Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010

Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010

Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke

Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Vuonna 2009 hankkeen kohderyhmä kasvoi neljällä setlementillä.

Mukaan tulivat Suomen Setlementtiliitto, Kalliolan Nuoret ry, Naistari Setlementtiyhdistys Naapurista sekä Setlementti Louhela.

Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen.

Jyväskylän ammattiopiston paino 2011.

Lievestuoreen Setlementti

Toiminnanjohtajan tervehdys

Tavoitteista tuloksiin sosiaalisen tilinpidon avulla Katsoessani edelliseen toimintavuoteen voin vain ihmetellä kuinka paljon erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, ihmisten kohtaamisia ja vuorovaikutusta vuoteen mahtuikaan. Puijolan toiminnassa oli työssä erilaisissa työtehtävissä 202 henkilöä ja vapaaehtoisena toimijana mukana 86 henkilöä. Aika mukava joukko. Erilaiset tapahtumat ovat tavoittaneet jopa tuhansia eri-ikäisiä ihmisiä Kuopiossa ja Kuopion lähialueilla.

Toiminnan arviointia voi tehdä usealla eri tavalla.

Meidän tapamme on sosiaalisen tilinpidon menetelmän avulla saada näkyviksi toimintamme tuloksia ja löytää kehitettäviä osa-alueita toimintamme parantamiseksi. Olemme saaneet perehtyä sosiaalisen tilinpidon menetelmään kolmen vuoden ajan Näky hankkeen opastuksella. Vuoden 2010 sosiaalinen tilinpäätös on toinen, joten matkamme sosiaalisen tilinpidon saralla on vasta alussa.

SOT 2010:ssa olemme saaneet näkyväksi Puijolan merkittävyyden yhteiskunnallisena toimijana, monikulttuurisen toiminnan tarjoaman tuen vaikutukset niin yksilön kuin yhteisön näkökulmasta ja yksilön sosiaalisen pääoman kasvun Puijolan toimintojen kautta. Siihen millaisia tavoitteita asetimme ja millaisia tuloksia saimme voit tutustua tässä julkaisussa tarkemmin.

Toiminnan arviointi on tätäpäivää. Rahoittajat haluavat tietää millaisia tuloksia avustuksilla saadaan aikaan. Toimijat haluavat osoittaa rahoittajille kuinka saadut avustukset on käytetty. Yksinkertaista ja kuitenkin monia haasteita sisältävää.

Sosiaalinen tilinpito tukee toiminnan kehittämistä. Sen avulla etsimme ja saamme uutta tietoa toimintamme kehittämiseksi. Sanotaan, että rakentava kriittinen palaute kasvattaa ja vie tehokkaimmin eteenpäin. Vain tiedostetuille epäkohdille voi tehdä parannuksia. Arviointia ja saatuja tuloksia tuleekin oppia hyödyntämään toiminnan kehittämisessä. Arviointiprosessi edistää parhaimmillaan koko organisaation toimintatapojen kehittymistä.

Sosiaalinen tilinpidon tekeminen on vaikuttanut tapaamme arvioida omaa työtämme. Katsomme työtämme ikään kuin SOT-silmälasien läpi. Analyyttinen tapa lähestyä asioita on entisestään vahvistunut.

Pohdittavaksemme jää, kuinka voisimme entistä tehokkaammin hyödyntää saatuja tuloksia ja kuinka osaisimme mitata oikeita asioita löytääksemme kehitettävät asiat. Työ ei siis tekemällä lopu, vaan pikemminkin sitä tulee lisää. Kiitokset kaikille teille, jotka jaotte kanssamme viime vuoden ilot ja surut.

Kanssanne saimme yhdessä toimien luoda mahdollisuuksia hyvään elämään ja osallisuuteen.

Eija Teerineva toiminnanjohtaja

Kuopion Setlementti Puijola esittäytyy Kuopion Setlementti Puijola ry on tehnyt paikallista, kuopiolaisten hyvinvointia edistävää työtä Kuopiossa vuodesta 1995. Toiminta käynnistyi Petosen Kotikulmalta kaupungin ja raha-automaattiyhdistyksen tuella. Viime vuosina lähiötyö on laajentunut useisiin kaupunginosiin, kaupungin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Vuosituhannen vaihteessa perustettu Monikulttuurikeskus Kompassi on ansiokkaasti tukenut maahanmuuttajia kotoutumisessa ja kantasuomalaisia monikulttuurisuuteen. Työllistymistä on edistetty eri hankkeissa, lasten, nuorten ja perheiden tukena toimitaan iltapäiväkerhoissa, monikulttuurisissa kerhoissa ja leireillä.

Toiminnan pääasialliset rahoittajat ovat Kuopion kaupunki, raha-automaattiyhdistys ja Ely-keskus.

Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja kauaskantoisesti paikallisista tarpeista käsin. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on ollut ensiarvoisen tärkeä lähtökohta toiminnan kehittämisessä.

Puijolan työmuodot vuonna 2010 olivat elämänhallintaa edistävä työ, monikulttuurinen työ , työllisyyttä edistävä toiminta sekä nuorisotoiminta .

Monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistämistä tehtiin lähes kaikista toimintamuodoista ja hankkeista.

Sijainti Puijola toimii Kuopion kaupungissa. Toiminnot ovat levittäytyneet ympäri kaupunkia toiminta- ja asiakaslähtöisesti. Toimimme siellä missä ihmiset ovat eli eri kaupunginosien asukastuvilla, kouluilla ja nuorisotiloissa. Keskustassa sijaitsevat Monikultturikeskus Kompassin ja hallinnon tilat, samoin Mahku-hankkeen toimitila, Puijolan Nuorten ja lähiötyön toimistot. Kotikulma ja PuijolaKirppis sijoittuvat Petoselle.

Hallitus, johto ja henkilöstö Toimintaa johtaa 11 jäseninen hallitus, puheenjohtajanaan Ilkka Raninen. Hallinnollista yhteistyötä tehdään Leppävirralla sijaitsevan Ukonhatun setlementin kanssa yhteisen toiminnanjohtajan osalta.

Johtoryhmän muodostavat toiminnoista vastaavat koordinaattorit ( 5) ja toiminnanjohtaja. Puijola työllisti vuonna 2010 yhteensä 115 työntekijää, joista 13 henkilöä teki kokoaikatyötä ja 87 osa-aikatyötä, 6

tuntipalkalla työskenteli 15 työntekijää. Keskimääräinen henkilötyövuosi oli 54. Palkkatuella työllistettiin vuoden aikana 80 henkilöä. Työharjoittelijoita oli 69, kuntouttavassa työtoiminnassa 12, yhdyskuntapalvelun suoritti 6 henkilöä. Vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa 75, heistä suurin osa Kompasissa ja osa nuorten toiminnoissa. Puijolassa toimi erilaisissa tehtävissä yhteensä 277 henkilöä.

Sidosryhmät Kuopion kaupunki , Raha-automaattiyhdistys ja Elykeskus ovat Puijolan merkittäviä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä niin taloudellisessa kuin toiminnallisessakin mielessä. Avainsidosryhmät valikoituivat lähinnä juuri taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen kautta. Toimintaa halutaan kehittää yhteistyössä rahoittajien kanssa ja tuoda toiminnan vaikutukset SOT menetelmän kautta myös heidän arvioitavakseen.

Puijolan toiminnot 1. Elämänhallintaa edistävä työ 1.1.Lähiötyö

Lähiötyön ydin on asukastupatoiminnassa. Toimintaideana on tarjota ihmisille tila, joka mahdollistaa toisten kohtaamisen. Asukastupa on myös fyysinen tila, johon eri toimijatahot voivat toimintaansa tuoda.

Toiminnan lähtökohtana on vuorovaikutuksen mahdollistaminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, ongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ihmisten auttaminen arjessa. Vuonna 2010 asukastuvilla oli yhteensä 44 884 käyntikertaa, leipää jaettiin ilmaiseksi 43 137 pussia ja Eu ruokakasseja 1043 kpl.

Kaikki asukastupien toiminnat ja tapahtumat ovat kaikille kaupungin asukkaille avoimia. Toimintaryhmien ja tapahtumien järjestäminen ja ohjaaminen perustuvat vapaaehtoisuuteen, vertaistukeen ja yhteistyöhön muiden tahojen kanssa.

Petosella toimii Puijolan oma asukastupa Kotikulma. Puijola järjestää toimintaa lisäksi kaupungin kolmella muulla asukastuvalla (Särkiniemen Katiskan, Saarijärven Koilistuulen ja Länsi-Puijon asukastuvilla). Petosen ja Puijonlaakson kaupungin asukastupien palkkatuki henkilökunta on työsuhteessa Puijolaan.

1.2.Puijola Kirppis

PuijolaKirppis on kierrätystavaroiden myymälä, joka sijaitsee Petosen ostoskeskuksessa. PuijolaKirppis avasi ovensa lokakuussa 2010. Lahjoituksina saadut vaatteet ja tavarat myydään huokealla hinnalla. Samalla käyttökelpoinen tavara saadaan kiertoon.

1.3.Palvelu Puijola

PalveluPuijolan toimintaideana on auttaa ihmisiä arjessa, työllistää vaikeasti työllistettäviä ja tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua toisten auttamiseen.

PalveluPuijola tarjosi kuluvana vuonna lähinnä siivouspalvelua, koti- ja ulkoiluapua.

1.4.Mahku

Mahku eli mahdollisuus kunnon elämään hanke tarjoaa rikoksiin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisilleen tukea ja ohjausta. Mahkun tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämänhallintaa siten, että saadessaan tarvitsemansa tuen asiakas ottaa kasvavassa määrin haltuun omaa elämäänsä terveellä ja yhteiskunnan kannalta myönteisellä tavalla Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä uusinta rikollisuutta kehittämällä toimintamalleja , joilla turvataan tuen jatkumo henkilöille, jotka eivät ole Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaita tai joiden asiakkuus on syystä tai toisesta päättynyt.

2. Monikulttuurinen työ 2.1.Monikulttuurikeskus Kompassi

Monikulttuurikeskus Kompassi on kansainvälinen toimintakeskus, joka tuottaa monipuolisia palveluita maahanmuuttajille, monikulttuurisessa parisuhteessa eläville ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kompassi on asiantunteva ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoaja ja monikulttuurisuuden asiantuntija PohjoisSavon alueella. Kompassi on Kuopion keskeisin monikulttuurisen vapaaehtoistyön kehittäjä ja tarjoaja ja monikulttuurisuuteen ja vertaistukeen perustuvien toimintojen tuottaja. Kompassi on Kuopion alueen merkittävin matalan kynnyksen kansainvälinen kohtaamispaikka, joka tukee monikulttuuristen, omaehtoisten ryhmien toimintaa, kokoontumisia ja kehittämistä.

2.2..Monikulttuurinen kansalaistoimintahanke

Monikulttuurisessa kansalaistoiminta hankkeessa aktivoidaan Kuopion alueen maahanmuuttajia omaehtoiseen toimintaan, luodaan heihin kontakteja ja tuodaan eri toimijat yhteen. Tavoitteena on myös tehdä eri ryhmiä ja etenkin ryhmien vetäjiä tutuiksi toisilleen ja kartoittaa ketkä ovat kiinnostuneita osallistumaan monikulttuuriseen toimintaan. Hankkeessa kartoitetaan ryhmien ja yhdistysten toimintavalmiuksia, kuten tuen tarvetta ja koulutustarpeita. Hankkeen toiminnan keskiössä on ollut voimaantuminen ja aktiivisuuteen kannustaminen.

2.3. Kehityskasvatushanke

Kehityskasvatushankkeen tarkoituksena on ollut lisätä tietämystä kehitysmaista ja Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä. Hankkeessa järjestettiin kehityskahviloita, näyttelyitä, kouluvierailuja ja tapahtumia, joiden kautta tuotiin esille kehitysmaiden todellisuutta.

Hankkeen teemoina olivat ympäristö ja ihmisoikeudet.

3.Työllisyyttä edistävä toiminta 3.1.Kimppa-hanke

Kimppa hankkeessa edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Hanke tarjoaa työhön valmennusta työttömille maahanmuuttajille, joko auttamalla heitä sijoittumaan suoraan työelämään tai opiskeluun.

4. Puijolan Nuorten toiminta Puijolan nuorten toiminnan tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria aikuisuuteen ja toiset huomioonottavaan suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen Kuopiossa ja lähikunnissa. Tavoitteena on lasten ja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tukeminen sekä tasapainoisen kehityksen vahvistaminen lisäämällä toimintamahdollisuuksia yhteistyössä perheiden ja nuorten parissa työskentelevien eri yhteisöjen kanssa. Ennaltaehkäisevän ja ohjaavan nuorisotoiminnan kehittäminen on noussut selkeästi keskeiseksi haasteeksi. Puijolan Nuorten toimintamuodot olivat iltapäiväkerhotoiminta, harrastekerhot , tyttötyö ja Ternokentoshanke.

Visio, missio ja arvot Visionsa mukaisesti Puijola on monikulttuurisen työn osaaja, elämänhallintaa sekä työllistymistä edistävä toimija Kuopiossa ja Kuopion seudulla. Yhdistyksen alaosastona toimiva Puijolan Nuoret järjestää lapsille, nuorille ja perheille aktiivista toimintaa.

Setlementtityön perusarvot arjen keskellä toteutuva lähimmäisyys, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö ohjaavat Puijolan toimintaa.

Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Puijola toteuttaa Kuopiossa ja Kuopion seudulla aloitteellisesti ja aktiivisesti setlementtityön perusarvoja. Toiminnan tavoitteena on kehittä kansalais-ja vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi yhdistys tukee erityisesti heikommassa asemassa olevaa yksilön omia voimavaroja ja edistää erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Puijola edistää monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistymistä kehittäen uusia toimintamalleja. Puijola tekee yhteistyötä julkisen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

7

Teksti: Anne Siekkinen

Sosiaalinen tilinpito

Kaavio: Kalle Parkkonen

Tililuokka Tavoitteiden muodostama kokonaisuus

Esimerkiksi: 400 00 SETLEMENTTI ON OSAAVA JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI

Tavoite Organisaation sosiaalinen tavoite toimintavuodelle

401 00 Setlementti reagoi joustavasti alueellisiin tarpeisiin

Indikaattori Osoittaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista

401 01 Kysymykseen vastanneista yhteistyökumppaneista 70 % on samaa mieltä

Sosiaalinen tilinpito tarjoaa o rg a n i s a a t i o n toiminnasta kiinnostuneille mahdollisuuden t u t u s t u a kä yt ä n n ö n l ä h ei s es t i tehtyyn työhön j a s i l l ä a i ka a n saatuihin t u l o ks i i n .

© Kalle Parkkonen

Sosiaalisen tilinpäätöksen lukuohje Tililuokat muodostuvat tavoitekokonaisuuksista. Varsin yleistä on että esimerkiksi joillekin toimintamuodoille varataan omia tililuokkia. Lisäksi usein on mukana koko talolle yhteisiä tililuokkia, esimerkiksi yhteistyökumppanuutta, henkilöstöä tai arvoja koskevia.

Tavoitteet jokainen organisaatio asettaa itselleen toimintavuosittain. Työmuodot ja käynnissä olevat hankkeet vaikuttavat kauden tavoitteisiin.

Selkeällä tavoitteiden asettelulla on myönteisiä vaikutuksia henkilöstölle ja koko työyhteisölle.

Indikaattoreille asetetaan etukäteen tulosodotus eli niille ilmaistaan selkeä tavoitetaso, johon toimintakauden aikana pyritään.

Lukijaa tililuokat voivat ohjata kattavan toimintakuvan saamisessa tai tiettyyn, itseä kiinnostavaan työmuotoon paneuduttaessa.

Lukija voi tavoitteiden kautta kurkistaa organisaation “sisään” ja nähdä mihin toiminnalla pyritään.

Sosiaalisessa tilinpäätöksessä lukija näkee myös yksittäisen indikaattorin tavoitetason saavuttamisen Tulos-osiossa.

Sosiaalinen tilinpito pähkinänkuoressa: 1.

2.

3.

4.

5.

8

Sosiaalisen budjetin laadinta Kirjanpitovaihe Sosiaalisen tilinpäätöksen kokoaminen Ulkopuolinen tilintarkastus Julkistaminen

Indikaattorit osoittavat yksittäisen tavoitteen saavuttamista. Yhtä tavoitetta todentamaan tarvitaan useampia indikaattoreita.

Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpito

Puijolan toinen tilinpäätös Kädessäsi oleva kirjanen on Kuopion Setlementti Puijola ry:n toinen tilinpäätös. Vuonna 2009 laadittu ensimmäinen tilinpäätös oli monessakin mielessä tienviitta vuoden 2010 tilinpäätökselle: kokemukset vuodelta 2009 tiivistyivät hyviksi käytännöiksi vuoden 2010 kirjanpidossa, perusrakenne tilinpäätökselle oli jo valmiina ja käytännön kirjanpitokokemus olemassa. Toinen tilinpäätöksemme on siten monessakin mielessä entistä ehompi ja kattavampi kuvaus Puijolan sosiaalisista tuloksista.

Vuosikello auttaa toteutuksessa Vuoden 2010 sosiaalinen kirjanpito aloitettiin hyvissä ajoin vuoden alussa, mikä jaksotti mittauksia luonnolliseksi osaksi omia työtehtäviä. Vuosikelloksi laadittu kirjanpitotyö tasoitti kyselyillä, kuvauksilla ja tilastoilla saatujen tulosten keräämistä ja motivoi työnsä tekijöitä ympäri vuoden saatujen tulosten muodossa. NÄKY-hankkeen tuki sosiaalisen kirjanpidon toisessa vaiheessa on ollut edelleen tärkeää: he ovat kannustaneet jatkamaan, arvioineet budjetin toimivuutta, auttaneet kehittämään mittareita ja tavoitteita sekä valmistaneet tilinpäätöksen ulkoasun.

Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan Kokemukset toiselta SoT-kierrokselta ovat kannustavia: Toinen kerta sosiaalisen kirjanpidon parissa oli huomattavasti helpompi ja mittaukset hoituivat jo sujuvammin ja luonnollisena osana omaa työtä.

Kirjanpito oli tuttu juttu henkilökunnalle ja mittarit tulosten todentamiseksi jo olemassa. Myös yhteistyökumppaneilta saatu palaute ja mielenkiinto yllättivät ja kannustavat jatkamaan ja kehittämään mittareita palvelemaan entistä paremmin esimerkiksi rahoittajien tarpeita. Työ sosiaalisen kirjanpidon parissa siis jatkuu – ei vähiten organisaation sisäisen kehittämisen vaan myös onnistuneiden sosiaalisten tulosten vuoksi.

Laura Rajaniemi Kuopion Setlementti Puijola ry:n SoT-koordinaattori

Tavoitteet ohjaavat toimintaa Sosiaalisen budjetin tavoitteet ovat olleet hyödyllinen työkalu oman toiminnan suunnittelussa. Ne ovat ohjanneet ydintoimintojen äärelle ja keskittymään toiminnan tavoitteellisuuteen. Kirjanpito on ollut tehokas väline myös toimintasuunnitelmien ja – kertomusten välisen kuilun pienentämisessä sekä auttanut suunnittelemaan toimintaa.

9

Kuopion Setlementti Puijola ry:n tililuokat ja tavoitteet

100 00 PUIJOLA ON YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ TOIMIJA 101 00 102 00 103 00 104 00 105 00 106 00 107 00

Puijola on merkittävä työllistäjä..................................................................................................... 12 Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille............................................... 12 Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa.................................................. 13 Puijola on aktiivinen kehittäjä......................................................................................................... 13 Puijola on merkittävä yhteistyökumppani.................................................................................... 15 Puijola on hyvä työnantaja............................................................................................................... 16 Puijola tuottaa sosiaalista hyvinvointia erityistä tukea tarvitseville........................................ 19

200 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORET 201 00 202 00 203 00 204 00

Puijolan Nuoret on tarjonnut laadukasta koululaisten iltapäivätoimintaa............................ 20 Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on vahvistanut lasten osallisuutta................ 21 Puijolan Nuorten tarjoaman iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä... 22 Romaninuorten identiteetti on vahvistunut Ternokentos-hankkeen toimintoihin osallistumisen avulla.......................................................................................................................... 23 205 00 Puijolan Nuorten harrastekerhot ovat vahvistaneet osallisuutta........................................... 24 206 00 Tyttötoiminnassa tytöt ja nuoret naiset ovat saaneet tukea kasvussa aikuisuuteen.......... 25

300 00 PUIJOLA TARJOAA TUKEA JA MAHDOLLISUUKSIA MONIKULTTUURISUUTEEN – MONIKULTTUURIKESKUS KOMPASSI 301 00 Maahanmuuttajat ja suomalaiset ovat saaneet apua ja ohjausta elämän eri tilanteissa...... 26 302 00 Kompassi kasvattaa monikulttuurisuuteen ja vaikuttaa monikulttuuristen asioiden asiantuntijana...................................................................................................................................... 28 303 00 Vapaaehtoiset ovat saaneet tukea Kompassista vapaaehtoistyöhön, jonka he ovat kokeneet hyödylliseksi ja tärkeäksi................................................................................................ 31 304 00 Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka mahdollistaa omaehtoisten ryhmien kokoontumisen.................................................................................................................. 35 305 00 Maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista on tuettu järjestämällä kielikoulutusta, yhteiskuntatietoutta ja vertaistukea ........................................................................................... 36 306 00 Kehityskasvatus-hankkeessa on tiedotettu Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä ja osanottajien tietoisuus kehitysyhteistyöstä on lisääntynyt...................................................... 40

10

400 00 PUIJOLA KASVATTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA – LÄHIÖTYÖ 401 00 402 00 403 00 404 00 405 00

Asiakkaiden kokema yhteisöllisyys on lisääntynyt...................................................................... 42 Asiakkaat ovat saaneet vertaistukea............................................................................................. 45 Asiakkaat ovat saaneet apua arjessa............................................................................................. 45 Henkilöitä on työllistetty................................................................................................................. 47 On vahvistettu työllistymisen mahdollisuuksia........................................................................... 49

500 00 PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA 501 00 Maahanmuuttajille on löydetty työ- ja harjoittelupaikkoja....................................................... 50 502 00 Maahanmuuttajat ovat saaneet henkilökohtaista apua työn etsimiseen................................ 51 600 00 PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE 601 00 602 00 603 00 604 00 605 00

Mahkulaiset kokivat, että Mahkulaan on ollut helppo tulla...................................................... 52 Mahkulainen on saanut apua elämäntilanteensa helpottamiseksi........................................... 54 Mahkun toiminnot antoivat osallisuuden mahdollisuuksia....................................................... 56 Mahkulainen on saanut vertaistukea............................................................................................. 57 Mahku on tukenut mahkulaisten päihteetöntä ja rikoksetonta elämää................................. 57

11

Tililuokka 100 00 Tililuokka muodostuu 7 tavoitteesta

PUIJOLA ON YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ TOIMIJA Tavoite � 101 00

Puijola on merkittävä työllistäjä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 101 01 Puijolassa on ollut työsuhteessa 80 henkilöä

Indikaattori � 101 02 Palkat sivukuluineen ovat 600 000 euroa

Tu l o s :

Tu l o s :

Puijolassa on ollut työsuhteessa 115 henkilöä.

Palkat sivukuluineen ovat 945 339,23 euroa.

Tavoite � 102 00

Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 102 01

Indikaattori � 102 02

Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna 300 000 eurolla

Puijolassa työskentelevien kuopiolaisten maksamat kunnallisverot ovat yhteensä 90 000 euroa

12

Tu l o s :

Tu l o s :

Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna 361 414 eurolla.

Puijolassa työskentelevien kuopiolaisten palkoista maksetut ennakonpidätykset ovat yhteensä 109 265,13 euroa.

Tavoite � 103 00

Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori � 103 01 Kolme esimerkkikuvausta siitä, miten Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa

Miten Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa Monikulttuurikeskus Kompassi tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja kolme kertaa viikossa. Kursseille voivat osallistua myös kotoutumiskoulutuksiin jonottavat ja ne, jotka eivät ole oikeutettuja kotoutumiskoulutukseen. Kursseja tarjoamalla Kompassi voi tukea maahanmuuttajien arkisuomen kielen taitoja ja siten arjessa selviytymistä, tarjota heti kaupunkiin saavuttua suomen kielen opiskelupaikan ja auttaa ylläpitämään maahanmuuttajien kielitaitoa.

Kimppa-hanke täydentää TE-toimiston palveluja siten, että se auttaa työttömänä olevia maahanmuuttajia löytämään työ- ja harjoittelupaikkoja ja toisaalta löytämään alueen yrityksille sopivaa työvoimaa.

Mahku-hanke täydentää palveluverkostoa mm. tarjoamalla tukihenkilötoimintaa rikokseen syyllistyneille vanhemmille, tarjoamalla päihteetöntä viriketoimintaa, ohjaamalla ja neuvomalla asiakkaita erilaisissa elämäntilanteissa ja kannustamalla rikoksiin syyllistyneitä elämässään eteenpäin mm. koulutuksiin ohjaamalla.

Tavoite � 104 00

Puijola on aktiivinen kehittäjä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 104 01 Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta kolmelle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna

Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta yhdeksälle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta yhdeksälle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna: 1.

2.

3.

4.

Tyttöjen Talo (RAY) Romaanikeskus, Romatokeku (RAY) Kuopion tyttötoiminta (Kuopion kaupunki) Minnuus-projekti: Nuorten naisten ehkäisevän päihdetyön alueellisen toimintamallin kehittäminen (RAY) 5. Maahanmuuttajafoorumin perustaminen ja monikulttuurisen kansalaistoiminnan kehittäminen: toiminnasta vaikuttamiseen (Jenny ja Antti Wihurin rahasto) 6. Nuorison kehityskasvatus, vapaaehtois- ja koordinointihanke Kuopion seudulla (Ulkoasiainministeriö)

7. Rasisminvastainen työ nuorison parissa. Monikulttuurisuusvierailuilla ennakkoluuloja ehkäisemässä Kuopion alueen yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksessa (Opetusministeriö) 8. Osallisena Suomessa – Kotoutumisprosessin koordinointi ja toteutus eri toimijoiden välisenä yhteistyönä (hakijana Kuopion kaupunki) (Sisäasiainministeriö) 9. Yhdessä yhdenvertaisuuteen: Omaehtoisen, monikulttuurisen kerhotoiminnan ja kulttuurisen vuorovaikutuksen edistäminen ja kehittäminen (Opetusministeriö)

13

Indikaattori � 104 02 Kuvaus siitä, kuinka Puijolan työntekijät osallistuvat Kuopion alueen sekä valtakunnan tason kehittämisverkostoihin

Kolme kuvausta osallistumisesta alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin 1. Monikulttuurikeskus Kompassi toimii aktiivisesti Kuopion alueen mamu-verkostossa, jossa kokoontuvat merkittävimmät Kuopion alueen maahanmuuttajien parissa työskentelevät tahot.

Verkostossa keskustellaan ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä teemoista, vaihdetaan eri tahojen kuulumisia ja suunnitellaan yhteistyökuvioita.

3. Puijolan Nuoret koordinaattori Arja Airaksinen ja iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja Laura Jääskeläinen ovat osallistunut aktiivisesti työelämäyhteistyö jäsenenä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto työelämäyhteistyöryhmän ( Kaipo ) toimintaan ja edistäneet koulutuksen kehittämistyötä.

2. Kuopion Setlementti Puijola ry:n edustajana Itä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa toimii Monikulttuurikeskus Kompassin työntekijä. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. ETNOn tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.

Indikaattori � 104 03 Kolme esimerkkikuvausta siitä, miten Puijola on levittänyt hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti

Miten Puijola on levittänyt hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti Lähiötyön koordinaattori Hannele Nykänen oli esitelmöimässä Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n laivaseminaarissa 22.11.2010 otsikolla ”Sosiaalinen tilinpäätös”.

Monikulttuurinen kansalaistoiminta –hankkeen työntekijä, Varsha Shurpali, osallistui eurooppalaiseen koulutukseen ”Intercultural Communiations and Cultural Awareness”, 19.9.-24.9.2010.

Koulutuksessa työntekijä jakoi Kompassin hyviä käytäntöjä luennon muodossa muille eurooppalaisille osallistujille.

14

MahKu – hanke on levittänyt hyviä käytäntöjään verkosto- ja yhteistyöpalavereissa sekä muissa yhteyksissä sidosryhmien toimijoita kohdatessaan.

MahKun osaamista rikokseen syyllistyneistä asiakasryhmänä on tuotu esille monissa yhteyksissä.

Moni mahkulainen voi esimerkiksi osata toimia viranomaisten kanssa totuttuaan heihin vuosien varrella, mutta hänellä ei välttämättä ole sosiaalisia taitoja muilla elämänalueilla. […] Olemme tuoneet esille, kuinka tärkeää tämän asiakasryhmän kanssa toimiessa on tarjota tukea ja rohkaisua arkielämän tilanteisiin ja ihmisten kohtaamiseen. Tarvittaessa on hyvin tärkeää lähteä mukaan tavallisiin arkisiin toimintoihin ja rohkaista heitä olemaan yhteydessä oman sosiaalisen piirin ulkopuolella oleviin ihmisiin. Toisaalta MahKu on esiintuonut, kuinka olennaista asiakastyössä on huomioida asiakkaan lähipiiri ja tarvittaessa tarjota tukea asiakkaan läheisille.

Tavoite � 105 00

Puijola on merkittävä yhteistyökumppani Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 105 01 75%:lla Puijolan yhteistyökumppaneista on melko hyvä tai hyvä mielikuva Puijolasta Asteikko: 1. Huono 2. Melko huono 3. Ei hyvä eikä huono 4. Melko hyvä 5. Hyvä

Indikaattori � 105 02 75 % Puijolan yhteistyökumppaneista kokee yhteistyön Puijolan kanssa sujuneen melko hyvin tai hyvin Asteikko: 1. Huonosti 2. Melko huonosti 3. Ei hyvin eikä huonosti 4. Melko hyvin 5. Hyvin

Indikaattori � 105 03 75 % Puijolan yhteistyökumppaneista pitää Puijolaa melko tai hyvin luotettavana Asteikko: 1. Ei ollenkaan luotettavana 2. Ei kovin luotettavana 3. Ei luotettavana eikä epäluotettavana 4. Melko luotettavana 5. Hyvin luotettavana

Indikaattori � 105 04 75 % Puijolan yhteistyökumppaneista tuntee melko hyvin tai hyvin Puijolan toimintaa Asteikko: 1. Huonosti 2. Melko huonosti 3. Ei hyvin eikä huonosti 4. Melko hyvin 5. Hyvin

Tu l o s :

97 %:lla Puijolan yhteistyökumppaneista on melko hyvä tai hyvä mielikuva Puijolasta. (n=66/81)

Tu l o s :

99 % Puijolan yhteistyökumppaneista kokee yhteistyön Puijolan kanssa sujuneen melko hyvin tai hyvin. (n=67/81)

Tu l o s :

98 % Puijolan yhteistyökumppaneista pitää Puijolaa melko tai hyvin luotettavana. (n=66/81)

Tu l o s :

60 % Puijolan yhteistyökumppaneista tuntee melko hyvin tai hyvin Puijolan toimintaa. (n=67/81)

90 75 50 30

97 %

10

90 75 50 30

99 %

10

90 75 50 30

98 %

10

90 75 50 30

60 %

10

15

Tavoite � 106 00

Puijola on hyvä työnantaja Kaikki tavoitteen kyselyt on toteutettu asteikolla:

1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. Kohtalainen 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 106 01

Indikaattori � 106 02

Työntekijät arvioivat tietävänsä työtehtävänsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Työntekijät kokevat saavansa riittävästi ohjausta/opastusta työtehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5

Tu l o s :

Tu l o s :

Työntekijät arvioivat tietävänsä työtehtävänsä, skaalalla 1-5, keskiarvo 4.7. (n=40/60)

4

3

5

2 1

ka

4,7

Työntekijät kokevat saavansa riittävästi ohjausta/opastusta työtehtäviinsä, skaalalla 1-5, keskiarvo 4.6.

3

4 5

2 1

ka

4,6

(n=40/60)

Indikaattori � 106 03

Indikaattori � 106 04

Työntekijät kokevat työmääränsä sopivaksi, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5

Työntekijät kokevat, että työt on jaettu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat työmääränsä sopivaksi, skaalalla 1-5, keskiarvo 3.8. (n=39/61)

Tu l o s : 3

4 5

2 1

ka

3,8

Työntekijät kokevat, 3 4 että työt on jaettu 5 2 1 tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, skaalalla ka 3,8 1–5, keskiarvo 3.8. (n=39/61)

16

Indikaattori � 106 05

Indikaattori � 106 06

Työntekijät kokevat, että heidän henkilökohtaisia taitojaan, kiinnostustaan ja osaamistaan hyödynnetään Puijolassa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Tu l o s :

Työntekijät kokevat, että heidän henkilökohtaisia taitojaan, kiinnostustaan ja osaamistaan hyödynnetään Puijolassa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2.

Työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.5.

4

3

5

2 1

ka

4,2

3

4 5

2 1

ka

4,5

(n=39/61)

(n=40/61)

Indikaattori � 106 08

Indikaattori � 106 07 Työntekijät kokevat tuntevansa oman työnsä merkityksen Puijolan kokonaisuudessa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Tu l o s :

Työntekijät kokevat tuntevansa oman työnsä merkityksen Puijolan kokonaisuudessa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2.

Työntekijät kokevat, että heidän työtään arvostetaan, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

3

4 5

2 1

ka

4,2

Työntekijät kokevat, että heidän työtään arvostetaan, skaalalla 1-5 keskiarvo 4. (n=39/61)

3

4 5

2 1

ka

4

(n=39/61)

Indikaattori � 106 09

Indikaattori � 106 10

Työntekijät kokevat yhteistyön Puijolassa olevan sujuvaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Työntekijät kokevat saavansa tarpeeksi tietoa työhön liittyvissä asioissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat yhteistyön Puijolassa olevan sujuvaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3. (n=40/61)

Tu l o s : 3

4 5

2 1

ka

4,3

Työntekijät kokevat 3 4 saavansa tarpeeksi 5 2 1 tietoa työhön liittyvissä ka asioissa, skaalalla 1-5 4,3 keskiarvo 4.3. (n=40/61)

17

Indikaattori � 106 11

Indikaattori � 106 12

Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen olevan toimivaa esimiesten ja työntekijöiden välillä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Työntekijät kokevat, että esimiehiä voi lähetystä ongelmatilanteissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen olevan toimivaa esimiesten ja työntekijöiden välillä skaalalla 1-5 keskiarvo 4.6.

Tu l o s : 4

3

5

2 1

ka

4,6

Työntekijät kokevat, että esimiehiä voi lähestyä ongelmatilanteissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.6.

3

4 5

2 1

ka

4,6

(n=39/61)

(n=40/61)

Indikaattori � 106 13

Indikaattori � 106 14

Työntekijät kokevat saavansa riittävästi palautetta esimiehiltään, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Työntekijät kokevat uskaltavansa antaa palautetta esimiehilleen, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Tu l o s :

Työntekijät kokevat saavansa riittävästi palautetta esimiehiltään, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2.

4

3

5

2 1

ka

4,2

(n=38/61)

(n=40/61)

Indikaattori � 106 15 Työntekijät kokevat, että esimiesten antama palaute on rakentavaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5.

Tu l o s :

Työntekijät kokevat, että esimiesten antama palaute on rakentavaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.4. (n=38/61)

18

Työntekijät kokevat uskaltavansa antaa palautetta esimiehilleen, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3.

3

4 5

2 1

ka

4,4

3

4 5

2 1

ka

4,3

Indikaattori � 106 16 Esimerkkikuvaus siitä, miksi Puijola on hyvä työyhteisö

Miksi Puijola on hyvä työyhteisö Ryhmähaastattelussa 30.11.2010 kysyttiin asukastupa Koillistuulen viideltä työntekijältä ”Onko Puijola hyvä työyhteisö ja jos on, niin miksi?”

Vastauksena työntekijät kertoivat, että sekä työkaverit että asiakkaat ovat mukavia. Useiden erilaisten ihmisten kohtaaminen koettiin palkitsevana. Työntekijät kokivat tekevänsä arvokasta työtä jutellessaan vanhempien ihmisten kanssa,

Indikaattori � 106 17 Puijolan henkilökunta on koulutettua 90 %:lla Puijolan henkilökunnasta on yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai ammattiopistotutkinto

joilla on vähän keskustelukavereita ja sosiaalisia suhteita. Työntekijöiden arvostivat sitä, että työssä ei ole kyttäystä vaan vapaat oltavat ja joustavuutta tarvittaessa. He kokivat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä sekä saavansa toteuttaa itseään ja omaa luovuuttaan. ”Kokonaisuus on hyvä paketti”, totesi yksi heistä.

Tu l o s :

Puijolan henkilökunta on koulutettua: Koko Puijolan henkilökunnasta on yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai ammattiopistotutkinto.

Tavoite � 107 00

Puijola tuottaa sosiaalista hyvinvointia erityistä tukea tarvitseville Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori � 107 01 Esimerkkikuvaus siitä, miten Puijolan vapaaehtoisten sosiaalinen hyvinvointi on kasvanut

Miten Puijolan vapaaehtoisten sosiaalinen hyvinvointi on kasvanut ”[Heini Lehtisaari] on iloinnut löytäessään uuden väylän yhdistää auttaminen ja käsityöt. Hän on yksi Monikulttuurikeskus Kompassin vapaaehtoisista ja ohjaa kerran viikossa neulekerhoa. Kerho alkoi syksyllä ja mukana on naisia kuudesta eri maasta. ”Kerho haluaa olla tuomassa ihmisiä yhteen, tutustuttaa maahanmuuttajia suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin. Sekä tietenkin opettaa neulomaan”,

Lehtisaari kertoo. ”Omien lahjojen antaminen käyttöön ei ole monimutkaista. Ja on mahtavaa tuntea olevansa oikealla paikalla. Kerhotapaamiset tuovat päivään sisältöä sekä minulle ja varmasti myös muille naisille.” Lehtisaari on saanut monia uusia ystäviä ja kontakteja.”

(Artikkeli Kirkko&Koti-lehdessä 1.12.2010)

19

Tililuokka 200 00 Tililuokka muodostuu 6 tavoitteesta

PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORET Tavoite � 201 00

Puijolan Nuoret on tarjonnut laadukasta koululaisten iltapäivätoimintaa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 201 01 80% vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan hyvin tai erinomaisen laadukkaaksi Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin laadukkaaksi 5. Erinomaisen laadukkaaksi

Indikaattori � 201 02 80% vanhemmista on kokenut ohjaajien työskentelyn hyvin tai erinomaisen ammattitaitoiseksi Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Hieman 3. En osaa sanoa 4. Hyvin ammattitaitoista 5. Erinomaisen ammattitaitoista

Indikaattori � 201 03 80% lapsista on kokenut olon iltapäivätoiminnassa turvalliseksi aina Asteikko: 1. En lainkaan 2. Joskus 3. En osaa sanoa 4. Aina

Tu l o s :

84 % iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan hyvin tai erinomaisen laadukkaaksi. (n=57/101)

Tu l o s :

78 % vanhemmista koki ohjaajien työskentelyn hyvin tai erinomaisen ammattitaitoiseksi. (n=57/101)

Tu l o s :

74 % lapsista tunsi olonsa aina turvalliseksi iltapäivätoiminnassa. (n=90/101)

90 80 70 50 30 10

90 80 70 50 30

78 %

10

90 80 70 50 30 10

20

84 %

74 %

Tavoite � 202 00

Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on vahvistanut lasten osallisuutta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 202 01 80% vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan vahvistavan lapsen osallisuutta hyvin tai erinomaisesti Asteikko: 1. Ei lainkaan 2.Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5.Erinomaisesti

Indikaattori � 202 02 80% lapsista on kokenut että hänellä iltapäivätoiminnassa kavereita riittävästi tai paljon.

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Joskus 3. En osaa sanoa 4. Riittävästi 5. Paljon

Indikaattori � 202 03 80% lapsista on kokenut viihtyvänsä hyvin tai erinomaisesti iltapäivätoiminnassa.

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

Indikaattori � 202 04 90% lapsista on kokenut ettei iltapäivätoiminnassa esiinny kiusaamista lainkaan.

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Joskus 3. En osaa sanoa 4. Paljon

Tu l o s :

21 % huoltajista kokevat, että iltapäivätoiminta on edistänyt heidän lastensa osallisuutta hyvin tai erinomaisesti. (n=57/101)

Tu l o s :

88 % lapsista kokee, että heillä on riittävästi tai paljon kavereita iltapäivätoiminnassa. (n=90/101)

Tu l o s :

58 % lapsista viihtyy hyvin tai erinomaisesti iltapäivätoiminnassa. (n=90/101)

90 80 70 50 30 10

21%

90 80 70 50 30

88 %

10

90 80 70 50 30

58 %

10

Tu l o s :

78 % lapsista kokee, että iltapäivätoiminnassa esiintyy kiusaamista joskus tai ei lainkaan. (n=90/101)

90 70 50 30

78 %

10

21

Tavoite � 203 00

Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori � 203 01 80% vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan tukevan kodin ja koulun kasvatustyötä hyvin tai erinomaisesti.

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

22

Tu l o s :

75 % huoltajista kokevat, että iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä hyvin tai erinomaisesti. (n=57/101)

90 80 70 50 30 10

75 %

Tavoite � 204 00

Romaninuorten identiteetti on vahvistunut Ternokentoshankkeen toimintoihin osallistumisen avulla Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 204 01 80% nuorista on kokenut saaneensa ohjaajalta positiivista palautetta paljon tai erittäin paljon.

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. Paljon 4. Erittäin paljon

Indikaattori � 204 02 80% nuorista on kokenut hänellä olevan kavereita ryhmässä paljon tai erittäin paljon.

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2.Vähän 3. Paljon 4. Erittäin paljon

Indikaattori � 204 03 80% nuorista on kokenut saaneensa osallistua kerhon suunnitteluun paljon tai erittäin paljon.

1. En lainkaan 2.Vähän 3. Paljon 4. Erittäin paljon

Tu l o s :

57 % nuorista on saanut positiivista palautetta ohjaajalta paljon tai erittäin paljon. (n=14/14)

90 80 70 50 30

57 %

10

Tu l o s :

Kaikilla nuorilla on ollut ryhmässä kavereita paljon tai erittäin paljon. (n=14/14)

90 80 70 50 30

100 %

10

Tu l o s :

64 % nuorista on saanut osallistua kerhon suunnitteluun paljon tai erittäin paljon. (n=14/14)

90 80 70 50 30

64 %

10

Indikaattori � 204 04 Harrastustoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus osallistumisesta todistaa, että osallistuminen on vahvistanut romaninuoren identiteettiä.

Kuvaus ”Täällä on kivaa kun saa yhessä tehä kavereitten kanssa. Meillä on mukavaa tekemistä leivotaan ja silleen. Sit on aina joku aikuinen neuvomassa. ” Ternokentos-hankkeen kokkikerhoon osallistunut nuori

23

Tavoite � 205 00

Puijon Nuorten harrastekerhot ovat vahvistaneet osallisuutta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 205 01 80% nuorista on kokenut kerhoon tulemisen helpoksi tai erittäin helpoksi.

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Helppo 5. Erittäin helppo

Indikaattori � 205 02 80% nuorista on kokenut viihtyvänsä kerhossa hyvin tai erinomaisesti.

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

Indikaattori � 205 03 80% nuorista on kokenut kerhon hyvin tai erinomaisen turvalliseksi.

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Aika turvalliseksi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin turvalliseksi 5. Erinomaisen turvalliseksi

Indikaattori � 205 04 80% nuorista on kokenut saavansa vaikuttaa paljon tai erittäin paljon kerhon sisältöihin.

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

24

Tu l o s :

Kaikki nuoret kokevat, että kerhoon on ollut helppo tai erittäin helppo tulla. (n=15/19)

Tu l o s :

87 % nuorista on viihtynyt kerhossa hyvin tai erinomaisesti. (n=15/19)

90 80 70 50 30

100 %

10

90 80 70 50 30

87 %

10

Tu l o s :

87 % nuorista on kokenut kerhon hyvin tai erinomaisen turvalliseksi. (n=15/19)

90 80 70 50 30

87 %

10

Tu l o s :

50 % nuorista on saanut vaikuttaa kerhon sisältöihin paljon tai erittäin paljon. (n=15/19)

90 80 70 50 30 10

50 %

Tavoite � 206 00

Tyttötoiminnassa tytöt ja nuoret naiset ovat saaneet tukea kasvussa aikuisuuteen Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 206 01 80% tytöistä on kokenut tyttöjen tilaan tulemisen helpoksi.

Asteikko: 1. Ei 2. Kyllä

Tu l o s :

100 % tytöistä on sitä mieltä, että tyttöjen omaan tilaan on ollut helppo tulla. (n=4/4)

Indikaattori � 206 02 80% tytöistä on kokenut saavansa olla tyttöjen tilalla paljon tai erittäin paljon oma itsensä.

1. Ei lainkaan 2. Hieman 3. Paljon 4. Erittäin paljon

Indikaattori � 206 03 80% tytöistä on kokenut toimintaa osallistumisen hyvin tai erittäin turvalliseksi.

1. Ei lainkaan turvalliseksi 2. Aika turvalliseksi 3. Hyvin turvalliseksi 4. Erittäin turvalliseksi

90 80 70 50 30

100 %

10

Tu l o s :

75 % tytöistä on saanut olla paljon tai erittäin paljon oma itsensä tyttöjen tilalla. (n=4/4)

90 80 70 50 30

75 %

10

Tu l o s :

Kaikki tytöt ovat kokeneet toimintaan osallistumisen hyvin tai erittäin turvalliseksi. (n=4/4)

90 80 70 50 30

100 %

10

Indikaattori � 206 04 Tyttötoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus todistaa millainen tuki on auttanut häntä kasvussa aikuisuuteen.

Kuvaus ”Täällä on kotoista ja lämmintä. Kiva kun täällä on aikuisia naisia ohjaajina. Kiva. Ihan ok paikka.”

Tyttötoimintaan osallistunut nuori

25

Tililuokka 300 00 Tililuokka muodostuu 6 tavoitteesta

PUIJOLA TARJOAA TUKEA JA MAHDOLLISUUKSIA MONIKULTTUURISUUTEEN – MONIKULTTUURIKESKUS KOMPASSI Tavoite � 301 00

Maahanmuuttajat ja suomalaiset ovat saaneet apua ja ohjausta elämän eri tilanteissa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 301 01 Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluita on käytetty 200 kertaa

Indikaattori � 301 02 Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluita ovat käyttäneet tasapuolisesti miehet (50 %) ja naiset (50 %)

Indikaattori � 301 03 Tilastollinen kuvaus siitä, että maahanmuuttajien osuus ohjaus- ja neuvontapalveluiden käyttäjistä on ollut enemmistö

Tu l o s :

Ohjaus- ja neuvontapalveluita on käytetty 337 kertaa.

Tu l o s :

Ohjaus- ja neuvontapalveluita ovat käyttäneet tasapuolisesti miehet (51 %) ja naiset (49 %).

Tu l o s :

Maahanmuuttajien osuus ohjaus- ja neuvontapalveluiden käyttäjistä on ollut enemmistö, 75 %.

90 70 50 30 10

26

75 %

Indikaattori � 301 04 Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluihin käytetty aika on ollut yhteensä 200 h

Tu l o s :

Ohjaus- ja neuvontapalveluihin käytetty aika on ollut yhteensä 138,3 h.

Indikaattori � 301 05 Tilastollinen kuvaus siitä, kuinka asiakkaat ovat saaneet 30 kertaa henkilökohtaista ohjausta esim. virastoihin Kompassin henkilökunnan saattamana

Tu l o s :

Asiakkaat ovat saaneet 7 kertaa henkilökohtaista ohjausta esim. virastoihin Kompassin henkilökunnan saattamana.

Indikaattori � 301 06 Tilastollinen kuvaus siitä, että asiakkaat ovat saaneet ohjaus- ja neuvontapalvelua henkilökohtaisesti käymällä Kompassissa, puhelimitse ja sähköpostitse

Tu l o s :

Tilastollinen kuvaus siitä, että asiakkaat ovat saaneet ohjaus- ja neuvontapalvelua henkilökohtaisesti käymällä Kompassissa (86 %), puhelimitse (11 %) ja sähköpostitse (3%).

Indikaattori � 301 07 Kuvaus siitä, kuinka asiakkaita on autettu työllisyyteen, opiskeluun, maahanmuuttoasioihin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa

Kuinka asiakkaita on autettu työllisyyteen, opiskeluun, maahanmuuttoasioihin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa Vapaa-aika: Asiakkaana ulkomaalainen mies, joka oli kiinnostunut harrastamaan myös Suomessa pitkäaikaista musiikki-harrastustaan.

Ohjasimme hänet keskustelemaan tanssiryhmän vetäjän kanssa mahdollisesta yhteistyöstä.

Nyt mies säestää tanssiryhmän harjoituksissa ja esiintymisissä.

Opiskelu: Asiakkaana ulkomaalainen mies, joka halusi opiskella vapaa-ajallaan enemmän suomen kieltä. Hän osallistui päiväsaikaan kotoutumiskoulutukseen, joten ohjasin hänet jo hyvin suomea puhuvana iltalukion suomen kielen tunneille, jotka järjestettiin jaksoittain kaksi kertaa viikossa.

Maahanmuuttoasiat: Asiakkaana suomalainen nainen, joka tuli Kompassiin, koska tarvitsi neuvoja maahanmuuttajamiehensä asiassa. Nainen oli asunut miehensä kanssa ulkomailla aiemmin pidemmän aikaa ja he olivat hiljattain muuttaneet yhdessä Suomeen. Nainen halusi neuvoja, mistä pitäisi aloittaa viranomaisasioiden hoitaminen. Selvitin perheen tilannetta ja neuvoin sen mukaan ottamaan yhteyttä oikeille tahoille, esim. maistraattiin jne.

Työllisyys: Asiakkaana ulkomaalainen ammattikorkeakouluopiskelija, joka on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Hän oli saanut Kompassin puhelinnumeron toiselta ulkomaalaiselta opiskelijalta. Hän soitti ja kyseli työnsaantimahdollisuuksistaan Suomessa. Sovimme tapaamisen Kompassiin hänen asioidensa selvittelemistä varten. Asiakas kävi sovittuna aikana Kompassissa ja keskustelimme hänen tilanteestaan ja annoin hänelle sopivia neuvoja ottaen huomioon asiakkaan kokonaiselämäntilanteen. Etsimme yhdessä mm. hänelle työpaikkaa TE-toimiston sivuilta.

27

Tavoite � 302 00

Kompassi kasvattaa monikulttuurisuuteen ja vaikuttaa monikulttuuristen asioiden asiantuntijana Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 302 01 500 henkilöä on saanut kansainvälisyyskasvatusta Kompassilla ja 300 on kuullut tiedotustilaisuudessa lisää Kompassin toiminnasta

Indikaattori � 302 02 75 % kansainvälisyyskasvatukseen osallistuneista koki tietämyksensä monikulttuurisuudesta lisääntyneen paljon tai erittäin paljon Kompassin esityksen kuultuaan Asteikko: 1. Erittäin vähän 2.Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

Tu l o s :

569 henkilöä on saanut kansainvälisyyskasvatusta Kompassilla ja 690 on kuullut tiedotustilaisuudessa lisää Kompassin toiminnasta.

Tu l o s :

90

85 % kansainvälisyyskasvatukseen osallistuneista koki tietämyksensä monikulttuurisuudesta lisääntyneen paljon tai erittäin paljon. (n=89/89)

75 50 30

85 %

10

Indikaattori � 302 03 Kuvaus siitä, kuinka kansainvälisyyskasvatus Kompassilla on tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisia opintoja

Kuinka kansainvälisyyskasvatus Kompassilla on tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisia opintoja Oppilaitoksestamme on vieraillut Kompassissa useita terveysalan opiskelijaryhmiä. Opiskelijat ovat osallistuneet Komapssin esittelyluennolla.

Vierailu ja luennot ovat auttaneet opiskelijoita tiedostamaan i kulttuurin merkityksenihmisten elämässä ja Kompassin merkityksen suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin kotouttajana.

Jotkut opiskelijat ovat osallistuneet eri laisiin aktiviteetteihin, pitäen esimerkiksi pienimuotoisia

28

terveyteen liittyviä tietoiskuja tai toimintatuokioita maahanmuuttajataustaisille asiakkaille.

Vierailuista on ollut hyötyä erittäin paljon juuri kulttuurisen tietoisuuden herättämisessä.

Opiskelijoiden palaute on poikkeuksetta ollut positiivista.

Pirkko Abdelhamid Terveydenhuollon lehtori, TtLis Savonia ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiala, Kuopio

Indikaattori � 302 04 Kuvaus siitä, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kansainvälisyyskasvatuksen hyödylliseksi

5 esimerkkikuvausta siitä, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kansainvälisyyskasvatuksen hyödylliseksi ”Esitys todella laittoi miettimään asioita.”

”Esitys oli mielenkiintoinen ja sain paljon uutta tietoa.”

”Tarpeellista, jokaisen tulisi saada tietoa vähemmistöjen / pakolaisten kotoutumisesta. Uutisissa ”Paljon hyvää ja ajankohtaista tietoa monikultusein vain tietoa konflikteista, ei ihmiskohtaloista.” tuurisuudesta.”

Kansainvälisyyskasvatus, ”Tosi kiva oli kuulla monikulttuurisuudesta eri nälukio ja ammattikorkeakoulu 1.9.2010 kökulmasta kuin telkkarista.” ”Hyödyllinen. On helpompi kommunikoida eri ”Mielestäni [kansainvälisyyskasvatusta] pitäisi kulttuureista [tulleiden kanssa] kun tietää vähän lisätä, muuttaisi varmasti suomalaisten asenteita taustoja ja tapoja.” ulkomaalaisia kohtaan.”

Kansainvälisyyskasvatus, ammattikorkeakoulu 30.3.2010

Indikaattori � 302 05 Kuvaus siitä, kuinka Kompassin toimintaideaa on benchmarkattu muille monikulttuurisille toimijoille

Kompassin toimintaideaa on benchmarkattu muille monikulttuurisille toimijoille 1. Kesäkuussa Kompassiin tutustuivat Savonlinnan ja Mikkelin maahanmuuttoyksikön työntekijät (yht. 7 hlö). Esittelimme Kompassin toimintaa, tulosten mittaamista ja keskustelimme ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä trendeistä Itä-Suomen alueella.

2. Eduskunnan hallintovaliokunta tutustui Kompassin toimintaan ja kuopiolaiseen kolmannen sektorin maahanmuuttajatyöhön ja sen haasteisiin toukokuussa (7 hlö).

Kansainvälisyyskasvatus, lukio 24.2.2010

Indikaattori � 302 06 Kuvaus siitä, kuinka Kompassi on yhteistyökumppani medialle monikulttuurisissa asioissa

Kompassi on yhteistyökumppani medialle monikulttuurisissa asioissa Savon Sanomien toimittaja otti yhteyttä Kompassiin ja tiedusteli mahdollisuutta löytää Kompassin kautta henkilö, joka olisi kotoisin Englannista. Lehti teki juttua maassa käydyistä vaaleista ja halusi kirjoittaa kuopiolaisen maahanmuuttajan näkökulmia vaalitulokseen liittyen. Kompassin henkilökunta etsi toimittajalle sopivan henkilön ja välitti haastateltavan suostumuksella hänen yhteystietonsa toimittajalle.

3. Syyskuussa Kompassilla vieraili saksalainen ryhmä (yht. 11 hlö) sosiaalialan opiskelijoita, jotka tulivat kuulemaan lisää Kompassin toiminnasta ja kuopiolaisesta maahanmuuttajatyöstä.

29

Indikaattori � 302 07

Indikaattori � 302 08

Kuvaus siitä, kuinka Kompassi on yhteistyökumppani viranomaisille monikulttuurisissa asioissa

Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassin henkilökunnalla on korkeakoulututkinto, laaja kielitaito ja omakohtaista kokemusta kansainvälisyydestä

Kompassi on yhteistyökumppani viranomaisille monikulttuurisissa asioissa Kompassi on toiminut yhteistyökumppanina mm. Kuopion kaupungin pakolaisyksikölle tarjoamalla vasta kaupunkiin saapuneille kiintiöpakolaisille suomen kielen oppimispaikan ennen kotoutumiskurssin alkua sekä tarjonnut vapaa-ajan aktiviteetteja kotona oleville. Kompassi on mahdollistanut TE-toimiston, kotoutumiskoulutuspaikkaa odottavien asiakkaiden suomen kielen opiskelun kielikurssillaan sekä osallistumisen tarjoamaansa harrastetoimintaan.

ELY-keskusta Kompassi on palvellut mm. välittämällä kontakteja tulkkeihin.

Indikaattori � 302 09 Kompassi on jäsenenä ItäSuomen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa vuodesta 2005 lähtien

30

Kompassin henkilökunnalla on korkeakoulututkinto, laaja kielitaito ja omakohtaista kokemusta kansainvälisyydestä Kaikilla Kompassin työntekijöillä on korkeakoulututkinto. Tutkinnot on suoritettu yhteiskuntatieteissä, oikeustieteissä, sosiaalitieteissä ja kauppatieteissä. Kompassin henkilökunta hallitsee 9 kieltä (suomi, englanti, ruotsi, saksa, espanja, amhara, hindi, kannada, venäjä). Lisäksi Kompassin vaihtuvat harjoittelijat ja vapaaehtoiset lisäävät Kompassin kielivalikoimaa useilla muilla kielillä. Kompassin henkilökunnalla on kansainvälistä opiskelu- ja työkokemusta neljältä mantereelta, 21 eri maasta ja neljä Kompassin seitsemästä työntekijästä on maahanmuuttajataustaisia.

Tu l o s :

Monikulttuurikeskus Kompassin työntekijä on ollut Kuopion Setlementti Puijolan edustajana Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa vuodesta 2005 lähtien.

Tavoite � 303 00

Vapaaehtoiset ovat saaneet tukea Kompassista vapaaehtoistyöhön, jonka he ovat kokeneet hyödylliseksi ja tärkeäksi Tämän tavoitteen toteutumista osoittamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 303 01

Indikaattori � 303 04

50 henkilöä on tehnyt vapaaehtoistyötä Kompassilla

Tilastollinen kuvaus siitä, että vapaaehtoiset ovat saaneet tukea ja ohjausta vapaaehtoisena toimimiseensa

Tu l o s :

70 vapaaehtoista on tehnyt vapaaehtoistyötä Kompassilla.

Indikaattori � 303 02 Vapaaehtoisista 20 % on maahanmuuttajataustaisia

Tu l o s :

Vapaaehtoisista 20 % on maahanmuuttajataustaisia.

Indikaattori � 303 03 Vapaaehtoiset ovat tehneet vapaaehtoistyötä Kompassilla 3000 tuntia

Tu l o s :

Vapaaehtoiset ovat tehneet vapaaehtoistyötä Kompassilla 3002 tuntia.

Vapaaehtoistyö Toiminta

Pvm Kevät

Osanottajamäärä

Vapaaehtoistyön info

3.2.2010

8

Vapaaehtoistapaaminen Koulutus I: Kulttuurisensitiivinen vapaaehtoistyö Vapaaehtoistapaaminen Vapaaehtoisten virkistysretki

23.2.2010

7

31.3.2010

16

4.5.2010

12

19.6.2010

27

Syksy Vapaaehtoistyön info

8.9.2010

8

Vapaaehtoistapaaminen Koulutus II: Ryhmänohjauksen alkeet Vapaaehtoistapaaminen Kiitosjuhla

28.9.2010

7

13.10.2010

13

16.11.2010

5

15.12.2010

17

Yhteensä 120 31

Indikaattori � 303 05 Kuvaus siitä, miten vapaaehtoisesti vedetyn ryhmän toiminta on ollut sekä osallistujille että vetäjille mielekästä

Kuvaus rumpuryhmän toiminnasta, miten vapaaehtoisesti vedetyn ryhmän toiminta on ollut sekä osallistujille että vetäjille mielekästä ”Rumpukerho kokoontuu joka torstai Kompassin tiloissa. Kaikki ovat tervetulleita ryhmään iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta tai kulttuurista riippumatta. Ryhmään saa tulla ilman ennakkoilmoittautumista, mistä johtuen ryhmän koko vaihtelee todella paljon. Havainnointikerralla rumpukerhossa oli ohjaajan lisäksi parikymmentä osallistujaa. […]

Ohjaajasta aisti heti ensihetkillä, että hän johtaa rumpukerhoa. Monikulttuurisuuden takia yhteisenä puhuttavana kielenä on englanti, mutta suurin osa vuorovaikutuksen viesteistä välittyy sanattomasti, elekielen kautta sekä äänen sävyjen ja voimakkuuden kautta. Ryhmän keskinäinen vuorovaikutus oli ulkopuolisen silmin kuin sanaton sopimus yhteisestä tekemisestä. […]

Indikaattori � 303 06 80 % vapaaehtoisista kokee Kompassin tarjoaman vapaaehtoiskoulutuksen melko tai erittäin hyödylliseksi Asteikko: 1. Ei kovin hyödyllinen 2. Melko hyödyllinen 3. Erittäin hyödyllinen

Indikaattori � 303 07 75 % vapaaehtoisista kokee vapaaehtoistyönsä Kompassilla melko tai erittäin tärkeäksi Asteikko: 1. Ei tärkeää 2. En osaa sanoa 3. Melko tärkeää 4. Erittäin tärkeää

32

Ohjaaja innosti ja motivoi omalla persoonallaan ryhmäläisiä rohkeasti kokeilemaan rummuttamista. Meistä ohjaaja oli ihan silminnähden innostunut jakamaan tietoa ja taitoa muille, mikä oli yksi motivoiva tekijä. Ohjaaja teki omalla rennolla, avoimella, positiivisella ja humoristisella olemuksellaan ilmapiiristä vapautuneen sekä loi näin ollen ryhmään yhteishenkeä. […]

Kun ryhmä saavutti yhteisen rytmin rummutuksessa, oli havaittavissa yhteisen onnistumisenkokemuksen riemu ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen vahvistuminen tuona hetkenä ja tuossa tilassa.”

Opiskelijat havainnoivat ryhmää vierailemalla siinä ja kirjoittamalla vierailustaan raportin Savonia amk

Tu l o s :

Kaikki vapaaehtoiset kokevat Kompassin tarjoaman vapaaehtoiskoulutuksen melko tai erittäin hyödylliseksi. (n=14/14)

Tu l o s :

Kaikki vapaaehtoiset kokevat vapaaehtoistyönsä Kompassilla melko tai erittäin tärkeäksi. (n=14/14)

90 80 70 50 30

100 %

10

90 75 50 30 10

100 %

Indikaattori � 303 08 Viisi esimerkkikuvausta siitä, mitä vapaaehtoistyö Kompassilla merkitsee vapaaehtoisille

Kuusi esimerkkikuvausta siitä, mitä vapaaehtoistyö Kompassilla merkitsee vapaaehtoisille ”Jouduin opiskelujen vuoksi muuttamaan pois Kuopiosta, joten en voi enää toimia Kompassilla vapaaehtoisena. Vapaaehtoistyö [kompassilla] […] innoitti minut hakemaan nykyiselle opiskelulinjalleni, jossa opiskelen luokanopettajaksi englannin kielellä. Erityistä koulutuksessa on sen painottuminen nimenomaan monikulttuurisuuteen, kansainvälistymiseen ja globaaleihin teemoihin sekä näiden asettamiin haasteisiin opetuksessa nykypäivänä.

Vapaaehtoistyöntekijänä Kompassilla sain paljon myös itselleni, vaikken sitä odottanut. Toivotan Kompassin työntekijöille, vapaaehtoisille sekä Kompassilla käyville maahanmuuttajille oikein ihanaa jatkoa!”

Kristiina Heiskanen, Kompassin vapaaehtoinen, 31.8.2010 ”[Vapaaehtoistyö Kompassilla] on tärkeää, koska minun työni ja tukeni voi olla toiselle iso apu.” ”Olen saanut arvokasta työkokemusta ja positiivista palautetta.” ”Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja kielten puhuminen on ollut tärkeää ja antoisaa.” ”[Vapaaehtoistyö] on iso osa sosiaalista elämääni.” ”Saan opettaa suomea ja kokea onnistumisia.” ”Saa tehdä jotain, millä on oikeasti merkitystä.”

Kompassin vapaaehtoisten kokemuksia, 31.3.2010

33

Indikaattori � 303 09 Vapaaehtoinen vetäjä on toiminut vuoden aikana 5 kerhossa

Vapaaehtoinen vetäjä on toiminut vuoden aikana 16 kerhossa tai ryhmässä 1. Afrikkalaisessa rumpukerhossa opetellaan soit- 9. Puhutaan suomea -ryhmässä edistyneemmät tamaan kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan opiskelijat harjoittelevat suomea vapaaehtoisafrikkalaisia Djembe-rumpuja. Vapaaehtoiset ten ja harjoittelijoiden johdolla. Vetäjä valmisvetäjät opettavat soittamaan ryhmäläisiä ja telee tunnilla käytettävän materiaalin ja vetää samalla harjoitellaan mahdollisia esiintymisiä keskustelua. varten. Vetäjät vastaavat tuntien suunnittelusta, esityksistä ja tilojen käytöstä.

10. Musiikkihetkessä ryhmä innokkaita laulajia kokoontuu kerran viikossa laulamaan ja soitta2. Venäjänkielisessä leffaillassa näytetään joka maan. Vetäjä johtaa kuoroa ja säestää. toinen viikko venäjänkielisiä kulttuurielokuvia. Vetäjä vastaa elokuvien valinnasta, näyttä- 11. Ranskan keskustelukerho kokoontui kevätlumisestä ja kerhon markkinoinnista. kukaudella joka toinen viikko keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista ranskaksi. Vetäjä 3. Kalinka-kuoro kokoontuu sunnuntaisin useamsuunnitteli tunnit ja veti keskustelua. maksi tunniksi harjoittelemaan venäjänkielistä kuorolaulua ja treenaamaan mahdollisia esiin- 12. Adobe Photoshop-kurssilla edistyneemmät tymisiä varten. Kuoron vetäjä vastaa kuoron opiskelivat ohjelman käyttämistä. Vetäjä suunjohtamisesta ja käytännön asioista. nitteli ja opetti tunnit.

4. Suomea intialaisille ryhmässä opetellaan suo- 13. Afrikkalaisessa tanssiryhmässä harjoitellaan men kielen perusteita vapaaehtoisen opettajan kerran viikossa tanssimista. Vetäjä suunnittelee johdolla maanantai-iltaisin. Koska kaikki opisja opettaa. kelijat ovat korkeasti koulutettuja ja työskentelevät päivät yliopistolla, kurssi kokoontuu iltaisin 14. Salsa-ryhmä kokoontui syksyn aikana kerran viija siellä opiskellaan myös vaikeampia suomen kossa tanssimaan salsaa. Vetäjä opetti ryhmässä. kielen rakenteita. Vapaaehtoinen opettaja vastaa opetuksesta ja tuntien sisällön suunnittelusta.

15. Teatteri-ryhmä on kokoontunut satunnaisesti Kompassilla harjoittelemaan teatterikappaleita.

5. Englannin kielen keskustelukerho kokoontuu kaksi kertaa viikossa keskustelemaan ajankoh- 16. Hiphop-ryhmä harjoitteli kevätkaudella kerran taisista aiheista. Vetäjä vastaa kerhon markkiviikossa tanssia ja esiintymisiä varten. Vetäjä noinnista, tuntien suunnittelusta ja vetämisestä. suunnitteli ja opetti ryhmässä.

6. Neulekerhossa opetellaan kutomaan kerran viikossa. Vetäjä vastaa kerhon suunnittelusta, toiminnasta ja markkinoinnista.

7. Irlantilaisen tanssin ryhmässä opetellaan irlantilaista tanssia ja esiinnytään erilaisissa tapahtumissa. Vetäjä vastaa tuntien suunnittelusta, vetämisestä, markkinoinnista ja mahdollisista esiintymisjärjestelyistä.

8. ATK-kurssilla opetellaan käyttämään tietokonetta kaksi kertaa viikossa. Vetäjä opettaa ja suunnittelee tunnit.

34

Indikaattori � 303 10 20 eri vapaaehtoista on toiminut apuopettajana suomen kielen tunneilla

Tu l o s :

24 eri vapaaehtoista on toiminut apuopettajana suomen kielen tunneilla.

Tavoite � 304 00

Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka mahdollistaa omaehtoisten ryhmien kokoontumisen Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 304 01 Esimerkkikuvaus siitä, että Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka ”Coming to Kompassi is very easy and simple as it is an open, warm and makes you feel at home kind of place. One feels not only relaxed to come here but also gets a lot of help and needful advice on many matters. The staff is really nice and caring, making it an all in one place! Thank you Kompassi for being there for us.”

Varsha Shurpali

Indikaattori � 304 02

Indikaattori � 304 03

Monikulttuuriset ryhmät ovat kokoontuneet Kompassilla omaehtoisesti 400 kertaa

Kompassilla kokoontuneissa omaehtoisissa ryhmissä on ollut 3000 kokoontumiskertaa

Tu l o s :

Tu l o s :

Monikulttuuriset ryhmät ovat kokoontuneet Kompassilla omaehtoisesti 585 kertaa.

Kompassilla kokoontuneissa omaehtoisissa ryhmissä on ollut 2883 kokoontumiskertaa.

Indikaattori � 304 04 Kompassissa on ollut 6000 käyntikertaa aukioloaikoina

Tu l o s :

Kompassissa on ollut 5221 käyntikertaa aukioloaikoina.

35

Tavoite � 305 00

Maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista on tuettu järjestämällä kielikoulutusta, yhteiskuntatietoutta ja vertaistukea Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 305 01 Kuvaus siitä, miten vertaistuki kielen opiskelussa on mahdollistettu Kompassin kieli-tandemin avulla

Miten vertaistuki kielen opiskelussa on mahdollistettu Kompassin kieli-tandemin avulla Kielitandem-ohjelmaan on rekisteröitynyt 147 henkilöä. Tandem-pareja on vuoden loppuun mennessä yhdistetty tandem-ohjelman kautta 50. Eri kieliä ohjelmassa oli yhteensä 84, joista suosituimmat olivat englanti, espanja, venäjä ja arabia.

Kielitandemin tavoitteena on ollut lisätä kulttuurienvälisiä kohtaamisia henkilökohtaisella tasolla kahden ihmisen välillä sekä tarjota mahdollisuus kantasuomalaiselle ja maahanmuuttajalle kielitaitonsa parantamiseen. Tandempareja on yhdistetty xx määrä. ”Haluan kiittää [Kompassin projektityöntekijä Elina Poikosta] hyvin osuneesta parin valinnasta ja kertoa yksityiskohtaisemmin opiskelusta, eräänlaisen loppuraportin asiasta.

Tandemparini on 25-vuotias venäläisnainen.

Tapasimme helmikuun alussa. Hän oli lukenut muutaman kappaleen kirjaa Finnish for Foreigners 1. Minä puolestani halusin saada lisäharjoitusta venäjän kielen osaamiseeni, joka oli ennestään kohtuullisella tasolla. Meillä oli hänen Kuopiossa ollessaan tapaamisia kolme kertaa viikossa, kaksi Savoniassa ja yksi meillä kotona. Hänen muutettua takaisin Venäjälle sovimme jatkavamme opiskelua kahdesti viikossa Skypen, sähköpostin sekä hieman myös venäläisen Facebookia vastaavan ohjelman avulla. Kukin oppitunti kestää noin puolitoista tuntia.

36

Opiskelut ovat toteutuneet joustavasti suunnitelman mukaan: olemme opiskelleet oppikirjoista kielioppia erilaisia venäjän kielen testejä ja kielioppiharjoituksia. Olemme myös keskustelleet kummallakin kielellä kummankin oppiman sanavaraston sallimissa puitteissa. Ikäeromme on 40 vuotta, mutta se ei ole haitannut opiskelua. Meillä on samantapaisia kiinnostuksen kohteita (kirjallisuus, taide ja yhteiskunta), mikä on yhdistänyt.

Omalta kohdaltani voin sanoa jo nykyisen opiskelun täyttäneen tavoitteeni. Venäjän kielen harrastukseni on virinnyt uudelleen, ja tämän lisäksi olen nyt myös käyttänyt sellaisia viestinnän mahdollisuuksia, joihin aikaisemmin olen perehtynyt hyvinkin teoreettisesti ja pintapuolisesti. Olen saanut myös tutustua […] nykyaikaiseen nuoreen naiseen ja hänen ajattelutapaansa. Meitä ei ole häirinnyt se, että hän oli vasta aloittanut suomen opiskelunsa ja minä olen harrastanut venäjää jo pitkään. Tässä on suurena apuna ollut apukielenä käytetty englanti, jolla on hoidettu sopimiset opiskelun sisällöstä, seuraavista oppitunneista ja muutenkin voitu tarkentaa epäselväksi muuten jääviä asioita sekä yleensä myös keskustella kieliopintojen ulkopuolisista asioista.”

Suomalainen mies, aloittanut tandemin vuonna 2010

Indikaattori � 305 02 Kuvaus siitä, kuinka Kompassin harjoittelijat ovat oppineet Kompassissa suomalaisia työelämä- ja monikulttuurisuustaitoja

Kompassin harjoittelijat ovat oppineet Kompassissa suomalaisia työelämä- ja monikulttuurisuustaitoja Kompassi on todella kiva paikka ja olen onnellinen, että minä pääsin kahden kuukauden ajan työskentelemään maahanmuuttajan info-pisteessä.

Minulla oli mahdollisuus harjoitella minun kielitaitoa, tutustua uusiin ihmisiin eri maista ja osallistua suomen kielen tunneille sekä käyttää kieltä muiden ihmisten kanssa.

(Nainen, Marokko)

Indikaattori � 305 03 75 % harjoittelijoista kokee harjoittelusta olleen heille jonkin verran tai erittäin paljon hyötyä Asteikko: 1. Kyllä, erittäin paljon 2. Kyllä, jonkin verran 3. Ei

Kompassissa työskentely edellyttää vuorovaikutusta monien eri kulttuurien edustajien kanssa, mikä on omiaan opettamaan suomalaisille vähän vierasta avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja sosiaalisuutta. Rento ilmapiiri sekä työntekijöiden ja vierailijoiden positiivisuus ovat opettaneet jälleen miten oleellista on olla avomielinen ja positiivinen uutta ja erilaista kohtaan.

Tu l o s :

Kaikki harjoittelijat kokevat harjoittelusta olleen heille erittäin paljon hyötyä. (n=5/5)

(Mies, Suomi)

90 75 50 30

100 %

10

37

Indikaattori � 305 04 Kuvaus siitä, kuinka maahanmuuttajat ovat osallistuneet Kompassin tarjoamiin koulutuksiin, joissa on kerrottu lisää suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä

Kompassin ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hankkeen koulutukset v. 2010 Koulutuksen nimi

Kohderyhmä

Pvm

Työelämäseminaari: Ammattiliitot

Kaikille avoin

13.4.2010

16

Työelämäseminaari: Hiljainen tieto

Kaikille avoin

27.3.2010

22

Työelämäseminaari: Työllistymismahdollisuudet

Kaikille avoin

11.5.2010

20

31.3.2010

16

13.10.2010

13

27.2.2010

13

Koulutus I: Kulttuurisensitiivinen Kompassin vapaaehtoisille vapaaehtoistyö Koulutus II: Ryhmänohjauksen Kompassin vapaaehtoisille alkeet Tappio-kirjanpito ohjelman koulutus Ryhmien ja yhdistysten yhdyshenkilöt

Lkm

Konflikti koulutus

Ryhmien ja yhdistysten yhdyshenkilöt

24.4.2010

7

Rahoitusväylät koulutus

Ryhmien ja yhdistysten yhdyshenkilöt

6.11.2010

15

Yhteensä

122

Indikaattori � 305 05 100 eri maahanmuuttajaa on opiskellut suomen kielen perusteita, kulttuuritietoutta ja arkisuomen sanastoa Kompassin suomen kielen tunneilla

Indikaattori � 305 06 Kompassin kielikursseilla on ollut 3000 käyntiä

38

Tu l o s :

189 eri maahanmuuttajaa on opiskellut suomen kielen perusteita, kulttuuritietoutta ja arkisuomen sanastoa Kompassin suomen kielen tunneilla.

Tu l o s :

Kompassin kielikursseilla on ollut 3012 käyntiä.

Indikaattori � 305 07 75 % suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki oppineensa lisää suomen kieltä Kompassin suomen kielen kursseilla Asteikko: 1. Kyllä 2. En 3. En tiedä

Indikaattori � 305 08 75% suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki, että Kompassin suomen kielen kurssit ovat auttaneet heitä elämässä Asteikko: 1. Kyllä, paljon 2. Kyllä, vähän 3. Ei 4. En osaa sanoa

Tu l o s :

90

89 % suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki oppineensa lisää suomen kieltä Kompassin suomen kielen kursseilla. (n=30/30)

Tu l o s :

50 30

89 %

10

90

89 % suomen kielen kurssilla kyselyyn vastanneista koki, että suomen kielen kurssit ovat auttaneet heitä elämässä. (n=30/30)

75

75 50 30

89 %

10

Indikaattori � 305 09 Kuvaus siitä, kuinka Kompassissa on tuettu maahanmuuttajien arkisuomen kielen käyttötaitoja Puhutaan suomea- ryhmän avulla

Kuinka Kompassissa on tuettu maahanmuuttajien arkisuomen kielen käyttötaitoja Puhutaan suomearyhmän avulla ”Olin ryhmässä mukana apuopettajana huhti-toukokuussa 2010. Useimmiten meitä oli 1-3 suomenkielistä ja 1-5 ulkomaalaistaustaista mukana. Keskustelu oli vapaamuotoista jutustelua, mutta aina oli myös mukana jokin ajankohtainen aihe, josta voitiin keskustella. Tarkoituksena oli nimen omaan kehittää puhutun arkisuomen osaamista, mukaan pääsi jo hyvinkin auttavalla suomenkielen taidolla, pääasia oli, että kykenee puhumaan edes lyhyitä lauseita suomeksi.

Koin itse kerhon mielekkääksi vapaaehtoistoiminnaksi ja siinä oli todella mukava olla mukana.

Itsekin opin aina jotain uutta siitä, millaista on olla ulkomaalainen Suomessa. Kerho auttoi myös minua opettelemaan selittämään asioita yksinkertaisesti ja

tarvittaessa kiertoteitä suomeksi. Luulen, että kerho oli tarpeellinen maahanmuuttajille ja muille Suomessa asuville ulkomaalaisille; usein kuulin heidän kertovan, että vaikka heillä olisikin ollut suomalainen puoliso, usein kotikielenä käytettiin silti englantia, lähinnä varmaankin siksi, että useimmat suomalaiset osaavat ja haluavat puhua nimenomaan englantia, ja siten on helpompaa viestiä kuin yrittää hitaampaa ja vaikeampaa keinoa suomeksi. Mutta nämä ulkomaalaiset haluavat nimenomaan oppia puhumaan ja pärjäämään suomenkielellä, ehkä tärkeimpänä syynä se, että suomenkielen taito on yksi vaatimus työelämään pääsylle.”

Hanna-Anneli Belt

39

Tavoite � 306 00

Kehityskasvatus-hankkeessa on tiedotettu Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä ja osanottajien tietoisuus kehitysyhteistyöstä on lisääntynyt Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 306 01 Kehityskahviloiden kohdennetuissa kehitysmaaesittelyissä on ollut 100 osallistumiskertaa

Indikaattori � 306 02 Kouluvierailujen kehityskasvatusluennolla on tiedotettu 100 oppilaalle Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä

Indikaattori � 306 03 75% kehityskasvatusluennoille osallistuneista kokee tietämyksensä Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä lisääntyneen jonkin verran tai paljon luennon jälkeen Asteikko: 1. Pysynyt ennallaan 2. Lisääntynyt jonkin verran 3. Lisääntynyt paljon

Tu l o s :

Kehityskahviloiden kohdennetuissa kehitysmaaesittelyissä on ollut 110 osallistumiskertaa.

Tu l o s :

Kouluvierailujen kehityskasvatusluennolla on tiedotettu 695 oppilaalle ja opettajalle Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä.

Tu l o s :

Kaikki kehityskasvatusluennoille osallistuneet kokevat tietämyksensä Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä lisääntyneen jonkin verran tai paljon luennon jälkeen. (n=19/21)

40

90 75 50 30 10

100 %

41

Tililuokka 400 00 Tililuokka muodostuu 5 tavoitteesta

PUIJOLA KASVATTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA – LÄHIÖTYÖ Tavoite � 401 00

Asiakkaiden kokema yhteisöllisyys on lisääntynyt Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 401 01 Asiakkaista 80 % kokee asukastuvalle tulemisen melko tai erittäin helpoksi Asteikko 1. erittäin vaikeaksi 2. melko vaikeaksi 3. en osaa sanoa 4. melko helpoksi 5. erittäin helpoksi

42

Tu l o s :

Asiakkaista 86 % kokee asukastuvalle tulemisen melko tai erittäin helpoksi. (n=114/120)

90 80 70 50 30 10

86 %

Indikaattori � 401 02 Asukastuvilla on ollut 30 000 käyntiä

Tu l o s :

Asukastuvilla on ollut 44 884 käyntiä.

Käynnit ovat jakautuneet asukastuvittain seuraavasti: Katiska: 6286 Koillistuuli: 12069 Kotikulma: 5251 Länsi-Puijo: 6273 Petonen: 9873 Puijonlaakso: 5132

Indikaattori � 401 03 Asukastuvilla on järjestetty 60 tapahtumaa

Indikaattori � 401 04 Asiakkaista 80 % kokee toiminnan antavan osallistumisen mahdollisuuksia Asteikko: 1. täysin eri mieltä 2. melko eri mieltä 3. en osaa sanoa 4. melko samaa mieltä 5. täysin samaa mieltä

Indikaattori � 401 05 Asukastuvilla työskentelee sekä eri kulttuuriryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvia että erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Tu l o s :

Asukastuvilla on järjestetty 96 tapahtumaa.

Tapahtumat ovat jakautuneet asukastuvittain seuraavasti

Tu l o s :

Asiakkaista 75 % kokee toiminnan antavan osallistumisen mahdollisuuksia. (n=120/120)

Katiska: 22 Koillistuuli: 18 Kotikulma: 18 Länsi-Puijo: 8 Petonen: 16 Puijonlaakso: 14

90 80 70 50 30

75 %

10

Tu l o s :

Asukastuvilla on työskennellyt ihmisiä kahdeksasta eri kulttuuriryhmästä.

Työntekijöiden kotimaa on ollut Irak,Venäjä, Somalia, Burma, Marokko ja Ukraina tai he ovat olleet Suomen romaneja.

43

Indikaattori � 401 06 Kirjallinen kuvaus siitä, kuinka yhteisöllisyys on lisääntynyt

Kuinka yhteisöllisyys on lisääntynyt Otteita sos.psyk.yo:n Helena Siposen työharjoitte- mista. Ennakkodialogeissa tärkeäksi muodostuvat luraportista: vuoropuhelu, tasavertaisuus, ulkopuolisten vetäjien tärkeä rooli, luottamus, avoimuus, ääneen ”…työtehtäväkseni sovittiin menneisyyden sanominen, tunteiden ilmaiseminen, kokemus voimuistelu-keskustelupiiritoiminnan suunnittelu, mavarojen vahvistumisesta, toiveikkuus sekä kohtilaisuuksien valmistelu, toiminnan käynnistys ja taaminen. käytännön toteutus kahdella asukastuvalla PuijonAsukastuvat… ovat oiva esimerkki siitä, kuinlaaksossa ja Länsi-Puijolla. Toimintaan osallistui ka matalan kynnyksen paikkoja ne ovat …sinne on 7-17 henkilöä kerrallaan. helppo tulla, ne ovat viihtyisiä ”olohuoneita”, josSosiaalinen tuki ja sosiaaliset verkostot vai- sa voidaan tavata toisia kahvittelun ohella. kuttavat hyvinvointiin täyttämällä ihmisen sosiaaTulevaisuuden muistelun tavoitteena oli tuotlisia tarpeita. Näitä ovat muun muassa läheisyys, taa voimavaroja ja lisää uskottavaa toiveikkuutta. yhteenkuuluvuuden tunne ja vahvistus omasta ar- Näin tapahtuikin. Sen pystyi ihan ulkoisen olevosta ihmisenä. Sosiaalisten verkostojen ja tuen muksen ja mielialan perusteella havainnoimaan. ajatellaan vaikuttavan yksilön voimavaroihin Myös palvelutalon osastonhoitaja totesi osallistuselviytyä. Sosiaaliset verkostot ja tuki vähentävät jien aktivoituneen ja totesi myös yhteisöllisyyden stressitekijöitä ja vaikuttavat näin ollen myös ter- lisääntyneen. Ennen asiakkaat makasivat paljon veyskäyttäytymiseen…Oli palkitsevaa huomata, vuoteillaan ja heille tuotiin ruoka huoneeseen. Nyt että muistelupiirien osallistujat kertakerran jäl- he lähtevät porukalla alakertaan ruokailemaan ja keen kyselivät toistensa kuulumisia ja liikkuivat keskustelemaan päivän puheenaiheista. Keskustemyös enemmän yhdessä. lupiiriin osallistujat alkoivat kiinnittää huomiota Kaikki tulevat kuulluiksi ja kaikki saavat pu- ulkoiseen olemukseensa, pukeutumiseen, naiset hua. .. Muistelijat ovat kokeneet omien voimava- olivat laittautuneet koruilla ja kauniilla vaatteilla rojen vahvistumista ja löytämistä sekä verkoston sekä lakannet kyntensä. ” antamaa tukea ja tulevaisuuden uskon vahvistu-

44

Tavoite � 402 00

Asiakkaat ovat saaneet vertaistukea Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori � 402 01 Asiakkaista 80 % kokee saaneensa vertaistukea paljon tai melko paljon Asteikko: 1. en ole saanut 2. kyllä, melko vähän 3. en osaa sanoa 4. kyllä, melko paljon 5. kyllä, paljon

Tu l o s :

Asiakkaista 27 % kokee saaneensa vertaistukea paljon tai melko paljon. (n=117/120)

90 80 70 50 30 10

27 %

Tavoite � 403 00

Asiakkaat ovat saaneet apua arjessa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 403 01

Indikaattori � 403 02

Asukastupien asiakkaille on jaettu 30 000 pussia leipää ilmaiseksi

Asiakkaat ovat saaneet 30 kertaa tulkkausapua

Tu l o s :

Tu l o s :

Asukastuvilta on jaettu 43 137 pussia leipää ilmaiseksi.

Tulkkausapua on annettu 12 kertaa vuoden aikana.

Leivänjako jakautui asukastuvittain seuraavasti: Katiska: 7949 Länsi-Puijo: 11966 Koillistuuli: 6532 Petonen: 0 Kotikulma: 13378 Puijonlaakso: 3312

45

Indikaattori � 403 03

Indikaattori � 403 04

Asiakkaat ovat saaneet ruokailla asukastuvalla omakustannushintaan 800 kertaa

Asiakkaille on jaettu EU –ruokakasseja ilmaiseksi

Tu l o s :

Tu l o s :

Länsi-Puijon asukastuvalla on ruokailtu 1693 kertaa.

Mukaan on ostettu 593 annosta.

Yhteensä ruokailuja omakustannushintaan oli 2286.

Asukastuvilta jaettiin 1043 ilmaista EU–ruokakassia asiakkaille.

Indikaattori � 403 05 asiakkaista 80 % on saanut melko paljon tai paljon tukea tai apua arkielämään Asteikko: 1. En ole saanut tukea tai apua 2. Olen saanut melko vähän tukea tai apua 3. En osaa sanoa 4. Olen saanut melko paljon tukea tai apua 5. Olen saanut paljon tukea tai apua

Asukastuvittain määrät jakautuivat seuraavasti: Katiska: 200 Länsi-Puijo: 345 Koillistuuli: 141 Petonen: 215 Kotikulma: 0 Puijonlaakso: 142

Tu l o s :

Asiakkaista 29 % on saanut melko paljon tai paljon tukea tai apua arkielämään. (n=117/120)

90 80 70 50 30 10

29 %

Indikaattori � 403 06 Kirjallinen kuvaus siitä, miten asiakas on saanut apua arjessa

Miten asiakas on saanut apua arkeensa Lasse aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa asukastuvalla syyskuun lopussa. Sitä ennen hän oli ollut noin vuoden tekemättä mitään. Omien sanojensa mukaan hän oli passivoitunut, vuorokausirytmi oli sekaisin eikä hän ollut enää kavereidensakaan kanssa paljon tekemisissä. Väsyneenä ei jaksanut innostua ja pitkäjänteisyys oli kadoksissa. Asioihin keskittyminen oli vaikeaa.

Noin kuukauden kestäneen kuntouttavan työtoiminnan myötä nukkumisrytmi on palautunut ja ajanvietto tyttöystävien ja kavereiden kanssa

46

on vilkastunut. Ensimmäisen kuukauden jälkeen neljän päivän työviikko muuttui viisipäiväiseksi Lassen omasta pyynnöstä. Sosiaalisia suhteita hänelle on tullut lisää. Asukastuvalla on tullut useita onnistumisia auktoriteettiasioissa, samoin ATKneuvonnassa. Palaute asiakkailta on ollut erittäin hyvää. Kokonaisuudessaan elämä menee aivan toisilla raiteilla ja Lasse kokee olevansa yhteiskunnallisesti merkittävä. Hän tulee aamulla mielellään töihin.

Indikaattori � 403 07 PalveluPuijola on suorittanut 790 työtilausta ja 1100 työtuntia

Indikaattori � 403 08 PalveluPuijolan asiakkaista vähintään 80 % ovat melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä PalveluPuijolan toimintaan

Tu l o s :

PalveluPuijola on suorittanut 689 työtilausta ja 1056 työtuntia.

Tu l o s :

PalveluPuijolan asiakkaista 96 % ovat melko tai erittäin tyytyväisiä PalveluPuijolan toimintaan. (n=24/30)

90 80 70 50 30

96 %

10

Tavoite � 404 00

Henkilöitä on työllistetty Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 404 01

Indikaattori � 404 02

Lähiötyössä on ollut 50 henkilöä palkkatukityössä

PalveluPuijolassa on ollut osa-aikatöissä 1 henkilö

Tu l o s :

Tu l o s :

Lähiötyössä on ollut 63 henkilöä palkkatukityössä.

PalveluPuijolassa on ollut osa-aikatöissä 6 henkilöä.

Indikaattori � 404 03

Indikaattori � 404 04

Palkkatuella työllistetyt henkilöt ovat tehneet 12 henkilötyövuotta

Lähiötyössä on ollut 25 henkilöä työharjoittelussa tai työvalmennuksessa

Tu l o s :

Tu l o s :

Palkkatuella työllistetyt henkilöt ovat tehneet 16,18 henkilötyövuotta.

Lähiötyössä on ollut 25 henkilöä työharjoittelussa tai työvalmennuksessa.

47

Indikaattori � 404 05 Työharjoittelussa ja työvalmennuksessa olleet ovat tehneet 1 henkilötyövuoden

Tu l o s :

Työharjoittelussa ja työvalmennuksessa olleet ovat tehneet 4,43 henkilötyövuoden.

Indikaattori � 404 06

Indikaattori � 404 07

Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 7 henkilöä

Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet henkilöt ovat osallistuneet työtoimintaan 550 päivänä

Tu l o s :

Tu l o s :

Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 11 henkilöä.

Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet henkilöt ovat osallistuneet työtoimintaan 1236 päivänä.

Indikaattori � 404 08 Lähiötyössä työsuhteessa tai harjoittelussa olleista on sijoittunut vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä

Tu l o s :

Asukastuvilla työskennelleistä palkkatukityöntekijöistä 6 työllistyi avoimille työmarkkinoille.

48

Tavoite � 405 00

On vahvistettu työllistymisen mahdollisuuksia Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 405 01

Indikaattori � 405 02

90 % työyhteisön jäsenille on pidetty henkilöstöpalavereja

Henkilöstöpalavereihin on osallistunut 40 henkilöä

Tu l o s :

Tu l o s :

Henkilökunnan osallistumisprosenttia henkilöstöpalavereihin ei mitattu.

Henkilöstöpalavereihin on osallistuttu 168 kertaa.

Indikaattori � 405 03 Henkilöstölle on pidetty 30 perehdytys tilaisuutta

Indikaattori � 405 04 Henkilöstölle on pidetty 80 kahdenkeskistä työllistymispolku -keskustelua

Tu l o s :

Tu l o s :

Asukastupien työntekijöille on pidetty 55 perehdytystilaisuutta.

Henkilöstölle on pidetty 44 kahdenkeskistä työllistymispolkukeskustelua.

Indikaattori � 405 05 Henkilöstön koulutuksiin on osallistunut 60 henkilöä

Tu l o s :

Henkilöstön koulutuksiin on osallistunut 25 henkilöä.

49

Tililuokka 500 00 Tililuokka muodostuu 2 tavoitteesta

PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA Tavoite � 501 00

Maahanmuuttajille on löydetty työ- ja harjoittelupaikkoja Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 501 01

Indikaattori � 501 02

Yrityksiin tehtyjen harjoittelu- ja työsopimusten määrä on 40

Yrityksiin tehtyjen palkkatyösopimusten määrä on 15

Tu l o s :

Yrityksiin tehtyjen harjoittelu- ja työsopimusten määrä on 25.

Tu l o s :

Yrityksiin tehtyjen palkkatyösopimusten määrä on 11.

Indikaattori � 501 03 5 maahanmuuttajaa on työllistynyt yli puoli vuotta kestävään työsuhteeseen

Tu l o s :

5 maahanmuuttajaa on työllistynyt yli puoli vuotta kestävään työsuhteeseen.

50

Tavoite � 502 00

Maahanmuuttajat ovat saaneet henkilökohtaista apua työn etsimiseen Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori � 502 01 Kuvaus maahanmuuttajan työllistymispolusta

Kuvaus maahanmuuttajan työllistymispolusta Kiinteistönhoitoalan yritys ilmoitti tammikuun alussa tarvitsevansa osa-aikaisia lumityöntekijöitä. Niinpä kävimme työttömänä olevan maahanmuuttajamiehen kanssa 5.1. neuvottelemassa lumityöntekijän paikasta. Nämä paikat olivat ns. kotoa töihin kutsuttavia paikkoja eli jos on tarvetta, niin silloin on työtä. Tammikuu oli hyvin kylmä ja sateeton. Lumitöitä ei ollut yhdellekään päivälle.

Jouduin hyvin monta kertaa kannustamaan maahanmuuttajaa odottamaan lumen tuloa ja töiden alkua. Helmikuun alussa sää muuttui sateiseksi ja 2. päivä helmikuuta alkoi miehellä lumityöt. Töitä oli reilusti ja mies teki mallikelpoisesti hänelle

annetut työtehtävät. Tuli kevät ja alkoi pihatyöt, tässä vaiheessa miehellä oli jo kokopäiväisesti työtä. Kesäkuussa jutellessa hänen kanssaan, hän sanoi että oli saanut toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Syyskuun alussa tavatessani hänet, hän liikkui työkohteiden välin aivan uudella yrityksen autolla. Auton hän oli saanut heinäkuussa käyttöönsä. Tämä maahanmuuttajamies oli erittäin tyytyväinen työpaikkaansa. Tämä esimerkki osoittaa, että menestyvä yritys osaa arvostaa ja antaa mahdollisuuden maahanmuuttajalle silloin, kun siihen on edellytyksiä.

51

Tililuokka 600 00 Tililuokka muodostuu 5 tavoitteesta

PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE Tavoite � 601 00

Mahkulaiset kokivat, että Mahkulaan on ollut helppo tulla Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 601 01 85 % Mahkulaista kokee Mahkulaan tulemisen olevan Erittäin helppoa tai Melko helppoa.

Asteikko: 1= Erittäin vaikeaa 2 = Melko vaikeaa 3 = En osaa sanoa 4 = Melko helppoa 5 = Erittäin helppoa

52

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset kokevat Mahkulaan tulemisen olevan erittäin tai melko helppoa.

85 70 50 30 10

100 %

Indikaattori � 601 02 Mahkulaan on helppo tulla

Havainnoinnilla on vahvistettu että Mahkulaan on helppo tulla.

Olen 61-vuotias mies. Olen kotoisin Pielavedeltä.

Kuopioon muutin silloisen vaimoni kanssa vuonna 1984 jolloin työllistyin Saastamoisen vaneritehtaalle Särkilahteen. Työssäoloaikana tutustuin muihin tehtaan työn tekijöihin ja asuimme samassa pihapiirissä tehtaan asunnoissa. Päihteiden käyttö lisääntyi pikkuhiljaa vuosi vuodelta työkavereiden keskuudessa mutta töissä kävimme kuitenkin vaihtelevalla menestyksellä.

Perhesuhteen alkoivat rakoilla päihteiden käytön lisäännyttyä.

Vuonna 1991 tehtaan toiminta päättyi ja samalla työt loppuivat. Päihteiden käyttö alkoi olla jo päivittäistä.

Ajelin kännissä autolla ja jäin ratista kiinni 1992. Silloin lähti kortti ja emäntä.

Silloin alkoi todellinen alamäki elämässäni.

Syyllistyin lukuisiin pikkurikoksiin ja kävin istumassa sakkoja vankilassa useita kymmeniä kertoja.

Tapasin nykyisen avovaimoni vuonna 2001 ja päihteiden käyttö vähentyi jonkun verran mutta pikkurikoksia syntyi ja olin putkassa aina kun otin viinaa.

Ryyppääminen ei ollut enää päivittäistä vaan otin 4päivän tai 2 viikon putkia. Ja avovaimoni päihteiden käyttö lisääntyi siinä samalla minun juodessani.

Vuonna 2007 sain sydänkohtauksen ryyppyreissullani ja jouduin Kyssin teholle 9 päiväksi.

Ryyppääminen loppui siihen lähes kokonaan.

Oli vaihtoehto jos juon niin henki lähtee.

Vuonna 2009 tapasin vahan tuttavani Juhan Kotikulman ajoilta keskustassa ja Juha kertoi työskentelevänsä nykyään mahkussa. Juha kertoi että mahkulla olisi mahdollista auttaa meitä elämässä eteenpäin.

Juha auttoi meitä soskun jutuissa ja oli hommaamassa meille puutarhalta töitä ja sieltä asunnon.

Eämänkumppanini tekee kokopäiväisesti puutarhurin hommia ja minä olen osapäiväinen joka paikan höylä.

Mahkun kautta ollaan löydetty meille harrastuksia muun tilalle. Ollaan kalastettu ja käyty retkellä kuvaamassa luontoo.

Olemme mahkuun usein yhteydessä ja saamme apua joka asiaan mihin tarvitaan.

Ollaan opittu itse hoitamaan virastoasioita ja raha asiatkin luistaa.

Ryyppääminen ja rötöstelyt on jäänyt pois meiltä ja elämä on kunnossa. Olemme saaneet hankittua kotiimme sellaista tavaraa joista ei voinut aiemmin edes haaveilla. Sukulaisten kanssa ollaan vuosien jälkeen väleissä ja on käyty kylässä. Jopa on pyydetty kylään kun aiemmin sanottiin että tänne ei ole mitään asiaa.

Suuret kiitokset mahkulle siitä että on jaksanut kuunnella ja potkia meitä elämässä eteenpäin ja on uskonut meihin enemmän varmaan kun me ite.

Muuan Mahkulainen, 12.11.2010 Nuoresta iästä huolimatta olen ennättänyt istua vankilassa useamman kerran erilaisista rikoksista.

Viimeisin tuomio oli reilun vuoden mittainen. Ennen viimeisen tuomion päättymistä minut ohjattiin Kuopion vankilan kautta Mahku- hankkeeseen.

Kävin tutustumassa vartijan kanssa Mahkun toimintoihin ja kiinnostuin jonkun verran Mahkusta.

Vapautuessani kesällä 2009 Mahkun työntekijä oli vastassa minua vankilasta ja ohjasi minut silloiselle asunnolleni joka oli tukiasunto Patakukkulan toimintakeskuksessa. Olin kotoisin toiselta paikkakunnalta enkä osannut liikkua Kuopiossa enkä tiennyt missä hoitaa asioitani.

Vapautumiseni jälkeen Mahku on auttanut ja opettanut minua hoitamaan virastoasioita, käyttänyt lääkärissä ja yleensä liikkumaan Kuopiossa sekä mistä löytyy mitäkin palveluja.

Mahku innosti minut hakeutumaan kouluun ja auttoi selviytymään koulusta. Sitä kautta sain päästötodis-tuksen ja ammatin parhain mahdollisin arvosanoin.

Opiskelun aikana sain myös oman asunnon Mahkun järjestämänä. Mahku auttoi hankkimaan huonekalut asuntoon ja on antanut ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa.

Mahku on järjestänyt toimintaa vapaa-ajalle.

Päihteiden käyttö on vähentynyt ja vapautumisen jälkeen en ole syyllistynyt uusiin rikoksiin.

Mahkuun on ollut mukava mennä ja siellä on mahdollista harrastaa ja keskustella ihmisten kanssa.

Olen käynyt Mahkussa lähes päivittäin ja on hyvä kun on paikka mistä saa apua.

Mahkun asiakas, 17.11.2010 53

Tavoite � 602 00

Mahkulainen saanut apua elämäntilanteensa helpottamiseksi Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 602 01 85% mahkulaisista vastaa Olen saanut paljon apua tai Olen saanut melko paljon apua. kysymykseen: Oletko saanut apua elämäntilanteesi helpottamiseksi ?

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset ovat kokeneet saaneensa apua elämäntilanteensa helpottamiseksi.

Asteikko: 1. Olen saanut paljon apua 2. Olen saanut melko paljon apua 3. En osaa sanoa 4. Olen saanut melko vähän apua 5. En ole saanut lainkaan apua

Indikaattori � 602 02 Mahkulaiset kirjoittivat kuvauksen Mahkun vaikutuksesta elämäntilanteeseensa

Mahkulaiset kirjoittivat kuvauksen Mahkun vaikutuksesta elämäntilanteeseensa.

(Katso kuvaus 601 02, s.53.)

54

85 70 50 30 10

100 %

Indikaattori � 602 03 Mahkulainen saanut keskusteluapua

Indikaattori � 602 04 85% mahkulaisista vastaa Olen saanut paljon tai melko paljon ohjausta. vastaa kysymykseen: Miten olet saanut asioimis- ja palvelu ohjausta virastoissa ja toimistoissa asiointiin?

Asteikko: 1. Olen saanut paljon ohjausta 2. Olen saanut melko paljon ohjausta 3. En osaa sanoa 4. Olen saanut melko vähän ohjausta 5. En ole saanut lainkaan ohjausta

Indikaattori � 602 05 150 kpl ohjauskertoja

Tu l o s :

Mahkulainen on saanut keskusteluapua 471 kertaa.

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset kokevat saaneensa paljon tai melko paljon ohjausta virastoissa ja toimistoissa asiointiin.

85 70 50 30

100 %

10

Tu l o s :

Mahkulaisille on annettu asioimis- ja palveluohjausta virastoissa ja toimistoissa asiointiin 184 kertaa.

Indikaattori � 602 06 Mahkulainen saanut tukihenkilön mukaan asioimaan (sos. tmtso, lääkäri, kela)

Tu l o s :

Mahkulainen on saanut tukihenkilön mukaan asioimaan (sos toimisto, lääkäri, kela jne.)

176 kertaa.

55

Tavoite � 603 00

MahKun toiminnot antoivat osallistumisen mahdollisuuksia Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 603 01 85 % mahkulaisista vastaa Melko samaa mieltä tai Täysin samaa mieltä väittämään: Toiminta antaa osallistumisen mahdollisuuksia Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2 . Melko eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Melko samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

Indikaattori � 603 02 Mahkussa on tuettu vapaaehtoista kansalaistoimintaa

Indikaattori � 603 03 Omaisia ja läheisiä osallistunut Mahkun järjestämiin tapahtumiin 40 käyntikertaa

Indikaattori � 603 04 Mahkulaisille järjestetty tilaisuuksia, jotka mahdollistavat läsnä- ja yhdessäoloa

Indikaattori � 603 05 Mahkulaiset osallistuneet MahKun tapahtumien järjestelyihin

56

Tu l o s :

Kaikki mahkulaiset ovat täysin tai melko täysin sitä mieltä, toiminta antaa osallistumisen mahdollisuuksia.

85 70 50 30 10

Tu l o s :

Mahkussa on tuettu vapaaehtoista kansalaistoimintaa (leirit, retket, pelipäivät ym.)

34 tapahtumaa ja 232 osallistumiskertaa.

Tu l o s :

Omaisia ja läheisiä on osallistunut Mahkun järjestämiin tilaisuuksiin 56 kertaa.

Tu l o s :

Mahkulaisille on järjestetty tilaisuuksia, jotka mahdollistavat läsnä- ja yhdessäoloa (avoimet ovet) 128 kertaa ja 384 osallistumiskertaa.

Tu l o s :

Mahkulaiset ovat osallistuneet MahKun tapahtumien järjestelyihin, 5 henkilöä ja 14 järjestelyihin osallistumiskertoja.

100 %

Tavoite � 604 00

Mahkulainen on saanut vertaistukea Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla:

Indikaattori � 604 01 85% mahkulaisista vastaa Olen saanut paljon tai melko paljon vertaistukea kysymykseen: Miten olet kokenut saaneesi vertaistukea Mahkulassa?

Asteikko: 1. Olen saanut paljon vertaistukea 2. Olen saanut melko paljon vertaistukea 3. En osaa sanoa 4. Olen saanut melko vähän vertaistukea 5. En ole saanut lainkaan vertaistukea

Tu l o s :

85

89 % mahkulaisista kokee saaneensa paljon tai melko paljon vertaistukea Mahkulassa.

70 50 30

89 %

10

Tavoite � 605 00

Mahku tukenut mahkulaisten päihteetöntä- ja rikoksetonta elämää Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla:

Indikaattori � 605 01 Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa, että Mahkulaisten päihteiden käyttö on vähentynyt

Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa, että Mahkulaisten päihteiden käyttö on vähentynyt

Indikaattori � 605 02

Mahkulaisten osallistumiskerrat ja aktiivisuus ovat lisääntyneet hankkeen aikana. Viriketoimintoihin osallistuminen on tuonut monelle mahkulaiselle lisää päihteettömiä päiviä. Yhdyskuntapalvelun Mahkussa suorittaneet mahkulaiset ovat selviytyneet palvelusta hyvin ja palvelu ei ole keskeytynyt kenelläkään päihteiden käytön takia. Moni mahkulainen on aktivoitunut päihteiden käytön vähennyttyä ja aloittanut työharjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan.

Yksi mahkulaisen kertomus, miten Mahku on tukenut rikoksetonta elämää ja ehkäissyt uusintarikollisuutta

Yksi kuvaus, miten yhden mahkulaisen päihteidenkäyttö on vähentynyt

Indikaattori � 605 03 Mahkulaisten rikostenmäärä vähentynyt.

Indikaattori � 605 04

Indikaattori � 605 05 Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa että, mahkulaisten rikosmyönteiset ja yhteiskuntavastaiset asenteet ovat vähentyneet

(Nämä indikaattorit: katso kuvaus 601 02, s.53.)

57

Indikaattori � 605 06 Kaksi sidosryhmän edustajan kuvausta miten Mahku on muuttanut rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita

Asiakkaiden rikosmyönteisten ja yhteiskuntavastaisten asenteiden muutoksesta Mahkun aikana Nämä ajatukseni perustuvat Kuopion yhdyskuntaseuraamustoimiston noin kymmenen Mahkuun ohjaaman asiakkaan tuntemukseen. Olen yhdyskuntaseuraamustoimiston vastuutyöntekijänä ainakin kuuden asiakkaan kohdalla.

Ajatteluni ja arvioni pohjalla olen käyttänyt vankilassa käytettävän Riski- ja tarvearvioinnin (RiTa) käsikirjan ajatteluun ja asenteisiin liittyviä osioita.

RiTassa ajatteluun ja asenteisiin liittyviä kohtia ovat ainakin tavoitehakuinen aggressiivinen käytös, ongelmallisten elämänalueiden tunnistaminen ja määritteleminen, ongelmanratkaisukyvyt, muiden ihmisten näkökantojen ymmärtäminen, sosiaaliset - ja vuorovaikutustaidot, itsehillinnän puute ja impulsiivisuus, rikosmyönteiset asenteet, vihamielisyys ja epäluuloisuus, asenne auktoriteetteja kohtaan sekä motivaatio muutoksen aikaansaamiseen ja rikollisesta käyttäytymisestä luopumiseen.

Arvioin, että nämä asenteisiin ja ajatteluun liittyvät käsitteet on hyvä luetella, koska ”rikosmyönteisten ja yhteiskuntavastaisten asenteiden” pohdinta olisi liian kapeaa, jos ”asenteiden” sisältöä ei avaisi. ”Huono asenne” voi muodostua vakavaksi oikeusturvakysymykseksi sellaisen asiakkaan kohdalla, joka jostakin syystä koetaan hankalaksi virallisessa toimintaympäristössä; ”huonon asenteen” varjolla voidaan jopa jättää asiakas ilman sitä apua, tukea ja panostusta, jota hän objektiivisella ja asialähtöisellä tavalla arvioituna selkeästikin tarvitsisi.

Arvioni mukaan asiakkaideni asenteissa on tapahtunut muutosta yhteiskunnallisesti kestävämpään ja elämänhallintaa edistävään suuntaan heidän Mahkussa olemisensa aikana. Uskon, että suuri osa asennemuutoksista selittyy sillä, että Mahkun yhteisöllinen ja kannustava ilmapiiri rohkaisee ”luopumaan suojauksesta” ja defensseistä, joita on monen kohdalla helposti kehittynyt mm.

58

vankilassa olemisen aikana ja lukuisten viranomaisiin ja yhteiskuntaan pettymisten tuloksena.

Kun asiakas kokee tulleensa kohdatuksi arvokkaana yksilönä ja tasavertaisesti, hänen on helpompaa avata omaakin ajatusmaailmaa siihen suuntaan, että hän voi ottaa vastuuta omista asioista ja jopa virheistään, tunnistaa ja tunnustaa ongelmia ja uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan apua. Kertyvät onnistumisten kokemukset ja elämänhallinnan tunne taas avaavat tietä sille, että itseluottamus ja -hillintä kasvavat, kommunikaatiotavat jalostuvat ja motivaatio yhä eteenpäin pyrkimiseksi lisääntyy.

Yhteenvetona näen, että paras tapa vähentää rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita lähtee ennen kaikkea onnistuneesta kommunikaatiosta ja kohtaamisesta. Kun ne sujuvat, päästään helpommin kiinni ”todellisiin” työskentelyä vaativiin asioihin ja kun niitä onnistutaan yhteistyössä ratkaisemaan, vaikuttaa se rikollisen käyttäytymisen vähentymiseen ja yhteiskunnallisten kykyjen lisääntymiseen. Mielestäni paras tapa mitata näitä sinänsä abstrakteja käsitteitä on se, ovatko asiakkaat oikeasti päässeet ”kiinni elämän syrjään” ja omien asiakkaideni kohdalla on ollut selkeästi nähtävissä, että moni on ainakin osittain Mahkun avulla saanut muutettua elämänsä suuntaa jopa todella paljon ja ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin. Siksi arvioinkin, että Mahku on vaikuttanut toiminnan ammatillisuuden keinoin asiakkaiden rikosmyönteisten ja yhteiskuntavastaisten asenteiden vähentymiseen.

Marjut Viitikko Kuopion yhdyskuntaseuraamus-toimisto 20.10.2010

Mahkun vaikutuksista rikosseuraamusalan asiakkaisiin Rikosseuraamuslaitoksen eräänä keskeisenä tehtävänä ja tavoitteena on pyrkiä vähentämään rikoksesta tuomittujen henkilöiden rikoksenuusimisriskiä. Yhtenä keinona tähän on vaikuttaminen asiakkaiden rikosmyönteisiin sekä yhteiskunta- ja viranomaisvastaisiin asenteisiin ja näiden kautta tavoitteena saada asiakkaat sitoutumaan muutostyöskentelyyn rikoksettoman elämäntavan, päihteidenkäytön hallinnan sekä yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseksi.

Kyseinen tehtävä on erittäin haastava ja hyvin usein erittäin pitkänkin ajanjakson vaativa prosessi joka parhaimmillaan konkretisoituu asiakkaan, rikosseuraamuslaitoksen työntekijän sekä jatkuvuutta edustavan kolmannen toimijan kesken tehtävässä yhteistyössä. Omassa toiminnassamme ja työskentelyssämme asiakkaiden kanssa pyrimme käynnistämään heissä prosesseja, joiden myötä heidän olisi mahdollista saada uusia oivalluksia mahdollisuuksistaan vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Monella asiakkaalla myönteiseen elämänmuutokseen käytettävissä olevat voimavarat sekä ominaisuudet ovat hautautuneet matkan varrella eri elämänalueilla vastaan tulleisiin epäonnistumisiin, rikoksiin syyllistymisiin sekä päihteiden ongelmakäyttöön.

Kun tällaisia laaja-alaisia, kokonaista elämäntyyliä ja ajattelutapaa koskevia muutosprosesseja lähdetään asiakkaan kanssa käynnistämään on luonnollisesti lähdettävä liikkeelle hyvin pienin ja varovaisin askelin sekä tavoittein. Rikosseuraamuslaitoksen asiakkuudet vaihtelevat pituuksiltaan alle kuukaudesta pisimmillään kolmeen vuoteen kerrallaan mutta toki asiakkuuksia voi olla yhdellä asiakkaalla useita peräkkäinkin. Joka tapauksessa aika, joka rikosseuraamuslaitoksen työntekijällä on käytettävissä yhden asiakkaan kanssa on rajallinen monessakin suhteessa. Paitsi itse asiakkuuden toimeenpanon sisällä mutta myös toimeenpanon kokonaisajan rajallisuuden näkökulmasta on rikosseuraamuslaitokselle ensiarvoisen tärkeää löytää työskentelyyn yhteistyökumppaneita, jotka voivat tarjota asiakkaille sellaisia tuki- ja työskentelymuo-

toja joita emme itse pysty heille tarjoamaan.

Olen saanut olla seuraamassa Mahku kokeiluja kehittämishankkeen toteutumista ja edistymistä sen alkutaipaleelta lähtien. Rikosseuraamusalan edustajana minulta ja kollegoiltani on kysytty hankkeen alusta lähtien ajatuksia ja mielipiteitä siitä, millaisia asioita ja tekijöitä tulisi ottaa huomioon jotta hanke pystyisi palvelemaan mahdollisimman hyvin myös rikosseuraamusten piiristä hankkeen toimintaan tulevia asiakkaita.

Itselläni henkilökohtaisesti ei ole ollut omia asiakkaita Mahkun piirissä. Mahkun toiminnasta ja vaikutuksista asiakkaittemme elämäntilanteisiin on minulle kuitenkin muodostunut selkeä kuva kun olen seurannut kollegoitteni työskentelyä Mahkun toimintaan ohjaamien asiakkaittensa kanssa. Mahkun toiminnan ehdoton vahvuus asiakastyössä on mahdollisuus yksilölliseen tuen järjestämiseen jokaisen asiakkaan omien henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Lisäksi vahvuutena on tuen tarjoaminen asiakkaille myös normaalin virasto työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin ainakin puhelimitse juuri sillä hetkellä kun heillä on päällä akuutti tilanne johon tarvitsevat apua.

Monella rikosseuraamusalan asiakkaalla on kehittynyt ajan mittaan vastarintaa kaikkea viranomaistoimintaa ja niin sanotun normiyhteiskunnan toimintaa vastaan. Syitä voi olla hyvin monenlaisia lähtien mahdollisesti jo lapsuuden ajan huostaanotoista tai lastenkoti- ja koulukoti sijoituksista.

Asiakkaan sosiaaliset kyvyt ja vuorovaikutustaidot ovat voineet jäädä kehittymättä osittain päihteidenkäytön vuoksi mutta osittain myös sen vuoksi että henkilö on voinut syrjäytyä normiyhteiskunnan toiminnoista hyvin monella eri tapaa etenkin jos henkilö on kokenut häntä koskevien vaatimusten olevan liian vaikeita saavuttaa ja tavoittaa sekä laadullisesti että määrällisesti. Tämä syrjäytyminen voi aiheuttaa asiakkaissamme reaktioita jotka ilmenevät rikosmyönteisyytenä, yleisenä yhteiskunnan vastaisena uhmakkuutena ja ajoittain myös korostuneen provosoivana käyttäytymisenä erilaisissa tilanteissa.

59

Mahkun toiminnassa asiakkaittemme rikosmyönteisiin ja yhteiskuntavastaisiin asenteisiin on mielestäni vaikuttanut myönteisesti se asenneilmasto, johon asiakkaat tulevat toimintaan lähtiessään.

Asiakkaamme ovat saaneet huomata, että jokaisesta ihmisestä löytyy myös vahvuuksia ja yllättäviäkin voimavaroja kun niitä vain saadaan ”kuorittua” vähitellen jostain sieltä monien ennakkoluulojen ja ennakkoasenteiden kerrosten alta. Osalle asiakkaistamme voi olla kokonaan uusi ja uusia ajatuksia herättävä kokemus tulla hyväksytyksi tavallisten ihmisten parissa omana itsenään kaikkine ongelmineen ilman minkäänlaista ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvää ”kaupankäyntiä” mihin he ovat ehkä tottuneet omassa arkipäivän viitekehyksessään. Monelle ainoa hyväksynnän vastakaikua

antanut viiteryhmä on ollut tai on edelleen päihteisiin ja/tai rikoksiin liittyvä kaveripiiri. Mahku on paikka, jossa he voivat turvallisesti omaan tahtiin ja itselleen luontevin askelin lähteä halutessaan viemään eteenpäin kehitysprosessia kohti uudenlaista elämää ja sitä kautta kiinnittyä heille uusiin päihteetöntä ja rikoksetonta elämää tukeviin yhteiskunnan rakenteisiin.

Kuopion vankila, vapauttamisyksikkö, kehittämispäällikkö Miika Kaskinen, 2.12.2010

Indikaattori � 605 07 Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa että, mahkulaisten rikosmyönteiset ja yhteiskuntavastaiset asenteet ovat vähentyneet

Osallistujien käyttäytymisen havainnointi vahvistaa että, mahkulaisten rikosmyönteiset ja yhteiskuntavastaiset asenteet ovat vähentyneet Mahkulaiset suhtautuvat yleisesti hyvin kriittisesti yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Mahkulaiset ovat tuoneet esille keskusteluissa heidän omaa rooliaan ja vastuunkantoaan rikokseen syyllistymisessä.

Hankkeen aikana ei ole tullut ilmi rikosseuraamuksia mahkulaisille.

60

Tilintarkastuslausunto sosiaalisesta tilinpäätöksestä Kuopion Setlementti Puijola ry

Olen tarkastanut Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010.

Tarkistaessani Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisen tilinpidon olen todennut että se noudattaa hyvin sosiaalisen tilinpidon SoT-menetelmää.

Olen tarkastanut prosessia, budjettia, kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen sisältöä riittävässä laajuudessa sen varmistamiseksi ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä. Sosiaalista tilinpitoa on toteutettu järjestelmällisesti budjetista tilinpäätökseen.

Esitetyt tulokset ovat luotettavia ja kirjanpidon tositteet hyvässä järjestyksessä. Pistokokeita käyttäen totean että indikaattoreiden tuloksille löytyy tositteet.

Olen kommunikoinut Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisen tilinpidon koordinaattorin kanssa parannusehdotuksista ensi vuoden sosiaalista tilinpitoa ajatellen.

Sosiaalinen tilintarkastukseni antaa riittävän perustan sanoa että tilinpäätös sisältää oikeat tiedot Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalisesta tuloksesta.

Uumajassa 20.4.2011 Håkan Björk

61

Kuopion Setlementti Puijola ry Hapel채hteenkatu 33 70110 Kuopio

Puh. 050 554 8877 Fax. (017) 287 2866 www.puijola.net