Tylsyys luo tilaa uudelle

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT SHUTTERSTOCK, SEIJA-SISKO HAKALA

Ikävystyneisyyden hetkiä ei kannata kavahtaa, sillä ne johdattavat meidät luovuuden äärelle.

Nykypäivän kiireisessä elämänrytmissä luppoaikaa ei juuri ole. Ja jos on, sen voi helposti täyttää vaikkapa älylaitteeseen tarttumalla. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä, vaikka uhkana olisikin tylsistyminen. Tylsyyden tunteella on nimittäin meille aina jokin merkitys – sille antautumalla voimme kääntää katseemme sisimpäämme, tarkastella tiedostavasti elämäämme ja ympäröivää maailmaamme ja antaa aikaa uusille ajatuksille.

TYLSYYDESTÄ KIRJAN Tylsyyden ylistys kirjoittanut Jyväskylän yliopiston professori ja Oulun yliopiston dosentti, kasvatustieteilijä ja filosofi Juha T. Hakala on vuosien varrella luovuutta tutkiessaan havainnut tämän tästä, että luovien ideoiden esiin tulemista on yllättävän usein edeltänyt pysähtyneisyyden tila, jopa tylsyyden kokeminen.

– Tylsistymisen tunteella on ilmiselvästi ihmiselle ja hänen hyvinvoinnilleen jokin merkitys, sillä meihin tuskin on istutettu turhia tunteita. Digitaalisen median murroksen myötä ihmiskunnan historiassa näyttää nyt ensimmäisen kerran olevan mahdollisuus siihen, ettei meidän tarvitse kokea tylsyyden tunnetta lainkaan, Hakala kuvailee.

Tylsät hetket voivat tarjota uuden ja yllättävän näkö-kulman johonkin vanhaan ja tuttuun ongelmaan, kertoo kasvatustieteilijä ja filosofi Juha T. Hakala.

DIGITAALISUUS ULOTTUU monelle elämän osa-alueelle.

– Teemme kaikki samoja asioita samassa tahdissa. Koko läntinen pallonpuolisko seuraa samoja mediasyötteitä ja digisisältöjä. Koska aivoihimme virtaa samantyyppistä informaatiota, myös tulos on samanlaista. Jos olisimme enemmän irti näistä sisällöistä, voisimme myös synnyttää ainutkertaisempia ajatuksia, Hakala pohtii.

Vaikka digilaitteista irrottautuminen vaatii monilta jopa äärimmäistä ponnistelua, digipaaston pitämisellä voi olla yllättäviä ja hyödyllisiä seurauksia. Aikaa jää ulkoilulle, lukemiselle ja vaikkapa laiskottelulle, jopa tylsistymiselle. Tylsyyden tutkijakin on sen huomannut.

– Kun somessa joku yllytti pitämään digipaastoa, lähdin itsekin mukaan. Pidin 30 tunnin paussin ja yritin samalla havainnoida, mitä tapahtuu. Lauantaina saunoin pitkän kaavan mukaan, kävin pitkähköllä lenkillä, luin 200 sivua ja harrastin pajassani käsitöitä. Mukaan mahtui myös istuskelua olohuoneen sohvalla ja päämäärätöntä tuijottelua tapettiin. Esiin alkoi tulla ajatuksen perhosia, joita en aiemmin ollut kohdannut, Hakala kertoo.

TYLSYYTEEN SAATTAA kätkeytyä vaarojakin, sillä se ei ole ristiriidaton tunne. Sen haitat tulevat ilmi esimerkiksi liikenneonnettomuuksien tai työtapaturmien yhteydessä. Usein onnettomuuden aiheuttaneen varomattomuuden syynä on ollut se, että turma-autonkuljettaja on silkkaa ikävystyneisyyttään selannut tietokonetta.

Tylsiä hetkiä kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää työpäivänkin lomassa, sillä ne voivat Hakalan mukaan tarjota uuden ja yllättävän näkökulman johonkin vanhaan ja tuttuun ongelmaan. Luovilla aloilla ajatuksellinen seikkailu tai päämäärätön mielen vaeltelu on toisinaan suorastaan toivottavaa.

Tehokkuutta ei aina voi mitata sillä, minkä verran aikaa jonkin työtehtävän tekemiseen käytetään.

– Tutkimustulosten mukaan tietotyötä tekevät ihmiset kykenevät keskittymään työhönsä intensiivisesti 3–4 tuntia. Jos itse aloitan työnteon aamulla 7–8 maissa, puolenpäivän aikaan alkaa takki jo olla tyhjä. Työpäivää voisi lyhentää 6–4 tuntiin, jotta saisimme työelämän rattaisiin koulutettuja ihmisiä pitämään ammattitaitoaan kunnossa ja vähennetyksi työssä olevien taakkaa, Hakala ideoi.

Ikävystyneisyyden tunne on Hakalan mielestä suuresti aliarvostettu ja ohitettu tunne, jonka merkitystä meidän tulisi pohtia enemmän jo koulussa. Tylsyyden tutkimus on lähtenyt käyntiin 2000-luvun taitteen jälkeen, eikä ihme, sillä se on aiheena Hakalan mukaan jokseenkin epäakateeminen. Tällä ikiaikaisella tunteella on kuitenkin meille paljon annettavaa.

– Tylsyyden tunne on kuin kurkistusluukku äärettömyyteen ja samalla kutsu keskustelemaan oman sisimpänsä kanssa, Hakala kiteyttää.

NÄIN HERÄTÄT LUOVUUTESI

ÄLÄ KAVAHDA TYLSYYDEN TUNNETTA

Pyri tutustumaan uudestaan tuohon lapsuudesta tuttuun tunteeseen ja kysy, mitä se haluaa sinulle sanoa.

LIIKU LUONNOSSA

Aisti luonnon ääniä, veden solinaa, tuulen ujellusta puissa, veden loiskintaa rantakiviin, tuulen huminaa nuotiossa. Luonnon äärelle hakeutuminen edistää ideoiden syntymistä.

KOKEILE IRROTTAUTUMISTA KAIKISTA DIGILAITTEISTA VAIKKAPA VUOROKAUDEKSI

Tarkkaile, mitä se saa sinussa aikaan. Kun seuraavan kerran pitkästyt kaupan kassajonossa tai menet hissillä kuudenteen kerrokseen, älä kaivakaan puhelinta esille.

Vinkit antoi Juha T. Hakala