Mitä kuuluu, sote-uudistus?

TEKSTI JA KUVA DIGIMAG/ILPO LOMMI

Pohjois-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtoa maakunnallisiksi sekä pääosin valtiorahoitteisiksi on alettu valmistella elokuun alusta.

Tähän asti sotepalvelut ovat olleet kuntien ja kuntayhtymien hallinnossa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu äkkiä, sillä historiallisen uudistuksen on määrä tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alusta. Siihen liittyy myös siirtymäaikoja.

Uusimmassa valtakunnallisessa soteuudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon perus- sekä erityispalvelut keskitetään 21 SOTE-maakunnalle sekä erikoisaseman saaneelle Helsingille. Pohjois-Savo on yksi SOTE-maakunnista.

Sote-uudistuksen kehittämishankkeita Pohjois-Savossa johtavan lääketieteen tohtori ja hankejohtaja Jussi Lammen mukaan kuntiin jäävät muut palvelut, kuten tekninen-, opetus-, päivähoito-, kulttuurija liikuntatoimi sekä paikalliset maankäyttöasiat, eikä kuntarakenteeseen puututa.

– Sotepalvelujen päätösvalta pysyy selkeästi julkishallinnolla eli maakuntiin perustettavilla sotekeskuksilla. Yrityksiltä voidaan hankkia maakunnan omaa tuotantoa täydentäviä ostopalveluja. Järjestöilläkin on merkittävä rooli etenkin ennaltaehkäisevissä hyvinvointi- ja sotepalveluissa.

Maakuntiin tulee kansanvaltaisempi hallinto, koska muun muassa sote- ja pelastuspalveluista päättävät maakuntavaltuustot valitaan suorilla kansanvaaleilla, nykytavoitteella vuoden 2022 alkupuolella. Soteuudistuksen lainsäädännön on määrä valmistua kesällä 2021.

Hankejohtaja, lääketieteen tohtori Jussi Lampi johtaa Pohjois-Savossa suurta sote-uudistushanketta.

AINAKIN ALUSSA valtio vastaa sotepalvelujen rahoituksesta siirtämällä niitä vastaavan verotusosuuden kunnilta itselleen. Muutoksen on tarkoitus olla kunnille kutakuinkin kustannusneutraali eli niille eikä siten kuntalaisillekaan tulisi lisämenoja. Myöskään sotepalvelun toimintayksiköiden ja henkilöstön määrään sekä palveluihin ei periaatteessa ole tarkoitus tulla supistuksia uudistushankkeen vuoksi.

– Lisää rahaa sotepalveluihin ei valtiolta ole tulossa muttei myöskään tavoitella edellisen uudistushankkeen miljardiluokan säästöjä. Parempaan kustannustehokkuuteen ja palvelujen turvaamiseen pyritään järkeistämällä rajallisten voimavarojen käyttöä esimerkiksi digitalisaatiolla, mobiili- ja liikkuvilla palveluilla sekä muilla hyvillä käytännöillä, kertoo Lampi.

Hänen mukaansa sote-uudistuksella tähdätään palvelujen parempaan hallintaan, kustannustehokkuuteen sekä yhdenvertaisuuteen maakuntien kesken ja niiden sisällä. Uudistuksen lähtökohtana on väestön ikääntymisen vuoksi kasvava palvelutarve lähivuosikymmeninä. Pohjois-Savossa haaste on erityisen kova muuta maata suuremman sairastavuuden vuoksi.

LAMPI MUISTUTTAA, että uudistusta on alettu tehdä palvelujen kehittäminen eikä hallinto edellä. Pohjois-Savossa on kaksi maakuntaliiton hallinnoimaa kehittämishanketta: SOTE-rakenneuudistus ja Tulevaisuuden SOTE-keskus. Ne muodostavat uudistusta koordinoivan POSOTE20-kokonaishankkeen. Ensimmäisen suunnitteluvaiheen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2020. Maakunnan väen ja toimijoiden osallistamista pyritään lisäämään valmisteluun.