Pohjola tilastoina 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
Lis채채 tilastoja osoitteessa www.norden.org/tietoa
Pohjola tilastoina 2015
Pohjola tilastoina 2015 ISBN 978-92-893-4368-8 (PRINT) ISBN 978-92-893-4369-5 (PDF) ISSN 0908-4339 http://dx.doi.org/10.6027/ANP2015-782 ANP 2015:782 © Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2015 Kansi: Jette Koefoed/ImageSelect. Kuvat s. 8–9: © ImageSelect ja Pohjoismaiden ministerineuvosto Paino: Rosendahls-Schultz Grafisk A/S Painos: 500. Printed in Denmark
rin t e d m atte Rosendahls
rÊ4
54
Ê
RY K S A G Ê Rosendahls
45
7Ê
54
1ÊT
RY K S A G Ê Rosendahls
45
7Ê
Pääasialliset tietolähteet: Pohjoismaiden kansalliset tilastokeskukset. Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Niels Stern ja Johannes Magnus, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). 54
1ÊP
rin t e d m atte Rosendahls
rÊ4
57
54
57
Ê
57
1ÊT
Ê
57
Ê
T RY K S A G Ê 4 Rosendahls
1ÊP
ri n t e d m atte Rosendahls
rÊ 4
Svanemærket ligger på Interndisken, Generelle ting, Svanemærket. Ligger i CMYK, Pantone og S/H. 1. række: Dansk udg. med trykkersted, bruges til ordre uden andet trykkersted (kolofon) 2. række: Engelsk udg. med trykkersted, bruges til ordre uden andet trykkersted (kolofon)
3. række: Dansk udg. uden trykkersted, bruges til faste ordre med trykkersted (kolofon) 4. række: Engelsk udg. uden trykkersted, bruges til faste ordre med trykkersted (kolofon)
Pohjoismainen yhteistyö
rin t e
d m atte
rÊ4
57
54
1ÊT
RY K S A G Ê 4
57
Ê
54
57 1T RY K S A G 4
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. 54
1ÊP
57
Ê
7Ê
Ê
T RY K S A G Ê 4 5
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
rin t e
d m atte
rÊ4
54
1P
rin t e
d m a tt e
r4
57
2. august 2010
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
Esipuhe
Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Pohjola tilastoina 2015 antaa pienen katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi, että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset? Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa. Sivustolta pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä!
Lisää tilastoja osoitteessa www.norden.org/tietoa
Symbolit Ei yht채채n V채hemm채n kuin puolet 0 Tieto ei ole sovellettavissa . Tieto puuttuu .. Linkki tietokantaan : 6
Pohjola tilastoina 2015
Sisällys / teemat Pohjoismaat
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
Pohjola tilastoina 2015
8
Ilmasto ja energia
13
TyĂśmarkkinat
23
Koulutus ja tutkimus
31
Innovaatio ja luovuus
39
Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus
45
Luottamus ja avoimuus
51
Talous
57
7
Pohjoismaat
Tanska Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki
43 561 5 659 715 Perustuslaillinen kuningaskunta Kuningatar Margareeta II 1 263 698
Färsaaret Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki
1 396 48 704 Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Kuningatar Margareeta II 20 235
Grönlanti Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki
2 166 086 55 984 Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Kuningatar Margareeta II 16 992
Suomi Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki
338 430 5 471 753 Tasavalta Presidentti Sauli Niinistö 1 106 418
Ahvenanmaa Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki
1 580 28 916 Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Presidentti Sauli Niinistö 11 480
Norja Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki 8
323 771 5 165 802 Perustuslaillinen kuningaskunta Kuningas Harald V 1 232 575 Pohjola tilastoina 2015
Pohjoismaat
Suomi 5 471 753 Ruotsi 9 747 355
Norja 5 165 802 Grönlanti 55 984
Islanti Färsaaret 329 100 48 704
POHJOISMAIDEN asukasluku
27
Ahvenanmaa 28 916
Tanska 5 659 715
EU:n asukasluku
miljoonaa
508 miljoonaa
Ruotsi Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki
447 435 9 747 355 Perustuslaillinen kuningaskunta Kuningas Kaarle XVI Kustaa 2 198 044
Islanti Pinta-ala km2 Asukasluku Valtiomuoto Valtionpäämies Pääkaupunki Pohjola tilastoina 2015
103 492 329 100 Tasavalta Presidentti Ólafur Ragnar Grímsson 211 282 9
Pohjoismaat
1
Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä – avainluvut 2014
okonaispinta-ala, 1 000 km2 Peltoa, prosenttia pinta-alasta Metsää, prosenttia pinta-alasta
Pohjoismaat
EU
Japani
Yhdysvallat
1 147 7.3
4 236 28.4
378 12.5
9 832 44,7
56.1
37.7
68.6
33.3
Väkiluku, miljoonaa Asukkaita/km2
27 17
508 120
128 339
309 32
Kokonaishedelmällisyysluku Keskimääräinen elinikä, vuosia miehet naiset
1.8
1.6
1.4
1.9
79.8 84.1
77.8 83.3
79.9 86.4
76.4 81.2
6,9 7,2 6,6
11,0 11,0 11,0
4 4,3 3,7
7,4 7,6 7,1
1 256
18 430
4 636
17 419
47 598
34 083
36 485
54 639
43.8
48.6
29.5
25.4
28 961
16 088
13 711
13 783
432
2 227
785
2 295
530
2 256
695
1 593
98
29
- 90
- 702
Työttömyysprosentti miehet naiset BKT, mrd. Yhdysvaltain dollaria BKT henkeä kohti Yhdysvaltain dollareissa Kokonaisveroaste, prosenttia BKT:sta Kokonaisveroaste/asukas Yhdysvaltain dollareissa Tuonti CIF-määräisenä (mrd. Yhdysvaltain dollaria) Vienti FOB-määräisenä (mrd. Yhdysvaltain dollaria) Kauppatase (mrd. Yhdysvaltain dollaria) 1
2014 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. EU: Euroopan unionin 27 tai 28 jäsenmaata 1. tammikuuta 2013 tai 1. tammikuuta 2014 lähtien.
10
Pohjola tilastoina 2015
Pohjoismaat
Tyรถttรถmyys POHJOISMAISSA
Tyรถttรถmyys EU:ssa
miehet
miehet
7,2
%
naiset
6,6
Pohjola tilastoina 2015
11
%
naiset %
11
%
11
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoiDe Nordic nordiska l채nderna na 2015 Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
12
Pohjola tilastoina 2015
De nordiska länderna
Tiesitkö, että... vuoden 1995 jälkeen Pohjoismaiden taloudet ovat lähes kaksinkertaistuneet samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet lähes 20 prosenttia? (Lähde: Nordisk statistik)
Ilmasto ja energia Pohjola tilastoina 2015
13
Ilmasto ja energia
... ja että Pohjoismaat ovat 25 vuotta edellä muuta maailmaa hiilen vähentämisessä sähköntuotannossa? (Lähde: IEA)
14
Pohjola tilastoina 2015
Ilmasto ja energia Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila 10
Celsiusastetta
Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila 8 6 Celsiusastetta 10 4 8 2 6 0 4 -2 2 0 -2 Keskilämpötila 1961–1990
Keskilämpötila 1990–2014
Temp01. Färsaaret, Islanti, Norja ja Ruotsi: tiedot vuodelta 1990–2013. Islanti: tiedot vuodelta 1997–2014.
Keskilämpötila 1961–1990
Keskilämpötila 1990–2014
Temp01. Färsaaret, Islanti, Norja ja Ruotsi: tiedot vuodelta 1990–2013. Islanti: tiedot vuodelta 1997–2014.
Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 16
CO22-vastineet, CO vastineet,tonnia tonnia
Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 14 12 CO2 vastineet, tonnia 16 10 14 8 12 6 10 4 8 2 6 0 4
Tanska
Suomi
Islanti
Norja
Ruotsi
1990
2000
2012
Tanska
Suomi
Islanti
Norja
Ruotsi
1990
2000
2012
2 0 Emis11 ja Popu02
Pohjola tilastoina 2015 Emis11 ja Popu02
Pohjola
EU28
Pohjola
EU28
15
Ilmasto ja energia
Kotimainen energiantuotanto 2013
Pohjola 1% Kotimainen energiantuotanto 2013 9%
Pohjola
Hiili
1% 18%
35%
9%
Öljy Hiili Kaasu
18%
35%
Öljy Uusiutuva polttoaine Kaasu Ydinvoima
37%
Uusiutuva polttoaine Ydinvoima
37% Ener06
Ener06
Kotimainen energiantuotanto 2013
EU27
Kotimainen energiantuotanto 2013
EU27
29% 29%
21%
Hiili Öljy
21% 10%
23%
17%10%
23%
17%
Hiili Kaasu Öljy Uusiutuva polttoaine Kaasu Ydinvoima Uusiutuva polttoaine Ydinvoima
Ener06. EU27: tiedot vuodelta 2012.
Ener06. EU27: tiedot vuodelta 2012.
16
Pohjola tilastoina 2015
Energiankulutus 2013 Ilmasto ja energia
Pohjola
1%
Energialähteet 2013 Energiankulutus 2013
Pohjola
8% Hiili
1%
35%
Öljy 30%
8% 35%
30%
9%
17%
Kaasu Ydinvoima Hiili Uusiutuva pottoaine Öljy Muut Kaasu
Ydinvoima Uusiutuva pottoaine Ener05
Muut
9%
17%
Ener05
Energialähteet 2013 Energiankulutus 2013
EU28
1%
Energiankulutus 2013 12%
EU28
17%
1%
14% 12%
Öljy Kaasu 17% 33%
23% 14%
33% 23% Ener05
Pohjola tilastoina 2015 Ener05
Hiili
Ydinvoima Hiili Uusiutuva pottoaine Öljy Muut Kaasu Ydinvoima Uusiutuva pottoaine Muut
17
Energian loppukulutus 2013
Pohjola 3%
Ilmasto ja energia Teollisuus
14%
Energian loppukulutus 2013
34%
Pohjola 23% 3%
Liikenne Kotitaloudet
14% 34% 26%
23%
Teollisuus Maatalous ja kalatalous Liikenne Palvelut ja muut toimialat Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous
Ener10
Palvelut ja muut toimialat
26%
Ener10
Energian loppukulutus 2013
EU28 2%
Teollisuus
14%
Energian loppukulutus 2013
25%
EU28
Kotitaloudet
2%27%
14% 25% 32%
Teollisuus Maatalous ja kalatalous Liikenne Palvelut ja muut toimialat Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous
27% Ener10
32% 18
Liikenne
Palvelut ja muut toimialat Pohjola tilastoina 2015
Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta
Ilmasto ja energia
2012
2011
- 17 % + 45 % - 17 %
2012
2010
+ 45 %
2011
2009
2010
2008
2009
2007
2008
2006
2007
2005
2006
2004
2005
2003
2004
2002
BKT
2003
2000
1999
1998
1997
2001
2002
2001
2000
1999
1998
1996
Indic401
1997
1996
1995
1995
Pohjola 1995=100 150 140 130 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta 120 Pohjola 110 1995=100 150 100 140 90 130 80 120 70 110 100 90 BKT Kasvihuonekaasupäästöt 80 70 Kasvihuonekaasupäästöt
Indic401
Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta
BKT Pohjola tilastoina 2015
Kasvihuonekaasupäästöt
+ 34 %
2012
- 13 % + 34 % - 13 %
2012
2010 2011
2010 2011
2009
2009
2008
2008
2007
2007
2006
2006
2005
2005
2004
2004
2003
2003
2002
2002
2000 2001
2000 2001
1999
1999
1997
1998
1998
Indic401
1997
1996
1996
1995
1995
EU27 1995=100 150 140 130 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta 120 110 EU27 1995=100 150 100 140 90 130 80 120 70 110 100 90 BKT Kasvihuonekaasupäästöt 80 70
19
Ilmasto ja energia
Ympäristöverot 8
Prosenttia verojen kokonaismäärästä
6 4 2 0 Pohjola 2006
Pohjola 2013
EU27 2006
EU27 2013
Pilaantumiseen ja resurssien käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Pubs15
Luonnonmukainen viljely 2013 25
Prosenttia koko peltoalasta
20 15 10 5 0 20
Pohjola tilastoina 2015
Ilmasto ja energia
Luonnonmukainen viljely 2013 25
Prosenttia koko peltoalasta
20 15 10 5 0
 Oeko01. Suomi, Norja ja Ruotsi: tiedot vuodelta 2012.
Pohjola tilastoina 2015
21
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoiDe Nordic nordiska l채nderna na 2015 Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
22
Pohjola tilastoina 2015
De nordiska länderna
Tiesitkö, että... 33 prosenttia Pohjoismaiden työvoimasta työskentelee julkisella sektorilla? (Lähde: Nordisk statistik)
Työmarkkinat Pohjola tilastoina 2015
23
Työllisyysaste. 2014
De nordiska länderna Prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista
Työmarkkinat
100 80
Työllisyysaste.2014 2014 60
40 100
Prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista
20 80 0 60 40 20 0
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Työvoima sukupuolen mukaan 2014
EU28
Pohjola Työvoima sukupuolen mukaan 2014
Pohjola 48%
Miehet
EU2846%
52%
Män 54% Kvinnor
Naiset Miehet
48% 52%
Män
46% 54%
Kvinnor
Naiset Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2011. Grönlanti, Suomi, Islanti ja Norja: tiedot vuodelta 2013.
24
Pohjola tilastoina 2015
Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2011. Grönlanti, Suomi, Islanti ja Norja: tiedot
12
Prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista
Työmarkkinat
De nordiska länderna
10 8
Työttömyysaste 6 12 4
Prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista
10 2 8 0 6
2000
2005
2010
2014
2000
Pohjola
4
2005
2010
2014
EU28
Work02
2 0 2000
2005
2010
2014
2000
Pohjola
2005
2010
2014
EU28
Work02
Nuorten työttömyysaste 25
Prosenttia kaikista 15–24-vuotiaista
20 15
Nuorten työttömyysaste 10 5 25
Prosenttia kaikista 15–24-vuotiaista
0 20 15
Yhteensä
Miehet
Naiset
Yhteensä
Pohjola
10
Naiset
EU28 2000
5
Miehet
2014
Work02 0
Yhteensä
Miehet
Pohjola Pohjola tilastoina 2015
Naiset
Yhteensä
Miehet
Naiset
EU28 2000
2014
25
5
Prosenttia työvoimasta
Työmarkkinat
4 3
Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 2 Prosenttia työvoimasta 5 1 4 0 3
Tanska
Suomi
2
Islanti
1990
2000
Norja
Ruotsi
2013
1
Soci02
0 Tanska
Suomi
Islanti
1990
2000
Norja
Ruotsi
2013
Soci02
Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 2013 5
Prosenttia työvoimasta
4 3
Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 2013 2 Prosenttia työvoimasta 5 1 4 0 3
Tanska
Suomi
2
Islanti Miehet
Norja
Ruotsi
Naiset
1
Soci02
0 26
Tanska
Suomi
Islanti Miehet
Naiset
Norja Ruotsi Pohjola tilastoina 2015
Äitiys- ja isyysvapaa Äitiys- ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden Työmarkkinat 6 5
Äitiysja isyysvapaa 4 36
Äitiys- ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden
25 14 03
Tanska
2
Suomi
Islanti 2000
1
Norja
Ruotsi
Norja
Ruotsi
Norja
Ruotsi
Norja
Ruotsi
2013
0 Soci04 Tanska
Suomi
Islanti 2000
2013
Soci04
Äitiys- ja isyysvapaa 30
Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita
25
Äitiys20 ja isyysvapaa 15 30
Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita
10 25 5 20 0 15 10
Tanska
Suomi
Islanti 2000
5
2013
Soci04. Ruotsi: tiedot vuodelta 2012. 0
Tanska
Suomi
Pohjola tilastoina 2015 Soci04. Ruotsi: tiedot vuodelta 2012.
Islanti 2000
2013
27
TyĂśmarkkinat
Vuotuiset mediaanitulot 2013 30 000
PPS/Euro
25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tanska Yksinhuoltaja
Suomi
Islanti
Norja
Ruotsi
Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia
 Inco02. Ruotsi: tiedot vuodelta 2012.
28
Pohjola tilastoina 2015
Työmarkkinat
Tiesitkö, että... kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden naisista käy kokopäivätöissä? (Lähde: Nordisk statistik)
Pohjola tilastoina 2015
29
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoiDe Nordic nordiska l채nderna na 2015 Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
30
Pohjola tilastoina 2015
De nordiska länderna
Tiesitkö, että... Pohjoismaissa on lääkäreitä nykyään kolme kertaa enemmän asukasta kohden kuin 60-luvulla? (Lähde: Nordisk statistik)
Koulutus ja tutkimus Pohjola tilastoina 2015
31
Pohjola
1%
Koulutus ja tutkimus 20%
Koulutustaso vuotta) Koulutustaso(ikäryhmä (ikäryhmä25–74 25–74). 2014 2014 34%
Pohjola
1% 20% 45%
34%
Peruskoulu (ISCED 1+2) Toisen asteen koulutus (ISCED 3+4) Korkeakoulututkinto (ISCED 5+6) (ISCED 1+2) Peruskoulu Määrittelemätön tai tuntematon taso Toisen asteen koulutus (ISCED 3+4)
Korkeakoulututkinto (ISCED 5+6)
Educ01
45%
Määrittelemätön tai tuntematon taso
Educ01
Koulutustaso (ikäryhmä 25–74 25–74).vuotta) 2014 2014
EU27
0% Peruskoulu (ISCED 1+2)
26% (ikäryhmä 25–74). Koulutustaso 31%2014
EU27
0%
26%
43%
Toisen asteen koulutus (ISCED 3+4) Korkeakoulututkinto (ISCED 5+6) (ISCED 1+2) Peruskoulu
31%
Määrittelemätön tai tuntematon taso Toisen asteen koulutus (ISCED 3+4)
Korkeakoulututkinto (ISCED 5+6)
Educ01
43% 32
Määrittelemätön tai tuntematon taso Pohjola tilastoina 2015
Koulutus ja tutkimus
Koululaisten osaaminen, PISA 2012 Lukutaito Japani Etelä-Korea Suomi Kanada Irlanti Puola Viro Uusi-Seelanti Australia Alankomaat Belgia Sveitsi Saksa Ranska Norja Yhd. kuningask. Yhdysvallat Tanska OECD Tšekki Italia Itävalta Unkari Portugali Espanja Luxemburg Israel Islanti Ruotsi Slovenia Kreikka Turkki Slovakia Chile Meksiko
Matematiikan osaaminen 538 536 524 523 523 518 516 512 512 511 509 509 508 505 504 499 498 496 496 493 490 490 488 488 488 488 486 483 483 481 477 475 463 441 424
Etelä-Korea Japani Sveitsi Alankomaat Viro Suomi Kanada Puola Belgia Saksa Itävalta Australia Slovenia Irlanti Uusi-Seelanti Tanska Tšekki Ranska OECD Yhd. kuningask. Islanti Luxemburg Norja Portugali Italia Espanja Slovakia Yhdysvallat Ruotsi Unkari Israel Kreikka Turkki Chile Meksiko
Luonnontieteen osaaminen 554 536 531 523 521 519 518 518 515 514 506 504 501 501 500 500 499 495 494 494 493 490 489 487 485 484 482 481 478 477 466 453 448 423 413
Japani Suomi Viro Etelä-Korea Puola Kanada Saksa Alankomaat Irlanti Australia Uusi-Seelanti Sveitsi Yhd. kuningask. Slovenia Tšekki Itävalta Belgia OECD Ranska Tanska Yhdysvallat Espanja Norja Unkari Italia Luxemburg Portugali Ruotsi Islanti Slovakia Israel Kreikka Turkki Chile Meksiko
547 545 541 538 526 525 524 522 522 521 516 515 514 514 508 506 505 501 499 498 497 496 495 494 494 491 489 485 478 471 470 467 463 445 415
Pisa01
Pohjola tilastoina 2015
33
22
Prosenttia kaikista 20–39-vuotiaista
Suomi
20
Koulutus ja tutkimus
18
Islanti Norja 20–39-vuotiaat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat Ruotsie 16 14 12 22 10 20 8 18 6 16 4 14 12
Prosenttia kaikista 20–39-vuotiaista
Pohjola Tanska Suomi
Grönlanti
Islanti Ahvenanmaa
Norja
Ruotsie 2000
2002
2004
2006
Tanska
10
2008
2010
2012
Pohjola
Educ02 ja Popu02
8 6
Grönlanti
Ahvenanmaa
4 2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
Educ02 ja Popu02
20–39-vuotiaat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat 16
Prosenttia kaikista 20–39-vuotiaista, Pohjola yhteensä
14 12 10
20–39-vuotiaat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat 8
6 16
Prosenttia kaikista 20–39-vuotiaista, Pohjola yhteensä
4 14 2 12 0 10 8
2000
2005 Miehet
6
2012 Naiset
4 Educ02 ja Popu02 2 0 34
2000
2005 Miehet
2012 Pohjola tilastoina 2015 Naiset
Euroa kuukaudessa
1400
Koulutus ja tutkimus 1200 1000 800 Taloudellinen tuki opiskelijoille 2013 600 Euroa kuukaudessa 1400 400 1200 200 1000 0 800 Tanska Suomi 600
Islanti
Opintotuki
400
Norja
Ruotsi
Opintolaina
200 Educ07 0 Tanska
Suomi
Islanti
Opintotuki
Norja
Ruotsi
Opintolaina
Educ07
Filosofian tohtorit 2012 400
Miljoonaa asukasta kohti
350 300 250
Filosofian tohtorit 2012 200
150 Miljoonaa asukasta kohti 400 100 350 50 300 2500 200
Tanska
Suomi
150
Islanti
Norja
Miehet
Naiset
Islanti
Norja
Ruotsi
EU27
Ruotsi
EU27
100 Phdg01 50
0 Tanska
Suomi
Pohjola tilastoina 2015
Miehet
Naiset
35
Koulutus ja tutkimus
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö 3,0
Prosenttia työvoimasta
2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tanska
Suomi
Islanti 2000
Norja
2005
Ruotsi
EU28
2013
Rede04
Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0
Prosenttia BKT:sta
Tanska
Suomi 2000
Islanti 2005
Norja 2010
Ruotsi
EU27
2013
Rede01
36
Pohjola tilastoina 2015
Koulutus ja tutkimus
Uudet yritykset Indeksi 2007 = 100
160 150
Yhdistynyt kuningaskunta UK
140 130
Australia
120 110
Yhdysvallat
100
Pohjola
90
Saksa
80 2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Entp02
Tiesitkö, että... naisten osuus yliopistoopiskelijoista on kaksinkertaistunut 60-lukuun verrattuna? Nykyään kuusi kymmenestä yliopistoopiskelijasta on naisia. (Lähde: Nordisk statistik)
Pohjola tilastoina 2015
37
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoiDe Nordic nordiska l채nderna na 2015 Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
38
Pohjola tilastoina 2015
De nordiska länderna
Tiesitkö, että... vuodesta 2000 alkaen muut mediat kuin kirjat ovat Pohjoismaissa kasvattaneet osuuttaan 30–80 prosenttia kun samanaikaisesti kirjalainojen määrä on laskenut 10–20 prosenttia? (Lähde: Nordisk statistik)
Innovaatio ja luovuus Pohjola tilastoina 2015
39
Miljoonaa asukasta kohti 450 400 350 300 250 2014 Patentit 200 Miljoonaa asukasta kohti 150 450 100 400 50 350 0 300 DK FI 250 200 150 100 Pate01 50 0
Innovaatio ja luovuus
IS
Jätetyt hakemukset
DK
FI
NO
SE
Myönnetyt patentit
IS
Jätetyt hakemukset
NO
SE
Myönnetyt patentit
Pate01
Työllisyys kulttuurialalla 5,0
Prosenttia työvoimasta Islanti
4,5
Ruotsi
4,0
Työllisyys kulttuurialalla
Suomi 3,5 Prosenttia työvoimasta 5,0 Tanska 3,0 4,5
Norja Islanti EU28 Ruotsi
2,5 4,0 2,0 3,5 3,0
Suomi 2008 Tanska
2009
2010
2011
2012
Cult23
Norja 2014 2013 EU28
2,5 40 2,0
2008
2009
2010
2011
2012
Pohjola tilastoina 2015 2013 2014
Valtion menot kulttuuriin ja vapaa-aikaan 2013 Euro capita Innovaatio ja per luovuus 1 400 1 200
Kulttuurin ja vapaa-ajan julkinen2013 rahoitus 2013 Valtion kulttuuriintoiminnan ja vapaa-aikaan 1 000 menot Euroaper asukasta 800 Euro capita kohden 1 400 600 1 200 400 1 000 200 800
600
Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi
Islanti
Norja
Ruotsi
400 Färsaaret: tiedot vuodelta 2009. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012. Cult20. 200 Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi
Islanti
Norja
Ruotsi
Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta 2009. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012.
kulttuuriintoiminnan ja vapaa-aikaan Valtion menot Kulttuurin ja vapaa-ajan julkinen2013 rahoitus 2013 300
Indeksi 2000=100 Indeksi2000=100
Norja
250
Valtion menot kulttuuriin ja vapaa-aikaan 2013 200 300 150 250 100 200 50 150
Suomi Ruotsi Tanska Norja
Indeksi2000=100 Färsaaret
Islanti Grönlanti Ruotsi
Färsaaret
100 Cult20
Suomi Tanska Islanti
Grönlanti
50 Pohjola tilastoina 2015
41
Elokuvaensi-illat 2013 Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi-illoista
Innovaatio ja luovuus
21%
Elokuvaensi-illat 2013
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi
33% elokuvaensi-illoista Prosenttia pohjoismaisista
21% 33%
24% 17%
5% 24%
Cult05
17%
5%
Cult05
Elokuvaensi-illat 2013 300
Lukumäärä
250
2013 Elokuvaensi-illat 200 300 150
Lukumäärä
250 100 200 50 150 0 100
Tanska
Suomi
Islanti
Kotimainen Kansallinen
50
Norja
Ruotsi
Ulkomainen
Cult05
0
Tanska 42 Cult20
Suomi
Islanti
Kansallinen
Norja
Ruotsi
Ulkomainen Pohjola tilastoina 2015
Innovaatio ja luovuus
Teatterikäynnit 2014 90
asukasta asukasta kohden kohden Käyntien määrä sataa 100 sataa asukasta kohti
80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tanska
Färsaaret Grönlanti
Suomi
Islanti
Norja
Ruotsi
Cult15. Islanti: tedot vuodelta 2012. Ruotsi: tiedot vuodelta 2010.
Tiesitkö, että... Pohjolassa on yhteensä 406 teatteria, joissa järjestetään vuosittain yli 60 000 esitystä? (Lähde: Nordisk statistik)
Pohjola tilastoina 2015
43
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoiDe Nordic nordiska l채nderna na 2015 Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
44
Pohjola tilastoina 2015
De nordiska länderna
Tiesitkö, että... Pohjoismailla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet? (Lähde: Sustainable Governance Indicators 2015)
... ja että elinajanodote Pohjoismaiden naisilla on nyt 84 vuotta? 60-luvun alussa naisten elinajanodote oli ”vain” 74 vuotta. (Lähde: Nordisk statistik)
Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus Pohjola tilastoina 2015
45
0,35 0,30 0,25
Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus
0,20
Gini-kerroin 2013 0,15 0,10 0,35 0,05 0,30 0,00 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00
2005
2013
Gini01. Färsaaret: tiedot vuodelta 2005 = 2009. EU28: tiedot vuodelta 2005 kattavat vain EU27:n.
2005
2013
2005 tiedot ovat vuodelta 2009. Gini01. Färsaaret: vuoden tiedot vuodelta 2005 = 2009. EU28: tiedot vuodelta 2005 kattavat vain EU27:n. EU28: tiedot vuodelta 2005 kattavat vain EU 27:n.
Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2012 90
Prosenttia kokonaiskustannuksista
80 70 60
Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2012 50 40 Prosenttia kokonaiskustannuksista 90 30 80 20 70 10 600 50
Tanska
40
Färsaaret
Viranomaiset
30
Suomi Työnantajat
Islanti
Norja
Vakuutukset
Ruotsi Muut keinot
20Soex06 10 0 46
Tanska
Färsaaret
Viranomaiset
Suomi Työnantajat
Islanti
Norja Ruotsi 2015 Pohjola tilastoina
Vakuutukset
Muut keinot
9
Prosenttia yli 18-vuotiaista
Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus 8 7 6
Toimeentulotuen saajat 2013 5
4 Prosenttia yli 18-vuotiaista 9 3 8 2 7 1 6 0 5 Tanska Färsaaret Suomi 4 2000 2005 3
Islanti 2010
Norja
Ruotsi
2013
2Soci12. Färsaaret: tiedot vuodelta 2013 = 2011. Suomi ja Norja: tiedot vuodelta 2013 = 2012.
1 0 Tanska
Färsaaret
Suomi
2000
2005
Islanti 2010
Norja
Ruotsi
2013
Soci12. Färsaaret: tiedot 2013 = 2011. Suomi ja Norja: tiedot vuodelta 2013 = 2012. vuodenvuodelta 2013 tiedot ovat vuodelta 2011. Suomi ja Norja: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta 2012.
Köyhyysriski 2013 25
Prosenttia kotitalouksista
20 15
Köyhyysriski 2013 10
255
Prosenttia kotitalouksista
200 15 10
Tanska
Suomi
Yksinhuoltaja
Islanti
Norja
Ruotsi
EU27
Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia
5 Riop01
0
Tanska
Suomi
Islanti
Norja
Ruotsi
EU27
Pohjola tilastoina 2015 47 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia
Ero prosentteina 24 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus Islanti 23 22 21 Sukupuolten palkkaero (miesten eduksi) Suomi 20 19 Ero prosentteina 24 18 Islanti Tanska EU27 23 17 Norja 22 16 21 Ruotsi 15 Suomi 20 14 19 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 18 Tanska EU27 17 Indic109 Norja 16 Ruotsi 15 14 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Indic109
Kansallisiin parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit Prosenttia 80 70 60 50 40 Kansallisiin parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit 30 Prosenttia 80 20 70 10 60 0 50 40 30 20 Miehet Naiset 10 0 Ele03
48
Pohjola tilastoina 2015
Miehet
Naiset
Prosenttia
100
Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus 80 60
Hyväksytyt äänet kaksissa viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa 40
100 20
Prosenttia
80 0 60 40 20
Edelliset vaalit
Viimeisimmät vaalit
Edelliset vaalit
Viimeisimmät vaalit
Ele01 0
Ele01
Maahanmuutto Pohjoismaihin 2014 3% Pohjoismaiden sisäinen
14%
Puola ja Baltia 26%
Maahanmuutto Pohjoismaihin 2014
12%
3% 14% 9% 26%
6%
23% 7%
12%
Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Pohjoismaiden sisäinen Afrikka Puola ja Baltia Aasia Muu ETA Muut Muu Eurooppa Amerikka
Migr01
Afrikka
9% 6% Pohjola tilastoina 2015 7%
23%
Aasia Muut
49
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoiDe Nordic nordiska l채nderna na 2015 Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
50
Pohjola tilastoina 2015
De nordiska länderna
Tiesitkö, että... 60-luvun alkupuolella yli puolet Pohjolaan tulleista siirtolaisista tuli jostakin toisesta Pohjoismaasta? Nykyään valtaosa tulee muualta Euroopasta. (Lähde: Nordisk statistik)
Luottamus ja avoimuus Pohjola tilastoina 2015
51
Pohjoismaiden sisäinen
Luottamus ja avoimuus
15%
Puola ja Baltia 27%
Muu ETA
Siirtolaisuus Pohjoismaista 2014 11%
2% 10%
11% 4%
6%
15%
27%
2%
10%
Pohjoismaiden sisäinen Amerikka Puola ja Baltia Afrikka Muu ETA Aasia
25%
Migr02. Suomi: tiedot vuodelta 2013.
4%
Muu Eurooppa
Muu Eurooppa Muut 6%
Amerikka Afrikka Aasia
25%
Muut
Migr02. Suomi: tiedot vuodelta 2013.
Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa 120 000 100 000 80 000
Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa 60 000
120 000 40 000
Hakemukset
100 000 20 000 80 000 60 000
Myönteiset päätökset Hakemukset
40 000
Migr04
20 000 Myönteiset päätökset 52
Pohjola tilastoina 2015
Hakemusten osuus
3%
Luottamus ja avoimuus
7%
0%
9%
Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2014 Hakemusten osuus
3% 7%
0%
9%
81%
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi
Migr04. Suomi: tiedot vuodelta 2013.
81%
Migr04. Suomi: tiedot vuodelta 2013.
Myönnetyt turvapaikat Pohjoismaissa 2014 Myönteisten päätösten osuus Myönteiseten
2% 7%
0%
Myönnetyt turvapaikat Pohjoismaissa 2014 Myönteiseten päätösten osuus 52%
2% 7%
52% Migr04. Suomi: tiedot vuodelta 2013.
Pohjola tilastoina 2015
0% 39%
39%
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi
53
Luottamus ja avoimuus
Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset 8 000
Hakemusten määrä
7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Tanska 2008
Suomi 2009
2010
Islanti 2011
Norja 2012
2013
Ruotsi 2014
Migr05
54
Pohjola tilastoina 2015
Luottamus ja avoimuus
Tiesitkö, että... viime vuosien aikana vuosittaisten turvapaikkahakemusten määrä Pohjoismaissa on vaihdellut 45 000 ja 75 000 hakemuksen välillä? (Lähde: Nordisk statistik)
Pohjola tilastoina 2015
55
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoiDe Nordic nordiska l채nderna na 2015 Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
56
Pohjola tilastoina 2015
De nordiska länderna
Tiesitkö, että... Pohjoismaiden yhteenlaskettu BKT on 1,5 biljoonaa euroa ja näin ollen maat muodostavat maailman kahdenneksitoista suurimman talouden? (Lähde: Maailmanpankki)
Talous Pohjola tilastoina 2015
57
Talous
1
Talouden avainluvut 2014
Tanska Suomi Islanti Prosenttia BKT:sta Vaihtotaseen ylijäämä Ulkomaiset saamiset (netto), 31.12. Julkisen talouden ylijäämä Julkisen talouden velka, 31.12.
6,3 40,0
-1,9 3,6 46,0 -422,0
Norja Ruotsi
EA19
8,5 134,0
6,3 ..
.. ..
1,2
-3,2
-0,2
9,1
-1,9
..
45,2
59,3
99,0
26,4
43,9
91,9
6,6 1,3
8,7 1,4
5,0 6,4
3,5 2,5
7,9 1,7
11,6 ..
0,3
1,2
1,0
1,9
0,2
0,4
0,4 30,0 -8,4
-1,4 16,6 -8,5
3,3 11,9 -8,8
0,6 15,7 -8,3
1,6 13,5 -8,3
-0,4 .. ..
Prosenttia Työttömyys Korko Muutos 2013–2014, prosenttia Kuluttajahintojen nousu Taloudellinen kasvu Osakekurssi-indeksi Nimellinen efektiivinen valuuttakurssi-indeksi
Key01. 12014 tai uusin saatavilla aleva oleva luku. Työttömyysluvut on yhdenmukaistettu. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen.
Tiesitkö, että... yli 70 prosenttia Pohjoismaiden työvoimasta työskentelee palvelualalla? (Lähde: Nordisk statistik) 58
Pohjola tilastoina 2015
40 000
PPP/euro
Talous
Pohjola
35 000 30henkeä 000 BKT kohti 40 25 000 000
EA19
PPP/euro
Pohjola
35 20 000 000 30 15 000 000
EA19
25 000 Indic102
20 000 15 000
Indic102
BKT henkeä kohti 50 000
PPP/euro Norja
45 000 40 000
Islanti BKT henkeä kohti 35 000
50 000 30 000
Ruotsi
PPP/euro Norja
45 000 25 000 40 000 20 000
Ahvenanmaa
EA19 Tanska Islanti
35 000
Ahvenanmaa
Suomi Ruotsi
30 000
Indic102. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron EA19 25 valuutakseen. 000
Tanska
20 000 Pohjola tilastoina 2015
Suomi
59
Prosenttia
8
Talous
6
Pohjola
4
BKT 2 – reaalinen vuosikasvu 0 8 -2 6 -4 4 -6 2 -8 0
EA19
Prosenttia Pohjola EA19
-2 -4
Naac04. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron -6 valuutakseen.
-8
Naac04. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen.
BKT – reaalinen vuosikasvu 10
Prosenttia Islanti
5
EAI9
Ruotsi
BKT0– reaalinen vuosikasvu Norja 10 -5 5 -10 0 -15
Prosenttia
Tanska
Suomi
Islanti EAI9 Ahvenanmaa
Ruotsi
Norja Tanska
Suomi
-5 Ahvenanmaa -10 Naac04. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen.
-15 60
Pohjola tilastoina 2015
Prosenttia bruttokansantuotteesta
25
Talous 20
Norja
10
Ruotsi
Kauppatase – vienti miinus tuonti 5
-5
2013
2012
2011
2010
2009
2007
Ruotsi
2008
Suomi
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
Tanska 0 Prosenttia bruttokansantuotteesta 25 -5 20 Islanti -10 Norja 15 -15 10 -20 5 Tanska 0
2006
15
Suomi
Islanti
Fotr49
-10 -15
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
-20
Fotr49
Pohjoismaiden välinen kauppa 26
Prosenttia koko viennistä
24 22
Tanska
20
Ruotsi välinen kauppa Pohjoismaiden 18 16 Prosenttia koko viennistä 26 14 24 Tanska 12 22 10 20 8 Ruotsi 18
Suomi Norja Islanti Suomi
16 14
Norja
Fotr44
12 10
8 Pohjola tilastoina 2015
Islanti 61
Talous
Pohjoismaiden välinen kauppa 30
Prosenttia koko tuonnista
28
Islanti
26 24 Ruotsi
22 20
Tanska
18
Norja
Suomi
16
Fotr43
Tiesitkö, että… viidesosa ulkomaankaupasta Pohjoismaissa on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa? (Lähde: Nordisk statistik)
62
Pohjola tilastoina 2015
Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik
Pohjola tilastoina 2015 Lis채채 tilastoja osoitteessa www.norden.org/tietoa 63
Pohjola tilastoina 2015 Tässä julkaisussa on vain pieni valikoima pohjoismaisia tilastoja. Vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa ja tutustu tarkemmin Pohjolan ja Pohjoismaiden lukuihin sekä tilastoihin.
Lisää tilastoja osoitteessa www.norden.org/tietoa
ANP 2015:782 ISBN 978-92-893-4368-8 (PRINT) ISBN 978-92-893-4369-5 (PDF) ISSN 0908-4339