Koskelan Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009
Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke
Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino 2010.
Lievestuoreen Setlementti
2
Toiminnanjohtajan tervehdys Koskelan Setlementti on ollut Äänekoskella jo lähes seitsemänkymmentä vuotta monipuolinen toimija ja palvelujen tuottaja. Koskelan toiminnan ytimenä on ollut järjestää sivistyksellistä, kasvatuksellista ja sosiaalista toimintaa kulloisenkin paikallisen tarpeen mukaan. Alusta asti Koskelan toimintamuotoina ovat olleet kansalaisopistotoiminta ja nuorten kerhotoiminta, myöhemmin ovat tulleet koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, mielenterveyskuntoutujien Klubitalo ja muu hanketoiminta. Meidän toimintamme olennaisin tulos ei ole osoitettavissa taloudellisin mittarein. Vaikka haluamme hoitaa myös taloutemme vastuullisesti, toimintamme perimmäinen tavoite on muu kuin raha. Tämän asian muistaminen ja esiintuominen on olennaisen tärkeää. Punaisena lankana toiminnassa on ollut sitoutuminen setlementtityön perusarvoihin: yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen, ihonväristä, sukupuolesta tai uskonnosta riippumaton tasa-arvoisuus, luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmiaan sekä sitoutuminen heikoilla olevien ihmisten tukemiseen. Nämä asiat ovat tuttuja monille, mutta vielä useammalle vähemmän tuttuja. Haasteena onkin ollut, miten kertoa toiminnastamme, tehdä näkymätöntä näkyväksi, kuitenkin niin, että se olisi realistista, monipuolista ja uskottavaa. Tähän saumaan syntyi meidän näkökulmastamme enemmän kuin tilauksesta Sosiaalisen tilinpidon verkostohanke NÄKY. Ensimmäisen sosiaalisen tilinpidon budjetin laadinta on ollut tietysti harjoittelua, mutta oikeasti taidamme olla itsekin vähän hämmästyneitä siitä, miten moninaisia asioita olemme saaneet Koskelasta esille asetettuamme tavoitteemme näkyville, ja sitten puntaroituamme sitä, miten niiden toteutumista todistaisimme.
Aika ajoin on enemmän kuin tarpeellista miettiä, mikä on toimintamme perimmäinen tarkoitus. Mitä varten tätä kaikkea toimintaa pyöritämme, mitä tavoittelemme. Uskon, että myös sidosryhmämme ja yhteistyökumppanimme ovat kiinnostuneet siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi ja miten sen osoitamme. Sosiaalinen tilinpito on mahdollistanut myös uusia, luoviakin tapoja osoittaa toiminnan tulosta. Tästä meillä on hyvänä esimerkkinä tunnelma-asteikko, joka varta vasten kehitettiin mittamaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tunnelmaa. Kysyimme koululaisilta tunnelmamittarin avulla (värit punainen, valkoinen, sininen) miltä tuntuu olla Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana.Tavoitteemme oli, että toimintamme olisi lämminhenkistä ja sen osoittaisi se, että lapsista selkeä enemmistö valitsisi lämpimän värin, punaisen. Lapsista yli 74 % valitsi punaisen värin. Loput 26 % valkoisen, sinistä ei kukaan.Tältä osin tavoitteemme ainakin toteutui. Jos minulta kysyttäisiin nyt tuolla tunnelmaasteikolla, miltä tuntuu olla mukana sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutuksessa, valitsisin punaisen värin. Paula Nieminen-Lehto Koskelan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja
3
Koskelan Setlementti ry
Koskelan Setlementti ry on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu vuonna 1943. Se kuuluu jäsenenä Suomen Setlementtiliittoon, ja on sitä kautta osa kansainvälistä setlementtiliikettä. Koskela on Äänekoskella toimiva setlementti. Sääntöjensä mukaan yhdistys järjestää sivistyksellistä, kasvatuksellista ja sosiaalista toimintaa Äänekosken ja seutukunnan asukkaille. Koskelan Setlementti ylläpitää Äänekosken kansalaisopistoa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kaupungin keskusta-alueella, hallinnoi Kosken Klubitaloa ja tukee yhteistyösopimuksen mukaan Koskelan Nuorten harjoittamaa nuorisotyötä ja käynnistää toimialaansa kuuluvia tarpeellisiksi koettuja kokeilu- ja kehittämishankkeita. Koskelan Setlementti ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yleishyödyllinen yhdistys, joka on toiminnassaan sitoutunut setlementtityön perusarvoihin. Koskela on setlementtien tapaan ns. elämänkaarijärjestö, joka haluaa olla mukana äänekoskelaisten arjessa kaikissa elämänvaiheissa, elinikäisessä oppimisessa ja kasvussa, niin myötä- kuin vastamäessäkin. Koskelan toimitalo on vuodelta 1964 ja se sijaitsee Äänekosken keskustassa. Toimitalo peruskorjataan vuonna 2011. 4
Koskelan Setlementti ry:n hallitus
Kansalaisopiston tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdollisimman monipuolinen opetusohjelma, jossa myös alueellinen tavoitettavuus on huomioitu. Ville Härtsiä, puheenjohtaja Opisto pyrkii huomioimaan kulPentti Hämäläinen, jäsen loinkin heikommassa asemassa Hannu Javanainen, jäsen olevien tarpeita, ja on käyttänyt Leena Jutila, jäsen mm. vuonna 2009 OpetushalliMarja Levänen, jäsen tuksen myöntämää opintoseErkki Leppänen, jäsen teliavustusta maahanmuuttajiTimo Niskanen, jäsen en, työttömien ja eläkeläisten Eila Nurmi, varapuheenjohtaja opintojen tukemiseen. Leena Raatikainen, jäsen Vuonna 2009 kansalaisopisSirpa Saarela, jäsen tossa toteutui opetustunteja yhSeija Savolainen, jäsen teensä 12 843. Opiskelijoita (nettolukuna) opistossa oli 2835. Koskelan Tanssi on KeskiSuomen vanhin, edelleen toimiva Henkilöstö tanssikoulu.Toiminta alkoi tamVakituista kokopäiväistä henki- mikuussa 1970. Koskelan Tanssi löstöä Koskelassa on 11, mut- antaa tanssitaiteen perusopeta heidän lisäkseen Koskelas- tusta, joka on tavoitteellista ja sa työskentelee erimittaisissa vuosittain etenevää opetusta. työsuhteissa yli 140 henkilöä Perusopetus on pääasiassa suunvuosittain. nattu lapsille ja nuorille. Oppilas voi suorittaa joko yleisen tai laajan oppimäärän valitsemassaan tanssilajissa.Aikuisosastossa voi opiskella yli 18-vuotias oman Äänekosken taitotasonsa mukaan eri tanskansalaisopisto silajien tunneilla. on vapaan sivistystyön oppilaitos, Kukkulan kuvataidekoulu jonka opetus on kaikille avointa. tarjoaa kuvataiteen perusopinOpetusta järjestetään kaikissa toja äänekoskelaisille lapsille ja Äänekosken kaupungin taaja- nuorille. missa, sekä myös joillakin kyläKuvataideopetuksessa paikunnilla. Kansalaisopisto järjes- notetaan opintojen vuosittaistää myös taiteen perusopetusta ta etenemistä ja tavoitteellisuuttanssin ja kuvataiteen alalla. ta, kuitenkin niin, että kaikessa
säilyy mukana tekemisen, kokeilun ja ilmaisun ilo. Kevätnäyttely järjestetään vuorovuosin Suolahdessa ja Äänekoskella.
Koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa Koskelan Setlementti järjestää Äänekosken ja Suolahden taajamassa. Lukuvuosittain toimintaan osallistuu n. 90 koululaista. Koululaisten päivätoiminnan lähtökohta on tarjota I-II lk. koululaisille heidän tarpeistaan lähtevää monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä mahdollisuutta lepoon ja rentoutumiseen. Tärkeänä tavoitteena on koululaisten itsetunnon ja omatoimisuuden tukeminen ja sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden oppiminen ja hallinta sekä tarjota turvallinen ja kodinomainen jatkumo koulupäivän alkua edeltävälle ja koulun jälkeiselle ajalle.Toimintana vapaamuotoinen ohjaus askarteluissa, leikeissä, läksyjen teossa, ulkoilussa ja sisäliikunnassa. Koululaisille tarjotaan toiminnan aikana myös välipala.
Kosken Klubitalo Kosken Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilöstön yhdessä muodos-
tama yhteisö, joka tukee kuntoutujien selviämistä elämässä eteenpäin. Klubitalo tarjoaa jäsenilleen heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja tärkeä osa sitä on suunniteltu päiväohjelma. Klubitalon yksi tärkeimmistä osa-alueista on jäsenten tukeminen takaisin työelämään. Tämä tapahtuu ns. siirtymätyöpaikkojen avulla. Siirtymätyöpaikat ovat työkokeilupaikkoja, jotka Klubitalo hankkii jäsenilleen. Siirtymätyö on perustason työtä, eikä vaadi erityisosaamista, joten ne ovat kaikkien opittavissa ja jäsenellä on halutessaan mahdollisuus kuntoutua työelämään. Raha-automaattiyhdistys tukee Kosken Klubitalon toimintaa. Kosken Klubitalo on jäsenenä kansainvälisessä kattojärjestössä (International Center for Clubhouse Development, ICCD).
den hoitoon liittyvissä asioissa, opastaa ympäristöystävällisiin kulutustottumuksiin ja kehittää heidän käsityötaitojaan. Kotitalousneuvonnan kutomo tarjoaa työskentelymahdollisuuden ja asiantuntevaa opastusta kudonnan harrastukseen. Asiakaskunnan muodostavat pienituloiset eläkeläiset, työttömät ja pienten koululaisten kotona olevat äidit. Harrastus tarjoaa naisille hengähdystauon arjesta, onnistumisen elämyksiä ja samanhenkistä seuraa mielekkään tekemisen merkeissä, mikä lisää asiakkaiden henkistä hyvinvointia ja viihtymistä.
Koskelan Nuoret ry toimii kiinteässä yhteistyössä Koskelan Setlementin kanssa, järjestäen erilaista kerhotoimintaa lapsille ja nuorille.
Kotitalousneuvonta Kotitalousneuvonta on toiminut vuoden 2008 alusta alkaen Koskelan Setlementti ry:n alaisuudessa kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Kotitalousneuvonnan tavoitteena Äänekoskella on lisätä kaupunkilaisten tietotaitoa kotitalou5
Sosiaalinen tilinpito SoT® työkaluna tulosten ja vaikutusten arvioinnissa Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten tehtäväkentän laajentuminen sekä myös yritysten ja julkisten organisaatioiden kiinnostus ottaa vastuuta sosiaalisista tuloksista tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalinen tilinpito SoT® tarkoittaa tietylle ajanjaksolle määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua raportointia. Se on työkalu niille organisaatioille tai yhteisöille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa sosiaaliset hyödyt, tulokset ja vaikutukset säännöllisesti. SoT®-mallin juuret ovat Skotlannissa ja sen kehittäjät ovat Håkan Björk ja Tytti Siltanen, jotka ovat myös käytännössä soveltaneet sitä organisaatioiden tulosten mittaamiseen Suomessa vuodesta 2004 alkaen. Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on vielä melko vähän käytetty Suomessa, toistaiseksi sitä on soveltanut noin 30 eri organisaatiota. Sosiaalinen tilinpito keskittyy tarkastelemaan vaikuttavuutta asioissa, joita ei ole totuttu aiemmin paljoakaan mittaamaan. Se on siksi tärkeä ja kehittyvä sosiaalisen vastuun seurannan väline.
Sosiaalisen tilinpidon prosessi Kuten taloudellinenkin kirjanpito, sosiaalinen tilinpito alkaa budjetin laadinnalla. Myös sosiaalisessa tilinpidossa tositteet kirjataan säännöllisesti kirjanpitoon. Tositemateriaali analysoidaan ja kootaan tilinpäätök6
seksi, joka tarkastetaan ulkoisen tilintarkastuksen avulla. Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet (101 00, 102 00 jne.) ja niiden tunnusmerkit eli indikaattorit (101 01, 101 02 jne.).Tavoitteet on ryhmitelty tililuokkiin (100 00, 200 00 jne.) Kirjanpito muodostuu tilikauden aikana säännöllisesti ja suunnitelmallisesti toteutettavista mittauksista ja muusta tiedonkeruusta. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta tosite eli todiste indikaattorin toteumasta. Tilinpäätös on tilikauden aikana saavutettujen tulosten raportti, joka viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus on riippumaton tarkastus kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, jossa tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja varmistaa esitetyn tiedon. Sosiaalinen tilinpito SoT® muodostaa menetelmällisen kokonaisuuden, joka suunnittelee (sosiaaliset tavoitteet ja niiden tunnusmerkit), osallistaa (organisaation toimijat ja sidosryhmät), dokumentoi (mittausmenetelmät ja tietolähteiden tositteet), raportoi (tilinpäätös), varmistaa (tilintarkastus) ja antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa saatujen tulosten perusteella. Vertaan mielelläni sosiaalista budjettia ja tilinpäätöstä yhdistyksissä tuttuihin dokumentteihin – toimintasuunnitelman rinnalle SoT®-prosessissa laaditaan syksyisin tulossuunnitelma (sosiaalinen budjetti) ja toimintakertomuksen rinnalle tuloskertomus (sosiaalinen tilinpäätös). Yhdistys näyttäytyy kokonaisuutena, kun toiminnan suunnittelun ja raportoinnin rinnalla ollaan
yhtä aikaa kiinnostuneita myös toiminnan tuloksista.
Tavoitteellista yhdessä tekemistä Sosiaalinen tilinpito edellyttää organisaation toimijoiden ja sen sidosryhmien kiinnostusta, mukana olemista ja sitoutumista: vapaaehtoista kiinnostusta panna itsensä likoon ilman ulkoista pakotetta tai houkutinta. Rahoittaja on kiinnostunut oman panoksensa merkityksestä ja vaikutuksesta. Organisaation henkilöstö haluaa tietää omat tuloksensa ja johtajan tulee koordinoida kokonaisuus niin, että organisaatio pääsee tuloksiinsa ja voi kehittää toimintaansa. Sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tuloksia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja niiden tunnusmerkit, koska vasta silloin tavoitteilla on selkeää ohjausvaikutusta työtapoihin ja johtamiseen ja vasta silloin voidaan seurata sosiaalisten tulosten saavuttamista. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden kokea tavoitteellista yhdessä tekemisen iloa ja saattaa”näkymättömiksi” jäävät tulokset näkyvämmiksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on osallistavaa arviointia: kokemusten ja näkemysten vaihtoa ruokkiva kehittävä tulosten seurannan ja arvioinnin työkalu. Tytti Siltanen, Develooppi Oy Håkan Björk, CB Support Nordic
Koskelan Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpito
Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on tarjonnut Koskelalle mahdollisuuden lähteä jäntevöittämään ja selkeyttämään omaa perustoimintaamme. Sanoittamaan sitä mitä teemme ja miksi teemme, ja miten sen kaiken teemme. Kun hanke alkoi, piti päättää, millä laajuudella lähdemme koulutukseen mukaan, mitkä toimialat ja ketkä toimihenkilöt pystyvät lähtemään ensimmäiseen aaltoon. Halusimme tehdä budjetista riittävän kompaktin ja hallittavan kokonaisuuden, sellaisen, joka ei jo ensimmäisenä vuonna saisi vannomaan ettei ikinä enää. Jotta olisimme kunnialla selvinneet ensimmäisestä budjetista, rajasimme budjetointimme tiettyihin kokonaisuuksiin, ja ajattelimme, että pikkuhiljaa laajennamme budjetoinnin koskettamaan kaikkia toimialoja. Alusta alkaen myös Koskelan hallitus on ollut mukana sosiaalisen tilinpidon hankkeessa: se on ideoinut useammassakin kokouksessa sosiaalisen tilinpidon budjettia ja seurannut aktiivisena sen edistymistä. Hallituksen kannustava asenne on tukenut erityisesti toiminnanjohtajaa hankkeen eteenpäin viemisessä. Koskela on suhteellisen pieni ja matalahierakkinen organisaatio. Se tekee myös haasteelliseksi sen, että useampi työyhteisön jäsen voi osallistua yhtä aikaa pitkäkestoiseen koulutukseen. Koskelan henkilöstöstä Sot –koulutukseen osallistuivat Klubitalon johtaja Tarja Savela, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja
Ritva Hytönen, toimistonhoitaja Marja-Liisa Taipale sekä rehtori/ toiminnanjohtaja Paula Nieminen-Lehto. Näin myös budjettiin valittiin tarkasteltaviksi toimialueiksi mielenterveyskuntoutujien Klubitalo, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopistotoiminta. Tässä vaiheessa kokonaan ulkopuolelle jäivät Kotitalousneuvonta sekä Koskelan Nuorten toiminta. Ensimmäinen budjetoitu tilikausi oli vuosi 2009. Budjetti hyväksyttiin elokuussa 2009. Olimme siis kovasti takapainoitteisia , kun vuosi oli ehtinyt jo yli puolen välin ennen kuin saimme budjetin valmiiksi. Tulevina vuosina tähtäämmekin siihen, että saamme aikataulut kurottua umpeen ja pääsemme hyväksymään sosiaalisen tilinpidon samassa aikataulussa kuin talousarvion. Ennen kuin aloimme työstää omaa budjettiamme, olimme tutustuneet Jyvälän ensimmäiseen budjettiin, ja se antoi myös meidän työllemme suuntaviivat niin hyvässä kuin pahassa. Lähtökohtaisesti koimme sen meille luontevaksi ja käyttökelpoiseksi malliksi, josta voimme lähteä liikkeelle ja muokata sitä pikkuhiljaa aina enemmän oman näköisemmäksemme. Ydinsidosryhmiksemme valitsimme ensimmäiseen budjettiin toimintaamme osallistujat, Koskelan hallituksen sekä Äänekosken kunnan. Halusimme ensimmäisenä vuonna tarkastella erityisesti Koskelan paikallista roolia sekä Koskelaa työnantajana. Lähtökohta-ajatteluna oli, että jos on
setlementtinä asettanut yleviä tavoitteita toiminnalleen, pitäisi myös oma kotipesä olla kunnossa ja suhteet tärkeisiin yhteistyökumppaneihin ja palveluidemme käyttäjiin toimia. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on ollut perinteisesti hyvin organisoitua ja suunnitelmallista, mutta erityisesti halusimme tavoittaa toiminnan hengen: olisiko Koskelan toiminnassa jotain erityisen lämminhenkistä ja kotoista, ainakin itse niin kuvittelimme ja se asetettiin myös tavoitteeksi. Klubitalon toiminnan keskeisenä tavoitteena on, että mielenterveyskuntoutujat eli jäsenet palaavat työelämään.Tähän heitä ohjaa Klubitalon työpainotteinen päivä, ja siirtymätyöpaikat. Klubitalolla työskentelyn tulisi vahvistaa jäsenten elämänhallintaa ja luottamusta heidän kykyynsä tehdä työtä. Kansalaisopisto on suurin toimiala Koskelassa. Sen lonkerot ulottuvat koko Äänekosken alueelle.Tavoitteemme lähtivät alueellisesta tasa-arvosta, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista ja monipuolisesta ja muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntarpeiden huomioimisesta opetusohjelman suunnittelussa. Mittausmenetelminä käytimme kyselyjä, tilastoja, kuvauksia ja ehkä erikoisimpana myös tunneilmaston mittausta värien avulla. Työyhteisön toimivuutta mitattiin Työyhteisöindeksillä kyselyllä henkilökunnalle.
7
Koskelan Setlementti ry:n tililuokat ja tavoitteet
100 00 Koskela on merkittävä toimija ja luotettava yhteistyökumppani Äänekoskella..................................................... 10 101 00 Koskela toimii yhteistyökumppanina luotettavasti ja vastuullisesti........ 10 102 00 Koskela tuottaa lisäarvoa paikalliselle yhteisölle järjestämällä kysyttyjä palveluja............................................................................................................... 11 103 00 Koskela on merkittävä työllistäjä................................................................... 11 200 00 Koskela on vastuullinen työnantaja............................... 12 201 00 Yhteisesti sovitut ja hyväksytyt arvot toiminnassa.................................... 12 202 00 Hyvin toimiva työyhteisö................................................................................ 13 300 00 Koskela tarjoaa mahdollisuuden elämänkestävään oppimiseen - kansalaisopisto................................................. 14 301 00 Monipuolinen opetusohjelma......................................................................... 14 302 00 Uudistuva opetusohjelma................................................................................ 14 303 00 Opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet............................................. 15 304 00 Alueellinen tasavertaisuus opetustarjonnassa............................................ 16 305 00 Muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntilanteiden aiheuttamien oppimistarpeiden huomioiminen: erityisryhmien opetustarjonta.......... 16 306 00 Tavoitteellista tanssitaiteen opetusta............................................................ 17 307 00 Tavoitteellista kuvataiteen perusopetusta................................................... 17
8
400 00 Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminta................................. 18 401 00 Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on turvallista....................................... 18 402 00 Koskela tarjoaa toiminnalle lämminhenkisen ympäristön........................ 19 403 00 Koskelan tarjoama ap-ip-toiminta on laadukasta....................................... 20 404 00 Koskela tekee hyvää yhteistyötä kodin kanssa........................................... 21 500 00 Koskela järjestää laadukasta klubitalotoimintaa mielenterveyskuntoutujille – Klubitalo........................ 22 501 00 Klubitalotoiminta on laadukasta.................................................................... 22 502 00 Kävijämäärä vuonna 2009 on korkeampi kuin v. 2008.............................. 22 503 00 Jäsenet palaavat työelämään........................................................................... 23 504 00 Klubitalolla käynti vaikuttaa jäseniin niin että he voivat paremmin ja elämänlaatu on parantunut............................................................................. 24 505 00 Luottamus jäsenten kykyyn tehdä työtä...................................................... 25 506 00 Mielenterveyskuntoutujille on tarjottu aktiivisen arkipäivän mahdollisuus....................................................................................................... 25
9
100 00
Koskela on merkittävä toimija ja luotettava yhteistyökumppani Äänekoskella
101 00
Koskela toimii yhteistyökumppanina luotettavasti ja vastuullisesti 101 01
70 % vastaajista (merkittävimmille yhteistyökumppaneille) - kunnan edustajat ja opetus- ja sosiaalitoimesta - muiden organisaatioiden edustajat vastaavat erittäin vahvasti luotettava tai luotettava kysymykseen: ”Koskela on luotettava yhteistyökumppani”
70
100
0
100%
Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1. erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa
Kaikkien yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneiden mielestä Koskela on luotettava yhteistyökumppani (7-6). (n= 17/20) 101 02
70 % vastaajista (merkittävimmille yhteistyökumppaneille) esim - kunnan edustajat, opetus- ja sosiaalitoimesta - muiden organisaatioiden edustajat vastaavat erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä kysymykseen: ”Koskela on vastuullinen yhteistyökumppani”
Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1. erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa
Kaikkien yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneiden mielestä Koskela on vastuullinen yhteistyökumppani (7-6). (n= 17/20)
10
70
100
0
100%
102 00
Koskela tuottaa lisäarvoa paikalliselle yhteisölle järjestämällä kysyttyjä palveluja. 102 01
Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnassa on lukuvuosittain mukana 90 lasta
89 lasta osallistuu koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. 102 02 Opiston netto-opiskelijamäärä on 5 % kunnan väestöstä (vuoden alun väestöluku) Opiston netto-opiskelijamäärä on 14 % kunnan väestöstä. 102 03
Klubitalon päivittäinen kävijämäärä (mielenterveyskuntoutujia) on 15
Klubitalossa käy päivittäin 11,4 henkilöä.
103 00
Koskela on merkittävä työllistäjä 103 01
Koskelassa työskentelee 15 vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa
Koskelassa on 11 henkilöä vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa. 103 02
Koskelassa on vuosittain 100 tuntiopettajaa ja muita lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa
Koskelassa on yhteensä 147 tuntiopettajaa ja muita lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. 103 03
Koskelassa on vuosittain tukityöllistettynä 4 henkiloä
Koskelassa on 5 henkilöä tukityöllistettynä. 103 04
Koskelassa maksetaan vuosittain tuntiopettajille ja muille lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville palkkaa yhteensä 380 000 €
Koskelassa maksetut palkat yhteensä 433 111 €. 11
200 00
Koskela on vastuullinen työnantaja 201 00
Yhteisesti sovitut ja hyväksytyt arvot toiminnassa 201 01
Käydyssä arvokeskustelussa henkilöstön kanssa sovitaan ja kirjataan yhteiset arvot toiminnalle
Prosessi kesken.
12
202 00
Hyvin toimiva työyhteisö 202 01
Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin. Alaindeksin keskiarvo on 32. (työyhteisön toimivuus)
Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatio-viestintä ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisön toimivuus - alaindeksin keskiarvo on 39.
50 40 30 20 10 0
202 02 Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat yhtä hyvää kuin organisaatioissa keskimäärin. Alaindeksin keskiarvo on 33. (työyhteisön yksilövoimavarat) Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisön yksilövoimavarat - alaindeksin keskiarvo on 37.
50 40 30 20 10 0
202 03
Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin eli 65
Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organisaatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo 77.
100 80 60 40 20 0
13
300 00
Koskela tarjoaa mahdollisuuden elämänkestävään oppimiseen kansalaisopisto
301 00
Monipuolinen opetusohjelma 301 01 Opetusohjelmassa eri opetustarjonnan kattavuus: Kielet, kädentaidot, kuvataide, musiikki, tietotekniikka, yhteiskunnalliset aineet, liikunta ja tanssi Kaikissa mainituissa aineissa on opetustarjontaa.
302 00
Uudistuva opetusohjelma 302 01 Vuosittain opetusohjelmassa on tarjolla vähintään 10 uutta kurssia edelliseen vuoteen verrattuna Tarjottu 29 uutta kurssia. 14
303 00
Opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet 303 01 Opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet
Pienoismallikurssi Kotiseutuihmiset olivat jo pitempään suunnitelleet hanketta, jossa Äänekosken keskusta 1930-luvulla rakennettaisiin pienoismallina. Hanke tulee olemaan monivuotinen, ja tarvitsee monelta taholta mm. taloudellista tukea. He ottivat kansalaisopiston rehtoriin yhteyttä ja kysyivät, voisiko opisto olla hankkeessa jollakin tavoin mukana. Pohdinnan jälkeen sovittiin, että ensimmäinen askel hankkeen toteutumiseen on kansalaisopistoon perustettu pienoismallinrakentamiskurssi, jossa harjoitellaan ensin pienemmällä työllä varsinaisen hankkeen toteuttamista. Mielenterveyskuntoutujien atk-kurssit: alkeet ja jatko Mielenterveyskuntoutujien Klubitalon jäsenkokouksessa (jäsenet mielenterveyskuntoutujia) tuli ilmi, että tarvittaisiin atk-opetusta, ja jäsenet halusivat oman ryhmän, jossa eteneminen olisi sopivan verkkaista ja arimmatkin uskaltautuisivat mukaan. He ottivat yhteyttä kansalaisopistoon ja tietotekniikan perusteet mielenterveyskuntoutujille järjestettiin syksyllä 2008 ja jatkokurssi keväällä 2009. Osallistujia oli kymmenen. Konginkankaan jumppa Konginkankaan taajaman asukkaita (naisia) otti yhteyttä kansalaisopiston toimistoon marraskuussa 2009, ja esitti, että kansalaisopisto voisi järjestää naisten jumppaa Konginkankaalle, koska kyseisessä taajamassa ei ollut sillä hetkellä mitään liikuntaryhmätarjontaa naisille. Sovittiin, että naisten jumpparyhmä aloittaa 13.1.2010 kansalaisopistotoimintana. Ryhmässä aloitti 18 opiskelijaa. Kreikkalainen kansantanssi Paikallisen Kreikka-seuran jäsenet ottivat yhteyttä kesäkuussa 2009, ja ehdottivat, että kansalaisopisto järjestäisi yhdessä Kreikka –seuran kanssa kreikkalaisen kansantanssikurssin, yhteistyöllä opettajaksi saataisiin kreikkalaisen kansantanssin asiantuntija pääkaupunkiseudulta. Kurssi järjestettiin elokuussa 2009. Djembekurssi Äänekoskella on innokkaita djemberummun soittajia. Djemberumpujen soitonopetus sai alkunsa kansalaisopistossa asiasta innostuneiden otettua yhteyttä rehtoriin, ensimmäinen djembekurssi järjestettiin jo vuonna 2007. Mutta tarve syventää opittua on saanut heidät ottamaan yhteyttä vuosittain, ja viimeisin heidän aloitteestaan pidetty kurssi järjestettiin kevätlukukaudella 2009.
15
304 00
Alueellinen tasavertaisuus opetustarjonnassa 304 01
Kunnan eri taajamissa (Konginkangas, Suolahti, Sumiainen ja Äänekosken keskusta) asukkaista osallistuu 5 prosenttia opiston toimintaan
Konginkangas: 11,7 % Suolahti: 17,7 % Sumiainen: 24,1 % Äänekoski: 20,6 %
305 00
Muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntilanteiden aiheuttamien oppimistarpeiden huomioiminen: erityisryhmien opetustarjonta 305 01 Maahanmuuttajia opiskelijoina 20 (tilastojen mukaan maahanmuuttajia Äänekoskella n. 230) vuonna 2009 55 maahanmuuttajaa on opiskelijoina Äänekoskella. 305 02 Mielenterveyskuntoutujille on kaksi heille suunnattua kurssia. Kurssin nimi ja osanottajamäärä Mielenterveyskuntoutujien teatteriryhmä: 17 osallistujaa. Tietotekniikan jatkokurssi mielenterveyskuntoutujille: 9 osallistujaa. 305 03
Työttömiä opiskelijoina 50 henkilöä
59 henkilöä opiskelijoista on työttömiä. 305 04
Kehitysvammaisille omia virikeryhmiä saman verran (4) kuin vuonna 2008
Kehitysvammaisten omia virikeryhmiä on neljä.
16
306 00
Tavoitteellista tanssitaiteen opetusta 306 01 Opetusohjelmassa tarjolla opetusta kaikissa tasoryhmissä: oppilaita valmentavissa (oppilasmäärä), perus- sekä syventävissä opinnoissa Opisto tarjoaa tanssitaiteen opetusta kaikissa tasoryhmissä: -Valmentavissa opinnoissa: 47 oppilasta -Perusopinnoissa: 323 oppilasta -Syventävissä opinnoissa: 112 oppilasta
307 00
Tavoitteellista kuvataiteen perusopetusta 307 01 Opetusohjelmassa tarjolla opetusta kaikissa tasoryhmissä: oppilaita valmentavissa (oppilasmäärä), perus- sekä syventävissä opinnoissa Opisto tarjoaa kuvataiteen opetusta kaikissa tasoryhmissä: - Valmentavissa: 7 oppilasta -Perusopinnoissa: 38 oppilasta -Syventävissä: 4 oppilasta
17
400 00
Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminta
401 00
Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on turvallista 401 01
Vanhemmista 75 % vastaa kysymykseen ”Oletteko tyytyväinen lapsenne turvallisuuteen ap-ip-toiminnassa” että ovat erittäin tyytyväisiä tai melko tyyväisiä
Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään
98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä lapsensa turvallisuuteen ap-ip- toiminnassa. (n=54/77 ) 401 02
75 100
0
98%
12 lasta / ohjaaja
Äänekoskella on 8,2 lasta / ohjaaja. Suolahdella on 6,5 lasta / ohjaaja. 401 03
Kirjallinen esimerkkikuvaus siitä, kuinka lapset haetaan ja viedään ohjatusti vaarallisista tienylityspaikoista
Päivittäin syyskauden ajan koululaiset viedään ja haetaan ohjatusti vaarallisista tienylityspaikoista. Tavoitteena turvallisuus ja liikennekasvatus.
18
402 00 00
Koskela tarjoaa toiminnalle lämminhenkisen ympäristön. 402 01
Kuvaus mahdollisuudesta lepoon, leikkiin ja läksyjentekoon
19
402 02 Lapset kokevat ympäristön lämminhenkiseksi Tunnelma-asteikko: Punainen: kerhossa on mukavaa Valkoinen: ei tiedä onko mukavaa Sininen: ei ole mukavaa Otos 47 koululaista Äänekoski 23 punaista palloa 6 valkoista palloa 0 sinistä palloa Suolahti 12 punaista palloa 6 valkoista palloa 0 sinistä palloa Yhteistulos 35 punaista palloa 12 valkoista palloa 0 sinistä palloa 74,5 % lapsista kokee ympäristön lämminhenkiseksi 25,5 % lapsista ei tiedä
403 00
Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on laadukasta 403 01
Arviointipalautteessa vähintään 75 % vanhemmista on erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen toimintaan
Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään
98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä toimintaan. (n=54/77) 20
75 100
0
98%
403 02
Arviointipalautteessa vähintään 75 % lapsista viihtyy hyvin ap-ip-toiminnassa
Asteikko: hyvin, ei hyvin eikä huonosti, huonosti
75
94%
94 % arviointipalautteeseen vastanneista lapsista viihtyy hyvin ap-ip –toiminnassa. (n=47. Keskimäärin 46 kävijää / päivä) 403 03
100
0
Koululaiset käyvät säännöllisesti ap-ip toiminnassa
Kevätkaudella 2009 käyntikerrat kuukausittain vaihtelivat seuraavasti: Äänekoski 548-736, Suolahti 224-318. 403 04 Ap-ip – toiminta on suunnitelmallista. On olemassa lukuvuosi-, kuukausi- ja viikkosuunnitelmat ja päivittäiset suunnittelupalaverit Käytössä ovat erilliset viikko-, kuukausi- ja lukukausisuunnitelmat. Päivittäin pidetään suunnittelupalaveri.
404 00
Koskela tekee hyvää yhteistyötä kodin kanssa 404 01
Vanhemmista vähintään 75 % vastaa, että on erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen mahdollisuuteensa keskustella ohjaajan kanssa lapseen liittyvistä asioista
Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään
75
98%
98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa keskustella ohjaajan kanssa lapseen liittyvistä asioista. (n=54/77) 404 02
Arviointipalautteessa vähintään 75 % vastanneista on erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä ap-ip-toimintaan tukena kodin kasvatustyölle
Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään
96 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä ap-ip-toimintaan tukena kodin kasvatustyölle. (n=54 /77)
100
0
75 100
0
96%
21
500 00
Koskela järjestää laadukasta klubitalotoimintaa mielenterveyskuntoutujille – Klubitalo 501 00
Klubitalotoiminta on laadukasta 501 01
Hyväksytty sertifiointi (vuodeksi)
Kansainväliseen Klubitalotoimintaan kuuluu systemaattinen laadunarviointi, viimeisin hyväksytty sertifiointiraportti ulottuu 30.04.2008 asti. 501 02
Työnantajat, kunnan edustajat, Koskelan setlementti ja käyttäjät ovat tyytyväisiä. 75 % vastaa erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen kysymykseen: ”kuinka tyytyväinen olet Klubitalon toimintaan”
Asteikko: erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, en osaa sanoa, en oikein tyytyväinen, tyytymätön
75 100
0
60%
60 % yhteistyökumppanikyselyyn vastanneista on erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä Klubitalon toimintaan. (n= 5/7)
502 00
Kävijämäärä vuonna 2009 on korkeampi kuin v. 2008. 502 01 Vuoden 2008 ja 2009 kävijämäärät Vuonna 2008 kävijöitä oli yhteensä 2852 henkilöä. Vuonna 2009 kävijöitä oli yhteensä 3009 henkilöä.
22
503 00
Jäsenet palaavat työelämään 503 01
4 klubijäsentä on palkallisessa siirtymätyöpaikassa
Yhteensä 7 klubijäsentä on palkallisessa siirtymätyöpaikassa.
503 02
2 malliesimerkkiä kuinka Klubitalon jäsen on onnistunut siirtymätyöpaikassa
Kuvaus 1. ” Omanarvontuntoni kohosi huomattavasti, kun pääsin siirtymätöihin. Kokeilin ensin pienellä tuntimäärällä, kaksi tuntia viikossa, mutta kesällä tein jo kuukauden 15 tuntia viikossa. Jaksoin hyvin, onnistuin ja pystyin.” Tuija
Kuvaus 2. ” Siirtymätyö on mullistanu koko elämäni. Olen tehnyt 15-20 h viikossa siivoustyötä ja tuntenut olevani hyödyllinen ja tarpeellinen. On tärkeää kuulua työporukkaan oikeassa työpaikassa ja kyllähän se palkkakin motivoi. Suosittelen siirtymätyötä kaikille Klubin jäsenille.” 23
504 00
Klubitalolla käynti vaikuttaa jäseniin niin, että he voivat paremmin ja elämänlaatu on parantunut 504 01
Jäsenet vastaavat olevansa erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä kysymykseen: ”Klubitalolla käyminen parantaa elämänlaatuani”
Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1.erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa
88 % kyselyyn vastanneista jäsenistä on erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä siitä, että Klubitalolla käyminen parantaa hänen elämänlaatuaan. (n= 9/15)
504 02
Jäsenet vastaavat, että ovat erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä kysymykseen: ”Voin paremmin kun käyn Klubitalolla”
Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1.erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa
77 % kyselyyn vastanneista jäsenistä on erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä siitä, että Klubitalolla käyminen parantaa hänen vointiaan. (n=9 /15) 24
505 00
Luottamus jäsenten kykyyn tehdä työtä. 505 01
Jäsenet vastaavat, että ovat erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä kysymykseen: ”Minun kykyihin luotetaan Klubitalolla”
Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1.erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa
77 % kyselyyn vastanneista jäsenistä on erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä siitä, että että Klubitalolla luotetaan hänen kykyihinsä. (n=9 /15)
506 00
Mielenterveyskuntoutujille on tarjottu aktiivisen arkipäivän mahdollisuus 506 01
12 jäsentä osallistunut 6 tunnin työpäivään
Keskimääräinen päivittäinen osallistumisaika jäsenillä on 4 h 3 min. 25
26
TILINTARKASTUSLAUSUNTO SOSIAALISESTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ Koskelan Setlementti ry Olen tarkastanut Koskelan Setlementin sosiaalisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.31.12.2009. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon sosiaalisesta tilinpäätöksestä. Tilintarkastus on suoritettu hyvän sosiaalisen tilintarkastuksen tilintarkastustavan (SoT®) mukaisesti. Olen tarkastanut sosiaalisen tilinpidon prosessia, budjettia, kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen sisältöä riittävässä laajuudessa sen varmistamiseksi, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Tarkistaessani Koskelan Setlementin sosiaalisen tilinpidon olen todennut, että se noudattaa melko hyvin sosiaalisen tilinpidon SoT®-menetelmää. Sosiaalista tilinpitoa on toteutettu järjestelmällisesti. Koskelan keskeiset sosiaaliset tavoitteet ovat mukana sosiaalisessa tilinpäätöksessä. Jatkossa budjetointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä sosiaalisen budjetin epätarkkuudet kertautuvat tilintarkastuksessa ja tulosten esittämisessä. Muutaman toiminnan osa-alueen sosiaalinen tulos jää näkymättä, joten tarkastelun rajaukset on hyvä perustella tai ottaa toiminta kattavasti huomioon sosiaalisessa budjetoinnissa. Olennaisiksi mainittujen kohderyhmien (kuten ikäihmisten) sosiaaliset tulokset olisi hyvä lisätä tarkasteluun. Tulosten suhteellistamiseen ja vertailtavuuden lisäämiseen on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota. Indikaattorit kuvaavat pääsääntöisesti hyvin tavoitteita. Indikaattorin taso on saavutettu monessa indikaattorissa. Tulokset ovat pääsääntöisesti luotettavia ja tarkkoja. Joidenkin kyselyjen otannan laajuuteen ja vastausmäärien kasvattamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jokaiselle indikaattorille löytyy tosite. Sosiaalisesta tilinpäätöksestä tarkastetut tulokset vastasivat yhdenmukaisesti tositemateriaalia. Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sanoa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Koskelan Setlementin sosiaalisesta tuloksesta. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa tilikaudelta 2009. Porissa 1. päivänä huhtikuuta 2010
Tytti Siltanen sosiaalinen tilintarkastaja sosiaalisen tilinpidon kehittäjä, kouluttaja ja konsultti Develooppi Oy
Develooppi Oy www.develooppi.fi Museokatu 34 00100 Helsinki
Toejoenrantakatu 61 28200 Pori
27
Koskelan Setlementti ry Rautatienkatu 25 44150 Äänekoski
Puh. 020 632 2930 020 632 2931 020 632 2932
www.koskelansetlementti.net koskela@aanekoski.fi