Kansantauti-kuolleisuus on vähentynyt

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT SHUTTERSTOCK, PEKKA JOUSILAHTI

Ennenaikainen kuolleisuus keskeisiin kansantauteihin on vähentynyt Suomessa. Ylipaino ja lihavuus ovat kuitenkin yleistyneet.

Kansantaudit ovat sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveydentilalle ja kansantaloudelle.

Suomessa kroonisia kansantauteja ovat sydän- ja verisuonisairaudet, syövät, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Näistä neljä keskeisintä sairautta eli sydänja verisuonitaudit, syövät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat Suomessa 65 prosenttia kaikista kuolemista ja 56 prosenttia työikäisten kuolemista.

TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitos on julkaissut selvityksen kansantautikuolleisuuden kehityksestä Suomessa ja ennusteen tuleville vuosille. Selvityksen mukaan ennenaikainen kuolleisuus keskeisiin kansantauteihin on vähentynyt Suomessa. Se johtuu pääasiassa keskeisten riskitekijöiden, kuten tupakoinnin, korkean verenpaineen ja korkean kolesterolin, vähenemisestä sekä parantuneesta hoidosta.

Vuonna 1970 todennäköisyys kuolla johonkin edellä mainituista keskeisistä sairauksista ennen 70. ikävuotta oli miehillä 40 prosenttia ja naisilla 20 prosenttia. Vuonna 2010 ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys oli miehillä 15 prosenttia ja naisilla 7,7 prosenttia. Vuonna 2017 vastaavat todennäköisyydet olivat miehillä 13 prosenttia ja naisilla 7,1 prosenttia.

Sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavat riskitekijät ovat merkittävästi vähentyneet Suomessa 25 vuoden aikana, mutta lasku on hidastunut viime vuosina.

Tupakointi on vähentynyt merkittävästi: vuonna 1992 miehistä tupakoi 37 prosenttia ja naisista 21 prosenttia. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 26 prosenttia ja 17 prosenttia. Kolesterolitasot nousivat vuosina 2007–2012, mutta kääntyivät sitten laskuun. Kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin lisäksi myös verenpainetasot laskivat vuodesta 2012 vuoteen 2017.

Hyvää kehitystä hidastavat lihavuuden ja ylipainon yleistyminen. Sekä miesten että naisten painoindeksi nousi ja vyötärön ympärys kasvoi merkitsevästi vuodesta 1992 vuoteen 2017. Vuonna 1992 oli 16 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista lihavia (painoindeksi yli 30). Vuonna 2017 lihavien osuus oli noussut molemmilla sukupuolilla 23 prosenttiin.

THL:n tutkimusprofessorin Pekka Jousilahden mukaan ylipaino ja lihavuus ovat monen eri sairauden riskitekijöitä. Erityisen suuri vaikutus niillä on kansansairauksista etenkin sydänja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpiin sairastumisen riskiin.

– Lihavuuden vaikutus tulee viiveellä, ja se alkaa näkyä sairastuvuudessa ja kuolleisuudessa tulevina vuosina, Jousilahti kertoo.

Lihavuuden ja ylipainon yleistyminen johtuu Jousilahden mukaan ympäristön ja elintapojen muutoksesta. Ihmiset saavat liikaa ravintoa ja liian vähän liikuntaa. Myös työ on muuttunut aiempaa vähemmän rasittavaksi.

– Vaikka liikuntaa harrastetaan vapaa-ajalla enemmän, se ei kompensoi ympäristön meille runsaasti tarjoaman energian saantia. Jotkut ovat herkempiä lihomaan, mutta se ei selitä lihavuusepidemiaa. Ympäristö ja elintavat ovat ratkaisevat tekijät, Jousilahti huomauttaa.

Ylipaino ja lihavuus ovat monen eri sairauden riskitekijöitä, kertoo tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.

MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ WHO on julkaissut vuosia 2013–2020 koskevan toimenpideohjelman kroonisten kansantautien ehkäisemiseksi. Ohjelman tavoitteena on vähentää kroonisiin kansantauteihin liittyvää ennenaikaista kuolleisuutta 25 prosenttia. Tähän pyritään vähentämällä runsasta alkoholin käyttöä 10 prosenttia, lisäämällä terveysliikuntaa 10 prosenttia, vähentämällä väestön suolan käyttöä 30 prosenttia, vähentämällä tupakoijien suhteellista osuutta 30 prosenttia, estämällä väestön jatkuva lihominen sekä tehostamalla lääkehoidon vaikuttavuutta. Lisäksi lääkehoidon tulisi saavuttaa vähintään puolet sitä tarvitsevista.

THL:n mukaan WHO:n tavoite ennenaikaisen kuolleisuuden laskussa voidaan saavuttaa, jos riskitekijöiden tasot jatkavat laskuaan. Jos kuolleisuuden muutos jatkuu suunnilleen samanlaisena, kansantautien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden todennäköisyys on vuonna 2025 miehillä 9,9 prosenttia ja naisilla 5,6 prosenttia.

HUOMATTAVA OSA työikäisten kroonisista sairauksista on ehkäistävissä terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla, tupakointia ja runsasta alkoholin käyttöä välttämällä sekä lihavuutta ehkäisemällä.

Esimerkiksi tupakoinnin vähentymiseen voidaan Jousilahden mukaan vaikuttaa valistuksella, tupakkalainsäädännöllä, savuttomien tilojen tarjoamisella, tupakan hinnoittelulla ja verotuksella sekä tukemalla tupakoinnin lopettamista terveydenhuollossa. Lihavuutta puolestaan voidaan ehkäistä liikunnalla ja siirtymällä vahvasti kasvispainotteiseen ruokaan. – Kasvisten ja hedelmien suosiminen vähentää kalorimäärää ja vie nälkää. Se tekee hyvää sekä ihmisille että planeetallemme. Elinympäristöä tulisikin muuttaa niin, että se tukee terveellisiä valintoja, Jousilahti toteaa.

Lähde: thl.fi