Pohjola tilastoina 2018

Pohjola tilastoina 2018

Pohjola tilastoina 2018 Toimittanut: Ulla Agerskov ja Silva Mertsola, Pohjoismaiden ministerineuvosto ANP 2018:820 ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT) ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF) ISBN 978-92-893-5831-6 (EPUB) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2018-820 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2018 Ulkoasu: Mette Agger Tang Paino: Rosendahls Printed in Denmark

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista 2 ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjola tilastoina 2018

3

Kuviot perustuvat pohjoismaisesta tilastotietokannasta saatuihin tilastoihin.

Tietokanta koostuu monipuolisesta pohjoismaisesta tilastotiedosta, joka on kerätty muun muassa kansallisista tilastokeskuksista sekä kansainvälisten organisaatioiden tilastoista.

Lisää tilastoja osoitteessa www.norden.org/tilastoja

4

Esipuhe Tämä taskukokoinen Pohjola tilastoina 2018 antaa katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia.

Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Jotta Pohjolaa voi tarkastella kansainvälisestä näkökulmasta, olemme lisänneet pohjoismaisten lukujen rinnalle kansainvälisiä lukuja. Tiesitkö, että Pohjoismaiden tavaravienti on yhtä suuri kuin kaksi kolmasosaa Japanin viennistä? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee siitä maailman seitsemänneksi suurimman alueen?

Tämän kirjasen teemat kuvastavat pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä teemoja, kuten lapsia ja nuoria, sukupuolten tasaarvoa sekä kestävyyttä. Vaikka Pohjoismaat ovat hyvin samanlaisia, niiden välillä voi olla suuriakin eroja.

Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa norden.org/tilastoja. Sivustosta pääsee myös pohjoismaiseen tilastotietokantaan, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi.

Mukavia lukuhetkiä!

5

Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroopan unioni

6

DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU

Sisältö / aihealueet Pohjoismaat ...................................................................................8 Talous ........................................................................................... 12 Vihreä Pohjola............................................................................. 16 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ............................................ 20 Hyvinvointi ................................................................................... 24 Kulttuuri ja innovaatio............................................................... 28 Lapset ja nuoret.......................................................................... 32

7

Pohjoismaat

Tanska Pinta-ala km2 42 926 Väkiluku 5 781 190 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Kööpenhamina Färsaaret Pinta-ala km2 1 396 Väkiluku 50 498 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Tórshavn Grönlanti Pinta-ala km2 2 166 086 Väkiluku 55 877 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Nuuk Ruotsi Pinta-ala km2 447 435 Väkiluku 10 120 242 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki Tukholma

8 Pohjoismaat

Suomi Pinta-ala km2 338 430 Väkiluku 5 513 130 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Helsinki Ahvenanmaa Pinta-ala km2 1 583 Väkiluku 29 489 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Maarianhamina Norja Pinta-ala km2 Väkiluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki

323 808 5 295 619 Perustuslaillinen monarkia Kuningas Harald V Oslo

Islanti Pinta-ala km2 103 492 Väkiluku 348 450 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki Reykjavik

Pohjoismaat 99

Väkiluku

miljoonaa (2017)

27 510 127 328

POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT

Asukastiheys

asukkaita/km² (2017) POHJOISMAAT

JAPANI

17

348

10 Pohjoismaat

EU

118

YHDYSVALLAT

35

Kokonaispinta-ala 1 000 km2 (2017) POHJOISMAAT TOTAL LANDAREAL 1 000 KM2

1 138

EU

JAPANI

YHDYSVALLAT

4 307

378

9 832

37 %

69 %

34 %

24 %

12 %

17 %

JOSTA METSÄÄ SKOGSAREAL

56 % JOSTA PELTOA ÅKERMARK

7%

Pohjoismaat 11

Talous

Työttömyys

prosenttia 15–64-vuotiaista (2017) TANSKA

5,7

SUOMI

8,8

ISLANTI

2,8

NORJA

4,3

RUOTSI

6,8

EU

7,6

12 Talous

Talouskasvu

prosenttia (2017)

2,3

2,8

3,6

2,0

2,3

3,4

5,5

3,3

2,2

1,6

0,7

4,4

1,3

1,9

1,9

Vaihtotaseen ylijäämä prosenttia BKT:sta (2017)

7,6

0,7

Korko

prosenttia (2017)

0,5

0,5

Julkisen sektorin ylijäämä prosenttia BKT:sta (2017)

1,0

-0,6

1,5

Kuluttajahintojen nousu prosenttia (2017)

1,1

0,8

-1,7

Talous 13

BKT

BNP

miljardia, PPP, USD (2017) POHJOISMAAT

EU

JAPANI

YHDYSVALLAT

21 104

5 488

19 485

41 174

43 355

59 774

1,7

2,2

TOTAL BNP MILJARDER PPS, USD

1 375 BKT BNPASUKASTA PER PERSON KOHDEN, PPS, USD PPP, USD

51 599 BKT BNPVUOSIKASVU TILLVÄXT PROSENTTIA PROCENT

2,3

NORDEN

14 Talous

2,4 EU

JAPAN

USA

Verot

prosenttia BKT:sta (2016)

43

37

31

26

POHJOISMAAT

EU

JAPANI

YHDYSVALLAT

Tuonti ja vienti

1 457

1 500

1 822

2 007

2 000

2 208

mrd. Yhdysvaltain dollaria (2017)

363

407

500

584

635

1 000

0 POHJOISMAAT

EU

JAPANI

YHDYSVALLAT

Talous 15

Vihreä Pohjola

Uusiutuva energia

prosenttia energian loppukäytöstä (2016) TANSKA

32

SUOMI

39

ISLANTI

73

NORJA

69

RUOTSI

54

EU

17

16 Vihreä Vihreä Pohjola Pohjola

Ympäristöverot

prosenttia kaikista veroista (2016)

8,4

3,2

7,0

6,2

5,0

3,3

4,9

6,5

50,3

10,4

5,5

28,0

32,6

Energiaintensiteetti

TJ:a miljoonaa BKT-yksikköä kohden (2016)

2,8

7,6

19,0

Uusiutuvan energian tuotanto prosenttia energian tuotannosta (2016)

23,4

59,9

100

Kasvihuonekaasupäästöt tonnia asukasta kohden (2015)

9,3

10,2

13,8

Kunnallisjätteen kierrätys

prosenttia kierrätetyistä jätteistä (2016)

28,6

29,2

25,5

Vihreä Pohjola 17

Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta, Pohjoismaat 2000 = 100

BKT

+28 %

  -18 % Kasvihuonekaasupäästöt

Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta, EU 2000 = 100

BKT

+21 %

  -16 % Kasvihuonekaasupäästöt

18 Vihreä Pohjola

Uusiutuvan energian kulutus (2015) TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI EU  Vesivoima

 Tuulivoima  Aurinkoenergia  Biomassa ja biojäte  Geoterminen energia

Kotoperäiset energialähteet (2015)

EU

POHJOISMAAT



Hiili



Öljy



Kaasu



Ydinvoima



Uusiutuva energia

Vihreä Pohjola 19

Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa prosenttia (2017) TANSKA

29

SUOMI

33

ISLANTI

43

NORJA

43

RUOTSI

36

EU

25

Vihreä Pohjola 20 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

Osa-aikatyö, naiset

prosenttia 15–64-vuotiaista (2017)

35

20

36

37

34

15

13

Osa-aikatyö, miehet

prosenttia 15–64-vuotiaista (2017)

16

10

12

Työnantajat, naiset

prosenttia työllisistä, jotka ovat työnantajia (2016)

1,8

1,9

2,1

0,9

1,6

Työnantajat, miehet

prosenttia työllisistä, jotka ovat työnantajia (2016)

4,6

5,8

5,4

2,6

5,2

Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa

prosenttia (2016)

37

42

48

41

45

Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 21

Työllisyysaste

prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista (2017)

Tanska

Suomi

Islanti



Miehet

Norja



Ruotsi

EU

Naiset

Työttömyysaste

prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista (2017)

Tanska

Suomi

Islanti



Miehet

22 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

Norja



Naiset

Ruotsi

EU

Sukupuolten välinen palkkaero prosenttia (2016)

16,2

14,9

POHJOISMAAT

EU

Isien osuus käytetyistä perhevapaista prosenttia (2016)

11

11

29

19

28

TANSKA DANMARK

SUOMI FINLAND

ISLANTI ISLAND

NORJA NORGE

RUOTSI SVERIGE

Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 23

Hyvinvointi

Toimeentulotuen saajat

prosenttia yli 18-vuotiaista (2016) TANSKA

2,4

SUOMI

3,5

ISLANTI

1,0

NORJA

1,7

RUOTSI

1,9

24 24 Hyvinvointi Hyvinvointi

Köyhyysriski

prosenttia yksinhuoltajista, joilla on kotona asuvia lapsia (2016)

19,3

21,2

24,9

34,2

32,3

1,7

1,9

Kokonaishedelmällisyysluku lasten määrä naista kohden (2016)

1,8

1,6

1,7

Syövästä johtuvat kuolemat, naiset 100 000:aa asukasta kohden (2015)

255

186

179

192

218

Syövästä johtuvat kuolemat, miehet 100 000:aa asukasta kohden (2015)

288

241

206

223

239

10,5

10,9

Terveydenhuollon kustannukset prosenttia BKT:sta (2016)

10,4

9,5

8,3

Hyvinvointi 25

Kokonaishedelmällisyysluku

Summerade (2017)

fruktsamhetstal

1,8 1,8

1,6 1,6

NORDEN POHJOISMAAT

EU EU

1,4 1,5

JAPAN JAPANI

1,8 1,8

USA YHDYSVALLAT

Elinajanodote vuotta (2016)

Naiset Women 75

● YHDYSVALLAT 81,1

80

● EU 83,6

85

● POHJOISMAAT 83,9

Miehet

Men 75

80

● YHDYSVALLAT 76,1

● EU 78,2

26 Hyvinvointi

90

● JAPANI 87,1

85 ● POHJOISMAAT 79,8

90 ● JAPANI 81,0

Maahanmuutto Pohjoismaihin (2016)

       

Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltian maat Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut

       

Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltian maat Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut

Siirtolaisuus Pohjoismaista (2016)

Hyvinvointi 27

Kulttuuri ja innovaatio

Kulttuurin, vapaa-ajan toiminnan ja urheilutoiminnan julkinen rahoitus prosenttia BKT:sta (2016) TANSKA

1,1

SUOMI

1,0

ISLANTI

2,4

NORJA

1,1

RUOTSI

1,1

EU

0,7

28 Kulttuuri ja innovaatio

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot prosenttia BKT:sta (2016)

2,9

2,8

2,1

2,0

3,3

69

290

262

359

Myönnetyt patentit

miljoonaa asukasta kohden (2017)

187

224

65

Valmistuneet tutkijat

miljoonaa asukasta kohden (2016)

385

366

217

Kotimaiset elokuvaensi-illat

prosenttia kaikista elokuvaensi-illoista (2017 – Islanti 2014)

15

19

5

14

18

Museokäynnit

käyntien määrä sataa asukasta kohden (2017 – Islanti ja Ruotsi 2016)

268

128

760

212

281

Kulttuuri ja innovaatio 29

Internet-ostokset

prosenttia väestöstä (2017)

Tanska

Suomi

Islanti

Norja

Ruotsi

Uudet yritykset indeksi 2007 = 100



Tanska



Suomi

30 Kulttuuri ja innovaatio



Islanti



Norja



Ruotsi

EU

Elokuvakäynnit

asukasta kohden (2016)

2,3 1,6 5,1 2,5 1,8

DK

FI

IS

NO

SE

Kulttuurialalla työskentelevät prosenttia kokonaistyövoimasta (2016)

Tanska

Suomi

Islanti



Miehet

Norja



Ruotsi

EU

Naiset

Kulttuuri ja innovaatio 31

Lapset ja nuoret

Koulutuksen julkinen rahoitus prosenttia BKT:sta (2016)

TANSKA

6,9

SUOMI

6,1

ISLANTI

7,1

NORJA

5,6

RUOTSI

6,6

EU

32 Lapset ja nuoret

4,7

Nuorisotyöttömyys

prosenttia 15–24-vuotiaista (2017)

11

20

8

18

11

Sijoitetut lapset ja nuoret

1 000:ta henkilöä kohden ikäryhmässä 0–17 vuotta (2015)

10

14

4

12

10

7

8

16

15

Koulutuksesta syrjäytyneet prosenttia 18–24-vuotiaista (2016)

7

11

20

Opiskelijat korkeakoulutuksessa prosenttia 20–39-vuotiaista (2015)

18

18

17

PISA

opiskelijoiden suoriutuminen luonnontieteissä (2015)

502

531

473

498

493

Lapset ja nuoret 33

Ulkomailla opiskelevat opiskelijat

muissa Pohjoismaissa opiskelevien osuus, prosenttia (2015/2016)

24 25

24 26

38 34

21 19

12

DANMARK

FINLAND

ISLAND

NORGE

SVERIGE

TANSKA

SUOMI

ISLANTI

NORJA

RUOTSI

Taloudellinen tuki opiskelijoille euroa/kk (2017)

Tanska

Suomi

Islanti



34 Lapset ja nuoret

Laina



Tuki

Norja

Ruotsi

Suosituimmat vuonna 2017 syntyneiden nimet

TANSKA DANMARK GRÖNLANTI GRÖNLAND FÄRSAARET FÄRÖARNA SUOMI FINLAND AHVENANMAA ÅLAND ISLANTI ISLAND (2015) NORJA NORGE RUOTSI SVERIGE

Ida Pipaluk Eva Aino Sally Emilia Sofie Alice

William Inuk Elias Leo Arvid Alexander Jakob William

Lapset ja nuoret 35

Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org

ANP 2018:820 ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT) ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF) ISBN 978-92-893-5831-6 (EPUB)