Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa by Nordisk Ministerråd

se su is qq Pe

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Pe qq issu se q

Peqqissuseq

Peqqis suseq Peqqis suseq

gii leqati SuSuleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

nneq q Peqqissuse

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Peqqis suseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

q qatig iinne Sule

Peqqissuseq

Peq q Peq issu

Peq qissu seq qis seq sus eq

Pe qq Pe issus qq eq Pe Pe issus qq qq iss iss eq us Peqqissusequseq Peqqissuseq eq

issus eq

Sundhed

Sundhe d

Samarbejde

Samarbejde Sundhed

rbejde SamaSundhed

Samarbejde

Sundhed

issuseq

issus

Peqqis suseq Peqqis suseq

Peqq

issuseq

issuseq issuseq

Peqq

q Pe

issu se q issu se q

is su

issu seq se q

issu se qq

Peq qis sus

Peqq

rvehteist työ ys yö

Terv eys

eis työ

Terv Yht eys eis

Hels

Sa ma r

Hels e

Hel se

ejde Samarb

Helse

Hels else e

Helselse e

Hel se

jd Helse e

He marbejde Yh Yhteistyö lse t Te

rbejde Sama

Terv eys

Terve

is ty ö

Terveys

teis työ

Terve

älsa

Terveys

He lse

vey s

Ter

Yhteistyö

Terveys

Samarb ejde

Ter Te ve ys rv e Te ys Yh rv Yhte teis e ist työ ys yö

Yhteistyö

Häls a

Hä lsa

Häl sa

Samarb ete

Häsa lsa äl

Tervey Terveys s

Yhteistyö

Terv eys

Terveys

Yhte

teist

te rvey ist s yö

Sama

Terveys

Yhteistyö

Terveys

Hälsa

Samarb ete

Hälsa

te rbe

Hälsa

rbe Hälsa te

Hälsa

ma Sa

Hälsa

Samarbete

Yhteistyö

Te r

Hälsa

Terveys

lsa Hä Samarbete Hälsa

Samarbete

ls Hä Samarbete

Samarbete a

Terveys

ys rve TeYhteistyö

ete

Yhteistyö Terveys

Terveys Yht YhteistyöYhteistyöeistyö

ty ö

Häls a

Samarbete Hälsa

Te rve Yh ys teis

Yhteistyö

Yhte

isty ö Terveys ö Yhteisty Terveys

Yhteistyö

eys TervTerveys ve ys

te arbe Sam

Samarbete

Hälsa

teis työ

Terveys

r Te

Terveys

ys ve työ teis

Yh Ter

Yht Tervey eis s työ

rbete

Yhteistyö Terveys

Yhteistyö

Samarb

m Hälsa ete ar be Hälsa arb sa m Häla te SaHäls

Samarbete

bete

Terveys

isty ö

Ter

veys te is ty ö

yö

eistyö

ve ys Yht

Terv ey s Terveys

hte Terveys istyö

Yhteistyö

s vey

Te r

Häls a

Terveys Y

Terveys

yö ist te

Yhteistyö

eys

Terveys

T ty työ TerveysY erveys Yhteis TeTrveeyrs veys Yhteis T h e styö Yhtei

Terv e Terv ys

Samarbete

eys Terv

Yhteistyö

äl be sa te

m ar

Terv eys

Helse

Hels

Te YhtTervey rve eisty s ys ö

H Hä älsa ls

a Sam arbe älsa arbe te Hälsa te H

Häl Sam sa H

Hälsa

Häl sa

Hä lsa

Hälsa

Hels

Samarbete

Hälsa

Hä bete Sa ls m H ar a

Terveys

rveys Yhteistyö istyö Te istyö Yhteeys Terveys Terv

Häl

Hälsa

Samar

Samarbete

Hels e

Helse

Hels e

Helse

jde

Helse

Sam arbe

Hälsa

Hä lsa

Hälsa

Hä lsa

sa Hälsa

Hälsa Hälsa

Häls a

Samarbete

bejde Sundhed

SamaSundhed rbejd e

lse

Samarbe te

Hälsa H äls a

be te Sama rbete

Hä lsa Sa

Sun marbejd dh e ed

d dhe Sun

d Sundhe

Sund he Samar d

Samarbejde Sundhed

Samarbejde

Sund hed

He Hels lse e

e Hels

Hälsa

Sama

Hels

Samarbejde Samarbejde

Sundhed

jde Samarbe

Samarbejde

Sundh ed

Sundhed

Samarbejde

Sundhed

Sundh ed

Samarbejde

Sundhed

Pe qq iss u Pe se

Peqq issus eq Pe qq issu se q

de rbej ma Sa

Peqqissuseq

Peqqi ssuse

Peqqissuse

ete

Samarb

Helse

rbejde Sama

Helse

H m ä Hä arb ls lsa et a e Samarbete Sa

Hälsa

Su nd he Samarbejde d Sundhed

Samarbejde

d he nd Su

Sam arb ejd e

Samarb ejde

Samarbejde

Samarb ejde

Samarbejde

Sundhed Samarbejde

rb ejd e

un Sa dh ma ed

Sundhed

Sam Samarbejde arbe jde S

bejde

Samarbejde

Sundhed

Hälsa

Sund Samar hed

Sundhed

Samarbejde

Häl sa Häl sa

Sund hed

Hälsa

Sund hed

Sundhed

Sundhed Samarbejde

Hälsa

amarb ejde

arbe Sam

Sundhed

ete

rb ma

Hälsa

Sund hed

lsa Hä

Sund h Samarbejdeed

Su nd hed

a Hälste

be a Häls a Häls Hälsa

Hä lsa

a Häls

Samarbejde

Sundhed jde

Sund hed Samarbejde

Sundh ejde Samarb

Sund hed

d dhe Sun

Sundhed

Sund hed

Sundhed Samarbejde

Sundhed

Sam

Sun arbejde S dhed d he nd Su

Sundhed

Samarbejde

Sundhed

Samarbejde

Sundhed

Sund hed

Sundhed

Samarbejde

d he nd Su

Sundhed

Samarbejde

Sundhed

e Samarbejd

be mar

Hälsa

Su nd he d

Hälsa

mar te Hälsa Sa ete be ar älsa Samarb m H Sa Samarbete Hälsa a Hälsete

arb Sam

Hälsa

jde Samarbe

Samarbete

Hälsa

Samarbejde

Sundhed

Helse

Samarbejde

hed Sundhed

Sama Sund rbejd e

Su nd he d

Sundhed

Samarbejde

Su nd hed

bejde Samar

Sundhed

jde Samarbe Sundhed

Samarbete

Hä lsa

Sundhed

Samarb ejde

Hälsa

Samarbete

Yhteistyö

eys TerveysTer v Yhteistyö

Yhte

Samarbesate

Hälsa Sa

te lsa arbe Hä Sam

Hälsa

Su ndh ed

Samarbejd e

S Hälsa

Hälsa Samarbete

Yhteistyö

Samarbete

Hälsa

Su nd Sama h rbe e jde d

Sundhed

e et

b ar am

Samarbete

arbe

jde

Su nd he d

Samar bejde

Sundhed Samarbejde Sund hed

be te

m ar

Sundhed Samarbejde

Sam

Sundhed

Sundh ed Sundhed

Samarbejde

Sundhed

Sundhed Samarbejde Sundhed Samarbejde

Sundhed

lsa Hä

Hälsa

Sundhed

Hälsa

Hä Sa Hälsa Häl lsa sa

He ls

Samarb ejde

Hä lsa

Yhteistyö

Terveys Terveys

Terveys

lsa Hä Samarbete

Hälsa

Sundhed

ete

rb ma

Samarbejde Samarbejde

Sundhed

bejde

Hälsa

Hä lsa

lsa Hä

Sundhed

Sa ma rbe Su jde Sa nd mar be he jde Su d nd he

Hälsa

ö isty

Yhte

Yhteistyö

yö Yhteistyö Te

Terveys Terveys

Hälsa

Yhteistyö

Samarbete Hälsa Hälsa Samarbete

ete Samarb Samarbete

työ teis

ist Yhte

Terve

Yhteistyö

Hälsa

Hälsa Samarbete

ejd

arb

Sam

Sundhed

Samarbe jde Samar

a Häls

Terveys

Yhteistyö

älsa Hälsa rHbete Samrbaete Sama lsa Hä

Hälsa

e ejd rb d ma dhe Sa un

Sundhed Sundhed

Helse

ar am

ed dh Sun

d dhe Sun

Hälsa rbete

Samarbejde

else Helse

Helse H

jde

Helse

Hels

Helse

Samarbejde

Hälsa

Terveys TerveyTerverveys

Hälsa

Samarbete

Helse

arbejde

Helse

a Häls

Hälsa

Yhteistyö

Tervey s

Yhteistyö

Samarbete

Hälsa Häl

He He lse lse

He ls

Helse

Samarbejde

Helse Sam

Samarbete

lse e Helse

He ejd

ma rb Sa

jde Hels e Samarbete

Sama

rbejde

He ls

Samarbe

He ls

Helse

e lse

Samarbejde

Helse Helse

Helse

els mH lse ar Helsee Helse He arbejde be Sam Helse jd Helse e

Helse

Helse Samarbe jde

rb ma Helse

Helse

Samarbejde

Sa Sundhed ma Sund rbe hed jde

Sam st

ar Heils v a

Helse

e ejd

a Häls a Häls

Hälsa

Sa Hels m e ar be

jd e

He Hels ls e e

Helse

Samarbejde

lsa Hä

Samarbejde

lse

a am

Hälsa

lse rbe

lsa Hä

Yhteisty ö

Samarbete

Samarbete Samarbete

Samarbete

Samarbejde Samarbejde

Samarbejde

e jd Helse

Helse

Hälsa

Terveys

Sam Helse Samarbejde arb Helse Helse ejde

Hälsa

Samarbete

Helse Helse

Hälsa

Terveys

ys ve Ter

Helse Samarbejde

Helse

Hälsa

Helse Helse

Hälsa

Tervey s

Samarbete

Samarbe jde

Terveys Yhteistyö Terveys Tervey s

Yhteistyö

ö isty

e Helse Helse

ejd SamarbHelse

ete Hälsa

Hälsa lsa Samarbete Hä

Hälsa

Helse

TYehtervistyeöyYhsteistyö ys rve

Yhteistyö

Terveys

Hälsa Terveys Yhteistyö

lsa Hä rb

Sama

Hälsa

yö Yht

Yhteistyö

Samarbete Sama a Hälsa rbete Hälsa Hälsa

ar m

Heils Sa mstarv

Helse Helse

Yhteistyö

starv Sam

Helse

HälsHälsa a

a Heils

Helse

Helse Helse

Samarbejde

Helse Helse Helse

jde Samarbe Samarbejde

Helse

Samarbejde

Helse

lse

Samarbejde

Helse

lse

lse He

Helse Helse

Helse

jde

Helse

Hels e Hels e

Sam arb e

Heilsa

Helse

Samstarv

Helse

Heilsa

Samvinna

Sam arbe

Helse

Hels

Heilsa

ls e

Hels

Helse

Helse Helse

Helse

Samvinna

Heilsa

Samvinna

Heilsa

Heilsa Heilsa

na Samvin

inn mv Sa Heilsa a ils He

Heilsa

a eils

Hel se

a a

Heils

Heilsa Heilsa

Heilsa

else

jde

Samearbe

S arbe Sam

Terv

Heilsa Heilsa

Helse Helse

Heilsa Heilsa

a te Häls arbe

ö isty Yhteeys

Hälsa

vin

Helse

Hälsa

s rvey

Terve

Terveys

e Terv

Heilsa sa inna He Heil Samvinna ilsa Samv m

Helse

mvinna

Hälsa

istyö

ö isty Yhte ys Terve

Heilsa

Helse

ete Samarb

Ter vey s

Yhte

ilsaamv

Heilsa

Helse

Samarbejde

Helse

Hälsa Hälsa Hälsa Hälsa

marbetHälsa e Hälsa

Hälsa

Helse

työ Yhteis

Heilsa Samvinna

Samvinn

arbe

Hälsa

ö sty Yhtei

Samvinna

Heilsaa

rbejde

Helsejde Samarbe SamarbHejde

Hälsa Sa m

ö isty

hte

Heilsa

m Sa

Hels

Sama

Helse

lse Hels

yö Yhteist

Heilsa

a inn

ö Yhteisty

Heilsa

Heilsa Heilsa

jde

e Terv

Heilsa

Samvinna

ils

Samvinna

Samvinn

Heilsa

lse

He Helse

Sam arbe

ete SamaSarb marbete Hälsa Hälsa Hälsa

Helse

Samarbejde

Heilsa

vinna

ls e

a a

Heils

Heilsa

Sam

Peqqissus eq

suseq

Suleqatigiinneq Peqqis

q Sule qatig iinne q

Hels

e Samarb ejde

Hälsa

ma rb

Helse

Terve

Samvinn

Heilsa

Heilsa Heilsa Samvinna

Hälsa

Samarbete

Hälsa Hälsa Hälsa

Helse

Hels e Hels e Hels e

lse

Hälsa

Hä

jde

Häls a Sa

Helse

lsa Hälsa Hälsa Häls

Hels

Sam arbe

Hels

e ejdHelse

Yhteistyö

Peqqissuseq Peqq issus eq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuse q Peqqissuseq

Peqqissuseq

lse He

Helse

Hälsa Hälsa

Hälsa Samarbete

Helse Helse

Heilsa

eq Peqqi ssuse q

Suleqatigiinne q

Peqq

Peqqissus eq

Suleqatigiinneq

ejd

seq Peqqissu

Peqq

issuse q Peqq issuse q

issuse

q Peqq issuse q Peqq issuse q

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

lse

arb am Hels S S

ö isty

Suleqati

Suleq

Heilsa

Peqqiss useq

Peqqiss use Peqqiss q useq Peqq

Suleqatigiinne

Peqqiss Peqqiss useq Peqqiss useq useq Peqqiss useq

Suleqatigiinn

Peqqissuseq

Peqqis Peqqis suseq sus

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqis eq Peqq suseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

us iss

Helse

ejd

Helse Helse Samarbejde Helse Helse Helse

r ma

ar lsa te Hälsa bete HäSamarbeSamarbete

Helse

Samarbejde

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

qq Pe

issuse q

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

issuseq Peqqissu seq

Peqq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

iss useq

Hels

tigiinne

Suleqa

Peqq

Sam arb

Peqqiss useq

jd be

lse

Hälsa

issuseq

jd rbe

lse

Sam arb

Häl sa

eq Peqq

Helse

ejd

iss us

Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

neq

iin

tig

issu se

Peq qis sus Peq eq qis sus

giinne

Helse

Hels e Hels e

Peqqissuseq

su issu issu se se seq q q

Pe qq iss us e

qq issu se

Peqq

iss useq

Peqq

tig

Peqqissuseq

iin

Pe qq iss us eq Su le

Pe qq issu se q

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqq issu Peq seq qis sus eq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleq ati Peqq

issuse q

Suleqatigiinneq

Suleqatigi inneq iinneq Suleqatig iinneq

Suleqatig

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Su le

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Sul

Suleqatigiinneq

issu seq qq iss

Peqqissuseq

Pe qqissu eq qq se iss q Pe use qq Pe q qq is

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

neq Suleqatigiin

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigii nneq

Peqqiss useq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

q Peqqissuse

neq atigiin Suleq

iin neq

tig atigiin

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq neq

Suleqatigiinneq

Su leqa

Peqqissuseq

Suleq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

PeqqissuseqPeqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq eq nn

gii ati

Su leq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleq Peqqissuseq atigii nneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq eqa Suleqa tigi tigiinn Peqqissuseq inn eq eq

PeqqissuseqSuleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissu seq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq issu seq

Peqqissuseq

Peqq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Sul qqissu eq seq atig iin neq

Peqqissuseq

Peq q

Peqqissuseq

Helse Helse

ejd

lse

Helse Helse e

e ejd b r else ma T HSamarbejde a Yh erv S Terv Yhte teisty eys eys ist Hels yö ö e Hälsa TerveysTerveysYhtei styö Samarbe Yhteistyö te Y hteis Tervtyöeys Sam Hälsa t eis Helse Helse

Peqqissuseq

inn

is su se Peqqissuseq

Peqqissuseq

Hels

am Ter arb vey e s

Yhteistyö

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peq qis sus eq

Peqqissus

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinn

iss Peqqissuseq useq

Peqqissuseq

q nne

atig

Peqqissuseq

Peqq

Sam arb

Yhte

Suleqatigiinneq

neq

lse

Terveys

Peqqissu seq

q Sule

eq Sul

tigiin

lse

Helse Helse

a ls Hä

Peqqissuseq

tigii

Sule qa

Pe qq iss us

iss us

Pe Pe qis eq qq qq s iss is use us sus q eq eq

työ teis

Peqqissuseq

issu qqissuseq seq

Peqqissuseqnneq

Helse

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Su Peqqissuseq Pe leqatig qq iinne q

Pe issu qq se iss Pe qq iss useq q us eq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Helse Helse

Samarbe jde

yö ist te

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuse

Helse

se el

Helse

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

lseHelse e Hejde HelsHelse

rbe else

issuseq

Peqqissuseq

neq

giin

ati

leq Su

Peqqissuseq

issus eq Peqqissuseq

eq Peqqissus eq Peqqissus

Suleqatigiinneq

Peqq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peq q

Peqqissuseq

se issu

Peqqissus

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

useq q Peqqiss use q Peqqiss qq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Pe q Pe qissu q s

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

n in igi at

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Helse lse

Peqqissuseq

se issu

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

useq q use Peqqiss Peqqiss

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

useq q

eq us iss qq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Pe

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

leq Su

Pe Pe qq qq issu issu issu se se seq q q

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

q ne iinPe atigPeqqissqqissuse

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

seq issu Peqq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

seq issu

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

S els H

Peqqissuseq

inn

Peqqissuseq

Peqqissuseq giinneq nneq atigii

Peqqissuseq

neq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

peqq Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

atigi Suleq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

inn

iss eq us eq

iss us

eqa tigi

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

iin

tigi

Sul

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

neq

giin

qati

Suleqatigiinneq

e ejd lse arb He am e

use iss

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

eqa

atigiin

Suleq

Sule

Peqqissuseq

inneq

Peqqissuseq

Peqqissus neq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Peqqissuseq

Helse

ls He

Sama

eq q q suseq se se Peqqis qissuseq issu Peq tigiinneq issu Suleqa qq useq Pe Peqqiss

Peqqissuseq

ejd

lse

sus qis Peq

Helse Sa Helse He lse lse He rbejde

arb Sam

se Hel

Suleqatigiinneq

se issu qq Pe

Peqqissuseq

Peq Peqqissuseq q Su issu leq atig se Sul q

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

PeqqissuseqPeqqissuseq

se issu qq Pe

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

nneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigii

Suleqatigiinneq

PeqqissuseqSuleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

se su is

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Pe us iss qq Pe

eq sus qis Peq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

issus

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq

rbejd

Sama

se issu

e us iss qq Pe

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq

q se issu q se q issu se issu qq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Helse

Suleqatigiinneq

Suleqatigi

neq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Hels

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

lse He Helse

ejd marb e

us iss

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Helse

Helse Helse

Suleqatigiinneq

e us iss qq Pe Peqqissuseq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

q issuseq Peq atigii PeqqPeqqissuseq qis nn Peqqissuseq su seq eq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

q Peq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Sule

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

giin

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

ati

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

peqqissuseqq

leq Su

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

leq Su

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

q q eq use Peqqissuse nn iss q q gii qq suse se ati Pe qqis issu useq qq leq seq Pe Pe Peqqiss useq iss qq Su qqissu Pe Pe neq giin ati

Suleqatigiin

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

q ne eq in giinn igi qati at Sule

issu se

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Sul

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

neq

Suleqatigiinneq

leq Su

Peq qis Peq sus qis eq sus eq

issu se

neq

Peqqissuseq q Peqqissuseq use qiss Peqqissuseq Peqqissuseq Peq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

eq Peqqissus

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq

leq Su

Peqqissuseq Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

peqqissuseqq

Suleqatigiinneq

giin

iin

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

sus qis Peq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

eq Peqqissus eq Peqqissus

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

leq Su

sus qis Peq Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq Peqqissuseq

Peqqissuseq Pe

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq us iss

Peqqissuseq

qati

Peqqissuseq

neq

tigiin

qa Sule

Peqqissuseq

Sule

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

seq issu

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

in igi

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

giinneq

Peqqissu seq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqati

neq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqiss useq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissu seq Peqqissu seq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq eq

Peqqissus

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

seq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

se su

is qq seq Pe issu qq nneq PeSuleqatigii

Peqqissuseq Peqqis suseq

Peqqissuseq

Peqqissus

issus Peqqiss eq useq Peqqissuseq

Peqqissus

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqq

Peqqis

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

eq Peqqissus eq Peqqissus

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqa Suleqatigi tigiinne inneq Suleqati q giinneq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

us iss qq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

nneq

atigii

Suleq

Peqqissuseq

se su seq Peqqissuseq qis issu Peqqissuseq Peq Peqq

Suleqatig iin

Peqqiss useq

Peqqissuseq

gii

ati

leq Su

useq qiss suseq Peq

Peqqissuseq

Peqqissus

Peqqissuseq Peqqissuseq

le Su

ls He

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Pe qq issu Peqqiss seq useq Peqqiss useq

qqiss useq

iin

us iss qq Pe Peqqissu tig

Peqqiss useq Pe

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiin neq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Peqqissuseq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

eq us iss eq eq qq us sus Pe iss qq useq Peqqis Pe iss Peqqissuseq qq Pe Peqqissuseq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Bo Könberg

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

nneq

Peqqissuseq

Suleqatigiinn

seq Peqqissu

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

us iss

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Suleqati gii

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Peqqissuseq Suleqatigiinneq

Suleqatigiinneq

Peqqissuseq

Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa Peqqissuseq

Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa ISBN 978-92-893-2812-8 http://dx.doi.org/10.6027/ANP2014-732 ANP2014:732 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2014 Layout: Erling Lynder Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt tukea raportin julkaisemiseen. Raportin sisältö ei välttämättä edusta Pohjoismaiden ministerineuvoston kantaa, näkemyksiä tai suosituksia. www.norden.org/fi/julkaisut

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K Puhelin (+45) 3396 0200 www.norden.org

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa Bo Könberg

Johdanto 4 Mikrobilääkeresistenssi Ehdotus 1 Käynnistetään tehotoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

Erityistason sairaanhoito Ehdotus 2 Vahvistetaan erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa

Harvinaiset sairaudet Ehdotus 3 Perustetaan harvinaisten sairauksien pohjoismainen verkosto

Rekisteritutkimus Ehdotus 4 Perustetaan virtuaalinen pohjoismainen rekisteritutkimuksen keskus

Kansanterveys ja terveyden epätasainen jakautuminen Ehdotus 5 Lisätään yhteistyötä kansanterveyttä parantavissa toimissa Ehdotus 6 Pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi terveyden epätasaisen jakautumisen vähentämiseksi

Potilasliikkuvuus Ehdotus 7 Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa

Terveys ja teknologia Ehdotus 8 Lisätään yhteistyötä hyvinvointiteknologian alalla Ehdotus 9 Lisätään yhteistyötä eTerveyden alalla

21 23

Psykiatria Ehdotus 10 Vahvistetaan pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä

Terveydenhuollon valmius Ehdotus 11 Laajennetaan terveydenhuollon valmiusyhteistyön toimeksiantoa

Lääkkeet Ehdotus 12 Laajennetaan pohjoismaista lääkealan yhteistyötä paremman kustannustehokkuuden ja turvallisuuden saamiseksi

Virkamiesvaihto Ehdotus 13 Uusi pohjoismainen virkamiesvaihto – pilottihanke

Kansalliset asiantuntijat EU:ssa Ehdotus 14 Pohjoismaista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden sijoittamisessa Euroopan komissioon

J o hdant o

Johdanto

Elokuun 2013 lopussa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri ja Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit tiedustelivat, voisinko laatia raportin pohjoismaisen terveydenhuoltoalan yhteistyön vahvistamisesta. Tarkoituksena oli, että ehdotukset voitaisiin toteuttaa 5–10 vuoden kuluessa. Raportin muodon ja laajuuden osalta esikuvaksi asetettiin pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä arvostettu raportti, jonka Torvald Stoltenberg esitteli Oslossa helmikuussa 2009. Ministerit nimesivät prosessin kuluessa kaksi yhteyshenkilöä kustakin maasta. Yhteyshenkilöinä toimivat: Flemming Møller Mortensen ja Sophie Løhde Tanskasta, Ulla-Maija Rajakangas ja Anne Louhelainen Suomesta, Unnur Brá Konráðsdóttir ja Árni Páll Árnason Islannista, Cecilie Brein-Karlsen ja Torgeir Micaelsen Norjasta, Lena Furmark ja Lena Hallengren Ruotsista. Olen saanut yhteyshenkilöiltä arvokkaita näkemyksiä, mutta raportissa esitetyistä 14 ehdotuksesta olen yksin vastuussa. Pohjoismaiden ministerineuvoston vanhempi erityisasiantuntija Astrid Utterström on avustanut minua koko ajan yhteydenpidossa ja raportin laatimisessa. Olen ollut yhteydessä myös Thorvald Stoltenbergiin ja Sverre Jervelliin, joka oli yksi häntä avustaneista sihteereistä. Raporttia työstäessäni olen käynyt kaksi kertaa kunkin Pohjoismaan pääkaupungissa sekä kerran Ahvenanmaalla ja Färsaarilla. Grönlannin terveysministerin tapasin Färsaarilla. Yhteensä kokouksia pidettiin yli 80 ja niihin osallistui kaikkiaan noin 250 henkilöä.

Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen terveydenhuoltoalalla on herättänyt huomattavaa kiinnostusta, ja minulle on ollut suurta apua kokouksissa sekä muissa yhteyksissä saaduista näkemyksistä. Pohjoismaiden terveystilanne on hyvä. Keskimääräinen elinikä Pohjoismaissa on yli 80 vuotta, ja kaikki viisi maata ovat 25–26 pisimmän elinajanodotteen maan joukossa ja kolme niistä on 10 pisimmän elinajanodotteen maan ryhmässä. Nopeasti pitenevä elinikä näyttää lisäksi koostuvan terveistä vuosista. Imeväiskuolleisuus on maailman alhaisimpia: kaikki viisi Pohjoismaata ovat 20 parhaan joukossa ja neljä kuuluu niiden 5–6 maan joukkoon, jossa imeväiskuolleisuus on kaikkein alhaisinta. Alla on joitakin kokousten ja muun yhteydenpidon pohjalta syntyneitä päävaikutelmia: • Kaikki Pohjoismaat haluavat laajentaa ja vahvistaa terveysalan yhteistyötä. • Vallitsevan käsityksen mukaan mikrobilääkeresistenssin leviäminen vaatii tehokkaita toimia maailmalla. • Maat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta yhteistyön lisäämiseen erityistason sairaanhoidossa. • Vallitsevan käsityksen mukaan maiden tulee lisätä ja parantaa rekisteritutkimuksen alalla tehtävää yhteistyötä. • Mielenterveysongelmat näyttävät lisääntyneen Pohjoismaissa, varsinkin lasten ja nuorten parissa. • Maat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta terveyden epätasaista jakautumista koskevan yhteistyön jatkamiseen ja lisäämiseen.

J o hdant o

Yllä esitettyjen vaikutelmien lisäksi haluan tuoda esiin kaksi tärkeää kysymystä: mikrobilääkeresistenssin ja potilasliikkuvuuden. Jo selvityksen varhaisessa vaiheessa kävi ilmi, että mikrobilääkeresistenssi on lisääntynyt huolestuttavasti maailmalla johtuen antibioottien liiallisesta ja väärästä käytöstä. Työn myötä huoleni on vain lisääntynyt, ja sitä vahvisti entisestään Maailman terveysjärjestön WHO:n runsas kuukausi sitten esittelemä ensimmäinen globaali raportti. Lisävahvistusta antoi vielä mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän EU:n ja USA:n yhteisen työryhmän (TATFAR) pari viikkoa myöhemmin esittelemä raportti. Mikrobilääkeresistenssistä on tulossa yhä isompi ongelma maailmalla. Bakteereista on tullut vastustuskykyisiä erityyppisille antibiooteille ja lisäksi lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin ja malarian esiintyminen on erittäin huolestuttavaa. Tuberkuloosi- ja malariakuolleisuutta on pystytty vähentämään viime vuosikymmeninä tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, mutta nyt resistentit ja monilääkeresistentit tuberkuloosibakteerit ovat alkaneet lisääntyä hälyttävästi. Antibioottien sekä tuberkuloosi- ja malarialääkkeiden huolestuttava tilanne antaa mielestäni aihetta käsitellä kysymystä pohjoismaisessa ministerikokouksessa syksyllä. Potilasliikkuvuudessa on kysymys Pohjoismaiden kansalaisten oikeudesta saada

hoitoa toisessa maassa. EU:n jäsenmaissa sekä Norjassa ja Islannissa asian käsittely etenee EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin puitteissa. Pohjoismaat tekivät äskettäin päätöksen direktiivin täytäntöönpanosta. Kokemuksia direktiivin vaikutuksista Pohjoismaiden kansalaisille ei luonnollisesti vielä ole saatavilla. Odottaessamme tarkempaa tietoa Pohjoismaiden uusien ja osittain keskenään erilaisten sääntöjen vaikutuksesta potilasliikkuvuuteen en esitä nyt lisäparannuksia, vaan ehdotan, että asiaa käsitellään ministerikokouksessa ensi vuonna. Keskeinen asia on tietenkin se, mitä terveydenhuollon kysymyksiä voidaan hoitaa paremmin pohjoismaisen yhteistyön avulla. Tässä yhteydessä tulee arvioida myös sitä, mitä asioita pystytään hoitamaan vielä paremmin Euroopan tasolla. Kokousten ja muun yhteydenpidon pohjalta olen laatinut 14 konkreettista ehdotusta. Ne on muotoiltu siten, että kaikki Pohjoismaat voivat osallistua työhön. Sekin on mahdollista, että 3–4 maata jatkaa yhteistyötä pidemmälle ja muut maat voivat tulla mukaan myöhemmin tai jättää osallistumatta. Reykjavikissa 11. kesäkuuta 2014 Bo Könberg

E hd o tus 1

M ikr o bil ä ä keresistenssi

Mikrobilääkeresistenssi

CHRISTIA AN DIRKSEN

Ehdotus 1

Käynnistetään tehotoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi Pohjoismaat edistävät määrätietoisesti tehokkaita toimia lisääntyvän mikrobilääkeresistenssin ja lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi. Vaikka Pohjoismaissa käytetään muuhun Eurooppaan verrattuna keskimäärin vähemmän antibiootteja ja vaikka maat itse ovat vain pieneltä osin syyllisiä tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan, niiden on otettava tavoitteekseen vähentää nopeasti, mieluiten tulevien viiden vuoden aikana, antibioottien kulutusta Euroopan alimmalle tasolle, joka on tällä hetkellä Alankomaissa. Pohjoismaat tukevat myös antibioottien liikakäyttöä torjuvan ohjelman nopeaa toteuttamista EU:n, WHO:n, ja YK:n puitteissa. Näin voidaan vahvistaa järjestelmiä ja yhteistyörakenteita uusien antibioottien kehittämiseksi ja palkita uusien antibioottien kehittelytyötä. Ohjelman tulee sisältää kolme kohtaa: 6

• Reseptipakon käyttöönotto niissä maissa, joiden terveydenhuoltojärjestelmä sallii sen, ja bonusten maksamisen lopettaminen antibiootteja määrääville lääkäreille ja sairaaloille. Myöskään eläinlääkärit eivät saisi enää myydä itse määräämiään antibiootteja.

E hd o tus 1

M I K R O B I L ÄÄ K E R E S I S T E N S S I

• Kaikkien maiden tulee ottaa käyttöön sääntöjä ja tavoitteita oman käytön vähentämiseksi. • Lisätään kannustimia uusien antibioottien kehittämiseksi. Rikkaiden maiden tulee antaa reilut puolitoista miljardia euroa vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana vahvistaakseen järjestelmiä ja yhteistyörakenteita, joilla voidaan edistää uusien antibioottien kehittämistä, ja palkitakseen uusien lääkkeiden keksijöitä ja kehittäjiä. Yksi 1900-luvun suurimmista keksinnöistä on penisilliinin ja muiden ihmiskehon bakteereja tuhoavien antibioottien keksiminen ja teollinen valmistaminen. Keksintö tehtiin runsaat 80 vuotta sitten, ja vuonna 1945 keksinnölle myönnettiin lääketieteen Nobelin palkinto. Yksi palkinnonsaajista, Sir Alexander Fleming, varoitti kiitospuheessaan siitä, että liikakäyttö voisi tulevaisuudessa heikentää antibioottien tehoa. Liikakäyttöä ja siitä aiheutuvaa vastustuskykyä antibiooteille on esiintynyt jo kauan. Euroopassa kuoli viime vuonna ainakin 25 000 ihmistä mikrobilääkeresistenssin yleistymisen takia. Liikenteessä kuolleiden määrä Euroopassa samana vuonna oli saman verran. Yhdysvalloissa vastaavaksi luvuksi arvioitiin vähän aikaa sitten yli 23 000 ihmistä. Tämän lisäksi uusien antibioottien keksiminen on käytännössä loppunut. Vuoteen 1970 mennessä kehitettiin parikymmentä uutta antibioottia. Sen jälkeen on tullut kaksi uutta antibioottia, kumpikin ennen vuotta 1987! Uusia keksintöjä ei ilmeisesti ole lähiaikoina odotettavissa. Viimeisimmän tiedon mukaan uusia antibiootteja ei ole kehitteillä, ja nykyisellä kehityksellä uusia lääkkeitä ei todennäköisesti ole tulossakaan lähimpien kymmenen vuoden aikana! Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa isoja ongelmia sairaanhoidossa, koska nykyaikainen sairaanhoito on täysin riippuvainen antibiooteista. Lisääntyvä in7

fektiokuolleisuus on suuntaus, joka näkyy entistä selvempänä tulevaisuudessa. Tämä koskee haavoista tai liikenneonnettomuuksista seuranneita infektioita ja aivan tavallisia infektiotauteja, kuten keuhkokuumetta tai virtsatietulehdusta, joita yleensä pidetään vaarattomina, koska ne ovat hoidettavissa antibiooteilla. Monet elinsiirrot ja leikkaukset ovat tulevaisuudessa mahdottomia tai erittäin vaarallisia, koska leikkausten yhteydessä annetaan antibiootteja sekä ennaltaehkäisynä että toimenpiteen jälkeen. Puolustuskykyä heikentävissä sairauksissa kuten syövässä tai HIV:ssä kuolinsyynä on usein parantumaton infektio. Tämä erittäin huolestuttava kehitys pantiin merkille muun muassa WHO:ssa runsaat 10 vuotta sitten, mutta lähimainkaan riittäviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Huhtikuun lopussa WHO esitteli ensimmäisen globaalin raporttinsa mikrobilääkeresistenssin sekä lääkeresistentin tuberkuloosin ja malarian yleistymisestä. Raportin sisältö on erittäin hälyttävä. Pari viikkoa myöhemmin EU:n ja USA:n transatlanttinen erityistyöryhmä (TATFAR) esitteli myös raportin huolestuttavasta kehityksestä. Mikrobilääkeresistenssin lisäksi kehitys on huolestuttavaa myös lääkeresistentin tuberkuloosin ja malarian kohdalla. Tuberkuloosin ja malarian aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, mutta nyt vastustuskyky on lisääntynyt nopeasti myös näille lääkkeille. Kaikille pitäisi olla selvää, että tarvitaan erityisen nopeita toimia käytön vähentämiseksi, jotta saamme lisäaikaa uusien antibioottien kehittämiseen. Tämän työn vauhdittamiseksi tarvitaan myös vahvoja taloudellisia kannustimia. Liikakäyttö on hyvin todennäköisesti vähäisempää Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa kuin Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa, mutta sitä on tietysti edelleen vähennettävä – jotta resistenssin kasvunopeus hidastuisi ja jotta muuta maailmaa saataisiin vähentämään kulutustaan.

M I K R O B I L ÄÄ K E R E S I S T E N S S I

Tavallinen tapa mitata lääkekulutusta on vuorokausiannoksen määrä tuhatta asukasta kohti. Kaaviosta käy ilmi, että Euroopan maiden väliset erot ovat hyvin suuret – Turkin 42:sta Alankomaiden 11:een. Suurimman kulutuksen maa Euroopassa käyttää siis 3,5 kertaa enemmän antibiootteja kuin alhaisimman kulutuksen maa!

Suurimmassa osassa Pohjoismaista kulutus on Euroopan keskiarvon alapuolella; Ruotsi on lähes Alankomaiden tasolla. Kuitenkin ero Ruotsin ja korkeinta kulutustasoa Pohjoismaissa edustavan Islannin välillä on jopa reilut 50 %.

Antibioottien käyttö 2011 sairaaloiden ulkopuolella (ATC J01, vuorokausiannoksina 1000 asukasta kohti) 50

0 Turkki** Kreikka Kypros* Romania* Belgia Ranska Italia Luxemburg Slovakia* Malta Portugali Irlanti Islanti* Puola Espanja Suomi Bulgaria Liettua* Iso-Britannia Tšekki Tanska Norja Unkari Itävalta* Slovenia Ruotsi Saksa Latvia Viro Alankomaat

E hd o tus 1

Lähde: European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC), Consumption of antimicrobials of Antibacterials For Systemic Use (ATC group J01) in the community (primary care sector) in Europe, reporting year 2011 * ECDC-huomautus: Luku ilmoittaa kokonaiskulutuksen mukaan lukien sairaalakulutuksen. **Lähde: The Lancet Infectious Disease, Vol 14 May 2014, Antibiotic use in eastern Europe: a crossnational database study in coordination with the WHO Regional Office for Europe. Luku ilmoittaa kokonaiskulutuksen mukaan lukien sairaalakulutuksen.

E hd o tus 1

M I K R O B I L ÄÄ K E R E S I S T E N S S I

Kohtuullinen tavoite Pohjoismaita ajatellen olisi vähentää kulutusta viiden vuoden aikana Alankomaiden nykyiselle tasolle. Monet maat, Turkki mukaan lukien, ovat laatineet suunnitelmia vähentääkseen antibioottien liikakäyttöä. Toinen esimerkki on Intia, joka hyväksyi vuonna 2012 mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevan viisivuotissuunnitelman, niin kutsutun Chennain julistuksen. Ihmisten lisäksi antibiootteja käytetään paljon myös kotieläimillä. Antibiootteja käytetään bakteeri-infektioihin, mutta myös kaupallisista syistä lisäämään eläinten lihaskasvua. EU:ssa viimeksi mainittu ei enää ole sallittua, mutta käyttö ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa on sallittua ja rajat ovat jokseenkin epämääräiset. Ruotsi on esimerkki onnistuneesta mik robilääkkeiden käytön vähentämisestä eläimillä. Ruotsissa antibioottien käyttö eläimillä on kuluneiden kuuden vuoden aikana vähentynyt yli kolmanneksella tasolle, joka on luultavasti EU:n alhaisin. Tähän on päästy parantamalla eläinten hoitoa ja hygieniaa. Kulutus on vieläkin alhaisempaa Islannissa ja Norjassa. Vaikka EU:ssa on yhteiset säännöt mikrobilääkkeiden antamisesta eläimille, maiden välillä on edelleen isoja eroja. Joissakin EU:n jäsenvaltioissa eläinlääkärit voivat itse myydä määräämänsä antibiootit. Tämän seurauksena lääkemääräyksiä saatetaan kirjoittaa useammin ja liikaa, mille on tehtävä loppu. EU:ssa on otettava käyttöön kielto, joka estää eläinlääkäreitä ansaitsemasta rahaa antibioottien myynnillä. EU-maiden väliset erot myös kotieläintaloudessa käytettävien antibioottien määrässä ovat erittäin isot. Eräänäkin vuonna jotkut maat käyttivät antibiootteja lihakiloa kohti 30 kertaa enemmän kuin pienimmän kulutuksen maa Ruotsi. Myönteinen esimerkki tältä vuodelta on se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt aloitteen One Health -näkökulman sisällyttämisestä pohjoismaiseen yhteis9

työhön perustamalla uuden työryhmän käsittelemään mikrobilääkeresistenssiä. Välittömiä toimia, joihin Pohjoismaiden tulee ryhtyä, ovat muun muassa sairaanhoidon rutiinien ja hygienian parantaminen sekä edellä mainitun 5-vuotistavoitteen asettaminen sairaanhoidossa käytettävien mikrobilääkkeiden vähentämiseksi Alankomaiden nykyiselle tasolle. EU:ssa, WHO:ssa ja YK:ssa on työskenneltävä aktiivisesti mikrobilääkkeiden liikakäytön vähentämistä ihmisillä ja eläimillä koskevien tavoitteiden asettamiseksi kaikille maille ja tehokkaiden taloudellisten kannustimien saamiseksi uusien mikrobilääkkeiden kehitystyölle. Pohjoismaiden täytyy toimia edelläkävijänä tässä asiassa. Myös Pohjoismaiden kehitysmaille antamassa kehitysavussa on otettava esille kysymys mikrobilääkkeiden liikakäytöstä. EU:ssa on viime vuosina pyritty kannustamaan mikrobilääkealan innovointiin taloudellisilla keinoilla ja muulla tavoin. Toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä. Uusien mikrobilääkkeiden kehittämisessä vaikuttaa olevan huomattavia tieteellisiä ongelmia. Suuri syy siihen, ettei uusia mik robilääkkeitä kehitetä, on todennäköisesti nykyisten taloudellisten kannustimien heikkous, koska uusia lääkkeitä on tarkoitus käyttää harvoin ja siten niistä saataisiin vähemmän tuloja kuin usein käytettävistä lääkkeistä. Uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan mitä todennäköisimmin miljardeja euroja. Nämä varat on saatava rikkailta mailta. Ehdotankin sen vuoksi, että EU, USA ja muut rikkaat maat sopivat, että ne tulevien viiden vuoden aikana varaavat vuosittain noin 0,05 promillea bruttokansantuotteestaan uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen ja kehittäjien palkitsemiseen. Samalla maat saisivat uusien lääkkeiden omistusoikeuden ja pystyisivät siten

E hd o tus 1

M I K R O B I L ÄÄ K E R E S I S T E N S S I

määräämään ehdot uusien lääkkeiden käytölle. Pohjoismaille tämä merkitsee noin 55 miljoonaa euroa vuosittain ja EU:lle, USA:lle sekä muille rikkaille maille reilut puolitoista miljardia euroa, mistä kertyisi viidessä vuodessa runsaat kahdeksan miljardia euroa. Myöhemmin voidaan päättää,

kuinka suuri osa tästä käytetään tutkimukseen ja kuinka suuri osa uusien lääkkeiden kehittäjien palkitsemiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että asia otetaan käsiteltäväksi ministerikokouksessa syksyllä 2014.

E hd o tus 2

E R I T Y I STA S O N SA I R A A N H O I TO

Erityistason sairaanhoito Ehdotus 2

Vahvistetaan erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa Perustetaan pohjoismainen korkean tason valmisteluryhmä tukemaan ja kehittämään erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa. Pohjoismailla on monia yhteisiä piirteitä ja sen vuoksi erityistason sairaanhoitoa koskeva yhteistyö on luonnollinen valinta. Parhaillaan Pohjoismaiden terveydenhuollossa on meneillään voimakas keskittäminen. Kielellisten ja kulttuuristen yhtäläisyyksien lisäksi Pohjoismaissa on myös suhteellisen pienet väestömäärät ja sairausmallit sekä kliiniset käytännöt muistuttavat toisiaan. Sen vuoksi Pohjoismaat tekevät jo nyt hyvää yhteistyötä erityistason sairaanhoidossa. Työtä on kuitenkin vahvistettava ja kehitettävä siten, että yhteistyön kautta voidaan paremmin hyödyntää nykyisiä mahdollisuuksia lisätä tehokkuutta ja parantaa laatua sekä käyttää maiden taloudellisia resursseja järkevästi. Yhteistyön vahvistamiseksi ja jotta saataisiin tuettua maiden strategisia arvioita pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksista, on perustettava pohjoismainen korkean tason valmisteluryhmä. Valmisteluryhmän tehtävänä on tukea maita niiden arvioidessa säännöllisesti, milloin pohjoismaisesta yhteistyöstä voi olla hyötyä konkreettisessa erityistason hoidossa, esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kalliiden teknisten laitteiden hankinnassa sekä helpottamalla uusien yhteistyöaloitteiden käynnistämistä. Valmisteluryhmän pääasiallisena tehtävänä on tarjota maille foorumi säännöllisille keskusteluille alan yhteistyöaloitteiden tarpeista ja mahdollisuuksista. Kunkin 11

maan tulee ilmoittaa valmisteluryhmälle, kun uusi erityistason hoitopanostus on suunnitteilla. Valmisteluryhmä voi siten pohtia, olisiko pohjoismaisesta yhteistyöstä hyötyä kyseisen panostuksen yhteydessä, jos vastaavia tarpeita tai kokemusta aiheesta löytyy yhdestä tai useammasta Pohjoismaasta. Kukin maa vie asian valmisteluryhmään niin varhaisessa vaiheessa, että pohjoismaista yhteistyötä voidaan tarvittaessa käynnistää. Lainsäädännölliset esteet pohjoismaisen yhteistyön lisäämiselle poistetaan. Valmisteluryhmän tulee pohtia relevantteja yhteistyöaloitteita koskevien keskustelujen yhteydessä, onko aloitteiden toteuttamiselle edellytyksiä. Esimerkiksi jatkuvasti on selvitettävä, mitä lainsäädännöllisiä esteitä on ratkaistava pohjan luomiseksi tehokkaalle pohjoismaiselle yhteistyölle erityistason sairaanhoidossa. Valmisteluryhmän tulee keskustella säännöllisesti myös siitä, miten maat ymmärtävät erityistason sairaanhoidon. Valmisteluryhmän työ perustuu kokemuksille, joita on saatu jo käynnissä olevasta pohjoismaisesta yhteistyöstä, muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelmassa toteutettavasta erityistason sairaanhoidon aloitteesta. Yhteistyöpäätökset tulee sisällyttää laajemmin uusia aloitteita koskevaan strategiseen suunnitteluun maissa ja kytkeä ne läheisesti poliittiseen päätöksentekoon. Valmisteluryhmän jäsenten tulee sen

E hd o tus 2

E R I T Y I STA S O N SA I R A A N H O I TO

vuoksi olla riittävän korkean tason edustajia. Valmisteluryhmällä tulee olla kytkentä pohjoismaiseen sosiaali- ja terveyspoli-

tiikan ministerineuvostoon, jolta ryhmä myös saa toimeksiantonsa.

E hd o tus 3

H arvinaiset sairaudet

Harvinaiset sairaudet

JOHANNES JANSSON/NORDEN.ORG

Ehdotus 3

Perustetaan harvinaisten sairauksien pohjoismainen verkosto Perustetaan harvinaisiin sairauksiin keskittyvä pohjoismainen verkosto. Pohjoismaiden väestömäärät ovat suhteellisen pienet ja haasteena onkin saada riittävän suuri väestöpohja harvinaisia sairauksia koskevissa panostuksissa tarvittavan osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Pohjoismaissa on kuitenkin yhteensä noin 26 miljoonaa asukasta ja maiden yhteisistä piirteistä johtuen on luonnollista tehdä yhteistyötä, joka vahvistaa yksittäisten maiden osaamisympäristöjä ja panostuksia harvinaisten sairauksien alalla. Pohjoismaat ovat usean vuoden aikana käynnistäneet erityyppistä yhteistyötä harvinaisten sairauksien alalla, esimer-

kiksi tiedonvaihtoa Rarelink-linkkisivuston avulla. Näitä yhteistyömuotoja tulee kehittää, mutta tärkeää on myös vahvistaa käynnissä olevia ja uusia Pohjoismaiden yhteisiä panostuksia sekä parantaa niiden koordinointia. Maiden tulee sen vuoksi perustaa pohjoismainen verkosto edistämään harvinaisia sairauksia koskevaa yhteistyötä ja turvaamaan työssä tarvittava jatkuvuus. Siten alan pohjoismaisella yhteistyöllä on enemmän vaikutusta asianomaisiin toimintaympäristöihin ja maiden viranomaisiin sekä lopulta myös asukkaisiin.

E hd o tus 4

REKISTERITUTKIMUS

Rekisteritutkimus Ehdotus 4

Perustetaan virtuaalinen pohjoismainen rekisteritutkimuksen keskus Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä rekisteritietojen, biopankkien ja kliinisten interventiotutkimusten alalla vahvistetaan edistämällä ainutlaatuisten pohjoismaisten kansallisten rekisterien tutkimuskäyttöä. Pohjoismaisissa tutkimushankkeissa otetaan käyttöön eettisten arviointien keskinäisen hyväksymisen malli. Tällainen yhteistyö tukee tutkimuksen, elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämistä Pohjoismaissa. Pohjoismaat ovat populaatiotutkimuksen kultakaivos johtuen hallinnollisiin rekistereihin ja biopankkeihin kerättyjen yksilötietojen saatavuudesta. Näitä tietoja on kerätty pitkän ajan kuluessa ja ne kattavat usein koko Pohjolan väestön. Pohjoismaiden terveys- ja hyvinvointijärjestelmien samankaltaisuus sekä henkilötunnuksemme ovat hyvä lähtökohta vertailevien tutkimusten ja analyysien tekemiselle Pohjoismaissa. Asukkaita Pohjoismaissa on yhteensä 26 miljoonaa, mikä on riittävä väestöpohja harvinaisten sairauksien tutkimiseen. Kansallisten rekisterien laajemmalla tutkimuskäytöllä voidaan edistää sairauksien ennaltaehkäisyä, tehokkaampien lääkkeiden löytämistä ja hoitomenetelmien kehittämistä esimerkiksi yksilöllisessä sairaanhoidossa. Vahvistamalla alan pohjoismaista yhteistyötä lisätään kliinisiä tutkimuksia ja edistetään siten paremman tietopohjan saamista hyvinvointisektorin poliittisille priorisoinneille sekä parannetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Samalla Pohjoismaat voisivat vahvistaa brändiään vetovoimaisena huippututkimusalueena.

Seuraavat toimet ovat välttämättömiä, jotta saatavilla olevaa tietoa voidaan käyttää: Maiden on poistettava käytännölliset, juridiset ja eettiset esteet, jotka haittaavat rekisteritietojen yhteiskäyttöä tutkimuksessa. Kansallisten rekisterinpitäjien, jotka vastaavat muun muassa hallinnollisista henkilörekistereistä ja biologisista rekistereistä (sairaanhoidon laaturekisterit, biopankit), tulee tehdä yhteistyötä tiedon hyödyntämisen ja siirron helpottamiseksi maiden välillä. Pohjoismaisissa tutkimushankkeissa otetaan käyttöön malli eettisten arviointien keskinäiselle hyväksymiselle. Maiden tulee lisäksi pyrkiä helpottamaan henkilötietojen käyttöä rajat ylittävässä tutkimuksessa nykyisen lainsäädännön rajoissa esimerkiksi muuttamalla käytäntöjään. Maiden tulee myös selvittää mahdollisia synergiaetuja, varsinkin alan uuden eurooppalaisen lainsäädännön osalta.

E hd o tus 4

REKISTERITUTKIMUS

Tutkimusinfrastruktuuria tulee vahvistaa näillä aloilla. NordForskin ja tutkimusneuvostojen (tai vastaavien) tulee tukea teknisten ratkaisujen kehittämistä, jotta henkilötietoja ja tutkimustietoja voidaan turvallisesti siirtää, tallentaa ja käyttää myös rajojen yli. Yksinkertaisemman tietojen koordinoinnin lisäksi tulee mahdollistaa myös yhteispohjoismaisten tietolähteiden ja rekisterien luominen. Lisäksi NordForskin ja tutkimusneuvostojen tulee rahoittaa tutkimusta ja koulutusta Pohjoismaissa yhteispohjoismaisten tietolähteiden hyödyntämiseksi. NordForsk on jo tehnyt valmisteleva toimia. Kun käytännölliset, juridiset ja eettiset esteet on raivattu, panostuksia tutkimus

infrastruktuuriin ja tutkimukseen tulee kehittää virtuaalisen pohjoismaisen rekisteritutkimuksen keskuksen perustamiseksi. Tällainen keskus mahdollistaisi sen, että tutkijat ja yritykset voisivat käyttää ainutlaatuisia tietorekistereitämme yhteispohjoismaisena resurssina, ja se toimisi myös yhteistyöfoorumina kansallisille toimijoille. Samalla työ jatkuisi rajat ylittävää tutkimusta haittaavien esteiden poistamiseksi. Jaetun yhteispohjoismaisen resurssin koordinointi voisi olla NordForskin tehtävä, esimerkiksi pohjoismaisessa e-infrastruktuuriyhteistyössä (NeIC) noudatettavan mallin mukaan, läheisessä yhteistyössä keskeisten kansallisten toimijoiden kanssa.

E hd o tus 5

K ansanterveys ja terveyden ep ä tasainen jakautuminen

Kansanterveys ja terveyden epätasainen jakautuminen Ehdotus 5

Lisätään yhteistyötä kansanterveyttä parantavissa toimissa Pohjoismaat lisäävät kokemustenvaihtoa kansanterveyskysymyksissä, varsinkin tupakoinnin ja alkoholin väärinkäytön osalta. Tupakka ja alkoholi ovat kaksi sosiaalisesti hyväksyttyä piristettä suurissa osissa maail maa, vaikka ne heikentävätkin kansanterveyttä. Pohjoismaissa on yleisesti alhaisempi alkoholin ja tupakan kulutus kuin muualla Euroopassa, mutta tupakasta ja alkoholista johtuvien sairauksien vähentämiseksi tehtävä työ voisi olla vielä aktiivisempaa varsinkin syövän osalta. Pohjoismaiden tulee tehdä päätös tiiviimmän kokemusten vaihdon käynnistämisestä kansanterveysalalla, etenkin alkoholi- ja tupakkapolitiikan keinoista.

Pohjoismaiden kansanterveydessä on vielä paljon parantamisen varaa, vaikka elinikä on pidentynyt huomattavasti ja vaikka kyse on terveistä vuosista, kuten raportin alussa mainittiin. Kaksi tärkeintä aluetta, joihin poliittisilla päätöksillä myös voidaan vaikuttaa, ovat tupakointi ja alkoholin väärinkäyttö. Elinajanodotetta Pohjoismaissa kuvaavan taulukon ja tupakan sekä alkoholin kulutusta esittelevän taulukon vertailu osoittaa asioiden olevan yhteydessä toisiinsa.

Elinajanodote (vuosina) 2012

Lisäys (vuosina) 1960–2012*

Islanti

82,9

Ruotsi

81,7

Norja

81,5

Suomi

80,6

Tanska

80,1

Pohjoismaat keskimäärin

81,4

Tiedot: Maailmanpankki 2012 *pyöristetty lähimpään kokonaislukuun

E hd o tus 5

K A N SA N T E R V E YS J A T E R V E Y D E N E PÄTA SA I N E N J A K A U T U M I N E N

Päivittäin tupakoivat miehet (prosentteina 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä) 25

Tanska

Suomi

Norja

Islanti

Ruotsi

Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 44, taulukko 3.1.2 Päivittäin tupakoivat prosentteina sukupuolen mukaan Ikäryhmät: Tanska 16+, Suomi 15–64-vuotiaat, Norja 16–74-vuotiaat, Islanti 15+, Ruotsi 16–84

Alkoholijuomien myynti litroina 100 % puhdasta alkoholia asukasta kohti (15-vuotiaat ja sitä vanhemmat) 12 10 8 6 4 2 0

Tanska

Suomi

Ruotsi

Islanti

Norja

Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 47, taulukko 3.1.4 Alkoholijuomien myynti litroina 100 % puhdasta alkoholia asukasta kohti (15-vuotiaat ja sitä vanhemmat) Suomen ja Norjan luvut ovat vuodelta 2011, Tanskan ja Ruotsin vuodelta 2010 ja Islannin vuodelta 2005. 17

E hd o tus 5

K A N SA N T E R V E YS J A T E R V E Y D E N E PÄTA SA I N E N J A K A U T U M I N E N

Itse ilmoitettu liikalihavuus, miehet (prosentteina 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista) 25

Islanti

Suomi

Tanska

Ruotsi

Norja

Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 44, taulukko 3.1.1: Kooste itse ilmoitetusta liikalihavuudesta, 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat asukkaat Liikalihavuudella tarkoitetaan, että painoindeksi (BMI) on yli 30. Norjasta on huomioitu ikäryhmä 16+

Esimerkiksi keuhkosyövän määrä miljoonaa asukasta kohti vaihtelee voimakkaasti eri maiden välillä. Vuonna 2011 Tanskassa oli runsaat 800 tapausta ja Ruotsissa vähän alle 400. Pohjoismaiden tulee tehdä päätös tiiviimmän kokemustenvaihdon käynnistämises-

tä kansanterveysalalla, etenkin alkoholi- ja tupakkapolitiikan keinoista. Tavoitteena tulee olla alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentäminen hyödyntämällä eri maiden kokemuksia. Maiden ja alueiden, joissa on alhaiset alkoholinoston ikärajat ja korkeat promillerajat liikenteessä, tulee saada tietoa muiden maiden kokemuksista.

E hd o tus 6

K A N SA N T E R V E YS J A T E R V E Y D E N E PÄTA SA I N E N J A K A U T U M I N E N

K AREN BEATE NØSTERUD/NORDEN.ORG

Ehdotus 6

Pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi terveyden epätasaisen jakautumisen vähentämiseksi Perustetaan pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia pohjoismaisiksi hankkeiksi ja toimiksi vähentämään terveyden epätasaista jakautumista. Pohjoismaissa kansanterveys on kehittynyt myönteiseen suuntaan monen vuoden ajan. Pohjoismainen hyvinvointimalli, jolle on tyypillistä suhteellisen pienet erot taloudellisissa standardeissa, tarjoaa hyvät edellytykset terveyserojen kaventamiseen. Siitä huolimatta Pohjoismaissa on huomattavia terveyseroja korkeasti koulutettujen korkeatuloisten ja vähän koulutettujen pienituloisten välillä. Moninaiset elintavoista johtuvat krooniset sairaudet ovat suuri haaste pohjoismaiselle hyvin19

voinnille. Parempi terveys tuottaa paljon hyötyä yhteiskunnalle: se pienentää sairastavuutta ja kuolleisuutta, parantaa elämänlaatua ja lisää hyvinvointia kaikkialla Pohjoismaissa. Sen vuoksi on korkea aika kääntää kasvavien terveyserojen suuntaus ta tehokkailla pohjoismaisilla toimilla. Perustetaan pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi, joka saa tehtäväkseen laatia ehdotuksia pohjoismaisiksi hankkeiksi ja toimiksi terveyden epäta-

E hd o tus 7

POTILASLIIKKUVUUS

saisen jakautumisen vähentämiseksi. Yhteistyötä täytyy keskittää ennen kaikkea ennalta ehkäiseviin toimiin ja tarkastella erilaisia elintapatekijöitä kuten alkoholia, tupakkaa, ruokavaliota, ravintoa ja liikuntaa. Uudeksi kansantaudiksi muodostuneen liikalihavuuden torjumiseksi voitaisiin esimerkiksi käynnistää kampanja. Ryhmällä täytyy myös olla valmiuksia tarttua Pohjoismaiden ministerineuvoston ehdottamiin kysymyksiin.

Foorumin osanottajiksi on hyvä valita poliitikkoja, käytännön työtä tekeviä, tutkijoita sekä virkamiehiä. Foorumin toiminnan tulee perustua monialaiseen näkökulmaan ja sen tulee tehdä yhteistyötä nykyisten pohjoismaisten työryhmien, verkostojen ja laitosten kanssa.

Potilasliikkuvuus Ehdotus 7

Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa Pohjoismaat arvioivat ensi vuoden ministerikokoukseen mennessä, mitä vaikutuksia äskettäin hyväksytyn EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanolla on potilaille Pohjoismaissa ja pyrkivät edelleen laajentamaan potilaan oikeuksia saada hoitoa jossain toisessa Pohjoismaassa. Potilaille on luonnollisesti arvokasta, että he voivat valita hoidon tarjoajan. Tämä ei koske pelkästään omaa kuntaa ja omaa maata, vaan myös muita Pohjoismaita. On myös tärkeää, että hoitoa voi hakea ja tarvittaessa saada toisessa Euroopan maassa. EU on hyväksynyt potilasliikkuvuusdirektiivin, joka kattaa EU-maat sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin. Kaikki Pohjoismaat ovat hyväksyneet lakeja direktiivin täytäntöön panemiseksi. Lakien välillä on eroja. Pohjoismailla on mahdollisuus sallia hieman suurempi valinnanvapaus Pohjois-

maiden kansalaisille kunhan se ei johda muiden EU-kansalaisten osalta heikompaan tasoon kuin mitä EU-direktiivi määrää. Direktiivin täytäntöönpanosta on kulunut vain muutama kuukausi, joten vielä ei voida arvioida sen vaikutuksia kansalaisten todelliseen valinnanvapauteen. Sen vuoksi ehdotetaan, että ministerit arvioivat vuoden kuluttua direktiivin täytäntöönpanosta, kuinka valinnanvapauden lisääminen on toteutunut.

E hd o tus 8

T erveys ja tekn o l o gia

Terveys ja teknologia

CHRISTIA AN DIRKSEN

Ehdotus 8

Lisätään yhteistyötä hyvinvointiteknologian alalla Pohjoismaat laativat yhteisen hyvinvointiteknologian määritelmän. Yhteispohjoismaisia markkinoita vahvistetaan yhtenäistämällä hyvinvointiteknologiatuotteiden standardeja ja laatimalla yhteisiä suuntaviivoja. Edistetään käyttäjien osallistamista hyvinvointiteknologian kehitystyöhön tiedonvälityksen, hyvien esimerkkien ja yhteisten suuntaviivojen avulla. Hyvinvointiteknologiassa voi olla kysymys esimerkiksi osaamisesta ja tekniikan käytöstä, jotka parantavat toimintarajoitteisten henkilöiden, heidän omaistensa ja myös vanhusten turvallisuutta, toimintakykyä, osallistumista ja itsenäisyyttä. Laajemmin määriteltynä hyvinvointiteknologia tarkoittaa teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat paljon isompien kansalaisryhmien elämää ja lisäävät heidän osallistumismahdolli-

suuksiaan. Muotoja on monia: hoito, apuvälineet, asumisratkaisut, kuntoutus, erityisopetus, esteettömät työpaikat tai yksilöllisesti sopeutettu viestintä. Esteetön suunnittelu on käsite, jonka avulla pyritään rakentamaan esteetöntä ja kestävää yhteiskuntaa kaikille. Työ on usein monialaista ja on tärkeää nähdä terveys- ja sosiaalisektori yhtenä kokonaisuutena.

E hd o tus 8

TERVEYS JA TEKNOLOGIA

Hyvinvointiteknologian pohjoismainen määritelmä Hyvinvointiteknologia on keskeisellä sijalla kaikissa Pohjoismaissa, mutta maat ovat valinneet hieman eri näkökulmia alaa koskevassa työssään. Pohjoismailla on viime vuosina ollut hyvinvointiteknologiaa koskevaa tiedon- ja kokemusten vaihtoa, ja yhteistyötä tehdään esimerkiksi innovaatioista ja niiden tehokkaammasta hyödyntämisestä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on myös käynnistänyt kuntatasolla tehtävää pohjoismaista yhteistyötä kehittävän hankkeen. Edelleen puuttuu kuitenkin yhteinen ja yleisesti hyväksytty yhteispohjoismainen hyvinvointiteknologian määritelmä, joka helpottaisi työtä ja kohdentaisi sitä. Sen vuoksi ehdotetaan pohjoismaisen määritelmän laatimista.

Yhteispohjoismaiset markkinat hyvinvointiteknologiatuotteiden standardeille Hyvinvointiteknologiatuotteiden kysyntä on ennätyksellisen korkealla ja alalle on syntynyt jo satoja uusia työpaikkoja. Uusien tuotteiden kehittämisessä tulisi kuitenkin pyrkiä yhtenäistämään alan pohjoismaisia markkinoita. Jos mailla olisi samanlaiset standardit uusille tuotteille, erityisesti kansainvälisesti vahvoilla aloilla, kysyntä ja volyymit olisivat suurempia alusta lähtien. Ruotsi johtaa tällä hetkellä esimerkiksi turvahälyttimien standardointia koskevaa yhteistyötä EU:ssa. Hyvinvointiteknologian ratkaisut edellyttävät myös mitä suurimmassa määrin

julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Sen vuoksi on tärkeää sisällyttää standardit julkisten hankintojen yhteydessä tarjousasiakirjoihin samalla tavalla kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismainen yhteistyö voi parhaimmillaan edistää näitä aloja Pohjoismaissa, mutta se tuottaa myös kilpailuetua globaaleilla markkinoilla. Sen vuoksi ehdotetaan, että hyvinvointiteknologiatuotteita koskevien standardien yhteispohjoismaisia markkinoita vahvistetaan.

Käyttäjät tulee osallistaa hyvinvointiteknologian kehittämiseen Toinen hyvinvointiteknologiassa huomioon otettava seikka on osallistaa työhön henkilöt, jotka itse käyttävät uusia teknisiä ratkaisuja. Uusi tekniikka liittyy usein läheisesti yksityiselämään uusien asumisratkaisujen ja yksilöllisesti sopeutetun tekniikan myötä. Eettisistä kysymyksistä on tärkeää keskustella avoimesti ja työstää henkilökohtaisia esteitä ja asenteita. Tämä koskee sekä uusien tekniikoiden käyttäjiä että niiden kehittäjiä. Pohjoismaat voivat näyttää esimerkkiä käyttäjien osallistamisessa kehitystyöhön. On tärkeää työskennellä paikallisesti, usein kuntatasolla, ja lisäksi tarvitaan kansallisen tason yhteistyötä. Pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin keskittyä tiedonvälitykseen, parhaisiin käytäntöihin ja yhteispohjoismaisiin suuntaviivoihin käyttäjien osallistamisesta.

E hd o tus 9

TERVEYS JA TEKNOLOGIA

Ehdotus 9

Lisätään yhteistyötä eTerveyden alalla Sähköisiä reseptejä koskevaa pohjoismaista yhteistyötä jatketaan. Perustetaan pohjoismainen verkossa toimiva terveyskirjasto. Luodaan pohjoismainen potilastietojen hakutyökalu lääkäreitä varten. eTerveydellä tarkoitetaan sähköisten prosessien ja sähköisen viestinnän avulla toteutettavaa hoitoa. Käsite voi kattaa joukon palveluita, kuten sähköiset potilaskertomukset, telelääketieteen ja potilaille annettavan terveystiedon. eTerveys tarkoittaa toiminnan kokonaisvaltaista uudistamista eikä pelkästään uusia teknisiä ratkaisuja.

Sähköisiä reseptejä koskevaa pohjoismaista yhteistyötä jatketaan Pohjoismaat ovat osallistuneet aktiivisesti eTerveyttä koskevaan yhteistyöhön EU:ssa, esimerkiksi epSOS-hankkeeseen. Tavoitteena on ollut kehittää sähköisten reseptien eurooppalainen järjestelmä helpottamaan kansalaisten liikkumista rajojen yli lääkehoidosta riippumatta. EU:n hanke on päättynyt, mutta nyt on syytä jatkaa yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaiseen yhteistyöhön sisältyvät myös potilaskertomusten yhteiset rakenteet ja terminologia, eTerveyden kehitystyötä vertailevat ja mittaavat indikaattorit sekä rajat ylittävän toiminnan juridisten esteiden kartoittaminen.

Yhteispohjoismainen verkossa toimiva terveyskirjasto Verkossa toimiva terveyskirjasto on suhteellisen uusi idea, jossa on päästy pisimmälle Norjassa. Kirjasto palvelee terveydenhuollon ammattilaisia ja sisältää

hyviä esimerkkejä, hoitomenettelyohjeita, tietopankkeja ja aikakauslehtiä. Suurin osa sisällöstä on kuitenkin kaikkien kansalaisten saatavilla. Vastaavaa toimintaa on muissa maissa, mutta tarkoitus ja viitekehykset vaihtelevat. Yleinen suuntaus Pohjoismaissa on, että potilaiden tulee saada helpommin tietoa laadusta ja lääketieteellisistä tuloksista sekä voida käyttää suoraan kansalaisille suunnattua verkkopalvelua. Terveyskirjastoa koskeva yhteistyö olisi kustannustehokasta, toisi tieteellisen tiedon koko hoitohenkilöstön saataville ja lisäisi vielä kansalaisten tietoa ja vastuuta omasta terveydestään.

Uusi pohjoismainen potilastietojen hakutyökalu lääkäreitä varten Verkkokirjaston puitteissa voidaan myös kehitellä ajatusta potilastietojen hakutyökalusta. Kysymys on älykkäästä hakutoiminnosta, joka tarjoaa tukea lääkäreille potilaan hoitotarpeen yksilöllisessä arvioinnissa. Käytännössä järjestelmä toimisi siten, että lääkäri kirjoittaa potilaan oireet paljastamatta potilaan henkilöllisyyttä ja saa vastauksena tiedot muista samoista oireista kärsineistä potilaista sekä hoitoehdotuksia sisältävän ohjeen. Useimmat maat ovat kehittäneet potilaita ja hoitoa koskevan tiedonkeruun siten, että tällainen hakutyökalu olisi mahdollista kehittää. Tällainen hakutyökalu voisi parantaa potilasturvallisuutta ja siten lisätä luottamusta hoitoon.

E hd o tus 1 0

P S Y K I AT R I A

Psykiatria Ehdotus 10

Vahvistetaan pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä Pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä vahvistetaan vuosittain järjestettävällä psykiatrian alan huippukokouksella ja lisäämällä pohjoismaista tiedonkeruuta ja kokemusten vaihtoa parhaista käytännöistä. Mielenterveysongelmista aiheutuu usein suuria inhimillisiä seurauksia sekä yksilölle että hänen omaisilleen. Yhä useampi pohjoismaalainen saa diagnoosin psyykkisestä häiriöstä. Erityisesti tämä koskee lapsia ja nuoria, ja kyse on muista kuin psykoottisista häiriöistä. Mielenterveyshäiriöiden osuus koko sairaustaakasta on siis kasvamassa Pohjoismaissa, mikä vie paljon sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja. Mielenterveysongelmien ja psyykkisten häiriöiden lisääntymisellä on siten suuria yhteiskunnallisia seurauksia Pohjoismaille. Psyykkiset ongelmat ovat esimerkiksi merkittävä syy sairauspoissaoloihin, pitkäaikaistyöttömyyteen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Psyykkisistä syistä johtuneesta ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä ei ole saatavilla järjestelmällisiä tilastoja Pohjoismaista, joten aihetta on syytä tarkastella lähemmin. Suomen kansaneläkelaitoksen vuonna 2009 tekemä tutkimus osoittaa kuitenkin, että viisi suomalaista nuorta jää päivittäin ennenaikaiselle eläkkeelle psyykkisen sairauden takia ja että lähes puolet kaikista Suomessa varhaiseläkkeelle jäävistä siirtyy eläkkeelle psyykkisen sairauden takia. Kaiken kaikkiaan kyse oli 117 600 henkilöstä vuonna 2009. Puolet heistä jäi eläkkeen masennuksen takia. Vuosina 2004–2009 psyykkisen diagnoosin vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle jääneiden miesten osuus kasvoi 60,5 % ja naisten osuus 42,1 %. Suurin kasvu oli alle 30-vuotiaiden ryhmäs24

sä. Samanlainen suuntaus on nähtävissä muissakin Pohjoismaissa, erityisesti alle 30-vuotiailla nuorilla. Psyykkinen diagnoosi on myös ensisijainen syy siihen, että nuorelle henkilölle myönnetään jonkin tyyppinen ennenaikainen eläke. Näin on yli puolessa kaikista tapauksista Pohjoismaissa, noin 80 %:ssa tapauksista Tanskassa ja 76 %:ssa tapauksista Ruotsissa. Pohjoismaiden hallitukset myöntävät, että on tarpeellista rinnastaa psykiatriset sairaudet fyysisiin sairauksiin. Kuluneina vuosina on tapahtunut huomattavaa kehitystä myös psykiatrian alan hoitotarjonnassa ja hoitomenetelmissä. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa ennalta ehkäisevä työ, yhtenäisempi hoito ja potilaan itsensä osallistaminen, pakon vähentäminen, leimautumisen ehkäiseminen ja yksittäisen potilaan mahdollisuudet tervehtyä kokonaan tai osittain sairauden jälkeen. Nyt kiinnitetään myös enemmän huomiota terveyden epätasaiseen jakautumiseen, jota psyykkisistä häiriöistä kärsivät ihmiset kokevat. Heillä on nimittäin muuta väestöä suurempi todennäköisyys sairastua myös fyysisesti. Psykiatria on samalla tieteenala, jolle on tyypillistä vähäinen tai puutteellinen tutkimustieto. Tutkimusta ja kehitystä on lisättävä, jotta psykiatrisen hoidon laatua pystytään todella parantamaan. Tutkimukseen perustuvia menetelmiä on kehitettävä ja niistä on levitettävä tietoa siten, että hoi-

E hd o tus 1 0

P S Y K I AT R I A

to perustuu suuremmassa määrin parhaaseen kulloinkin saatavilla olevaan tietoon. Näiden haasteiden edessä ja ottaen huomioon yhteiskunnan rakennetta ja kehitystä leimaavat monet yhteiset piirteet Pohjoismaissa on itsestään selvää, että pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä tulee vahvistaa siten, että maat voivat entistä paremmin hyötyä pohjoismaisten naapureidensa kokemuksista. Yhteistyössä tulee keskittyä seuraaviin asioihin: • Lisätään kokemusten vaihtoa parhaiden käytäntöjen malleista siten, että yhden Pohjoismaan kokemuksista hyötyisivät muidenkin Pohjoismaiden asukkaat. Esimerkiksi uusia hoitomenetelmiä voitaisiin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun niitä on testattu yhdessä Pohjoismaassa, tai uusia hoitomenetelmiä voitaisiin testata yhteistyössä. • Lisätään tiedonkeruuta Pohjoismaissa laajentamalla tutkimusyhteistyötä

sekä lisäämällä laadunmittaukseen ja laatumittareiden kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Psykiatrian alan laatumittauksia käsittelevässä yhteistyössä todettiin vuonna 2011, että Pohjoismailla on ainutlaatuiset mahdollisuudet laadun mittaamiseen muun muassa maiden toimivien laaturekisterien ansiosta. Tätä yhteistyötä kannattaa jatkaa ja vahvistaa. • Järjestetään vuosittain psykiatrian alan huippukokous. Vuosittain järjestettävä psykiatrian alan huippukokous tulee olemaan kiistaton foorumi kokemusten vaihtoa sekä tiedon ja alan tulosten välittämistä ajatellen (ks. aiempi ehdotus). Psykiatrian alan huippukokous, johon osallistuu muun muassa päättäjiä, tutkijoita, käytännön työtä tekeviä ja käyttäjäjärjestöjä, voi samalla tuoda esiin psykiatrisista häiriöistä kärsivien ihmisten leimautumisen ongelmaa ja osaltaan auttaa vähentämään sitä.

E hd o tus 1 1

T E R V E Y D E N H U O L LO N VA L M I U S

Terveydenhuollon valmius Ehdotus 11

Laajennetaan terveydenhuollon valmiusyhteistyön toimeksiantoa Pohjoismaisesta valmiusyhteistyöstä vastaava ryhmä (Svalbard-ryhmä) saa laajemman toimeksiannon, johon sisällytetään kaikki terveydenhuollon valmiusyhteistyön osa-alueet. Pohjoismaiden terveysministerit allekirjoittivat puitesopimuksen terveydenhuollon valmiusyhteistyöstä kesäkuussa 2002. Sopimuksen tarkoituksena on kehittää ennakoivilla toimenpiteillä yhteispohjoismaista valmiutta ennalta ehkäistä ja hoitaa kriisejä ja katastrofeja. Epävirallinen työryhmä (Svalbard-ryhmä) sai tehtäväkseen yhteistyön kehittämisen. Sopimuksen piiriin kuuluvat perinteisten onnettomuuksien hoitamisen lisäksi erityisesti tapaukset, joissa mukana on biologisia ja kemiallisia aineita, radioaktiiviseen säteilyonnettomuuteen liittyvä erityisosaaminen ja terroristihyökkäykset. Svalbard-ryhmän työ on osin toiminut erittäin hyvin, erityisesti verkostoyhteistyössä. Työryhmä on kuitenkin kohdannut tiettyjä vaikeuksia tehtäviensä hoidossa erityisesti siksi, että joka maassa asioita hoitavat monet eri viranomaiset ja laitokset, joiden näkökulmat ja tavoitteet poikkeavat toisistaan. Viime vuosina toiminnan painopiste on siirtynyt alkuperäisistä tehtävistä useisiin muihin katastrofeihin liittyviin tehtäviin, kuten ensihoitoon, ambulanssikuljetuksiin ja sairaanhoitopalveluihin.

On tärkeää laajentaa terveydenhuollon valmiutta siten, että se perustuu kattavaan turvallisuusnäkemykseen. Uusia uhkakuvia ilmestyy nopeaan tahtiin, erityisesti digitaalisen kehityksen vauhdittamana. Esimerkiksi erilaisiin kyberuhkiin varautuminen edellyttää tiiviistä eri alojen välistä yhteistyötä kansallisella, pohjoismaisella ja kansainvälisellä tasolla. Toimeksiannon on lisäksi vastattava todellisuudessa tehtävää työtä. Viime aikoina kasvanut vakavien tapahtumien määrä vahvistaa tiiviimmän yhteistyön perusteita. On hyvin tärkeää, että vastuunjako on uudessa toimeksiannossa selkeästi määritelty Svalbard-ryhmän ja pohjoismaisten viranomaisten sekä laitosten kesken. Terveydenhuollon valmiudessa yhteistyöhön voi sisältyä mm. yhteinen tutkimus- ja kehitystyö, koulutus, hankinnat ja varmuusvarastot. Konkreettisia esimerkkejä ovat yhteinen lentävän lääkintähenkilöstön koulutus ja yhteiset resurssit ilmateitse hoidettavalle lääkinnälliselle evakuoinnille.

E hd o tus 1 2

L ä ä kkeet

Lääkkeet

JOHANNES JANSSON/NORDEN.ORG

Ehdotus 12

Laajennetaan pohjoismaista lääkealan yhteistyötä paremman kustannustehokkuuden ja turvallisuuden saamiseksi Pohjoismaista lääkealan yhteistyötä laajennetaan perustamalla yhteinen harvinaisten lääkkeiden lääkevarasto ja lisäämällä näihin lääkkeisiin liittyvää yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa hankintasopimuksista ja uusien lääkkeiden käytöstä. Lääkekulut muodostavat suuren osan maiden terveydenhuollon kustannuksista. Kaikki Pohjoismaat ovat OECD:n keskiarvon alapuolella, kun lääkekustannuksia tarkastellaan asukaskohtaisesti tai suhteessa BKT:hen. Vuonna 2011 OECD-maiden lääkekustannukset olivat keskimäärin kuudesosa maiden terveydenhuollon menoista, ja olivat näin ollen kolmanneksi suurin menoerä sairaalahoidon ja perusterveydenhuollon jälkeen.

Kuten kaikissa muissakin maissa, myös Pohjoismaissa on haasteena uusien ja usein hyvin kalliiden lääkkeiden tulo markkinoille, mistä potilaat usein hyötyvät huomattavasti mutta mikä luo paineita maiden terveydenhuollon kustannuksiin. Maantieteellisen läheisyyden ja kielellisen yhteyden ansiosta uusien lääkkeiden käytöstä on helppo saada tietoa naapurimaiden viestimistä, mikä saattaa aiheuttaa tervey denhoitoviranomaisille paineita seurata naapurimaiden päätöksiä.

E hd o tus 1 2

L ÄÄ K K E E T

Maailman mittakaavassa yhden Pohjoismaan markkinat ovat liian pienet lääkevalmistajille – erityisesti tämä koskee harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Laajennetusta pohjoismaisesta yhteistyöstä onkin moneen otteeseen keskusteltu Pohjoismaiden ministerineuvostossa – muun muassa Islannin aloitteesta vuonna 2008 ja ministerikokouksessa Tanskan puheenjohtajakaudella vuonna 2010. Keskustelut eivät kuitenkaan ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin johtuen siitä, että lääkealan järjestelmät poikkeavat toisistaan, mikä johtaa mm. erilaiseen hinnoitteluun ja erilaisiin päätöksentekorakenteisiin. On kuitenkin vielä mahdollista laajentaa pohjoismaista lääkealan yhteistyötä siten, että se hyödyttää Pohjoismaiden asukkaita. Tiedonvaihdon lisääminen ehdoista ja hinnoista, joita maat saavat hankintojen yhteydessä, vahvistaisi maiden neuvotteluasemaa jatkossa. On myös tarpeen laajentaa tiedonvaihtoa uusien lääkkeiden käytöstä, mikä saat-

taa myöhemmässä vaiheessa kehittyä varsinaiseksi, uusien lääkkeiden arviointia koskevaksi yhteistyöksi. Yhteistyötä ryhdytään tekemään maiden asianomaisten elinten kesken. Riippumatta yhteisten yleisten hankintojen tiellä olevista esteistä olisi myös tarkoituksenmukaista laajentaa yhteistyötä harvinaisten lääkkeiden tarvittavan valmiusvaraston ylläpitämiseksi. Kyse on Pohjoismaissa niin harvoin esiintyvistä sairauksista (esim. käärmeenpuremat, kurkkumätä, botulismi), ettei tehokkuuden nimissä ole järkevää perustaa omia kansallisia varastoja. Yhteistyö voi aluksi johtaa harvinaisten lääkkeiden yhteispohjoismaisen lääkevaraston perustamiseen ja myöhemmin laajentua kattamaan valmiustuotteet eli rokotteet ja vastamyrkyt, joita harvoin tarvitaan, mutta joille on oltava valmiusvarasto kriisitilanteita varten (esim. rokkotautirokotteet).

E hd o tus 1 3

V I R K A M I ESVA I H TO

Virkamiesvaihto Ehdotus 13

Uusi pohjoismainen virkamiesvaihto – pilottihanke Käynnistetään vahvistettu pohjoismainen virkamiesvaihto terveysalalla. Entistä useammalle ministeriön virkamiehelle annetaan mahdollisuus lyhyeen virkamiesvaihtoon, jolla luodaan lisää ja parempia verkostoja edistämään pohjoismaista osaamista ja vahvistamaan kilpailukykyä. Nykyinen pohjoismainen virkamiesvaihtosopimus on vuodelta 1979 ja se antaa valtion palveluksessa oleville mahdollisuuden tutustua hallintoon toisessa Pohjoismaassa, muka lukien Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti, joko lyhyen tai pitemmän aikaa. Virkamiesvaihto on malliesimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se on vuosien varrella saanut erittäin hyvää palautetta. Mainittakoon, että vaihdossa ei edellytetä keskinäistä työpaikanvaihtoa kahden virkamiehen kesken, ja että ohjelmaan osallistujat ovat palkallisella virkavapaalla. Vaihdon tarkoituksena on tutustua olosuhteisiin naapurimaissa, mikä syventää pohjoismaista yhteistyötä ja kehittää Pohjoismaiden julkisia laitoksia sekä virkamiesvaihtoon osallistujia myönteisellä tavalla.

lytyksiä, on ehdotettu lisäsopimusta nykyiseen virkamiesvaihtosopimukseen. Panostus olisi pilottihanke (3 vuotta), ja kohderyhmänä ovat terveysasioiden parissa asianomaisessa ministeriössä työskentelevät virkamiehet. Tavoitteena on luoda lisää ja parempia verkostoja asiaa hoitaviin ministeriöihin ja niiden välille Pohjoismaissa, jotta pohjoismainen osaaminen lisääntyisi ja kilpailukyky vahvistuisi. Siksi ehdotetaan lyhyitä, viikon tai kahden mittaisia virkamiesvaihtoja, joissa keskitytään verkostojen luomiseen ja siten parempaan tiedon ja kokemusten vaihtoon maiden välillä. Nykyisellään virkamiesvaihdon kesto on yhdestä kahteentoista kuukauteen, mikä saattaa muodostaa esteen monille työntekijöille ja heidän työnantajilleen.

Valitettavasti voidaan todeta, että virkamiesvaihtoon osallistutaan liian vähän. Osallistujia oli vain 47 vuonna 2013, ja heistä vain muutama oli ministeriöstä. Erityisesti eri viranomaiset lähettivät työntekijöitään naapurimaihin.

Lyhyemmän oleskelun pitäisi tarjota osallistumismahdollisuus entistä useammalle virkamiehelle. Pilottihankkeen rahoituksen olisi tultava Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista.

Jotta voitaisiin parantaa vastuuministeriöiden keskinäisen yhteydenpidon edel-

E hd o tus 1 4

K ansalliset asiantuntijat E U : ssa

Kansalliset asiantuntijat EU:ssa

SILJE BERGUM KINSTEN/NORDEN.ORG

Ehdotus 14

Pohjoismaista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden sijoittamisessa Euroopan komissioon Sosiaali- ja terveysalalla käynnistetään uutta epävirallista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden sijoittamiseksi Euroopan komissioon. Pohjoismainen yhteistyö perustuu yhteisiin arvoihin, jotka muodostavat pohjoismaisen hyvinvointimallin perustan. Tätä nykyä hyvinvointivaltioon kohdistuu paineita erityisesti väestönkehityksen ja talouskriisin takia. Siksi maiden on toimittava yhdessä pystyäkseen vastaamaan näihin haasteisiin. Sen vuoksi ehdotetaan uutta pohjoismaista epävirallista yhteistyötä kansallisten sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden lähettämiseksi Euroopan komission sosiaali- ja terveysalan pääosastoihin (DG EMPL ja DG SANCO). Kaikki maat (myös Eta-maat) lähettävät asiantuntijoita EU:n toimielimiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Ruotsilla on noin 30 asian tuntijaa, jotka työskentelevät kaikilla politiikan sektoreilla, eivät kuitenkaan sosiaali- ja terveysalalla. Komissiossa olevan kansallisen asiantuntijan avulla voidaan vaikuttaa komissiossa

käynnissä oleviin prosesseihin. Asiantuntija voi esimerkiksi vaikuttaa ehdotuksen muotoiluun, jakaa tietoa epävirallisesti ja olla sitä kautta huomattava resurssi kotimaalleen. Epävirallinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken voisi saada aikaan parempaa ja tasaisempaa kansallisten asiantuntijoiden sijoittumista ja siten maiden resurssien parempaa hyödyntämistä. Olisi tehokkaampaa sijoittaa pohjoismaisia asiantuntijoita tasaisesti eri yksiköihin sen sijaan, että samassa yksikössä toimii useita asiantuntijoita, joilla on samat tai samankaltaiset näkemykset. Komissiossa työskentelevä kansallinen asiantuntija on suhteellisen suuri kuluerä ministeriölle, mikä rajoittaa maiden mahdollisuuksia vaikuttaa prosesseihin niiden alkuvaiheessa. Asiantuntijan palkan maksaa työnantaja (ministeriö tai viranomainen) ja kulukorvauksen EU:n toimielin (päivärahat ja matkakorvaukset virkapaikalle ja takaisin).

E hd o tus 1 4

K A N SA L L I S E T A S I A N T U N T I J AT E U : SSA

Ensimmäinen vaihe uudessa yhteistyössä voisi olla Pohjoismaiden ministerineuvoston sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitealle (ÄK-S) tiedottaminen kunkin maan kansallisista asiantuntijoista, jotka työskentelevät komissiossa. Sen jälkeen

Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministeriöiden kansainvälisten sihteeristöjen tulee kokoontua säännöllisesti keskustelemaan epävirallisen yhteistyön suunnittelusta.

Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org

Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa Bo Könberg on laatinut riippumattoman raportin terveysalan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Raportti sisältää konkreettisia ehdotuksia pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi seuraavien 5–10 vuoden aikana. Raportti esiteltiin Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministereiden kokouksessa Islannissa 11. kesäkuuta 2014. Bo Könberg on ruotsalainen liberaali poliitikko, joka toimi Ruotsin sairaanhoito- ja sosiaalivakuutusministerinä vuosina 1991–1994. Hän johti tuolloin Ruotsin eläkeuudistustyötä. Hän on osallistunut useisiin hyvinvointialan selvityksiin Ruotsissa, muun muassa ÄDEL-uudistukseen sekä hoitomaksuselvitykseen. Raportti sisältyy Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävän pohjoismaisen hyvinvoinnin ohjelmaan, joka ministerineuvoston suurimpia panostuksia vuosina 2013–2015. www.norden.org/hyvinvointi

ANP2014:732 ISBN 978-92-893-2812-8