Tervetuloa Pohjoismaiden ministerineuvos by Nordisk Ministerråd

Tervetuloa Pohjoismaiden ministerineuvostoon Johdanto Pohjoismaiden ministerineuvoston tyรถhรถn ja tyรถmuotoihin

Tervetu loa Pohj oisma i de n mi niste ri ne uvostoon

Tervetuloa Pohjoismaiden ministerineuvostoon Johdanto Pohjoismaiden ministerineuvoston tyรถhรถn ja tyรถmuotoihin

Tervetuloa Pohjoismaiden ministerineuvostoon Johdanto Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön ja työmuotoihin ISBN 978-92-893-4182-0 (PRINT) ISBN 978-92-893-4183-7 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2015-750 ANP 2015:750 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2015 Ulkoasu: Jette Koefoed Kansi: Jette Koefoed Paino: Strandbygaard Grafisk Painos: 500 Paperi: Munken Polar Kirjasinlaji: Meta LF

IC ECOL AB RD

Printed in Denmark

5041 0751 Printed matter

www.norden.org/nordpub

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K Puhelin +45 3396 0200 www.norden.org

Tervetu loa Pohj oisma i de n mi niste ri ne uvostoon

Sisällys

1 Esipuhe ja johdanto

1.1 Historia 1.2 Visio – ”Yhdessä olemme vahvempia” 1.3 Pohjoismainen hyöty 1.4 Uudistustyö

2 Organisaatio ja rakenne

2.1 Pääministerit 2.2 Ministerineuvostot 2.3 Puheenjohtajakausi 2.4 Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti 2.5 Virkamieskomiteat 2.6 Pääsihteerin asema ja aloiteoikeus 2.7 Sihteeristö 2.8 Pohjoismaiset laitokset ja yhteistyöelimet 2.9 Pohjoismaiden ministerineuvoston kansainvälinen työ 2.10 Pohjoismaiset tiedotustoimistot

3 Käytännön työ

3.1 Budjettiprosessi 3.2 Puheenjohtajamaan ja sihteeristön yhteistyö 3.3 Sektorienvälinen yhteistyö 3.4 Kansainvälinen profilointi ja asemointi 3.5 Pohjoismaiden ministerineuvoston kielipolitiikka

4 Pohjoismaiden neuvosto

4.1 Yleistietoa Pohjoismaiden neuvostosta 4.2 Asiat, joiden käsittelyyn Pohjoismaiden neuvosto osallistuu 4.3 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot

Pohjoismaiden poliittinen yhteistyö on monella tapaa ainutlaatuista. Missään muualla maailmassa tuskin on valtioita, joilla on niin läheiset välit keskenään. Kuva: Karin Beate Nøsterud/Norden.org 6 Tervetu loa Pohj oisma i de n mi niste ri ne uvostoon

Esipuhe

Tervetuloa Pohjoismaiden ministerineuvostoon! Pohjoismaiden poliittinen yhteistyö on monella tapaa ainutlaatuista. Missään muualla maailmassa tuskin on valtioita, joilla on niin läheiset välit keskenään. Pohjoismaiden yhteinen toiminta käynnistyi toisen maailmansodan jälkeisissä tunnelmissa. Silloin oli selvää, että nationalismi oli tullut tiensä päähän – se merkitsi kohtalokasta uhkaa ei pelkästään ihmisarvolle ja kulttuurille, vaan jopa ihmisten fyysiselle selviytymiselle. Pohjoismainen yhteistyö syventyi vuosien saatossa, ja nyt 2000-luvun toisella vuosikymmenellä se ulottuu laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Sille näyttää myös olevan entistä enemmän tarvetta tulevaisuudessa. Pohjoismailla on hyvin paljon annettavaa monilla eri aloilla. Alueen asema on vahva ja kehityssuunnilla on mahdollisuus johtaa myös aivan uusille ja ennakoimattomille alueille. Taloudellisen eriarvoisuuden, epävakaan taloustilanteen ja paineen alla olevan maailmanlaajuisen yhteisön maailmassa pohjoismaisesta yhteistyöstä voi tulla entistä ajankohtaisempaa. Maailman maat joutuvat nyt kehittämään yhdessä poliittisia järjestelmiään torjuakseen syrjäytymistä ja edistääkseen sosiaalista yhdenvertaisuutta, kilpailukykyä, kestävää kasvua ja demokratiaa. Tässä yhteydessä pohjoismainen malli voi kaikessa vastavuoroisuudessaan toimia inspiraation lähteenä. Monet ovat kiinnostuneita menettelytavoistamme ja kokemuksistamme. Pohjoismainen yhteistyö on ainutlaatuinen mahdollisuus voittaa rajoituksia ja sulkeutuneisuutta. Mahdollisuus laajentaa näkökulmia ja inspiroitua – eikä vain ottaa vanhastaan puolustusasemia erilaisuuden rikkoessa samanlaisuutta. Pohjoismaiden ministerineuvosto on kansainvälinen organisaatio Pohjolan ja sen historian ytimessä. Pohjoismailla on paljon yhteistä historiaa kielten,

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

kulttuurin, politiikan, elinkeinoelämän ja kaupankäynnin aloilla, – ja se ulottuu lähes kaikkeen keskinäiseen vaihtoon ja yhteydenpitoon, jonka pohjalta nykyinen Pohjola on syntynyt. Toivomme, että sekä yksimielisyys että eroavaisuudet edistävät Pohjoismaiden ministerineuvoston hedelmällistä työtä. Jatkuvasti muuttuva maailma asettaa myös omat vaatimuksensa pohjoismaiselle yhteistyölle. Sen vuoksi yhteistyön tilaa on selvitetty ja analysoitu vuosina 2013–2014, minkä pohjalta on laadittu Nyt Norden -raportti. Raportin pohjalta pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät kesäkuussa 2014 kunnianhimoisesta uudistustyöstä, joka toteutetaan tulevina vuosina. Uudistustyön avulla varmistamme, että pohjoismainen yhteistyö säilyttää tärkeytensä ja että Pohjoismaat voivat kehittää vaikutusmahdollisuuksiaan kansainvälisissä yhteyksissä. Yhdessä voimme vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä niin, että Pohjoismaiden asukkaat saavat tulevaisuudessakin siitä lisäarvoa. Osoitamme, että alueemme on valmis tulevaisuuden haasteisiin ja siksi Pohjoismaiden yhteinen toiminta onkin nyt mielenkiintoisempaa kuin koskaan aiemmin.

Dagfinn Høybråten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

Tervetu loa Pohj oisma i de n mi niste ri ne uvostoon

ANP2014:754

Nyt Norden Afrapportering på generalsekretærens moderniseringsopdrag

en erne i or at diske

lagte en, stre

Med saMarbejd

sMinistren

beslutning

r den m skal nt nger.

renes nden

23-09-2014 13:18:04

Jatkuvasti muuttuva maailma asettaa myös omat vaatimuksensa pohjoismaiselle yhteistyölle. Sen vuoksi yhteistyön tilaa on selvitetty ja analysoitu vuosina 2013–2014, minkä pohjalta on laadittu Nyt Norden -raportti. Kuva: Te rveImagesubscription tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Helsingin sopimus on virallisen pohjoismaisen yhteistyön oikeudellinen pohja. Sopimus allekirjoitettiin alun perin vuonna 1962, ja sitä on päivitetty useita kertoja. Viimeisimmät muutokset astuivat voimaan vuonna 1996.

Helsingforsaftalen Samarbejdsoverenskomst mellem Danmark, Finland, Island, Norge og Sverige

Ved Stranden 18 1061 København K www.norden.org

ANP 2010:741 ISBN 978-92-893-2100-6

1996 Dansk

Kuva: 1 0 Imagesubscription Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

1 Johdanto

Tämä esite kertoo lyhyesti Pohjoismaiden ministerineuvostosta ja sen toiminnasta. Esite on tarkoituksella lyhyt, ja se sisältää vain kaikkein tärkeimmät asiat. Lisätietoa on verkkosivustossa www.norden.org, josta saa yleistietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä ja yksityiskohtaista tietoa Pohjoismaiden ministerineuvostosta. Sivuston kautta voi myös tilata pohjoismaisia uutiskirjeitä.

1.1 Historia Pohjoismailla on pitkälti yhteinen historia. Maat ovat lähes tuhannen vuoden ajan vuorotellen tehneet yhteistyötä, sotineet ja solmineet unioneita, mutta viimeisen 200 vuoden ajan ne ovat eläneet sovussa keskenään. Pohjoismainen yhteistyö on maailman vanhinta alueellista yhteistyötä. Ensimmäiset askeleet nykyiseen viralliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön otettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja vuonna 1952 perustettiin Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto perustettiin puolestaan vuonna 1971 hallitusten välisen yhteistyön virallistamiseksi. Pohjoismainen yhteistyö on YK:n ja EU:n tapaan valtioiden välistä sekä yksimielisyysperiaatteen mukaista käytännössä yhteistyön kaikilla tasoilla. Monen on vaikea erottaa Pohjoismaiden neuvostoa ja Pohjoismaiden ministerineuvostoa toisistaan. Kööpenhaminassa samoissa tiloissa toimiva neuvosto ja ministerineuvosto tekevätkin tiivistä yhteistyötä, mutta kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä organisaatiota: Pohjoismaiden neuvosto vastaa parlamentaarikoiden yhteistyöstä ja Pohjoismaiden ministerineuvosto puolestaan hallitusten välisestä yhteistyöstä. Samoissa tiloissa Kööpenhaminassa osoitteessa Ved Stranden 18 toimii myös Pohjoismainen kulttuurirahasto.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

”Yhdessä olemme vahvempia” Visio toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston työn johtotähtenä ja pohjautuu neljään pilariin:

Rajaton Pohjola

Innovatiivinen Pohjola

Näkyvä Pohjola

Ulospäin suuntautunut Pohjola

Kuva: 1 2 Imagesubscription Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Se on vuodesta 1966 lähtien jakanut kulttuuritukea tavoitteena luoda pohjaa pitkän aikavälin pohjoismaisille verkostoille ja suhteille.

1.2 Visio – ”Yhdessä olemme vahvempia” Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät helmikuussa 2014 pohjoismaisen yhteistyön ja Pohjoismaiden ministerineuvoston visiojulistuksen. ”Yhdessä olemme vahvempia” -visiossa painotetaan sitä, että yhteispohjoismaisilla kokemuksilla voi olla suuri merkitys muille maailmassa, jossa alueellisen yhteistyön tärkeys kasvaa. • • • •

Rajaton Pohjola Innovatiivinen Pohjola Näkyvä Pohjola Ulospäin suuntautunut Pohjola

Visio ohjaa myös niin kutsuttua priorisointibudjettia, josta rahoitetaan uusia suurehkoja panostuksia Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisten priorisointien puitteissa. Vuoden 2015 priorisointibudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, josta noin 60 prosenttia käytetään puheenjohtajamaan panostuksiin ja loput 40 prosenttia esimerkiksi pääministereiden ja yhteistyöministereiden priorisointeihin. Priorisointibudjetin varoja voidaan käyttää tärkeisiin strategisiin ja innovatiivisiin panostuksiin, jotka luovat pohjoismaista lisäarvoa ja joihin osallistuu vähintään kolme maata. Priorisointibudjetista on rahoitettu muun muassa seuraavia panostuksia: •

•

NordMin, Pohjoismaiden kaivosteollisuuden toimijoiden verkosto (Ruotsin puheenjohtajakauden panostus vuonna 2013) Pohjoismainen soittolista, kokoelma pohjoismaisten muusikoiden ja säveltäjien musiikkia (Islannin puheenjohtajakauden panostus vuonna 2014) Nordic Built Cities, kestävän kehityksen mukaisten rakennusten ja kaupunkien edistäminen Pohjoismaissa (Tanskan puheenjohtajakauden panostus vuonna 2015)

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

•

Kestävä pohjoismainen hyvinvointi, uusia hyvinvointiratkaisuja koskeva Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelma Vihreän kasvun aloite, jonka avulla Pohjoismaista pyritään tekemään vihreän kasvun johtajia.

1.3 Pohjoismainen hyöty Pohjoismaisen yhteistyön toinen tärkeä johtotähti on pohjoismaisen hyödyn käsite. Yhteistyöstä on suurta hyötyä Pohjoismaille. Yhteiset panostukset voivat vahvistaa Pohjoismaiden vaikutusvoimaa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Lähtökohtana on tehdä yhteistyötä aloilla, joilla Pohjoismaiden yhteiset panostukset tuovat lisäarvoa Pohjoismaille ja niiden kansalaisille. Pohjoismaiden kaiken toiminnan tulee perustua siihen, että se täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä: •

• • •

Toiminnan on oltava luonteeltaan sellaista, että yhteispohjoismainen toteutus tuottaa huomattavaa myönteistä etua kansalliseen toteutukseen nähden. Toiminnan on ilmennettävä ja kehitettävä pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Toiminnan on lisättävä pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä. Toiminnan on vahvistettava Pohjoismaiden vaikutusvaltaa kansainvälisesti.

1.4 Uudistustyö Pohjoismaisen yhteistyökomitean (NSK) toimeksiannosta Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri käynnisti huhtikuussa 2013 uudistustyön tavoitteena mukauttaa pohjoismaista yhteistyötä tulevaisuuden haasteisiin. Ministerineuvoston toimintaa selvitettiin ja analysoitiin perusteellisesti, minkä seurauksena laadittiin Nyt Norden -raportti, joka sisältää 39 suositusta neljällä pääalueella: •

entistä vahvempaa ministeritason yhteistyötä ja parempi budjetti

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Yhteistyöstä on suurta hyötyä Pohjoismaille. Yhteiset panostukset voivat vahvistaa Pohjoismaiden vaikutusvoimaa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Kuva: Te rveImagesubscription tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki. Linnun sulat edustavat viittä Pohjoismaata sekä Ahvenanmaata, Färsaaria ja Grönlantia. Symbolia käytetään myös hieman muokattuna tunnetussa Joutsenympäristömerkissä. Se on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkintä, jonka avulla voi tehdä luonnon huomioivia valintoja arkipäivässä. Kuva: Fröderberg/norden.org 1 6 MagnusTervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

• • •

tehokkaampi sihteeristö, joka alustaa ja seuraa poliittisia päätöksiä pohjoismaisten hankkeiden entistä määrätietoisempi käyttö pohjoismaisten laitosten selkeämpi omistajaohjaus.

Raportin suositusten pohjalta pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät kesäkuussa 2014 kunnianhimoisesta uudistustyöstä, joka toteutetaan tulevina vuosina.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

2 Organisaatio ja rakenne

2.1 Pääministerit Pääministereillä on päävastuu Pohjoismaiden hallitusyhteistyöstä, mutta heillä ei ole vakiintuneita kokousajankohtia. Käytännössä yhteistyöstä vastaavat pohjoismaiset yhteistyöministerit. Pohjoismaiden pääministerien kokous järjestetään yleensä pari kertaa vuodessa, usein alkukesästä sekä Pohjoismaiden neuvoston varsinaisen istunnon yhteydessä.

2.2 Ministerineuvostot Pohjoismaiden ministerineuvostoon kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska, ja työhön osallistuvat myös Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaiden ministerineuvosto koostuu nimestään huolimatta useasta eri ministerineuvostosta. Työ on jaettu EU:n tapaan eri ministerineuvostoihin, jotka vastaavat oman tietyn alansa kysymyksistä. Ministerineuvostoon kuuluu yhteensä kymmenen eri alan ministerineuvostoa sekä yhteistyöministereistä koostuva ministerineuvosto (MR-SAM), jolla on yleisvastuu työstä Pohjoismaiden pääministerien puolesta. Pohjoismaiset yhteistyöministerit vastaavat myös ministerineuvoston kokonaisbudjetista ja muusta koordinoinnista.

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Pohjoismaiden ministerineuvosto koostuu nimestään huolimatta useasta eri ministerineuvostosta. Työ on jaettu EU:n tapaan eri ministerineuvostoihin, jotka vastaavat oman tietyn alansa kysymyksistä.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

19 19

Ministerineuvostot: Pohjoismaiset yhteistyöministerit (MR-SAM) vastaavat pohjoismaisen hallitusyhteistyön koordinoinnista pääministerien toimeksiannosta. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) vastaa Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriyhteistyöstä. Yhtenä päätavoitteena on edistää kulttuuri-ilmausten monimuotoisuutta ja välittää tietoa taiteilijoista ja heidän työstään rajojen yli. Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljelyja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) koostuu neljän eri politiikan alan ministerineuvostoista. Sen pääasiallisena tehtävänä on edistää luonnon- ja geenivarojen kestävää käyttöä. Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) Oikeusyhteistyö on Pohjoismaiden työkalu tavoitteena edistää yhteisiä perusperiaatteita Pohjoismaiden lainsäädännössä Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) Pohjoismaiden yhteisen kulttuurihistorian ja demokraattisten perinteiden ansiosta tasa-arvoalan yhteistyö on tiivistä ja rakentavaa. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) pyrkii varmistamaan, että Pohjoismailla on johtava asema tieto- ja osaamisalueena. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) Tämän alan pohjoismainen yhteistyö perustuu yhteisille arvoille, jotka muodostavat pohjoismaisen hyvinvointimallin pohjan.

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Ympäristöasiain ministerineuvosto (MR-M) Pohjoismaiden ympäristöyhteistyön tavoitteena on muun muassa ylläpitää ja parantaa luonnontilaa ja elämänlaatua. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) Yhteistyön tavoitteena on edistää pohjoismaisia intressejä kansainvälisesti sekä entistä laajempaa maailmanlaajuista taloudellista yhdentymistä. Työelämän ministerineuvosto (MR-A) Työllisyyttä ja työmarkkinoita sekä työelämää ja työoikeutta koskevaa hallitusten välistä yhteistyötä johtavat Pohjoismaiden työ- ja työllisyysministerit. Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) Pohjoismaiden yhteistyö elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan alalla pyrkii omalta osaltaan edistämään alueen hyvän kasvun turvaamista. Ministerineuvostojen kaikissa päätöksissä noudatetaan yksimielisyysperiaatetta eli kaikkien maiden tulee olla yhtä mieltä päätöksistä. Eri alojen ministerineuvostot tapaavat yhdestä kahteen kertaan vuodessa, kun taas yhteistyöministerit kokoontuvat tavallisesti neljä–viisi kertaa vuodessa. Päätökset tehdään kokouksissa äänestämällä tai niin kutsutulla kirjallisella menettelyllä, kun asia on kypsä päätettäväksi.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Ministerineuvoston puheenjohtajamaan tehtävänä on johtaa työtä aktiivisesti eri yhteistyöaloilla. Työn tueksi laaditaan puheenjohtajakauden ohjelma, joka muodostaa suuntaviivat kyseisen vuoden pohjoismaiselle yhteistyölle. Kuva: Joachim loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon 2 2 AdrianTervetu

2.3 Puheenjohtajakausi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus on kiertävä, ja kukin Pohjoismaa toimii vuorollaan puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus kiertää myös Pohjoismaiden neuvostossa – sama maa ei tosin koskaan toimi samanaikaisesti puheenjohtajana molemmissa organisaatioissa. Ministerineuvoston puheenjohtajamaan tehtävänä on johtaa työtä aktiivisesti eri yhteistyöaloilla. Työn tueksi laaditaan puheenjohtajakauden ohjelma, joka muodostaa suuntaviivat kyseisen vuoden pohjoismaiselle yhteistyölle. Ohjelma esitellään tavallisesti Pohjoismaiden neuvoston varsinaisessa istunnossa. Puheenjohtajamaa vastaa myös priorisoitujen hankkeiden toteuttamisesta. Tätä varten puheenjohtajamaan käyttöön varataan osa niin kutsutusta priorisointibudjetista. Puheenjohtajamaa toimii sekä ministerineuvostojen että virkamieskomiteoiden kokousten puheenjohtajana.

2.4 Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät vuonna 2007 vahvistaa Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin asemaa pohjoismaisessa yhteistyössä niin kutsutun Ahvenanmaan asiakirjan pohjalta. Sen mukaan Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti voivat toimia puheenjohtajana ministerineuvostojen, virkamieskomiteoiden ja työryhmien kokouksissa. Niillä on myös aina oikeus osallistua kokouksiin ja esittää näkemyksiään, mutta niillä ei ole muodollista äänioikeutta.

2.5 Virkamieskomiteat Jokaiseen ministerineuvostoon kuuluu yksi virkamieskomitea, joillakin aloilla useampi. Niiden tehtävänä on valmistella ja seurata ministerineuvostoissa käsiteltäviä asioita. Yhteistyöministereitä (MR-SAM) avustaa Pohjoismainen yhteistyökomitea (NSK), jolla on samanlainen yleisvastuu asioiden seuraamisesta. Virkamieskomiteat koostuvat kansallisista virkamiehistä, jotka edustavat ministereitä. Virkamieskomiteoiden työ on konkreettisempaa kuin ministerineuvostojen, jotka päättävät poliittisista linjauksista. Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Virkamieskomiteoiden päätökset tehdään ministerineuvostojen yksimielisyysperiaatteen ja päätösmuotojen mukaisesti. Konkreettisen työnsä hoitamiseksi virkamieskomiteat kokoontuvat ministerineuvostoja useammin, tavallisesti neljästä kahdeksaan kertaa vuodessa.

2.6 Pääsihteerin asema ja aloiteoikeus Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin nimittävät Pohjoismaiden hallitukset. Pääsihteerin tehtävänä on johtaa sihteeristön työtä. Puheenjohtajamaan ja pääsihteerin työ noudattaa Pohjoismaisen yhteistyökomitean laatimia suuntaviivoja, mutta pääsihteerillä on Pohjoismaiden ministerineuvoston työjärjestyksen mukaan oikeus ja velvollisuus tehdä omia aloitteita. Tätä kutsutaan aloiteoikeudeksi, ja se koskee koko sihteeristön työtä. Sihteeristön asema ei siis ole vain passiivinen ministerineuvostoissa ja virkamieskomiteoissa tehtyjen päätösten käytännön koordinoijana, vaan sen on tarkoitus tehdä myös itse ehdotuksia ja toimia aktiivisesti yhteistyön eteenpäin viemisessä.

2.7 Sihteeristö Kööpenhaminassa sijaitseva Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö vastaa hallitusyhteistyön päivittäisestä toiminnasta pääsihteerin johtamana. Sen päätehtävänä on valmistella virkamieskomiteoissa ja ministerineuvostoissa käsiteltäviä asioita. Se vastaa myös tehtyjen päätösten toteuttamisesta. Sihteeristössä työskentelee noin 100 henkilöä, jotka tulevat eri Pohjoismaista. Rekrytoinneissa pyritään varmistamaan henkilöstön tasainen jakauma eri Pohjoismaiden kesken osaamistasosta tinkimättä. Kaikilla Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön työntekijöillä on määräaikainen työsuhde, joka voi kestää korkeintaan kahdeksan vuotta.

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Sihteeristön missio (joulukuu 2013) Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö on Pohjoismaiden hallitusten välisen yhteistyön toteutusväline. Edistämme lisäarvoa tuovien tulosten syntyä ja teemme Pohjolaa tunnetuksi sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella • • •

alustamalla, toteuttamalla ja seuraamalla poliittisia päätöksiä kehittämällä tietoa yhteisten ratkaisujen pohjaksi rakentamalla verkostoja kokemusten ja ajatusten vaihtamiseksi.

Mission avulla voidaan toteuttaa pohjoismaisten yhteistyöministerien laatimaa Yhdessä olemme vahvempia -visiota sihteeristön jokapäiväisessä työssä. Sihteeristössä on kuusi eri osastoa, joista kolme on erityisalojen osastoja, jotka vastaavat erityisalojen ministerineuvostoista. Jokaisella osastolla on osastopäällikkö, eri alojen erityisasiantuntijoita ja koordinaattoreita sekä opiskelijaavustajia. Osastoilla on myös lyhyemmäksi aikaa palkattuja projektityöntekijöitä, jotka työskentelevät määräaikaisten tehtävien parissa. Pääsihteerin toimisto (GSK) avustaa pääsihteeriä tämän vastuulle kuuluvassa sihteeristön työn johtamisessa ja koordinoinnissa kansliapäällikön johdolla. Se myös palvelee yhteistyöministereitä (MR-SAM) ja Pohjoismaista yhteistyökomiteaa (NSK). Muita ministerineuvostoja avustavat neljä erityisalan osastoa: • • •

•

Kulttuuri ja resurssit -osaston (KR) vastuulla ovat MR-K, MR-FJLS ja MR-JÄM. Osaaminen ja hyvinvointi -osaston (KV) vastuulla ovat puolestaan MR-U ja MR-S. Kasvu ja ilmasto -osasto (VK) vastaa seuraavista ministerineuvostoista: MR-NER, MR-A, MR-M ja MR-FINANS. Henkilöstö-, hallinto- ja oikeusasiat -osaston (HRAJ) vastuulla on MR-LAG.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

2.8 Pohjoismaiset laitokset ja yhteistyöelimet Pohjoismaista yhteistyötä tehdään pitkälti myös eri Pohjoismaissa sijaitsevien laitosten kautta. Virallisen pohjoismaisen yhteistyön puitteissa rahoitusta saa kolmetoista laitosta ja noin kaksikymmentä yhteistyöelintä. Noin runsas kolmasosa ministerineuvoston kokonaisbudjetista käytetään tähän toimintaan. Laitokset toimivat Pohjoismaiden hallitusten määrittelemillä omilla erityisaloillaan. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa laitoksia kokonaan tai osittain, ja useimmissa tapauksissa rahoitusosuus on yli 50 prosenttia. Muita rahoituslähteitä ovat pääasiassa kansalliset budjetit sekä EU-varat ja muut tuet. Laitoksia koskevat perussäännöt on kirjattu Pohjoismaiden vuonna 1988 allekirjoittamaan niiden oikeudellista asemaa koskevaan sopimukseen. Lisäksi laitoksia koskevat säännöt sisältävät yksityiskohtaisempia määräyksiä. Yhteistyöministerit hyväksyvät laitosten säännöt, mutta niitä voidaan sopeuttaa laitoksen toimintaan. Jokaisella laitoksella on siis omat erityissääntönsä, jotka kuvaavat laitoksen tarkoitusta ja toimivat samalla laitoksen perustamisasiakirjana.

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Pohjoismaiset laitokset: • • • • • • • • • • • • •

Reykjavikin Pohjolan-talo, NOREY Färsaarten Pohjolan-talo, (NHFØ) Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) Pohjoismainen aluekehityksen keskus (Nordregio) Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) NordForsk Nordic Innovation Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)

Laitosten lisäksi pohjoismaista yhteistyötä tehdään myös erilaisissa yhteistyöelimissä, jotka eivät täytä laitoksen kriteereitä, eivätkä sen vuoksi myöskään kuulu oikeudellista asemaa koskevan sopimuksen piiriin. Niitä johdetaan eri tavalla, mutta ne ovat kuitenkin osa pohjoismaista yhteistyötä. Nämä yhteistyöelimet ovat joko kokonaan tai osittain Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamia. Esimerkkejä muista yhteistyöelimistä: • • • • •

Ympäristömerkintä Joutsenmerkki Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto Pohjoismainen kulttuurirahasto Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA)

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

2277

Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten järjestöjen kanssa sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella. Itämeren alueen kehitys ja kasvu on merkittävä osa kansainvälistä yhteistyötä. Kuva: Haagensen 2 8 Klaus Munch Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

2.9 Pohjoismaiden ministerineuvoston kansainvälinen työ Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten järjestöjen kanssa sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella. Itämeren alueen kehitys ja kasvu on merkittävä osa kansainvälistä yhteistyötä. Ministerineuvosto osallistuu muun muassa EU:n Itämeri-strategian ja pohjoisen ulottuvuuden tukemiseen ja edistämiseen. Lisäksi ministerineuvosto pyrkii olemaan mukana myös muissa tärkeissä yhteyksissä. Ministerineuvosto on jo monen vuoden ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä Latvian, Liettuan ja Viron sekä Luoteis-Venäjän kanssa. Sillä on toimisto Tallinnassa, Riiassa, Vilnassa sekä Luoteis-Venäjällä (Pietarissa). Työ käynnistettiin 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla, jolloin keskityttiin Pohjoismaita koskevaan tiedonvaihtoon. Viime vuosina yhteistyö on kuitenkin kehittynyt ja laajentunut. Yhteistyössä keskitytään muun muassa rajat ylittäviin ongelmiin, kuten ihmiskauppaan, tartuntatauteihin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä ympäristökysymyksiin. Valko-Venäjän toimintojen tavoitteena on tukea nuorten valkovenäläisten opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ulkomaille sekä edistää demokratiaa. Venäjän viranomaiset ovat viime vuosina hankaloittaneet ulkomaisten toimijoiden toiminnan harjoittamista Venäjällä, minkä seurauksena pohjoismaiset yhteistyöministerit (MR-SAM) päättivät vuonna 2015 lopettaa Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotustoimistotoiminnan toistaiseksi Luoteis-Venäjällä. Vähimmäismiehitystä pidetään kuitenkin yllä, jotta toimintaa voidaan jatkaa poliittisen ilmapiirin sen sallittua ja kun Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminta on taas mahdollista. Pohjoismaiden ministerineuvosto jatkaa yhteistyötä muun muassa erilaisten journalistiikan ja tutkimuksen osalta, mutta työtä ei koordinoida Luoteis-Venäjän toimiston kautta.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Pohjoismaiden ministerineuvostolla on tarkkailijan asema Arktisessa neuvostossa ja se tekee yhteistyötä myös arktista aluetta ympäröivien maiden kanssa. Ministerineuvosto pyrkii myös kehittämään yhteistyötä läntisten naapureiden, erityisesti Kanadan kanssa. Pohjoismaiden ministerineuvostoa pidetään usein alueellisen yhteistyön esikuvana, ja se saa usein esitelmöintikutsuja erilaisiin tapahtumiin ja konferensseihin. Ainutlaatuinen alueellinen yhteistyö on johtanut yhteistyöhön myös neljästä Keski-Euroopan maasta (Tšekki, Unkari, Slovakia ja Puola) koostuvan Visegrád-ryhmän kanssa.

2.10 Pohjoismaiset tiedotustoimistot Kaikissa Pohjoismaissa on pohjoismaisen yhteistyön tiedotustoimistoja, joiden tehtävänä on koordinoida pohjoismaista toimintaa ajankohtaisilla aloilla, tiedottaa pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä toimia paikallisten Norden-yhdistysten aluetoimistona. Tiedotustoimistot sijaitsevat Akureyrissa, Uumajassa, Göteborgissa, Jyväskylässä, Vaasassa, Arendalissa, Altassa ja Flensburgissa. Niitä hallinnoi Norden-yhdistysten liitto, mutta ne saavat osan rahoituksesta Pohjoismaiden ministerineuvostolta.

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

3 Käytännön työ

3.1 Budjettiprosessi Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosibudjetti on vajaa 135 miljoonaa euroa. Toisin sanoen pohjoismainen yhteistyö maksaa Pohjoismaiden kansalaiselle noin 5 euroa vuodessa. Toiminnan rahoitus tulee lähes yksinomaan Pohjoismailta ja sen jakosuhde perustuu kunkin maan osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL). Vuoden 2015 jakosuhde on kuvattuna alla:

odenVuoden 2015 2015jakosuhde, jakosuhde, prosenttiosuus BKTL:stä osenttiosuus BKTL:stä Suomi 15,5% Ruotsi 32,3%

Norja 31,5%

Tanska 20,0% Islanti 0,7%

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

3.1.1 Budjettiesimerkki – budjetti 2015 Seuraavan kaavion luvuista näkyy, että budjetin merkittävimpiä kohtia ovat koulutus ja tutkimus, kulttuuri sekä elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka. Priorisointibudjetti koostuu kahdesta osasta: noin 60 prosenttia käytetään puheenjohtajamaan panostuksiin ja lopuilla varoilla käynnistetään priorisoituja suurpanostuksia. Yhteisten toimintojen erä kattaa erilaisia ministerineuvoston rahoittamia toimintoja, muun muassa tiedotustoimintoja

Osuus kokonaisbudjetista (2015)

Andel af det samlede budget (2015) Koulutus jaogtutkimus Uddannelse forskning

27,2%

Kulttuuri Kultur

19,1%

Elinkeino-, Erhverv, energi ogenergia regional

14,3%

ja aluepolitiikka

Naapuruuspolitiikka/ Nabopolitik/Internationalt samarbejde

10,8%

kansainvälinen yhteistyö Priorisointibudjetti Prioriteringsbudget

8,5%

Ympäristö Miljø

5,1%

Fiskeri og havbrug, jordbrug, levnedsmidler og Maaja metsätalous-, kalastus-, skovbrug vesiviljelyja elintarvikeasiat

4,7%

Sosiaalipolitiikka Socialpolitik

4,6%

Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot

Nordisk Ministerråds fælles aktiviteter

2,7%

Arbejdsliv Työelämä

1,6%

Ligestilling Tasa-arvo

1,0%

Finanspolitik Talous- ja rahapolitiikka

0,2%

Lovgivningssamarbejde Lainsäädäntöyhteistyö

0,2%

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

25,0%

30,0%

Budjettiprosessi

Neljäs vuosineljännes Pohjoismaiden neuvosto ja MRSAMin puheenjohtaja neuvottelevat ministerineuvoston budjetista.

Ensimmäinen vuosineljännes

Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy budjettiehdotuksen.

Seuraavasta budjettivuodesta keskustellaan Pohjoismaiden neuvoston kanssa (keskustelu voidaan käydä myös edellisen vuoden neljännellä vuosineljänneksellä).

MR-SAM hyväksyy lopullisesti seuraavan vuoden budjetin.

MR-SAM esittelee ja hyväksyy budjettiohjeet.

Kolmas vuosineljännes

Toinen vuosineljännes

Pääsihteeri tekee mahdolliset muutokset budjettiehdotukseen maiden kommenttien perusteella.

Sektorit esittävät pääsihteerille näkemyksensä budjetista.

MR-SAM hyväksyy Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiehdotuksen, joka lähetetään Pohjoismaiden neuvostolle kommentoitavaksi.

Pääsihteeri esittelee budjettiehdotuksensa. Se lähetetään Pohjoismaiden neuvostolle ja maihin kommentoitavaksi.

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

3.2 Puheenjohtajamaan ja sihteeristön yhteistyö Puheenjohtajamaan ja sihteeristön välinen yhteistyö perustuu tiiviiseen yhteistoimintaan ja molemminpuoliseen luottamukseen. Osapuolten tulee tiedottaa toisiaan kaikista oleellisista ja käynnissä olevista toiminnoista ja aloitteista. Kokousten esityslistat muotoillaan puheenjohtajamaan ja sihteeristön tiiviinä yhteistyönä sihteeristön ehdotusten pohjalta. Sihteeristö vastaa kokouskutsujen lähettämisestä sekä kokousaineiston laatimisesta ja lähettämisestä osallistujille. Puheenjohtajamaan ja sihteeristön tulee vaihtaa tietoa ehdotuksista, joita halutaan ottaa esille ministerineuvostojen tai virkamieskomiteoiden kokouksessa.

3.3 Sektorienvälinen yhteistyö Joissakin hankkeissa tehdään yhteistyötä perinteisten sektorien välisten rajojen yli ja niihin osallistuu eri ministerineuvostoja sekä sihteeristön eri osastoja. Työtä koordinoiva erityisasiantuntija huolehtii siitä, että eri alat osallistetaan työhön. Esimerkkeinä mainittakoon Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK) sekä työryhmät, jotka käsittelevät tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamistyötä, kestävää kehitystä ja ihmiskauppaa.

3.4 Kansainvälinen profilointi ja asemointi Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto tukevat viestinnän osalta yhteistyötä ja ovat päättäneet keskittää yhteisiä resursseja saadakseen mahdollisimman paljon näkyvyyttä viralliselle pohjoismaiselle yhteistyölle julkisuudessa. Työtä esitellään muun muassa organisaatioiden yhteisessä verkkosivustossa www.norden.org. Viime vuosina Pohjoismaat ovat saaneet paljon myönteistä huomiota eri puolilla maailmaa. Sen seurauksena yhteistyöministerit hyväksyivät vuonna 2014 Pohjoismaiden kansainvälisen profilointi- ja asemointistrategian. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteisesti Pohjolaa sekä Pohjoismaiden kilpailukykyä ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

3.5 Pohjoismaiden ministerineuvoston kielipolitiikka Kaikkien Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön työntekijöiden tulee puhua ja kirjoittaa jotakin skandinaavista kieltä eli norjaa, ruotsia tai tanskaa. Ne ovat pitkäaikaisen käytännön mukaisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston viralliset työkielet. Tietyt asiakirjat käännetään suomeksi, islanniksi ja englanniksi. Ministerineuvostojen kokouksiin sekä muihin kokouksiin järjestetään tarvittaessa tulkkaus. Tätä työtä koordinoi käännös- ja tulkkausyksikkö, joka toimii viestintäosaston alaisuudessa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristössä. Englantia käytetään työkielenä kansainvälisissä yhteyksissä.

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Kaikkien Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön työntekijöiden tulee puhua ja kirjoittaa jotakin skandinaavista kieltä eli norjaa, ruotsia tai tanskaa. Ne ovat pitkäaikaisen käytännön mukaisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston viralliset työkielet. Kuva: Johannes Jansson/norden.org

4 Pohjoismaiden neuvosto

4.1 Yleistietoa Pohjoismaiden neuvostosta Ministerineuvoston tapaan Pohjoismaiden neuvosto pyrkii edistämään pohjoismaista hyötyä, mutta se toimii parlamentaarisella tasolla. Neuvosto tekee ennen kaikkea ehdotuksia ja suosittaa asioita Pohjoismaiden hallituksille ja ohjeistaa niitä lausuntojen ja kysymysten muodossa. Tärkeimmät neuvoston työvälineet ovat ehdotukset ja kysymykset, joita voidaan esittää joko Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai yhdelle tai useammalle Pohjoismaan hallitukselle. Pohjoismaiden neuvosto koostuu yhteensä 87:stä Pohjoismaiden parlamentteja edustavasta jäsenestä, ja sen ylin päättävä elin on yleiskokous. Vuosittain pidetään kaksi istuntoa, joissa neuvosto esittää näkemyksiä ja tekee päätöksiä. Varsinainen istunto järjestetään loka-marraskuun vaihteessa ja keväällä pidetään pienoisistunto. Kuten edellä todettiin, Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy ministerineuvoston budjetin varsinaisessa istunnossa. Vuotuisten istuntojen välillä päättävänä elimenä toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto. Puheenjohtajiston alaisuudessa toimii viisi eri aloja käsittelevää valiokuntaa. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto tekevät yhteistyötä monin eri tavoin.

4.2 Asiat, joiden käsittelyyn Pohjoismaiden neuvosto osallistuu 4.2.1 Suositukset, esitykset ja mietinnöt Suositukset ja esitykset ovat Pohjoismaiden neuvoston laatimia ehdotuksia joko Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai yhdelle tai useammalle Pohjoismaan hallitukselle. Pääsäännön mukaan sihteeristön vastuulla on vastata Pohjoismaiden ministerineuvostolle osoitettuihin suosituksiin ja puheenjohtajamaan vastuulla on puolestaan

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Pohjoismaiden neuvosto koostuu yhteensä 87:stä Pohjoismaiden parlamentteja edustavasta jäsenestä, ja sen ylin päättävä elin on yleiskokous. Vuosittain pidetään kaksi istuntoa, joissa neuvosto esittää näkemyksiä ja tekee päätöksiä. Kuva: Jansson/norden.org Te rveJohannes tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

vastata maiden hallituksille osoitettuihin suosituksiin. Suositukset jaetaan sihteeristön eri osastoille, jotka koordinoivat oman alansa vastauksia, joita kutsutaan myös ilmoituksiksi. Vastauksia tulee käsitellä asianomaisessa virkamieskomiteassa ja sektorienvälisissä vastauksissa asiasta vastaavan erityisasiantuntijan tulee osallistaa muut asianomaiset sektorit. Yhteistyöministerien (MR-SAM) ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston helmikuussa 2015 päättämän uuden prosessin seurauksena suosituksiin tulee aina vastata 12 viikon kuluessa. Vastauksessa on ilmoitettava, katsooko Pohjoismaiden ministerineuvosto, että suositus on toteutunut kokonaan tai osittain tai että suositusta ei voida toteuttaa. Pohjoismaiden neuvosto päättää vastauksen saatuaan, voidaanko suosituksen käsittely saattaa sen perusteella loppuun vai onko syytä pitää suositus vielä voimassa. Jos Pohjoismaiden neuvosto päättää pitää suosituksen voimassa, käynnistetään poliittinen vuoropuhelu – tavallisesti puheenjohtajamaan ministeri tulee keskustelemaan suosituksesta asianomaisen valiokunnan kokoukseen tai istuntoon. Poliittisen vuoropuhelun päätyttyä suositus poistetaan. Pohjoismaiden neuvosto laatii mietintöjä muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston antamista tilintarkastuskertomuksista. Se on osa neuvoston tarkistus- ja seurantavastuuta ministerineuvoston osalta. 4.2.2 Kirjalliset kysymykset Pohjoismaiden neuvoston jäsenillä on oikeus esittää kysymyksiä hallituksille tai Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Kysymyksen tulee koskea pohjoismaista yhteistyötä eikä pelkästään kansallisia asioita. Kysymykset lähetetään pääsihteerin toimistoon, joka on vastuussa siitä, että kysymykseen vastataan. Vastaanottajasta riippumatta kirjalliseen kysymykseen tulee vastata kuuden viikon kuluessa. 4.2.3 Ministerineuvoston ehdotukset Ministerineuvoston ehdotukset ovat puolestaan ehdotuksia, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto tai yhden

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Pohjoismaan hallitus osoittaa Pohjoismaiden neuvostolle tavallisesti istuntojen yhteydessä. Ne koskevat tavallista suurempia ja tärkeämpiä asioita, kuten budjettia ja erilaisia toimintasuunnitelmia. Ministerineuvoston ehdotukset on hyväksytty kansallisella tasolla, vaikka ministerineuvosto toimii niiden muodollisena lähettäjänä.

4.3 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain kirjallisuuspalkinnon, musiikkipalkinnon, elokuvapalkinnon sekä luonto- ja ympäristöpalkinnon. Vuodesta 2013 lähtien on jaettu myös lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto. Aiemmin palkinnonsaajat on julkaistu eri ajankohtina, mutta vuonna 2013 kokeiltiin ensimmäistä kertaa palkinnonsaajien julkistamista vasta itse palkinnonjakotilaisuudessa, joka televisioitiin Oslon oopperatalosta. Palkinnoilla pyritään lisäämään kiinnostusta Pohjoismaiden kirjallisuuteen, kieliin, musiikkiin ja elokuviin. Luonto- ja ympäristöpalkinto myönnetään henkilölle tai järjestölle, joka on tehnyt merkittävän aloitteen luonnon ja ympäristön suojelemiseksi. Palkintosumma on noin 47 000 euroa. Pohjoismaiden ministerineuvosto vastaa palkintojen hallinnoinnista.

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Osoitteessa www.norden.org on virallisen pohjoismaisen yhteistyön verkkosivusto, joka sisältää uutisia, tietoa tapahtumista, julkaisuja ja syventävää tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Sivustossa on myös pohjoismaisen yhteistyön toimijoiden yhteystietoja. Kuva: Johannes Jansson/norden.org 42 Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Ohjausasiakirjoja •

Helsingin sopimus Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välinen pohjoismaista yhteistyötä koskeva perussopimus

•

Sihteeristöjen oikeudellista asemaa koskeva sopimus Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön ja Pohjoismaiden neuvoston sihteeristön oikeudellista asemaa koskeva sopimus

•

Laitosten oikeudellista asemaa koskeva sopimus Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välinen sopimus yhteispohjoismaisten laitosten ja niiden työntekijöiden oikeudellisesta asemasta

•

Pohjoismaiden ministerineuvoston työjärjestys

•

Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön työjärjestys

•

Laitoskäsikirja tietoa laitosten ohjauksesta

Tervetu loa Pohj o isma i de n mi niste ri ne uvostoon

Lyhenteitä CBSS

Itämeren valtioiden neuvosto

GSK

Pohjoismaiden ministerineuvoston

pääsihteerin toimisto

HRAJ

Henkilöstö-, hallinto- ja oikeusasiat -osasto

KOMM Viestintäosasto KR

Kulttuuri ja resurssit -osasto

Osaaminen ja hyvinvointi -osasto

MR-A

Työelämän ministerineuvosto

MR-FINANS Talous- ja finanssipolitiikan ministerineuvosto MR-FJLS

Kalastus-, vesiviljely-, maatalous-,

elintarvike- ja metsätalousasiain

ministerineuvosto MR-JÄM

Tasa-arvoasiain ministerineuvosto

MR-K Kulttuuriministerineuvosto MR-LAG

Oikeusyhteistyön ministerineuvosto

MR-M

Ympäristöasiain ministerineuvosto

MR-NER

Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan

ministerineuvosto MR-S

Ympäristöasiain ministerineuvosto

MR-SAM Yhteistyöministerit MR-U

Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto

NMRS

Pohjoismaiden ministerineuvoston

sihteeristö NR

Pohjoismaidenn neuvosto

NSK

Pohjoismainen yhteistyökomitea

Kasvu ja ilmasto -osasto

ÄK/EK-xx Virkamieskomitea

Te rve tu loa Poh j o isma ide n mi niste ri ne uvostoon

Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org

Tervetuloa Pohjoismaiden ministerineuvostoon Tämä esitteen tarkoituksena on esitellä lyhyesti Pohjoismaiden ministerineuvoston työtä. Lisätietoa ministerineuvoston toiminnasta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä yleisesti on sivustossa www.norden.org.

ANP 2015:750 ISBN 978-92-893-4182-0 (PRINT) ISBN 978-92-893-4183-7 (PDF)