Ikonit ja Idolit

"Kuvainpalvonta - - oli eräs niistä turmeltueen kristinuskon muodoista, jotka salaa ja lähes huomaamatta hiipivät kirkkoon. - - Vähitellen siihen liitettiin muita tapoja, kunnes kirkko oli vajonnut käytännöllisesti katsoen epäjumalanpalvelukseen. - - Kun lopulta ryhdyttiin toimiin epäkohdan poistamiseksi, se oli juurtunut liian syvälle." - J. Mendham, The Seventh General Council, the Second of Nicaea, Introduction, s. iii-vi. Lähempiä tietoja Nikean toisen kirkolliskokouksen (v. 787) päätöksistä kuvainpalvonnan vakiinnuttamiseksi: A Select Library of Nicene and Post-Nicene Fathers, Second series, vol. XIV, s. 521-587 (New York, 1900)....

Kun kuvia ensin asetettiin kirkkoihin, niitä ei viety sinne palvottaviksi, vaan joko kirjojen tilalle lukutaidottomien henkilöiden opetukseksi tai hartauden herättämiseksi toisten mielessä. Missä määrin ne tämän tarkoituksensa täyttivät, on kysymyksenalaista, mutta vaikka olettaisimmekin niiden aluksi täyttäneen alkuperäisen tehtävänsä, tilanteessa tapahtui pian muutos. Kirkkoihin kannettujen kuvien havaittiin ennen pitkää pikemminkin pimentävän kuin valaisevan tietämättömien mieltä ja pikemmin madaltavan kuin kohottavan kirkossakävijöiden hartautta. Vaikka niiden tarkoitus siis olisi ollutkin johtaa ihmisten mielet Jumalaan, ne päätyivät johtamaan heitä Jumalasta palvelemaan luotuja.« J. Mendham, The Seventh General Council, the Second of Nicaea, johdanto...

Seitsemäs yleiskokous, Nikean toinen yleiskokous, jossakuvien palvonta vahvistettiin vuonna 787 eKr., 1850

Joseph Mendham,

Tämä