Pohjois-Kymen Setlementti ry
Uusi ura ammattipajasta – hanke 2009-2012 Sosiaaliset tavoitteet ja tulokset 2012
ESIPUHE Tämä raportti on arviointi Pohjois-Kymen Setlementti ry:n Uusi ura ammattipajasta – hankkeen tavoitteista ja tuloksista vuodelta 2012. RAY:n tukema työllistämishanke käynnistyi helmikuussa 2009 kolmevuotisena kehittämishankkeena. Joulukuussa 2011 rahoittaja RAY myönsi hankkeelle vielä jatkovuoden 2012. Kolmen ensimmäisen hankevuoden aikana arvioinnissa toteutettiin sosiaalisen tilinpidon SoTmallia, ja hankkeessa ehti toteutua kaksi ns. tilikautta, 1.9.2009-31.8.2010 ja 1.9.2010-31.8.2011. Näiden kausien tulokset on esitetty omissa tilinpäätöksissään, jotka ovat nähtävissä yhdistyksen kotisivuilla www.pohjois-kymensetlementti.fi. Vuonna 2012 Pohjois-Kymen Setlementti ry on ollut mukana Setlementtiliiton Näky 2 – arvioinnin kehittämishankkeessa. Sen tavoitteena on ollut luoda setlementtiliikkeelle vakiintunut arviointityön toimintamalli. Kehitettävän arviointimenetelmän taustalla on sosiaalinen tilinpito. Arviointimallissa kerätään systemaattisesti tietoa toiminnan sosiaalisista ja yhteiskunnallisista tuloksista ja vaikutuksista. Tämän tiedon avulla yhdistykset voivat ohjata toimintaansa tavoitteidensa ja arvojensa suuntaan. Tiedot kerätään julkaisuiksi, jotka raportoidaan sekä sähköisesti että painettuna julkaisuina. Raportoinnin kautta toimintaa ja sosiaalisia tuloksia tehdään näkyviksi sidosryhmille, rahoittajille ja toimijoille itselleen. Myös rahoittaja RAY korostaa rahoittamissaan hankkeissa niiden tulosten ja vaikutusten arvioinnin tärkeyttä – esimerkiksi sosiaalista tilinpitoa ja itsearviointia toteuttamalla. Näky2 – hankkeen myötä sosiaalinen tilinpito on kehittynyt itsearvioinnin merkitystä ja arvioinnin hyödynnettävyyttä painottavaan suuntaan. Sosiaalisen tilinpidon termejä on myös muutettu yleiskielisempään suuntaan: samalla, kun taloudellisen kirjanpidon sanastoon rinnastamisesta on luovuttu, on ”sosiaalisesta tilinpidosta” menetelmän nimenä siirrytty puhumaan yleisemmällä termillä ”sosiaalinen arviointi”. Olipa menetelmän nimi mikä tahansa, hankkeen ja toiminnan tulosten arviointi on tärkeää, jotta tiedetään missä mennään. Oman toiminnan jatkuva arviointi mahdollistaa sen konkreettisen kehittämisen ja tarvittavat suunnanmuutokset toiminnan aikana.
Kouvolassa tammikuussa 2013 Iina Uttermark projektipäällikkö, Uusi ura ammattipajasta – hanke 2009 - 2012
1
Sisällysluettelo Esipuhe
2
I
Päätavoitteet sekä tavoite- ja toteutussuunnitelma
s. 3
II
Uusi ura ammattipajasta – hanke 2009 – 2012
s. 7
III
Sosiaaliset tavoitteet ja tulokset vuonna 2012
s. 8
IV
Yhteenveto
s.13
I
PÄÄTAVOITTEET SEKÄ TAVOITE- JA TOTEUTUSSUUNNITELMA
Vuonna 2012 hankkeen päätavoitteiksi valikoituivat seuraavat aiheet:
vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki
yhteistyö TE-toimiston kanssa uusien ammattipajojen käynnistämiseksi
verkostoyhteistyön jatkaminen ja laajentaminen
kohderyhmän laajennus maaseudulla toimiviin yhdistyksiin
Ammattipajamallin juurruttaminen kolmannelle sektorille
uuden sosiaalisen hankkeen valmistelu vuodesta 2013 eteenpäin
Pääpaino tavoitteissa on verkostoyhteistyön jatkamisessa ja laajentamisessa, kohderyhmän laajentamisessa sekä mallin juurruttamisessa kolmannelle sektorille.
TOTEUTUSSUUNNITELMA
1. Päätavoite: Vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki
3
OsaOsatavoite tavoitteen numero
Tavoite mittarin numero
Tavoitemittari
1.1.
Työsuhteet ovat pysyviä
1.11
1.2
Työnantajien tukeminen koulutusta tarjoamalla
1.21
Työsuhteet jatkuvat työllistämistukien/oppis opimuksen päättymisen jälkeen On tarjottu työnantajien toivomaa koulutusta
Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko) Kysely työnantaja/työntekijä
Pyydetty toiveita koulutusaiheista: aiheet, ajankohta, ohjelma Järjestetty koulutus, siihen osallistuminen
2. Päätavoite: Yhteistyö TE-toimiston kanssa uusien ammattipajojen käynnistämiseksi OsaOsatavoite tavoitteen numero
Tavoite mittarin numero
2.1
TE-toimiston edustus ohjausryhmässä jatkuu
2.11
2.2
Uudet syntyvät ammattipajat viedään TEtoimiston palvelujen piiriin
2.21
Tavoitemittari
Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko) Nimetty ohjausryhmän Yhteistyötapaaminen, jäsen sekä yhdyshenkilö ohjausryhmän TE-toimistosta kokouksiin osallistuminen Konsultaatio Avoin työpaikka työnantajalle, ilmoitettu TEsiirtyminen TE-toimiston toimistoon, syntynyt asiakkaaksi työsopimus
3. Päätavoite: Verkostoyhteistyön jatkaminen ja laajentaminen
4
OsaOsatavoite tavoitteen numero
Tavoite mittarin numero
Tavoitemittari
3.1
Ohjausryhmän jäsenet edustavat eri toimijoita
3.11
3.2
Yhteistyö Setlementtiliiton 3.21 Uusi paikallisuus-hankkeen kanssa
”Vanhat edustajat” TEtoimisto, TYP, Korttelikotiyhdistys, oppisopimustoimisto jatkavat, uusi taho maaseututoimijoiden puolesta Yhteistyö on alkanut, Setlementtiliiton hankkeessa kertyvien kokemusten hyödyntäminen uuden sosiaalisen hankkeen valmistelussa maaseudulle
Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko) Ohjausryhmän kokoonpano
Konsultaatiot
3.3
Hankearvioinnissa tehty yhteistyötä Näky2hankkeen kanssa
3.31
3.4
Yhteistyökumppanit tyytyväisiä Ammattipajahankkeen kanssa tehtyyn yhteistyöhön
3.41
Sosiaaliset tavoitteet 2012-arviointi- ja raportointipohjan käyttö Ohjausryhmässä edustetut tahot ja heidän mielipiteensä
Konsultaatiot, syntynyt raportti
Kysely yhteistyökumppaneille
4. Päätavoite: Kohderyhmän laajennus maaseudulla toimiviin yhdistyksiin OsaOsatavoite tavoitteen numero
Tavoite mittarin numero
Tavoitemittari
4.1
4.11
Tiedon jakaminen maaseututoimijoille Kerrottu hankkeen tarjoamasta avusta työllistämisessä
4.2
4.3
5
Yhdistykset tietoisia hankkeesta Kiinnostuksen herättäminen työllistämiseen (kyläyhdistykset, nuorisoja urheiluseurat jne.) Syntynyt uusi avoin työpaikka
4.21
4.31
Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko) Järjestetyt tilaisuudet ja muu tiedottaminen Mitä syntynyt: kuvaus siitä, mitä tapahtui
Työpaikka ilmoitettu Työpaikkailmoitus, avoimeksi TE-toimistoon työsopimus
5. Päätavoite: Ammattipajamallin juurruttaminen kolmannelle sektorille OsaOsatavoite tavoitteen numero
Tavoite mittarin numero
Tavoitemittari
5.1
Juurruttaminen Setlementtiliikkeen sisällä
5.11
Kiinnostus muissa setlementeissä
5.2
Juurruttaminen paikallisesti
5.21
Tiedon jakaminen ja konsultaatio, kuvaus yhteistyöstä
Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko) Tapaamiset, sähköpostit, kuvaus yhteistyöstä
6. Päätavoite: Uuden sosiaalisen hankkeen valmistelu v. 2013 eteenpäin OsaOsatavoite tavoitteen numero
Tavoite mittarin numero
Tavoitemittari
6.1.
6.11
Yhteistyökumppaneiden , pilottikylien tarpeet Luotu yhteistyöverkosto uuden hankkeen käynnistämiseksi
6.2
6
Tehty tarvekartoitus hankkeesta Jätetty uusi hankehakemus
6.21
Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko) Tapaamiset Hankehakemus
II
Uusi ura ammattipajasta – hanke 2009 – 2012
Hankkeen tehtävänä oli kehittää yrityksen sisällä toimiva, ”mestari-kisälli”-työtapaa noudattava työllistämismalli, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä pääsemään työelämään ja samalla auttaa pienyrittäjiä löytämään uusia, koulutettavia työntekijöitä. Kohderyhmänä olivat mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsivat tukea ja neuvoja rekrytoinnissa sekä toisaalta työttömät työnhakijat, joilla ei ollut aikaisempaa koulutusta, koulutus oli kesken tai vanhentunut tai joiden työttömyys uhkasi pitkittyä. Vuonna 2012 otettiin kohderyhmäksi myös maaseudulla toimivat kyläyhdistykset, nuoriso- ja urheiluseurat, joilla olisi tarve työllistää, mutta jotka kaipaisivat apua työllistämisbyrokratiaan. Tavoitteena oli käynnistää 5-10 ammattipajaa, joista syntyisi pysyviä työpaikkoja myös mahdollisten työllistämistukien päättymisen jälkeen. Hankkeeseen pääsyn edellytyksenä oli luoda lähtökohtaisesti pysyviä työpaikkoja. Hankeaikana käynnistettiin kahdeksan ammattipajaa (mestari-kisälliparia), joista pysyviksi työpaikoiksi hankkeen päättyessä on osoittautunut viisi. Kolmessa tapauksessa työsuhde päättyi työntekijän henkilökohtaisista syistä (alan vaihto, paikkakunnalta muutto, työpaikan vaihto). Yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös laajentaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin – välille ja samalla luoda toimivia käytäntöjä sekä moniammatillisia verkostoja. Yhdistämällä eri toimijoiden ammattitaitoa ja osaamista on voitu tarjota niin mestarille kuin kisällillekin yksilöllistä, yrittäjän ja työnhakijan tarpeista, tavoitteista ja toiveista lähtevää henkilökohtaista palvelua. Mikä erottaa ammattipajamallin tarjoaman palvelun muista rekrytointipalveluista, on juuri sen henkilökohtaisuus. Kun palvelun tuottamiseen osallistuu useampi taho, voidaan sekä työnantajalle että työntekijälle tarjota ”täsmäpalvelua”, lähtien työnhakijaehdokkaiden etsinnästä, haastattelusta, mahdollisista työllistämistukimuodoista ja tukien hakemisesta aina muuhun ”asiointiapuun” – näin työnantajan aikaa on säästynyt yritystoiminnan pyörittämiseen. Palvelu ei suinkaan ole loppunut työsopimuksen kirjoittamiseen, vaan hanke on ollut uuden mestari-kisälliparin tukena työsuhteen alkutaipaleella vähintään 6 kuukautta työsuhteen solmimisen jälkeen. Käytännössä työnantajat ovat olleet ”hankkeen huomassa” huomattavasti pidempään. Kun tutuiksi on tultu, on kysymysten esiin tullessa ollut helppo ottaa yhteyttä - puolin ja toisin. Samalla yhteydenpito ja mukana kulkeminen ovat luoneet turvallisuutta niin uudelle mestarille työnantajan roolissa kuin kisällillekin uutta opetellessa. Hankkeessa on koottu ja painettu työsuhdeopas ”Kisällistä mestariksi – Ammattipajamalli työllistämisen tukena”, jossa esitellään ammattipajamallin palveluprosessi yksityiskohtaisemmin. Oppaaseen voi tutustua myös yhdistyksen kotisivuilla www.pohjois-kymensetlementti.fi. Oppaan on tarkoitus toimia tukena niin uudelle mestarille kuin kisällillekin ja antaa lisätietoja työelämästä, työlainsäädännöstä ja työelämän pelisäännöistä.
7
III
Sosiaaliset tavoitteet ja tulokset vuonna 2012
1. Päätavoite: Vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki 1.1. Työsuhteet ovat pysyviä Hankeaikana syntyneistä kahdeksasta ammattipajasta kaikki ovat olleet lähtökohtaisesti pysyviä työpaikkoja. Kolmessa pajassa työsuhde päättyi työntekijän henkilökohtaisista syistä (paikkakunnan vaihto, toinen koulutusala, toinen työpaikka). Jatkovuonna 2012 palkkatukijakson päätyttyä elintarvikealan työsuhde jatkui normaalina työsuhteena. Toinen elintarvikealan oppisopimus jatkuu vielä tämän vuoden (2013) puolelle oppisopimuksena, mutta työsuhteesta tulee pysyvä. 1.2. Työnantajien tukeminen koulutusta tarjoamalla Heti jatkohankerahoituksen varmistuttua helmikuussa 2012 hankkeessa mukana olleille ”vanhoille” ammattipajoille tiedotettiin hankkeen vielä jatkavan vuoden 2012 loppuun. Huhtikuussa 2012 yrittäjille lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin täydennyskoulutusmahdollisuudesta ”pajamestareille” sekä kisälleille. Samalla pyydettiin toiveita koulutussisällöistä ja ajankohdista. Asiaan palattiin vielä myöhemmin puhelimitse ja todettiin, ettei kenelläkään pajoista ollut koulutustarvetta siinä vaiheessa. 2. Päätavoite: Yhteistyö TE-toimiston kanssa uusien ammattipajojen käynnistämiseksi 2.1
TE-toimiston edustus ohjausryhmässä jatkuu Helmikuussa 2012 yhteistyötapaamisessa TE-toimistolla keskusteltiin TE-toimiston jatkamisesta hankkeen ohjausryhmässä sekä mahdollisesta yhdyshenkilöstä uusien ammattipajojen kohdalla. Ohjausryhmän jäseneksi lupautui Kouvolan TE-toimiston – nykyisen Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimialapäällikkö (työnvälityksen hakijapalveluvastuu) Merja Jaatinen sekä yhdyshenkilöksi työvoimaneuvoja Taina Pöysä. Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut Merja Jaatinen.
2.2. Uudet syntyvät ammattipajat viedään TE-toimiston palvelujen pariin Jatkovuonna ei ole syntynyt uusia mestari-kisällipareja. 3. Päätavoite: Verkostoyhteistyön jatkaminen ja laajentaminen 3.1
8
Ohjausryhmän jäsenet edustavat eri toimijoita
Hankkeen vanhat edustajat TE-toimiston lisäksi (oppisopimustoimisto, TYP sekä Kouvolan Korttelikodit ry) jatkoivat edustustaan ohjausryhmässä. Mukaan saatiin myös uusi maaseututoimija Pohjois-Kymen Kasvu ry edustajanaan toiminnanjohtaja Anne Mettälä. Kaupungin oppisopimustoimistosta jatkoi koulutustarkastaja Tommi Neuvonen, Työvoiman palvelukeskuksesta (TYP) johtaja Niina Holm-Richardson ja Kouvolan Korttelikodit ry:ltä toiminnanjohtaja Katja Valkeinen. Kouvolan kaupungin sosiaalipalvelujen edustaja jäi pois ohjausryhmästä eikä hänen tilalleen ilmoittautunut uutta edustajaa. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 yhteensä kolme kertaa. Ohjausryhmän viimeinen päätöskokous pidettiin 18.3.2013. 3.2
Yhteistyö Setlementtiliiton Uusi paikallisuus- hankkeen kanssa Setlementtiliitto järjesti 19.1. Helsingissä Uuden paikallisuuden aika – seminaarin, johon projektipäällikkö osallistui. Yhteistyötapaamisessa, Suomen Setlementtiliitossa Helsingissä 17.2. keskusteltiin Uusi paikallisuus – hankkeen tulosten hyödyntämisestä niin Ammattipajahankkeessa kuin etenkin valmisteltaessa uutta sosiaalista hanketta maaseudulle. Kohderyhmänä olisi muutama pilottikylä/kyläyhdistys, joilla olisi mielenkiintoa oman asuinympäristön asukaslähtöiseen kehittämiseen. (Kts. myöhemmin kohta 6: uuden hankkeen valmistelu). Yhteistyötapaamiseen osallistuivat Setlementtiliitosta pääsihteeri Pentti Lemmetyinen, kansalaistoiminnan toimialajohtaja Helka Körkkö sekä Uusi paikallisuus-hankkeen projektipäällikkö Salome Tuomaala Tampereen Hervannasta. Vaikka uusi sosiaalinen hanke ei keväällä 2012 edennyt alkukartoitusta pidemmälle, on asia otettu vuoden 2013 alusta uudelleen esiin. Samalla jatkui keskustelu siitä, kuinka yhteistyötä Uusi paikallisuus – hankkeen kanssa voisi kehittää.
3.3
Hankearvioinnissa tehty yhteistyötä Näky 2 – hankkeen kanssa Huhtikuussa 2012 Ammattipajahanke lähti mukaan Setlementtiliiton Näky 2arvioinnin kehittämishankkeeseen. Setlementtiliitosta Karoliina Ahtiainen vieraili Kouvolassa esittelemässä hanketta ja siihen liittyvää raportointipohjaa. Ohjausryhmän kokouksessa 11.5.2012 hyväksyttiin esitetyt Ammattipajahankkeen sosiaaliset tavoitteet muutamin täydennyksin, jotka koskivat tavoitteiden priorisointia.
9
Elokuussa 2012 vieraili Ilari Siltanen Setlementtiliitosta Kouvolassa konsultoimassa edelleen kehitettyä arviointimallia. Setlementtiliiton liittokokoustapahtuman yhteydessä 15.-17.11.2012 järjestettiin myös Näky 2-hankkeen verkostotapaaminen, johon projektipäällikkö osallistui.
Vuoden 2012 sosiaaliset tulokset kootaan alkuvuonna 2013 ja julkaistaan sähköisessä muodossa yhdistyksen verkkosivuilla www.pohjois-kymensetlementti.fi.
3.4
Yhteistyökumppanit tyytyväisiä hankkeen kanssa tehtyyn yhteistyöhön Marraskuussa 2012 pyydettiin ohjausryhmän jäseniltä arviota siitä, miten heidän organisaationsa ovat kokeneet yhteistyön hankkeessa. ”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön.. Esim. yhdessä tehty viestintä, aktivointi kylätasolla ja yhdessä järjestetty koulutus yhdistyksille sujuivat ja onnistuivat hyvin”. ”Ammattipajahanke on ollut luotettava yhteistyökumppani ja asiat ovat sujuneet sovitusti. Yksin emme olisi lähteneet vastaavaa koulutusta tekemään” (Pohjois-Kymen Kasvu ry). ”Ammattipajan mestari-kisälli-malli on omiaan täydentämään nykyisiä työllistämismalleja.. Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava oikea-aikaisesti. TYP:in asiakaskunnan ohjaaminen hankkeen piiriin on ollut vaikeaa, koska asiakkaat haasteellisia.. Kaiken kaikkiaan olemme olleet tyytyväisiä hankkeen tuomiin uusiin avauksiin ja ideoihin”. (Työvoiman palvelukeskus TYP). ”Ammattipajahanke on ollut aktiivinen osapuoli yhteistyössä.. olemme tyytyväisiä yhteistyöhön, on pyritty luomaan uusia verkostoja ja ylläpitämään vanhoja” (Kouvolan kaupunki/oppisopimustoimisto). ”Olemme osallistuneet hankkeen ohjausryhmätoimintaan mielellämme, koska alueellisen yhteistyön lujittaminen ja verkostoituminen on yksi kolmannen sektorin toimijoiden tärkeimpiä työvälineitä.. Ohjausryhmän kautta on ollut mahdollista tutustua ammattipajatoimintaan ja olla mukana kehittämässä sitä” (Kouvolan Korttelikodit ry) ”Ohjausryhmässä on keskusteltu aktiivisesti ja ryhmässä jäseniä useilta tahoilta.. Kirjalliset tuotokset ja materiaalit (mm. sosiaalinen tilinpito ja tilinpäätökset) antavat kattavan käsityksen siitä, että hankkeessa on haluttu onnistua.. Hanke on myös hakenut näkyvyyttä Yritystreffeiltä ja Firmatorilta.. Yhteistyö oppilaitosten kanssa antaa opiskelijoille mahdollisuuden opinnäytetyöhön ja siten hyödyttää hanketta sen kehittämisessä..” ”Tekemisen kannalta olisi ollut hyvä päästä keskittymään enemmän juuri käytännön työhön eli etsimään työ- ja harjoittelupaikkoja.. Oli hyvä, että hanke auttoi työnantajaa hallinnollisissa töissä, mutta koska voimassa olevat lait eivät katso hanketta työnantajaksi, ei hanke voi saada asiakastietoja käyttöönsä.”
10
Olisimme kaivanneet yrittäjäjärjestön vahvaa mukanaoloa ja sitä kautta tietoja mahdollisista uusista kisälliyrityksistä” (TE-toimisto). 4. Päätavoite: Kohderyhmän laajennus maaseudulla toimiviin yhdistyksiin 4.1
Yhdistykset tietoisia hankkeesta Heti jatkohankkeen varmistuttua helmikuussa 2012 tiedotettiin ammattipajahankkeen tarjoamasta palvelusta yhdistyksille Kymenlaakson Kylät ry:n kotisivujen kautta. Tiedotusta kotisivuilla on jatkettu vuoden 2012 loppuun. Hanketiedotusta on ollut jaossa myös kyläkierroksilla keväällä 2012. Hankkeesta on tiedotettu myös maaseututoimijoille kylien neuvottelukunnan postituslistan kautta sekä Kaakkois-Suomen viestintähanke Viestimuuntajan sähköisissä uutiskirjeissä.
4.2
Kiinnostuksen herättäminen työllistämiseen (kyläyhdistykset, urheilu- ja nuorisoseurat jne) Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin maaliskuussa 2012 maakunnallinen tilaisuus ”Kylien bisneskeissit”, jossa projektipäälliköllä oli tilaisuus esitellä hanketta. Kylien liiketoiminnan teemapäivä kokosi yhteensä noin 30 osanottajaa. Toukokuun alusta 2012 aloitettiin suunnitella Pohjois-Kymen Kasvun ja Kymenlaakson kylät ry:n Sopiva kylä – hankkeen kanssa yhteistä koulutusta työllistämisasioista maaseututoimijoille. Koulutus toteutettiin syyskuussa kahdessa jaksossa kahdella eri teemalla: 19.9. aiheena olivat työllistämistuet ja muut rahoitusmahdollisuudet. Kouluttajina tilaisuudessa toimivat Tuula Mikkola Pohjois-Kymen Kasvusta sekä Timo Valtonen TE-toimistosta. 26.9. illan aiheina olivat yhdistysten verotus, työnantajavelvoitteet, vakuutukset ym. yleiset aiheet liittyen yhdistysten työllistämiseen. Illan kouluttajana toimi kirjanpitäjä Kristiina Kähkönen. Koulutustilaisuuksista tiedotettiin PK-lehdessä maksullisilla ilmoituksilla sekä PohjoisKymen Kasvun uutiskirjeissä että Kymenlaakson kylät ry:n kotisivuilla. Tilaisuudet keräsivät yhteensä 15 kuulijaa ja olivat osallistujille maksuttomia. Myöhemmin Kymenlaakson Kylät ry:n kyläkirjeessä palattiin vielä koulutuksien tunnelmiin. Kaikki osallistuneet saivat myös sähköpostitse jälkikäteen tietopaketin iltojen aiheista. YLE:n Kymenlaakson radio teki Ammattipajahankkeesta radio-ohjelman 23.8, joka tuli ulos seuraavana päivänä. Ohjelmassa kerrottiin myös em. koulutustilaisuuksista.
4.3
Syntynyt uusi avoin työpaikka Uusia ammattipajoja ei tiedottamisesta huolimatta kyliin syntynyt.
11
5. Päätavoite: Ammattipajamallin juurruttaminen kolmannelle sektorille 5.1
Juurruttaminen Setlementtiliikkeen sisällä Tapaamisissa Setlementtiliiton kanssa (esim. Uusi paikallisuus – hankkeen tiimoilta) on jaettu infoa Ammattipajahankkeesta ja siinä kehitetystä työllistämismallista. ”Kisällistä mestariksi – Ammattipajamalli työllistämisen tukena” – opas on ollut tässä hyvänä apuna. Setlementtilehdessä nro 2/2012 julkaistu artikkeli työllistämismallista levisi Suomen paikallissetlementtien lisäksi myös muille lehden tilanneille.
5.2
Juurruttaminen paikallisesti Elokuussa 2012 keskusteltiin TYP:in ja Kouvolan Korttelikotiyhdistyksen kanssa hankkeen toimintamallin mahdollisesta jatkamisesta heidän kauttaan. TYP:illä ei ollut mahdollista ottaa mallia käyttöönsä. Korttelikotiyhdistyksen hallitus totesi yksimielisesti, ettei heillä ole nykyisillä resursseilla mahdollisuutta ottaa hoitaakseen ammattipajamallia, vaikka malli on hyvä ja tarpeellinen. Työllistämismallia valmiine sabluunoineen tarjottiin lokakuussa 2012 myös Kouvolan seudun työttömille sekä Anjalankosken työttömien Tukipuu-projektille. Tapaamisessa marraskuussa 2012 Anjalankosken työttömät ry:n kanssa asia jäi hautumaan vuodenvaihteen yli. Helmikuun alussa 2013 yhdistys ilmoitti, ettei se henkilövaihdoksien vuoksi pysty tässä vaiheessa perehtymään asiaan enempää. Kouvolan seudun työttömät eivät kiinnostuneet asiasta.
6. Päätavoite: Uuden sosiaalisen hankkeen valmistelu vuodesta 2013 eteenpäin 6.1
Tehty tarvekartoitus hankkeesta Maaliskuussa 2012 projektipäällikkö otti yhteyttä neljään kyläyhdistykseen, jotka olivat Hyvinvointikeskus Päiväri – esiselvityshankkeen aikana 15.9.2009 – 31.5.2010 ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita mahdollisesta uudesta sosiaalisesta hankkeesta, jonka kohderyhmänä olisivat maaseudun kylät ja niiden asukkaat. Kylät olivat Pilkanmaa, Utti, Uimila ja Vuolenkoski. Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa kyselyn perusteella valikoituneiden kylien kanssa hanke, joka keskittyy syrjäytymisen mukanaan tuomien ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen paikallisyhteisöissä. Kyläyhdistystapaamiseen yhdistyksen toimistolla 10.4. osallistui Pilkanmaan kyläjaoston ja Uimilan sekä Utin kyläyhdistysten edustajia. Vuolenkosken kyläyhdistys
12
ilmoitti, ettei sillä nyt ollut mielenkiintoa osallistua. Yhteistapaamisessa kartoitettiin kylien toiveita ja tarpeita. Mukaan pilottikyläksi suostui Pilkanmaa. 16.4. tiedusteltiin Jaalan sekä Valkealan kirkonkylien kyläyhdistysten halukkuutta osallistua pilotteina mukaan. Tapaamisessa 11.5. Valkealan kirkonkylän kyläyhdistys kiinnostui asiasta. Toukokuussa Pohjois-Kymen Kasvu ry tiedotti hankesuunnitelmasta Huhdasjärven kyläillassa sekä omassa jäsenpostissaan. Kyselyn sai suoraan sähköpostiinsa myös 43 muuta paikallista kylätoimijaa. Koska halukkaita kyliä ei tiedotuksesta huolimatta löytynyt kuin kaksi, hankerahoitusta ei lähdetty keväällä 2012 hakemaan. Tammikuussa 2013 tehtiin uusi tiedustelu: Lehtomäen kaupunginosayhdistys oli halukas pilottihankkeeseen. Samalla kaupunginosayhdistys siirtyi osaksi PohjoisKymen Setlementtiä. Muita halukkaita olivat Valkealan kirkonkylän sekä Jaalan kirkonkylän kyläyhdistykset. Setlementtiliiton kanssa on sovittu yhteistyöstä, mikäli hankerahoitus järjestyy. Samalla Pohjois-Kymen Setlementti voi pilotoida Kouvolan alueella Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus-hankkeessa kehitettäviä matalan kynnyksen vapaaehtoistyön toimintamallia sekä kansalaisraatitoimintaa. Kansalaisraatitoiminnassa yhteistyöstä on kiinnostunut myös Kouvolan kylien neuvottelukunta. Hankesuunnitelma on maaliskuussa 2013 loppusuoralla.
IV
Yhteenveto Ammattipajahankkeen saatua vuoden jatkoajan helmikuussa 2012 asiasta tiedotettiin Kymen Yrittäjille sekä Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan yrittäjäyhdistyksille. Mukaan toivottiin uusia innostuneita pajamestareita yrittäjäpuolelta. Varsinaiseen maksulliseen ilmoitteluun Kymen Yrittäjät-lehdessä ei hankkeella ollut varaa. ”Vanhat” ammattipajat, mestari-kisälliparit olivat edelleen tyytyväisiä ja työsuhteet jatkuivat. Uusia pajayrittäjiä yrityspuolelta ei kuitenkaan vuonna 2012 saatu mukaan. Laajasta tiedotuksesta huolimatta myöskään kylätoimijat eivät innostuneet työllistämään. Tarvetta olisi ollut lyhytaikaiseen työllistämiseen, mutta esimerkiksi kesätyöhön ei ole mahdollista käyttää yhteiskunnan työllistämistukia. Vaikka työllistämisasiat ja siihen liittyvä byrokratia kiinnostivat, oli rima kuitenkin korkealla eikä uusia ammattipajoja kylätoimijoiden kanssa syntynyt.
13
Kehitetty ammattipajamalli on silti herättänyt kiinnostusta. Kisällistä mestariksi – työsuhdeoppaasta otettiin uusi painos vuonna 2012 ja sillä on ollut kysyntää. Kouvolan Nuorkauppakamarin järjestämässä Kymikontaktiverkostoitumistapahtumassa 12.9. ammattipajamalli kiinnosti mm. Helsingin yliopiston Kouvolan yksikköä Palmeniaa. Kouvolan kaupungin OTE-nuorten työpajat ovat myös käyttäneet opasta omassa oppisopimuskoulutuksessaan. Opas on löytänyt tiensä myös kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunnan virkamiehille. Valtakunnallisen hankerekisterin www.innokylä.fi kautta tieto ammattipajamallista ja sen hyödyntäminen valtakunnallisesti on mahdollista. Toivomme, että hankkeessa kehitetty ja toimivaksi osoitettu työllistämismalli tulisi jatkossakin olemaan yksi työllistämisen työkalu, muita malleja täydentäen.
14