mielestäni Kalliolan Nuoret ry:ssä on hyvä yhteishenki/me-henki” kanssa. (N= 27/36)

Tu l o s :

93 % vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa ”Pyrin edistämään yhteisöllisyyttä työssäni lasten ja nuorten kanssa” (N=27/36)

90 80 70 50 30

93 %

90 80 70 50 30

81 %

90 80 70 50 30

93 %

Indikaattori � 104 07 Kalliolan Nuoret ry:n eri toiminnoissa edistetään yhteisöllistä toimintaa. Esimerkkikuvaukset Tyttöjen Talon ja Tyttöjen tuetun asumisen yhteisöllisistä menetelmistä.

Yksi Tyttöjen tuetun asumisen kulmakivistä on yhteisöllisyys. Tyttöjen asunnossa kullakin tytöllä on oma huoneensa, mutta keittiö ja olohuone ovat yhteisessä käytössä. Tytöt yhdessä luovat arjen toimivuuteen liittyvät säännöt, kuten viikoittaiset siivous- ja ruoanvalmistusvuoronsa. Tytöt viettävät aikaa yhdessä päivittäin esimerkiksi seurustellen, kokkaillen ja TV:tä katsellen. Arjen askareiden lisäksi yhteisöllisyyttä tuetaan kaksi kertaa viikossa toteutuvilla ryhmäilloilla. Ryhmissä käydään läpi ajankohtaisia asioita, retkeillään ja suunnitellaan tulevaa yhteistoimintaa. Retket voivat suuntautua tyttöjen toiveiden mukaan esimerkiksi elokuviin, ulkoilmaretkelle tai teatteriin. Kesällä 2010 asumisyhteisön tytöt ja työntekijät kävivät yhdessä Berliinissä tutustumassa paikallisen tyttöjen asumisyhteisön toimintaan.

Astuessani ensimmäistä kertaa sisään Tyttöjen Talon ovaesta, tunsin sen erityisen tunnelman saman tien. Ihmiset olivat iloisia, pirteitä, mukavia ja avoimia. Itse olin jännittynyt ja ujo. En tainnut puhua kuin muutaman sanan, vaikka yleensä olen eritäin puhelias. Jokin tunnelmassa kuitenkin vetosi minuun ja seuraavalla viikolla astuin uudestaan ovesta. Silloin tajusin, että Tyttöjen Talo on mahtava paikka. Vaikka olen käynyt täällä vain vähän aikaa, en tiedä mitä tekisin ilman taloa. Tänne voi tulla aina kun siltä tuntuu ja olla niin pitkään kuin haluaa. Ihmiset täällä ovat ihan mahtavia. Kaikkein hienointa on se, etät täällä voi olla ihan oma itsensä ja sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Tyttöjen Talo on pelastanut minut ja olen sen avulla löytänyt uutta iloa elämään.” (Tyttöjen Talon asiakas)

(Tyttöjen tuetun asumisen ohjaajan kuvaus yhteisöllisyydestä)

Indikaattori � 104 08 Perinteet ja juhlat luovat yhteisöllisyyden kokemuksia Kalliolan Nuoret ry:n toiminnan piirissä oleville lapsille ja nuorille.Yksi esimerkkikuvaus jokaisesta yksiköstä (Tyttöjen Talo, Tyttöjen tuettu asuminen, iltapäivätoiminta)

Puistolan peruskoulun IP-kerhossa on jo 8 kertaa toteutettu lasten ja vanhempien yöretki Kanniston kotieläintilalle Alastaroon toukokuussa. Motiivina on ollut tehdä jotain yhteistä mukavaa lukuvuoden päätteeksi ja ikään kuin palkinnoksi lapsille hyvin sujuneesta kerhovuodesta. Retkeä ei olisi voinut toteuttaa ilman yhteistyötä vanhempien kanssa, mikä on jo kevään mittaan huomattavasti lisännyt päivittäistä kanssakäymistä. Saadaksemme varat retkeen olemme järjestäneet koululla huhtikuussa Suuren Kevät-tapahtuman, jossa on ollut arpajaiset, puffetti, ongintaa, kirpputori ym. Tapahtuman suunnittelu on yhdistänyt vanhempia, kerhoa ja lapsia. Vanhemmat ovat innolla olleet mukana tapahtuman talkoissa ja hoitaneet leivonnaiset puffettiin. Kaiken on kruunannut yhteinen viikonloppu Kanniston kotieläintilalla. Tutustumista eri ko-

tieläimiin, hyvää ruokaa, mukava majoitus perheille mökeissä tai huoneissa, saunominen, grillaaminen yhdessä lauantai-iltana, kerhovuoden muisteleminen ja mukava yhdessäolo. Kaikki vanhemmat ovat olleet todella tyytyväisiä saadessaan kerrankin viettää kiireetöntä aikaa yhdessä (yksi opetusvirastossa työskentelevä isä sanoi ehdottavansa sitä pakolliseksi ohjelmaksi joka koululle). Retken mieleenpainuvuudesta kertonee sekin, että vielä neljäs-viidesluokkalaisetkin keväisin kyselevät: voisko vielä päästä mukaan. Yhteisöllisyys on mielestäni toteutunut mukavimmalla mahdollisella tavalla kun lapset, vanhemmat, sisarukset ja perheen koirat kokoontuvat keväällä viettämään mukavaa aikaa yhdessä! Iltapäivätoiminnan työntekijä

Tyttöjen asumisyhteisössä juhlitaan yhdessä niin yleisiä juhlapyhiä kuin yksittäisiä merkkipäiviäkin. Esimerkiksi tyttöjen syntymäpäiviä, valmistujaisia ja läksiäisiä juhlitaan heidän toivomallaan tavalla. Joulua ja pääsiäistä juhlistetaan yhteisillä juhla-aterioilla. Yhteisön kesäperinteiksi ovat muodostuneet grilliretki Pihlajasaareen, käynti Linnanmäellä sekä retki kesäteatteriin. Lisäksi uusi tyttö toivotetaan tervetulleeksi yhteisöön antamalla tälle lahjaksi pieni onnenkivi tuomaan onnea matkan varrelle. Yhteisöstä pois muuttavalle tytölle annetaan läksiäislahjaksi valokuvaalbumi, johon on koottu muistoksi valokuvia yhteiseltä ajalta. (Tyttöjen tuetun asumisen ohjaaja)

Viime joulu oli eka joulu poissa kotoa, tai ihan kokonaan poissa uudessa paikassa, niin musta oli jännä kun täällä oli sellainen ihan oma juttu. Siitä tuli sellainen erilainen jouluﬁilis. Sit kun meni jouluaattona kotiin, niin sitten se oli tosi jännää. Siis täällä koitetaan aina keksiä, niin kuin ohjaajakin on tosi hyvä keksimään kaikkea. Se on tosi kivaa. Kaikki on saman pöydän ääressä ja sitten vaan syödään ja avataan lahjoja niin onhan se ihan oma juttu. Se on jäänyt mun mieleen ekaksi jouluksi poissa kotoa. (Tyttöjen Tuetun asumisen asukas) Tyttöjen Talolla vietetään jo perinteiksi muodostuneita elämyskokemuksellisia tapahtumia, kuten Tunnepolku ja Kulttuuripolku, keväällä ja syksyllä. Polku-tapahtumia on järjestetty jo vuosia ja tapahtumat tulevat täyteen osallistujia ilman mittavaa markkinointia. Ne ovat tärkeitä yhteisöllisiä tapahtumia niin talon vakinaisille kävijöille kuin myös uusille tutustujille, joille ilta tarjoaa yleensä hyvin kiitellyn yhteisöllisen kokemuksen ja mahdollisuuden liittyä sitä kautta talon toimintaan. Näihin tapahtumiin tullaan kaukaakin ja kiitosta ne saavat ihanasta, välittävästä tunnelmastaan ja taianomaisuudestaan. Naistenpäivää juhlitaan perinteisesti 8.3. Juhla kerää yleensä vähintään 200 hyvin eri taustaista osallistujaa. Myös äitejä ja muita tärkeitä naisia tuodaan usein mukana juhlaan. Juhlassa on perinteisesti tarjolla vaaleanpunaista täytekakkua ja kaikki kävijät saavat mukaansa ruusun kotimatkalle merkiksi siitä, että on tyttönä arvokas. Juhlan aikana toteutetaan yleensä yhteisöllisiä työpajoja kädentaidoista hoivaan. Monet yhteisölliset työt koristavat Tyttöjen Talon seiniä. Myös muita eri vuodenaikoihin liittyviä juhlia, kuten syysstarttia, joulua ja kevätjuhlia vietetään joka vuosi. Tytöt osaavat odottaa näitä juhlia ja niiden merkitys on suuri monille. Kauden päätökseen liittyvät jouluja kevätjuhlat ovat täynnä tunnelatausta ja luopumisen vaikeutta, kun lomaviikot lähestyvät. (Tyttöjen Talon työntekijä) ”Onneksi on tämä naistenpäivä, jolloin voi hakea ruusun, ahtaa lärviin kakkua ja turista muiden kanssa. Ensi vuonna nähdään taas, minun Tyttöjen Talo!” (Tyttöjen Talon asiakas)

Tavoite � 105 00

Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu tasaarvoisuus Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 105 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Koen olevani tasa-arvoinen Tyttöjen Talon toiminnassa” kanssa

Tu l o s :

Tähän ei ole kerätty vastauksia tällä tilikaudella

Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 105 02 Tyttöjen tuetun asumisen asiakkaista kokee, että he ovat asumisyhteisössään tasa-arvoisia

Tähän ei ole kerätty vastauksia tällä tilikaudella

Indikaattori � 105 03 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Koen tasa-arvoisuutta omassa toimintayksikössäni” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 105 04 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Mielestäni tasa-arvoisuus toteutuu Kalliolan Nuoret ry:ssä” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

93 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Koen tasa-arvoisuutta omassa toimintayksikössäni” kanssa. (N=27/36)

Tu l o s :

78 % vastaajista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Mielestäni tasa-arvoisuus toteutuu Kalliolan Nuoret ry:ssä” kanssa. (N=27/36)

90 80 70 50 30

93 %

90 80 70 50 30 10

78 %

Tavoite � 106 00

Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan yksilön oikeuksia Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 106 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Mielestäni oikeuksiani kunnioitetaan Tyttöjen Talon toiminnassa?” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

89 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Mielestäni oikeuksiani kunnioitetaan Tyttöjen Talon toiminnassa?” kanssa

90 80 70 50 30

89 %

Indikaattori � 106 02 Tyttöjen tuetun asukkaiden kuvaus siitä, miten oikeuksien kunnioittaminen toteutuu asumisyhteisössä

”Kaikki asukkaat ovat keskenään samanarvoisia, kotona vanhemmat voi rikkoa sopimuksia ihan miten huvittaa, mutta täällä pitäisi ainakin olla kaikille samat (säännöt)” (Tyttöjen tuetun asumisen asukas)

Indikaattori � 106 03 80% iltapäiväkerholaisista vastaa myöntävästi kysymykseen ”Kuunnellaanko ajatuksiasi, toiveitasi ja ehdotuksiasi kerhossa” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Tu l o s :

86 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä että heidän ajatuksiaan, toiveitaan ja ehdotuksiaan kuunnellaan

90 80 70 50 30

86 %

Indikaattori � 106 04 80% iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että, yksilön oikeuksia kunnioitetaan iltapäiväkerhoissa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 106 05 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Yksilön oikeuksien kunnioittaminen suhteessa asiakkaisiin toteutuu työyksikköni toiminnassa” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 106 06 80% henkilöstöstä kokee, että omassa toimintayksikössä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

73 % iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että, yksilön oikeuksia kunnioitetaan iltapäiväkerhoissa.

Tu l o s :

93 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän ”Yksilön oikeuksien kunnioittaminen suhteessa asiakkaisiin toteutuu työyksikköni toiminnassa” kanssa.

90 80 70 50 30

73 %

90 80 70 50 30

93 %

(N=27/36)

Tu l o s :

93 % henkilöstökyselyyn vastanneista kokee, että omassa toimintayksikössä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. (N=27/36)

90 80 70 50 30

93 %

Tavoite � 107 00

Kalliolan Nuoret ry:ssä luotetaan yksilön voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 107 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Koen, että Tyttöjen Talon toiminnassa luotetaan minun omiin voimavaroihini ja kykyyn kasvaa ja kehittyä” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

83 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Koen, että Tyttöjen Talon toiminnassa luotetaan minun omiin voimavaroihini ja kykyyn kasvaa ja kehittyä” kanssa.

90 80 70 50 30 10

83 %

Indikaattori � 107 02 Tyttöjen tuetun asumisen asiakkaiden kuvaus siitä, miten asumisyhteisössä luotetaan omiin voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä

”Mulle annetaan VASTUUTA.. Se on hyvä juttu, koska mä pidän siitä, että mä saan itse tehä eikä kukaan oo siinä että ’ Nyt sä teet tämän ja tämän’, vaan että mä teen sen sitten ite. – – MÄ en koe että ne [työntekijät] kyttäis sitä [velvollisuuksien hoitamista] millään tavalla.” (Tyttöjen tuetun asumisen asukas)

Indikaattori � 107 03 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain sitä mieltä, että luottamus yksilön voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä suhteessa asiakkaisiin toteutuu oman toimintayksikön toiminnassa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

96 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain sitä mieltä, että luottamus yksilön voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä suhteessa asiakkaisiin toteutuu oman toimintayksikön toiminnassa.

90 80 70 50 30

96 %

(N=27/36)

Indikaattori � 107 04 Henkilökunnan kuvaus siitä, miten luottamus yksilön voimavaroihin suhteessa asiakkaisiin toteutuu toiminnassa

”Tyttöjen tuetun asumisyhteisön toiminta toteuttaa hienosti tätä arvoa (luottamus yksilön voimavaroihin)! Luotetaan yhteisön voimaan kantaa asioita ja pitää huolta toisistaan” (työntekijän kommentti)

”Olen ollut jonkin yksittäisen haasteellisessa elämäntilanteessa olevan tytön rinnalla ja tukenut häntä hänen omista lähtökohdistaan käsin. Tyttöä on tuettu moniammatillisesti, mutta niin, että hän on itse aktiivisessa roolissa, eikä vain tukitoimien kohteena tms.” (Tyttöjen Talon työntekijän kuvaus)

Indikaattori � 107 05 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että omassa toimintayksikössä luotetaan työntekijöiden voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

100 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että omassa toimintayksikössä luotetaan työntekijöiden voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä.

90 80 70 50 30

100 %

(N=27/36)

Indikaattori � 107 06 Esimerkkikuvaus Tyttöjen Talon voimauttavista ryhmistä, jotka tukevat yksilön voimavaroja ja kasvua

”Tyttöjen Talo ja äitiryhmä ovat olleet minulle todella tärkeitä. Tunnen saavani sieltä voimaa ja henkistä tukea. Minulle on myös tärkeää tavata muita nuoria äitejä, kun muissa paikoissa on ulkopuolinen olo. Tyttöjen Talo on tukenut äidiksi kasvamista antamalla tietoa ja varmuutta. Olen saanut Tyttöjen Talolta ainutlaatuisia muistoja ja kokemuksia, jotka muistoissani tulen aina säilyttämään arvokkaina.” ”(…) Yksilötapaamiset muuttuivat ryhmäksi ja avoimessa kahvilassa käymisestä tuli paikka rauhoittua. Aika itselle ja minut tajuamaan mitä haluan juuri nyt. Se motivoi ja sain siitä voimaa. Aloin arvostamaan ja näkemään itsessäsi hyviä puolia. sain eväät tulevaisuuteen ja nyt onkin helpompi hengittää. Pahat sanat eivät tee enää niin syviä haavoja, sillä arvostan itseäni. (Kaksi Tyttöjen Talon asiakasta)

”Olen kiintynyt tähän ryhmään niin paljon että en halua sen loppuvan. Elämän on muuten niin sekavaa, että haluan edes jonkun olevan pysyvää. Ryhmä on vähän niin kuin toinen koti, mutta ei sittenkään ole. Vaikea selittää. Ryhmään on mukava tulla ja ei tarvitse esittää mitään. Ryhmän jälkeen aina tuntuu kuin iso lastaus harteilta olisi pudonnut.” ”Ryhmä on merkinnyt mulle luottamuksen kasvattamista melkein ventovieraisiin ihmisiin. Luottamuksen ansiosta olen saanut kokea tosi hienoja asioita ja tutustunut niihin ventovieraisiin ihmisiin, jotka eivät nyt sitten olekaan enää mulle vieraita vaan ihan tuttuja ja läheisiä. Olen iloinen siitä, että ryhmän kautta olen saanut oikeita ystäviä. Tärkeintä ryhmässä on ollut se, että on tullut ajateltua asioita ja puhuttua niistä. Ehkä tärkein asia oli kuitenkin puhumisen seurauksena itsensä ymmärtäminen.” (Tyttöjen Talon asiakkaiden palautetta)

Indikaattori � 107 07 Esimerkkikuvaukset yksilötuesta, jonka avulla tuetaan yksilöiden voimavaroja ja kasvua (Tyttöjen Talo, Tyttöjen tuettu asuminen)

”Mä oon pyytäny monesti apuu, varsinkin niissä raha-asioissa ja, paperiasioissa kaikkee, kaikessa tollasessa mitä mä en vielä ite ymmärrä enkä osaa. – – Ne [työntekijät] on vähän niinku sitten tukena ja silleen, enemmänkin sellasii AUTTAJII ettei tarvii yksin lähtee mitään paperisotkuja selvittelemään.” (Tyttöjen tuetun asumisen asukas)

”No ainaki täält on saanu tosi paljo tukee siihen omaan henkiseen kasvuun ja kasvuun aikuisuuteen ja muutenki tukee niinku eri elämäntilanteisiin ja ongelmiin mitä on matkan varrella sattunu ja tosiaan se, et ryhmän vetäjät on kokeneita aikuisia et heidän kanssa on hyvä puhua asioista ja joskus hiljentyy kuuntelemaan niitten neuvoja ja silleen et tulee semmonen olo ettei tarvi yksin tapella omien nuoruusiän ongelmien ja muiden vastoinkäymisten kanssa et on joku aikuinen kenen kanssa voi puhua niitä asioita.” (Tyttöjen Talon asiakas)

Indikaattori � 107 08 Esimerkkikuvaus yksilöllisestä tuesta iltapäiväkerhotoiminnassa (”tavis”kerho + erityiskerho)

Kerhossamme oli kolme vuotta nivelluokkalainen (=hoidollis-pedagoginen luokka) poika, joka oli älykäs, herkkä, lahjakas sekä myös suuttuessaan aggressiivinen ja vaarana muille lapsille tai itselleen. Hänen suuttumuksensa olivat sen verran pahoja ensimmäisenä vuonna, että häntä rauhoitettiin pitämällä hänestä kiinni. Tällaisten konﬂiktitilanteiden jälkeen tilanteet käytiin hänen kanssaan läpi ja autettiin lasta miettimään, miten olisi voinut tilanteessa toimia toisin. Myös me ohjaajat mietimme vaihtoehtoisia ratkaisuja tavaroiden paiskomisen ja toisten lasten lyömisen sijaan, esim. ostimme kerhoon nyrkkeilyhanskat ja -säkin, joita sai suutuspäissään mennä muksimaan. Tämän lapsen kanssa tehtiin paljon töitä kolmen vuoden aikana.

Viimeisenä vuonna oli ihanaa huomata pojassa tapahtunut kehitys, esim. kun hän sai raivokohtauksen, lapsi poistui saliin huutamaan ja raivoamaan tuhoamatta yhtään tavaraa tai lyömättä ketään lasta. Silloin annoin lapsen vähän aikaa olla salissa, menin hänen peräänsä ja kerroin pojalle, kuinka ylpeä olen hänestä. Sillä hetkellä poika oli hieman ihmeissään sanoistani, koska oli kuitenkin suutuspäissään sinne sännännyt, mutta kun juttelin hänen kanssaan ja pyysin häntä miettimään, että mitä aikaisemmin olisi käynyt, niin silloin lapsikin ymmärsi ylpeyteni aiheen. (Iltapäiväkerhon ohjaajan kuvaus yksilöllisestä tuesta)

Tavoite � 108 00

Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu ihmisen aito kohtaaminen Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 108 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että he tulevat kohdatuiksi heidän tullessaan Tyttöjen Talolle Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

89 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että he tulevat kohdatuiksi heidän tullessaan Tyttöjen Talolle.

90 80 70 50 30

89 %

Indikaattori � 108 02 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, miten he tulevat kohdatuiksi yksilöllisesti asumisyhteisössään

”Se on, kiva jutella jonkun kaa ku, yleensä ihmiset jos niille alkaa avautuu, ni ei niitä, niitä oikeen KIINNOSTA ja sitte ku, täällä KIINNOSTAA, niinku ne [työntekijät] ihan ite tulee kysymään, että miten sulla menee niin se on, kyl se on sitte kiva kertoo eikä sillä lailla et mulla on nyt tai jollekin muulle, joka ei ehkä jaksa kuunnella ni, että MULLA on sitä ja tätä ni EI se oo, sit, niin hauskaa. ” (Tyttöjen tuetun asumisen asukas)

Indikaattori � 108 03 80% iltapäiväkerholaisista vastaa myöntävästi kysymykseen ”Huomioidaanko sinut aina kerhoon tullessasi, siellä ollessasi että sieltä lähtiessäsi?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Indikaattori � 108 04 80% iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että lapsi huomioidaan iltapäiväkerhossa yksilöllisesti Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

93 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että hänet huomioidaan kerhossa.

90 80 70 50 30

93 %

Tu l o s :

75 % iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että lapsi huomioidaan iltapäiväkerhossa yksilöllisesti.

90 80 70 50 30 10

75 %

Indikaattori � 108 05 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa ”Panostan toiminnassani lasten ja nuorten aitoon kohtaamiseen” Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

100 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa ”Panostan toiminnassani lasten ja nuorten aitoon kohtaamiseen”. (N=27/36)

90 80 70 50 30

100 %

Indikaattori � 108 06 Henkilökunnan kuvaukset aidosta kohtaamisesta lasten ja nuorten kanssa

”Olen joustanut aikatauluissa, tarttunut nuorten huoliin ja käsitellyt heille herkkiäkin asioita tuomatta omia mielipiteitäni esille. Olen ollut läsnä omana itsenäni, ammatillinen rooli rinnallani.” Kalliolan Nuoret ry:n työntekijä

”(Minulla on) pyrkimys siihen, että jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi jollakin tapaa päivän aikana. Usein tytön tarpeet kohdatuksi tulemiselle ovat ”rajattomat” eikä aika ja resurssit riitä tämän kaiken kohtaamiseen, kohtaamistakin pitää ”rajata”. Rajaaminen on usein kuitenkin tarpeen mukaista myös tytön kehityksen ja kasvun kannalta. Työn keskiössä on kiinnostus tyttöä kohtaan.” Tyttöjen Talon työntekijä

Indikaattori � 108 07 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry:n työyhteisössä toteutuu ihmisen aito kohtaaminen Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

85 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry:n työyhteisössä toteutuu ihmisen aito kohtaaminen.

90 80 70 50 30

85 %

(N=27/36)

Tililuokka 200 00 Tililuokka muodostuu 4 tavoitteesta

KALLIOLAN NUORET RY ON PAIKALLISTEN LASTEN JA NUORTEN TARPEISIIN REAGOIVA Tavoite � 201 00

Tunnistamme toimintakenttämme lasten ja nuorten tarpeet Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 201 01 Kaksi kuvausta verkostoista, joiden kautta saadaan tietoa oman toimintakentän lasten ja nuorten tarpeista.

”Oman toimintakentän nuorten tarpeista saamme tietoa Kalliolan Nuoret ry:n eri tahoilla toimivien työntekijöiden säännöllisissä yhteisissä kokouksissa (UMU, Kalliolan Nuoret Ry:n kehityspäivät). Nuorten tarpeet tulevat myös esille tyttöjen sosiaalityöntekijöiden kanssa käydyissä palavereissa, paikkakyselyjen yhteydessä ja ohjausryhmän tapaamisissa.” Tyttöjen Tuetun asumisen työntekijä Vuonna 2007 Puistolan alueella ilmeni tarvetta aluekatsaukseen ja yhteiseen keskusteluun alueen lasten ja nuorten asioissa. Perustettiin varhaisnuorten ja nuorten asioita käsittelevä työryhmä, joka myöhemmin nimettiin Puistolan Kostoksi. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa alueen tilannetta ja reagoida alueelta nouseviin ilmiöihin. Yhteisen tietoisuuden ja vuoropuhelun myötä tavoitteena on ehkäistä ilkivaltaa ja nuorten päihteiden käyttöä sekä lisätä tervettä ja turvallista kasvua edistäviä suojaavia tekijöitä varhaisnuorten ja nuorten elämässä. Työryhmän jäseninä ovat alueen koulujen rehtorit ja koulukuraattorit, alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijä, aluepoliisi, seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyö, Kalliolan Nuoret ry., Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Pohjois-Koillisen nuorisotyöyksikkö, alueen

leikkipuisto. Vuosien myötä toimijaverkosto on laajentunut käsittämään esimerkiksi alueen kauppiaan, sosiaalitoimen eri yksiköitä yms. Kalliolan Nuoret ry. liitti Puistolan alueen lähiönuorisotyönsä piiriin. Alusta asti ilmeni huoli alueen 5-6-luokkalaisten (erityisesti poikien) harrastusmahdollisuuksista. Alueella ilmeni ns. jengiytymistä, ilkivaltaa sekä alkoholinkäyttöä. Ala-asteen ylemmillä luokilla oleville haluttiin ennaltaehkäisevästi saada mielekästä tekemistä aikuisen valvonnassa. Kalliolan Nuoret ry. pystyi aloittamaan 5-6-luokkalaisille erityistä tukea tarvitseville pojille suunnatun intensiivisen pienryhmätoiminnan vuoden 2010 lopulla alueen leikkipuiston tiloissa. Yhteistyöllä useiden kokousten ja palavereiden jälkeen löydettiin tilat ala-asteen koululta, vapaaehtoisia sekä ammattilaisia aikuisia aloittamaan syksyllä 2007 perjantai-illoiksi nuorille suunnatun avoimentoiminnan, joka nimettiin Olkkariksi. Yhteistyö Puistolan Koston eri toimijoiden välillä on ollut sitoutunutta ja kokouksia on pidetty säännöllisin väliajoin. Näin kaikilla oli koko ajan riittävä tieto, miten lapset ja nuoret asuinalueellaan viihtyivät, miten koulutyöskentely sujuu ja minkälaisia haasteita ilmenee. (Työntekijän kuvaus)

Kuvaus Helsinki Teamista Helsinki Team ry on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla toimivien lapsi- ja varhaisnuorisotyötä tekevien järjestöjen yhteistyöjärjestö, jolla on pitkät perinteet. Se on perustettu jo vuonna 1943. Kalliolan Nuoret ry/Setlementtinuoret ovat olleet aktiivinen Helsinki teamin jäsen. Vuoden 2010 Kalliolan Nuoret ry:n edustaja toimi hallituksen jäsenenä. Helsinki teamin tehtävänä ja tarkoituksena on toimia järjestöjen edunvalvojana päättäjiin ja muihin yhteiskunnallisiin päättäjiin nähden. Lasten ja nuorten ”ääni” ovat toiminnan keskiössä. Helsinki teamissa on mukana 19 jäsenjärjestöä ja se yhdistää ei-poliittiset ja poliittiset järjestöt saman sateenvarjon alle. Yhteinen tahtotila on helsinkiläisen lasten ja nuorten hyvinvointi. Helsinki team edistää nuorten järjestötoiminnan arvostusta ja ke-

hittää järjestöjen välistä yhteistyötä. Helsinki team edustaa noin 25 000 helsinkiläistä lasta ja nuorta. Helsinki team kouluttaa jäsenjärjestöjensä jäseniä, edistää vuorovaikutusta järjestöjen ja päättäjien kesken, järjestää opintomatkoja, seminaareja, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin lasten ja nuorten ”edunvalvojana”. Vuoden 2010 painopistealueita olivat mm. vaikuttaminen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän työn arvostuksen lisäämiseen Helsingissä, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutukseen otettiin kantaa, vaikutettiin vapaaehtoistoiminnan työryhmässä, iltapäivätoiminnan ja harrastustoiminnan koko kaupungin kattavassa työryhmässä ja nuorten vaikuttamisjärjestelmän luomisessa Helsinkiin. Kaiken toiminnan ytimenä on lasten ja nuorten asiat Helsingissä. (Kalliolan Nuoret ry:n edustajan kuvaus)

Indikaattori � 201 03 Selvitys rahoituksen hakemisesta v.2010 pienryhmätoimintaan, Poikien Taloon, tukihenkilötoimintaan jne.

Vuonna 2010 haettiin rahoitusta pienryhmätoimintaan eri säätiöiltä sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Pienryhmätoiminta on osa Kalliolan Nuoret ry:n perustoimintaa. Pienryhmiä perustetaan syrjäytymisvaarassa oleville varhaisnuorille ja nuorille ympäri Helsinkiä. Ryhmätoiminnassa tuetaan nuorten omia voimavaroja, autetaan arjessa jaksamisessa, elämänhallinnassa sekä muissa lasten ja nuorten elämästä nousevissa asioissa. Pienryhmiä perustetaan olemassa olevien toimintojen yhteyteen sekä tarpeen ja kysynnän mukaan perustetaan uusia ryhmiä lähiöihin. Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunnalta saatiin rahoitusta poikatyöhön. Sen turvin käynnistettiin poikaryhmiä Pihlajamäessä ja Puistolassa. Vuonna 2010 haettiin rahoitusta myös Poikien Talon perustamista sekä tukihenkilötoiminnan kehittämistä varten RAY:lta. Poikien Taloon saatiin rahoitus neljälle vuodelle. Poikien Talon puitteissa luodaan toimintamalli, joka tukee poikien psykososiaalista kasvua. Tarve Poikien Talolle syntyi huomiosta, että tällä hetkellä olemassa olevat palvelut eivät kohtaa poikien tarpeita ja tarjoa heille riittävää tukea. Poikien Talon toiminnan lähtökohtana on syvällinen ymmärrys pojista ja poikana olemiseen ja kasvuun liittyvistä erityiskysymyksistä. Poikien Ta-

lon prosesseihin kuuluu pienryhmätoimintaa sekä intensiivistä ja kohdennettua yksilötyötä. Rahoitusta haettiin (ja saatiin) myös seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden tyttöjen ja poikien matalankynnyksen palvelun kehittämiseen. Tyttöjen Talolla huomattiin, että toimintaan on hakeutunut viime vuosina yhä enemmän seksuaalista väkivaltaa kohdanneita tyttöjä. Myös poikien kanssa tehtävässä pitkäjänteisessä työssä on tullut ilmi seksuaalisen väkivaltatyön tarve. Käytännön työssä on tullut ilmi, että seksuaalista väkivaltaa ja uhrien tarpeita ei tunnisteta riittävän hyvin terveydenhuollossa eikä yhtenäisiä hoitoketjuja ole tarjolla. Hanke tarjoaa koulutusta sekä matalan kynnyksen palvelua uhrien kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Vuonna 2010 haettiin ja saatiin rahoitusta myös Voimaneidot-materiaalin julkaisemiseen. Voimaneidot on materiaali materiaali 10-16 vuotiaiden tyttöjen kanssa tehtävään tavoitteelliseen tunnekasvatukseen sosiaalisessa nuorisotyössä. Tavoitteena on tukea tyttöjen tunnetaitojen opettelua aggression haltuunoton näkökulmasta. Materiaali julkistetaan huhtikuussa 2011. (Kalliolan Nuoret ry:n työntekijän kuvaus)

”Yhdistyksellä on systemaattinen toimintatapa lasten ja nuorten tarpeiden kartoittamiseksi ja niiden huomioon ottamiseksi toiminnan suunnittelussa. Toiminnan arviointi on osa yhdistyksen toimintatapaa. Yhdistys on luonut toimintoja, joita on pystytty mallintamaan ja ”brändäämään” (Yhteistyökumppanin kommentti Kalliolan Nuoret ry:stä)

Tavoite � 202 00

Kalliolan Nuoret ry:n toiminta suunnitellaan lasten ja nuorten tarpeista lähtien Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 202 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Tyttöjen Talon toiminta vastaa tarpeitani” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

86 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän ”Tyttöjen Talon toiminta vastaa tarpeitani” kanssa.

90 80 70 50 30

86 %

Indikaattori � 202 02 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaukset siitä, miten Tyttöjen tuettu asuminen vastaa heidän tarpeitaan

”Itselleni tämä oli silloin noin vuosi sitten ihan täydellinen vaihtoehto. Ei olis ollut oikeastaan muuta. Tai olis ollut, mutta ne olis ollut huonompia. Tää oli just oikee. Mut nyt jo tuntuuu, että pystyis asumaan yksin.”

”Se [Tyttöjen tuettu asumisyhteisö] on tosi hyvä ratkaisu, koska nuorisokotiin mä en ois halunnu, et tää on tosi kiva musta et saa olla enemmän itsenäinen ja, jonkun ei tartte koko aika vahtia.” (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kommentteja)

Tavoite � 203 00

Lapset ja nuoret ovat osallisina Kalliolan Nuoret ry:n toiminnan suunnittelussa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 203 01

Indikaattori � 203 02

80% iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen ”Oletko saanut olla mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa?”

80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että heillä on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun

Hymynaamakysely. Asteikolla 1. Kyllä 2. Ei

Kysely. Asteikolla: 5. täysin samaa mieltä 4. samaa mieltä 3. ei samaa eikä eri mieltä 2. eri mieltä 1. täysin eri mieltä 0. en osaa vastata

Tu l o s :

90 80 70

85 % iltapäiväker50 85 holaisten kyselyyn % vastanneista on sitä 30 mieltä, että he saavat 10 olla mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa

Indikaattori � 203 03 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus osallisuudestaan asumisyhteisönsä toiminnan suunnittelussa

”Maanantairyhmässä käydään läpi eniten (asioita). Mun mielestä me kaikki saadaan sanoa siihen oma mielipide ja sit otetaan käyttöön se mikä halutaan ja se mikä ei toimi niin se käydään yhdessä läpi ja koitetaan keksiä siihen joku hyvä juttu.” (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaan kuvaus toiminnan suunnittelusta)

Tu l o s :

90 80 70

61 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista 50 61 % on täysin samaa tai 30 samaa mieltä siitä, että 10 heillä on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. Indikaattori � 203 04 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa ”Toiminta suunnitellaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa” Asteikolla: 5. vahvasti samaa mieltä 4. osittain samaa mieltä 3. ei samaa eikä eri mieltä 2. osittain eri mieltä 1. vahvasti eri mieltä 0. en osaa vastata

Tu l o s :

90 80 70

89 % henkilöstökyselyyn vastanneista on 50 89 % vahvasti tai osittain 30 samaa mieltä väittä- 10 män kanssa ”Toiminta suunnitellaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa”. (N=27/36)

Indikaattori � 203 05 Kuvaus kustakin toimintayksiköstä, miten lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa

Pyrimme luomaan ”meidän kerhon” positiivisella tavalla, esim. lapset ovat itse luoneet säännöt, mitä kerhossa saa tehdä eikä päinvastoin. Lasten mielipiteet otetaan huomioon toiminnan suunnittelun ja toteutumisen kannalta. Toimimme lasten ehdoilla, aina on mahdollisuus ulkoiluun ja vapaaseen leikkiin, mihinkään tekemiseen emme pakota. Pidämme kyselykierrok-

sia jokaisen henkilökohtaisista toiveista esim. välipalan, leikin, askartelun, videon, lukukirjan jne. suhteen niin että hiljaisimmatkin tulevat kuulluksi. Suunnittelemme myös juhlat yms.erilaiset extra tapahtumat lasten kanssa Yhdessä. (Iltapäiväkerho-ohjaajan kuvaus)

Tavoite � 204 00

Toimintaa on resurssoitu riittävästi vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 204 01

Indikaattori � 204 02

80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että toiminnassa on tarpeeksi aikuisia läsnä

80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Tyttöjen Talolla on tarpeeksi toimintaa, leirejä ja ryhmiä” kanssa

Kysely. Asteikolla: 5. täysin samaa mieltä 4. samaa mieltä 3. ei samaa eikä eri mieltä 2. eri mieltä 1. täysin eri mieltä 0. en osaa vastata

Tu l o s :

97 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että toiminnassa on tarpeeksi aikuisia läsnä.

Tu l o s :

90 80 70 50 30 10

97 %

90 80 70

53 % Tyttöjen Talon 50 kyselyyn vastaajista on täysin samaa tai 30 53 samaa mieltä väitteen 10 % ”Tyttöjen Talolla on tarpeeksi toimintaa, leirejä ja ryhmiä” kanssa

Indikaattori � 204 03 Tyttöjen Tuetun asumisen asukkaiden kuvaukset aikuisten läsnäolosta asumisyhteisössä

”Ne [työntekijät] on enemmän niinku meijän KANSSA niinku täällä eikä, mitään sellasii TÄTEJÄ, jotka tänne tulee joka päivä.”

”Ne [työntekijät] istuu tuol tietokonehuoneessa, sit ne…niinku hoitaa kaikkii meijän asioita tai niinku, auttaa hoitamaan ja juttelee meijän kans siivousvuoroista ja on täällä, päivästä iltaan asti ja väli istuskelee tuol tv:tä kattomassa meijän kaa.” (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kommentteja)

Indikaattori � 204 04 Tyttöjen Tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, onko rsseja tehdä retkiä, matkoja ja järjestää yhteistä toimintaa.

”Kyllähän meillä on paljon sellasia juttuja, että mennään yhdessä teatteriin tai kesäl Pihlikseen tai matkalle ulkomaille. Me tehtiin kesällä ihan sikana kaikkee. Käytiin pelaamassa minigolﬁa, käytiin Saksassa ja kaksi kertaa Pihlajasaaressa. Ja Lintsillä. Kaikki siistiä. Ja käydään välillä ulkona syömässä. Ja leffassa. (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden haastattelupätkä)

Indikaattori � 204 05 80% iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Onko kerhossa tarpeeksi aikuisia?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Indikaattori � 204 06 80% iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Mitä mieltä olet kerhon leluista, välineistä ja tiloista?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Olen tyytyväinen 2= Olen tyytymätön

Indikaattori � 204 07 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että toiminnalla on riittävät aineelliset resurssit (esim. työvälineet, tietokoneet, toimintarahat) Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Indikaattori � 204 08 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että toiminnalla on riittävät henkilöstöresurssit Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

91 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että kerhossa on tarpeeksi aikuisia.

90 80 70 50 30

91 %

Tu l o s :

86 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on tyytyväinen kerhon leluihin, välineisiin ja tiloihin.

90 80 70 50 30

86 %

Tu l o s :

48 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että toiminnalla on riittävät aineelliset resurssit (esim. työvälineet, tietokoneet, toimintarahat)

90 80 70 50 30 10

48 %

(N=27/36)

Tu l o s :

50 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että toiminnalla on riittävät henkilöstöresurssit. (N=27/36)

90 80 70 50 30

50 %

Indikaattori � 204 09 Työntekijän kuvaus siitä, miten toiminnan resurssit vastaavat tarpeita

”Rahasta on aina pulaa ja varsinkin näinä aikoina. Joudumme tarkkaan miettimään mihin rahat riittävät. Sosiaalinen nuorisotyö vaatii riittävästi euroja ja henkilöstöresursseja. Tähän on vaikeaa päästä. Usein on liian vähän rahaa palkata riittävästi ammattilaisia kohtaamaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria.” (Kalliolan Nuoret ry:n työntekijä) 40

Indikaattori � 204 10 Kuvaus siitä, minkälaisia rahoituksia toimintaan on haettu ja saatu vuoden 2010 aikana

Vuoden 2010 aikana haetut ja saadut rahoitukset (uudet ei aikaisemmin haettu): Toimintaan haettu ja saatu rahoitus Opetus ja kulttuuriministeriö ( OKM), monikulttuuriseen pienryhmätoimintaan 10 000 € Ely-keskus lasten ja nuorten harrastustoiminta 5 000 € RAY: Poikien Talo hanke 120 000 € THL: Aino hanke seksuaalista väkivaltaa kohdanneille tytöille ja pojille matalankynnyksen palvelun kehittämiseen 95 000 € Tunkelo säätiö ja Nuorisoasiainkeskus yht. 2000 € Voimaneidot materiaalin julkaisemiseen Toimintaan haettu, mutta ei saatu rahoitus Stiftelsen 7:nde mars fonden, pienryhmätoimintaan 0€ Ragnar Ekbergin säätiö, pienryhmätoimintaan 0 € Rikoksentorjunta neuvosto, Yhteisötaidehankkeeseen Itä-Pasilassa 0 € Anna Lindh säätiö ”Helsinki meets Casablanca- hanke” 0 €

Tililuokka 300 00 Tililuokka muodostuu 3 tavoitteesta

KALLIOLAN NUORET RY ON LASTEN JA NUORTEN KASVUA JA ELÄMÄNHALLINTAA TUKEVA Tavoite � 301 00

Lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi ainutkertaisina Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 301 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Koen tulevani kohdatuksi ja kuulluksi ainutkertaisena Tyttöjen Talon toiminnassa” Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

95 % Tyttöjen Talon kyselyn vastaajista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Koen tulevani kohdatuksi ja kuulluksi ainutkertaisena Tyttöjen Talon toiminnassa”.

90 80 70 50 30

95 %

Indikaattori � 301 02 Tyttöjen Tuetun asumisen asukkaiden kuvaukset kohdatuksi ja kuulluksi tulemisestaan asumisyhteisössä.

ks. tililuokka 108 02

Indikaattori � 301 03 80% iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen ”Koen olevani tärkeä ryhmässä” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Tu l o s :

93 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista kokee olevansa tärkeä ryhmässä.

90 80 70 50 30 10

93 %

Indikaattori � 301 04 80% henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väitteen ”Jokainen asiakas tulee kohdatuksi ja kuulluksi ainutkertaisena yksikköni toiminnassa” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

93 % henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väitteen ”Jokainen asiakas tulee kohdatuksi ja kuulluksi ainutkertaisena yksikköni toiminnassa” kanssa

90 80 70 50 30

93 %

(N=27/36)

Tavoite � 302 00

Lapset ja nuoret kokevat, että ympärillä on turvallisia aikuisia Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 302 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Tyttöjen Talossa on turvallisia aikuisia” kanssa Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

97 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Tyttöjen Talossa on turvallisia aikuisia” kanssa.

90 80 70 50 30

97 %

Indikaattori � 302 02 Tyttöjen tuetun asumisyhteisön asukkaiden kuvaukset tilanteista, joissa he ovat voineet turvautua asumisyhteisönsä aikuisiin.

”Oon kyllä ollu tosi kiitollinen että he [työntekijät]on ollu siellä koska mähän olin IHAN pihalla niistä papereist* mitä piti täyttää ja just se ku ei koskaan oo ollu tommoses tilantees.”

”Mä oon vähän sellanen jääräpäinen ihminen että mä aina koitan, niinku ite sillain, ns. selvitä asioista. – – Kyl, semmoset asiat, mistä mä en niinku, missä tulee seinä vastaan, ni sitten mä meen nöyränä* meen et hei nyt tarvis jeesii tällases asias ja miten mä hoidan tän.” (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kommentteja)

Indikaattori � 302 03 80% iltapäiväkerhon lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen ”Voitko turvautua kerhon ohjaajiin tarvittaessa?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Tu l o s :

97 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että ohjaaja auttaa häntä jos on hätä

90 80 70 50 30

97 %

Tavoite � 303 00

Lapset ja nuoret saavat yksilöllistä ja tarpeenmukaista tukea Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 303 01 80% Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Saan Tyttöjen Talolta yksilöllistä ja tarpeenmukaista tukea” Kysely. Asteikolla: 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0= en osaa vastata

Tu l o s :

85 % Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen ”Saan Tyttöjen Talolta yksilöllistä ja tarpeenmukaista tukea”.

90 80 70 50 30

85 %

Indikaattori � 303 02 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaukset yksilöllisestä ja tarpeenmukaisesta tuesta asumisyhteisössä.

”Tää on sellast tavallaan, no just niinku itsenäisen elämän harjotteluu niin, tottakai siin niinku tarvii tukee, et se on hyvä, et niinku et joku on niinku auttamassa, ettei oo ihan yksin.”

”Mua pitää välillä niinku silleen vähän patistaa mut et sekin on ihan hyväks, et sit oppii, et hei kantsis tehä niinku näin tai sit jää tekemättä ja niinku et, et tälleen oppii miten arjessaki eletään.” (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kommentteja)

Indikaattori � 303 03 80% iltapäiväkerhojen lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen ”Auttaako ohjaaja sinua jos sinulla on hätä?” Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei

Tu l o s :

97 % iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että ohjaaja auttaa häntä jos on hätä.

90 80 70 50 30

97 %

Indikaattori � 303 04 Kaksi valittua esimerkkiä yksilöllisestä tuesta Tyttöjen Talolla ja Tyttöjen tuetussa asumisessa

Yksilötapaamisia on toteutettu tytön kanssa vuoden ajan säännöllisesti kerran viikossa. Tyttö oli tuolloin 16 – vuotias. Tapaamisissa on pohdittu tytön suhdetta omaan itseensä, seksuaalisuuteen, seurusteluun ja muuttuvaa suhdetta omiin vanhempiin. Tapaamiset ovat olleet keskusteluluonteisia ja työntekijä on asettanut kysymyksiä tukemaan ja ohjaamaan keskusteluja. Työntekijä on myös vahvistanut sanallisesti tytön vahvuuksia ja voimavaroja ja auttanut tyttöä näin vahvistumaan omassa itsessään. Tapaamisten ohella tyttöä tavattiin kerran myös yhdessä vanhempien kanssa. Tilanteen selkiinnyttyä ja tytön vahvistuttua tapaamisia harvennettiin noin yhteen kertaan kuussa yhteisestä sopimuksesta. Nykyään tyttö on 19- vuotias ja sopii tapaamisia tarpeen mukaan. Keskimäärin tapaamisia on puolen vuoden välein noin kolmisen kertaan peräkkäin. Näissä tapaamisissa tyttö käy pohtimassa jotakin sen hetkistä tilannetta elämässään ja hakemassa tukea ja varmuutta omille pohdinnoilleen.

Tyttöjen tuetussa asumisyhteisössä kukin tytöistä saa juuri oman yksilöllisen tilanteensa, tarpeidensa ja toiveidensa mukaista tukea arkielämässä. Tyttö suunnittelee, työntekijöiden tuella, omien kiinnostustensa mukaiset opiskelu-, harrastus- ja työkuvionsa. Yhteisön työntekijät ovat läsnä arjen tilanteissa, mikä mahdollistaa yksilöllisen tuen tarjoamisen juuri silloin, kun joku tytöistä sattuu sitä tarvitsemaan. Lisäksi jokaisella tytöistä on viikoittainen yksilötapaaminen työntekijöiden kanssa. Tyttöjä tuetaan omannäköiseen elämään yhteisöön saapumishetkestä aina poismuuttoon asti, ja tarvittaessa heidän on mahdollisuus saada työntekijöiden tukea vielä omaan asuntoonsa muuttamisen jälkeenkin. (Tyttöjen Tuetun asumisen työntekijä)

(Tyttöjen Talon työntekijä)

Tililuokka 400 00 Tililuokka muodostuu 3 tavoitteesta

KALLIOLAN NUORET RY ON HYVÄ TYÖNANTAJA JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ Tavoite � 401 00

Kalliolan Nuoret ry:n työntekijät voivat työssään hyvin Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 401 01 Työyhteisön toimivuus (työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä) on yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin (normaali tilanne= 29–35) Työyhteisöindeksi Asteikko: Alle 24=tarvitaan kehittämistoimia 24-28=tyydyttävä tilanne 29-35=normaali tilanne 36-39= hyvä tilanne Yli 40=erittäin hyvä tilanne

Indikaattori � 401 02 Yksilövoimavarat (yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys) ovat samaa tasoa kuin organisaatioissa keskimäärin (normaali tilanne= 30–35) Työyhteisöindeksi Asteikko: Alle 25=tarvitaan kehittämistoimia 25-29=tyydyttävä tilanne 30-35=normaali tilanne 36-39=hyvä tilanne Yli 40=erittäin hyvä tilanne

Tu l o s :

Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat Kalliolan Nuorissa parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin –keskiarvo 40 (erittäin hyvä tilanne).

Tu l o s :

Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: keskiarvo 37 (hyvä tilanne).

Indikaattori � 401 03 Työyhteisöindeksin kokonaisuuskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin (normaali tilanne= 60–70) Työyhteisöindeksi Asteikko: Alle 50=tarvitaan kehittämistoimia 51-59=tyydyttävä tilanne 60-70=normaali tilanne 71-79=hyvä tilanne Yli 80=erittäin hyvä tilanne

Tu l o s :

Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organisaatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo 77 (hyvä tilanne).

Tavoite � 402 00

Kalliolan Nuoret ry:n työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä työssään Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 402 01 Kalliolan Nuoret ry:n työntekijät on sitä mieltä, että oma työ tarjoaa erittäin paljon tai melko paljon mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen

Tu l o s :

70 % henkilöstökyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että oma työ tarjoaa mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. (N=27/36)

Tavoite � 403 00

Työntekijöillä on mahdollisuus kehittää työtään ja vaikuttaa omaan työhönsä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori � 403 01 Työntekijöiden kuvaus siitä, miten he voivat kehittää työtään ja vaikuttaa omaan työhönsä

”(Olen voinut ) osallistua koulutuksiin ja ryhmäsekä yksilötyönohjaukseen. Vapaus toteuttaa itseään ja vahvuuksiaan työssä; omille ideoille ollaan avoimia, niitä on mahdollista kokeilla ja kehittää käytännössä.”

”Olen voinut opiskella ja osallistua ammatillista kasvua kehittäviin koulutuksiin ja siihen on suhtauduttu myönteisesti.” ”Olen voinut osallistua työtäni palvelevaan koulutusohjelmaan ja tarpeellisiksi katsomiini seminaareihin kiitettävästi!” (Työntekijöiden kommentteja)

Tililuokka 500 00 Tililuokka muodostuu 4 tavoitteesta

KALLIOLAN NUORET RY ON MERKITTÄVÄ TOIMIJA JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI Kaikki tililuokan kyselyt on toteutettu asteikolla: 1= täysin samaa mieltä 2= samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 4= eri mieltä 5= täysin samaa mieltä 6= en osaa sanoa

Tavoite � 501 00

Kalliolan Nuoret ry:n toiminta on laadukasta ja ammatillista Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 501 01 Yhteistyötahot ovat täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että yhteistyö Kalliolan Nuoret ry:n kanssa on laadukasta ja ammatillista

Tu l o s :

100 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista ovat täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry:n toiminta on laadukasta ja ammatillista.

Indikaattori � 501 02 Kuvaus yhteistyökumppaneilta, jotka kuvaavat Kalliolan Nuoret ry:n toimintaa laadukkaaksi ja ammatilliseksi

”Erinomainen yhteistyökumppani setlementtityössä - helppo lähestyä - ammattilaiset työssä - yhteistyöhaluinen/-kykyinen - riittävä volyymi nuorisotyön kehittämiseen.”

”Tyttöjen Taloon on turvallista ja helppoa lähettää omia asiakkaista, tietää että heitä kohdellaan hyvin ja arvostavasti” (Kalliolan Nuoret ry:n yhteistyökumppaneiden kommentteja)

Indikaattori � 501 02 Työntekijöillä on taustalla vahva ammattikoulutus

Tu l o s :

Ei tuloksia tänä vuonna. Osaamispankki ja siihen liittyvä kartoitus toteutetaan v. 2011.

Indikaattori � 501 03 Kalliolan Nuoret ry:ssä on kehitetty vahvasti myös oman näköistä ammatillisuutta

Tyttöjen Talo on ensimmäisenä tahona Suomessa lähtenyt kehittämään sukupuolisensitiivistä ja naistietoista tyttötyötä, jonka keskiössä on kohtaaminen ja aito ammatillinen välittäminen. Tyttöjen Taloon on luotu rakenteet, jotka mahdollistavat jatkuvan itsearvioinnin ja reﬂektoinnin työstä, sekä osaamisen jakamisen ja arvopohjan pohdinnan. Lisäksi Tyttöjen Talon kehittämispäi-

vissä syvennetään osaamista ja jaetaan yhteistä osaamista oppivan organisaation tapaan. Näin voidaan sanoa, että moniammatillinen sosiaali- ja hoitoalan tiimi jatkuvasti kehittää oman näköistä ammatillisuutta Tyttöjen Talon erityisessä toimintakentässä. (Tyttöjen Talon työntekijä)

Tavoite � 502 00

Kalliolan Nuoret ry on luotettava yhteistyökumppani Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 502 01 Yhteistyötahot arvioivat, että Kalliolan Nuoret ry. on luotettava yhteistyökumppani

Tu l o s :

96 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista ovat täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry on luotettava yhteistyökumppani. 49

Tavoite � 503 00

Kalliolan Nuoret ry on arvostettu yhteistyökumppani Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 503 01 Yhteistyökumppanit arvioivat, että Kalliolan Nuoret ry. on arvostettu yhteistyökumppani

Tu l o s :

97 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista ovat täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry on arvostettu yhteistyökumppani.

Indikaattori � 503 02 Kaksi kuvausta yhteistyökumppaneilta, jotka kuvaavat Kalliolan Nuoret ry:n arvostusta

”Erittäin merkittävä tekijä helsinkiläisessä palvelujärjestelmässä. On löytänyt ja nostanut esille tärkeitä asioita ja ilmiöitä.”

”Vastaan harvoin täysin samaa mieltä ja jokaisessa toiminnassa ja yhteistyössä on parantamisen varaa. Kokonaiskäsitys ja -kuva Kalliolan Nuorten arvoista, lähtökohdista, ammatillisuudesta on parasta A-luokkaa.” (Kalliolan Nuoret ry:n yhteistyökumppaneiden kommentteja)

Tavoite � 504 00

Kalliolan Nuoret ry:tä pidetään innovatiivisena yhteistyökumppanina Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 504 01 Yhteistyökumppanit arvioivat, että Kalliolan Nuoret ry. on innovatiivinen yhteistyökumppani

Tu l o s :

96 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista ovat täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry on innovatiivinen yhteistyökumppani.

Indikaattori � 504 02 Kaksi kuvausta yhteistyökumppaneilta Kalliolan Nuoret ry:n innovatiivisuudesta

”Innovatiivisuus näkyy uusien toimintamallien kehittämisenä. Ne ovat paikallaan ja ajankohtaisia, ja lähtevät ihmisten arjesta. Kalliolan nuorilla on hyviä tukijoita taustalla muualtakin kuin järjestösektorilta.”

”Yhteistyö yhdistyksen kanssa on toiminut erinomaisesti ja joustavasti. Yhdistyksen henkilökunta on ammattitaitoista ja luotettavaa. Työtä ja toimintaa on helppo arvostaa ja sen arvostus näkyy kansallisestikin. Yhdistyksen tekemä uraauurtava työ esim. sukupuolisensitiivisessä toiminnassa on loistavaa - niissä näkyy yhdistyksen innovatiivisuus ja tahto tehdä tarpeiden mukaista nuorisotyötä. ” Kalliolan Nuoret ry:n yhteistyökumppaneiden kommentteja

Tilintarkastuslausunto sosiaalisesta tilinpäätöksestä Kalliolan Nuoret ry

Olen tarkastanut Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010. Tarkistaessani Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalisen tilinpidon olen todennut että se noudattaa hyvin sosiaalisen tilinpidon SoT-menetelmää. Olen tarkastanut prosessia, budjettia, kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen sisältöä riittävässä laajuudessa sen varmistamiseksi ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä. Sosiaalista tilinpitoa on toteutettu järjestelmällisesti budjetista tilinpäätökseen. Esitetyt tulokset ovat luotettavia ja kirjanpidon tositteet hyvässä järjestyksessä. Pistokokeita käyttäen totean että indikaattoreiden tuloksille löytyy tositteet. Olen kommunikoinut Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalisen tilinpidon koordinaattorin kanssa parannusehdotuksista ensi vuoden sosiaalista tilinpitoa ajatellen. Sosiaalinen tilintarkastukseni antaa riittävän perustan sanoa että tilinpäätös sisältää oikeat tiedot Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalisesta tuloksesta.

Uumajassa 20.4.2011 Håkan Björk

Kalliolan Nuoret ry Toinen Linja 3, 3 krs 00530 Helsinki

Puh. 09 7701 2345 Fax. 09 876 4017 www.kalliolannuoret.fi