VUOSIKIRJA 2019-2020
IB-LUKIO ITÄ-SUOMEN KOULUN LUKIO
VUOSIKIRJA 2019-2020
2 Sisällys:
3 Rehtorin palsta 4 Juhlat ja tapahtumat
10 Koronakevät 2020 1 2 Hyvinvointityötä Lyseolla 14 Oppiaineiden kuulumisia 22 Kansainvälisyys 25
Lyseon yhteisö
29 Ylioppilaskirjoitusten tuloksia 32 Lukiostrategia
3 Rehtorin palsta
Koronakevään opetuksia Vaikka koulussa ehti syksyn ja talven aikana tapahtua paljon, muistetaan kulunut lukuvuosi vielä pitkään koronavirusepidemian takia tehdyistä poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä. Lappeenrannassa virustilanteen kehittymiseen reagoitiin koulujen talvilomaviikolla helmikuussa, kun virusepidemian tilanne maailmalla muuttui ja tiedotusvälineet uutisoivat suurentuneesta tartuntariskistä mm. Pohjois-Italiasta, josta oli suorat lentoyhteydet Lappeenrantaan. Koulussa valmistauduttiin jo täyttä päätä alkaviin ylioppilaskirjoituksiin, ja koronaviruksen takia alettiin pikaisesti tehdä varautumissuunnitelmia ja poikkeusjärjestelyitä. Vahtimestari kiersi ostamassa käsidesejä ja hengityssuojaimia, mikäli niitä vain jossain oli vielä saatavilla. Epidemia levisi hyvin nopeasti, minkä takia ylioppilastutkintolautakunta tiedotti ensimmäisen yo-koeviikon päätteeksi reaaliaineiden koepäivien aikaistamisesta. Päivä oli sattumalta 13. päivä ja perjantai! Samana viikonloppuna opetustoimenjohtoryhmä kokoontui sunnuntaina 15.3. mutta tällöin ei vielä nähty perusteita siirtyä etäopetukseen ja päätettiin odottaa valtioneuvoston ohjeistusta. Muutamaa päivää myöhemmin 18.3. siirryimme jo etäopetukseen, joka meillä Lappeenrannassa lukiokoulutuksen osalta jatkuu lukuvuoden loppuun saakka. Tämän takia mm. kevään ylioppilasjuhlat on siirretty alkusyksyyn. Kevään ylioppilaskokeet ehdittiin viedä läpi häiriöittä nopeutetussa aikataulussa. Keräsimme nopeasti etäopetusjärjestelyihin siirtymisen jälkeen palautetta opiskelijoilta sekä huoltajilta ja pyrimme mukauttamaan etäopetusta palautteen myötä. Opiskelijat ja opettajat ovat venyneet huikeasti poikkeuksellisessa tilanteessa. Työmäärä on ollut suuri, ja opiskelun ja vapaa-ajan erottaminen ei ole ollut helppoa. Suunnitelmallisuus, ennakointi ja itseohjautuvuus ovat poikkeustilanteessa korostuneet. Välillä on pitänyt repiä itsensä
ylös työpöydän takaa, lopettaa työskentely ja lähteä virkistäytymään ulos. Olemme oppineet runsaasti uusia digitaitoja. Kuinka moni oli kuullut, saati käyttänyt Meettiä, Zoomia tai Teamsiä ennen koronakevättä? Joitain aineita oli kuulemma mahdotonta opettaa ja opiskella etänä. Otimme todellisen digikolmiloikan ja nyt tiedämme, että etäopiskelu onnistuu, vaikkakaan se ei välttämättä ole paras mahdollinen tapa oppia uutta. Tiedämme myös, että aina ei suunnittelupalavereiden takia tarvitse kokoontua tai matkustaa, vaan asioista sopiminen hoituu myös etänä. Ennen kaikkea olemme oppineet jotakin tärkeää itsestämme ja hyvinvoinnistamme. Epidemia on rajoittanut liikkumistamme ja tarjonnut mahdollisuuden tutustua lähiluontoon ja ehkä myös rauhoittanut arkea, jossa suoratoistopalvelut ja sosiaalinen media tarjoavat viihdettä koko ajan. Olemme joutuneet viettämään aikaa läheisten kanssa. Aika ajoin kevät on tuntunut pitkältä ja tylsältä. Ehkä tämä kaikki on lopulta ollut hyväksi opiksi meille. Hyvinvointi on ollut Lappeenrannan lukioiden keskeinen teema tällä strategiakaudella. Syksyllä lukioissa aloitti Karoliina hyvinvointi- ja Ville mentoritoiminnan ohjaajana. Tavoitteena on ollut löytää välineitä opiskelijoiden jaksamisen tukemiseksi. Uskomme, että hyvinvoiva nuori oppii parhaiten. Karoliinan ja Villen opeista on varmasti ollut hyötyä koronakevään aikana. Tässä vaiheessa poikkeuksellisen kylmää kevättä meistä jokainen varmasti odottaa jo lomaa ja kesän lämpimiä päiviä – ja paluuta normaaliin arkeen. Toivottavasti pääsemme aloittamaan koulun elokuussa Lyseossa – meidän omassa koulussa, yhdessä. Hyvää kesää! Mika
4 Syksy 2019
Juhlat & tapahtumat 4.9.2019
Nasujuhla Tutorit järjestivät Nasujuhlan uusille ykkösille keskiviikkona 4.9. Pukeutumisen teemana oli armeija. Ohjelmassa oli erilaisia tehtäviä, joissa lukio-opinnoista selviämistä verrattiin armeijaan. Nasujuhlan perinteet ovat vuosien varrella muuttuneet ja tänäkin vuonna juhla pysyi lämminhenkisenä ja hauskana. Juhlan tarkoitus on toivottaa uudet ykköset terveulleiksi lukioon ja Lyseon yhteisön jäseniksi.
5
15.1.2020
Esittelyilta Esittelyiltaan kutsuttiin kaikkia alueen 9.-luokkalaiset ja heidän huoltajansa. Tupa oli jälleen aivan täynnä ja yleisöennätyksiä rikottiin. Illan ohjelma toteutettiin yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Aloitus oli salissa, jossa rehtori ja opiskelijakunnan väistyvä puheenjohtaja Elli Komppa kertoi lukio-opinnoista. Saimme myös kurkistaa näytelmään Häräntappoase. Saimme nähdä hyvän esimerkin siitä, että Lyseo on rohkea klassikko, kun Ruokoniemen Niilo heitti housut pois osana näytelmää, ja jatkoi sen jälkeen illan juontamista. Tämän jälkeen 9.-luokkalaiset ja huoltajat saivat kierrellä koululla, tavata opettajia ja opiskelijoita sekä tutustua materiaaleihin ja tiloihin.
5.12.2019
Itsenäisyysjuhla ja syksyn lakkiaiset Itsenäisyysjuhlaa ja syksyn lakkiaisia vietettiin torstaina 5.12.2019. Juhlassa lakitettiin 17 Lyseon uutta ylioppilasta. ISK:lta lakitettiin 4 ylioppilasta. Juhla oli jälleen kerran hieno ja tunnelmaltaan arvokas. Sali oli aivan täynnä. Ohjelmassa oli Myrskyluodon Maija (säv. Lasse Mårtenson), Aamuisin (säv. ja san. Samuli Putro) ja Laiskotellen (säv. Lasse Mårtenson, san. Sauvo Puhtila) sekä ylioppilaan puhe, jonka piti Sofia Niemi. Tuore ylioppilas Emma Mänttäri esitti Suurlähettiläiden kappaleen Kun tänään lähden ja sai yllätyksekseen mukaan ystäviään kuorosta. Juhla päättyi Maamme-lauluun.
6
6.2.2020
Penkkarit Penkkareita vietettiin torstaina 6.2.2020. Perinteistä poikettiin nyt ensimmäistä kertaa niin, että tapahtumaa vietettiin viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Tapahtumaa päätettiin aikaistaa, koska ylioppilaskirjoitusten aikataulut ovat muuttuneet niin, että kaikki kokeet ovat maaliskuussa. Aikataulumuutos taisi onnistua, koska sille viikolle sattui talven lähes ainoa luminen ja aurinkoinen päivä. Tunnelma oli mahtava, vaikka lakanoissa ennustettiin jo tulevaa koronakevättä.
7
8 Lappeenrannan Lyseon lukion
Wanhojen päivä perjantaina 7.2.2020
Wanhojen päivää vietettiin viikkoa aikaisemmin kuin yleensä samasta syystä kuin Penkkareita aikaistettiin. Itse juhlapäivää edelsi kuukausien haastava ja välillä raastava suunnittelutyö. Otteita Wanhojen toimikunnan kokousten pöytäkirjoista:
LOKAKUU 2019
“Teema: Glamour, ylellinen, arvokas, “Linnan juhlat”, ”säväyttävä”
MARRASKUU 2019
“Ensimmäinen kysely yhteisestä ruokailusta ei tavoittanut kaikkia, varmistetaan tekemällä uusi ja yhteinen wilma-viestillä” JOULUKUU 2019
“Koristelu: Kimpisen kanssa yhteistyö? ... Ilmapallojen hankkiminen? ... Helium-pullo? … Rahoitus: tarvikerahan kerääminen? ... Huolehditaan myös siivous? ...” TAMMIKUU 2020
“Videointi? Kuka videoi? Kustannus?… Juontaminen? Kuka juontaa? Juontajat & treenaus: apua äidinkielen opettajilta? … Urheilutalo remontin jälkeen: tekniikka, näyttötaulu? … Koristelu? Kuka hankkii kaikki tarvikkeet? Millä aikataululla koristelu toteutetaan? Siivous? ... HELMIKUU 2020
“Yhteisen koristelurahan kerääminen OK … Viestintä ja tiedottaminen: OK … Ruokailu ja maksu OK … Urheilutalon juhla OK …. juontajat & treenaus OK … oman tanssin tilanne OK ... näyttötaulu .. ei OK. Puku ja tanssi...todellakin OK!”
9
10 Koronakevät 2020
Teksti: Jonatan Hjelt
Terveisiä karanteenista! Koronakaranteenissa on aikaa ajatella. Itse olen miettinyt maalaisjärkeä, sillä se on mielenkiintoinen käsite. Keitä ovat nämä salaperäiset maalaiset, joilla on tätä kuuluisaa järkeä? Ilmeisesti sillä ei ole mitään tekemistä maalla asumisen kanssa, sillä maalaisjärkeä on myös kaupunkilaisilla. Viime aikojen yhteiskunnallinen keskustelu on näyttänyt, etteivät nämä niin kutsutut maalaiset ehkä olekaan ihan niin järkeviä. Poikkeusolot alkoivat maaliskuun puolessa välissä. Nyt kun reilun puolentoista kuukauden jälkeen on jo alkanut tottua uuteen arkeen, hallitus kertoi suunnitelmistaan purkaa asetettuja rajoituksia. Epidemiakäyrä on taittunut rajoitustoimenpiteiden purtua, eikä poikkeusoloja voi jatkaa pidempään kuin on tarve. Peruskoulut avataan vielä pariksi viikoksi, mutta suurin osa lukioista pysyy loppukevään kiinni. Lyseoonkaan ei palata ennen syksyä. Vaikka luulisi, että rajoitusten asteittainen purku tekisi kansasta toiveikkaan, ovat reaktiot olleet jotain ihan muuta. Lehtien kommenttipalstat ovat tällä hetkellä parasta viihdettä. Olen ihmetellyt, kuinka tavalliset kansalaiset ovat alkaneet neuvomaan terveysviranomaisia epidemian hoidossa. Kun lääkärit ovat todenneet, että peruskoululaisten on turvallista palata lähiopetukseen, jokainen itseoppinut virologi on alkanut arvostella hallituksen päätöstä avata koulut. Ihan niin kuin tavallinen kaduntallaaja ymmärtäisi jotain näistä asioista. Joku vetosi, ettei kansan viisautta aliarvioitaisi. Ei sitä auta yliarvioidakaan. Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat sanovat, että suurin osa suomalaisista tulee uuden koronaviruksen
saamaan, eikä rajoitustoimilla voida kuin hidastaa taudin etenemistä, niin heitä on syytä uskoa. Ei ole maallikona mielekästä jankata mistään tukahduttamisesta, jos epidemiologitkin pitävät sitä mahdottomana. Jos asiantuntijat sanovat epidemian hidastuneen liikaa ja ehdottavat rajoitusten höllentämistä, niin sama juttu. Kyllä he ovat käyneet kaikki vaihtoehdot varmasti läpi. Minne katosi suomalaisten luottamus viranomaisiin? Saahan sitä turhautua. Olen minäkin turhautunut. Meneillään oleva kriisi voi esimerkiksi haitata syksyn ylioppilaskirjoituksia, jos epidemia ei ole silloinkaan vielä ohi. Vaikka rajoituksia on purettu, niitä voidaan tarvittaessa palauttaakin. Vaikka pääsisimmekin kirjoittamaan, kertauskursseja ei voida järjestää lähiopetuksena, jos lukioiden etäopiskelua päätetään syksyllä jatkaa. Olisi lapsellista väittää, etteikö pitkä etäopiskelu heikentäisi kirjoituksissa monien arvosanoja. Sitten pitäisi huonoilla papereilla yrittää hakea yliopistoon, kun pääsykokeitakaan ei välttämättä järjestetä. Samoista paikoista pitäisi kilpailla vanhempien ikäluokkien kanssa, jotka ovat saaneet kirjoittaa ylioppilaiksi normaalioloissa. Tämä on toistaiseksi pelkkää spekulaatiota, mutta mikään ei estä, etteikö niin voisi käydä. Niin, huomaa sana ”voisi”. Me emme tosiaankaan tiedä, mitä tuleman pitää. Meidän on vain toivottava parasta, sillä emme voi muutakaan. Siksi muistutankin presidentti Mauno Koiviston viisaudesta: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
11
Teksti ja kuvat: Noora Parkko
Odotukset vastaan todellisuus 18. maaliskuuta oli päivä, jolloin koko Lyseo siirtyi koulurakennuksesta koteihinsa opiskelemaan, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kun koronaviruksen aiheuttamaa etäopiskelun jaksoa on jatkunut jo lähes kaksi kuukautta, uusi rytmi on tullut kaikille tutuksi ja totuttelu erilaisiin opiskelutapoihin helpottunut. Normaalista poikkeava arki ei kuitenkaan ole aivan ollut sitä, mitä siltä olisi voinut koulujen sulkeutuessa odottaa.
Odotukset aikatauluista: Itsenäisesti opiskellessa jokainen voi tehdä tehtäviä omaan tahtiin ja opiskella tavalla, joka tuntu omalla kohdalla parhaalta. Aikatauluttaminen on helpompaa ja joustavampaa, kun kaikki tapahtuu kotoa käsin.
… ja todellisuus: Heti alussa kävi hyvin selväksi, että “omat aikataulut” voi sysätä suoraan roskiin etätuntien tieltä. Vaikka itse koulu ei enää olisikaan käytössä, niin lukujärjestykset ja deadlinet elävät edelleen: 75 minuuttia kestäviltä ryhmäpuheluilta ja kolminkertaistuneelta palautettavien tehtävien määrältä ei pääse karkuun kukaan.
kaminen toimii ja käy läpi paikalla olevia oppilaita, joista vähintään kahdella pätkii netti ja kolme ei saa mikkiään toimimaan. Opettajan ääni pätkii kesken ohjeistuksen ja lopulta päädyt nukkumaan päikkärit koneen ääressä. Herätessä olet jäänyt puheluun kahdestaan opettajan kanssa, ja on aika paeta paikalta nolostuneena.
Odotukset ruokailusta: Kouluruokaa ei ole, joten on viimein aika opetella itse kokkaamaan ja päästä valitsemaan, mitä haluaa syödä minäkin päivänä. Omassa kodissa ei ole tungosta vesihanan luona (tai missään muuallakaan) ja kerrankin netti oikeasti toimii syömisen aikana.
… ja todellisuus: Ruoan laittaminen oli aluksi ihan kivaa, mutta nopeasti selvisi, että vielä kivempaa on, kun joku tekee sen omasta puolesta. Aamupalat jäävät aina välistä myöhäisen heräämisen takia, ja lounas pitää ahmia matikantunnin lomassa. Onneksi nuudelien teko on nopeaa ja helppoa.
Odotukset siisteydestä: Some on täynnä ihmisiä, jotka hehkuttavat, miten kotona oleminen pistää siivoamaan ympäristöään enemmän, eikä suursiivouksen tekeminen oikeastaan kuulosta ihan niin kamalalta idealta kuin aikaisemmin.
Odotukset etätunneista: Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse käydä läpi itse, sillä onneksi opettajat pääsevät opettamaan kurssin keskeiset asiat ryhmäpuheluiden välityksellä. Esitelmienkin pitäminen helpottuu, kun yleisö on ruudun takana eikä paikan päällä luokkahuoneessa. Parasta on ehkä kuitenkin se, että voi löhötä vaikka sängyssä samalla kun on tunnilla.
… ja todellisuus: Ensimmäinen vartti tunnista kuluu siihen, kun opettaja muistelee miten ruudunja-
… ja todellisuus: Idean tasolle suursiivous myös jää. Sänky on päivisin kirjojen ja vaatteiden säilytyspaikka, ja ainoa siisteyttä edistävä teko on likaisten astioiden muodostamien läjien kuljettaminen omasta huoneesta keittiöön kerran viikossa. Imuri osuu sattumalta käteen kuukauden laiskottelun jälkeen, mutta ei silläkään jaksa mitään esimerkillistä jälkeä saada aikaan.
Odotukset liikunnasta: Nykyisen tilanteen myötä moni on alkanut liikkumaan enemmän, joten miksei itse tekisi samoin? Aamulenkki piristää kummasti ennen ahkeran opiskelun aloittamista, ja urheillessa pääsee purkamaan stressiä. Nyt kun kerrankin on aikaa!
… ja todellisuus: Aamulla herätys soi kymmenen minuuttia ennen ensimmäistä tuntia, eikä aamulenkille ole aikaa. Läksyjen jälkeen lämmin sohva ja lempisarja houkuttelevat paljon enemmän kuin pilvinen taivas ja lenkkitossut. Sitä paitsi ulkonahan on vaarallista, kun siellä on muita ihmisiä.
Odotukset yhteydenpidosta: Vaikka kavereita ei voikaan enää nähdä päivittäin, niin onneksi on etäyhteys! Jokapäiväiset puhelut, yhdessä pelaaminen ja vaikka Netflixin katsominen etänä pitävät ihmissuhteet kyllä kunnossa.
… ja todellisuus: Kahden ensimmäisen viikon jälkeen puheenaiheet alkavat huveta, eivätkä keskustelut enää oikein johda kuulumisten vaihtoa pidemmälle. Päivällä sovitaan, että illemmalla tehdään jotain yhdessä netin välityksellä, mutta loppujen lopuksi mitään ei kuitenkaan tapahdu.
12
Hyvinvointityötä Lyseolla
Hyvinvointiohjaaja lisää liikettä
Tavoitteena on, että kaikki yhteisön jäsenet saavat opiskelu- tai työpäivän aikana mahdollisuuden päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen
Lappeenrannan lukioissa
Paikallaan olo ja istuminen lisääntyvät lapsen aloittaessa perusopetuksen ja varttuessa lukiolaiseksi. Reippaan liikunnan määrä vähenee tasaisesti ja jatkaa laskuaan myös lukioiän jälkeen. Lukiolaiset istuvat suurimman osan koulupäivästä. (LIKES 2018, 10–12.) Valtakunnallisen Liikkuva opiskelu –ohjelman tavoitteena on lisätä toisella asteella opiskelevien fyysistä aktiivisuutta kehittämällä aktiivisuutta edistävää toimintakulttuuria, lisäämällä opiskelupäiviin liikettä ja mahdollisuuksia liikunnalle sekä lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. (Siekkinen ym. 2018.) Lappeenrannan lukioissa aloitti syksyllä 2019 hyvinvointiohjaaja, joka vastaa lukioiden Liikkuva opiskelu –toiminnasta. Hyvinvointiohjaajan työn tarkoituksena on edistää lukioiden liikunnallista toimintakulttuuria, ohjata opiskelijoita kestävään ja toimintakykyä ylläpitävään ja kehittävään elämäntapaan kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Lukioiden yhteinen hyvinvointiohjaaja tiivistää lukioiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että kaikki yhteisön jäsenet saavat opiskelu- tai työpäivän aikana mahdollisuuden päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Erityinen painotus toiminnassa on niiden nuorten aktivoimisessa, jotka muutoin eivät liiku riittävästi.
Hyvinvointiohjaajan työnkuvaan kuuluu toiminnallisten oppimismenetelmien jalkauttaminen osaksi oppiaineita, henkilökohtainen liikunta- ja hyvinvointineuvonta, istumisen tauottaminen ja taukoliikunta, hyvinvointitempausten, -kampanjoiden ja -tapahtumien organisointi. Erityisen tärkeää on opiskelijoiden kuuntelu ja osallistaminen Liikkuva opiskelu –toiminnan suunnitteluun. Lukuvuoden aikana lukiolaisille on järjestetty esimerkiksi hyvinvointipäiviä, useita erityyppisiä lajikokeiluja, hieronta- ja joogakursseja ja ilmaisia kuntosalivuoroja. Koronaepidemian aikana hyvinvointiohjaajan työ toteutui opiskelujen tapaan etänä esimerkiksi etäliikunnanohjauksena ja etähyvinvointineuvontana. Opiskelijat olivat aktiivisesti yhteydessä hyvinvointiohjaajaan pyytäen esimerkiksi kotitreeniohjelmia. Hyvinvointiohjaaja toimii yhteistyössä lukioiden eri toimijoiden kanssa. Tärkeää yhteistyötä tehdään opiskeluhuollon, kuten kuraattorien, terveydenhoitajien ja koulupsykologien kanssa. Opiskeluhuollon kautta opiskelijoita ohjautuu hyvinvointineuvontatoimintaan. Liikunnan ja hyvinvoinnin kautta halutaan pystyä vaikuttamaan myös oppimiseen. Fyysisen aktiivisuuden
13 lisäämisen hyötyinä voidaan nähdä esimerkiksi oppimistulosten paraneminen. Tutkimus liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen yhteyksistä osoittaa, että liikunta-aktiivisuudella ja koulussa menestymisellä on positiivinen yhteys varhaisnuoruudesta nuoreen aikuisuuteen. (Aaltonen 2019, 70.) Liikunta aikaansaa positiivisia muutoksia aivoissa ja parantaa aivojen kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa. (Moilanen & Salakka 2016, 17.) Hyvinvointiohjaajan työ tukee vuonna 2021 voimaan astuvaa lukion uutta opetussuunnitelmaa. Liikkuva opiskelu –toiminnan puitteissa luodaan perusteita uuden opetussuunnitelman toimintakulttuurille, jossa korostuu hyvinvointi, opiskelijoiden aktiivisuus ja osallisuus. Lukiokoulutuksen on tarkoitus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea lukion toimintaa ja arkea. Lappeenrannan Lyseon lukiolaisille tehdyssä kyselyssä hyvinvointi nousi selkeästi tärkeimpänä lukion toimintaa ohjaavana arvona. Hankekauden aikana erilaisilla toimilla tavoitettiin suurin osa lukioiden opiskelijoista. Ryhmäliikuntoihin, lajikokeiluihin ja kuntosalivuoroille osallistui yli kolmannes (39 %) kaikista lukiolaisista. Lappeenrannan Liikkuva opiskelu -toiminnan osallistujamäärät ja opiskelijoilta kerätty palaute ovat osoittaneet, että tarvetta ja halua toiminnan jatkumiselle on. Opiskelijat ja opettajat näkevät toiminnan tärkeänä (opiskelijat 82 %, opettajat 87 %). Kyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet (55 %, n=156) vastasi toiminnan vaikuttaneen hyvinvointiin parantavasti ja 60 % vastasi toimintojen lisänneen liikkumista. Karoliina Ahtiainen, Lappeenrannan lukioiden hyvinvointiohjaaja
Lähteet Aaltonen, S., Latvala, A., Jelenkovic, A., Rose, RJ., Kujala, UM., Kaprio, J. & Silventoinen, K. 2019. Liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen yhteiset geneettiset ja ympäristötekijät: pitkittäistutkimus varhaisnuoruudesta nuoreen aikuisuuteen. Teoksessa Liikunta & tiede –lehti. Liikuntatieteellinen Seura ry. LIKES. 2018. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Luettavissa: https://www.likes.fi/ filebank/2776-tuloskortti2018_FI_PDF_150.pdfMoilanen, H. & Salakka, H. 2016. Aivot liikkeelle! – Tehosta oppimista yläkoulussa ja toisella asteella. PS-kustannus. Jyväskylä. Siekkinen, K., Hakonen, H., Kulmala, J. & Tammelin, T. 2018. Lisää liikettä opiskelun tueksi. Tuloksia lukiolaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja ajatuksia liikkumisen lisäämisestä. Luettavissa: https://www.slideshare.net/LIKESresearchcenter/liikkuva-opiskelu-lukiotutkimus-93644352.
Mentoritoiminta Lappeenrannan toisella asteella lähdettiin toteuttamaan lukuvuonna 2019-2020 vertaismentoritoimintaa. Lyseon ja Kimpisen lukioissa toimintaa kokeiltiin käytännössä ja Sampo Lappeenrannassa suunniteltiin teorian tasolla. Hankeen aikana vertaismentoroinnista päädyttiin puhumaan mentorointina. Mentoritoiminnan ajatuksena oli hyödyntää opiskelijoiden tietoja, osaamista ja hiljaista tietoa. Vertaismentoroinnissa vanhemmat opiskelijat auttavat nuorempia opiskelijoita akateemisissa taidoissa, oppilaitoksen rutiinien omaksumisessa ja vievät edespäin sellaisia opiskeluun ja opiskeluelämään liittyviä tietoja ja taitoja, joista opiskelijoille on hyötyä. Tavoitteellisen, mutta järjestelmällisen ja rennon, opintoasenteen omaksuminen ja siihen tuen saaminen voi osaltaan ehkäistä opiskelun kannalta negatiivisia vaikutuksia. Lyseon lukiossa toimi 4 mentoria ja he mentoroivat yhteensä 4 opiskelijaa lukiosta ja 2 oppilasta perusopetuksesta, jotka ovat hakeutumassa lukioon tai ib – opintoihin. Mentoroitavat tapasivat säännöllisesti mentoroitavia ja mentoriohjaajaa. Palaute opiskelijoita on ollut erittäin hyvää. Mentoriohjaajan tehtäväksi jäi kehittää yhdessä oppilaitosten henkilökunnan kanssa mentorointiohjelmaa. Mentoriohjaaja osallistui yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön, oppilaitosten kodin ja koulun väliseen työhön ja pyrki innostamaan uusia mentoreita seuraavaksi lukuvuodeksi. Alustavien kyselyjen perusteella mentoriksi haluavia olisi myös tulossa ja mentoritoiminta koettiin hyödylliseksi monin eri tavoin.
14
Maailman mielenterveyspäivä 10.10. Maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain lokakuun 10. päivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1992. Syksyllä 2019 Lyseokin osallistui! Kansainvälisen mielenterveyspäivän avulla haluttiin herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta sekä maailmanlaajuisesti että hyvin paikallisesti meillä Lyseolla. Yli sadassa maassa vietettävästä maailman mielenterveyspäivästä on muodostunut niin yhteisöjen kuin yksityisten kansalaisten tapa muistaa henkistä hyvinvointia. Päivän tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja leimaa, joka edelleen liittyy mielen sairauksiin.
Itävaltakirjoituskilpailu 2 A-luokan opiskelija Lotta Ravattinen voitti kirjapalkinnon perinteisessä Suomi-Itävalta Yhdistys ry:n kirjoituskilpailussa, joka järjestettiin yhteistyössä Suomen Saksanopettajat ry:n ja Itävallan suurlähetystön kanssa. Kilpailuun osallistui yhteensä 29 koulua ja 190 oppilasta kautta Suomen. Palkintojenjakotilaisuus voittajille pidettiin Itävallan suurlähettilään residenssissä Lehtisaaressa 31.1.2020.
Päivän taustavoimia olivat Mielenterveyden maailmanliitto ja Maailman terveysjärjestö WHO. Suomessa valtakunnallisen päivän viettoa on alusta alkaen koordinoinut ja tehnyt tunnetuksi Mieli Suomen Mielenterveys ry. Tapahtuman teemaväri oli vihreä!
Yhteiskuntaopin kertauskurssin opintoretkin Helsinkiin 9. tammikuuta yhteiskuntaopin kertauskurssilaiset osallistuivat päivän kestävälle opintoretkelle Helsinkiin. Aamupäivällä tutustuttiin MTV3:n tiloissa toimittaja Aino Hailin johdolla uutisten tekoon ja mediakentän murrokseen. Ryhmä pääsi vierailemaan myös MTV3:n uutisstudiolla. Iltapäivällä ryhmä suuntasi Suomen Pankkiin, jossa talouden ajankohtaisesta tilanteesta luennoi ekonomisti Petri Mäki-Fränti. Luennon jälkeen tutustuttiin myös Suomen Pankin rahamuseoon. Vierailu oli motivoiva lisä valmistauduttaessa kevään kirjoituksiin.
15
Oppiaineiden kuulumisia
LUMA-aineryhmän tapahtumia Luonnontieteiden ja matematiikan aineryhmän tärkeimpiä tapahtumia lukuvuonna 2019-2020 oli pääsy mukaan LUMA2020 -kehittämisohjelmaan. LUMA2020 on Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittama ja LUMA-keskus Suomen toteuttama LUMA-aineiden opetuksen ja oppimisen kehittämisen ohjelma, joka toteutetaan vuosina 2019-2020 yhteistyössä päiväkotien, koulujen, elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden kanssa. Toiminnan päätavoitteena on tukea lasten ja nuorten innostusta ja opiskelumotivaatiota matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan sekä kehittää näiden aineiden opetuksen ja oppimisen laatua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kehittämisohjelmassa lisättiin yhteistyötä erityisesti LUMA-keskus Saimaan kanssa. Ohjelmaan sitoutumisen myötä osallistuimme myös LUMA-keskus Suomen järjestämään StarT-kilpailuun, jossa Lyseon Erasmus+ -projekti The Town I Want to Live In palkittiin Tilastokeskuksen stipendillä. Koko lukuvuoden LUMA-aineryhmä suunnitteli Lyseon luonnontieteiden opetuksen kehittämistä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä LUMA-aineissa tehtiin erityisesti Lappeenrannan-Lahden LUT-yliopiston kanssa. Kevätlukukaudella Lyseon maantieteen opiskelijoiden ryhmä testasi LUT:n suunnittelemaa MOOC. kurssia: ”Climate Action – Solutions for Carbon Neutral Transport”. Koronan vuoksi keväällä keskeytyi LUT:n kanssa yhteistyössä toteutettava yliopistomatematiikan esittelykurssi. Makromolekyylit kurssi (KE06) vieraili UPM:n tutkimuskeskuksessa Kaukaalla syksyllä 2019. Vierailun aikana saimme
tutustua UPM:n tutkimustoimintaan ja kemistin työhön. Molekyyligastronomiakurssin opiskelijat saivat tilaisuuden tutustua syyslukukaudella suklaan kemiaan ja konvehtien tekoon Saimian lehtorin keittiömestari Jukka Moilasen avustuksella Saimian uusissa gastronomian tiloissa. Luonnontieteiden ja matematiikan oppiaineissa opiskelijat osallistuivat myös kansallisiin kilpailuihin. Hannele Aulamo sijoittui kemian valtakunnallisissa kilpailussa avoimen sarjan 20 parhaan joukkoon. Tammikuussa järjestetyissä maantieteen kansallisissa kilpailuissa opiskelijamme Eetu Knutars oli valtakunnassa 6. paras ja valittiin siten maantieteen olympiavalmennukseen. Valitettavasti koronatilanne esti sekä olympiavalmennuksen että kansainvälisten maantieteen olympialaisten järjestämisen tältä vuodelta. Lyseossa jo monena vuonna toiminut LUMA-ryhmä teki tänä lukuvuonna leirikoulumatkan Berliiniin helmikuussa 2020. Mukana matkassa oli 11 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Leirikoulun päivät olivat työntäyteisiä. Ohjelmaan kuuluivat seuraavat vierailukohteet: DESY ( Deutches Elektronen-Synchrotron DESY, A research centre of the Helmholz Association), jossa opiskelijat pääsivät tutustumaan astro- ja hiukkasfysiikkaan. Berliinin Humbold’n yliopisto, jonka kierroksella tutustuttiin luonnontieteiden ja lääketieteen opiskelupaikkoihin. Luonnonhistorian museo, jossa aiheena oli mm. evoluutio ja luonnon monimuotoisuus. Spectre-tiedekeskuksessa ja tekniikan museossa opiskelijat pääsivät tutustumaan fysiikan ilmiöihin. Gläserners Laborin laboratoriossa opiskelijat eristivät kofeiinia.
16 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kirjoituskilpailu Sijoitus 10 parhaan joukossa / 268 kirjoittajaa
Väinö Kojo, Lappeenrannan Lyseon lukio
What possible solutions are there to population decline in developed countries? Population decline is a growing trend in highly developed countries. For example Japan has been steadily shrinking in population for years as has Russia and many other European countries. History has shown that most countries experience huge population growth when they develop and industrialize. When those countries have developed to a certain level, the population begins to decline. The reasons for this are hard wired in the human brain. When conditions are uncertain and lots of unskilled labour is needed, we make more babies. Humans generally want their bloodline to continue into future generations and by making a lot of children they ensure that at least some of them survive to adulthood. This is what’s happening in sub-Saharan Africa and for example India. It is estimated that the growth there will also begin to level as those countries develop. Meanwhile in a highly developed nation, where there are good social support systems, quality healthcare and safety, people usually live to an old age. In addition an industrialized nation needs much less labor force because of highly efficient machinery. Overall people have much fewer reasons to bear a lot of children there. Developed nations are also often more liberal than developing countries and that contributes to population decline as well. For example women don’t have to bear a lot of children because they can study and focus
on working. In a less developed country they would possibly have less say on what they want to do in life and often being a housewife is the only choice. It is also socially acceptable not to make children and focus on work in developed countries. Population decline is a natural phenomenon when a nation has reached a certain level in development. One way to control it is to encourage immigration. This of course changes the country’s demographics which can lead to social tension. Still, immigration seems to be the most effective way of controlling the population level. Encouraging childbearing is another fairly obvious solution. It can work but it usually takes a lot of time and money to promote and financially support it. Also in many western countries the cultural stance on children has changed so much that many people won’t make children no matter what. Population decline is hard to stop and can cause many problems on a national level. It seems to be the case that nations will slowly become less homogenous as the local population shrinks and immigrants are encouraged to move in. We’ll see if this is a good or a bad thing in the future.
17
Lasketteluleirikoulu Kolilla 13.–15.2.
LI13-kurssin lasketteluleirikoulun suunnittelu alkoi joulukuussa ja säännölliset välituntitapaamiset jatkuivat lähelle lähtöpäivää. Opiskelijoille jaettiin vastuutehtäviä pienryhmittäin liittyen matkan valmisteluihin ja matkalla tapahtuviin tehtäviin. Leirikoulu onnistui suunnitelman mukaisesti ja sääkin suosi ulkoilmaelämää kohtalaisen hyvin. Kahden yön reissun aikana ehti tapahtua kaikenlaista. Oli mustaa Ukko-Kolin rinnettä, lähes leikkaavia käännöksiä, punaisia poskia, hyvää ruokaa, saunomista, musavisaa ja paljon muuta. Majoittuminen tapahtui Vanhan Koulun Majatalossa. Jotkut joutuivat heti saapuessaan rehtorin kansliaan, toisten majoittuessa veistoluokan varastossa ja muissa vanhan koulun tiloissa. Matkalla mukana oli 18 opiskelijaa 1. - 3. vuosikursseilta ja liikunnanopettaja Matti Sutela.
Biotalouspolku lukiossa -hanke Biotalouspolku lukioissa -hanke jatkui Lyseossa toista lukuvuotta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Savonlinnan, Imatran ja Kimpisen lukioiden sekä Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa biotalouteen liittyen. Syksy meni yhteistyössä suunnitelmien teossa ja maaliskuun alussa Lyseossa aloitettiin hankkeeseen liittyvä projekti. Itä-Suomen yliopistosta tutkija kävi haastattelemassa Lyseon opiskelijoita biotaloudesta. Maantieteen GE03-kurssilla biotalous otettiin erityisaiheeksi. Saimme kuulla esityksen taipalsaarelaisesta maatilasta, jolla harjoitetaan luomuviljelyä ja kiertotaloutta sekä Suomen Metsäkeskuksen edustajan esittelyn metsien monimuotoisuuteen ja sen ylläpitoon liittyvistä seikoista sekä vesiensuojelusta. Tarkoituksena oli jatkaa vierailjaesityksiä metsäteollisuudesta sekä elintarviketeollisuudesta, mutta valitettavasti koronatilanne esti maaliskuun lopun vierailut
Kirjailija- ja teatterivierailu Äidinkielen aineryhmä sai 14.1. vieraakseen Finlandia-voittaja Pajtim Statovcin. Hän kertoi innostavasti työstään kirjailijana sekä omista teoksistaan. Statovci nosti myös esiin oman taustansa maahanmuuttajana ja puhui ennakkoluuloista, joita hän on oman elämänsä aikana kohdannut. Veimme 12.3. kaikki ÄI5-kurssilaiset sekä teatteri-ilmaisun opiskelijat kulttuuritila Nuijamieheen katsomaan Red nose companyn esitystä Don Quijote. Miguel de Servantesin klassikkoromaaniin perustuva esitys kahden ystävyksen seikkailuista vaikutti ensialkuun haasteelliselta taidepalalta. Klovnikaksikko onnistui kuitenkin valloittamaan lyseolaisten sydämet, ja esitys oli kaikin puolin menestys.
18
Yhdessä ilon kautta Taiteiden opiskelu on yhdessä tekemistä. Se tarkoittaa matkoja, tutustumiskäyntejä, bändi-iltoja, teatteria, soittamista, laulamista ja kuvataiteita, osallistumista tapahtumiin ja niiden luomista. Kuvagalleria näyttää, mitä ennätettiin tehdä yhdessä, ennen kuin siirryttiin etäyhteyksien päähän.
Musiikin lukiodiplomin tänä keväänä suorittaneet opiskelijat:
Taiteryhmän vuosi Häräntappoase
SILLA PÖYRY 3A EINO POUTIAINEN 3B RASMUS TAPONEN 3D SAKU LAITINEN 3D LEEVI HÄRKÖNEN 3E ERIK TOIKKA 3E SEPPO HIETAKANGAS 3F
Joulukonsertti
19
Levottomat
Teatterimatka
20
Tiimejä ja toimintaa Kaikki Lyseon lukion ekaluokkalaiset pääsivät toisessa jaksossa opiskelemaan tiimeissä ja suurin osa myös kahta ainetta yhdistelevissä kurssipareissa. Toteutustapoja oli varmasti yhtä monta kuin opettajiakin, mutta tarkoituksena oli tutustua omaan luokkaan, saada kavereita ja samalla ymmärtää opiskeltavien aineiden yhteyksiä. Aivan hatusta opettajat eivät ideaa temmanneet, vaan tiimeissä opiskelu ja oppiaineiden yhdistäminen on osa Lappeenrannan kaupungin strategiaa sekä toisaalta vuosina 2017-2019 Lappeenrannan lukioissa toteutettua ESR-hanketta Tunne työ – suunnittele ura. Yhdessä toimiminen ja kavereiden saaminen paitsi saa kuulumaan joukkoon ja tekee lukioajasta mukavaa, on myös tärkeä työelämätaito. Tiimikurssipareissa yhdisteltiin esimerkiksi musiikkia ja fysiikkaa sekä kemiaa ja biologiaa. Kokeiluista saatiin hyviä tuloksia, ja pääosin niin opettajat kuin opiskelijatkin pitivät yhdessä tekemisestä. Etenkin toiminnalliset työskentelytavat, joita vaikkapa äidinkieltä ja terveystietoa yhdistelevien kurssien aloitustunneilla kokeiltiin, olivat opiskelijoiden mieleen.
Tiimiryhmän matka –
kaksi yhteistä vuotta Lyseon tiimiryhmä kävi lokakuun alussa 2019 matkalla Pietarissa. Tämä konkreettinen matka oli kuitenkin vain loppuhuipennus tiimiryhmän syksyllä 2017 alkaneelle yhteiselle matkalle, eikä toisesta voi puhua ilman toista, aivan kuten ei ole rippijuhlia ilman leiriä tai urheilukilpailuja ilman treeniä. Lukuvuonna 2016-2017 uudet puhurit puhkuivat koulumaailmassa. Uusi opetussuunnitelma oli juuri julkaistu, mutta jo silloin oli ilmassa, että se ei ollut tarpeeksi lukiota uudistava, ja nythän parhaillamme odotamme lukiopäiviä ja virallisen LOPS2021:n julkaisemista. Lukion opetussuunnitelmassa 2016 kuitenkin jo mainitaan, että opiskelijoita tulee kannustaa ”aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen”. Samaan aikaan tiimioppimista kokeiltiin eri puolilla maata, ja meiltäkin kävi opettajia tutustumassa muun muassa Jyväskylän malliin. Lisäksi vielä koululla oli syksyllä 2017 alkamassa Tunne työ -hanke, jonka yhtenä painopisteenä on tiimioppiminen. Tässä tilanteessa Lyseollakin päätettiin perustaa syksyllä 2017 ensimmäinen tiimiryhmä. Tiimiryhmän matka on noudattanut hyvin pitkälti tiimin muodostumisen vaiheita: alkuun oltiin kohteliaita ja innokkaita, mutta jo ensimmäisen jakson aikana ajauduttiin konflikteihin. Yhteistä matkaa kuitenkin jatkettiin, vaikka kokoonpanoja hieman vaihdettiinkin. Parin vuoden aikana joissakin tiimeissä päästiin jopa huipputiimeihin ja flowtiloihin, kun taas joissain tiimeissä oltiin lähinnä sellaisella asteella,
että yhdessä työskentely sujui. Konfliktit kuitenkin jäivät matkan varrelle, ja lähes kaikki opiskelijat ovat huomanneet, että esimerkiksi oma joustavuus ja muutkin sosiaaliset taidot ovat kehittyneet kilometrien karttuessa. Tiimeissä opiskeltiin niin äidinkieltä ja teatteri-ilmaisua kuin kemiaa ja biologiaakin. Rinnalla koko tiimiryhmää sitovana voimana kulki ajatus tulevasta matkasta ja sitä varten tehtävästä työelämäyhteistyöstä. Opiskelijat pääsivät toteuttamaan ja loppuvaiheessa myös suunnittelemaan erilaisia tapahtumia ja saivat sitä kautta sekä rahaa että kokemuksia työelämästä. Lisäksi esimerkiksi paketoitiin kukkia ja järjestettiin koululla kahvituksia. Matka Pietariin oli samalla yhteisen matkan huipentuma että jäähyväiset. Kahden vuoden työ tiimeissä sekä työelämässä päättyi, ja lopetusta juhlittiin iloisen haikeasti. Matkalla oli sopivassa määrin työelämäyhteistyön teemaan sopivia vierailuja esimerkiksi Suomi-talolla, Prismassa ja pietarilaisessa koulussa, kulttuuria Eremitaašissa ja yhteisellä ruokailulla sekä vapaa-aikaa kaupungilla, museoissa ja hotellin kylpylässä. Itse tienatuilla rahoilla kelpasi matkustaa, ja tutulla porukalla oli erityisen mukavaa olla liikkeellä. Lyseon ensimmäinen tiimiryhmä on nyt jo toinen jalka maailmalla, kertauskursseja ja kirjoituseväitä vaille valmiina elämään. Eväitä on saatu myös tiimeistä, kuten toivottavasti myös elinikäisiä ystävyyssuhteita, taitoja ja kokemuksia. Yhteinen matka jää muistoihin.
21
Korkeakouluyhteistyö
Taidetta, tiedettä ja tutkimusta Lukiolain (§714/2018) uudistuksella halutaan parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua korkeakouluopintoihin jo lukio-opintojensa aikana. Lappeenrannan lukioiden Uniori-hankkeen päämääränä on herättää lukiolaisten kiinnostus taiteeseen, tieteeseen ja tutkimukseen. Korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön lisäämisellä pyritään tukemaan sujuvaa siirtymää lukiosta korkeakouluun vahvistamalla lukiolaisten jatko-opinto- ja urasuunnitteluvalmiuksia, sujuvoittamalla opintopolkuja, edistämällä osuvia koulutusvalintoja ja ehkäisemällä epätarkoituksenmukaisia koulutusvalintoja ja opintojen keskeyttämistä. Lukuvuonna 2019–2020 Lappeenrannan Lyseossa toteutettiin korkeakoulujen kanssa monia eri tapahtumia. Korkeakoulut tarjosivat lukiolaisille kurkistuskursseja, opiskeluryhmät vierailivat ja osallistuivat eri tapahtumiin ja opetukseen eri kampuksilla. Lukion opettajat kutsuivat myös korkeakouluista vierailevia luennoitsijoita omille kursseilleen. Lyseolle saapui vieraita esim. Aalto-yliopiston Mikkelin kampukselta, Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Karelia-ammattikorkeakoulusta, LAB-ammattikorkeakoulusta ja LUT-yliopistosta. Lukiolaiset vierailivat lokakuussa Helsingin yliopiston Wiipurilaisen Osakunnan vieraina Helsingin yliopiston kampuksella ja abit osallistuivat joulukuun alussa perinteisesti Studia-messuille. Korkeakoulut järjestivät erityisesti matemaattis-luonnontieteellisitä aineista kiinnostuneille Shaking up Tech -tapahtuman. Tapahtumassa esitteltiin osallistujille tekniikan alan monipuolisia koulutusja uravaihtoehtoja tavoitteena karistaa nuorten mahdollisia ennakkoluuloja alaa kohtaan ja tätä kautta tasapainottaa alan sukupuolijakaumaa.
Seuraavat korkeakouluyhteistyöhön liittyvät kurssit toteutuivat LUT-yliopiston kanssa lukuvuonna 2019–2020: Elämää ja elektroniikkaa, yliopistomatematiikan esittelykurssi, kestävä yritystoiminta (yhteistyössä LUT, Lappeenrannan seudun Ympäristötoimi, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ja Lpr lukiot) ja ohjelmointikurssi. Lappeenrannan Lyseon lukion opiskelijat testasivat kevään viimeisessä jaksossa biologian ja maantieteen opettaja Sirpa Lappalaisen johdolla LUT-yliopiston uutta verkkokurssia Climate Action. Kurssi liittyy ilmastonmuutokseen ja liikenteeseen. Kurssilla pohdittiin ratkaisuja liikennemuotojen päästöjen vähentämiseen. Tämä ajankohtainen verkkokurssi tulee testikäytön jälkeen tarjolle kaikille Suomen lukiolaisille ensi syksynä 2020. Lappeenrannan lukioiden opiskelijat pääsivät myös pilotoimaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eli Xamk:n järjestämää logistiikan verkkokurssia. Myös tämä uusi verkkokurssi tulee testikäytön jälkeen myös tarjolle kaikille Suomen lukiolaisille kesällä 2020. Lappeenrannan lukiolaisille tarjotaan kesällä 2020 mahdollisuus kurkistaa kesäopintoina korkeakouluopintoihin verkko-opintoina. Esim. LUT-yliopisto tarjoaa ohjelmointiin liittyviä verkkokursseja, LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja esim. matematiikan kurssin, joka liittyy työelämälähtöisiin matematiikan tehtäviin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa kesäkurssina logistiikan perusteita ja Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston koko tarjonta on avoinna lukiolaisille. Korkeakouluyhteistyöhön kuuluivat myös opettajien ja rehtoreiden benchmarking -vierailut eri lukioihin ja korkeakouluihin. Lappeenrannan korkeakoulujen (LAB ja LUT) rehtorit ja eri aineryhmien opettajat tapasivat toisiaan yhteistyön merkeissä eri tilaisuuksissa Skinnarilan kampuksella ja lukioiden tiloissa. Rehtorit vierailivat Turussa tutustumassa STEAM Turku -toimintaan Turun Klassillisessa ja TSYKin lukioissa. Suuri joukko eri ai-
neenopettajia, rehtoreita ja opinto-ohjaajia tutustui syksyn ja kevään aikana Otaniemen lukion, Taideyliopiston, Tampereen Norssin BN-linjan (lukion talous- ja elinkeinoelämän linja) ja Tampereen yliopisto Juniversity toimintaan. Kevään aikana keskusteltiin myös yhteistyömahdollisuuksista Lappeenrannan maasotakoulun edustajan kanssa. Koronaepidemia tilanteesta johtuen monet keväälle suunnitellut benchmarking vierailut siirtyivät seuraavaan lukuvuoteen 2020–2021. Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa korkeakoulujen yhteistyöstä opetuskokonaisuus, joka vahvistaa oppilaiden kiinnostusta korkeakouluopintoja kohtaan. Uusien opetussuunnitelmien myötä korkeakouluyhteistyön tavoitteena on luoda Lappeenrannan lukioille erityinen TTT-opintotarjotin. Taide-, tiede- ja tutkimuspainotteista opetusta tarjotaan kaikille lukiolaisille opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden opinnoissa työskentelemällä yli oppiainerajojen yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.
Studia-messut
Taideyliopisto
22
Kansainvälisyys
The Town I Want to Live in Syksyllä 2018 alkanut Erasmus-projektimme nimeltä The Town I Want to Live in on jatkunut tänä lukuvuonna. Mukana ovat edelleen tsekkiläinen Gymnazium Frydlant nad Ostravici, portugalilainen Escola Secundária José Saramago-Mafra ja espanjalainen IES Escultor Juan de Villanueva, joka myös koordinoi projektia. Projektissa tutkitaan kaupunkia asuinympäristönä kestävän kehityksen näkökulmasta: ensimmäisenä projektivuonna mittasimme Lappeenrannan melutasoa noin kuudestakymmenestä mittauspisteestä ja selvittelimme ilmanlaatua. Tänä vuonna olemme jatkaneet kaavoitukseen ja asumisviihtyvyyteen liittyvien asioiden käsittelyllä. Projektiin on tänä vuonna kuulunut kaksi opettajavierailua ja yksi opiskelijavierailu. Syyslukukaudella Espanjan, Portugalin ja Tsekin opettajat kävivät Lappeenrannassa, jossa he tutustuivat kaupungin pyrkimyksiin muuttua vihreämmäksi ja viihtyisämmäksi sekä perehtyivät ammattikorkeakoululla projektin seuraavassa vaiheessa käytettävän SketchUp-ohjelman käyttöön. Toinen opettajavierailu suuntautui kevätlukukaudella Madridiin, jossa koulutus jatkui TwinMotion 3D-ohjelmalla. Opiskelijat puolestaan vierailivat marraskuussa projektia koordinoivassa espanjalaiskoulussa. Se on Pohjois-Espanjassa, noin 12000 asukkaan Pola de Sierossa lähellä Biskajanlahtea. Kaikki vierailut sijoittuivat sattumalta ja hyvällä onnella aikaan ennen koronavirusepidemiaa. Hyvää onnea oli matkassa muutenkin. Ilmoitimme projektin mukaan LUMA-keskus Suomen järjestämään StarT-kilpailuun, jossa se voitti kaksi palkintoa. Alueellisella tasolla projektiin osallistuneet palkittiin pääsylipuilla Saimaariumiin. Kilpailun valtakunnallisella tasolla Tilastokeskus palkitsee vuosittain kaksi projektia stipendeillä. Tilastokeskus piti projektiamme ansiokkaana esimerkkinä tilastollisten tietojen keruusta ja käytöstä ja myönsi meille pääpalkinnon eli 500 euron stipendin. Projektissa on ollut mukana koko joukko opiskelijoita, toiset lyhyemmän ja toiset pidemmän ajan - tässä koko porukka aakkosjärjestyksessä: Ahvonen Kati, Anttonen Iiris, Budanov Ivan, Hannolainen Mikael, Huhtanen Elsa, Huovila Jasmin, Kinnunen Veeti, Kuru Heli, Lankinen Henna, Minina Katja, Mäki-Hokkonen Kalle, Nordlund Elina, Nordlund Saana, Nuija Kerttu, Tielinen Tomi, Tolvanen Samuli, Vellonen Anna ja Yrjölä Janne,
From Eurodivision to Eurovision Syksyllä 2019 Lyseon lukiolla starttasi uusi Erasmus+ projekti, From Eurodivision to Eurovision eli tuttavallisemmin FETE. Lyseon lukiomme on hankkeessa pääkoordinaattorina. Muut mukana olevat maat tulevat Puolasta, Espanjasta, Bulgariasta ja Italiasta. Hankkeessa tutustutaan omaan ja eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja koko projektin loppuhuipentuma toteutuu Brysselissä EU-parlamentissa kesällä 2021, kun osallistuvien koulujen nuoret pääsevät esittelemään omia näkemyksiään eri maiden europarlamentaarikoille. Hankkeessa on lyseosta ollut mukana joukko ensimmäisenja muutama toisen vuosikurssin opiskelija. Hanke starttasi marraskuun alussa Puolan Rybnikissä, jossa tutustuimme toisiimme ja esittelimme omien maidemme kulttuuria mm. ruokaperinteitä. Toinen projektiviikko tehtiin eteläiseen Italiaan, Casertaan. Siellä opiskelijat esittelivät omien maidensa päätöksentekoa, eri puolueiden maahanmuuttopolitiikkaa ja sen vaikutuksia eri toimijoihin ja maahanmuuttajien kanssa tekemisissä oleviin järjestöihin. Lyseolaiset opiskelijat vastasivat paikan päällä kansainvälisistä ryhmätöistä ja niiden yhteenvetojen tekemisestä. Matkalla tutustuttiin Napoliin, Pompeijiin ja koettiin mm. sumuinen Vesuvius. Korona pääsi sotkemaan tämän projektin loppukevättä, eikä odotettu Lappeenrannan tapaaminen toteutunut toukokuussa. Projekti jatkuu onneksi vielä koko ensi lukuvuoden ja toivottavasti pääsemme järjestämään projektiviikon vuoden päästä keväällä täällä Lappeenrannassa ja vastaavasti onnistumme vierailemaan bulgaarien ja espanjalaisten luona.
Matkoilla mukana olleiden opiskelijoiden matkapäiväkirjat voi käydä lukemassa Lyskarin sivuilta: https://lyskari.net/erasmus-fete-projektin-aloitus-puolassa/ https://lyskari.net/erasmus-fete-project-continues-in-italy/
23
24
Itä kohtasi lännen
- Intia -projektin jatko Lappeenrannan Lyseon lukio sai opetushallituksen rahoituksen avulla jatkoa useamman vuoden, Suomen mittakaavassa ainutlaatuiselle Intia -yhteistyölle. Uuden hankkeen nimi, East meets West - Intia- Suomi verkosto laajenee, tarkoitti sitä, että saimme mukaan uusia yhteistyökumppaneita. Mukana olivat Ulvilan lukio,Satakunnasta sekä Intiasta Barnes School & Junior College Devlavlista ja St. Mark’s Girls Senior Secondary School New Delhistä. Hankkeen pääteemoja olivat yrittäjyyskasvatus ja yliopistoyhteistyö. Itä kohtasi lännen heti syyskuun alussa, kun ennakkoluuloton ja rohkea viiden hengen opiskelijaporukka matkusti Ulvilaan. Ulvilassa paitsi tutustuimme ja mursimme oman maan sisäisiä ennakkoluuloja, laitoimme alulle yritysideoiden suunnittelun Intian markkinoille. Tässä auttoi mm. yritysvierailu Sampo-Rosenlewin tehtaalle. Joulukuun alussa matkustimme Intiaan. Matkareitti kulki New Delhistä, Mumbain kautta pieneen Devlalin kylään, jossa olimme Barnes schoolin odotettu vieras. Sieltä matkustimme viiden päivän jälkeen takaisin New Delhiin. Tätä matkaa kukaan ei varmasti unohda. Mieleen jäävät paitsi ihmispaljous, kaaos, hajut, melu, liikenne myös erilaiset temppelit, päiväretki Taj Mahaliin, intialainen ruoka sekä vieraanvaraisuus. Melkein kahden viikon matkustamisen jälkeen oli myös ilo päästä hengähtämään New Delhin Suomen suurlähetystöön.
Enemmän projektista, erityisesti opiskelijoiden kokemuksia Intian matkasta voit käydä lukemassa vielä projektin omasta blogista: https://spark.adobe.com/page/CHofb7tp07mOQ/
Lappeenrannassa kokoonnuimme suomalaisten kesken vielä kerran hiihtoloman jälkeen. Nyt kenenkään ei tarvinnut enää jännittää ja muutama päivä hurahti vauhdilla. Tutustuimme mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston intialaisiin opiskelijoihin, kävimme läpi mennyttä, erilaisten kulttuurien kohtaamista ja annoimme palautetta sekä suunnittelimme tulevaa. Toivottavasti nyt syntyneet yhteistyökuviot saavat jatkoa ensi lukuvuodelle.
Cern Pääsimme katsomaan 100 m syvyydessä sijaitsevaa LHC-kiihdytintä, joka on CERN:in suurin hiukkaskiihdytin.
25
Keinullakin on ikävä!
Lyseon yhteisö
#koronakevät2020
Opiskelijakunnan hallitus Opiskelijakunnan hallitukselle lukuvuosi alkoi kiireisenä. Abijäsenten kirjoituksiin valmistautumisen seassa pyrittiin järjestämään Amazing Race-tapahtumaa uusille opiskelijoille, eikä urakka ollut helppo. Tapahtuma sujui kuitenkin hyvin ja positiivista palautetta tuli paljon. Ensimmäisen jakson jälkeen työtahti tasaantui ja toiminta normalisoitui. Suunnittelimme erilaisia Opkh:n vastuulla olleita tapahtumia ja tempauksia, mm. viidentoista minuutin rentoutumishetken ja vappugaalan. Opkh:n senhetkisen linjan mukaisesti pyrimme tuomaan toimintaamme esille, jotta opiskelijoilla olisi enemmän ymmärrystä siitä, mihin hallitus vaikuttaa ja miten.
Vuoden vaihtuessa selvisi myös uuden hallituksen kokoonpano. Moni edellisen hallituksen jäsenistä jatkoi toiminnassa mukana, mutta uusia jäseniä ja myöhäisiä intoilijoita mahtui silti joukkoon. Uuden hallituksen oli määrä järjestää ja osallistua moneen kevään teema- ja juhlapäivään, mutta koronaviruksen takia monet tapahtumista jäivät toteuttamatta. Etäopiskeluaikana hallitus kuitenkin pyrkii muistuttamaan olemassaolostaan sosiaalisessa mediassa ja korostaa opiskelijoiden tilanteen vaikeutta ja pyrkii rohkaisemaan ihmisiä vaikeassa tilanteessa. Ajatustyö keskittyy kuitenkin hallituksessa tulevaan ja siihen, miten voimme vaikuttaa opiskelijoihin ja koulun toimintaan positiivisella tavalla tulevaisuudessa, kun poikkeustilanteesta on selvitty.
Opiskelijakunnan hallitus 2019
Opiskelijakunnan hallitus 2020
Puheenjohtaja: ELLI KOMPPA Varapuheenjohtaja: LUMI PERTTU Sihteeri EETU KNUTARS Rahastonhoitaja SAMULI TOLVANEN
Puheenjohtaja LAURI TAIPALE Varapuheenjohtaja PEKKA AALTO Sihteeri JONATAN HJELT Rahastonhoitaja ANNI WAHLMAN
Muut jäsenet: CALVIN OTEWA, AMALIA TIAINEN,HELMI PYKÄLÄINEN, SAKU LAITINEN, ALEKSI HANNOLAINEN
Muut jäsenet: CALVIN OTEWA, LIINA KAIHILAHTI, LAURA RAJALA, HELMI PYKÄLÄINEN
Myöhemmin mukaan tulleet: LAURI TAIPALE, LIINA KAIHILAHTI
Myöhemmin mukaan tulleet: NUUTTI KUOSA, AKSELI AHONEN, SANTTU KARHAPÄÄ
Plogging-haaste #koronakevät2020
Some-tiimi Syksyllä 2019 perustetun some-tiimin päätehtävänä on Lyseon arjen seuraaminen opiskelijoiden näkökulmasta. Tiimiin kuuluu kahden ohjaavan opettajan lisäksi seitsemän opiskelijaa, jotka ovat tehneet postauksia opiskeluarjestaan. Some-tiimin pääviestintäkanavana on Instagram. Joulukuussa Some-tiimi teki Lyseon joulukalenterin, jossa opiskelijat pääsivät muun muassa arvuuttelemaan, kuka koulun henkilökunnan aikuinen oli milloinkin joulupukin parran takana. Keväällä 2020 some-tiimi muun muassa dokumentoi etäopetukseen siirtymisestä ja uudenlaisesta tavasta opiskella kotoa käsin.
26
Tutorpaidat on vähän niin kuin autoja: värillä ei ole väliä kunhan se on musta.
Tutorit 2019–2020
Yli 100 vierasta etävanhempainillassa, #etänälähempänä
Ysikierroilla yhteistyö sujui Kimpisen tutoreiden kanssa.
Tutor-toiminta antoi minulle uusia ystäviä ja mahtavia kokemuksia.
Tutorit saivat todistukset hyvästä työstä
Oli mahtavaa kun sai tutustua uusiin ihmisiin tutorkurssilla.
Yhteysopiskelijat Yhteyshenkilöiden tehtävä on edistää opiskelijoiden äänen saamista kuuluviin OPKH:n lisäksi koulun kehittämistyössä. Yhteysopiskelijat kokoontuvat noin kerran jaksossa ja lisäksi yhteysopiskelijat osallistuvat Lyseon hyvinvointityöryhmän (Lyhty) kokouksiin noin kerran lukuvuodessa. Tänä lukuvuonna aiheitamme oli mm. Kouluterveyskyselyn tulosten käsittely. Keskustelimme myös siitä miten voisimme kirkastaa koulun yhteistä linjaa mm. aikataulujen, poissaolojen, keskeytyneiden kurssien, opiskelijoiden työmäärän, ja yhteisöllisyyden sekä yksilöllisyyden
Hyvinvointia edistää
Oli ihana kokemus, joka lisäsi arkeeni uusia värejä.
Lappeenrannan lukiolaiset ovat eniten tyytyväisiä elämäänsä koko Suomessa! Kouluterveyskysely 2019
suhteen. Mietimme myös mikä on tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tasa-arvo on sitä, että jokaiselta vaaditaan kykyjen mukaan, ei samaa kaikille. Eroja voidaan tuen avulla tasata. Oikeudenmukaisuus on oikeamielisyyttä, reiluutta ja yhtäläisyyttä toiminnassa. Tarvitaan samanlaista kohtelua samanlaisissa tilanteissa ja erilaista, tuettua kohtelua erilaisissa tilanteissa. Olisi hyvä miettiä sitä, mikä on tarpeeksi erilainen tilanne oikeuttaakseen erilaisen kohtelun. Tästä on hyvä jatkaa pohdintoja ensi lukuvuonna.
Itä-Suomen koulun lukuvuosi Itä-Suomen koulun lukion lukuvuosi 2019-2020 piti sisällään mielenkiintoisia vierailijoita, ikimuistoisia leirikouluja ja kevään poikkeustilanteen mukanaan tuomia etäopetusjärjestelyjä. ISK:n lukiolaisten yhteistä taivalta ja yhteisiä kokemuksia alettiin kerryttää tänäkin vuonna Pohjois-Karjalaan suuntautuvalla leirikoulumatkalla. Kansainvälisyyskurssi tarjosi sisällön Vaivion leirikeskus viihtyisät puitteet. Villasukat vedettiin jalkaan ja vietettiin aikaa Vaiviossa, jossa hyvä ruoka on aina ollut tärkeässä osassa. Opiskelijoiden kommenteissa matkasta tulivat esille tiivistahtisen aikataulun lisäksi myös hauskat luennoitsijat. Ykkösten opintomatka Pietariin jäi valitettavasti toteutumatta kevään poikkeustilanteen takia, mutta Pietaria lähdemme valloittamaan heti ensi lukuvuonna, jos olosuhteet sallivat. Odota vain, Pietari! Ohjelmaan on suunniteltu venäjän kielen opiskelua Herzenin yliopistossa, käynti baletissa sekä upeassa Talvipalatsissa, kouluvierailu sekä tietysti tutustumista kaupunkiin! Lukion 2. vuosikurssin opiskelijat pakkasivat reppunsa ja suuntasivat helmi-maaliskuun vaihteessa kohti Moskovaa. Kahden viikon aikana hiottiin venäjän taitoja Moskovan yliopistossa. Opiskelun lisäksi tutuiksi tulivat myös monet kulttuurikohteet ja valtavat ostoskeskukset.
Marraskuussa lukiolaisia piristi tubettaja, opiskelija ja yrittäjä Kirill Sultanshinin vierailu. Laulava monilahjakkuus kertoi omasta elämästään ja matkastaan Venäjän Vologdasta opiskelijaksi Tampereelle. Hän kannusti asettamaan elämässä rohkeita tavoitteita ja tekemään sinnikkäästi töitä oman tavoitteen eteen! Tammikuussa saimme vieraita Helsingin yliopistosta. Intoa kielten opiskeluun välittivät venäjän kielen professori Johanna Viimaranta sekä entiset opiskelijamme Jarno Häkkinen ja Anastasia Shappo. Vieraat kertoivat opiskelusta yliopistossa ja Venäjä-osaajien monipuolisista näkymistä. VETI-kurssilla (Venäjän liike-elämä) päästiin kuuntelemaan myös mielenkiintoisia luentoja. Opettajana toimii vuodesta riippuen joko LUT-yliopiston edustaja tai muu venäjänkaupan asiantuntija koulun ulkopuolelta. Kurssiin sisältyy case-study -tyyppisiä tehtäviä mukaan lukien yritysvierailuja venäjänkauppaa harjoittavien yritysten kanssa. Kevään etäopetusjärjestelyt heittivät uuden haasteen niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Yhdessä selvittiin! Opitut taidot on nyt tallennettu myös tulevaisuuden varalle.
27
28
Kasvua IB-arvoilla Etelä-Karjalan IB-lukion arvot ovat ilo, välittömyys, ahkeruus, sosiaalinen hienotunteisuus, kansainvälisyys ja akateemisuus. Iloa ja välittömyyttä IB-luokkiin tuo karjalainen kulttuuri, josta suurin osa kansainvälisesti orientoituneista opiskelijoitamme kuitenkin ponnistaa. IB-luokat ovat tiiviitä yhteisöjä, joissa kavereiden kanssa nauretaan. Naurun lisäksi IB:stä auttaa selviämään ahkeruus. Vaativien oppisisältöjen omaksuminen ja lukuisat isot tehtävät vetävät toki joskus naamaa peruslukemille, mutta yhteisöllisyydellä siitäkin selvitään! Yhteisöllisyys vapauttaa luokassa filosofisempaankin pohdiskeluun. Tiedonteorian (Theory of Knowledge) pakollinen kurssi kehittää IB-opiskelijoiden akateemista ajattelua siinä määrin, että joskus jopa pohditaan, olemmeko itsekään olemassa!
IB-opiskelijat suorittavat osana IB-ohjelmaansa erilaisia yhteisöllisiä hankkeita myös koulun ulkopuolella (Creativity, Activity, Service). Lukuvuonna 2019-20 he mm. järjestivät pikkujouluja vanhainkodeissa, perustivat Lappeenrantaan Leo-klubin (Lions-järjestön nuortensiipi) ja järjestivät Me-talolla taiteen myyntinäyttelyn, jonka tuotot menivät hyväntekeväisyyteen. Sosiaalinen hienotunteisuus lisääntyy, kun toimii yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Onko (väliaikais)tavoitteena kuitenkin Karjaala(kin) laajempi maailma? Monilla on, mutta korona-aikana kansainvälisyyden haaveet on laitettu hetkeksi hyllylle. Ensi kertaa IB-ohjelman 50-vuotisessa historiassa IB-diplomit jaetaan kurssisuoritusten perusteella ilman loppukokeissa annettuja näyttöjä. Miten käy meidän 2020 valmistuvan IB-luokan? Huolimatta siitä, mitä tulostiedot heinäkuussa kertovat, me tiedämme jo: hyvin käy! Miksi? Koska nämä arvot kantavat!
29
Poikkeuskevään 2020
Poikkeuksellisen loistavat YO-tulokset Kevään poikkeusoloista huolimatta lyseolaiset ovat menestyneet ylioppilaskokeissa hyvin. Tänä vuonna Lyseon lukiossa kirjoitettiin peräti 84 laudaturia, kun kahtena edellisenä vuonna laudatureja on tullut 35 ja 36 kappaletta. Yksi kevään ansioituneista ylioppilaista on Saimi Korttinen, joka valmistuu Lyseon lukiosta viiden laudaturin ja yhden eximian arvosanoilla. Äidinkielen ylioppilaskokeesta Korttinen kirjoitti täydet 120 pistettä, minkä ansiosta hänelle myönnetään 2000 euron arvoinen Suomen Kulttuurirahaston Yrjö Koskisen stipendi. Suomen Kulttuurirahasto myöntää Yrjö Koskisen stipendin kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa parhaiten äidinkielessä (suomi) onnistuneille ylioppilaille. Jaana Ortju Suomen Kulttuurirahastosta kertoo, että parhaimmillaan stipendejä on jaettu 14 kappaletta. - Tänä keväänä stipendi jaetaan viidelle ylioppilaalle, joista kaksi kirjoitti äidinkielen viime vuonna. Äidinkielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneen Korttisen mukaan valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin pitää sisällään koko lukioaikaisen työn. Äidinkielen ylioppilaskokeisiin hän valmistautui muun muassa suunnittelemalla etukäteen ajankäyttöä ja koetilanteessa toimimista. - Kurssien ja niillä tehdyn työn lisäksi valmistauduin miettimällä esimerkiksi, millä tavoin lähden suunnittelemaan esseen runkoa tai tekemään muistiinpanoja lukutaidon vastausta varten. Lisäksi pohdin erilaisia näkökulmia esseitä varten. Lukutaidon koetta varten termit piti myös päntätä päähän ja niitä yhdistellä mahdollisimman laajasti, että pystyy kokeessa muodostamaan kokonaiskuvan tekstistä, joka eteen tulee, kuvailee Korttinen.
Lyseon lukion rehtorin Mika Luukkosen mukaan äidinkielen lisäksi Lyseon lukiolaiset menestyivät etenkin matematiikan ylioppilaskokeissa hyvin. - Pitkän matematiikan kirjoittajamäärä oli meillä suuri ja kokelaista 25 % kirjoitti joko laudaturin tai eximian. Äidinkielestä tuli yhteensä 13 laudaturia. Saimi täräytti molemmat äidinkielen kokeet täysillä pisteillä, mikä taitaa olla poikkeuksellista Suomessa. Kaiken kaikkiaan kevään ylioppilaskokeiden tulokset ovat linjassa aiempien vuosien kanssa, eikä koronapandemialla oletettavasti ole ollut arvosanoihin suurta vaikutusta. Sen sijaan koronakevät näkyy kasvaneena kiinnostuksena kesäopintoihin, minkä lisäksi syksyn ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut ennätysmäärä arvosanojen korottajia sekä täydentäjiä. Jatko-opiskelupaikka on ajankohtainen asia myös pitkän matematiikan kirjoittaneelle Saimi Korttiselle, joka on hakenut Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä. - Minulla ei ole pitkän tähtäimen urasuunnitelmia tai -toiveita. Avoimin mielin mennään. Monet asiat kiinnostavat ja oppiminen ja opiskelu on itsessään sellainen juttu, joka on ollut minusta mieluisaa. Pitää katsoa mikä alkaa näyttämään sitten omalta jutulta. Koronapandemian vuoksi koulujen kevään ylioppilasjuhlat on siirretty elokuulle ja muutkin valmistujaisjuhlallisuudet tulee järjestää koronarajoitusten mukaisesti. Poikkeusoloista huolimatta koulutyön
päättymistä sekä valkolakkia on syytä jokaisen valmistuvan juhlia. Kevään ylioppilaalla Saimi Korttisella on edessä kesätyö hevostallilla, mutta toiveissa on, että yhteisen ylioppilasjuhlan ja lakituksen pääsisi vielä kokemaan. - Tässä kesällä pystyy onneksi perheen kanssa juomaan kakkukahvit, mutta olisi tosi hienoa, jos syksyllä koulun olisi mahdollista järjestää turvallisesti jokin juhlallisuus. Kuitenkin valmistutaan siinä missä muutkin, pohtii Korttinen.
Suomen Kulttuurirahaston Yrjö Koskisen stipendi on perustettu Suomen Kulttuurirahaston hallituksen 28.5.1958 tekemällä päätöksellä. Stipendin tarkoitus on tukea hyvää suomen kielen käyttämistä. Se myönnetään parhaiten äidinkielen (suomi) ylioppilaskokeessa onnistuneelle ylioppilaalle. Professori, historioitsija, senaattori, fennomaani, toimittaja, kirjailija Yrjö koskinen (10.12.1830– 13.11.1903) työskenteli koko elämänsä suomen kielen aseman vahvistamiseksi sekä suomalaisen kulttuurin ja kansansivistyksen edistämiseksi. sa kysymyksissä. Lähde: Suomen Kulttuurirahasto
30
Enemmän kuin luulet.
42 Ylioppilasta
Lyseon lukio 17 Itä-Suomen lukio 4 IB-lukio 21
2020 kevät
2019 syksy
Ylioppilaat 2019–2020: Lyseo, IB ja ISK
149 Ylioppilasta
Lyseon lukio 142 Itä-Suomen lukio 7 IB-lukiolaiset valmistuu syksyisin
Suorituksia
Lyseon ylioppilaskirjoitukset kevät 2020
766 84 129 172 L
E
Vuonna 2019 35
Yhteishaku Lyseoon Hakijoita
M
189 Ensisijaista
Opiskelijamäärät: Lyseo, IB ja ISK Yhteensä hakijoita oli 490
Lyseon lukio
554
Ykkösiä 180 Kakkosia 188 Kolmosia 182 3,5-4 vuotisia 4
IB (Lpr)
3 Vaihtoon tuli
Vaihtoon lähti
4
50
Ykkösiä 20 Kakkosia 17 Kolmosia 13
ISK
61
Ykkösiä 28 Kakkosia 20 Kolmosia 13
31
Ylioppilaskirjoitusten tuloksia 2020 kevät Lappeenrannan Lyseon lukio
Ylioppilaskirjoitusten tulokset Kaikki kokelaslajit, kokeet yhteensä
Lyseo
Koko maa
Aine
lukumäärä
keskiarvo
lukumäärä
keskiarvo
Äidinkieli
172
4,26
26577
4,05
Suomi toisena kielenä
4
4,75
1247
3,94
865
4,47
Ruotsi pitkä oppimäärä Ruotsi keskipitkä oppimäärä
32
4,34
6683
3,91
Englanti, pitkä oppimäärä
119
4,34
20041
4,09
54
4,94
Saksa, pitkä oppimäärä
1
6,00
385
5,17
Ranska, pitkä oppimäärä
1
5,00
261
4,80
Venäjä, pitkä oppimäärä
6
5,67
305
6,18
Englanti, lyhyt oppimäärä
3
4,00
611
3,64
Saksa lyhyt oppimäärä
6
6,50
1169
4,71
Ranska lyhyt oppimäärä
1
7,00
585
4,54
Venäjä lyhyt oppimäärä
9
5,00
296
4,62
59
4,90
Espanja, lyhyt oppimäärä
10
5,90
682
4,64
Portugali, lyhyt oppimäärä
1
6,00
14
4,71
Pitkä matematiikka
107
4,48
13287
4,37
Lyhyt matematiikka
59
3,80
11165
3,76
Biologia
21
4,57
3411
4,32
148
4,47
Filosofia
5
4,20
943
4,18
Fysiikka
68
4,82
7837
4,62
Maantiede
13
5,00
2141
3,83
Historia
25
4,48
3658
4,12
Kemia
24
4,83
5360
4,70
Psykologia
31
4,68
5554
4,14
Terveystieto
8
3,63
3805
3,66
Uskonto (ev.lut)
8
5,25
1389
4,16
Yhteiskuntaoppi
32
4,88
5167
3,96
summa
766
Espanja, pitkä oppimäärä
Italia, lyhyt oppimäärä
Elämänkatsomustieto
painotettu keskiarvo
123904
4,47
4,14
32
Olemme kiinnostuneita opiskelijoistamme ja annamme välittämisen näkyä kannustamisena, tukena ja innostamisena.
Opetamme taitoja, joiden avulla opiskelijat pärjäävät muuttuvassa maailman kaikkeudessa. Laadukkaalla ja monipuolisella opetuksella sekä yhteistyöllä korkeakoulujen ja työelämän kanssa tarjoamme opiskelijoille avaria näkymiä kansain välisyyteen, tulevaisuuteen ja työelämään.
Tekemisemme keskipiste on opiskelija. Huomioimme opiskelijan tavan oppia sekä järjestämme opiskelijalle tukea tarpeen mukaan. Tuemme ja opetamme opiskelijoille elämänhallinnan taitoja sekä tarjoamme laadukkaat opiskeluhuollon palvelut.
Katsomme uteliaasti ympärillemme ja teemme yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Kehitämme aktiivisesti ratkaisuja yhdessä. Opetuksessa käytämme monipuolisesti teknologiaa, erilaisia oppimisympäristöjä sekä yhteiskunnan ja kulttuurin mahdollisuuksia.
Piirrämme karttaa yhdessä opiskelijan kanssa. Kun tavoitteet ja niiden vaatimukset ovat selvillä, opiskelu on johdonmukaista ja suunnitelmallista. Navigoimme opiskelijan reittiä yhdessä ja huolehdimme opiskelijan tarvittavista tiedoista työelämän, ammattien ja jatko-opintojen muutoksia varten.
13,8 % 16,4 %
46,9 %
51,3 %
Koko maa Lappeenranta
Koko maa
Lappeenranta
Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, 2019
Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, 2018
33
Autamme jokaista löytämään omat vahvuudet ja oman tavan oppia. Tähtiin voi tavoitella rohkeasti omaan tahtiin ja omaa reittiä, kun tietää, että omiin kykyihin voi luottaa.
21,0 % Lappeenranta 24,3 % Koko maa Riittämättömyyden tunne opiskelijana, 2018
Meillä ketään ei jätetä, sillä koulussa on kiva käydä ja yhteistyöllä saadaan parhaat tulokset. Opettajat ovat opiskelijan tuki ja auttavat hyviin suorituksiin.
70,8 %
76,6 %
Koko maa
Lappeenranta
Oppilaitoksessa on helppoa olla oma itsensä, 2019
Lukiomme ovat turvallisia ja yhdenvertaisia yhteisöjä, joissa ketään ei kiusata tai syrjitä. Kunnioitamme toisiamme ja arvostamme erilaisuutta. Monipuolinen arviointi on opiskelijan työkalu. Mahdollistamme erilaiset tavat osoittaa osaamista ja kannustamme eteenpäin.
Yhdessä on aina mukavampaa oppia. Iloa lisää toisten kunnioittaminen ja rauhallinen työympäristö, jossa annamme toisillemme ajan ja rauhan oppia. Aina onnistumisten huumassa ja jokaisen epäonnistumisten hetkellä pysymme toistemme tukena ja toisiamme eteenpäin kannustaen.