n huolet ja murheet arjen keskellä ovat unohtuneet.” ”Kun asioista on puhunut j ioita tapahtuu myös muille eikä ole ainut joka pohdiskelee vaikeita asioita.” ”Rä messis nii siit tulee hauskempaa ja se on hyvä ku jos joku tekee hyvän riimin n parasta mahdollista tukea ja olen tyytyväinen että tyttöjen talo on olemassa. Ilm n saanut ystäviä ja sosiaalista elämää. Olen saanut apua ja vinkkejä parisu autta, enkä tuntenut taloa juuri ollenkaan ennestään. Tyttöjen Talo on mielestäni nä/ystäviä jne. Teette hienoa työtä ja olen siitä kovin kiitollinen!” ”Mielestäni ta nssa olet vain tapaus muiden joukossa ja kansio laitetaan kiinni, kun olet kävell ekijöihin voi ottaa yhteyttä, melkeinpä milloin vain. Lisäksi olen saanut apua sel n toiminta on mahtava ei muualta saa näin hyvää tarjontaa.” ” Kyllä se on erilais solle tyttöjen kanssa, heille on helppo puhua. Ryhmissä saadut vertaissuhteet o itaan.” ”On todella! Luottamuksellisia, ammattitaitoisia ja avoimia aikuisia töis a oli aivan mahtava. Ryhmän jäsenet tukivat toisiaan ja uskalsivat avaut della hyviä, ja kiitän heitä heidän ammattitaidostaan. Koin saavani tukea ryhm asti mahdollisimman monelle tarjoutuisi mahdollisuus osallistua tällaiseen ry nemmän oma itsensä kuin missään muualla. On kiva voida puhua aikuise ukea. Olen tyytyväinen. Minusta on tuntunut siltä että minua jaksetaan kuunnella ut todella terapeuttista puhua. Minusta on ollut myös todella hienoa tajuta lähtie muuteen ja muutenkin elämään.” ”hyödyllistä keskustelua ja tietoa asias ssa elämän pulmallisista tilanteista. joskus kaipaa juuri aikuisen ihmisen seuraa en puhua vaikeista asioista, saanut apua rentoutumiseen ja hellittämise a ikävien asioiden käsittelyyn” ”Ajatukset ovat selkeytyneet, olemme saaneet pu olen äärimmäisen tyytyväinen” ”tyttöjen talossa saadaan itsevarmuutta ja ollaan se, että on joku jolle jutskata kun oikeassa elämässä ei ole ketään” ”saan tuk taistuki, nähdyksi tuleminen, turvallinen olo” ”Saan puhua omista asioistani ja siin ihmisiin, äiteihin jotka ovat samassa elämäntilanteessa kanssani. Jakaa yh i, seurustelu” ”Mukava säännöllinen tekeminen.” ”avoimuus, luottamus ja se kaikesta.” ”toiminta :D” ”ihmiset ja puheaiheet” ”tapahtumat :)” ”jutella” ”k teita muihin ryhmäläisiin ja ohjaajiin. Oli ihanaa kun sai uusia kavereita. Ry aista itseään.” ”se että pääsin avautumaan ja kokeilemaan omia rajojani turv i.” ” unteiden avoin esittäminen ja jakaminen muiden kanssa, vertaistuki, ohjattu nsä eikä kukaan arvostele niin kuin yleensä” ”Säännöllinen kokoontuminen, tapa en rooli keskustelun vauhdittajina. Äiti-vauvaryhmä on ollut ihana! Toivottavasti ä saatava apu/tieto.” ”tykkäsin kun meillä oli hemmottelu ilta ja keskusteluja joka llä oli mukava ilmapiiri ja kaikki kaveerasivat toistensa kanssa.” ”kokkis oli kivaa huu kaikista asioista” ”luottamus ja kaikesta puhuminen” ”Oli mukava nähdä an.” ”Ryhmän tuki ja paikka jossa tapaa muita samassa tilanteessa olevia.” ”Kun on ihanaa, kun porukka ei vaihdu. Saa kertoa omia mielipiteitään ja muut kuun ttamusKalliolan oli todellista.” ”Yhdessä oleminen ja tekeminen.” ”Luottamuksel Nuoret ry sä, joka oli aivan mahtava. Ryhmän jäsenet tukivat toisiaan ja uskalsivat avautu ä, ja kiitän heitä heidän ammattitaidostaan. Koin saavani tukea ryhmältä ja ohja ahdollisimman monelle tarjoutuisi mahdollisuus osallistua tällaiseen ryhmään aanut olla oma itseni.” ”Olen tavallaan saanut vertaistukea kun on voinut jute s myös olleet mukavia. Myös ns. päivärytmin pitämiseen on saanut tukea kun misenä parempaan suuntaan. uskallan olla taas enemmän oma itseni ja olla ylp
2012
Vuosikertomus
SISÄLLYS 1. JOHDANTO Kalliolan Nuoret ry – sosiaalisen nuorisotyön osaaja
2
Toimintaa nuorten kasvun ja kehityksen lähtökohdista
6
2. STRATEGISET MITAT VUONNA 2012 Strategisia askeleita vuonna 2012
9
Lukuja 11
3. SOSIAALINEN ARVIOINTI ”Huolet ja murheet arjen keskellä ovat unohtuneet” – Sosiaalisia tuloksia vuodelta 2012
12
Kalliolan Nuoret ry
13
Tyttöjen Talo
15
Lähiötyö 17 Iltapäiväkerhotoiminta 21 Tukiasumisyhteisötoiminta 23 Poikien Talo
25
4. HALLINTO JA TALOUS Hallinto ja talous
27
Tase
28
Tuloslaskelma
29
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
1
1. Johdanto
Kalliolan Nuoret ry – sosiaalisen nuorisotyön osaaja
Kalliolan Nuoret ry. on vuonna 1974 rekisteröitynyt, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton varhaisnuoriso- ja nuorisoyhdistys, jonka toimintaaluetta on pääkaupunkiseutu. Toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret ovat iältään 6-29 – vuotiaita. Kalliolan Nuoret ry. on osa Kalliolan Setlementtiä sekä Setlementtinuorisotyön Uudenmaanpiiri ry:n jäsen. Kattojärjestönä toimii Suomen Setlementtiliitto ry. Tehtävänsä mukaisesti Kalliolan Nuoret ry. on aktiivisesti kehittämässä setlementtinuorisotyötä yhdessä muiden paikallisjärjestöjen, piirijärjestön ja Suomen Setlementtiliitto ry:n kanssa.
Arvojamme ovat: • erilaisuuden hyväksyminen • luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia • tasa-arvoisuus • yksilön oikeuksien kunnioittaminen
2 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Missio: Kalliolan Nuoret ry:n tehtävänä on haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen.
Visio: Kalliolan Nuoret ry. saa aikaan konkreettisia muutoksia parempaan lasten ja nuorten elämässä. Kalliolan Nuorten sosiaalinen nuorisotyö antaa lapsille ja nuorille tarpeiden mukaista, yksilöllistä tukea kasvuun ja elämänhallintaan. Tämä tapahtuu ammatillisuuden, aikuisen läsnäolon ja yhteisöllisyyden kautta.
Tehtävä: Yhdistyksen perustehtävänä on tukea toimintansa kautta lasten ja nuorten kasvua yksilöinä ja yhteisön jäseninä. Toimintamme on sosiaalista nuorisotyötä, joka pohjautuu setlementtiarvoihin. Sosiaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan lasten ja nuorten yksilöllisistä tarpeista lähtöisin tapahtuvaa sosiaalista vahvistamista ja elämänhallinnan tukemista. Sosiaaliseen nuorisotyöhön liittyy sekä syrjäytymisen ehkäisyä että korjaavaa työtä. Sosiaalisessa nuorisotyön menetelmiä ovat mm. erilaiset lasten ja nuorten vuorovaikutukselliset ryhmät, leirit ja retket, avoimet kohtaamispaikat, tapahtumat ja juhlat. Painopistealueina toiminnassamme ovat matalakynnyksisyys, sukupuolisensitiivisyys, yhteisöllisyys, osallisuus sekä kulttuurisensitiivisyys.
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
3
Kalliolan nuoret ry
Kalliolan Nuoret ry Johtokunta
Kalliolan Nuorten johtoryhmä
Iltapäiväkerhotoiminta
Lähiötyö
Tyttöjen Talo
Kannelmäki I
Kivikko
Perustoiminta
AINO & ILMARI
Kannelmäki II
Itä-Pasila
Sisters monikulttuurinen tyttötyö
MY W.A.Y. Nuorten työllistämishanke
Kannelmäki III
Puistola
Seksuaalineuvonta ja -kasvatus
SOPU – kunniakonflikteja ennaltaehkäisevä yhteisötyö
Kallahti
Pihkapuisto
Pihlajisto
Punakivi
4 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Nuoret äidit -toiminta Seksuaalinen väkivaltatyö Vapaaehtoistoiminta
Saunalahden tukiasunto yhteisötoiminta
Kehittämishankkeet
Poikien Talo
Perustoiminta Seksuaalikasvatus ja -neuvonta Monikulttuurinen poikatyö
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
5
Toimintaa nuorten kasvun ja kehityksen lähtökohdista
K
alliolan Nuoret ry:n toiminnoissa toteutuvat elävästi setlementtiarvot ja ne ohjaavat toiminnan toteutumista niin lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä kuin strategisia suuntia valittaessa. Arvojen lisäksi toimintaa toteutetaan ja kehitetään tunnistaen ja tiedostaen lasten ja nuoren kehitykseen liittyvät teemat ja nivelkohdat, heistä nousevat tarpeet ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyvät haasteet. Keskeisiä toimintojamme ovat: • sukupuolisensitiivinen ja sosiaalinen tyttötyö ja poikatyö • monikulttuurinen työ lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa • nuorisotyö lähiöissä • seksuaali- ja lisääntymisterveys; matalankynnyksen tuki ja neuvonta • tukiasuntoyhteisötoiminta • nuorten työllistämistoiminta • iltapäiväkerhotoiminta • kumppanuus ja verkostotyö • sosiaalisen nuorisotyön kehittäminen Sukupuolisensitiivinen ja sosiaalinen tyttötyö ja poikatyö Sukupuolisensitiivinen työote on keskiössä laajalti Kalliolan Nuoret ry:n eri toiminnoissa. Tyttöjen Talo ja Poikien Talo ovat turvallisia, nuoren kasvua tukevia kohtaamispaikkoja Helsingissä. Tyttöjen Talo sijaitsee Hakanie-
6 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
messä ja Poikien Talo Vallilassa. Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö rakentuu sukupuolisensitiivisten tyttö- ja poikaryhmien ympärille. Sukupuolisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset nuorten naiseksi tai mieheksi kasvamisessa. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tunnistetaan erilaisia tyttönä ja poikana olemisen tapoja, mutta ei tueta toteuttamaan niitä kyseenalaistamatta. Sukupuolisensitiivisessä työssä pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja sekä sukupuolittuneita käyttäytymismalleja. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tuetaan pohtimaan ja löytämään omannäköinen identiteetti ja tapa olla moninaisten mallien ja vaihtoehtojen joukosta. Naiseus ja mieheys ovat moniulotteista ja ristiriitaistakin, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla. Sukupuolisuuden ja oman sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin pohtiminen on merkittävä asia, jossa lapsi ja nuori tarvitsee tukea ja tilaa. Sukupuolisensitiivisessä työssä tunnistetaan ja ymmärretään tyttöjen ja poikien erilaiset kasvun ja kehitykset erityiskysymykset ja korostetaan sitä, että tyttöjen ja poikien kasvun kipukohdat ovat pitkälti sukupuolisidonnaisia. Sukupuolisensitiivinen työ merkitsee oman sukupuolen nostamista esiin myönteisenä voimavarana ja samalla huomioi oman ja vastakkaisen sukupuolen välisiä eroja huomioidaan niitä kuitenkaan arvottamatta.
Kulttuurisensitiivinen monikulttuurinen työ lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa Monikulttuurisuus johtaa helposti ajattelemaan, että kaikki maahanmuuttajat tai kansainvälisen taustan omaavat ihmiset ovat samanlaisia ja yhtenäinen ryhmä. Kuitenkin tämä samanlaisuus määrittyy suhteessa ”suomalaisuuteen”, joka otetaan helposti itsestäänselvyytenä ja jätetään helposti määrittelemättä. Kulttuurisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida eri kulttuurien erityispiirteitä. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tämä tarkoittaa sitä, että monikulttuuriset tytöt tai pojat perheinensä eivät ole yhtenäinen ryhmä ja että kulttuuri on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Kulttuuri merkitsee erilaisia olemisen tapoja, joita määrittelevät muun muassa nuorisokulttuurit, erilaiset elämäntavat, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. Näillä erilaisilla kulttuureilla on merkittävä rooli nuoren identiteetin muotoutumisessa. Elämme monikulttuurisessa yhteiskunnasta ja erilaiset kulttuurit rikastuttavat Kalliolan Nuoret ry:n toimintaa aina iltapäiväkerhotoiminnasta tukiasumisyhteisötoimintaan saakka. Monikulttuuriset teemat ovat Kalliolan Nuoret ry:n toiminnoista erityisesti esillä Itä-Pasilan ja Kivikon nuorisotyössä sekä Tyttöjen Talon ja Poikien Talon monikulttuurisessa tyttö – ja poikatyön muodoissa. Vuonna 2012 kulttuurisensitiivinen osaamisem-
Sukupuolisensitiivinen työ merkitsee oman sukupuolen nostamista esiin myönteisenä voimavarana ja samalla huomioidaan oman ja vastakkaisen suku puolen välisiä eroja, niitä kuitenkaan arvottamatta.
me vahvistui ja laajentui RAY- rahoitteisen SOPU – kunniakonflikteja ennaltaehkäisevän yhteisötyön hankkeen myötä (2012 – 2015), jonka erityisenä kohderyhmänä ovat monikulttuuristen lasten- ja nuorten perheet. Hankkeessa kehitetään erilaisia yhteistoiminnan muotoja perheenjäsenten tueksi. Nuorisotyö lähiöissä Kalliolan Nuoret ry:n lähiötyö toteutuu Kivikon kumppanuusnuorisotalossa, Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä ja Puistolan nuorisotyössä. Lähiötyön tavoitteena on kohdata nuoria matalakynnyksisesti heidän omalla asuinalueellaan ja tarjota mahdollisuus mielekkääseen toimintaan ja turvalliseen aikuiskontaktiin ja tukea heitä heidän omissa vahvuuksissaan. Toiminnan keskiössä ovat avoin toiminta, vuorovaikutteiset ja vertaistuelliset tyttö- tai poikaryhmät, retket, leirit ja alueelliset tapahtumat. Vuonna 2012 Kalliolan Nuoret ry. solmi ostopalvelusopimuksen Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa alueellisen nuorisotyön toteuttamisesta vanhan Puistolan alueella. Toiminta on tavoittanut runsaasti nuoria ja alueella ollaan tyytyväisiä toiminnan tuomiin positiivisiin vaikutuksiin. Seksuaali- ja lisääntymisterveys; matalankynnyksen tuki ja neuvonta Seksuaalisuuden huomioiminen luonnollisena osana nuoren elämää ja omaan kasvuun
liittyvät kysymykset ovat tärkeä osa Kalliolan Nuoret ry:n toimintoja. Erityisiä palveluja seksuaaliterveyteen liittyen on tarjolla Tyttöjen Talolla ja Poikien Talolla. Molemmilla Taloilla toimii säännöllisesti viikoittain matalankynnyksen seksuaalineuvontavastaanotto, jossa voi turvallisesti keskustella mm. tunteisiin ja identiteettiin, omaan kehoon, seurusteluun, ehkäisyyn, omiin rajoihin tai väkivaltaan liittyvistä asioista. Lisäksi Tyttöjen ja Poikien Talo tavoittavat vuosittain useita satoja pääkaupunkiseudun nuoria seksuaalikasvatustuokioiden kautta. Seksuaalista väkivaltatyötä Tyttöjen Talolla on viime vuosina voitu toteuttaa ja kehittää lastensuojelun hyvinvointisuunnitelman kärkihankerahoituksen turvin. Lisäksi osana Tyttöjen Talon ja Poikien Talon toimintaa on kolmivuotinen Aino & Ilmari - seksuaalisen väkivaltatyön kehittämishanke, jota rahoittaa THL. Päätavoitteena on edistää seksuaalista väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten tunnistamista sekä kehittää ja jatkaa seksuaalista väkivaltaa kohdanneille tarjottavaa matalan kynnyksen tukea. Tavoitteena on myös ammattilaiskoulutuksen kautta kehittää nuorten kanssa työskentelevien tahojen osaamista seksuaalisen väkivallan kysymyksissä. Osaksi Tyttöjen Talon seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita on rakentunut jo vuodesta 2004 Nuoret äidit -toiminta. Vanhemmuuden tukeminen on osa myös Poikien Talon toimintaa. Omaksi itsekseen kasvamisen lisäksi Tyttöjen Talo ja Poikien Talo
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
7
tarjoavat tukea nuorille, alle 21- vuotiaana vanhemmiksi tulleille nuorille vanhemmaksi kasvamiseen, vanhemmuuteen ja varhaisen vuorovaikutuksen vahvistumiseen. Kalliolan Nuoret ry:ssä koetaan tärkeänä tukea sekä tuoreita äitejä että isiä vanhemmuudessaan. TUKIASUNTOYHTEISÖTOIMINTA Kalliolan Nuoret ry:n toiminta perustuu yhteisöllisyyden edistämiselle. Nuorten tukiasuntoyhteisötoimintaa toteutetaan Espoon Saunalahdessa yhteisöllisestä näkökulmasta käsin. Tukiasuntoyhteisö tarjoaa 16–21 -vuotiaille nuorille turvallisen mahdollisuuden harjoitella arjenhallintaa ja itsenäistyä. Asumismuoto soveltuu lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon tai jälkihuollon nuorille. Vaikka nuoret asuvat omissa asunnoissaan, keskeistä toiminnassa on kuitenkin sukupuolisensitiiviset ryhmät ja yhteisöillat. Kalliolan Nuoret ry:n vahvuus ja menestystekijä tuetun asumisen palveluissa ovat juuri yhteisöllinen ja nuorten osallisuutta tukeva työtapa. Nuoruusikään kuuluvat irrallisuuden ja erillisyyden tuntemukset asettavat erityisiä haasteita sosiaalista tukea tarvitseville nuorille. Tukiasuntoyhteisötoiminnan yhteisöllisyys luo riittävää turvaa ja rauhaa nuoren itsenäistymisprosessille. Kalliolan Nuoret ry:n strategian mukaisesti tukiasuntoyhteisötoiminnan laajentumismahdollisuuksia kartoitetaan tulevina vuosina. Nuorten työllistämistoiminta Nuorten työllisyys on tällä hetkellä ajankohtainen huoli maailmanlaajuisesti. Suomessa vuoden 2013 alussa voimaan tullut nuorisotakuu asettaa myös järjestöt erityisen paineen alle erilaisten työllistämistoimintojen mahdollistamisessa nuorille. Kalliolan Nuoret ry:llä on pyritty tukemaan nuorten työllistymistä jo usean vuoden ajan tarjoamalla työkokeilu- ja työharjoittelupaikkoja nuorille yhdistyksen eri toiminnoissa. Vuonna 2012 erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille on ollut tarjolla My W.A.Y.- hanke, joka käynnistyi ELYkeskuksen tukemana jo vuonna 2011. My W.A.Y:n tavoitteena on tarjota nuorille positiivinen kokemus työelämästä koulutus- ja ohjausmallin kautta. Kohderyhmänä ovat 17-25 -vuotiaat nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta esim. elämänhallintataidoissa olevien puutteiden takia.
8 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Poikien Talolla on kehitetty vuonna 2012 ”Korkeanpaikanleiri-toimintaa” 17–24-vuotiaille nuorille miehille. Toiminnan tavoitteena on saada jo pitkäksi aikaa kotiin juuttuneet pojat mukaan toimintaan ja aikaan saada säännöllisempi rytmi elämään, vahvistaa sosiaalisia taitoja, itsetuntemusta ja nuoren omaa tahtoa. Edellisten osa-alueiden vahvistuessa opiskelu- tai työelämään siirtyminen alkaa vähitellen tuntua todellisemmalta vaihtoehdolta. Kalliolan Nuoret ry haluaa olla antamassa nuorelle riittäviä eväitä matkalle työllistymiselämään ja vastuunottoon omasta elämästään. Tähän ei useinkaan riitä pelkkä työharjoittelupaikka. Iltapäiväkerhotoiminta Kalliolan Nuoret ry:n iltapäiväkerhotoiminnan lähtökohta on tarjota 1–2 luokkalaisille pienille koululaisille turvallinen ja toiminnallinen iltapäivä ammattilaisen aikuisen seurassa. Suurin osa kerhoista on pienryhmiä, joissa on mahdollisuus tukea erityisopetuksen pieniä koululaisia. Toiminnan tavoitteisiin kuuluu kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, tunne-elämän, sosiaalisen kehityksen ja eettisen kasvun tukeminen. Lisäksi edistetään lasten hyvinvointia, tasa-arvoisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Vuonna 2012 Kalliolan Nuoret ry:llä oli seitsemän iltapäiväkerhoa Helsingissä; Kannelmäessä (3 kerhoa), Pihkapuistossa, Pihlajistossa, Kallahdessa ja Vuosaaressa. Kumppanuus ja verkostotyö Kalliolan Nuoret ry:n keskeinen toimintatapa on kumppanuus ja verkostotyö. Tyttöjen Talo on Kalliolan Nuoret ry:n, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, ja Suomen Setlementtiliitto ry:n kumppanuustalo. Poikien Talo -hankkeessa, Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä ja Kivikon kumppanuusnuorisotalossa kumppanina on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Lisäksi Kalliolan Nuoret ry:n eri työmuodot tekevät verkostotyötä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen lisäksi mm. Helsingin ja Espoon Sosiaali- ja terveysviraston ja muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehtiin vuonna 2012 mm. Väestöliiton, HYKS sukupuolitautien poliklinikan, THL:n, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitosten (Metropolia,
Laurea, Diak), Miessakit ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Ihmisoikeusliiton, Monika-naisten, Tukinaisen, poliisin, nuorisoasemien, Nuorten kriisipisteen, Maria Akatemian, Erityishuoltojärjestöjen liiton Ehjä ry:n, HeSetan, Transtukipisteen, nuorisotutkimusseuran, Pienperheyhdistyksen, kriminaalihuollon ja Walter ry:n kanssa. Kalliolan Nuoret ry. tekee tiivistä yhteistyötä myös setlementtinuorisojärjestöjen kanssa, esimerkiksi Tyttöjen Talo on tiiviissä yhteistyössä muiden setlementtien Tyttöjen Taloihin ja Poikien Talo on mukana kehittämässä setlementissä tehtävää sukupuolisensitiivistä poikatyötä. Vuonna 2012 on panostettu erityisesti koko Kalliolan sisäisen yhteistyön kehittämiseen ja lisäämiseen, joka on strategisena tavoitteena koko Kalliolan setlementissä. Eri järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja vaikuttaminen toteutuvat Helsinki Teamissa, jossa on mukana useita nuorisoalan järjestöjä. Kalliolan Nuoret ry. on Helsinki Team ry:n aktiivinen jäsen. Sosiaalisen nuorisotyön kehittäminen Kalliolan Nuoret ry. tunnetaan järjestökentällä innovatiivisena alati kehittämistarpeisiin tarttuvana yhdistyksenä. Kalliolan Nuoret ry:n eri toimintamuodot ovat syntyneet toiminnan piirissä olevien nuorten erityisten tarpeiden esiin nousemisena ja sitä kautta tarpeena kehittää uudenlaisia menetelmiä ja toiminnan muotoja. Kalliolan Nuoret ry. on myös menestyksekkäästi onnistunut juurruttamaan toimintoja ja solmimaan kumppanuuksia julkisen sektorin kanssa, hyviä esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi Tyttöjen Talon Nuoret äidit -toiminta, seksuaalineuvonta- ja kasvatus ja Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö. Tavoitteena Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalisen nuorisotyön näkökulmana on aina varmistaa ajantasaisen, monipuolisen ja kentän tarpeet kattavan nuorisotyön toteutuminen ja kehittyminen sekä laadun ja arvioinnin yhtenäinen toteuttaminen. Toimintaa arvioidaan määrällisten tavoitteiden ohella sosiaalisen arvioinnin menetelmällä. Sosiaalisesta arvioinnista lisää luvussa 3.
2. STRATEGISET MITAT VUONNA 2012
Strategisia askeleita vuonna 2012
K
alliolan Nuoret ry:n vuosi 2012 oli kasvun ja laajentumisen aikaa. Koko Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstömäärä kasvoi jälleen uusien toimintojen käynnistyessä ja vanhojen laajentuessa. Kalliolan Nuoret ry:ssä työskenteli vuonna 2012 46 kuukausipalkkaista työntekijää ja 15 tuntipohjaista työntekijää. Yhdistyksen sisäistä yhteistyötä, käytäntöjä ja toinen toisiltamme oppimisen teemaa työstettiin henkilöstön yhteisillä kehittämispäivillä keväällä ja syksyllä. Kalliolan Nuoret ry:n nykyinen strategia on vuosille 2011-2015. Strategiaa on laadittu ja rakennettu johtoryhmässä ja yhdessä henkilöstön kanssa. Kalliolan Nuoret ry:n johtoryhmä seuraa toiminnan toteutumista strategian mukaisesti ja määrittelee vuosittain strategisia painopistealueita. Vuonna 2012 tavoitteena ollutta strategian toimeksipanoa ja viestintäsuunnitelman toteuttamista on lähdetty pohtimaan ja toteuttamaan Kalliolan Nuoret ry:ssä johtoryhmätasolla. Johtoryhmä on määritellyt uudelleen tehtäväänsä ja hakenut uusia toimintatapoja ja menetelmiä strategiseen johtamiseen ja sen jalkauttamiseen kentälle. Johtoryhmä on työskennellyt ja tarkentanut strategiaa johtoryhmän seminaareissa vuonna 2012. Viestintäsuunnitelmassa on hyödynnetty synergiaetua Kalliolan kannatusyhdistyksen kanssa. Kalliolan Nuoret ry:n oma viestintästrategia tarkentuu vuoden 2013 aikana. Organisaatiouudistuksen juurruttaminen käytäntöihin ja toimintamuotojen rakenteisiin on ollut keskiössä kuluneena vuonna, joka on näkynyt erityisesti tavoitteena olleessa lähiötyön jäntevöittämisessä ja kehittämisessä. Lähiötyön työmuodolla on nyt selkeät ja johdonmukaiset rakenteet johtamiseen ja työn painopistealueisiin. Lähiötyön toteuttamista on rajattu niille alueil-
le Helsingissä, joissa Kalliolan Nuoret ry:llä on jo toimintaa ja on voitu hyödyntää työntekijöiden osaamista ja synergiaetuja paremmin. Lisäksi on käynnistetty ja kehitetty nuorisotyön toteuttamista alueellisesti Puistolassa. Puistola on osoittautunut tarpeelliseksi ja laadukkaaksi toiminnaksi ja myös sen jatkuvuudesta on sovittu Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa kevääseen 2014 saakka, jolloin nuorisoasiainkeskuksen kumppanuusstrategia on valmis ja jatkotoimenpiteistä voidaan päättää. Vuonna 2011 käynnistyneiden uusien hankkeiden ja toimintojen toimintamallin kehittäminen ja vakauttaminen (tukiasuntoyhteisötoiminta, Poikien Talo ja My W.A.Y), ovat olleet Kalliolan Nuoret ry:n strategisina painopistealueena vuonna 2012. Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta ja Poikien Talo ovat selkiyttäneet toiminnan rakenteita ja toiminnasta hyötyvä kohderyhmä on saatu ohjattua toimintojen piiriin. My W.A.Y -hankkeen tavoite syrjäytymisvaarassa elävien nuorten ja heidän työllistymisensä on haaste, kun samanaikaisesti nuorten perustarpeissa on niin paljon puutteita. Toimintaa on kuitenkin voitu hyvin asiakaslähtöisesti muokata ja työvoimapoliittiset ratkaisut ovat onnistuneet valtaosin hyvin. Kalliolan Nuoret ry. haki vuodelle 2012 kolmea uutta hanketta Raha-automaattiyhdistykseltä, joko itsenäisesti tai yhteistyössä (vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan hanke, Sopu- monikulttuurinen perhetyö ja Kohti- nettityö ). Rahoitusta saatiin Sopu – monikulttuurisen perhetyön hankkeelle, jonka nimi tarkentui kuluneena vuonna Sopu – kunniakonflikteja ennaltaehkäisevä yhteisötyön-hankkeeksi. Hanke käynnistyi pitkän rekrytointivaiheen jälkeen syyskuussa 2012 ja on lähtenyt lupaavasti käyntiin. Keväällä 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tyttöjen Talon vapaaehtoistoiminnalle rahoi-
tusta, jolla jatketaan ja kehitetään jo käynnissä olevaa vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Nettityön hanketta haettiin uudelleen Kalliolan Nuorten sisäisenä, Tyttöjen Talon ja Poikien Talon välisenä yhteishankkeena, ja RAY:n rahoitus saatiin siihen loppuvuodesta 2012. Tärkeänä strategisena tavoitteena Kalliolan Nuoret ry:ssä on ollut kehittämisen ohella nykyisten toimintamuotojen jatkuvuuden ja kehittymisen turvaaminen. Vuonna 2012 kriittisin tilanne oli Tyttöjen Talon seksuaalisen väkivaltatyön osalta, jonka Helsingin kaupungin lastensuojelun kärkihanke-rahoitus päättyi vuoden 2012 lopussa. Toiminta on osoittanut kaupungin tasolla tarpeellisuutensa ja asiantuntemuksensa nuorten seksuaalisen väkivallan kysymyksissä. Toiminnan jatkuvuuden puolesta käytiin neuvotteluita vuonna 2012. Jatkorahoitus toiminnalle varmistui vuoden 2013 alussa, mutta vain yhdeksi lisävuodeksi. Seksuaalisen väkivaltatyön toteutuminen tulevaisuudessa on tärkeä painopiste Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa edelleen vuonna 2013. Vuonna 2012 haettiin oppia ja vaikutteita useasta kansainvälisestä seminaarista tai opintomatkasta, Hollannista, Yhdysvalloista, Irlannista, Saksasta, Norjasta ja Turkista. Kansainvälinen yhteistyö on avannut uusia näkökulmia Kalliolan Nuoret ry:ssä tehtävälle työlle ja toisaalta vahvistanut tunnetta siitä, että Kalliolan Nuoret ry. on hyvin ajassa ja ajankohtaisissa ilmiöissä kiinni oleva yhdistys, jolla on myös paljon annettavaa muualle Eurooppaan. Yhtenäisen toimintamallin ja strategian luominen Kalliolan Nuoret ry:n verkossa tapahtuvaan sosiaaliseen nuorisotyöhön on ollut esillä monella tapaa kuluneena vuonna. Kalliolan Nuoret ry:n työntekijän Maria Wikbergin YAMK opinnäytetyö Kalliolan Nuoret ry:lle - Matkaopas verkossa
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
9
tehtävään nuorisotyöhön on toiminut hyvänä pohjana strategian luomiselle ja sen jalkauttaminen koko henkilöstölle tapahtuu kevään 2013 aikana. Monet Kalliolan Nuoret ry:n toimintamuodoista ovat siirtyneet hallitusti Facebookiin vuoden 2012 aikana. Sisäisten rakenteiden kehittäminen on toteutunut vuonna 2012 mm. luomalla uusia rakenteita Kalliolan Nuoret ry:n sisäiselle viestinnälle. Uusia käytäntöjä ovat henkilöstön säännölliset tutustumiskäynnit eri toimintoihin ( 4 x vuodessa). Tutustumiskäyntien tavoitteena on lisätä tietoa ja tietoisuutta eri toimintojen työstä, toimintamuotojen ympärillä liikkuvista nuorisotyöllisistä ilmiöistä, kohderyhmästä, ja työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta. Tarkoituksena on myös lisätä kiinnostusta ja synergiaetujen hyödyntämisen mahdollisuuksia työntekijöiden kesken. Tutustumiskäyntien lisäksi kehittämispäällikkö kokoaa 4-5 kertaa vuodessa tiedotteen, johon yleisten tiedotettavien ja ajankohtaisten asioiden lisäksi työntekijät ja työmuodot voivat lähettää informaatiota, hyviä kokemuksia, hauskoja juttuja ja valokuvia ja linkkejä omasta toiminnastaan. Kalliolan Nuoret ry:n johtoryhmä jäntevöitti ja kehitti työskentelyään kuluneen vuoden aikana. Johtoryhmätyöskentelyn ja johtajuuden kehittyminen jatkuu vuonna 2013 yhdessä Kalliolan setlementin kanssa Pro – esimiesvalmennuksen tiimoilta. Talouden
10 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
seuranta ja suunnitelmallisuus osana johtamista ovat kirkastuneet vuoden aikana ja vuoden 2013 alussa valmistuva taloushallinnon ohjelmistouudistus tuo kaivattuja työkaluja esimiehille tähän. Sisäiseen kehittämiseen on kuulunut myös uuden työntekijän perehdyttämisen mallintaminen ja jäntevöittäminen. Tässä on hyödynnetty Kalliolan setlementin perehdytysmallia. Lisäksi on liitytty koko Kalliolaa koskevaan mentorointiin, ja Kalliolan Nuoret ry:stä on mentoreiksi nimetty alustavasti johtoryhmäläiset. Perehdytysmallin materiaaleja on luotu ja koko malli on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on ollut myös rahoituspohjan laajentamisen kartoittaminen mm. yritysyhteistyön avulla. Erilaisia neuvotteluja eri yritysten kanssa on käyty kuluneen vuoden aikana. Poikien Talo on onnistunut luomaan hyvän kontaktin mainosmaailman edustajiin ja Tyttöjen Talon yritysmaailmakontaktit ovat säilyneet. Yritysten kautta tuleva rahoitus on tärkeä ja täydentävä osa toimintojen mahdollistamisessa, mutta suurempaa rahoituskokonaisuutta ei toistaiseksi ole solmittu.
Kansainvälinen yhteistyö on avannut uusia näkökulmia Kalliolan Nuoret ry:ssä tehtävälle työlle ja toisaalta vahvistanut tunnetta siitä, että Kalliolan Nuoret ry. on hyvin ajassa ja ajankohtaisissa ilmiöissä kiinni olevayhdistys, jolla on jakaa osaamistaan myös muualle Eurooppaan.
Lukuja Kalliolan Nuoret ry:
61 työntekijää vuonna 2012 = 46 kuukausipalkkaista työntekijää ja 15 tuntityöntekijää
Kalliolan Nuoret ry:n toiminta tavoitti
Käyntikertoja kertyi vuoden aikana
2 554 nuorta.
40 136.
Tyttöjen Talo
Kivikko
Itä-Pasila
Poikien Talo
Puistola
10 885
8 200
2 387
1 295
1 402
yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret
897
146
95
99
58
suunnitelmallisesti tuetut nuoret
545
-
55
71
-
62
6
22
13
2
verkossa kohdatut nuoret
923
487
369
556
5
leirivuorokaudet
105
14
-
82
25
käyntikerrat
ryhmät
Sopu – hanke:
52
My W.A.Y
23
tyttöryhmäläistä
koulutettua ammattilaista
Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta (SaTu):
19
nuorta
134 581
ryhmäkertaa
2
19
nuorta
kurssia
Iltapäväkerhotoiminta
7
141
iltapäiväkerholaista
kerhoa
yksilöllistä tukitapaamista
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
11
3. SOSIAALINEN ARVIOINTI
”Huolet ja murheet arjen keskellä ovat unohtuneet.” – Sosiaalisia tuloksia vuodelta 2012
V
uonna 2012 otettiin sosiaalinen tilinpito käyttöön lähes kaikissa Kalliolan Nuoret ry:n toiminnoissa. Poikien Talo ja Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta liittyivät uusina toimijoina mukaan sosiaaliseen tilinpitoon. Sen sijaan My W.A.Y, Sopu ja Puistolan nuorisotyö jätettiin vielä sosiaalisen tilinpidon ulkopuolelle, koska toiminnat olivat vielä varsin uusia ja jäsentymättömiä ja ensisijaisesti oli tarvetta toimivien työn rakenteiden luomiselle, ja sitä kautta myös toiminnan sosiaalisten vaikutusten painopisteet ja kehittämisalueet tulevat paremmin näkyviin. Erityisen haasteen vuoteen 2012 toi sosiaalisen tilinpidon osalta koko arvioinnin luonteen muuttuminen kesken arviointikautta. Kalliolan Nuoret ry on ollut mukana Suo-
12 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
men setlementtiliitto ry:n Näky2-hankkeen verkostossa. Näky2-hanke on kokemustensa ja kerätyn palautteen pohjalta luopunut sosiaalisen tilinpidon menetelmän käyttämisestä ja arvioinnin näkökulmaa on laajennettu laaja-alaisemman sosiaalisen arvioinnin suuntaan, joka sinänsä palvelee hyvin myös Kalliolan Nuorten toimintaa ja arviointikulttuuria. Kalliolan Nuoret ry. kokee hyväksi enemmän sisältöihin keskittyvän arvioinnin kuin tarkkaan menetelmään pohjautuvan arvioinnin. Haasteeksi suunnan muutos toi arviointitiedon esittämiseen ja julkaisemiseen liittyvät tekijät sekä arvioinnin luotettavuuden. Jatkossa onkin tarpeen kehittää sosiaalista arviointia esimerkiksi vertaisarvioinnin suuntaan. Vertaisarviointi voisi tapahtua esimerkiksi eri setlementtien välisenä yhteistyönä.
Tietoa kerättiin sosiaalista arviointia varten erilaisilla asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden kirjallisilla kuvauksilla sekä valokuvilla ja videoilla. Tiedonkeruuta varten tehtiin 11 asiakaskyselyä, Tyttöjen Talon, Itä- Pasilan, Kivikon ja Poikien Talon lapsille ja nuorille, iltapäivätoiminnan lapsille ja lasten vanhemmille, Poikien Talon asiantuntijaryhmälle, Saunalahden tukiasuntoyhteisön sidosryhmälle, yhteisesti Kalliolan Nuoret ry:n asiakkaille ja työhyvinvointikysely henkilöstölle. Lisäksi toteutettiin yksi postinumerokysely osana Tyttöjen Talon arviointia. Seuraavaksi esitellään Kalliolan Nuoret ry:n sosiaaliseen tilinpitoon osallistuneita toimintoja ja joitakin sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 2012.
Kalliolan Nuoret ry:n sosiaaliset tavoitteet ja tulokset
K
alliolan Nuoret ry:n sosiaalisen arvioinnin työryhmä valitsi vuodelle 2012 neljä setlementtiarvoa tai toimintaperiaatetta, joiden toteutumista arvioitiin paitsi asiakasnäkökulmasta myös työntekijänäkökulmasta. Valitut arvot olivat moninaisuuden kunnioittaminen, positiivinen yhteisöllisyys, osallisuus ja aito kohtaaminen. Samojen sosiaalisten tavoitteiden valitseminen sekä nuorille että työryhmälle perustui siihen, että
arvojen toteutuminen lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä, tulisi näkyä ja toteutua yhtä lailla myös työyhteisössä. Koskaan aikaisemmin ei ole toteutettu yhteneväistä kyselyä läpi koko yhdistyksen toimintojen. Tulokset olivatkin ilahduttavan paljon yhteneväiset sekä lasten ja nuorten kyselyn kuin työyhteisön kyselyn tuloksissa. Suurin ero ilmeni viimeisessä tavoitteessa, jossa tavoiteltiin aidon kohtaamisen kokemusta. Nuorista 86 % koki, että heidät kohdataan, kun
taas vain 67 % työntekijöistä koki tulevansa aidosti kohdatuksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 233 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa mukana ollutta lasta ja nuorta. Nuorten kysely toteutettiin kaikissa Kalliolan Nuoret ry:n toimipisteissä syksyllä 2012. Perusjoukkoa on vaikea nimetä toimintojen matalankynnyksen luonteen ja laajuuden vuoksi, mutta vastausten määrään oltiin tyytyväisiä. Työhyvinvointikyselyyn vastasi 36/46 työntekijästä, joka tarkoittaa 78% henkilöstöstä.
KALLIOLAN NUORET RY TUKEE NUORTEN KASVUA TOIMIEN ARVOJENSA JA PERIAATTEIDENSA POHJALTA OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu moninaisuuden kunnioittaminen. Kalliolan Nuoret ry:n toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret kokevat tulevansa hyväksytyksi ja kokevat että heitä kunnioitetaan Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että heitä kunnioitetaan ja että he ovat osa Kalliolan Nuoria
90 %
Kalliolan Nuoret ry:n nuorten kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista koki tulevansa hyväksytyiksi ja että heitä kunnioitetaan. (N=233)
80 %
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki tulevansa hyväksytyiksi ja että heitä kunnioitetaan työyhteisössä. ( N=36)
Kalliolan Nuoret ry tarjoaa positiivisia yhteisöllisyyden kokemuksia. Kalliolan Nuoret ry:n toimintaan osallistuessaan lapset ja nuoret kokevat, että he ovat tärkeitä ja tervetulleita.
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että he ovat tärkeä osa työyhteisöä.
83 %
Kalliolan Nuoret ry:n nuorten kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista koki olevansa tärkeitä ja tervetulleita mukaan toimintaan. (kysymyksen N=233)
83 %
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki olevansa osa työyhteisöä. (N=336)
Kalliolan Nuoret ry tarjoaa osallisuuden kokemuksia. Kalliolan Nuoret ry:n toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret kokevat, että he tulevat ajatuksineen kuulluksi ja he voivat vaikuttaa toimintaan. Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että he tulevat ajatuksineen kuulluksi ja he voivat vaikuttaa toimintaan.
83 %
Kalliolan Nuoret ry:n nuorten kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista koki tulevansa ajatuksineen kuulluksi ja että he voivat vaikuttaa toimintaan. (N=233)
81 %
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki, että he tulevat ajatuksineen kuulluksi ja voivat vaikuttaa toimintaan. (N=36)
Kalliolan Nuoret ry:ssä kohdataan ihmisiä. Kalliolan Nuoret ry:n toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret kokevat, että heidät kohdataan ja heistä välitetään.
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että heidät kohdataan.
86 %
Kalliolan Nuoret ry:n nuorten kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista koki tulevansa kohdatuksi ja että heistä välitetään (N=233)
67 %
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki tulevansa kohdatuksi ja että heistä välitetään. (N=36)
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
13
Toinen Kalliolan Nuoret ry:n keskeinen koko yhdistystä läpileikkaava päätavoite oli olla hyvä työyhteisö vuonna 2012. Alla on esitetty osatavoitteet ja tulokset tavoitteelle. Tavoitteen toteutumista mitattiin työhyvinvointikyselyllä, joka toteutettiin yhteistyössä Kalliolan Kannatusyhdistyksen kanssa. Kyselyn kautta mitattiin kahta keskeistä osatavoitetta; Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö on tyytyväinen työssään ja Kalliolan Nuoret ry:ssä työskentely on sujuvaa ja ammatillista.
KALLIOLAN NUORET ON HYVÄ TYÖNANTAJA JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö on tyytyväinen työssään. Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö on erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen työnsä sisältöön. Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee voivansa vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin. Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö viihtyy työssään erittäin hyvin tai hyvin. Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee että työpaikalla vallitsee erittäin hyvä tai hyvä ilmapiiri
94,4 %
henkilöstökyselyyn vastanneista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä työnsä sisältöön. (N=36)
94,4 %
henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki voivansa vaikuttaa työtä koskeviin päätöksiin. (N=36)
88,8 %
henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä viihtyi työssään erittäin hyvin tai hyvin. (N=36)
86,1 %
henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki, että työpaikalla on erittäin hyvä tai hyvä ilmapiiri. (N=36)
Kalliolan Nuoret ry:ssä työskentely on sujuvaa ja ammatillista. Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että heidät perehdytetään uusiin asioihin erittäin hyvin tai melko hyvin.
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että heidän ammattiaan arvostetaan erittäin paljon tai paljon.
Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että työpaikalla saa helposti apua muilta. Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö on tyytyväinen työpaikan asioista saamiinsa tietoihin Kalliolan Nuoret ry:n henkilöstö kokee, että työssä esiintyy melko vähän kiirettä tai ristiriitoja.
63,9 %
henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki, että heidät perehdytetään uusiin asioihin erittäin hyvin tai melko hyvin. (N=36)
69,4%
henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki, että heidän ammattiaan arvostetaan erittäin paljon tai paljon. (N=36)
91,7%
henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä koki, että työpaikalla saa helposti apua muilta. (N=36)
91,7 %
henkilöstökyselyyn vastanneista koki olevansa tyytyväinen työpaikan asioista saamiinsa tietoihin. (N=36)
27 %
henkilöstökyselyyn vastanneista koki että työssä esiintyy melko vähän kiirettä tai ristiriitoja. (N=36)
Tulosten perusteella henkilöstö on tyytyväinen työssään mutta oman ammatin arvostukseen ja kiireeseen ja ristiriitoihin liittyvissä asioissa tulokset olivat muita työhyvinvointiin liittyviä teemoja huonompia. Osaltaan toimintojen luonteeseen kuuluu osaltaan kiire ja ristiriidat. Kysely ei antanut tietoa siihen, liittyvätkö työpaikalla esiintyvät ristiriidat asiakastyöstä vai työyhteisön sisäisestä ilmapiiristä, toisaalta yli 86 % henkilöstökyselyyn vastanneista koki työpaikalla valitsevan hyvä työilmapiiri. Siitä huolimatta työntekijän aito kohtaaminen ammatillinen arvostus nousevat kehittämiskohteiksi vuodelle 2013.
14 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Tyttöjen Talo
T
yttöjen Talon toiminta on matalankynnyksen tukea pääkaupunkiseudulla eläville 10–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Perustehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua kohti oman itsensä näköistä naiseutta naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä. Tyttöjen Talon toimintamuotoja ovat avoin ja ryhmätoiminta, monikulttuurinen tyttötyö, seksuaalikasvatus
ja - neuvonta, nuoret äidit- toiminta ja seksuaalinen väkivaltatyö. Tyttöjen Talon toimintaa rahoittivat vuonna 2012 Raha-automaattiyhdistys, Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus, Helsingin Sosiaalivirasto ja Terveyskeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL. Ryhmät saivat rahoitusta mm. sosiaalivirastolta, Ely-keskukselta, Zonta-järjestöiltä ja Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Lisäksi
mm Tyttöjen Kymppi, Kallion Rotaryt, Kallion Seurakunta, Naisten kulttuurirahasto sekä yksittäiset lahjoittajat tukivat Tyttöjen Talon toimintaa pienemmillä lahjoituksilla. Tyttöjen Talolla työskenteli vuonna 2012 10 kokopäiväistä työntekijää. Lisäksi Tyttöjen Talolla oli 20 tuntityöntekijää ohjaamassa ryhmiä sekä 14 naista vapaaehtoistoimijana ja opiskelijoita työharjoittelussa.
TYTTÖJEN TALO TARJOAA TARPEENMUKAISTA TUKEA ERILAISISSA ELÄMÄNTILANTEISSA OLEVILLE 10–28 -VUOTIAILLE TYTÖILLE JA NUORILLE NAISILLE. Tyttöjen Talon sosiaalisiin tavoitteisiin liittyvä asiakaskyselyn 2012 vastaajamäärä oli 75. Kyselyä toteutettiin keväällä ja syksyllä kuukauden ajan ja kyselyä tarjottiin noina aikoina vastattavaksi 150 tytölle ja nuorelle naiselle, jotka kävivät eri työmuotojen ryhmissä, yksilötapaamisissa tai avoimessa toiminnassa. Perusjoukkoa on vaikea määritellä toiminnan luonteen vuoksi. Kyselyn vastausprosentti oli 50 %. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Tyttöjen Talossa toteutuu naistietoinen työote ® tavaramerkki-sopimuksen mukaisesti. Työmuodot perustuvat tyttö- ja naiserityisyydelle eri kehitysvaiheet huomioiden.
työntekijän kuvaus: ”Tyttöjen Talon toimintaan, jokaiseen toimintamuotoon, tytöt voivat tulla sellaisena kuin ovat. Toisen kunnioitus, joka jo talon arvojenkin mukaan ohjaa toimintaamme takaa jokaiselle yhtäläisen oikeuden ilmentää tyttöyttä ja naiseutta omalla tavalla. Laaja ikäskaala mahdollistaa kävijöille myös näköalapaikan tutkiskella, pohtia ja nähdä tytöstä naiseksi kasvun eri vaiheita. Tyttöjen Talon aikuiset tarjoavat turvallista naiskuvaa ja kosketus pintaa siihen miten erilaisia naisia on. Näin on mahdollisuus oivaltaa oman sukupuolensa erityslaatuisuutta, arvostaa sitä sekä tuntea vastuuta siitä ja liittyä toisiin. Tyttöjen Talossa monipuolistetaan ja rikastutetaan perinteistä naiskuvaa ja luodaan kulttuuria, jossa kaikenlainen tyttöys ja naiseus saa kukoistaa. Tyttöjen Talolla tyttöys ja naiseus näkyvät moninaisuuden ymmärtämisenä, jossa ei tunnusteta stereotypiaan sidottua tyttöyttä vaan tuodaan näkyväksi sukupuolen sisällä oleva moninaisuus ja oma kokemuksellinen sukupuoli. Tyttöjen Talo tarjoaa työntekijöille, ryhmänohjaajille ja vapaaehtoisille mahdollisuuden syventää ymmärrystä omasta sukupuolesta monella tasolla, esimerkiksi työntekijöiden ja ryhmänohjaajien naistietoisuusryhmässä ja vapaaehtoisten koulutuksessa. Näin on mahdollista olla kiinnostunut ja tutkia omaa historiaa tyttönä, naiseksi kasvun polkua, voimavaroja naisena kuten myös omia naiseuden kipukohtia. On olennaista, että oma historia, roolit ja asenteet naisena ovat tällöin jatkuvan prosessoinnin alla.”
Tuemme tyttöjen kasvua ryhmätoiminnan yksilötuen ja avoimen toiminnan keinoin. Vuonna 2012 toteutuu 57 ryhmää, jotka jakautuvat seuraavasti: Avoimia ryhmiä:10 Harrastusryhmät: 8 Nuorten äitien ryhmät: 6 Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden ryhmät: 6 Monikulttuuriset ryhmät: 6 Muut suljetut ryhmät: 12 Lyhyet Mun voimaa -ryhmät: 10
Vuonna 2012 Tyttöjen Talolla toteutui 62 ryhmää, jotka jakautuivat seuraavasti: • Avoimia ryhmiä: 14 • Harrastusryhmät: 8 • Nuorten äitien ryhmät: 11 • Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden ryhmät: 5 • Monikulttuuriset ryhmät: 6 • Muut suljetut ryhmät: 13 • Lyhytkestoiset Mun voimaa -ryhmät: 5
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
15
Tytöt saavat tukea Tyttöjen Talon ryhmätoiminnasta
Kolme poimittua kuvausta Tyttöjen Talon asiakaskyselystä 2012 (N=75). Avoin kysymys: ”Koetko saaneesi tukea ryhmätoiminnan kautta? Millaista tukea olet saanut?” ”Kävin kehoryhmässä, joka oli aivan mahtava. Ryhmän jäsenet tukivat toisiaan ja uskalsivat avautua, joka loi tunteen yhteenkuuluvuudesta ja hyväksymisestä. Ohjaajat olivat todella hyviä, ja kiitän heitä heidän ammattitaidostaan. Koin saavani tukea ryhmältä ja ohjaajilta hieman enemmän kuin uskalsin pyytää, joten iso kiitos tästä. Toivottavasti mahdollisimman monelle tarjoutuisi mahdollisuus osallistua tällaiseen ryhmään!” ”Olen saanut tukea. Tärkeää on ollut lähinnä hauska ja mukava tekeminen jolloin huolet ja murheet arjen keskellä ovat unohtuneet.” ”Kun asioista on puhunut ja kuunnellut muita niin kyllä se on auttanut paremmin ymmärtämään, että samankaltaisia asioita tapahtuu myös muille eikä ole ainut joka pohdiskelee vaikeita asioita. ”
85 % prosenttia Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista tytöistä kokee saaneensa tukea johonkin seuraavista asioista; itsetuntemus, itsetunto, sosiaaliset suhteet, perhesuhteet, oma vanhemmuus, tunteet, opiskelu ja työ, elämänhallinta, uudet näkökulmat, toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan, seksuaalisuus, seksuaalisen väkivallan kokemukset, omat rajat, tyttöys ja naiseus
68/75 = 91 %
Tyttöjen Talon asiakaskyselyyn vastanneista tytöistä koki saaneensa tukea joihinkin seuraavista; itsetuntemus, itsetunto, sosiaaliset suhteet, perhesuhteet, oma vanhemmuus, tunteet, opiskelu ja työ, elämänhallinta, uudet näkökulmat, toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan, seksuaalisuus, seksuaalisen väkivallan kokemukset, omat rajat, tyttöys ja naiseus. Tukea oli saatu eniten sosiaalisiin suhteisiin, tunteisiin ja uusiin näkökulmiin elämässä.
Olen saanut tyttöjen talOlta tukea jOihinkin seuraavista asiOista. (voit valita useamman vaihtoehdon) Itsetuntemukseen Itsetunto Sosiaaliset suhteet Perhesuhteet Oma vanhemmuus Tunteet Opiskelu ja työ Elämänhallinta Uudet näkökulmat Toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan Seksuaalisuus Seksuaalisen väkivallan ja kaltoinkohtelun kokemukset Omat rajat Tyttöys ja naiseus En koe saaneeni tukea Johonkin muuhun, mihin? Tyttöjen Talon tuella on ollut merkitystä oman elämän kannalta. Tyttöjen Talosta saa monipuolista tukea.
Kuvaus nuorten äitien toimintaan osallistuvalta asiakkaalta: ”Olen ollut tyttöjentalon asiakkaana alkuvuodesta 2012. Kuulin Tyttöjen Talosta äitiysneuvolassa raskaana ollessani. Kiinnostuin toiminnasta, sillä halusin saada vertaistukea raskauteen ja perheen perustamiseen liittyvistä asioista. Toivoin myös löytäväni uusia ystäviä, mikä onkin toteutunut. Olen osallistunut Tyttöjen Talolla nuorten äitien toimintaan suljetun odottajien ja myöhemmin äitivauvaryhmän sekä avoimen äitiryhmän ja kesäretken muodossa. Olimme puolisoni kanssa mukana myös syksyllä 2012 järjestetyllä perhe leirillä, joka oli mielestämme erittäin onnistunut ja miellyttävä kokemus. Olemme käyneet puolisoni kanssa myös paritapaamisissa. Tyttöjen Talolta saamani tuki on ollut monipuolista. Olen saanut vertaistukea, uusia lapsiperhekontakteja ja ystäviä. Myös ryhmänvetäjien ammattitaitoisuus ja tietämys vauvaperheen arjesta ja ongelmatilanteista on ollut suuri apu perheellemme.”
16 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Lähiötyö
K
alliolan Nuoret ry:n lähiötyö toteutuu Kivikon kumppanuusnuorisotalossa, Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä ja Puistolan nuorisotyössä. Lähiötyön tavoitteena on kohdata nuoria heidän omalla asuinalueellaan ja tarjota mahdollisuus mielekkääseen toimintaan ja turvalliseen aikuiskontaktiin ja tukea nuoria heidän omissa vahvuuksissaan.
Itä-Pasila Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö on alueen lapsia, nuoria sekä perheitä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti kohtaavaa ja vahvistavaa toimintaa. Toiminnan keskiössä ovat voimaannuttavat, vuorovaikutteiset ja vertaistuelliset tyttö- ja poikaryhmät, yksilötuki, retket, leirit ja alueelliset tapahtumat. Ryhmien tavoitteena on kohdata erityisesti ne lapset ja nuoret, joiden kasvua säännölliset ja sukupuolisen-
sitiivisen näkökulman huomioonottavat ryhmätapaamiset voivat vahvistaa. Tavoitteena on ehkäistä nuorten eriytymistä ja tukea sosiaalisten taitojen kehittymistä niin vertaisryhmäläisten kuin ohjaajienkin kanssa. Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää ja vuonna 2012 tuntipohjaisia työntekijöitä oli 10, vapaaehtoisia 6 harjoittelijoita 4. Itä-Pasilan sosiaalista nuorisotyötä rahoittaa kumppanuudessa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja sosiaalivirasto.
Esimerkkejä Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön sosiaalisista tavoitteista ja tuloksista: ITÄ-PASILASSA TEHDÄÄN MONIKULTTUURISTA SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ Kuvausten ohella sosiaalisia tavoitteita mitattiin nuorille suunnatulla asiakaskyselyllä. Itä-Pasilan nuorten kyselyä toteutettiin vuonna 2012 keväällä ja syksyllä noin 1 kuukauden ajan. Kyselyyn vastasi 33 nuorta. Kyselyyn vastasivat ne nuoret jotka olivat mukana ryhmätoiminnassa kyselyn toteuttamisen aikana. Kyselyn vastausprosentti oli 100 %. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia ryhmätoiminnan ja yksilötuen keinoin. 80% nuorista kokee saavansa toiminnan kautta tukea joihinkin seuraavista asioista.
32/33 =97 %
Itä-Pasilan asiakaskyselyyn 2012 vastanneista nuorista koki saaneensa tukea koulunkäyntiin, yhteishakuun, kesätöihin, työnhakuun, vanhempi- /perhesuhteissa, kaverisuhteissa tai harrastuksissa.
25/33 = 76 %
Itä-Pasilan asiakaskyselyyn 2012 vastanneista nuorista koki saaneensa tukea tunteiden tunnistamisessa tai ilmaisussa, mieheksi tai naiseksi kasvamisessa, ihastumisessa tai rakastumisessa tai toiveikkuudesta tulevaisuutta kohtaan. jOs Olen tarvinnut apua, Olen saanut tukea / neuvOa / Opastusta jOihinkin alla Olevista Koulunkäynti / opiskelu (23) Yhteishaku (2) Kesätyöt (9) Työnhaku (4) Suhteet vanhempiin / perheeseen (0) Kaverisuhteet (9) Harrastukset (12) Jokin muu, mikä (0)
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
17
Millaista tukea Olet saanut? Voit valita yhden tai useamman tai kirjoittaa itse millaista tukea olet saanut Itä-Pasilan nuorten toiminnasta Tunteiden tunnistaminen (5) Tunteiden ilmaisu (9) Naiseksi kasvaminen (6) Mieheksi kasvaminen (4) Ihastuminen / rakastuminen (2) Arjen pienet murheet (7) Toiveikkuutta tulevaisuuteen (12) Jokin muu, mikä (2) Toiminta perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen alueen nuorten kanssa. Nuoret toimivat vertaisohjaajina
a) Työntekijän kirjoittama kuvaus Skarpista: Skarppi -vertaisvalistusohjelman tarkoitus on lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja toimia vastavoimana alkoholimyönteiselle kulttuurille. Alppilan yläkoululla toteutetussa Skarpissa yhdeksäsluokkalaiset oppilaat valistivat seiskaluokkalaisia alkoholiin liittyvissä asioissa. Seitsemän vapaaehtoista ”skarppinuorta” koulutettiin aluksi ohjaamaan valistukset, jonka jälkeen he toteuttivat itsenäisesti ”sessiot” seiskaluokkalaisille. Ohjaajat toimivat vertaisvalistuksissa vain tarkkailijoina ja antoivat palautetta jälkeenpäin. Skarppi piti sisällään yhteensä kaksi koulutuspäivää ja neljä valistuskertaa sekä arviointipäivän. Etenkin valistajan roolissa olleet nuoret kokivat Skarpin mielekkääksi, koska saivat ohjauskokemusta ja todistuksen tehdystä työstä ja ryhmässä oli koko ajan hyvä henki päällä. b) Skarppi-vertaisvalistusohjelmaan osallistuneen nuoren kuvaus: ”Kun olin vertaisohjaaja tuntui, että tein jotain hyödyllistä. Sain mahdollisuuden vaikuttaa nuoriin niin, että he olisivat fiksuimpia alkoholin kanssa kertomalla heille niiden vaaroista ja kuinka ne vaikuttavat omaan ja muitten elämään negatiivisesti. Meillä oli tosi hyvä ryhmä ja oli helppoa työskennellä kaikkien kanssa, koska meillä oli samat tavoitteet ja hommat menivät vielä helpommin kun osasimme tukea ja huomioida toisia vertaisohjaajia kuin niitä joita ohjasimme.” c) Skarppi-vertaisvalistusohjelman yhteistyöopettajan kuvaus: ”Opettajana koin todella tärkeäksi Skarpin vertaisvalistusohjelman. Se on ennalta ehkäisevää vaikuttamista ja osallistaa oppilaita sekä vertaisvalistajina toimivia että seitsemäsluokkalaisia. Vetäjinä toimivat nuoret toisille nuorille on hyvä keino vaikuttaa nuorempien oppilaiden tuleviin valintatilanteisiin, antaa rohkeutta tehdä erilaisia ratkaisuja. Koulutus ja hyvä ohjaus ja aikuisten tuki vertaisvalistajille mahdollistaa ohjelman toteuttamisen koulussa koulupäivän aikana. Hyvä, että ohjaajat ovat koulun ulkopuolisia nuorten parissa toimivia aikuisia, eikä aina opettajavetoista valistusta. Vanhempainilta, jossa vertaisvalistajat olivat mukana, onnistui juuri näiden nuorten osalta ja aktiivisuudesta johtuen hyvin, koska nuoret pystyivät esittämään asioita nuorten näkökulmasta ja kokemuksista vanhemmille. Loppupalaveri vielä vertaisvalistajien kanssa jäsensi kokonaisuutta ja antaa heille eväitä toimia jatkossa erilaisissa tiimeissä. Vertaisvalistajina toimineet oppilaat olivat tyytyväisiä saamiinsa todistuksiin ja joku kertoi nyt syksyllä käydessään täällä yläasteella vierailulla, että hänelle on ollut hyötyä toisella asteella tästä todistuksesta. Yhteistyö kouluttajien/ohjaajien ja koulun yhteysopettajan kanssa vertaisvalistuksesta innostuneiden oppilaiden etsimisessä ja aikataulujen laatimisessa sujui erittäin hyvin ja yhteysopettaja mielellään jatkaa tätä yhteistyötä ja oppilaiden osallistamista. d) nuorten kommentteja kyselyssä kysymykseen ”mikä vertaisohjaajana toimimisessa on ollut sinulle tärkeintä/parasta: • no kun saa hipaista jotenkin työelämään ja se on niinku parasta ku sit ymmärtää mitä aikuisena vaatii • että kuuntelee nuorta ja auttaa nuoria
18 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Nuorille tarjotaan erilaisia ilmaisumenetelmiä vaikuttamisen tueksi
Työntekijän kuvaus: Niin kantaväestön kuin monikulttuuristen nuorten ilmaisua halutaan tukea monipuolisesti. Nuorille on järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa tanssia, teatteria, rap-toimintaa sekä kuvallista ilmaisua. Näissä harrasteryhmissä nuorilla on ollut mahdollisuus pysähtyä tiedostamaan, nimeämään ja ilmaisemaan tunteitaan ja itseään. Esimerkiksi rap-ryhmässä nuoret ovat sanoittaneet tekstit itse ja kertovat niiden kautta itselleen tärkeistä asioista kuten ystävyydestä, jumalasta sekä elämän haasteista ja mahdollisuuksista. Musiikin kautta sanoitukset ovat muidenkin kuultavissa esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Nuoren kuvaus räppi-työpajoista: Räppi on siistii, koska saa ilmasta tunteita ja saa tehdä omaa levyy ja sit ku frenditki on messis nii siit tulee hauskempaa ja se on hyvä ku jos joku tekee hyvän riimin ja se ei dikkaa siit nii mä voin ottaa sen ja lisää siihen lisää riimei ja nii edellee…
80% toimintaan osallistuvista nuorista kokee, että saa olla oma itsensä.
Kivikko Kivikon kumppanuusnuorisotalon tavoitteena on edistää alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia toiminnan kautta. Nuorisotalolla on avointa toimintaa, pienryhmiä, erilaisia kerhoja, kansainvälistä toimintaa ja tapahtumia. Kivikon nuorisotalo on lapsille
33/33 =100 %
Itä-Pasilan asiakaskyselyyn 2012 vastanneista nuorista koki, että Itä-Pasilan nuorisotoiminnassa saa olla oma itsensä.
ja nuorille päihteetön, turvallinen ja toiminnallinen tila. Kumppanuusnuorisotalossa työskentelee neljän hengen tiimi, joista kaksi on Kalliolan Nuoret ry:n ja kaksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen työntekijöitä. Toimintaa toteutetaan kumppanuussopimuksella Helsingin kaupungin nuori-
soasiainkeskuksen kanssa. Nuoret toimivat vapaaehtoisina Kivikon nuorisotalolla tapahtumissa ja kahvilatoiminnassa. [tavoitteena 20 vapaaehtoista nuorta] Kivikon nuorisotalolla toimi vuonna 2012 31 vapaaehtoista nuorta. Tuemme nuorten kasvua yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan keinoin.
Kivikon kumppanuusnuorisotalon sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 2012: KIVIKON NUORISOTALO TARJOAA TARPEENMUKAISTA TUKEA JA TURVALLISEN KOHTAAMISPAIKAN ALUEEN LAPSILLE JA NUORILLE Sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista on mitattu kuvausten ohella nuorten kyselyllä. Kivikon nuorten kysely toteutettiin joulukuussa viikolla 51. Kyselyä tarjottiin 45 avoimeen – ja ryhmätoimintaan osallistuvalle 13-17-vuotiaalle nuorelle, jotka kävivät Kivikon nuorisotalolle viikon 51 aikana. Kyselyn vastausprosentti on 55 %. Toiminnan avoimen luonteen vuoksi on hankala määritellä perusjoukkoa, mutta keskimäärin viikon aikana Kivikon nuorisotalolla käy noin 50 eri lasta tai nuorta. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Kivikon nuorisotalolla tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja kansalaisaktiivisuutta. Nuoret toimivat vapaaehtoisina Kivikon nuorisotalolla tapahtumissa ja kahvilatoiminnassa. [tavoitteena 20 vapaaehtoista nuorta]
Kivikon nuorisotalolla toimi vuonna 2012 31 vapaaehtoista nuorta.
Tuemme nuorten kasvua yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan keinoin. 80 % Kivikon nuorisotalon kyselyyn vastanneista kokee saaneensa tukea joihinkin seuraavista; oman itsensä ja mielenkiinnonkohteiden toteuttaminen, tunteiden ilmaisu, itsetunto, itsensä hyväksyminen, erilaisuuden hyväksyminen.
19/30 = 63 %
kyselyyn vastanneista nuoresta on kokenut saaneensa tukea joihinkin.
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
19
Mitä Mieltä Olet alla Olevien väitteiden kanssa? Valitse ne kohdat, jotka toteutuvat sinun kohdallasi. (Voit halutessasi valita useamman vaihtoehdon. Jos taas mielestäsi mikään alla olevista ei toteudu sinun kohdallasi, vaitse kohta ”... Kivikon nuorisotalo ei ole vaikuttanut elämääni positiivisesti.” ”Kivikon nuorisotalolla ollessani...” ...olen voinut toteuttaa itseäni ja mielenkiinnon kohteitani. (10) ...voin ilmaista erilaisia tunteita. (8) ...itsetuntoni on parantunut. (4) ...olen oppinut hyväksymään itseäni paremmin. (4) ...olen oppinyt ymmärtämään erilaisia ihmisiä paremmin. (9) ...minusta tuntuu että olen tärkeä. (3) Kivikon nuorisotalo ei ole vaikuttanut elämääni positiivisesti. (3) Jokin muu, mikä (1) 80 % Kivikon nuorisotalon kyselyyn vastanneista nuorista kokee saaneensa tukea joihinkin seuraavista; koulunkäynti, harrastukset, kaverisuhteet, perhesuhteet, omat vahvuudet ja osaaminen.
23/30 = 76,7 %
kyselyyn vastanneista ovat saaneet tukea joihinkin seuraavista; koulunkäynti, harrastukset, kaverisuhteet, perhesuhteet, omat vahvuudet ja osaaminen
Millaista tukea Olet saanut? Voit valita yhden tai useamman tai kirjoittaa itse millaista tukea olet saanut Itä-Pasilan nuorten toiminnasta Koulunkäynti (11) Harrastukset (11) Vapaa-aika (13) Kaverisuhteet (12) Perhesuhteet (3) Omat vahvuudet ja osaaminen (3) Jokin muu, mikä (1)
20 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Iltapäiväkerhotoiminta
K
alliolan Nuoret ry:n pienten koululaisten iltapäivätoiminnan periaatteena on tarjota virikkeellinen, toiminnallinen ja turvallinen iltapäivä aikuisen seurassa. Vuonna 2012 Kalliolan Nuoret ry:llä oli seitsemän kerhoa eri puolilla Helsinkiä.
Kerhoissa oli mukana yhteensä 141 lasta. Iltapäiväkerhotoiminnassa työskenteli vuonna 2012 25 ohjaajaa ja yksi esimies. Ohjaajista yksi toimi iltapäivätoiminnan koordinaattorina. Rahoitus iltapäivätoiminnan järjestämiseen saadaan Helsingin kaupungin opetusviraston avustuksena.
Iltapäiväkerhotoiminnan sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 2012: ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA LAPSEN KASVUA TUETAAN YKSILÖNÄ JA YHTEISÖN JÄSENENÄ Iltapäivätoiminnan sosiaalisia tavoitteita mitattiin lasten ja vanhempien kyselyllä sekä työntekijän kuvauksella. Iltapäiväkerho toiminnan lasten ja vanhempien kysely toteutettiin marraskuussa 2012. Iltapäivätoimintaan osallistui tuolloin 91 lasta. Kyselyyn vastasi 78 lasta. Iltapäivätoiminnan lasten kyselyn vastausprosentti oli 86 % Iltapäiväkerhon lasten vanhemmista kyselyyn vastasi 75 vanhempaa, kyselyyn vastasi vain yksi vanhempi/lapsi. Vastausprosentti iltapäiväkerholaisten vanhempien kyselyssä oli 82 %. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
iltapäivätoiminnassa tuetaan lasten sosiaalista kasvua. 90% lapsista on vastannut yhteen tai useampaan seuraavista KYLLÄ iltapäiväkerhossa: olen saanut kavereita, leikin yhdessä toisten kanssa, tulen hyvin toimeen toisten lasten kanssa, ohjaajille on helppo kertoa asioista ja tunteista. [vastausvaihtoehdot KYLLÄ/EN]
77/78 =97,8 %
kyselyyn vastanneista lapsista on valinnut yhden tai useamman ehdolla olevista vaihtoehdoista.
rastita alla Olevasta listasta ne kOhdat jOista Olet saMaa Mieltä.
Olen saanut kavereita. (75) Leikin yhdessä toisten kanssa. (73) Tulen hyvin toimeen toisten lasten kanssa. (74) Ohjaajille on helppo kertoa asioista ja tunteista. (68)
80% iltapäiväkerholaisten vanhemmista on täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän kanssa ”Iltapäivätoiminta on tukenut lapseni sosiaalisten taitojen kehitystä”
79%
(N=75) vanhemmista on täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että iltapäivätoiminta on tukenut lapseni sosiaalisten taitojen kehittymistä. Kuvaukset kerätty vanhempien kyselyn kysymyksestä: ”Miten iltapäivätoiminta on tukenut lapseni sosiaalisten taitojen kehitystä?” ”Noudatetaan tiettyjä sääntöjä, oppii kanssakäymistä muiden lasten kanssa, oppii hyväksymään erilaisuutta.” ”Poikani on saanut paljon uusia mukavia ystäviä joihin ja joiden vanhempiinkin olemme tutustuneet.” ”Tyttäreni on tosi arka, mutta hänet on saatu innostumaan mukaan toimintaan. En tiedä miten, mutta tulos on hyvä! Ohjaajat osaavat asiansa ja kaikista pidetään hyvää huolta. Keskustelu ohjaajien kanssa on helppoa.” ”Haastavissa tilanteissa ei olla menty mukaan lapsen tahtoon, vaan annettu välineitä ja vaihtoehtoja päästä itse ”tilanteen herraksi”.”
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
21
iltapäivätoiminnassa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet. Iltapäivätoiminnan ohjaajat huomioivat lapsen yksilölliset tarpeet kerhossa.
”Kalliolan Nuorten erityislapsille tarkoitetuissa pienryhmissä on n. 10 lasta sekä 3 ohjaajaa. Lapsille voidaan antaa enemmän huomiota ja yksilöllistä ohjausta kuin suurissa iltapäiväkerhoryhmissä. Lasten vanhemmat tavataan vuoden alussa ns. vanhempien varteissa jolloin heiltä tiedustellaan heidän lapseensa liittyviä erityistarpeita ja toiveita. Monet vanhemmat myös toimittavat kerholle mahdolliset psykologin lausunnot ja diagnoosit, jolloin ohjaajilla on hyvin kattava kuva kunkin lapsen ongelmista. Kerhon päiväohjelma pyritään pitämään tiiviinä ja toiminta vaikeustasoltaan kaikille sopivilta. Lapsia kannustetaan osallistumaan mutta tarpeen tullen heille annetaan myös mahdollisuus olla yksin ja rauhassa. Avustamme läksyissä sekä normaaleissa arjen toiminnoissa sekä yhteys perheeseen sekä muihin lapsen elämään kuuluviin tahoihin on aktiivista.”
22 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta
S
aunalahden tukiasuntoyhteisön toiminta ja ohjauspalvelu on tarkoitettu 16- 21-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea itsenäistymisvaiheessa. Toiminnassa toteutetaan sukupuolisensitiivistä ja yhteisöllistä työotetta. Tukiasuntoyh-
teisötoiminta tarjoaa asumispalvelua kuudelle nuorelle naiselle ja kuudelle nuorelle miehelle. Nuoret ovat joko lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon tai jälkihuollon asiakkaita. Asukasvalinta tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin lastensuojelun asiakasohjauksen ja S-asuntojen kanssa. Vuoden
2012 aikana 19 nuorta sai tukea itsenäistymiseen toiminnan kautta. Tukiasuntoyhteisötoiminnassa työskentelee kolme työntekijää ja toimintaa rahoittaa ostopalvelusopimuksella Espoon kaupunki.
Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminnan sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 2012: SAUNALAHDEN TUKIASUNTOYHTEISÖTOIMINTA TARJOAA YKSILÖLLISTÄ JA YHTEISÖLLISTÄ TUKEA 16–20-VUOTIAILLE LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON JA JÄLKIHUOLLON NUORILLE. Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminnan sosiaalisia tavoitteita mitattiin nuorten ja työntekijöiden kuvausten ohella nuorten ja sidosryhmien kyselyllä. Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminnan asiakaskysely toteutettiin joulukuussa 2012, jolloin suurella osalla asukasnuorista oli takanaan jo monta tuettua kuukautta SaTussa. Kyselyyn vastasi 11/12 nuoresta, joten vastausprosentti on 92 %. Tukiasuntoyhteisötoiminnassa oli kirjoilla joulukuussa 2012 12 nuorta, joka on toiminnan perusjoukko. TAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Nuoren kasvua ja itsenäistymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti Nuori kokee kotoutuneensa SaTuun
• Alussa oli vaikeaa, kun oli niin paljon… jopa päihdeongelmia eikä asenne ollut kohdallaan, mutta nyt oon oppinut että tää on ihan nasta mesta. • Hyvä yhteishenki on auttanut kotiutumisessa – niin ja kaikki kaverit kanssa. • Pidän huolta kodistani • Ei ole koko ajan sellainen jännittynyt olo, että mitäköhän mä nyt teen. • Tyttöjen ryhmissä käynnit auttoivat, ei tullut kaikki kerralla, oli jo osa tyttöyhteisöä. • Kun kaikki on samanikäisiä ihmisiä, pystyy kysymään neuvoa ”vanhemmilta” nuorilta miten menetellä tietyissä tilanteissa. • Pääsi katsomaan toisen tytön asuntoa ennen muuttoa. • Ystävystyminen on auttanut minua kotoutumaan omaan asuntooni. Ja tieto siitä, että aina on aikaa puhua ja auttaa jos tulee jotain. • On tärkeää että sain itse sisustaa asuntoni. Työntekijän kuvaama esimerkki erään asukastytön kotoutumisprosessista: Tutustumistapaamisessa kerrottiin SaTun toiminnasta, vuokrasopimuksen vireille laittamisesta, käytiin siihen tarvittavia liitteitä läpi ja otettiin muuttajan check-lista käyttöön. Tyttö sai myös luettavakseen SaTun yhteistyösopimuksen. Tyttö kertoi myös omasta tilanteestaan ja tytön huoltaja oli paikalla kuulemassa meidän toiminnasta ja kertomassa omasta näkökulmastaan perheen tilanteesta. Tyttö vieraili kolme kertaa Tyttöjen ryhmäilloissa ennen muuttoaan SaTuun, joka toteutui puolentoista kuukauden kuluttua ensitapaamisesta. Käytyään ryhmäilloissa jo ennen muuttoa hänelle tulivat ohjaajat ja toiset ryhmäläiset tutuiksi samoin uusi asuinympäristö. Hänen oli mahdollista nähdä toisten tyttöjen asuntoja ja ideoida oman asunnon sisustamista. Ryhmän säännölliset tapaamiset ja käytännöt kuten yhteinen suunnittelu olivat jo muuttaessa tuttuja asioita samoin ohjaajien kanssa sovittavat yksilötapaamiset. Tutustuminen ennen muuttoa edisti nuoren kotoutumista uuteen elämäntilanteeseen ja lisäsi hänen turvallisuuden tunnettaan uudessa elämäntilanteessa. Asumisen alkuvaiheessa alkoivat sitten rutiinit muodostua jo vähän tutuksi tulleessa ympäristössä: koulunkäynti, kodin askareet, ystävien vierailut, harrastus, aktiivinen osallistuminen ryhmiin ja yksilötapaamisiin. Asunnosta tuli ajan kanssa koti ja nuoresta osa Saunalahden tukiasuntoyhteisöä.
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
23
Nuoren kasvua ja itsenäistymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti. Nuoren ja ohjaajan yhteistyösuhde on luottamuksellinen
SaTun asiakaskysely 2012 (N=11): kysymys: Luotan Satun ohjaajiin. Asteikko 0-10. keskiarvo
Nuoren asuminen ja arki muuttuu sujuvammaksi
8,09.
• Koulumotivaation myötä etenkin on muuttunut sujuvammaksi, koska unirytmi on kohdallaan ja muutkin elämän alueet on kohentunut koulumotivaation myötä. Silloin kun ei ollut koulua, niin olin aika lailla väsynyt kokoajan eikä ollut niin hyvä fiilinki ja rytmi oli p…ään. • Nykyään ei väsytä niin paljon kuin ennen. • On muodostunut sellainen rutiini, siivoan viikoittain ja pesen pyykkiä. SaTun asiakaskysely 2012 (N=11): Kyselyyn vastattaessa tukiasumisaikaa kulunut nuorella noin vuosi. Nuoren arjen sujuvoitumiseen liittyvät kysymykset (4kpl), asteikko 0-10: ka =7,5 Kyselyssä esitetyt väittämät: Perun ajoissa tapaamiseni, jos tulee este.: ka. 7,36 Pidän kotini siistinä: ka. 7,91 Pidän huolta, että maksan vuokran ajoissa: ka.7,18 Pesen pyykkiä säännöllisesti: ka.7,73
Yhteisöllisyyttä ja nuoren osallisuutta tuetaan ryhmätoiminnan kautta. 50% nuorista osallistuu ryhmätoimintaan
Vuonna 2012 Satussa asui 19 nuorta. Heistä 16 osallistui ryhmätoimintaan, eli Säännöllisesti ryhmätoiminnoissa kävi 14 nuorta, eli 74 %.
84 %.
Saunalahden tukiasuntoyhteisötoiminta toimii yhteistyössä verkostojen kanssa. 80 % yhteistyökumppanikyselyyn vastanneista kokee että Satu on luotettava yhteistyökumppani.
24 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
SaTun yhteistyökumppanien kysely 2012 (N=14) 85 % mielestä SaTu on luotettava yhteistyökumppani.
Poikien Talo
P
oikien Talo on vuonna 2011 alkanut Kalliolan Nuoret ry:n nelivuotinen kehittämishanke, jonka kohderyhmänä ovat 10-28 -vuotiaat pojat ja nuoret miehet. Poikien Talon matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmätason toimintojen avulla tuetaan poikien ja nuorten miesten psykososiaalista kasvua ja kokonaisvaltaisen sukupuoli-identiteetin
kehittymistä. Poikien Talon palvelut on kohdennettu erityisessä syrjäytymisvaarassa oleville pojille ja nuorille miehille. Vuonna 2012 hanketta on rahoittanut Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi Helsingin Terveyskeskus (seksuaalineuvonta ja – kasvatus) ja Helsingin sosiaalivirasto (monikulttuurinen poikatyö) sekä THL osana Poikien Talon toimintaa toteutetaan Aino &
Ilmari – hanketta, joka tarjoaa tukipalveluita seksuaalista kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneille nuorille sekä heidän perheen jäsenilleen. Poikien Talolla työskentelee 3 kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää ja lisäksi neljä ryhmänohjaajaa.
Poikien Talon sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 2012: POIKIEN TALO TARJOAA TUKEA 10–28-VUOTIAILLE POJILLE JA NUORILLE MIEHILLE
OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT
TULOKSET
Poikien Talon toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. Pojat kokevat, että Poikien Talon toiminta on vaikuttanut myönteisesti joihinkin heidän elämänsä osa-alueisiin.
13 /14 poikaa koki myönteisiä vaikutuksia edellä mainituissa teemoissa. Myönteisimpiä vaikutuksia koettiin osa-alueilla; kyky olla kontaktissa itseen ja muihin on lisääntynyt, uskallan olla oma itseni ja uskallus hakea apua aikuiselta on lisääntynyt.
pOikien talOn tOiMinta On vaikuttanut Myönteisesti jOihinkin seuraavista asiOista eläMässäni. Voit valita alla olevista vaihtoehdoista yhden tai useamman väitteen, jonka kanssa olet samaa mieltä.
Kyky olla kontaktissa itseeni ja myös muihin on lisääntynyt (8) Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on helpompaa (5) Tunteiden ilmaiseminen on helpompaa, esimerkiksi kiukku, pettymys, tykkääminen (6) Itsensä kanssa on helpompi olla (6) Uskallan olla oma itseni (8) Itsetuntoni on vahvistunut (7) Asioista on helpompi puhua (7) Suhteet kavereihin ovat parantuneet (3) Kavereiden kanssa oleminen on helpompaa (5) Yksinäisyyden tunne on vähentynyt (6) Uskallus hakea tukea aikuiselta tai kavereilta on lisääntynyt (8) Jokin muu, mikä (3)
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
25
Asiantuntijaryhmä kokee, että Poikien Talon toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa
72 %
Poikien Talon asiantuntijaryhmän kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä että Poikien Talon toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. Kysely asiaintuntijaryhmälle (N=7) [Poikien Talon toiminta on mielestäni sosiaalisesti vahvistavaa.] Kysely lähetettiin Kalliolan nuoret ry:n ulkopuolisille ohjausryhmän jäsenille. Kyselyyn vastasi 7/8 asiantuntijaryhmän jäsentä. Vastausten keskiarvo oli 5 = samaa mieltä väittämän kanssa. Lisäksi Poikien Talon sosiaalisen vahvistamisen näkymistä toiminnassa kuvattiin asiantuntijaryhmän toimesta näin: ”Pojat otetaan vastaan ihmisinä ja yksilöinä. Kohtaaminen perustuu kokonaisvaltaisuuteen, kiireettömyyteen ja toiminnan tavoitteellisuuteen.”
Poikien vanhemmat kokevat, että Poikien Talon toiminta on vaikuttanut heidän lapsensa elämään myönteisesti.
kahden vanhemman kuvaukset: ”Huomasin että tapaamiset olivat pojalleni tärkeitä ja mielestäni ne ovat auttaneet häntä jotenkin hyväksymään ja näkemään tilanteen ja mikä tärkeintä sen, että hänessä itsessään ei vikaa ole. Itsetunto oli välillä niin alhaalla, mutta siihen on kyllä tullut parannus tapaamisista.” ”Minulla on sellainen tunne, että poikani ei pysty avautumaan vielä Poikien Talolla isäsuhteesta - ei minullekaan täysin. Pitää sitä niin syvällä itsessään! Luulen että on niin vaikea ja kipeä asia, että välttelee sitä tunteenpurkausta. Vaikka sen kun saisi purkautumaan, niin auttaisi. Jotenkin se siellä sisällä on, sen jotenkin huomaa kuitenkin. Muuten on kyllä iloisempi ja reippaampi kuin viime keväänä.”
26 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Hallinto ja talous
Hallinto Kalliolan Nuoret ry:n ylin päättävä elin on yhdeksänjäseninen johtokunta. Johtokunta kokoontui vuonna 2012 viisi kertaa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Nasima Razmyar ja varapuheenjohtajana Hannus Rusama. Muut johtokunnan jäsenet ovat Annina Hirvonen, Timo Lemmetyinen, Maarit Kivistö, Mikko Salasuo, Saila Kuikka, Mohsen Zakeri ja Marjukka Liikala. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuussa ja syyskokous joulukuussa. Kalliolan Nuoret ry:llä on johtoryhmä, joka kokoontui noin kuukauden välein. Johtoryhmään kuuluvat nuorisotyön johtajan lisäksi eri työmuodoissa esimiestehtävissä toimivat henkilöt, Kalliolan Nuoret ry:n kehittämispäällikkö ja talouspäällikkö sekä Kalliolan
kannatusyhdistyksen lastensuojelutyön johtaja. Kalliolan Nuoret ry:n johtoryhmässä on kahdeksan jäsentä. Kalliolan Nuoret ry:n nuorisotyön johtaja on myös Kalliolan Setlementin johtoryhmän jäsen. Kalliolan Nuoret ry:ssä lähiesimiestyössä toimivat henkilöt kuuluvat lisäksi Kalliolan setlementin laajennettuun johtoryhmään, joka kokoontui neljä kertaa vuodessa. Taloushallinnon tehtävät (kirjanpito, tilinpäätökset, maksuliikenne, budjetointi jne.) kuuluvat Kalliolan Nuoret ry:n talouspäällikölle.
oman pääoman alijäämä tulevina vuosina voidaan korjata, tulee kehittää uusia palvelujen muotoja. Kalliolan Nuoret ry. on saanut tukea vuoden 2012 aikana seuraavilta tahoilta: RAY, Helsingin kaupunki, THL, Opetus- ja kulttuuriministeriö, ELY-keskus, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Lasten ja nuorten säätiön Myrsky-hanke sekä useita lahjoittajia. Espoon kaupungin kanssa on voimassa ostopalvelusopimus nuorten tukiasuntoyhteisötoiminnan tuottamisesta.
Talous Vuosi 2012 oli taloudellisesti ylijäämäinen 7 987,83 €. Oman pääoman alijäämä on 28 761,90 €. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota tulevien vuosien aikana. Jotta
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012 |
27
Tase vastaavaa Kaudelta 01.01.2012-31.12.2012
Kaudelta 01.01.2011-31.12.2011
138 356,10
115 053,15
SAAMISET yhteensä
138 356,10
115 053,15
RAHAT JA PANKKISAAMISET
178 284,55
154 480,98
RAHAT JA PANKKISAAMISET yhteensä
178 284,55
154 480,98
VAIHTUVAT VASTAAVAT yhteensä
316 640,65
269 534,13
TASE VASTAAVAA YHTEENSÄ
316 640,65
269 534,13
Kaudelta 01.01.2012-31.12.2012
Kaudelta 01.01.2011-31.12.2011
-55 542,41
-59 077,00
7 987,83
3 534,59
-47 554,58
-55 542,41
RAHASTOT
18 792,68
17 073,56
RAHASTOT yhteensä
18 792,68
17 073,56
SAADUT ENNAKOT
78 962,09
110 883,45
OSTOVELAT
35 416,92
34 358,03
MUUT VELAT
92 629,44
39 492,04
SIIRTOVELAT
138 394,10
123 269,46
VIERAS PÄÄOMA yhteensä
345 402,55
308 002,98
OMA PÄÄOMA yhteensä
316 640,65
269 534,13
TASE VASTATTAVAA YHTEENSÄ
316 640,65
269 534,13
VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET MUUT SAAMISET
vastattavaa OMA PÄÄOMA MUU OMA PÄÄOMA EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ MUU OMA PÄÄOMA yhteensä
VIERAS PÄÄOMA
28 |
Kalliolan Nuoret ry vuosikertomus 2012
Tuloslaskelma varsinainen toiminta Kaudelta 01.01.2012-31.12.2012
Kaudelta 01.01.2011-31.12.2011
KORVAUKSET
15 600,00
93 647,70
AVUSTUKSET
1 516 674,85
1 280 374,05
MAKSUT JA KORVAUKSET
314 162,92
81 900,28
MUUT TUOTOT
243 338,85
193 746,15
TUOTOT yhteensä
2 089 776,62
1 649 668,18
-1 305 470,65
-1 039 193,74
-375 805,82
-281 855,10
VUOKRAKULUT
-36 159,32
-26 457,11
MATKA / MUUT TOIMINTATAKULUT
-34 600,85
-23 846,33
TARVIKKEET
-123 614,46
-100 409,15
PALVELUT
-130 204,82
-105 771,45
HALLINTOKULUT
-141 968,94
-133 355,73
-2 147 824,86
-1 710 888,61
VARSINAINEN TOIMINTA yhteensä
-58 048,24
-61 220,43
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ
-58 048,24
-61 220,43
TUOTOT
4 146,62
3 000,00
TUOTOT yhteensä
4 146,62
3 000,00
KULUT
-240,00
0,00
KULUT yhteensä
-240,00
0,00
3 906,62
3 000,00
RAHASTOT
0,00
706,62
RAHASTOT yhteensä
0,00
706,62
0,00
706,62
-54 141,62
-57 513,81
TUOTOT
379,45
1 848,40
TUOTOT yhteensä
379,45
1 848,40
379,45
1 848,40
-53 762,17
-55 665,41
YLEISAVUSTUKSET
61 750,00
59 200,00
YLEISAVUSTUKSET yhteensä
61 750,00
59 200,00
61 750,00
59 200,00
TILIKAUDEN TULOS
7 987,83
3 534,59
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)
7 987,83
3 534,59
VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT
KULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSTÖSIVUKULUT
KULUT yhteensä
VARAINHANKINTA
VARAINHANKINTA yhteensä RAHASTOTOIMINTA
RAHASTOTOIMINTA yhteensä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA yhteensä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ SATUNNAISET ERÄT
SATUNNAISET ERÄT yhteensä
Olen saanut tukea. Tärkeää on ollut lähinnä hauska ja mukava tekeminen jolloin muita niin kyllä se on auttanut paremmin ymmärtämään, että samankaltaisia asi siistii, koska saa ilmasta tunteita ja saa tehdä omaa levyy ja sit ku frenditki on dikkaa siit nii mä voin ottaa sen ja lisää siihen lisää riimei ja nii edellee…” ”Saan ukea mitä olen tyttöjen talolta saanut, saattaisi elämäni olla hankalampaa. Olen a perhe elämääni sekä arkeen yms.” ” Tutustuin Tyttöjen Taloon kehoryhmän ka dea, ja mahdollisuus todella monelle joilta puuttuu tuki/paikka jonne menn saa oikeasti yksilöllistä tukea ja apua. Useasti tuntuu että muiden tahojen kan ulos. Tyttöjen talolla asioiden kanssa ei jätetä yksin ja on sellainen olo että työnte asioihin joihin en olisi uskonut saavani tyttöjen talon kautta apua.” ”Tyttöjen Talon koska se on matalakynnyksisempää. Isosiskot ja ohjaajat tulevat ns. samalle tas ärkeitä.” ”Kyllä, voi olla seurassa vaikka olisi alavireinen eikä tarvi peitellä tuntei Mielestäni Tyttöjen Talon toiminta on ainutlaatuista.” ”Kävin kehoryhmässä, joka oi tunteen yhteenkuuluvuudesta ja hyväksymisestä. Ohjaajat olivat tod ohjaajilta hieman enemmän kuin uskalsin pyytää, joten iso kiitos tästä. Toivottava Kyllä!! Kodinomainen ja ihana paikka, Helppo tulla!” ”Kyllä on. Täällä voi olla en kanssa jos tarvitsee.” ” n hyvä olla tyttöjen talolla” ”Olen saanut todella hyvää tu ollut hienoa puhua ihmiselle niin että hän jaksaa kuunella minua. Minusta on ollu yksilötapaamisesta että olen taas tajunnut jotain uutta jne.” ”Tukea vanhemm helpottaa kun pääsee puhumaan ymmärtävän ja elämää nähneen naisen kans alolla on sitä tarjolla.” ”Perspektiiviä omalle ajatusmaailmalle, mahdollisuude oman itsensä arvostuksen kohottamiseen.” ”Tukea omaan tapaan toimia, apua arjen ongelmia, huolia ja turhautumista.” ”saan juuri sitä tukea mitä tarvitsen ja o omina itsennämme.” ”Kyllä. Tukea pahan asian ylipääsemiseen.” ”kyllä, lähinnä kohtaisen elämän ongelmiin ja ahdistukseen. Tuki on korvaamatonta.” ”vert myös muiden asioita ja kokemuksia.” ”Tärkeää oli nähdä ihmisiä ja tustustua uus arjen hyvät ja huonot ja kertoa kuulumisia ja kuunnella toisten kuulumisia.” ”Tuki kuunneltiin” ”Tutustuin uusiin ihmisiin ja sain ääneni kuuluviin.” ”Saa puhua k Olen käynyt kahdessa suljetussa ryhmässä. Ryhmissä tärkeää oli luoda suht oli mukavaa tutustua tavallaan syvemmin itseensä ja kokeilla erilaisia tapoja ilma ympäristössä, sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa tunsin oloni turvalliseksi oiminta” ”Se on varmaan ainut paikka missä tuntee, että voi olla ihan oma itsen samanikäisten äitien kanssa” ”Vertaistuki, mutta erityisesti vetäjien tuki ja vetäjie oppuisi kokonaan vielä jouluna.” ”Vertaistuki, uudet ystävyyssuhteet ja sieltä kun on sama ilmapiiri, kaverit ja tutut” ”Minulle tärkeää ryhmässä oli se kun siel esim leipoa ja ruokaa” ”Ihmiset” ”luotettavuus, tuki, kaverit” ”se et pystyy puh Kalliolan Nuoret ry Kuulla heidän kuulumisia.” ”Voi puhua mistä vaan, tiedän että minua kuunnellaa Toinen linja 3, 3. kerros oma itsensä sekä tavata uusia ystäviä.” ”Tavata muita nuoria äitejä” ”Ryhmässä 00530 Helsinki yhteishenki ja tuntuu, että todella välitetään.” ”Tiivis porukka, jonka välinen luot www.kalliolannuoret.fi vertaistuki” ”Tekeminen itse Puhuminen omia asioita” ”Kävin siis kehoryhmäss oi tunteen yhteenkuuluvuudesta ja hyväksymisestä. Ohjaajat olivat todella hyviä hieman enemmän kuin uskalsin pyytää, joten iso kiitos tästä. Toivottavasti ma kuunneltiin, kehuttiin” ”Minua on kuultu ja mielipiteilleni on annettu tilaa. Olen sa kanssa, joilla on samankaltaisia elämäntilanteita kuin itsellä. Ohjaajat ovat myös ähteä kotoa jonnekin.” ” sain tukea ryhmästä ja sen avulla olen kasvanut ihm