Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

Page 1

Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009


Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke

Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino 2010.

Lievestuoreen Setlementti

2


Toiminnanjohtajan tervehdys

Puijola on elämänhallintaa, monikulttuurista työtä ja työllistämistä edistävä kolmannen sektorin toimija Kuopiossa. Haluamme olla mukana edistämässä kuopiolaisten ja Kuopion alueen hyvinvointia, täydentäen alueen palveluverkostoa ja tuomalla oman osaamisemme yhteiseksi hyväksi. Haluamme toimia ammatillisesti ja olla luotettava, aikaansaava yhteistyökumppani.

SoT-menetelmän kanssa työskentely on käynnistänyt myös Puijolan toiminnan laadullisen kehittämisen, antanut ryhtiä suunnittelulle, seurannalle ja arvioinnille. Menetelmä ikään kuin on alkanut ruokkia itse itseään. Kukin koordinaattori on vastannut oman työalansa sosiaalisen budjetin laadinnasta, tavoitteiden määrittelystä tulosten mittaamisiin. Välillä on yhdessä pohdittu yhteisiä tavoitteita ja konsultoitu toisiamme. Näin menetelmä on myös yhtenäistänyt toimintaamme ja lujittanut me-henkeä.Alussa tavoitteemme oli lähinnä todentaa muille toimintamme vaikuttavuutta, yllättäen olemme tulleet todistaneeksi itsellemmekin näkymättömiä tuloksia. SoT-koordinaattorimme Laura Rajaniemi on ansiokkaasti hoitanut tehtävänsä. Kiitokset myös Puijolan työryhmille sitkeydestä SoTmenetelmän parissa työskennellessä.

Kuinka kolmannen sektorin toimija voi uskottavasti todistaa toimintansa vaikuttavuuden? Aloimme kehittää yhteistä sosiaalisen tilinpidon hanketta viiden kollegan kanssa, koska jaoimme saman tuskan vaikuttavuuden todentamisesta. Halusimme kaikki samaa eli saada näkymättömät tulokset näkyviksi rahoittajille, yhteistyökumppaneille mutta myös itsellemme. Hanke sai Ray-rahoituksen ja Jyvälän setlementti on hoitanut hankkeen hallinnoinnin hyvin. Tytti Siltanen on toiminut Puijolan Ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös on valmis mentorina. Tytin opastus on ollut meille ar- ja tulokset luettavissa. Onko SoT:sta siihen mitä alun perin odotimme? Ajattelen, että vokasta, jopa välttämätöntä. menetelmä on riittävän hyvä ja antaa mahTakana on monta työntäyteistä kuukautta dollisuuden tulosten ja vaikutusten todentaSoT-menetelmän parissa. Sosiaalisen tilinpi- miseen. Meidän, menetelmän käyttäjien tulee don maailma ei ole avautunut itsestään ja opetella sitä yhä vain lisää, jotta se kasvaisi menetelmän opettelemisen parissa vierähtää täyteen mittaansa ja antaisi sen, mitä sillä on annettavana. Hyväkin asia voi taitamattomisvarmasti vielä tovi jos toinenkin. sa käsissä kuivettua. Meillä on tahtotila oppia hallitsemaan SoT-menetelmää ja sitä kautta kehittää työtämme yhä vain paremmin. Eija Teerineva toiminnanjohtaja

3


Kuopion Setlementti Puijola ry esittäytyy Kuopion Setlementti Puijola ry on tehnyt paikallista, kuopiolaisten hyvinvointia edistävää työtä Kuopiossa vuodesta 1995. Toiminta käynnistyi Petosen Kotikulmalta kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella.Viime vuosina lähiötyö on laajentunut useisiin kaupunginosiin, kaupungin asuntotoimen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Vuosituhannen vaihteessa perustettu Monikulttuurikeskus Kompassi on ansiokkaasti tukenut maahanmuuttajia kotoutumisessa ja kantasuomalaisia monikulttuuristumisessa. Työllistymistä on edistetty eri hankkeissa. Lasten, nuorten ja perheiden tukena toimitaan Puijolan Nuorten iltapäiväkerhoissa, monikulttuurisissa kerhoissa ja leireillä.

Sijainti

Puijola toimii Kuopion kaupungissa.Toiminnot ovat levittäytyneet ympäri kaupunkia toimintaja asiakaslähtöisesti. Toimimme siellä missä ihmiset ovat eli eri kaupunginosien asukastuvilla, kouluilla ja nuorisotiloissa. Keskustassa sijaitsevat Monikulttuu- Puijolan toiminnot rikeskus Kompassin ja hallinnon tilat, samoin Mahku-hankkeen 1. Elämänhallintaa edistoimitila, Puijolan Nuorten ja tävä työ lähiötyön toimistot. 1.1 Lähiötyö

Hallitus, johto ja henkilöstö

Toimintaa johtaa 11-jäseninen hallitus, puheenjohtajanaan Ilkka Raninen. Hallinnollista yhteistyötä tehdään Leppävirralla sijaitsevan Ukonhatun setlementin Toiminnan pääasialliset rahoit- kanssa yhteisen toiminnanjohtajat ovat Kuopion kaupunki, tajan osalta. Johtoryhmän muoRaha-automaattiyhdistys sekä dostavat toiminnoista vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäris- koordinaattorit (5) ja toiminnantökeskus. Toimintaa kehitetään johtaja. Projekteissa ja hallinnossuunnitelmallisesti ja kauaskan- sa työskentelee 13 työntekijää, toisesti paikallisista tarpeista kä- osa-aikaisesti työllistyi 98 eri sin. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöä. Henkilötyövuosia kerhenkilökunta on ollut ensiarvoi- tyi 31. Harjoittelijoita Puijolassa sen tärkeä lähtökohta toiminnan työskenteli yhteensä 47 henkilöä, kuntouttavassa työtoiminnassa kehittämisessä. oli mukana 8 henkilöä, opiskePuijolan työmuodot vuonna lijoita ja työssäoppijoita 14. Yh2009 olivat elämänhallintaa edis- distyksellä on 28 henkilöjäsentä tävä työ, monikulttuurinen työ, ja 3 yhteisöjäsentä. työllisyyttä edistävä toiminta sekä nuorisotoiminta. Senioritoimintaa ja PalveluPuijolaa käyn- Sidosryhmät nisteltiin kuluvana vuonna, mutta ne eivät ole mukana SoT:ssa. Kuopion kaupunki, RAY ja ELYMonikulttuurisuutta, elämänhal- keskus ovat Puijolan merkittälintaa ja työllistämistä tehtiin lä- viä yhteistyökumppaneita ja sihes kaikista toimintamuodoista dosryhmiä niin taloudellisessa ja hankkeista. kuin toiminnallisessakin mielessä. Avainsidosryhmät valikoituivat 4

lähinnä juuri taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen kautta. Toimintaa halutaan kehittää yhteistyössä rahoittajien kanssa ja tuoda toiminnan vaikutukset SoT-menetelmän kautta myös heidän arvioitavakseen.

Lähiötyön ydin on asukastupatoiminnassa.Asukastuvat tarjoavat päihteettömän vaihtoehdon ajanviettoon sekä monenlaisia toiminnallisia aktiviteetteja. Tarkoituksena on sosiaalisen pääoman kasvattamisen kautta vaikuttaa positiivisesti yleiseen terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Asukastupien toiminnassa huomioidaan Kuopion kaupungin ohjelmat ja strategiat. Kotikulma, josta Puijolan toiminta on käynnistynyt, toimii edelleen Petosella. Sen lisäksi Puijola vastaa kaupungin kolmen asukastuvan (Katiska Särkiniemessä, Koillistuuli Saarijärvellä ja Länsi-Puijon asukastupa Rypysuolla) toiminnan järjestämisestä ja johtamisesta, asuntotoimen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Iltaisin ja viikonloppuisin asukastuvat ovat kaupunkilaisten käytössä kokous-, harraste- ja toimintatiloina. Kaksi asukastupaa toimii iltaisin nuorisotilana, kaupungin nuorisotoimen järjestäessä ohjattua toimintaa.


1.2 Mahku

Mahku eli Mahdollisuus kunnon elämään -hanke tarjoaa rikoksiin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisilleen tukea ja ohjausta. Mahkun tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämänhallintaa siten, että saadessaan tarvitsemansa tuen asiakas ottaa kasvavassa määrin haltuun omaa elämäänsä terveellä ja yhteiskunnan kannalta myönteisellä tavalla.Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta kehittämällä toimintamalleja , joilla turvataan tuen jatkumo henkilöille, jotka eivät ole Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaita tai joiden asiakkuus on syystä tai toisesta päättynyt.

2. Monikulttuurinen työ 2.1 Monikulttuurikeskus Kompassi

Kompassi on kansainvälinen toimintakeskus, joka tuottaa monipuolisia palveluita maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kompassin toiminnoissa korostuu osallisuuden tukeminen, yhteisöllisyyteen kannustaminen, vertaistuki ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien kehittäminen. Kompassi ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä, kannustaa maahanmuuttajia elämässä eteenpäin ja luo vaihtoehtoisia integroitumiskeinoja yhteiskuntaan. Kompassi on monipuolinen, matalan kynnyksen monikulttuurikeskus, joka tarjoaa mielekästä ja voimaannuttavaa vapaa-ajantoimintaa ja arkisuomen oppimisen paikan. Kompassi kannustaa yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen erilaisten vapaa-ajantoimintojen avulla. Kompassi on turvallinen ja matalan kynnyksen toimintakeskus. Kompassi on kansainvälinen kohtaamispaikka, joka mahdollistaa etenkin kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien vuoro-

vaikutuksen ja vertaistuen sekä on fyysinen foorumi yhteiselle toiminnalle. Kompassissa toimii maahanmuuttajan infopiste, joka tarjoaa asiantuntevia ja yksilön omia voimavaroja tukevia ohjauspalveluita kattavalle kohderyhmälle ja auttaa maahanmuuttajia arkipäivän tilanteissa. Kompassi on myös vapaaehtoistyön toimintakenttä, joka mahdollistaa uusien voimavarojen synnyttämisen ja mielekkään vapaa-ajan toimijuuden.

2.2 Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hanke Monikulttuurisessa kansalaistoiminta -hankkeessa aktivoidaan Kuopion alueen maahanmuuttajia omaehtoiseen toimintaan, luodaan heihin kontakteja ja tuodaan eri toimijat yhteen.Tavoitteena on myös tehdä eri ryhmiä ja etenkin ryhmien vetäjiä tutuiksi toisilleen ja kartoittaa ketkä ovat kiinnostuneita osallistumaan monikulttuuriseen toimintaan. Hankkeessa kartoitetaan ryhmien ja yhdistysten toimintavalmiuksia, kuten tuen tarvetta ja koulutustarpeita. Hankkeen toiminnan keskiössä on ollut voimaantuminen ja aktiivisuuteen kannustaminen.

ria aikuisuuteen ja toiset huomioonottavaan suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen Kuopiossa ja lähikunnissa. Tavoitteena on lasten ja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tukeminen sekä tasapainoisen kehityksen vahvistaminen lisäämällä toimintamahdollisuuksia yhteistyössä perheiden ja nuorten parissa työskentelevien eri yhteisöjen kanssa. Ennaltaehkäisevän ja ohjaavan nuorisotoiminnan kehittäminen on noussut selkeästi keskeiseksi haasteeksi. Puijolan Nuorten toimintamuodot olivat iltapäiväkerhotoiminta, kesätoiminta, harrastekerhot ja Ternokentos-hanke.

Visio, missio ja arvot Visionsa mukaisesti Puijola on monikulttuurisen työn osaaja, elämänhallintaa sekä työllistymistä edistävä toimija Kuopiossa ja Kuopion seudulla.Yhdistyksen alaosastona toimiva Puijolan Nuoret järjestää lapsille, nuorille ja perheille aktiivista toimintaa. Setlementtityön perusarvot arjen keskellä toteutuva lähimmäisyys, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö ohjaavat Puijolan toimintaa.

Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Puijola toteuttaa Kuopiossa ja Kuopion seudulla aloitteellisesti ja aktiivisesti setlementtityön pe3.1 Kimppa-hanke rusarvoja.Toiminnan tavoitteena on kehittää kansalais-ja vapaaKimppa-hankkeessa edistetään ehtoistoimintaa. Lisäksi yhdistys maahanmuuttajien työllistymistä. tukee erityisesti heikommassa Hanke tarjoaa työhön valmen- asemassa olevan yksilön omia nusta työttömille maahanmuut- voimavaroja ja edistää erilaisten tajille, joko auttamalla heitä si- ihmisten välistä vuorovaikutusta joittumaan suoraan työelämään ja yhteisöllisyyttä. Puijola edistää tai opiskeluun. monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistymistä kehittäen uusia toimintamalleja. Puijola tekee yhteistyötä julkisen sektorin 4. Puijolan Nuorten toija muiden yhteistyökumppaneiminta den kanssa. Puijolan Nuorten toiminnan tavoitteena on tukea lapsia ja nuo-

3.Työllisyyttä edistävä toiminta

5


Sosiaalinen tilinpito SoT® työkaluna tulosten ja vaikutusten arvioinnissa Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten tehtäväkentän laajentuminen sekä myös yritysten ja julkisten organisaatioiden kiinnostus ottaa vastuuta sosiaalisista tuloksista tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalinen tilinpito SoT® tarkoittaa tietylle ajanjaksolle määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua raportointia. Se on työkalu niille organisaatioille tai yhteisöille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa sosiaaliset hyödyt, tulokset ja vaikutukset säännöllisesti. SoT®-mallin juuret ovat Skotlannissa ja sen kehittäjät ovat Håkan Björk ja Tytti Siltanen, jotka ovat myös käytännössä soveltaneet sitä organisaatioiden tulosten mittaamiseen Suomessa vuodesta 2004 alkaen. Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on vielä melko vähän käytetty Suomessa, toistaiseksi sitä on soveltanut noin 30 eri organisaatiota. Sosiaalinen tilinpito keskittyy tarkastelemaan vaikuttavuutta asioissa, joita ei ole totuttu aiemmin paljoakaan mittaamaan. Se on siksi tärkeä ja kehittyvä sosiaalisen vastuun seurannan väline.

Sosiaalisen tilinpidon prosessi Kuten taloudellinenkin kirjanpito, sosiaalinen tilinpito alkaa budjetin laadinnalla. Myös sosiaalisessa tilinpidossa tositteet kirjataan säännöllisesti kirjanpitoon. Tositemateriaali analysoidaan ja kootaan tilinpäätök6

seksi, joka tarkastetaan ulkoisen tilintarkastuksen avulla. Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet (101 00, 102 00 jne.) ja niiden tunnusmerkit eli indikaattorit (101 01, 101 02 jne.).Tavoitteet on ryhmitelty tililuokkiin (100 00, 200 00 jne.) Kirjanpito muodostuu tilikauden aikana säännöllisesti ja suunnitelmallisesti toteutettavista mittauksista ja muusta tiedonkeruusta. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta tosite eli todiste indikaattorin toteumasta. Tilinpäätös on tilikauden aikana saavutettujen tulosten raportti, joka viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus on riippumaton tarkastus kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, jossa tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja varmistaa esitetyn tiedon. Sosiaalinen tilinpito SoT® muodostaa menetelmällisen kokonaisuuden, joka suunnittelee (sosiaaliset tavoitteet ja niiden tunnusmerkit), osallistaa (organisaation toimijat ja sidosryhmät), dokumentoi (mittausmenetelmät ja tietolähteiden tositteet), raportoi (tilinpäätös), varmistaa (tilintarkastus) ja antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa saatujen tulosten perusteella. Vertaan mielelläni sosiaalista budjettia ja tilinpäätöstä yhdistyksissä tuttuihin dokumentteihin – toimintasuunnitelman rinnalle SoT®-prosessissa laaditaan syksyisin tulossuunnitelma (sosiaalinen budjetti) ja toimintakertomuksen rinnalle tuloskertomus (sosiaalinen tilinpäätös). Yhdistys näyttäytyy kokonaisuutena, kun toiminnan suunnittelun ja raportoinnin rinnalla ollaan

yhtä aikaa kiinnostuneita myös toiminnan tuloksista.

Tavoitteellista yhdessä tekemistä Sosiaalinen tilinpito edellyttää organisaation toimijoiden ja sen sidosryhmien kiinnostusta, mukana olemista ja sitoutumista: vapaaehtoista kiinnostusta panna itsensä likoon ilman ulkoista pakotetta tai houkutinta. Rahoittaja on kiinnostunut oman panoksensa merkityksestä ja vaikutuksesta. Organisaation henkilöstö haluaa tietää omat tuloksensa ja johtajan tulee koordinoida kokonaisuus niin, että organisaatio pääsee tuloksiinsa ja voi kehittää toimintaansa. Sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tuloksia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja niiden tunnusmerkit, koska vasta silloin tavoitteilla on selkeää ohjausvaikutusta työtapoihin ja johtamiseen ja vasta silloin voidaan seurata sosiaalisten tulosten saavuttamista. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden kokea tavoitteellista yhdessä tekemisen iloa ja saattaa”näkymättömiksi” jäävät tulokset näkyvämmiksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on osallistavaa arviointia: kokemusten ja näkemysten vaihtoa ruokkiva kehittävä tulosten seurannan ja arvioinnin työkalu. Tytti Siltanen, Develooppi Oy Håkan Björk, CB Support Nordic


Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpito Ensimmäinen tilinpäätös Kädessäsi oleva vihkonen on Puijolan ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös ajalta 1.1.–31.12.2009. Matka tilinpäätökseen on ollut pitkä, mutta erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Budjetin suunnittelu käynnistyi vuoden 2008 syksyllä, kun Puijolan henkilökunta osallistui ensimmäiseen sosiaalisen kirjanpidon koulutukseen Jyväskylässä. Budjetin suunnittelu eteni ennen joulua ja ensimmäinen budjetti saatettiin Setlementti Puijolan hallituksen hyväksyttäväksi maaliskuussa 2009.

Tavoitteista tuloksiin

tarjonnut myös hyviä kehittämisnäkökulmia käytännön työhön.

Kirjanpito osaksi käytännön työtä Tuloksia vaikuttavuudesta on kerätty vuoden 2009 aikana ja palautteen keräämisestä on pyritty tekemään luonnollinen osa eri toimintamuotojen arkipäivän työtä. Mittauslähteinä on käytetty mm. kyselyitä, tilastoja ja kuvauksia.Tieto on kerätty pääosin toimintayksiköittäin ja päävastuun tulosten keräämisestä on kantanut Setlementti Puijolan johtoryhmä: toiminnanjohtaja Eija Teerineva sekä eri toimintayksiköiden koordinaattorit Hannele Nykänen, Juha Immonen,Arja Airaksinen, Raimo Tuuliainen ja Laura Rajaniemi. Erittäin merkittävässä roolissa sosiaalisen tilinpäätöksen loppumetreillä on ollut myös Margarita Aho, joka on vastannut tietojen keräämisestä yhteen.

Setlementti Puijolassa sosiaalisen kirjanpidon tärkeimpänä tehtävänä on ollut aikaisemmin ehkä näkymättömiksikin miellettyjen tulosten saattaminen näkyviksi ja siten toiminnan vaikuttavuuden todentaminen niin rahoittajille kuin yhteistyökumppaneillekin. Sosiaalinen budjetointi on toiminut myös merkittävänä kehittä- Tilintarkastuksen mistyökaluna – palautteen avulla on kehitetty toimintaa ja vastattu kertomaa entistä paremmin ympäristöstä Puijolan sosiaalisen tilinpäätöktuleviin haasteisiin. sen tilintarkastuksen teki Håkan Björk.Tilintarkastuksessa saimme Päätavoitteet budjettiin laadittiin paljon hyviä korjausehdotuksia pääosin toimintayksiköittäin, jotta sekä etenkin hyviä vinkkejä tuleesille saataisiin mahdollisimman van vuoden budjetin laatimiseen. hyvin eri toimintamuotojen vai- Vaikka ”kisaväsymys” alkoi jo paikuttavuus. Puijolan yhteisissä osi- naa pitkän SoT-vuoden jälkeen oissa haluttiin puolestaan koros- huhtikuussa, tilintarkastajan ehtaa toiminnan yleishyödyllisyyttä, dottamilla pienilläkin muutoksilvastuullisuutta sekä merkitystä la tilinpäätöksestä saatiin entistä ympäröivälle yhteiskunnalle. Ta- toimivampi ja lukijaystävällisempi. voitteiden asettaminen on toi- NÄKY-hankkeen tuki budjetin alsaalta selkeyttänyt Puijolan tar- kumetreiltä aina tilinpäätökseen joamia palveluita että toisaalta saakka on ollut merkittävää. Käy-

tännön neuvojen lisäksi tilinpäätösvihkosen graafinen suunnittelu NÄKY-hankkeen kautta on helpottanut varsinaista käytännön työtä ja säästänyt aikaa itse sisällön kehittämiseen.

Kirjanpito on uuden oppimista Sosiaalinen kirjanpito on ollut ennen kaikkea oppimisprosessi. Budjetti on käynyt vuoden aikana läpi useita muokkauskertoja, tavoitteita ja indikaattoreita on pohdittu yhdessä ja uusia ideoita on syntynyt matkan varrella. Näiden kokemusten myötä on lähdetty rakentamaan uutta, entistä ehompaa budjettia vuodelle 2010. Kuopion Setlementti Puijolan tilinpäätöksen voikin sanoa olevan enemmän kuin osiensa summan, yhteinen ponnistus merkittävän työn näkyväksi tekemiseksi – siten organisaation yhteistä uuden oppimista parhaimmillaan. Laura Rajaniemi Kuopion Setlementti Puijolan SoT-koordinaattori

7


Kuopion Setlementti Puijola ry:n tililuokat ja tavoitteet 100 00 PUIJOLA ON LAADUKAS YLEISHYÖDYLLINEN TOIMIJA............ 10 101 00 Puijola toimii yleishyödyllisesti....................................................................... 10 102 00 Puijolan toiminnassa toteutuvat setlementtiarvot..................................... 11 103 00 Puijolan toiminta on luotettavaa.................................................................... 13 104 00 Puijolan toiminta on ammatillista.................................................................. 13

200 00 PUIJOLA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA................................ 14 201 00 Puijola on toimiva työorganisaatio................................................................ 14 202 00 Puijola on panostanut henkilöstön kehittämiseen..................................... 15

300 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORET.......................................................................... 16 301 00 Kerhotoiminta on edistänyt kulttuurien välistä vuoropuhelua............... 16 302 00 Romaninuorten myönteistä identiteettiprosessia on tuettu harrastustoiminnan avulla................................................................................ 18 303 00 Romaniperheitä on tuettu heidän kasvatustehtävässään......................... 20 304 00 Valtaväestön tietous romaneista on lisääntynyt......................................... 21

400 00 PUIJOLA EDISTÄÄ MONIKULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA - KOMPASSI.................................................... 22 401 00 Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita laajalle kohderyhmälle...................................................................................... 22 402 00 Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta –hanke ovat järjestäneet mielekästä ja monipuolista monikulttuurista toimintaa..... 24 403 00 Maahanmuuttajien arkisuomen taidot ovat kehittyneet........................... 26 404 00 Kompassi on edistänyt sekä maahanmuuttajien että kantaväestön suvaitsevaisuutta................................................................................................ 27 405 00 Kompassin toimintaan osallistuneiden sosiaalinen verkosto on laajentunut.......................................................................................................... 28 406 00 Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka.................................... 29 407 00 Kompassi on tärkeä yhteistyökumppani monikulttuurisissa asioissa.... 31 8


500 00 PUIJOLA EDISTÄÄ OSALLISUUTTA – KOTIKULMA JA MUUT ASUKASTUVAT........................................ 32 501 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä............... 32 502 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet suvaitsevaisuutta............ 33 503 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat mahdollistaneet vertaistuen......... 33 504 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat tukeneet vapaaehtoista kansalaistoimintaa............................................................................................. 34 505 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat auttaneet arjessa............................. 34 506 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat työllistäneet vaikeasti työllistettäviä.36 507 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat opettaneet työelämän pelisääntöjä..................................................................................... 36 508 00 Kotikulma ja muut asukastuvat on koettu lähiöissä tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi..................................................................................... 37

600 00 PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA.......... 38 601 00 Kimppa-hankkeen avulla autettiin maahanmuuttajia työllistymään avoimille työmarkkinoille................................................................................ 38 602 00 Kimppa-hankkeen vaikutus koetaan hyödyllisenä tekijänä maahanmuuttajien ja työnantajien välisessä kanssakäymisessä............... 39

700 00 PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE................................. 40 701 00 Mahku-hankkeessa on tuettu rikoksetonta elämää ja ehkäisty uusintarikollisuutta........................................................................................... 40 702 00 Mahku-hankkeessa on tuettu päihteetöntä elämää................................... 41 703 00 Mahku-hankkeessa on ehkäisty syrjäytyneisyyttä ja lisätty osallisuutta....42 704 00 Mahku-hankkeessa on tuettu arjenhallintaa................................................ 43 705 00 Mahku-hankkeessa on muutettu rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita.............................................................................................................. 43

800 00 PUIJOLA ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE.................................................................... 44 801 00 Puijola on merkittävä työllistäjä..................................................................... 44 802 00 Puijola tuottaa eri ikäryhmille ja erilaisessa elämäntilanteessa oleville suunnattuja palveluita....................................................................................... 44 803 00 Puijola tuottaa harrastustoiminnallaan mielekästä tekemistä arkeen.... 45 804 00 Puijola on tukenut elämänhallintaa................................................................ 46 805 00 Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille.............. 46 9


100 00

PUIJOLA ON LAADUKAS YLEISHYÖDYLLINEN TOIMIJA 101 00

Puijola toimii yleishyödyllisesti 101 01

Puijolan säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi

Kuopion Setlementti Puijola ry:n säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi. Yhdistys toimii Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsenenä ja noudattaa toiminnassaan liiton pääperiaatteita. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista ja turvaamista elämän eri tilanteissa sekä toteuttaa kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta nousevaa yhteiskunnallista ja lähimmäisvastuullista toimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 1. järjestää fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kuntouttavaa toimintaa ja asumispalveluja eri kohderyhmille 2. rakentaa verkostoja vaikeuksiin joutuneiden auttamiseksi ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi niille, joiden elämä on uhattuna 3. suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää vanhustyötä 4. edesauttaa vanhusten selviytymistä mahdollisimman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa, esimerkiksi ryhmäasunnossa/hoitokodissa 5. suunnittelee ja toteuttaa ulkomaalaistyötä yhteistoiminnassa muiden samaa työtä tekevien tahojen kanssa 6. ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti kehittää muuta tarkoitukseen liittyvää toimintaa

101 02

Puijolan toiminta vastaa sääntöjen mukaista toimintaa

Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintakertomus 2009 ja sosiaalinen tilinpäätös 2009 vahvistavat toiminnan olevan sääntöjen mukaista. 101 03

Puijola rahoittaa yleishyödyllistä toimintaansa saamillaan tuloilla

Kuopion Setlementti Puijola ry on rahoittanut yleishyödyllistä toimintaansa yht. 754 433,88 eurolla. 10


102 00

Puijolan toiminnassa toteutuvat setlementtiarvot 102 01

Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminnassa on toteutunut yhteisöllisyys

Puijolan lähiötyössä yhteisöllisyyden toteutumisen paikkoja ovat olleet mm. kohtaamispaikka Kotikulma Petosella sekä kolme Kuopion kaupungin asukastupaa. Asukastuvat ovat tarjonneet päihteettömän vaihtoehdon ajanviettoon sekä asiakaslähtöisesti järjestettyjä toiminnallisia aktiviteettejä. Asukastuvat ovat kaikille avoimia lähiöiden asukkaiden yhteisiä ”olohuoneita”.

11


102 02

Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminta on ollut paikallista, ihmisten tarpeista lähtevää työtä

Puijolan järjestämä iltapäiväkerhotoiminta mahdollistaa lasten osallistumisen toimintaan, jossa ammattitaitoiset ohjaajat huolehtivat lasten viihtyvyydestä ja turvallisuudesta kiireisen koulutyön jälkeen. Toiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.Yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Lasten vanhempien työssäkäynti helpottuu, kun lapset voivat osallistua säännöllisesti järjestettävään, virikkeelliseen iltapäiväkerhotoimintaan.

102 03

Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminnassa on toteutunut suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen

”Kompassi on todella kiva paikka. Ihmiset täällä ovat todella ystävällisiä ja täällä on vapaa ilmapiiri. Täällä ei ole rasismia ja tänne kaikki ovat tervetulleita. Suomen kielen kurssit ovat todella mukavia ja ihmisillä, jotka opettavat, on siihen intohimo. Joka kerta kun tulen Kompassiin, niin tuntuu kuin tulisit kotiin.” Mies, Gambia

12


103 00

Puijolan toiminta on luotettavaa 103 01

Puijolan yhteistyökumppaneista 75% vastaa melko tai erittäin luotettava kysymykseen: ”Miten luotettava toimija Puijola on? ”

75 100

0

100%

Asteikko: 1. Ei lainkaan luotettava 2. Ei kovin luotettava 3. Neutraali 4. Melko luotettava 5. Erittäin luotettava

Kaikki yhteistyökumppanit pitävät Puijolaa luotettavana toimijana (4–5). (n=24/24)

104 00

Puijolan toiminta on ammatillista 104 01

Puijolan yhteistyökumppaneista 75% vastaa melko ammatillista tai erittäin ammatillista kysymykseen: Miten ammatillista Puijolan toiminta on?

75 100

0

Asteikko: 1. Ei lainkaan ammatillista 2. Melko ammatillista 3. Erittäin ammatillista

100%

Kaikki vastanneet yhteistyökumppanit pitävät Puijolan toimintaa ammatillisena (2–3). (n=22/24)

13


200 00

PUIJOLA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

201 00

Puijola on toimiva työorganisaatio 201 01

Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä on yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyhteisön toimivuus – alaindeksin keskiarvo on 32

Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyhteisön toimivuus – alaindeksin keskiarvo on 40.

50 40 30 20 10 0

201 02

Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat yhtä hyvää kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat – alaindeksin keskiarvo on 33

Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat – alaindeksin keskiarvo on 39.

50 40 30 20 10 0

201 03

Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin eli 65

Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organisaatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo 79.

100 80 60 40 20 0

14


202 00

Puijola on panostanut henkilöstön kehittämiseen 202 01

Pidetty vuosittaiset kehityskeskustelut

Keväällä 2009 pidettiin 10 kehityskeskustelua. Vuoden 2009 henkilöstömäärä oli yht. 166 henkilöä, joista 98 oli palkkaa saavia henkilöitä ja 68 harjoittelijoita/opiskelijoita. 202 02

Henkilöstö osallistunut koulutuksiin työajalla

-koulutukset 130 työntekijälle -kesto 40 pv

15


300 00

PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORET

301 00

Kerhotoiminnalla on edistetty kulttuurien välistä vuoropuhelua 301 01

75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Onko toiminnan sisältö lisännyt tietoa eri kulttuureista?”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

75

33%

33% ohjaajista kokee että toiminnan sisältö on lisännyt tietoa eri kulttuureista (4–5). (n=12/12) 301 02

75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Onko kerhotoiminta mahdollistanut asiantuntevan tiedon jakamisen kerholaisille?”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

67% ohjaajista kokee että kerhotoiminta on mahdollistanut asiantuntevan tiedon jakamisen kerholaisille (4–5). (n=12/12)

16

100

0

75 100

0

67%


301 03

Kuvaus siitä miten kerhotoiminnassa on edistetty kulttuurien välistä vuoropuhelua Kulttuurituokiot iltapäiväkerhotoiminnassa Kaksi romaninaista on vieraillut kulttuurituokio-aiheen tiimoilta kaikissa neljässä iltapäiväkerhoryhmässä kahdella eri teemalla. Teemat ovat olleet kielikylpy ja erilaisuus. Kielikylpy – lapset ovat odottaneet innokkaasti amerikkalaista rouvaa. Hän on lupautunut kertomaan Amerikan osavaltion Lousianan joulunvietosta. Siellä joulupukilla on tapana viedä lahjat lapsille alligaattoreiden vetämällä veneellä ja pudottaa ne savupiipusta sisään. Lapset saavatkin kuulla, ettei Lousianassa ole lunta, vaan paljon vettä ja rämettä, joten siellä joulupukin on täytynyt turvautua toisenlaiseen kulkuneuvoon kuin Suomessa.Alligaattorit ovat Lousianassa melkein yhtä yleisiä kuin porot meillä Suomessa. Tarina ja keskustelut käydään englanniksi. Jopa lapset uskaltautuvat kertomaan niitä englannin sanoja joita osaavat. Ohjaajat toimivat tulkkeina. Lopuksi lapset saavat askarrella alligaattorimagneetit, jotka voi kiinnittää esimerkiksi jääkaapin oveen. Tuokion aikana syntyy paljon keskustelua siitä, missä Lousiana sijaitsee, kuinka siellä arkielämää vietetään, ovatko alligaattorit vaarallisia, ovatko suomalaiset ja amerikkalaiset samanlaisia. Kielikylpyjen aiheena ovat olleet myös luonnonsuojelu ja turvallinen vesillä liikkuminen. Erilaisuus-teeman aikana lapset ovat saaneet tavata kaksi romaninaista. Lapsille luettiin satu, joka kertoi erilaisuudesta ja kiusaamisesta.Tarinan kautta päästiin keskustelemaan, kuinka erilaisuus koskettaa lapsia ja mitä kysymyksiä romanikulttuuri herättää lapsissa.

301 04

75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Onko kerholaisilla ollut mahdollisuus osallistua konkreettisiin kohtaamistilanteisiin eri kulttuurien edustajien kanssa?”

75 100

0

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

75%

75% ohjaajista kokee että kerholaisilla on ollut mahdollisuus osallistua konkreettisiin kohtaamistilanteisiin eri kulttuurien edustajien kanssa (4–5). (n=12/12) 301 05

75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Ovatko kohtaamistilanteet muokanneet asenteita positiivisiksi?”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

75 100

0

41% ohjaajista kokee että kohtaamistilanteet ovat muokanneet asenteita positiivisiksi (4–5). (n=12/12)

41% 17


302 00

Romaninuorten myönteistä identiteettiprosessia on vahvistettu harrastustoiminnan avulla 302 01

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Olen tyytyväinen hankkeen harrastustoimintaan”

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

Kaikki vanhemmat ovat tyytyväisiä hankkeen harrastustoimintaan (4–5). (n=6/6) 302 02

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Lapseni on viihtynyt harrastustoiminnassa”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

Kaikkien vanhempien mielestä lapset ovat viihtyneet harrastustoiminnassa (4–5). (n=6/6) 302 03

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Lapset kokevat harrastukseen osallistumisen turvalliseksi”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

Kaikkien vanhempien mielestä lapset kokevat harrastuksiin osallistumisen turvalliseksi (4–5). (n=6/6) 302 04

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Harrastustoimintaan osallistuminen tukee myönteisen minäkäsityksen muodostumista”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Täysin samaa mieltä

Kaikkien vanhempien mielestä harrastumistoimintaa osallistuminen tukee myönteisen minäkäsityksen muodostumista (4–5). (n=6/6) 302 05

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Toimintaan osallistuminen on mahdollistanut romaninuoren ja –aikuisen keskustelutuokiot”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

Kaikkien vanhempien mielestä toimintaan osallistuminen on mahdollistanut romaninuoren ja -aikuisen keskustelutuokiot (4–5). (n=6/6) 18


302 06

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Keskustelutuokiot ovat olleet mielekkäitä”

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

Kaikkien vanhempien mielestä keskustelutuokiot ovat olleet mielekkäitä (4–5). (n=6/6) 302 07

Harrastustoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus osallistumisesta

”Tänne on ollut mukava ja helppo tulla, kun on kiva ohjaaja ja tutut kaverit. Meillä on ihan hauskaa yhdessä tekemistä kun harjoitellaan uusia tansseja. Vietetään aikaa yhdessä ja saadaan harrastaa sitä, mikä meistä on mukavaa.” 19


303 00

Romaniperheitä on tuettu heidän kasvatustehtävässään 303 01

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Hankkeen tiedotus on riittävää ja tehokasta”

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

Kaikkien vanhempien mielestä hankkeen tiedotus on riittävää ja tehokasta (4–5). (n=6/6) 303 02

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Yhteistyö kodin ja hankkeen välillä on toiminut hyvin”

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

Kaikkien vanhempien mielestä yhteistyö kodin ja hankkeen välillä on toiminut hyvin (4–5). (n=6/6) 303 03

75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Oletko tullut halutessasi kuulluksi/saanut vaikuttaa harrastustoimintaan liittyvissä asioissa”

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

Kaikki vanhemmat kokevat tulleensa halutessaan kuulluiksi/saaneensa vaikuttaa harrastustoimintaan liittyvissä asioissa (4–5). (n=6/6)

304 00

Valtaväestön tietous romaneista on lisääntynyt 304 01

75% yhteistyökumppaneista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Hankkeen tiedotus on ollut riittävää ja tehokasta”

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

23% yhteistyökumppaneista kokee että hankkeen tiedotus on ollut riittävää ja tehokasta (4–5). (n=13/14)

20

75 100

0

23%


304 02

75% yhteistyökumppaneista vastaa hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Olen työssäni huomannut, että tietous romaneista on lisääntynyt”

75 100

0

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

8%

8% yhteistyökumppaneista on työssään huomannut että tietoisuus romaneista on lisääntynyt (4–5). (n=13/14) 304 03

75% yhteistyökumppaneista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Olen luonut kontakteja romaneihin”

75

23%

23% yhteistyökumppaneissa kokee luoneensa kontakteja romaneihin (4–5). (n=13/14) 304 04

100

0

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

75% yhteistyökumppaneista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Olen huomannut työssäni positiivisia kohtaamistilanteita romanien ja valtaväestön välillä”

75

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

54% yhteistyökumppaneista on huomannut työssään positiivisia kohtaamistilanteita romanien ja valtaväestön välillä (4–5). (n=13/14)

100

0

54%

21


400 00

PUIJOLA EDISTÄÄ MONIKULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA – KOMPASSI

401 00

Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita laajalle kohderyhmälle 401 01

Kompassi on palvellut sekä kantasuomalaisia että eri maahanmuuttajaryhmiä 60% Kompassin ohjaus- ja neuvontapalveluiden asiakkaista oli ulkomaalaistaustaisia ja 40% suomalaistaustaisia, asiakaskäyntejä oli yhteensä 274.

401 02

Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita eri elämän osa-alueilta Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita sellaisilta elämän osa-aluilta kuten: asuminen, sosiaaliturva, oleskeluluvat ja kansalaisuus, työ ja työelämä, perhe-elämä, koulutus, talous, terveys, suomen kieli, harrastukset, arki ja yhteiskunta.

401 03

Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tiedottanut ajankohtaisista monikulttuurisista tapahtumista laajalle kohderyhmälle

Kompassin sähköpostilistalla on yhteensä 369 henkilöä, joille on lähetetty vuoden 2009 aikana 64 viestiä.Vakioilmoitukset seuraavissa lehdissä: ViikkoSavo (kerran viikossa), Kuopion kaupunkilehti (kerran viikossa), Kirkko ja Koti (2 kertaa kuussa), Petosen lehti (kerran kuussa). 22


401 04

Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassin kotisivut ovat informatiiviset ja ajankohtaiset

Kotisivujen perustiedot löytyvät viidellä eri kielellä, suomeksi, englanniksi, venäjäksi, ranskaksi ja arabiaksi. Ajankohtaista -osio on sekä suomeksi että englanniksi. Ajankohtaista -palsta on päivitetty vuoden aikana keskimäärin kerran viikossa.

401 05

Asiakasneuvontakuvaus, joka osoittaa että Kompassi on tarjonnut henkilökohtaista asiointiapua lähtemällä asiakkaan mukaan mm. virastoihin

1. ”Asiakas on suomalainen nainen. Hän tuli Kompassiin kysymään neuvoja koskien tulevan aviomiehensä tilannetta. Hän tarvitsi tietoa oleskelulupaan liittyvistä asioista ja neuvoja, miten toimia ja mihin ottaa yhteyttä. Kyselin asiakkaalta taustatietoja miehestä (mistä hän on kotoisin, missä tavanneet ym.) ja sen perusteella kerroin tarvittavat tiedot ja ohjasin ottamaan yhteyttä oikeisiin tahoihin ja viranomaisiin. Lisäksi lähdin asiakkaan mukaan neuvottelemaan viranomaisten kanssa hänen tilanteestaan.” 2. ”Asiakkaana ulkomaalainen henkilö. Hän tuli Kompassiin opiskelemaan suomen kielen kurssille. Tätä kautta asiakas tuli myöhemmin minua tapaamaan ja kyselemään neuvoja työmahdollisuuksistaan Suomessa. Tässä tapauksessa annoin vinkkejä työpaikoista, joista voisi kysyä töitä jopa suomen kieltä taitamattomana henkilönä.” 3. ”Asiakkaana Suomessa pitempään asunut ulkomaalainen/ pakolainen. Asiakkaan perhetuttu tuli minua tapaamaan ja kertomaan perheen äidin ongelmista. Keskustelun perusteella otin pyynnöstä yhteyttä perheen äitiin, joka suostui tapaamiseen. Keskustelimme hänen ja perheen ongelmista. Tapasin myöhemmin myös hänen miestään erikseen kahden kesken. Kartoitin molempien näkökulman ongelmiin ja sen jälkeen otin asiakkaiden pyynnöstä yhteyttä kahteen eri viranomaistahoon käymällä paikan päällä ja nämä viranomaistahot jatkoivat työskentelyä perheen kanssa. ” 4. ”Asiakkaana pitempään maassa asunut ulkomaalainen, joka puhuu vielä heikosti suomea. Henkilö siirtyi toisen yrityksen palvelukseen ja tarvitsi omakielistä apua mm. työhön perehdytykseen, jolloin lähdin asiakkaan mukaan uuteen työpaikkaan. Myös uusi työnantaja toivoi Kompassin työntekijän läsnäoloa etenkin asiakkaan suosittelijana.” Vastaava ohjaaja Tsega Kiflie Kompassin ohjaus- ja neuvontapalveluita käytettiin vuonna 2009 yhteensä 274 kertaa. 23


402 00

Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hanke ovat järjestäneet mielekästä ja monipuolista monikulttuurista toimintaa 402 01

Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta –hanke ovat järjestäneet monipuolista kerhotoimintaa

Kompassin ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hankkeen kerhot vuoden 2009 aikana Suomen kielen kursseilla on opiskeltu arkisuomen kieltä ja sanastoa, Suomen kulttuuria ja kielen käyttämistä. Kurssit ovat merkittäviä vertaistuen lähteitä. Suomen kielen tunneilla toimii myös lukuisia Kompassin suomalaistaustaisia vapaaehtoisia opettajan tukena. Fish 4 English kerho on englanninkielinen perhekerho, jossa on leikin ja laulun avulla harjoiteltu englannin kieltä ja tarjottu lapsille ja vanhemmille mahdollisuus vertaistukeen. Englannin keskustelukerhossa on keskusteltu ajankohtaisista asioista englannin kielellä ja samalla harjoiteltu englannin kielen käyttämistä. International Cafe toiminta on kerännyt yhteen eri kulttuureista tulevia ihmisiä ja tarjonnut mahdollisuuden tutustua esittelyjen avulla eri kulttuureihin sekä ajankohtaisiin aiheisiin sekä suomalaiseen arkeen. Kansainvälinen naistenryhmä on naisten oma vertaisryhmä Petosella ja Neulamäessä, joissa jutustelun ohella tehdään käsitöitä, harrastetaan liikuntaa ja tehdään muuta mielenkiintoista, ryhmän toiveista riippuvaa tekemistä. Irlantilaisen tanssin kerho on liikunnallinen, etenkin nuorille tarkoitettu tanssiryhmä, joka opettajansa johdolla tanssii irlantilaista tanssia ja esiintyy myös ryhmänä erilaisissa tapahtumissa. Rumpukerho on afrikkalaiseen rummutukseen erikoistunut kerho, joka myös esiintyy erilaisissa tapahtumissa. Venäjänkielinen lastenkerho kerää yhteen venäjänkielisiä lapsiperheitä, oppimaan lisää Venäjän kieltä sekä kulttuuria. Espanjan kielen keskustelukerhossa eritaustaiset ihmiset kokoontuvat yhteen Espanjan kielen ja kulttuurin merkeissä. Ranskan kielen keskustelukerho tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan ranskan kielen erilaisista ajankohtaisista aiheista.

24


Hip Hop -tanssiryhmä on nuorille tarkoitettu tanssikerho, jossa opetellaan etenkin hiphop-tyylisiä tansseja. Ryhmä myös esiintyy erilaisissa tapahtumissa. Kalinka-kuoro kerää yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kuorolaulusta venäjän kielellä. Ryhmä myös esiintyy lukuisissa tapahtumissa. Sanomalehtikerhossa harjoitellaan suomenkielisten tekstien lukemista ja perehdytään samalla ajankohtaisiin aiheisiin. Läksykerho auttaa maahanmuuttajia kotitehtävissä ja tukee siten suomen kielen oppimista Venäläinen leffaklubi näyttää venäjänkielisiä elokuvia ja kerää siten yhteen etenkin Venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita.

402 02

Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tarjonnut tilat monikulttuuristen ryhmien omaehtoiselle kokoontumiselle Kompassin tiloissa kokoontuvissa ryhmissä (367 kertaa) oli yhteensä 3923 käyntiä. Ryhmissä on ollut pääosin vapaaehtoiset vetäjät ja ryhmät ovat kokoontuneet oma-aloitteisesti Kompassin tiloissa.

402 03

Kuvaus omaehtoisesta ryhmästä

LITTLE INDIA ”Indian Association of Kuopio was established through a project called “Multicultural community activity project” that operates at Kompassi in the autumn of 2007. I still remember our initial meetings. So much of excitement! And then came our first venture, a celebration of “Diwali, the festival of lights”. It was a success despite the fact that none of us had any experience in neither cooking food for 40 people nor organizing an event on such grand scale. But, hats off to our members! We did it. Since then we have a ritual (believe me, Indians are big on rituals).We celebrate two major festivals at Kompassi “Holi, the festival of colors” during spring and “Diwali, the festival of lights” during autumn each year. These are the biggest festivals in India. They are very popular among people in Kuopio who know of them! Both these programs are completely supported by the Multicultural community activity project. Our sincere thanks to Kompassi and the project. Moreover, we celebrate many of our important festivals, Indian Independence Day and other small get-togethers at different places.The activities may vary and increase in the coming years as and when the number of members increases. Until then we are a home away from home. Our Association is not yet registered but we do have plans on that in the future.” Varsha Shurpali 25


402 04

75 % vastaajista vastaa hyödyllinen tai erittäin hyödyllinen kysymykseen: Onko Kompassin järjestämä toiminta ollut hyödyllistä?

Asteikko: 1. Erittäin hyödytön 2. Hyödytön 3. En osaa sanoa 4. Hyödyllinen 5. Erittäin hyödyllinen

75

100%

Kaikki palautekyselyyn vastanneet asiakkaat pitävät Kompassin järjestämää toimintaa hyödyllisenä (4–5). (n=32/33) 402 05

75 % vastaa melko tyytyväinen tai hyvin tyytyväinen kysymykseen: Miten tyytyväinen olet Monikulttuurinen kansalaistoiminta -projektin tukeen?

Asteikko: 1. hyvin tyytyväinen 2. melko tyytyväinen 3. en osaa sanoa 4. melko tyytymätön 5. hyvin tyytymätön

75 100

0

77%

77% vastaajista jotka ovat osallistuneet koulutukseen olivat tyytyväisiä Monikulttuurinen kansalaistoiminta -projektin tukeen (4–5). (n=13/20) 402 06

100

0

75 % vastaa erittäin tärkeää tai melko tärkeää kysymykseen: Miten tärkeäksi koet vapaaehtoistyösi Kompassilla?

Asteikko: 1. Erittäin tärkeä 2. Melko tärkeä 3. En osaa sanoa 4. Ei kovin tärkeä 5. Ei ollenkaan tärkeä

75 100

0

100%

Kaikki vastanneet Kompassin vapaaehtoiset kokevat vapaaehtoistyönsä tärkeäksi Kompassilla. (1–2) (n=31/38)

403 00

Maahanmuuttajien arkisuomen taidot ovat kehittyneet 403 01

75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Miten suomen kielesi on kehittynyt Kompassin kielikurssilla?

Asteikko: 1. Erittäin vähän 2.Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

66% palautekyselyyn vastanneista asiakkaista kokee suomen kielensä kehittyneen paljon Kompassin kielikurssilla (4–5). (n=41/49) 26

75 100

0

66%


403 02

Kuvaus maahanmuuttajan suomen kielen oppimisesta

“Suomen kielen tunneilla tykkään käydä, koska opin puhumaan suomea. Olen saanut tandem-parin, hänen kanssaan on mahdollista opetella suomea hitaassa tahdissa.Tämä on hyvä, koska olen ujo, enkä aina uskalla puhua tunneilla suomea”. Sheila Rosenthal, suomen kielen kurssilainen ”Keskimääräinen suomen kielen opiskelija tulee tunnille ensimmäistä kertaa usein juuri maahan saavuttuaan. Silloin on tärkeää oppia arkipäivän sanastoa ja tilanteita. Kynnys kurssille tulemiseen on matala, sillä tunnit voi sovittaa omiin aikatauluihin ja mukaan voi tulla oman jaksamisen mukaan, kurssi on myös kaikille avoin statuksesta ja iästä riippumatta. Kurssilla opiskelevat vierekkäin yliopiston opettajat ja vasta aakkosia harjoittelevat. Suomalaisten vapaaehtoisten avulla on saatu lisää tukiopetusta ja henkilökohtaista ohjausta tunneille, joissa on keskimäärin ollut 21 opiskelijaa kerrallaan. Kurssin pääpaino on rennossa uuden kielen opiskelussa, uusien tuttavuuksien syntymisessä ja hauskassa uuden asian oppimisessa. Suomen kielen tunneilla on nähty lukuisia menestystarinoita. Niitä, jotka vuoden kuluttua puhuvat jo sujuvasti suomea ja voivat jatkaa kotoutumiskoulutuksen kielikursseille tai niitä, jotka ovat ottaneet suomen kielen tunneista viikoittaisen sosiaalisen tapahtumansa. Kurssilla opitaan yhdessä ja edistyneemmät usein auttavatkin uudempia opiskelijoita, jolloin kursseilla vertaisapu on parhaimmillaan.” Laura Rajaniemi, Kompassin koordinaattori

404 00

Kompassi on edistänyt sekä maahanmuuttajien että kantaväestön suvaitsevaisuutta 404 01

75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon väittämään: Kompassin toimintoihin osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti asenteisiini muista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan

Asteikko: 1. Ei ollenkaan 2.Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

75 100

0

88%

88% asiakkaiden palautekyselyyn vastaajista vastasi Kompassin toimintoihin osallistumisen vaikuttaneen positiivisesti omiin asenteisiin muista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan (4–5). (n=32/33)

27


404 02

75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Onko Kompassin toimintoihin osallistuminen lisännyt tietouttasi eri kulttuureista?

Asteikko: 1. Ei ollenkaan 2.Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

Ei mitattu. 404 03

75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Lisäsikö Kompassin esittely kiinnostustasi monikulttuurisuutta kohtaan?

Asteikko: 1. Ei ollenkaan 2.Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

75 100

0

70%

70% Kompassin kansainvälityskasvatus-kyselyyn vastanneista koki Kompassin esittelyn lisänneen kiinnostusta monikulttuurisuutta kohtaan (4–5). (n=82/83)

405 00

Kompassin toimintaan osallistuneiden sosiaalinen verkosto on laajentunut 405 01

Tilasto, joka todistaa että Kompassi on tarjonnut vapaaehtoistyön mahdollisuuksia kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille

Vapaaehtoisia yhteensä 53 henkilöä. Vapaaehtoisista ulkomaalaistaustaisia 11 (20,7 %).

405 02

75 % vastaajista vastaa kyllä, useisiin tai kyllä, muutamiin kysymykseen: Oletko tutustunut Kompassin kautta uusiin ihmisiin?

Asteikko: 1. En 2. Kyllä, muutamiin 3. Kyllä, useisiin

75

100%

Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kertoivat tutustuneensa Kompassin kautta uusiin ihmisiin (2–3). (n=32/33) 405 03

75 % vastaajista vastaa kyllä, jonkin verran tai kyllä, paljon kysymykseen: Oletko löytänyt Kompassin kautta uusia harrastuksia / tekemistä vapaa-aikaan?

Asteikko: 1. En 2. Kyllä, jonkin verran 3. Kyllä, paljon

82% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi löytäneensä Kompassin kautta uusia harrastuksia/tekemistä vapaa-aikaan (2–3). (n=33/33) 28

100

0

75 100

0

82%


405 04

75 % vastaajista vastaa kyllä, paljon tai kyllä, jonkin verran kysymykseen: Oletko saanut Kompassista vertaistukea?

Asteikko: 1. En 2. Kyllä, jonkin verran 3. Kyllä, paljon

75 100

0

93%

93% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi saaneensa Kompassista vertaistukea (2–3). (n=30/33)

406 00

Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka 406 01

75 % vastaajista vastaa melko helppo tai erittäin helppo kysymykseen: Miten helppo Kompassiin on mielestäsi tulla?

Asteikko: 1. Ei ollenkaan helppo 2. Ei kovin helppo 3. En osaa sanoa 4. Melko helppo 5. Erittäin helppo

Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kertoivat että Kompassiin on helppo tulla (4–5). (n=32/33)

75 100

0

100%

29


406 02

75 % vastaajista vastaa melko helppo tai erittäin helppo kysymykseen: Onko Kompassin henkilökuntaa mielestäsi helppo lähestyä?

Asteikko: 1. Ei ollenkaan helppo 2. Ei kovin helppo 3. En osaa sanoa 4. Melko helppo 5. Erittäin helppo

75

93%

93% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi että Kompassin henkilökuntaa on helppo lähestyä (4–5). (n=32/33) 406 03

75 % vastaajista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Kompassi on mielestäni kotoinen ja turvallinen paikka

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

75

75 % vastaajista vastaa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen kysymykseen: Oletko tyytyväinen Kompassin sijaintiin ja tiloihin?

Asteikko: 1. Erittäin tyytymätön 2. Tyytymätön 3. En osaa sanoa 4. Tyytyväinen 5. Erittäin tyytyväinen

97% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä Kompassin sijaintiin ja tiloihin (4–5). (n=31/33)

30

100

0

100%

Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kokivat että Kompassi on kotoinen ja turvallinen paikka (4–5). (n=31/33) 406 04

100

0

75 100

0

97%


407 00

Kompassi on tärkeä yhteistyökumppani monikulttuurisissa asioissa 407 01

Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassi on toiminut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Kompassin merkittävin yhteistyökumppani on ollut vuoden 2009 aikana Kuopion kaupunki: toimintoja on järjestetty yhteistyössä, kaupunki on tukenut resursseillaan Kompassin toimintoja (esim. tilat), Kompassi on ohjannut maahanmuuttajia käyttämään Kuopion kaupungin palveluita ja Kompassi on neuvonut Kuopion kaupungin työntekijöitä maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Yhteistyö viranomaisten kanssa on muodostunut lähinnä palveluohjauksesta, kohderyhmän tavoittamisesta ja tiedottamisesta.Viranomaisyhteistyön toteutumispaikkana on ollut pääsääntöisesti Kuopion alueen maahanmuuttoverkosto. Kompassi on tarjonnut kansainvälisyyskasvatusta eri oppilaitoksille ja saanut harjoittelijoita useista eri oppilaitoksista. Yhteistyötä on tehty opiskeluharjoittelijoiden osalta etenkin Kuopion yliopiston, diakonia-ammattikorkeakoulun sekä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijaharjoittelijat ovat laatineet myös vuoden 2009 aikana kaksi opinnäytetyötä Kompassille. Kompassi on välittänyt juttupyyntöjä medialta maahanmuuttajille ja kommentoinut erilaisia ajankohtaisia maahanmuutto-teemoja. Media on mainostanut Kompassin erilaisia toimintoja ja tapahtumia säännöllisesti. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on ollut pääosin resurssien jakamista ja tietojen vaihtamista. Kolmannen sektorin maahanmuuttajatoimijat ovat hyödyntäneet Kompassin tiloja kokoontumisissaan ja järjestäneet erilaista toimintaa Kompassin asiakasryhmälle. Yhteistyötä erilaisten toimintojen järjestämisessä sekä markkinoinnissa.

407 02

75 % vastaajista vastaa melko tärkeä tai erittäin tärkeä kysymykseen: Arvioikaa Kompassin tärkeys yhteistyökumppanina monikulttuurisissa asioissa

Asteikko: 1. Ei lainkaan tärkeä 2. Ei kovin tärkeä 3. Neutraali 4. Melko tärkeä 5. Erittäin tärkeä

Kaikki Puijolan yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneista pitävät Kompassia tärkeänä yhteistyökumppanina monikulttuurisissa asioissa (4–5). (n=9/9)

75 100

0

100%

31


500 00

PUIJOLA EDISTÄÄ OSALLISUUTTA – KOTIKULMA JA MUUT ASUKASTUVAT

501 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä 501 01

Asiakkaat vastasivat kysymykseen: Miten helpoksi koet asukastuvalle tulemisen? 85 % vastaa 1tai 2 ja korkeintaan 10 % vastaa 4-5

Asteikko: 1. Erittäin helppoa 2. Melko helppoa 3. En osaa sanoa 4. Melko vaikeaa 5. Erittäin vaikeaa

98% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista kokee asukastuvalle tulemisen helpoksi (1–2) eikä kukaan vastaajista koe sitä vaikeaksi (4–5). (n=49/49) 501 02

Kävijämäärät asukastuvilla

Päiväkävijämäärät asukastuvilla yhteensä 20 539, nuortenilloissa 2455, muu vain kahdelta asukastuvalta tilastoitu ilta- ja viikonloppukäyttö 1268. Kaikki kävijät yhteensä 24 262. 501 03

Tapahtumien määrät

Asukastuvilla on järjestetty yhteensä 62 tapahtumaa. 32


501 04

Asiakkaat vastasivat väittämään:Toiminta antaa osallistumisen mahdollisuuksia Tavoite 85% vastaa 4 tai 5 ja korkeintaan 10 % vastaa 1 - 2

Asteikko: 1. täysin eri mieltä 2. melko eri mieltä 3. en osaa sanoa 4. melko samaa mieltä 5. täysin samaa mieltä

57% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista koki toiminnan antavan osallistumisen mahdollisuuksia (4–5) ja 10% vastaajista oli eri mieltä (1–2). (n=48/49)

502 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet suvaitsevaisuutta 502 01

Eri kulttuuriryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvat henkilöt tekivät yhdessä töitä

Lähiötyössä vuoden aikana työskennellyt tai harjoitellut kahdeksaan eri kulttuuri- tai kansallisuusryhmään kuuluneita henkilöitä (suomalaiset, Suomen romanit, irakilaiset, marokkolaiset, venäläiset, ukrainalaiset, sudanilaiset, eritrealaiset).

503 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat mahdollistaneet vertaistuen 503 01

Asiakkaat vastasivat kysymykseen: Oletko kokenut saaneesi vertaistukea? 85% vastaa 1 tai 2 ja korkeintaan10% vastaa 4 tai 5

Asteikko: 1. paljon 2. melko paljon 3. en osaa sanoa 4. melko vähän 5. en ole saanut lainkaan

62% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista koki saaneensa paljon vertaistukea (1–2) ja 15% ilmoitti saaneensa sitä melko vähän tai ei lainkaan (4–5). (n=47/49)

33


504 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat tukeneet vapaaehtoista kansalaistoimintaa 504 01

Kävijäasiakkaat osallistuivat asukastuvan ja lähiön tapahtumiin ja niiden järjestelyihin

Ei mitattu.

505 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat auttaneet arjessa 505 01

Asiakkaille on jaettu leipää ilmaiseksi

Leivän jakelun tilastointi tehtiin neljällä asukastuvalla syys-lokakuussa 2009. Leipää on jaettu ilmaiseksi noin kolmen kuukauden aikana yhteensä 13809 pussia. 34


505 02

Asiakkaille on tarjottu tulkkauspalveluja

Tulkkaus- ja avustuskäyntejä 3.9. - 26.11.2009 välisenä aikana oli 13 kpl. 1.1. – 30.8.2009 väliseltä ajalta tilastoja ei ole. 505 03

Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus ruokailuun omakustannushintaan

Länsi-Puijon asukastuvalla on tarjottu asiakkaille mahdollisuus ruokailuun omakustannushintaan yhteensä 624 kertaa. Mukaan otettavaksi on myyty 270 ruoka-annosta. 505 04

Asiakas vastaa kysymykseen: Oletko kokenut saaneesi tukea tai apua arkielämään? 85% vastaa 1 tai 2 ja korkeintaan10% vastaa 4 tai 5

Asteikko: 1. paljon 2. melko paljon 3. en osaa sanoa 4. melko vähän 5. en ole saanut tukea tai apua

55% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista koki saaneensa paljon tukea tai apua arkielämään (1–2) ja 10% vastanneista koki saaneensa sitä melko vähän tai ei lainkaan (4–5). (n=49/49) 505 05

Kertomus asukastuvan toiminnan vaikutuksesta elämään

Kotikulma on kuin ”toinen koti” Yksi Kotikulman vakituisista asiakkaista on Liisa, 82-vuotias leskirouva, joka asuu Petosella parin sadan metrin päässä Kotikulmasta.Viime vuosina Liisa on alkanut käydä Kotikulmalla päivittäin, jopa useamman kerran päivässä kaupassakäynnin ja muun asioinnin lomassa. Liisa osallistuu ahkerasti Kotikulman toimintaan, suosikkeja ovat bingo ja arpajaiset. Henkilökunnan houkuttelemana Liisa on alkanut viime vuosina osallistua myös Kotikulman retkille, jotka tuovat mukavaa vaihtelua arkeen. Hän selvästi nauttii yhdessäolosta ja yhteisestä toiminnasta. Kotikulmalta Liisa on saanut myös monenlaista apua arkipäivään. Hänen kanssaan on käyty pankissa, hoidettu puhelinasioita, siivottu, pesty ikkunoita, vaihdettu verhoja ja laitettu taulukoukkuja seiniin. Kotikulman työntekijät ja asiakkaat seuraavat Liisan vointia ja voivat tarvittaessa ilmoittaa omaisille. Yksinäisyys on suurin syy, miksi Liisa on sanonut käyvänsä Kotikulmalla. Kotikulmassa näkee tuttuja ja saa vaihtaa ajatuksia ja keskustella päivän polttavista puheenaiheista kahvikupin äärellä. Liisa kertoi, että jos Kotikulmaa ei olisi, ei hänellä olisi mitään paikkaa, missä käydä ja tavata ihmisiä. Kotikulma on kuin ”toinen koti” hänelle. Liisan toimintakyvyn säilymisen kannalta päivittäinen liikunta Kotikulmalle on merkittävä asia. Samoin Kotikulman sosiaaliset suhteet ylläpitävät hänen henkistä vireyttään ja elämänlaatua. Ilman Kotikulmaa Liisa saattaisi olla jo vanhusten hoitopalvelujen piirissä. Anne Nevalainen

35


506 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat työllistäneet vaikeasti työllistettäviä 506 01

Työllistetty palkkatukityöntekijöitä

Vuonna 2009 asukastuvilla työllistetty palkkatuella 46 henkilöä, jotka ovat tehneet 11,54 henkilötyövuotta. 506 02

Työllistetty työharjoittelijoita ja työvalmennuksessa olevia

Vuonna 2009 asukastuvilla työllistetty 27 työharjoittelijaa, jotka ovat tehneet 9,13 henkilötyövuotta. 506 03

Tarjottu oppilaitosten ja projektien harjoittelijoille harjoittelupaikkoja

Tarjottu oppilaitosten ja projektien harjoittelijoille harjoittelupaikkoja yhteensä 14 henkilölle. 506 04

Tarjottu kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja

Vuonna 2009 asukastuvilla on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa 7 henkilöä, jotka ovat tehneet 1,23 henkilötyövuotta. 506 05

Tarjottu paikkoja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen

Tarjottu paikkoja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen 4:lle henkilölle. 3-6 tunnin suorittamispäiviä on ollut yhteensä 65.

507 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat opettaneet työelämän pelisääntöjä 507 01

Kaikille työyhteisön jäsenille on pidetty henkilöstöpalavereja

Työyhteisön jäsenille pidetty henkilöstöpalavereja 1.4. – 31.12.2009 välisenä aikana yhteensä 38 kertaa. 36


507 02

Henkilöstölle on pidetty perehdytystilaisuuksia

Ei mitattu. 507 03

Henkilöstökoulutusten määrä

Turvallisuuskoulutus. Osallistujia 11 henkilöä.

507 04

Asukastupien henkilöstön koulutus- ja kehittämispäivä. Osallistujia 24 henkilöä.

Yksi turvallisuuskoulutustilaisuus on pidetty, josta ei ole osallistujalistaa.

Työyhteisön jäsen vastaa kysymykseen: Oletko oppinut uutta työyhteisön toiminnasta Puijolassa olosi aikana? yli 50 % vastaa 1 tai 2, alle 50 % 4 tai 5

Asteikko: 1. paljon 2. melko paljon 3. en osaa sanoa 4. melko vähän 5. en ole oppinut mitään uutta

17% työyhteisökyselyyn vastanneista koki oppineensa uutta työyhteisön toiminnasta Puijolassa olonsa aikana ja 18% koki oppineensa melko vähän tai ei mitään uutta, (n=17/18)

508 00

Kotikulma ja muut asukastuvat on koettu lähiöissä tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi 508 01

Yhteistyökumppanit vastasivat kysymykseen: Asukastupa koetaan tärkeäsi yhteistyökumppaniksi lähiössä? 80% vastanneista vastaa asteikolla 4 tai 5, korkeintaan 10% vastaa 1–2

Asteikko: 1. täysin eri mieltä 2. melko eri mieltä 3. en osaa sanoa 4. melko samaa mieltä 5. täysin samaa mieltä

83% yhteistyökumppaneista koki asukastuvan tärkeäksi yhteistyökumppaniksi lähiössä (4–5) eikä kukaan ollut asiasta eri mieltä (1–2).

37


600 00

PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA

601 00

Kimppa-hankkeen avulla autettiin maahanmuuttajia työllistymään avoimille työmarkkinoille 601 01

Yrityksiin tehtyjen sopimusten kokonaismäärä oli 40, joista palkkatyösopimuksia 15

Hankkeeseen osallistui yhteensä 33 maahanmuuttajaa, joista 22:lle saatiin sopimus avoimille työmarkkinoille. Näistä palkkatyösopimuksia oli 9.

602 00

Kimppa-hankkeen vaikutus koetaan hyödyllisenä tekijänä maahanmuuttajien ja työnantajien välisessä kanssakäymisessä 602 01

Maahanmuuttajat vastasivat kysymykseen: Onko Kimppahanke ollut mielestäsi hyödyllinen? Tavoite: 75 % vastaa 3 tai 4

Asteikko: 1. Ei lainkaan hyödyllinen 2.Vähän hyödyllinen 3. Paljon hyödyllinen 4. Erittäin hyödyllinen

80% maahanmuuttajista kokee Kimppa-hankkeen olleen hyödyllinen (3–4). (n=10/10)

38

75 100

0

80%


602 02

Yrittäjät vastasivat kysymykseen: Onko Kimppa-hanke ollut mielestäsi hyödyllinen? Tavoite: 75 % vastaa 3 tai 4

Asteikko: 1. Ei lainkaan hyödyllinen 2.Vähän hyödyllinen 3. Paljon hyödyllinen 4. Erittäin hyödyllinen

75

80% yrittäjistä kokee Kimppa-hankkeen olleen hyödyllinen (3–4). (n=10/10) 602 03

100

0

80%

Kuvaus henkilöstä, joka on työllistynyt yksityiselle sektorille Kimppahankkeen avulla

Burmasta kotoisin oleva Nwe Ni win löysi työpaikan Kimppa-hankkeen avulla. Hän on työskennellyt kodinhoidollisissa tehtävissä Suomalainen Oy:ssä jo 1,5 vuoden ajan.Yhteistyötä suunnitellaan jatkossakin.

602 04

Kuvaus yrittäjästä, joka on kokenut Kimppa-hankkeen hyödylliseksi

Puolitoista vuotta sitten Perhekoti Suomalainen Oy palkkasi Burmasta kotoisin olevan maahanmuuttajan Nwe Ni Win:in. Perhekoti Suomalaisen perustaja Vuokko Suomalaisen mukaan Nwe Ni Win on hyvin ahkera ja suhtautuu lämpimästi perhekodin asukkaisiin.Vuokko Suomalainen suunnittelee yhteistyötä hänen kanssaan jatkossakin.

39


700 00

PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE 701 00

Mahku-hankkeessa on tuettu rikoksetonta elämää ja ehkäisty uusintarikollisuutta 701 01

Mahku-hankkeessa on tuettu rikoksetonta elämää ja ehkäisty uusintarikollisuutta

Asiakaskertomus (Mahku-hanke) Kesäkuun 2009 lopussa Kriminaalihuoltolaitoksen apulaisjohtaja otti yhteyttä ja kysyi onko hankkeessa mahdollisuutta tukea ehdotonta vankeutta suorittavan henkilön puolisoa.Vankeutta suorittava Jarmo on hakemassa valvottuun koevapauteen kyetäkseen suorittamaan joulukuussa päättyvät ammattiopintonsa loppuun. Myös Jarmon puoliso on ollut suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta aikaisemmin ja hänellä on päihteiden käyttöönsä liittyviä terveydellisiä ongelmia. Tapasimme Jarmon puolison Tiinan hankkeen tiloissa Kriminaalihuoltolaitoksen apulaisjohtajan kanssa. Pariskunta on ollut yhdessä noin 20 vuotta ja heillä on kolme lasta, jotka on huostaan otettu jo vuosia aikaisemmin. Tiinan terveydentila on huono. Koevapauden valmistelu:Tapaamme Tiinaa useita kertoja viikoittain. Käymme kuntosalilla, pidämme yhteisiä palavereja mm Kriminaalihuoltolaitoksen kanssa. Olemme yhteydessä sosiaalitoimistoon Tiinan asioissa.Tiinan yleinen terveydentila heikkenee ja yritämme saada hänet menemään lääkärin tutkimuksiin. Koevapaus: Jarmo päästetään koevapauteen, joka on noin neljä kuukautta pitkä eli pisin koevapaus Itä-Suomen alueella tähän saakka. Jarmo lähtee mukaan hankkeen toimintaan ja käymme yhdessä kuntosalilla useita kertoja viikossa. Syyskuun lopussa Tiinan terveys romahtaa ja Jarmo saa houkuteltua hänet lääkäriin. Sairaalassa todetaan maksakirroosi ja lääkärit toteavat, ettei Tiinan maksa kestä enää yhtään alkoholia. Jarmoa kannustetaan ja häntä muistutetaan siitä, että huolimatta puolison ongelmista hänen on pidettävä huolta omasta terveydestään ja jaksamisestaan. Jarmon kanssa mietitään koulutehtäviä porukalla. Suunnitellaan perheleiriä ja mietitään yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia. Selvitellään asioita ulosotossa, sosiaalitoimistossa, vankilalla, kriminaalihuoltolaitoksella, poliisissa ja niin edelleen. Ollaan yhteydessä lähes päivittäin ja tavataan useita kertoja viikossa. 40


30.10.09 kello 4.05 aamulla Tiina kuoli sairaalassa. Olimme Jarmon mukana sosiaalitoimistossa, arkkuun laskemisessa, diakoniakeskuksella, etsimässä hautajaisvaatteita ja lopulta hautajaisissa ja niiden järjestämisessä. Jarmolla vaikeaa puolisonsa tuttujen kanssa. Hän selviää tilanteesta välttämällä kontaktia ihmisiin, jotka eivät häntä päihteettömyyteen tue. Jarmoa autetaan käytännön asioiden hoitamisessa. Jarmo saa ajokorttinsa takaisin. Lopulta Jarmo valmistuu opinnoistaan saaden näyttötöistään loistavat arvosanat. Pidämme palaverin vankilan ja Kriminaalihuoltolaitoksen kanssa.Tapaamisessa todetaan, että Jarmo on selviytynyt pisimmästä Kuopion alueella suoritetusta koevapaudesta huolimatta siitä, että syksy on ollut erittäin raskas sekä puolison menettämisen että opintojen loppuun saattamisen vuoksi. Jarmon elämäntilanteen ollessa näin hyvä hän tapaa lapsiaan lähes joka viikonloppu. Käymme pitkiä keskusteluja muun muassa siitä miten lapsia voi tukea tällaisessa tilanteessa. Jarmolla on uusi kaunis asunto. Lapset ovat Jarmon luona säännöllisesti ja välit lapsiin ovat erittäin hyvät. Jarmo on ostanut auton. Jarmolla on vaikeuksia päästä irti entisestä elämästään, mutta hän on päättäväinen ja määrätietoinen. Jarmo jatkaa hankkeessa ja hänen kanssaan aloitetaan jälleen kuntosaliharjoittelu.

702 00

Mahku-hankkeessa on tuettu päihteetöntä elämää 702 01

Mahku-hankkeessa on tuettu päihteetöntä elämää

Katso 701 01 kertomus, s. 40.

41


703 00

Mahku-hankkeessa on ehkäisty syrjäytyneisyyttä ja lisätty osallisuutta 703 01

Mahku-hankkeessa on järjestetty syrjäytyneisyyttä ehkäisevää ja osallisuutta lisävää toimintaa

Palvelu- ja asioimisohjaus - palveluohjausta Mahkulassa tai mahkulaisen mukana virastoon - mukana asioinnissa mm. Kelalla, sosiaalitoimistossa, diakoniakeskuksella, työvoimatoimistossa - aktivoimistoimenpiteiden suunnittelua yhteistyössä viranomaisten kanssa - toimeentulotukipäätöksen oikaisupyynnön tekemisessä auttaminen - toimeentulohakemuksen tekemisessä avustaminen - lääkärikäynnillä mukana - toisinaan kotikäyntejä, joissa opastettu asiakasta hakemusten tekemisessä - mukana haastatteluissa esim. tuetun asumisen yksikössä - velkasaneerausasioissa auttaminen Viriketoiminta a. - - -

Viikottaiset/säännölliset kuntosalilla käynti kolme kertaa viikossa heinäkuusta lähtien biljardipöytä Mahkulassa syyskuusta lähtien biljardin ja muiden pelien pelaaminen

b. - - - - -

Vaihtuvat/yksittäiset talkooleirit Kotikulman kanssa yhteistyössä keväällä 2, syksyllä 2 Suovun laavuretki 18.6. Miesten leiri 23.–26.7. (5 osallistujaa) Peli- ja piknikpäivä rannalla Kotikulman kanssa yhteistyössä elokuussa Retkipäivät Tikkalansaaressa Olkkari-hankkeen kanssa yhteistyössä 21.10., 25.11. ja 9.12. kotaretki lintujen syysmuuttoa tarkkailemaan Rastunsuolla lokakuussa MahkuClubin järjestämä pikkujoulu mahkulaisille 23.12. elokuvissa käynti ensi toukokuulle ja kesäkuulle suunniteltu Kotikulman kanssa talkooleirit seikkailukeskus Viitakkoon

- - - -

42


704 00

Mahku-hankkeessa on tuettu arjenhallintaa 704 01

Mahku-hankkeessa on järjestetty arjenhallintaa tukevaa toimintaa

Arjen tukeminen - asiakkaisiin ollaan yhteydessä viikoittain heidän tultuaan Mahkun asiakkaiksi (sähköposti, puhelut, tapaamiset) - läsnä- ja yhdessäoloa Mahkulassa tai esim. retkipäivinä ja leireillä, mahkulaisen kotona - päihteetöntä tekemistä arkeen viriketoiminnan avulla - asunnon hankinnassa autettu, muutossa autettu, välitetty muutto mm. PalveluPuijolalle - työpaikan haussa autettu - tuettu opintojen etenemisessä, - neuvottu mahkulaista kipeän työssä jaksamisessa koiran hoidossa, mietitty lem- tukea mahkulaiselle hänen puolimikinhoitomahdollisuuksia esim. sonsa menehdyttyä, niin henkistä hoitojakson ajaksi tukea kuin käytännön järjestelyis- - päivä nuoren mahkulaisen kanssa sä avustaminen esim. Puijon tornissa, Kuopion - päivä uuden mahkulaisen kanssa museossa käynti kesäkuussa esim. moottoripyörä- - asiakastapaamiset esim.Tervosliikkeissä, syömässä, sähköpostisa, Suonenjoella osoitteen luominen

705 00

Mahku-hankkeessa on muutettu rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita 705 01

Muutettu rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita

Katso 701 01 kertomus, s. 40. 43


800 00

PUIJOLA ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE

801 00

Puijola on merkittävä työllistäjä 801 01

Henkilömäärä

Vuonna 2009 palkkaa saaneita henkilöitä oli yhteensä 98. 801 02

Palkat sivukuluineen

Vuonna 2009 maksettiin palkkoja sivukuluineen yhteensä 653 423 €.

802 00

Puijola on tuottanut eri ikäryhmille ja erilaisessa elämäntilanteessa oleville suunnattuja palveluita 802 01

Kuvaukset Puijolan kohderyhmistä

Asukastupien toiminnan tarkoitus on kasvattaa alueen asukkaiden sosiaalista pääomaa sekä lisätä kaupunkilaisten alueellista yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia. Edellä mainitun lisäksi Kohtaamispaikka Kotikulma pyrkii erityisesti ehkäisemään sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä tukemalla mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa. Kimppa-hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät maahanmuuttajat, joilla on vaikeuksia työllistyä pitkän työttömyyden, puutteellisen kielitaidon ja / tai työkokemuksen vuoksi. 44


Mahku tarjoaa rikoksiin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisilleen tukea ja ohjausta, jonka avulla rikoksiin syyllistyneiden arjenhallinta paranee, sosiaalisen tukiverkoston käyttö voimavarana mahdollistuu ja osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin lisääntyy. Monikulttuurikeskus Kompassi tuottaa monipuolisia palveluita maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kompassi ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä ja syrjäytymistä, kannustaa maahanmuuttajia elämässään eteenpäin ja luo vaihtoehtoisia integroitumiskeinoja yhteiskuntaan. Monikulttuurinen kansalaistoiminta-hankkeen kohderyhmänä ovat etenkin maahanmuuttajayhdistykset ja -ryhmät. Puijolan Nuorissa tuetaan lapsia ja nuoria kasvussa aikuisuuteen, toiset huomioonottavaan suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen. Ternokentos-hanke on suunnattu romanilapsille- ja nuorille sekä heidän perheilleen. Kuopion Setlementti Puijola ry on kehittämässä toimintaa myös senioreille.

803 00

Puijola on tuottanut mielekästä tekemistä arkeen 803 01

Kokonaisvaltainen kuvaus sisältäen myös toiminnan asiakasmäärät

Kompassi järjesti erittäin suosittuja ja tarpeellisia suomen kielen kursseja, lisäksi järjestettiin kaksi suomen kielen oppimista tukevaa kerhoa vapaaehtoistyöntekijöiden avulla.Vuoden aikana järjestettiin monikulttuurisia tapahtumia, joista merkittävimmät olivat lähes 37 eri kansainvälistä tahoa yhteen keräävä Maailma Kuopion torilla ja Mahdollisuuksien tori-tapahtuma sekä Kompassin 10-vuotisjuhlat. Kompassissa oli vuonna 2009 (kesäkuu-joulukuu) yhteensä 2447 käyntiä. Ryhmissä oli yhteensä 3923 käyntiä. Suomen kielen kursseilla kävi vuoden aikana keskimäärin 21 opiskelijaa kerrallaan.Vuoden aikana kursseilla oli yhteensä 3087 käyntiä. Kansainvälisissä teemakahviloissa oli yhteensä 442 käyntiä. Päiväkävijämäärät asukastuvilla yhteensä 20 539, nuortenilloissa 2455, muu vain kahdelta asukastuvalta tilastoitu ilta- ja viikonloppukäyttö 1268. Kaikki kävijät yhteensä 24 262. Puijolan Nuorten toimintaan on osallistunut yhteensä 201 henkilöä. Kimppa hankkeeseen osallistui 33 maahanmuuttajaa. 45


804 00

Puijola on tukenut elämänhallintaa 804 01

Kokonaisvaltainen kuvaus

Puijola on tukenut asiakaskuntansa elämänhallintaa mm. - Lähtemällä asiakkaiden mukaan virastoihin - Järjestämällä mielekästä ja voimaannuttavaa kerhotoimintaa - Tarjonnut osallistumisen väylän eri toimintojen kautta - Tarjonnut keskusteluapua ja vertaisryhmätoimintaa - Tukenut vaikeissa elämäntilanteissa - Tukenut arjenhallintaa - Vahvistanut yhteisöllisyyden tunnetta kohtaamispaikkojen avulla - Auttanut maahanmuuttajia työllistymään - Tukenut lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä

805 00

Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille 805 01

Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella

Kuopion Setlementti Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna 2009 yhteensä 374 952,91 eurolla. 805 02

Puijolan kuopiolaisten palkansaajien maksamat kunnallisverot

Maksettu veroja 94 940 €. 805 03

Päivälukumäärät työmarkkinatuella työllistetyistä pitkäaikaistyöttömistä

Puijola työllisti vuonna 2009 98 eri henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 63 henkilöä. Työmarkkinatuella työllistettyjen pitkäaikaistyöttömien päivälukumäärä oli 8 242 työpäivää. Pitkäaikaistyöttömistä 82% :n työaika oli 4h/vrk, 13% teki 4.30h/vrk, 2% teki 6h/vrk ja 3% teki 5h/vrk. 46


47


Kuopion Setlementti Puijola ry Myllykatu 1-3 70110 Kuopio

puh. 050 554 8877 fax (017) 287 2866 www.puijola.net


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.