Tiedolla tehoa käytännön toimiin: Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen by Nordisk Ministerråd

TIEDOLLA TEHOA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ÁRNI PÁLL ÁRNASON

TIEDOLLA TEHOA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen Arni Páll Árnason ANP 2018:823 ISBN 978-92-893-5841-5 (PRINT) ISBN 978-92-893-5842-2 (PDF) ISBN 978-92-893-5843-9 (EPUB) http://dx.doi.org/10.6027/ANP2018-823 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2018 Ulkoasu: Louise Jeppesen Kannen valokuva: Johnér Paino: Rosendahls Printed in Denmark

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org Pohjoismaisia julkaisuja voi ladata ja tilata osoitteesta www.norden.org/nordpub. 2

TIEDOLLA TEHOA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen

ÁRNI PÁLL ÁRNASON

Sisällys

Esipuhe ........................................................................................................................................................... 7 Johdanto ........................................................................................................................................................ 9 Tietoon perustuvampaa ja kysyntälähtöisempää sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä .......13 1.

Osaamiseen ja tehokkaisiin toimiin liittyvä järjestelmällinen yhteistyö ..................................................... 13

Entistä kysyntälähtöisempi yhteistyö ............................................................................................................... 14

Hallintorakenteiden kehittäminen ...................................................................................................................... 16

Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön keskeiset aiheet ...................................................................19 4.

Sosiaalinen innovointi ............................................................................................................................................ 19

Sosiaaliset investoinnit ja ennaltaehkäisy ....................................................................................................... 20

Käyttäjälähtöiset sosiaalialan toimenpiteet ...................................................................................................23

Vapaaehtoisjärjestöt .............................................................................................................................................24

Lapsia ja nuoria, vanhuksia, vammaisia ja huono-osaisia aikuisia koskevan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ........................................................................................................................ 29 8.

Huono-osaiset lapset ja nuoret ...........................................................................................................................29

Huono-osaiset aikuiset ......................................................................................................................................... 31

10. Ikäihmiset .................................................................................................................................................................32 11. Vammaiset ...............................................................................................................................................................33

Sosiaalialan toimenpiteet laajemmasta näkökulmasta ................................................................... 37 12.

Asunto- ja sosiaalipolitiikka .................................................................................................................................37

13. Haja-asutusalueet ................................................................................................................................................ 40 14. Kansainvälinen yhteistyö ..................................................................................................................................... 40

KUVA: ICELAND.IS

Esipuhe

Olin hyvin otettu, kun Pohjoismaiden ministerineu-

Selvitystyötä tehdessäni olen käynyt kaikissa Poh-

voston pääsihteeri Dagfinn Høybråten pyysi minua

joismaissa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tans-

johtamaan sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön

kassa ja Islannissa sekä Ahvenanmaalla, Färsaaril-

strategiaselvitystä, jonka sosiaali- ja terveyspolitii-

la ja Grönlannissa. Lisäksi olen pitänyt kokouksia

kan ministerineuvosto oli päättänyt käynnistää.

EU-komission ja Euroopan parlamentin kanssa Brysselissä ja OECD:n kanssa Pariisissa. Pohjois-

Sosiaaliala on yksi pohjoismaisen hyvinvointimallin

maissa olen tavannut yli kaksisataa sosiaalialan

peruskivistä. Toimin Islannin sosiaaliministerinä ja

toimijaa, mukaan lukien ministereitä, viranomai-

valtiovarainministerinä talouskriisin jälkimai-

sia ja tutkijoita sekä etujärjestöjen ja sosiaalialan

ningeissa ja tiedän kokemuksesta, miten tärkeä

vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Vierailut ovat

pohjoismainen hyvinvointimalli on. Emme saa

olleet antoisia ja keskustelut mielenkiintoisia, ja

koskaan pitää sitä itsestäänselvyytenä.

olen saanut niistä runsaasti tietoa, innoitusta ja aineistoa työni tueksi. Haluan kiittää lämpimästi

Pohjoismaisella hyvinvointimallilla on edessään

kaikkia tapaamiani tahoja.

monia väestönkehitykseen, innovointimahdollisuuksiin ja globaaliin taloudelliseen tilanteeseen

Tapaamisten nojalla esitän raportissani 14 ehdo-

liittyviä haasteita. Niiden valossa on välttämä-

tusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön vah-

töntä miettiä, miten sosiaalialan pohjoismaista

vistamiseksi. Työn laajuudesta johtuen keskityn

yhteistyötä voidaan vahvistaa niin, että kykenem-

raportissani suuriin linjoihin enkä ota kantaa kaik-

me vaalimaan ja uudistamaan pohjoismaista hy-

keen siihen, mitä olen matkoillani nähnyt ja kuullut

vinvointimallia, varmistamaan pohjoismaalaisten

ja mistä olen käynyt keskusteluja. Ehdotukset ovat

sosiaaliturvan ja vakiinnuttamaan maidemme joh-

puhtaasti omiani, ja vastaan itse kaikista raportin

toaseman tällä alalla.

muotoiluista.

Selvityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa

Lopuksi haluan lausua lämpimät kiitokset van-

sosiaalialan yhteistyötä siten, että se soveltuu

hemmille erityisasiantuntijoille Søren Stokholm

maiden tarpeisiin, vastaa ajankohtaisiin ongelmiin

Thomsenille ja Kåre Geilille sekä opiskelija-avusta-

ja johtaa konkreettisiin tuloksiin. Minulle on ollut

jalle Johanna Larbylle Pohjoismaiden ministerineu-

tärkeää, ettei selvityksestä tule pohjoismaisen

vostosta. He ovat auttaneet minua ajatusten jä-

hyvinvointimallin tai Pohjoismaiden sosiaalialan

sentelyssä ja muotoilussa ja olleet suurena tukena

mahdollisuuksien ja haasteiden teoreettista ana-

tämän raportin kirjoitustyössä.

lyysia. Sen sijaan olen pyrkinyt laatimaan toimintakeskeisen raportin, joka pohjautuu aikamme haasteiden perusteelliseen läpikäyntiin, ja esittämään konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla voimme vahvistaa sosiaalialan pohjoismaista yh-

Hyviä lukuhetkiä!

Árni Páll Árnason Tukholmassa 16. lokakuuta 2018

teistyötä.

KUVA: UNSPLASH.COM

KUVA: FRÃ&#x201E;LSNINGSARMEN

Johdanto

Minulta kysytään toisinaan, onko olemassa poh-

palkallisten ammatti-ihmisten palveluja. Tämä pi-

joismaista hyvinvointimallia. Se on hyvä kysymys.

tääkin osittain paikkansa, mutta hyvinvointivaltio

Pohjoismaat ovat keskenään erilaisia, ja hyvin eri-

on myös tulos vapaaehtoisvoimien ja työmarkki-

lainen historiallinen kehitys on johtanut siihen, että

naosapuolten kanssa solmituista kumppanuuksis-

ne ovat kaikki nykyään hyvinvointiyhteiskuntia. Yh-

ta. Hyvinvointietuuksien sisällöstä, tuottamisesta

dessä lukuisista tähän selvitystyöhön sisältyneis-

ja järjestämisestä ovat viime vuosikymmeninä

tä kokouksista sain kuulla, että muuan tunnettu

yhä selkeämmin päättäneet viranomaiset. Tästä

pohjoismaalainen poliitikko oli muinoin vastannut

on ollut paljon hyötyä, mutta se on myös teh-

kysymykseen myöntävästi. Hän oli lisännyt, että

nyt Pohjoismaiden järjestelmistä tarpeettoman

viisi Pohjoismaata ovat kuin viisi siskosta, jotka ovat

jäykkiä, byrokraattisia ja joustamattomia. Lisäksi

menneet naimisiin erimaalaisten miesten kans-

se on muovannut järjestelmämme pikemminkin

sa. Pariskuntien taloudet muodostuvat tietenkin

tuottaja- kuin käyttäjälähtöisiksi, mikä heikentää

erilaisiksi, mutta niissä on myös vahvoja yhteisiä

kykyämme vastata nopeasti uusiin haasteisiin ja

piirteitä. Tarina voi olla tuulesta temmattu, mut-

löytää uudenlaisia ratkaisuja.

ta siinä piilee silti vinha perä. Teemme asiat kukin omalla tavallamme, mutta meillä on myös vankka

Monet edessämme olevat sosiaalialan haasteet

yhteinen pohja: runsas sosiaalialan toimenpiteiden

ovat pohjimmiltaan monisyisiä. Eristäytyminen ja

kirjo, kaikille kuuluva oikeus verovaroin rahoitettui-

yksinäisyys yleistyvät kaikkialla yhteiskunnassa ja

hin hyvinvointipalveluihin, vahva kolmikantayhteis-

kaikissa elinkaaren vaiheissa. Sosiaalinen eriarvoi-

työ, kuntien keskeinen rooli hyvinvointipalvelujen

suus ja ulkopuolisuus periytyvät sukupolvelta toi-

järjestäjänä ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta.

selle. Kaikissa Pohjoismaissa on rakenteellisia heikkouksia, jotka tulevat ilmi, kun yritämme vastata

Pohjoismainen hyvinvointimalli on osoittanut

usean eri sektorin koordinoituja toimia edellyttä-

kestävyytensä ja tarpeellisuutensa. Se on onnis-

viin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin,

tunut hävittämään nälän, köyhyyden ja sairau-

olipa kyse sitten terveydestä, työmarkkinoista,

den, mahdollistamaan sosiaalisen liikkuvuuden ja

koulutuksesta tai asumisoloista. Näihin haasteisiin

luomaan yhteiskunnan, jossa vallitsee suurempi

jätetään tarttumatta aivan liian usein ja ratkaisu-

yhdenvertaisuus kuin useimmissa muissa maissa.

yritykset valuvat hiekkaan, koska järjestelmämme

Pohjoismaat ovat toistuvasti yhteiskunnallisia

ovat siiloutuneet eikä kenelläkään ole vastuuta

saavutuksia mittaavien kansainvälisten vertailujen

tarjota yksittäisille avuntarvitsijoille kokonaisval-

kärjessä. Edessämme on silti samalla myös aivan

taisia ratkaisuja. Vaikka meillä ei olekaan syytä

uudenlaisia haasteita.

epäillä julkisen sektorin kykyä vastata lukuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, viranomaisilla ei silti ole

Klassista hyvinvointivaltiota pidetään usein koneis-

itsestään selviä edellytyksiä ratkaista sosiaaliseen

tona, joka jakaa etuuksia ja toimittaa kansalaisille

eristäytymiseen ja yksinäisyyteen liittyviä ongel-

mia. Siksi meidän on kehitettävä ja vahvistettava

erilaisia ratkaisumalleja, jakaa tehokkaita rat-

erityyppisiä sosiaalisia verkostoja: perheitä, ystä-

kaisuja ja luopua tehottomista toimenpiteistä.

vyyssuhteita, vertaistukea, vapaaehtoisjärjestöjen

Äänestäjät eivät erityisemmin arvosta poliitikko-

toimintaa ja paikallisyhteisöjä.

ja, jotka luulevat voivansa vastata kaikkeen mutta jotka eivät todellisuudessa kykene vastamaan yh-

Yksi tämän selvityksen hätkähdyttävimmistä ha-

tään mihinkään. Politiikka ja poliittiset ratkaisut

vainnoista on se, että kaikki mukana olleet – niin

kannattaakin ehdottomasti perustaa tutkimus-

ministerit, virkamiehet, vapaaehtoisjärjestöt kuin

tietoon ja todistusaineistoon, etenkin jos päätök-

käyttäjätkin – pitävät sosiaalialan toimenpiteiden

set pitäisi muuten tehdä olettamusten pohjalta.

taustalla olevaa tietopohjaa aivan liian hatarana. Meiltä puuttuu tietoa siitä, mikä tehoaa, meiltä

Jotta tämä toteutuisi tehokkaasti, meidän täytyy

puuttuu strategioita, joiden avulla voisimme jär-

avata järjestelmämme sosiaaliselle innovoinnille,

jestelmällisesti sisällyttää sosiaalipalveluihimme

vaihtaa tietoa ja kokemuksia Pohjoismaiden kes-

uusia, entistä parempia menetelmiä, ja meiltä

ken ja pyrkiä yhdessä luomaan vahva viitekehys

puuttuu keinoja tehottomista toimenpiteistä luo-

innovatiiviselle ajattelulle. Meidän täytyy jatkaa

pumiseen. Meidän on tunnustettava se tosiasia,

toimien testaamista ja kehittämistä ja antaa

että sosiaalialalla on tarpeen investoida toimen-

uusille, tehokkaille toimenpiteille entistä parem-

piteisiin ja toimivia ratkaisuja koskevan tiedon

mat edellytykset juurtua järjestelmiimme. Jos

kehittämiseen ja käyttämiseen – investoivathan

unohdamme tämän, muut ovat vaarassa kiriä

muutkin sektorit.

ohitsemme. Kaikkialla maailmassa on maita, joiden talous vahvistuu ja hyvinvoinnin tarve kasvaa

Sosiaalialan hyvinvointiratkaisujen puutteellinen

mutta joiden siunauksena – tai ristinä – eivät

tietopohja on yleinen ilmiö kaikissa länsimaissa.

ole vuosikymmenten takaiset rakenteet. Nämä

Tästä on perinteisesti syytetty sitä, että toimen-

maat testaavat ja kokeilevat parhaillaan erilaisia

piteisiin on pitänyt ryhtyä nopeasti eikä ratkai-

ratkaisuja ja käyttävät uusia työvälineitä, kuten

sujen testaamiseen ole ollut aikaa. Toisena syynä

sosiaalisia vaikuttavuusjohdannaisia, joiden avulla

pidetään sitä, etteivät poliitikot halua vaikuttaa

luodaan kumppanuuksia ja varmistetaan varojen

toimintakyvyttömiltä eri ratkaisujen kokeilu-

kanavointi tehokkaiksi osoittautuneisiin ratkaisui-

vaiheessa. Meille on kuitenkin kertynyt teknisiin

hin.

edistysaskeleisiin ja sosiaalialan arviointiin ja vaikuttavuusmittauksiin liittyvää osaamista, mikä

Meidän on hyödynnettävä niitä arvoja, kokemuk-

on helpottanut erilaisten ratkaisujen testaamista.

sia ja perinteitä, joita olemme kerryttäneet omis-

Alustatalous kannustaa kansalaisaloitteiden teke-

sa järjestelmissämme. Pohjoismaissa on yllin kyllin

miseen ja tarjoaa tilaisuuden kansalaisyhteiskun-

inhimillistä pääomaa, jonka avulla voisi kehittää

nasta kumpuavien ratkaisujen jatkokehittelyyn.

ja testata ratkaisuja, mutta ensin on raivattava

Isoimmat edessämme olevat ongelmat ovat sitä

esteet sen tieltä. Vapaaehtoisjärjestöillä on ar-

paitsi niin monisyisiä, että eri ratkaisumallit voivat

vokkaat sosiaaliset verkostot, ja ne voivat tuoda

osoittautua liian kalliiksi ja tehottomiksi, mikäli

tarvittavaa joustavuutta ratkaisujen kehittelyyn.

emme kykene testaamaan niitä ja kehittämään

Meidän tulee hyödyntää näiden järjestöjen resurs-

niitä asteittain. Pohjoismailla on sosiaalipolitiikas-

seja ja antaa niille entistä paremmat edellytykset

sa monia yhtäläisyyksiä ja yhteisiä arvoja. Siksi

suoriutua hyvinvointipalvelujen toimittamisen

meillä on hyvät mahdollisuudet testata yhdessä

haastavasta tehtävästä.

Me emme saa vapista tämän haasteen edessä tai

Selvitystyöhön liittyvissä tapaamisissa on tullut

luulla, että innovointi merkitsee selän kääntämistä

ilmi, että sosiaalialan panostuksia on syytä tar-

menneisyydelle. Sen sijaan on syytä muistaa, että

kastella myös laajemmasta näkökulmasta. Siksi

hyvinvointimallimme saivat aikoinaan alkunsa in-

teen raporttini viimeisessä luvussa ehdotuksia

novatiivisista ratkaisuista, joilla vastattiin kyseisen

asuntoalan yhteistyöstä ja haja-asutusalueita kos-

aikakauden valtaviin haasteisiin. Hyvinvointimal-

kevasta yhteistyöstä sekä sosiaalialan pohjoismai-

limme pysyvät voimissaan vain, jos jatkamme inno-

sen yhteistyön kansainvälisestä ulottuvuudesta.

vointia.

Koulutus, terveys ja työolot ovat aiheita, joita olen sivunnut käsitellessäni yksittäisten kohderyhmien

Tämän raportin ensimmäinen luku keskittyy sii-

asioita. Näillä sektoreilla on kiistaton merkitys

hen, miten sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä

myös yleisille sosiaalipoliittisille toimenpiteille. Siksi

voidaan vahvistaa jakamalla ja vaihtamalla tietoa

kehotan sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineu-

ja kokemuksia. Lisäksi siinä pohditaan sitä, miten

vostoa tekemään yhteistyötä muiden ministeri-

voimme toteuttaa pohjoismaisia aloitteita entistä

neuvostojen kanssa aina silloin, kun se on relevant-

kysyntälähtöisemmin. Maat voivat hyötyä sosiaa-

tia keskusteltaessa tämän raportin suosituksista

lialan pohjoismaisesta yhteistyöstä paljon nykyistä

ja toteutettaessa niitä.

enemmän. Entistä järjestelmällisempi ja kysyntälähtöisempi sosiaalialan yhteistyö voi auttaa maita myös niiden kansallisessa kehitystyössä. Raportin toinen luku keskittyy sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön keskeisiin teemoihin, kuten sosiaaliseen innovointiin, sosiaalisiin investointeihin ja ennaltaehkäisyyn sekä käyttäjänäkökulman vahvistamiseen ja käyttäjien osallistamiseen. Lisäksi siinä ehdotetaan yhteistyön vahvistamista sosiaalialan vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Järjestelmällinen tiedonkeruu ja kokemustenvaihto ovat tärkeä edellytys sosiaalialan toimien parantamiselle, etenkin kun on kyse lapsista, nuorista, vammaisista, vanhuksista ja huono-osaisista aikuisista. Monet selvitystyön yhteydessä tapaamani toimijat ovat korostaneet juuri tämän merkitystä. Raportin kahdessa ensimmäisessä luvussa esitettyjen ehdotusten tavoitteena on nimenomaan vahvistaa näiden kohderyhmien parissa tehtävää pohjoismaista yhteistyötä. Eri puolilla Pohjolaa pitämieni kokousten innoittamana olen silti katsonut välttämättömäksi esittää myös mainittuihin ryhmiin kohdistuvia pohjoismaisia erityistoimia. Nämä ehdotukset ilmenevät raportin kolmannesta luvusta.

FOTO: UNSPLASH.COM KUVA: DSB.DK

Tietoon perustuvampaa ja kysyntälähtöisempää sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä

Työskentely tämän pohjoismaisen sosiaalialan

-luonteisesti tietopohjaisia sosiaalialan toimia kos-

selvityksen kanssa on osoittanut, että sosiaalialan

kevissa kansallisissa aloitteissa. Sosiaalialan osaa-

toimijoiden hartaana toiveena on entistä vahvem-

miseen liittyvässä pohjoismaisessa yhteistyössä

pi ja kysyntälähtöisempi pohjoismainen yhteistyö,

on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, joka

jossa käsitellään osaamista ja tehokkaita toimia.

saadaan käyttöön, mikäli yhteistyötä tehdään jär-

Pohjoismaisen yhteistyön tuloksia haluttaisiin

jestelmällisemmin ja kytketään se tiiviisti tämän

hyödyntää aiempaa enemmän eri Pohjoismaiden,

alan keskeisiin kansallisiin toimijoihin.

Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin sosiaalialan kehittämisessä. Tässä yhteydessä on tär-

Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön tulee toi-

keää tarkastella, voisivatko sosiaalialan pohjois-

mia houkuttavana tiedonvaihtoalustana maiden

maisen yhteistyön organisaatiot ja rakenteet vas-

keskeisille toimijoille, kuten keskusvirastoille ja alan

tata tähän toiveeseen nykyistä paremmin ja siten

tutkimuslaitoksille. Sen puitteissa voidaan myös

kohottaa sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön

pohtia kansallisten toimenpiteiden täydennykseksi

uudelle, nykyistä korkeammalle tasolle maiden ja

konkreettisia pohjoismaisia aloitteita, joilla voi-

kansalaisten parhaaksi.

daan hankkia lisätietoa tehokkaista sosiaalialan toimenpiteistä. Erityistä lisäarvoa tarjoaa esimer-

Jäljempänä esitetään tämän vuoksi ehdotuksia

kiksi suhteellisen pienille kohderyhmille suunnattu-

siitä, miten sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä

jen toimenpiteiden testaaminen, kun kohderyhmä

voidaan viedä kysyntälähtöisempään suuntaan ja

on liian pieni testattavaksi tehokkaasti maittain.

miten osaamiseen ja tehokkaisiin toimiin liittyvää

Yhteistyöllä voitaisiin muun muassa toteuttaa yh-

yhteistyötä voidaan tehdä nykyistä järjestelmäl-

teisiä interventiotestauksia.

lisemmin. Lisäksi on suositeltavaa tarkastella, miten pohjoismaisen yhteistyön nykyisillä hallinto-

Tehokkaita toimia koskevaan tietoon liittyvä poh-

resursseilla, eli käytettävissä olevilla laitoksilla,

joismainen yhteistyö voisi käsittää myös kokemus-

voidaan tukea tätä työtä.

tenvaihdon toimien onnistuneesta täytäntöönpanosta sosiaalialalla. Keskusvirastot, viranomaiset, tutkimuslaitokset ja asiantuntijaorganisaatiot

EHDOTUS 1: OSAAMISEEN JA TEHOKKAISIIN TOIMIIN LIITTYVÄ JÄRJESTELMÄLLINEN YHTEISTYÖ

ovat sekä Pohjoismaissa että muualla hankkineet

Kaikissa maissa kaivataan lisää tietoa siitä, millai-

siihen, miten vastaavasti voidaan parhaalla mah-

set toimenpiteet tehoavat, ja maat ovat jo useita

dollisella tavalla asteittain luopua tehottomista

vuosia kehittäneet järjestelmällisesti sosiaalialan

toimenpiteistä.

vahvaa osaamista tehokkaasta täytäntöönpanosta. Tässä yhteydessä voi kiinnittää huomiota myös

osaamista ja testanneet menetelmiä. Pohjoismaista yhteistyötä pystytään kuitenkin nykyään

Tällä alueella voi harkita esimerkiksi seuraavia

hyödyntämään verrattain rajallisesti ja ad hoc

aloitteita ja yhteistyömuotoja:

dotukseen 2 sisältyvällä sosiaalialan poh-

EHDOTUS 2: ENTISTÄ KYSYNTÄLÄHTÖISEMPI YHTEISTYÖ

joismaisella yhteistyöfoorumilla tai muissa

Pohjoismaisella yhteistyöllä on hyvät mahdollisuu-

vastaavissa korkean tason pohjoismaisissa

det edistää konkreettisesti kansallista sosiaalialan

kokouksissa, otetaan esille säännöllisesti,

kehitystyötä. Tätä potentiaalia ei kuitenkaan hyö-

miten maat ovat kehittäneet ja testanneet

dynnetä riittävästi. Nykyisin ei selvitetä kootusti,

kohderyhmille suunnattuja konkreettisia so-

järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti, mitä maiden

siaalialan interventioita. Samalla maat voi-

keskeiset sosiaalialan toimijat odottavat pohjois-

vat keskustella mahdollisista pohjoismaisista

maiselta yhteistyöltä. Tämä voi johtaa siihen, et-

aloitteista, joissa on kyse tehokkaiden inter-

teivät pohjoismaiset aloitteet johda toivotunlaisiin

ventioiden kehittämisestä, testaamisesta ja

tuloksiin ja että tärkeää yhteistyöpotentiaalia jää

niitä koskevan tiedon jakamisesta. Aloitteet

hyödyntämättä.

∙ Relevanteilla foorumeilla, esimerkiksi eh-

voidaan myöhemmin esitellä Pohjoismaiden ministerineuvostolle (sosiaali- ja terveyspoli-

Pohjoismaisten aloitteiden toteutukseen liittyy

tiikan ministerineuvosto) sekä pohjoismaisel-

asian luonteesta johtuen monen maan hallinto-

le sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamiesko-

perinteitä ja -rakenteita. On tärkeää varmistaa,

mitealle, tai niiden käsittelyä voidaan jatkaa

ettei kompromissiin pyrkiminen johda siihen, että

kahdenvälisessä yhteistyössä.

ratkaisu toimii ”pohjoismaisen logiikan” mukaisesti

∙ Perustetaan kansallisten sektoritutkimuslai-

mutta jää kauaksi maiden todellisuudesta. Poh-

tosten ja vastaavien välinen verkosto, joka

joismaisessa yhteistyössä aikaansaadut tulokset

voi tukea yhteisiä aloitteita menetelmien

ja niiden välittäminen onkin siis juurrutettava ny-

testaamiseksi, tutkimusyhteistyöksi ym.

kyistä vahvemmin sosiaalialan tiedon kehittämisen

∙ Vaihdetaan kokemuksia yhteisistä menetel-

ja välittämisen kansallisiin rakenteisiin.

mistä toistaiseksi testaamattomien ja dokumentoimattomien lupaavien sosiaalialan

Pohjoismaisten yhteistyöaloitteiden laatua ja rele-

käytäntöjen kehittämiseksi.

vanssia voidaan parantaa kysyntälähtöisemmällä

∙ Pohjoismaat testaavat interventioita ja

lähestymistavalla, jossa keskeiset kansalliset toi-

niiden tehoa yhdessä, jotta kohderyhmistä

mijat ovat nykyistä järjestelmällisemmin mukana

saadaan riittävän suuria.

muovaamassa maiden kysyntää pohjoismaiselle

∙ Käytetään pohjoismaista yhteistyötä alusta-

yhteistyölle. Sosiaalialan pohjoismaista yhteistyö-

na tutkimukseen perustuvan tiedon hankki-

tä tulee kaiken kaikkiaan vahvistaa sekä kysynnän

miselle Pohjoismaiden ulkopuolelta, esimer-

määrittämisen, konkreettisten hankkeiden suun-

kiksi rahoittamalla yhdessä metatutkimuksia

nittelun ja niiden toivotun toteutuksen osalta että

sosiaalisten interventioiden tehosta.

tiedon ja tulosten välittämisen osalta.

∙ Pohjoismaissa on internetportaaleja, jotka välittävät sosiaalialan tietoa kunnille ja so-

Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyöfoorumi

siaalialan toimijoille. Kehitetään eri Pohjois-

Ehdotetaan, että perustetaan sosiaalialan poh-

maiden portaalien välistä yhteistyötä.

joismainen yhteistyöfoorumi. Foorumin tehtävänä on selvittää säännöllisesti, millaista sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä maat peräänkuuluttavat, ja muotoilla sen nojalla sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvostolle ja virkamieskomitealle

KUVA: RICKY MOLLOY

ehdotuksia Pohjoismaiden ministerineuvoston

työltä. Lisäksi on varmistettava, että relevantit

alaisiksi aloitteiksi. Pohjoismaiden sekä Ahvenan-

osapuolet tuntevat omistajuutta aloitteeseen.

maan, Färsaarten ja Grönlannin relevanttien mi-

Tämän tulee koskea kaikkia Pohjoismaisen hyvin-

nisteriöiden ja keskusvirastojen tulee olla mukana

vointikeskuksen aloitteita, puheenjohtajakauden

foorumissa. Foorumin sihteeristötehtäviä voi hoi-

hankkeita sekä muita sektorin aloitteita, joista

taa esimerkiksi Pohjoismainen hyvinvointikeskus

sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto

yhteistyössä ministerineuvoston sihteeristön kans-

tai sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitea

sa. Yhteistyöfoorumia voi tarvittaessa täydentää

päättää ja joita Pohjoismaiden ministerineuvoston

korkean tason kokouksilla tai vastaavilla esimerkik-

sihteeristö koordinoi.

si lapsia koskevissa kysymyksissä ja muilla sosiaalialan osa-alueilla.

Viestintä ja tiedonvälitys pohjoismaisten hankkeiden tuloksista

Kansallisten toimijoiden parempi osallistaminen aloitteiden suunnitteluun

Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen tuottaman ja

Ehdotetaan, että foorumi yhdessä sosiaali- ja ter-

välittäminen tulee kytkeä vahvemmin kansalliseen

veyspolitiikan virkamieskomitean kanssa miettii,

sosiaalialan tiedonvälitykseen. Jo kunkin yksittäi-

miten relevantit toimijat voidaan parhaiten osal-

sen pohjoismaisen aloitteen suunnitteluvaiheessa

listaa konkreettisten aloitteiden muovaamiseen.

tulee miettiä, miten aloitteen tulokset voidaan

Pohjoismaisia aloitteita suunniteltaessa on selvi-

konkreettisesti sisällyttää ”kokonaistietovaran-

tettävä, mikä on aloitteen kohderyhmä (esimerkik-

toon” ja kanavastrategioihin, joita maat käyttävät

si maiden keskusvirastot) ja mitä se toivoo yhteis-

ajankohtaisen ja parhaan saatavilla olevan tiedon

pohjoismaisissa aloitteissa aikaansaadun tiedon

välittämiseen kunnille, palveluntuottajille ja muil-

käyttökelpoisia tuotteita ja palveluja, kuten ver-

le sosiaalialan toimijoille. Maissa on esimerkiksi val-

kostoja ja seminaareja. Laitoksen potentiaalia on

takunnallisia internetportaaleja, jotka tarjoa-

kuitenkin mahdollista hyödyntää nykyistä parem-

vat kunnille ja muille palveluntuottajille parasta

min. NVC:n kehittämisessä on otettava huomioon

ja ajantasaisinta sosiaalialan tietoa, erityisesti

joitakin tärkeitä seikkoja.

lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Tanskassa on Vidensportalen, Ruotsissa Metodguiden, Norjassa

Nykyään NVC valitsee pitkälti itse tutkimusalueen-

Ungsinn ja Suomessa Kasvun tuki. Pohjoismainen

sa ja suunnittelee itse konkreettiset hankkeensa, ja

sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitea on

historiallisista syistä tiettyihin alueisiin keskitytään

jo päättänyt tukea näiden portaalien välistä yh-

muita enemmän. Jotta NVC:n työ olisi sopusoin-

teistyötä. Voidaan myös harkita, pitäisikö näitä ja

nussa sen kanssa, millaisia pohjoismaisia aloitteita

vastaavia välityskanavia käyttää enemmän poh-

maat kulloinkin toivovat, on tarpeen parantaa

joismaisten hankkeiden tulosten välittämiseen.

maiden mahdollisuuksia vaikuttaa NVC:n toimintaan ylipäätään. Lisäksi voidaan kehittää NVC:n

Lisäksi ehdotetaan, että otetaan säännöllisesti

konkreettista hankesuunnittelua.

kantaa siihen, miten konkreettisten aloitteiden tulokset voidaan tuoda entistä paremmin niiden

Ehdotetaan, että NVC:n toiminnan tuloksia koske-

pohjoismaisten toimijoiden ulottuville, joiden työ-

via vaatimuksia selkeytetään nykyisestä. Samalla

kielenä eivät ole skandinaaviset kielet. Voitaisiin

tulee täsmentää laitoksen roolien ja tehtävien

esimerkiksi ajatella englanninkielisten käännösten

kuvausta. Lisäksi ehdotetaan, että pohjoismaisen

lisäämistä, jolloin sosiaalialan pohjoismaisen yh-

sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitean,

teistyön tuloksia voitaisiin hyödyntää enemmän

Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön

myös Pohjoismaiden ulkopuolisessa yhteistyössä.

ja NVC:n johto aloittavat kehitystyön, jonka tavoitteena on tehdä NVC:n ohjauksesta entistä avoimempaa ja tehokkaampaa, niin että se pystyy

EHDOTUS 3: HALLINTORAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

paremmin vastaamaan maiden tarpeisiin.

Edellisten ehdotusten täytäntöönpanon helpotta-

Maat pyrkivät järjestelmällisesti siihen, että kaikki

miseksi on tärkeää, että sosiaalialan pohjoismaisen

sosiaalialan toimet perustuvat tietoon. Esimerkiksi

yhteistyön käytettävissä olevat resurssit, eli

keskusvirastot ja hallitukset asettavat Pohjois-

laitokset ja yhteistyöelimet, voivat edistää kysyn-

maissa tarkoin määritellyt vaatimukset siitä, mil-

tälähtöisempää yhteistyötä, jonka keskiössä on te-

loin toimenpiteen voidaan katsoa olevan riittävästi

hokkaita toimia koskeva tieto. Siksi on syytä miet-

dokumentoitu tutkimuksen ja/tai luotettavasti ku-

tiä, miten sektorin tietoa tuottavat ja koordinoivat

vaillun käytännön nojalla. Pystyäkseen toimimaan

laitokset, eli Pohjoismainen hyvinvointikeskus ja

legitiimisti tässä ympäristössä NVC:n tulee var-

Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO),

mistaa paremmin, että sen toimittamat tulokset

voivat paremmin toimittaa sitä, mitä maat

täyttävät nämä vaatimukset.

peräänkuuluttavat pohjoismaiselta yhteistyöltä. Lisäksi voi olla aiheellista selkeyttää NVC:n teh-

Pohjoismainen hyvinvointikeskus

tävään ja rooliin liittyviä odotuksia sen valossa,

Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen (NVC) konk-

että muun muassa hallituksissa/keskusvirastois-

reettiset hankkeet ovat tuottaneet relevantteja ja

sa, tutkimuslaitoksissa ja osaamiskeskuksissa on

maakohtaista asiantuntemusta, jota voidaan

sempaa enemmän mukana pohjoismaisessa yh-

hyödyntää entistä suoremmin sosiaalialan pohjois-

teistyössä, jossa tutkitaan sosiaalialan aloitteiden

maisessa yhteistyössä esimerkiksi vahvistamalla

ja organisoinnin tehoa. Samassa yhteydessä voi-

NVC:n tilaajaroolia.

daan tarkastella, miten NOSOSKOn työ voidaan yleisesti kytkeä tiiviimmin pohjoismaiseen sosiaali-

Tästä syystä ehdotetaan, että NVC kehittää

alan yhteistyöhön muun muassa niin, että se olisi

tuotteitaan ja työskentelytapojaan, niin että ne

mukana ajankohtaisissa aloitteissa ja muussa

vastaavat paremmin prioriteetteja, joita mailla on

pohjoismaisessa tilastoyhteistyössä esimerkiksi

sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvostossa

Nordregion johdolla.

ja sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomiteassa, kansallisissa sosiaalialan kehityspyrkimyksissä sekä sosiaalialan tietoa koskevissa kansallisissa välitysstrategioissa ja viestintäkanavissa.

Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) Tilastovertailuja koskeva pohjoismainen yhteistyö maiden viranomaisten ja tilastokeskusten edustajista koostuvassa NOSOSKO-yhteistyöelimessä aloitettiin vuonna 1946, ja se on yksi vanhimmista pohjoismaisen yhteistyön muodoista. Komiteassa tehdään mittavaa ja tärkeää työtä, mutta työ voitaisiin silti kytkeä johdonmukaisemmin sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston / sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitean priorisointeihin ja muihin pohjoismaisiin aloitteisiin, ja myös NOSOSKOn tuloksia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Ehdotetaan, että arvioidaan, onko aiheellista tarkistaa NOSOSKOn mandaattia niin, että sen tuotteet saataisiin paremmin vastaamaan sitä, millaisia pohjoismaisia tilastovertailuja maat toivovat. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että NOSOSKOa perustettaessa painotettiin vahvasti sen antia hyvinvointijärjestelmille ja että NOSOSKO on vuosien saatossa vastannut ansiokkaasti tähän tuottamalla hyvinvointialan ja sosiaalipalvelujen kustannustilastoja. Nykyään sosiaalipolitiikan keskiössä on kuitenkin pikemminkin sosiaalipolitiikan vaikuttavuus. Saattaisikin olla kiinnostavaa harkita, voiko NOSOSKO olla aikai-

KUVA: VICTORIA HENRIKSSON

Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön keskeiset aiheet Suunnitellessaan tietoon perustuvampia sosiaa-

uusien, tehokkaiden ratkaisujen omaksumiseen.

lisia toimenpiteitä Pohjoismaiden tulee samalla

Päinvastoin, järjestelmämme saattavat suosia

kehittää uusia ideoita ja valmistella monialaisia

nykyisiä julkisesti tuotettuja ratkaisuja, erityises-

toimenpiteitä käyttäjien toiveiden ja tarpeiden

ti jos samat tahot määrittävät toimenpiteiden

pohjalta. Tässä luvussa ehdotetaan, miten sosi-

tarpeen, kehittävät ja hallinnoivat ratkaisuja sekä

aalialan pohjoismaista yhteistyötä voidaan vah-

arvioivat niiden tuloksia. Lisäksi uusien ratkaisujen

vistaa nostamalla keskiöön sosiaalinen innovointi

vaikutusten dokumentoinnille asetetaan yleensä

ja sosiaaliset investoinnit. Tarkoituksena on jous-

tiukat vaatimukset, vaikka nykyistä tarjontaa ei

tavoittaa sosiaaliturvajärjestelmiä, avata inno-

testata yhtä johdonmukaisesti. Vaarana on, että

vointimahdollisuuksia ja vahvistaa järjestelmien

vaikka haluammekin edistää sosiaalista innovoin-

käyttäjälähtöisyyttä. Vapaaehtoisjärjestöt voivat

tia, jatkamme paljolti vanhaan malliin, tuotamme

osallistua tärkeällä tavalla sosiaalialan toimien ke-

samaa kuin aina ennenkin ja aliarvioimme muu-

hittämiseen, sillä ne pystyvät monesti tarjoamaan

toksen tarpeen.

sellaisiakin toimenpiteitä, joita julkisen sektorin on vaikea toteuttaa. Sen vuoksi jäljempänä ehdote-

On syytä kiinnittää huomiota haasteisiin, jotka

taan myös, miten vapaaehtoisjärjestöt voidaan

voivat rajoittaa uusien toimenpiteiden kehittämis-

osallistaa sosiaalialan pohjoismaisiin aloitteisiin.

tä sosiaalisten innovaatioiden avulla. Sosiaalialan tutkimukseen ja innovaatioihin osoitetut resurssit ovat esimerkiksi edelleen suppeammat kuin

EHDOTUS 4: SOSIAALINEN INNOVOINTI

useimmilla muilla sektoreilla. Uusia toimenpiteitä

Sosiaalisektorin toimijat ovat jokseenkin yhtä

on usein kehitetty määräaikaisella projektirahoi-

mieltä siitä, että sosiaalipolitiikan ja sosiaalisten

tuksella, eikä toiminnan jatkamiseen ja laajenta-

toimenpiteiden tulee perustua nykyistä vahvem-

miseen osoiteta varoja, vaikka vaikutukset olisivat

min tietoon. Tähän voidaan pyrkiä korostamalla

olleet todistettavasti suotuisia.

entistä selkeämmin sosiaalisia innovaatioita ja edistämällä uusien tehokkaiden toimenpiteiden

On myös esimerkkejä sosiaalialan yrittäjien ja va-

yleistymistä. Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoite-

paaehtoisjärjestöjen kehittämistä kiinnostavista

taan tässä sosiaalisten toimenpiteiden vahvis-

ja innovatiivisista ratkaisuista, joiden testaukseen

tamista uusilla ideoilla ja uusilla palveluilla, jotka

ja hyväksymismenettelyyn ei myönnetä tarvitta-

tehoavat sosiaalisiin ongelmiin nykyisiä ratkaisuja

via varoja, eli ratkaisuja ei voi hyödyntää suppean

paremmin. Esimerkkinä mainittakoon uudet sosi-

pilottihankeen ulkopuolella. Lisäksi on testattuja

aalialan suhteet tai kumppanuudet.

onnistuneita aloitteita, joilla on laajennuspotentiaalia mutta joihin viranomaiset eivät ole tarttu-

Pohjoismaiden sosiaaliala on kehittynyt viime vuo-

neet. Vaikka uudet toimenpiteet osoittautuisivat

sina huomattavasti, ja tehokkaita toimenpiteitä

tehokkaiksi, huonommista ratkaisuista saatetaan

kehitetään, testataan ja pannaan täytäntöön

silti pitää kiinni.

määrätietoisesti. Maat ovat myös eri tavoin toteuttaneet sosiaalista innovointia edistäviä aloit-

Sosiaaliseen innovointiin kiinnitetään yhä enem-

teita.

män huomiota eri puolilla maailmaa. Monissa länsimaissa sosiaalisiin innovaatioihin alettiin

Mutta se ei riitä, sillä rakenteemme eivät aina so-

paneutua entistä enemmän finanssikriisin jälkeen,

vellu sosiaalisten innovaatioiden edistämiseen ja

jolloin haluttiin säästää ja saavuttaa parempia

tuloksia samalla tai niukemmalla rahalla. Muualla

– tarjota tilaisuus innovatiivisimpien ratkaisu-

maailmassa sosiaalisiin innovaatioihin kannustaa

jen esittelyyn ja antaa samalla julkiselle sek-

maiden parantunut taloustilanne, lisääntynyt

torille ja hyväntekeväisyysrahastoille mahdol-

vauraus ja kasvanut hyvinvointipalvelujen tarve.

lisuus tukea niiden jatkokehittelyä ja mahdol-

Jälkimmäisessä tapauksessa on kiinnostavaa se,

lisesti myöhemmin edistää uusien ratkaisujen

ettei näiden maiden siunauksena – tai ristinä – ole yhtä mittavia sosiaalisten toimenpiteiden raken-

vientiä – hankkia näkyvyyttä sosiaalisille innovaatioille

teita kuin Pohjoismailla. Sen ansiosta ne voivat

ja kertoa muulle maailmalle, että Pohjois-

vapaammin kehitellä aivan uudenlaisia ajatuksia ja

maat ovat sitoutuneet kehittämään poh-

uusia, innovatiivisia vastauksia haasteisiin.

joismaista hyvinvointimallia ja säilyttämään vahvan kansainvälisen asemansa.

Tämän valossa meidän on tarjottava sosiaalialan päteville ja kokeneille työntekijöille nykyistä pamiseen ja uudenlaisten ratkaisujen kokeilemiseen.

EHDOTUS 5: SOSIAALISET INVESTOINNIT JA ENNALTAEHKÄISY

Sosiaalisten innovaatioiden tulee olla elimellinen

Järjestelmistämme puuttuu toisinaan malleja ja

osa työtämme aivan samoin kuin monilla muillakin

kannusteita, joilla voidaan rohkaista tekemään

talouden alueilla. Pohjoismaat ovat oikeutetusti

pitkän aikavälin investointeja sosiaalipoliittisiin

ylpeitä hyvinvointimalleistaan. Ne syntyivät inno-

ratkaisuihin, pikemminkin päinvastoin. Tehokkaita

vatiivisina hankkeina, ja niiden vahvuus, tärkeys ja

ratkaisuja kehitetään monien eri toimijoiden

kansainvälinen relevanssi vaativat jatkuvaa inno-

voimin. Toimenpiteitä ei ole aina koordinoitu,

vointia.

eikä käyttäjien tarpeita ole huomioitu riittävästi.

remmat mahdollisuudet uusien ideoiden esittä-

Kaikkien maiden yhteisenä haasteena on Ehdotetaan, että pohjoismaisella yhteistyöllä edis-

hallinnonalojen siiloutuminen, mikä usein

tetään sosiaalialan innovaatiota seuraavasti:

vaikeuttaa monialaisten ratkaisujen kehittämistä.

∙ Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto ja kestävän kasvun ministerineuvosto selvittä-

Emme tunnusta riittävässä määrin sosiaalisten

vät yhdessä, miten eri maiden nykyisiä inno-

investointien tarvetta. Yhtenä syynä voi olla se,

vaatiorakenteita ja pohjoismaista laitosta

että varhain tarjotuista tehokkaista sosiaalisista

Nordic Innovationia voidaan käyttää

toimenpiteistä myöhemmin koituvia säästöjä ei

sosiaalialan innovaatioiden tehokkaaseen

ole dokumentoitu riittävän hyvin. On suhteellisen

kannustamiseen ja tukemiseen.

helppo mitata, kuinka paljon leikkausten määrän

∙ Perustetaan pohjoismainen sosiaali-innovaa-

kasvu sairaalassa lyhentää leikkausjonoja tai vä-

tiopalkinto esimerkiksi yhteistyössä Pohjois-

hentää leikkausta odottavien potilaiden sairaus-

maiden neuvoston kanssa. Palkinto jaetaan

poissaolopäiviä. On myös mahdollista vertailla eri

vuosittain yhdessä muiden pohjoismaisten pal-

Pohjoismaiden koulutuslinjojen opiskelijakohtaisia

kintojen, eli kirjallisuus-, musiikki-, elokuva- ja

kustannuksia, erilaisten hoitojen kustannuksia, uu-

ympäristöpalkinnon kanssa. Palkinnon tulee:

den asunnon rakentamiskustannuksia tai jatkokou-

– tarjota Pohjoismaiden kunnille ja muille sosi-

lutuksen hintaa. Sen sijaan voi olla vaikea saada

aalipalvelujen tarjoajille foorumi, jolla ne voi-

poliitikot ja virkamiehet ymmärtämään, että kan-

vat tutustua parhaisiin ratkaisuihin ja hakea

nattaa investoida ratkaisuihin, jotka voivat pitkällä

niistä innoitusta omaan työhönsä

aikavälillä vähentää aikuisten syrjäytymistä ja

edistää lasten ja nuorten aktiivisuutta ja siten eh-

mutkikkaisiin ongelmiin. Mikäli yksittäinen palvelun

käistä mielenterveysongelmia ja päihteidenkäyt-

käyttäjä tarvitsee tukea useilta eri sektoreilta, toi-

töä. Sosiaalialan onnistumiset lasketaan yleensä

menpiteitä ei välttämättä koordinoida ja kohden-

jokseenkin lyhytnäköisesti, kun taas aikamme

neta niin, että käyttäjä pääsisi taas jaloilleen.

hankalat yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät kauaskantoisia ratkaisuja, joiden tulokset ilme-

Ongelmaa pahentaa se, ettei onnistunut ja oikea-

nevät ehkä vasta vuosien kuluttua. Esimerkiksi

aikainen toimenpide säästä rahaa toimenpiteen

kehitysyhteistyössä myönnetään, että tulokset

tarjoajalta. Kunnan sosiaaliviranomaisilla on

on mitattava aivan toisenlaisella, esimerkiksi 4–7

usein parhaat edellytykset ryhtyä varhaisiin

vuoden aikavälillä, mikä soveltuukin huomatta-

ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Saavutetut

vasti paremmin mittaamaan yhteiskunnallisten

säästöt eivät kuitenkaan aina hyödytä kunnan

toimien onnistumista.

sosiaalibudjettia, vaan ne kulkeutuvat muiden sektorien tai alueen tai valtion budjettiin. Miksi

On myös tärkeää, että kannustinrakenteilla luo-

kuntien sosiaalitoimet ohjaisivat vähäisiä

daan eri toimijoille paineita ratkaisujen kehittämi-

resurssejaan investointeihin, joilla kehitetään ja

seen. Jos terveydenhuolto-, koulutus-, asuntoja

toimitetaan ratkaisuja ongelmiin, jotka eivät viime

työmarkkinajärjestelmämme toimisivat täydelli-

kädessä ole niiden taloudellinen päänsärky?

sesti, sosiaalipoliittisia haasteita olisi vähemmän. Näiden alojen laitoksilla ei monesti ole riittäviä

Useissa Pohjoismaissa on esimerkkejä innovatii-

taloudellisia kannusteita määrätietoisen tuen tar-

visista ratkaisuyrityksistä. Tanskassa kehitetty ja

joamiseen. Tuen tarpeessa olevan henkilön putoa-

vastikään esitelty sosiaalistaloudellinen investoin-

minen koulujärjestelmästä säästää koulun resurs-

timalli (SØM) tarjoaa mahdollisuuden puuttua

seja. Kun työtön siirretään työttömyyskorvauksen

tähän ongelmaan, samoin Suomen itsenäisyyden

piiristä työkyvyttömyysseläkkeelle, työttömyys-

juhlarahaston Sitran aloitteet Suomessa sekä

korvauksen maksajan rahat säästyvät. Mutta syr-

Idéer för livet -malli (”Ideoita elämään”), jota

jäytymisen kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle

Skandia Idéer för livet -säätiö käyttää Ruotsissa.

ei välttämättä oteta huomioon laskelmissa. Rat-

Tässä yhteydessä voidaan mainita myös Tanskan

kaisuja saatetaan sitä paitsi herkästi tarjota niille,

Sosiaalisen investointirahaston perustaminen.

joilla on parhaat edellytykset hyödyntää kyseisiä

Myös muualla maailmassa haetaan ratkaisuja.

ratkaisuja. Näin varmistetaan tavoitteen saavut-

Sosiaaliset vaikuttavuusjohdannaiset (Social

taminen, vaikka heikommin edellytyksin varuste-

Impact Bond) ovat taloudellinen väline, jolla

tut henkilöt unohdetaankin. Tästä on lisää käyttä-

houkutellaan yksityisiä sijoittajia. Pohjoismaissa

jälähtöisyyttä käsittelevässä ehdotuksessa 6.

näihin ongelmiin tulee kiinnittää huomiota paljon tähänastista selkeämmin ja määrätietoisemmin.

Pohjoismaat tarjoavat yleisesti tehokkaita ratkaisuja eri sektoreilla, mutta ne voisivat kytkeä

Sen vuoksi ehdotetaan, että sosiaali- ja terveys-

huomattavasti paremmin yhteen eri sektorien

politiikan ministerineuvosto pohtii erilaisia kannus-

toimenpiteet silloin, kun käyttäjä tarvitsee myös

tinrakennemalleja, jotka edistävät investointeja

sosiaalipalveluja. Kaikkien maiden tämän alan

varhaisiin ennalta ehkäiseviin sosiaalisiin toimen-

toimijat ovat tästä samaa mieltä. Kannustinra-

piteisiin, ja mahdollisesti osallistaa työhön talous-

kenteita on parannettava niin, että eri hyvinvoin-

ja rahapolitiikan ministerineuvoston. Sosiaali- ja

tialueet saadaan yhdessä kehittämään ratkaisuja

KUVA: FRÃ&#x201E;LSNINGSARMEN

terveyspolitiikan ministerineuvosto voisi käsitellä

erilaisia ratkaisuja. Moniongelmaiset ihmiset koh-

muun muassa seuraavia kysymyksiä:

taavat usein julkisen järjestelmän eri sektoreita

∙ Kokemustenvaihto sosiaalisia investointeja

sekä useita virkailijoita ja toimintasuunnitelmia, ja

edistävien mekanismien perustamisesta. Tä-

voi olla vaikea löytää kokonaisvaltaista toimenpi-

hän voi hakea inspiraatiota aiemmin mainituis-

dettä, joka saattaisi auttaa juuri kyseistä henkilöä.

ta esimerkeistä tai pohjoismaisista hankkeista.

Tältä osin viitataan ehdotukseen 4, jossa käsitel-

Sosiaalisia investointeja koskevaan hankkee-

lään sosiaalisia innovaatioita, ja ehdotukseen 5,

seen voidaan ottaa mukaan sekä kunnat että

jossa käsitellään sosiaalisia investointeja.

vapaaehtoisjärjestöt, joilla on kokemuksia julkisten budjettien kannalta resurssitehokkai-

Tyypillinen esimerkki on nuori, joka ei ole työssä

den ratkaisujen kehittämisestä. Näin vapaaeh-

eikä koulutuksessa. Passiivisuus pahentaa usein

toisjärjestöt myös tunnustetaan luotettaviksi

mielenterveysongelmia tai päihteiden käyttöä.

ja osaaviksi kumppaneiksi. Lisäksi on tärkeää

Se voi puolestaan aiheuttaa asunto-ongelmia,

tarkastella koulutuksen, terveydenhuollon, asu-

ja ratkaisun löytäminen asunnottomana on vielä

misen ja työmarkkinoiden rahoitusrakennetta.

vaikeampaa. Mistä pitäisi aloittaa? Voimmeko

Ratkaisujen tuottaminen ei saa olla ”kallista”,

tarjota päihdehuoltoa ilman riittävää yksilöllistä

eikä ratkaisuehdotusten tekemättä jättämi-

tukea ja toiveita sopivasta koulutuksesta, joka

nen saa olla ”ilmaista”. Laitokset tulee palkita

antaa pätevyyden ja johtaa työpaikkaan? Entä

taloudellisesti siitä, että ne ehkäisevät sosi-

milloin hoidetaan asuntoasia? Voiko olettaa, että

aalista syrjäytymistä ja kehittävät yksilöllisiä

koditon lopettaa päihteidenkäytön, jos hänellä ei

ratkaisuja. Päinvastaisessa tapauksessa niille

ole toivoa asunnosta, työpaikasta tai sopivasta

koituu kuluja.

koulutuksesta? Kaikissa Pohjoismaissa on vaikea

∙ Pohjoismaiset yhteistyöhankkeet, joilla mita-

löytää ratkaisuja tämänkaltaisiin ongelmiin. Se

taan varhaisten sosiaalisten toimenpiteiden

johtuu muun muassa siitä, että kaikkien toimijoi-

kustannuksia ja pitkän aikavälin ennalta eh-

den on noudatettava lyhyen aikavälin budjetteja ja

käiseviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

tulosarviointeja, vaikka pitkäjänteisempi aikahori-

Lähtökohtana voivat olla maiden monet nykyi-

sontti ja yksittäiselle käyttäjälle suunnatut koko-

set aloitteet.

naisvaltaisemmat ratkaisut tuottaisivat parempia tuloksia. Ja kuten tiedämme, yksilölle suunnatun toimenpiteen epäonnistuminen voi koitua kalliiksi

EHDOTUS 6: KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET SOSIAALIALAN TOIMENPITEET

yhteiskunnalle, jos mielenterveys- ja terveysongel-

Nykyisin palvelun käyttäjä saattaa pitää sosiaali-

mään loppuelämänsä tukien varassa. Yhteiskunta

turvajärjestelmää ja sosiaalialan sääntöjä vaikea-

jää tällöin myös vaille verotuloja. Ongelmaa pa-

tajuisina ja mutkikkaina ja kokea, ettei järjestel-

hentaa se, että tällaiset sosiaaliset ongelmat ovat

män keskipisteessä ole käyttäjä vaan pikemminkin

todennäköisesti ylisukupolvisia.

mat pahenevat entisestään ja ihminen joutuu elä-

tuottaja ja palvelut. Eri sektorit voidaan myös kokea siiloutuneiksi ja eri viranomaisten samalle

Nyt on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huo-

käyttäjälle tarjoamat palvelut koordinoimatto-

miota siihen, että sosiaalipalvelujen lähtökohtana

miksi. Yhdessä tämä voi aiheuttaa mielikuvan

tulee aikaisempaa selkeämmin olla käyttäjä sekä

standardiratkaisuista, joissa ei riittävästi huomi-

hänen toiveensa ja näkökulmansa. Esimerkiksi

oida sitä, että yksilön tilanne saattaa edellyttää

vammaispalvelut ovat kehittyneet huomattavasti

viime vuosikymmeninä, eikä kenellekään tulisi

∙ otetaan nykyistä paremmin huomioon käyt-

tänä päivänä edes mieleen tarjota yhtä heikkoja

täjän näkökulma hänen omassa asiassaan ja

mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin ja apuun

viranomaispäätöksissä

kuin 30 vuotta sitten. Mutta vaikka olemmekin

∙ kehitetään käyttäjälähtöisiä sosiaalisia toimen-

päässeet pitkälle, eri käyttäjäryhmät, kuten

piteitä vanhuksille, vammaisille, huono-osaisille

vanhukset, lapset, asunnottomat sekä koulutus-

aikuisille sekä lapsille ja nuorille.

ta ja työtä vailla olevat nuoret, voidaan osallistaa huomattavasti nykyistä paremmin.

EHDOTUS 7: VAPAAEHTOISJÄRJESTÖT Sosiaalialan vapaaehtoisjärjestöillä on tässä

Pohjoismailla ja pohjoismaisella hallitusyhteistyöllä

tärkeä tehtävä. On monia hyviä esimerkkejä

on perinteisesti ollut tiiviit yhteydet kansalaisyh-

siitä, miten vapaaehtoisjärjestöt joustavasti ja

teiskuntaan. Vahva ja elinvoimainen kansalaisyh-

hienovaraisesti tarjoavat käyttäjän tarpeisiin

teiskunta on pohjoismaisen demokratian kulmaki-

mukautettuja sosiaalisia toimenpiteitä. Va-

vi. Se huolehtii tärkeästä tehtävästä tarjotessaan

paaehtoisjärjestöt pystyvät houkuttelemaan ja

pohjoismaalaisille mahdollisuuden käyttää ään-

rakentamaan sosiaalisia verkostoja paremmin

tään ja ajaa etujaan poliittisen järjestelmän ulko-

kuin julkiset organisaatiot, ja niiden on monesti

puolella. Pohjoismainen yhteistyö rakentuu kansa-

myös helpompi tarjota yksilön tarpeisiin mukau-

laisten hyväksynnälle.

tettuja ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunta edistää pohjoismaisten yhSelkeä käyttäjälähtöisyys on olennaisen tärkeä

teiskuntien kehitystä järjestämällä ihmisille osal-

edellytys sille, että sosiaaliset toimenpiteet vas-

listumismahdollisuuden sekä tarjoamalla tietoa

taavat käyttäjien tarpeita ja odotuksia. Yhtä

ja asiantuntemusta. Monet sosiaalialan vapaaeh-

tärkeää se on oikeuksien toteutumisen kannal-

toisjärjestöt ovat sitä paitsi tärkeitä sosiaalisten

ta. Käyttäjien ja käyttäjäjärjestöjen näkökul-

palvelujen tuottajia pohjoismaisissa hyvinvointi-

mien ja resurssien huomioiminen sosiaalisen toi-

yhteiskunnissa, ja niillä on hyvät mahdollisuu-

menpiteen toteutuksessa ja kehittämisessä tar-

det rakentaa verkostoja ja sosiaalista pääomaa.

joaa lisäksi suuria innovaatiomahdollisuuksia.

Monilla vapaaehtoisjärjestöillä onkin esimerkiksi huono-osaisille suunnattua tarjontaa, johon julki-

Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö voi muo-

nen sektori ei yllä. Järjestöt voivat myös edustaa

dostaa kehykset tiedon jakamiselle ja kehit-

kansalaisia niiden viranomaisten suuntaan, jotka

tämiselle. Maat voivat hyödyntää tätä tietoa

toimittavat suurimman osan yksittäiselle ihmisel-

kehittäessään kansallisesti sosiaalisten toimen-

le tarjottavista palveluista. Monet järjestöt ovat

piteiden käyttäjälähtöisyyttä ja osallistaessaan

myös joustavampia kuin viranomaiset, ja siksi nii-

käyttäjien kokemuksia ja resursseja. Ehdote-

den on helpompi tarjota yksilöllisiä ratkaisuja.

taan, että käynnistetään pohjoismaisia aloitteita käyttäjälähtöisyyden ja käyttäjien osallista-

Nykypäivän merkittävimmistä sosiaalisista haas-

misen eri aspekteista ja esimerkiksi:

teista nousevat toistuvasti esille yksinäisyys sekä

∙ kehitetään yksilöllisesti mukautettuja palve-

verkostojen ja esikuvien puute. Julkisilla sosiaali-

luja ja parannetaan käyttäjän mahdollisuuk-

palveluilla on monia etuja, mutta niistä ei ole apua

sia vaikuttaa toimenpiteiden valintaan

sosiaalisiin verkostoihin ja ihmissuhteisiin. Niinpä

KUVA: UNSPLASH.COM

kaikkia yhteiskunnan sosiaalisia verkostoja tuleekin

nianhimoisia tehtäviä ja saavuttaa tuloksia, jotka

tukea järjestelmällisesti: perhettä, ystävyys- ja

eivät muuten olisi olleet mahdollisia. Sen vuoksi on

naapuruussuhteita, vertaistukea sekä vapaaeh-

tärkeää vaihtaa kokemuksia siitä, mikä on paras

toistyötä.

tapa solmia sopimuksia kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, uskoa niille tärkeitä ja kunnian-

Pohjoismaissa on hienoja esimerkkejä kansalais-

himoisia tehtäviä, palkita ne kohtuullisesti ja huo-

aloitteista, joilla täydennetään julkista sosiaa-

lehtia realistisista raportointivaatimuksista, jotka

lipalvelutarjontaa vapaaehtoisten ja käyttäjien

keskittyvät tuloksiin eivätkä muodollisuuksiin.

verkostojen tai vapaaehtoisten, asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdistelmän avulla. Se on yksi esimerkki

Pohjoismaiden vapaaehtoisjärjestöjen yhteyden-

Pohjoismaiden monista hyvistä sosiaalisista inno-

pidossa ja yhteistyössä yli maanrajojen on suuria

vaatioista. On hyvin tärkeää hyödyntää kansalais-

eroja. Tärkeä näkökohta tässä on kansainvälisen

yhteiskunnan innovaatiopotentiaalia ja kehittää

yhteistyön vaatimat resurssit.

ja tuottaa sen avulla joustavia, käyttäjälähtöisiä sosiaalipalveluja ja parantaa samalla sosiaalialan

Pohjoismaissa on kehitetty strategioita ja toimia

tietoa ja hyviä käytäntöjä.

kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi. Niissä painotetaan kansalaisten

Vapaaehtoisjärjestöillä ei aina ole samanlaisia

aktiivisuuden ja kansalaisyhteiskunnan kehit-

hallintorakenteita kuin julkisilla laitoksilla. Poh-

tämistä sekä vapaaehtoissektorin osaamisen

joismaiden esimerkit kuitenkin osoittavat, että

ja käytäntöjen tukemista sosiaalialalla. Tämän

kansalaisyhteiskunnalle voi uskoa vaikeita ja kun-

alan pohjoismaisen panostuksen tulee täydentää

KUVA: MARIE-LOUISE MUNKEGAARD

KUVA: MELLEMFOLKELIGT SAMVIRKE

kansallisia aloitteita ja vahvistaa Pohjoismaiden

daan kannustaa tuottamaan sosiaalipalveluja

vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä, jolla voidaan

tai täydentämään julkisen sektorin tarjontaa.

saada lisää näkyvyyttä pohjoismaisille näkemyk-

Samalla voidaan pohtia, miten yhä useammat

sille ja kokemuksille Pohjoismaiden ulkopuolella tehtävissä aloitteissa.

saadaan mukaan vapaaehtoistyöhön. ∙ Pohjoismaat varaavat rahaa vapaaehtoisjärjestötyöhön. Järjestöt voivat hakea varoja

Sen vuoksi ehdotetaan, että

esimerkiksi verkostokokouksiin, joilla vahvis-

∙ Pohjoismaat käynnistävät aloitteita koke-

tetaan Pohjoismaiden vapaaehtoisjärjestöjen

musten vaihtamiseksi vapaaehtoisjärjestöjen

välistä kokemustenvaihtoa ja edistetään poh-

mukanaolosta sosiaalipalvelujen kehittämi-

joismaisen äänen kuulumista kansainvälisillä

sessä ja tuottamisessa sekä mukanaolon

foorumeilla. Varojen turvin voi myös osallistua

merkityksestä toimenpiteiden laadulle. Lisäksi

muiden vapaaehtoisjärjestöjen Pohjoismaissa

mietitään, miten vapaaehtoisjärjestöjä voi-

järjestämiin konferensseihin.

KUVA: VICTORIA HENRIKSSON

Lapsia ja nuoria, vanhuksia, vammaisia ja huono-osaisia aikuisia koskevan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen

Tietoon ja tehokkaisiin toimiin keskittyvän, entistä

itseään ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä läpi

vahvemman ja kysyntälähtöisemmän pohjoismai-

koko elämän. Poliittiset priorisoinnit, osaavat

sen sosiaalialan yhteistyön perustavoitteena on

ammatti-ihmiset, päiväkodit, koulut, vapaaeh-

vahvistaa alan tärkeimpiin kohderyhmiin suuntau-

toisjärjestöt sekä etenkin vanhemmat, lapset

tuvia toimia. Näitä kohderyhmiä ovat vanhukset,

ja nuoret itse ovat vuorovaikutuksessa tois-

vammaiset sekä huono-osaiset lapset, nuoret ja

tensa kanssa saaneet aikaan sen, että lasten

aikuiset. Tämän raportin kirjoitustyössä ja Poh-

oikeudet, viihtyvyys ja kehitysmahdollisuudet

joismaihin suuntautuneilla vierailuilla on tullut

ovat kaikissa Pohjoismaissa tärkeällä sijalla.

esiin useita ehdotuksia näihin ryhmiin kohdistuviksi pohjoismaisiksi aloitteiksi. Ongelmia voidaan

Lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tarjo-

kiistatta ennaltaehkäistä kehittämällä lapsille ja

tuista laadukkaista palveluista huolimatta

nuorille suunnattuja tehokkaita varhaisia toimia.

Pohjoismaissa on myös ongelmia, joihin on

Väestön muutto maaseudulta kaupunkeihin, vä-

syytä tarttua nykyistä tarmokkaammin.

häistä ammattitaitoa vaativien töiden vähenemi-

Siksi Pohjoismaat kehittävät ja vahvistavat

nen ja lasten ja nuorten lisääntyvä pahoinvointi

kaiken aikaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia toi-

voivat samalla kuitenkin johtaa yhä useampien

mia vastatakseen ajankohtaisiin haasteisiin.

syrjäytymiseen ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen.

Maat ovat koonneet kattavan tietovarannon

Lisäksi väestönkehitys johtaa siihen, että ikään-

lapsi- ja nuorisoalan kohderyhmistä ja niiden

tyneen ja siten hoitoa tarvitsevan väestön osuus

tarpeista sekä tehokkaista menetelmistä ja

maissamme kasvaa, mistä seuraa paineita Poh-

toimenpiteistä.

joismaiden hyvinvointijärjestelmille. Ja vaikka Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä tehdään jo

Pohjoismaisen yhteistyön piirissä on toteutet-

nykyisellään toimivaa vammaisalan yhteistyötä,

tu lukuisia lapsi- ja nuorisoalan yhteistyöhank-

voidaan myös tämän alan toimia lisätä.

keita sosiaali- ja terveyssektorilla, koulutussektorilla sekä Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyh-

Seuraavassa esitetään suosituksia vanhuksia,

teistyön komitean (NORDBUK) puitteissa. So-

vammaisia sekä huono-osaisia lapsia, nuoria ja

siaalialan pohjoismaista yhteistyötä voidaan

aikuisia koskevan pohjoismaisen yhteistyön vah-

kuitenkin nykyistä tehokkaammin käyttää

vistamiseksi.

alustana, jolla Pohjoismaiden keskeiset toimijat, etenkin hallitukset/keskusvirastot ja sektoritutkimuslaitokset, voivat tarpeen mukaan

EHDOTUS 8: HUONO-OSAISET LAPSET JA NUORET

tunnistaa ja käynnistää relevantteja yhteis-

Lapsilla on Pohjoismaissa kunnon mahdollisuudet

voitaisiin vaihtaa eri alojen verkostoissa, ja

hyvään lapsuuteen, ja nuorille, niin tytöille kuin

lisäksi on syytä selvittää, voidaanko osaamista

pojillekin, tarjotaan hyvät valmiudet kehittää

kehittää ja menetelmiä testata yhdessä.

työaloitteita. Esimerkiksi tietoa ja kokemuksia

Lapsiin ja nuoriin keskittyvää pohjoismaista so-

himoinen ja vaatii poliittista priorisointia ja resurs-

siaalialan yhteistyötä ehdotetaan kehitettävän

sien koordinointia niin pohjoismaisessa budjetissa

jäljempänä kuvattujen kolmen teeman pohjalta.

kuin kansallisestikin.

Ehdotetaan, että työtä näiden ja mahdollisesti muidenkin alueiden relevanttien pohjoismaisten

Voidaankin harkita, olisiko lapsi- ja nuorisoalan

aloitteiden parissa jatketaan sosiaalialan uudella

yhteistyötä mahdollista vahvistaa perustamalla

pohjoismaisella yhteistyöfoorumilla (ks. ehdotus 2)

korkean tason kokous tai vastaava, jossa maiden

tai jollakin muulla foorumilla, jolla kaikki maat ovat

relevantit keskusvirastot voisivat keskustella tee-

edustettuina.

moista ja ehdotuksista pohjoismaisiksi lapsi- ja nuorisoalan aloitteiksi. Tällaisella foorumilla voi-

Lasten oikeudet

taisiin keskustella säännöllisesti esimerkiksi Poh-

Pohjoismaiden sosiaaliviranomaiset pyrkivät kaikin

joismaiden mahdollisuuksista testata menetelmiä

keinoin auttamaan huono-osaisia, avun tarpeessa

yhdessä ja tiedottaa toisilleen ajankohtaisista kan-

olevia lapsia. Lasten omat toiveet ja näkemykset

sallisista toimenpiteistä. Sosiaali- ja terveyspolitii-

voidaan kuitenkin ottaa nykyistä paremmin huo-

kan virkamieskomitea käynnisti kuluvana vuonna

mioon tukitoimien suunnittelussa. Tältä osin ka-

aloitteen lapsi- ja nuorisoalan tiedon levittämises-

pasiteettia on tärkeää vahvistaa jatkuvasti, jotta

tä internetportaalien välityksellä. Hankkeen ve-

lapsen oikeudet turvataan ja kutakin lasta pysty-

täjänä toimii Norjan lapsi-, nuoriso- ja perheasian

tään auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

virasto. Korkean tason kokouksen toiminta tulee sovittaa yhteen tämän hankkeen kanssa.

Siksi ehdotetaan, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta käynnistetään pohjoismaisia

Syrjäytyneet nuoret

aloitteita, joilla selvitetään, miten viranomaiset

Nuorten naisten ja miesten pahoinvointi ja mielen-

voivat parantaa lasten osallistumismahdollisuuk-

terveysongelmat lisääntyvät Pohjoismaissa. Monet

sia ja kuulla lasten näkemyksiä käsitellessään

nuoret ovat pudonneet koulutuksesta ja työmark-

näiden asioita. Esimerkiksi Pohjoismaiden lapsiasia-

kinoilta, ja vaarana on pysyvä syrjäytyminen. Siitä

valtuutettujen epävirallinen verkosto voisi auttaa

seuraa monesti sosiaalisia ja terveydellisiä ongel-

havaitsemaan aihealueita, joilla maiden omaa työ-

mia, jotka voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen.

tä voidaan täydentää pohjoismaisilla aloitteilla.

Pohjoismaisen yhteistyön piirissä voitaisiin vaihtaa entistä järjestelmällisemmin tietoa ja kokemuksia

Tietoa lapsille suunnatuista tehokkaista toimenpiteistä

esimerkiksi seuraavista aiheista: ∙ Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kansalliset

Kaikissa Pohjoismaissa on kerätty viime vuosina

strategiat, muun muassa mittavat panostuk-

runsaasti tietoa siitä, miten voidaan parhaiten

set ja tutkimushankkeet, jotka voivat olla rele-

auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä.

vantteja myös muiden maiden näkökulmasta.

Raportin ehdotuksessa 1 esitetään, että pohjois-

∙ Matalan kynnyksen neuvontapalvelut, joista

maista yhteistyötä tulisi hyödyntää alustana, jolla

nuoret saavat nopeasti apua. Tässä yhteydessä

maat vaihtavat tietoa tehokkaista toimista. Yh-

voidaan tarkastella, millaisia kokemuksia on

teistyön piirissä voitaisiin kuitenkin myös selvittää

saatu neuvontapalvelujen tuottamisesta nuoril-

yhteisten tutkimushankkeiden ja menetelmätes-

le yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

tausten mahdollisuutta. Ajatus yhteispohjoismai-

Lisäksi voidaan tarkastella monialaisia aloittei-

sista menetelmien testaushankkeista on kunnian-

ta, joiden puitteissa koordinoidaan

moniongelmaisille nuorille suunnattuja, useiden

onnistumiseen. Työelämässä mukana olo tuo

eri sektoreiden (kuten sosiaali-, koulutus- ja

itsenäisyyttä, parantaa itsetuntoa ja tarjoaa

psykiatria-alan) tarjoamia palveluja.

edellytykset verkostoitumiselle ja yhteiskunnal-

∙ Kannustinrakenteet, jotka edistävät monisek-

liseen elämään osallistumiselle. Kaikissa maissa

torisia varhaisia ennaltaehkäiseviä toimia ja

on kuitenkin ryhmiä, jotka eivät toimenpiteistä

estävät palvelujen piirissä olevaa nuorta ”pu-

huolimatta kykene työllistymään. Tämä koskee

toamasta eri tukitoimien väliin”, ks. sosiaalisia

myös turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.

investointeja ja ennaltaehkäisyä koskeva ehdo-

Sosiaalipoliittisten toimien tärkeänä tavoitteena

tus 5.

on torjua vaikeimmin työllistyvien ryhmien syr-

∙ Tuodaan nuorten ääni kuuluviin ja otetaan

jäytymistä. Tähän liittyy selkeä sukupuolinäkökul-

heidän näkemyksensä huomioon kehitettäessä

ma yhteiskunnissamme, missä naisilla on usein

alan toimenpiteitä ja palveluja. Esimerkkinä

parempi koulutus kuin miehillä ja missä vähäistä

potentiaalisista yhteistyöaloitteista mainit-

ammattitaitoa vaativia työpaikkoja on yhä vä-

takoon Kööpenhaminassa marraskuussa 2017

hemmän. Tasa-arvosektorin ja työelämäsektorin

järjestetty mielenterveysasioihin keskittynyt

kanssa toteutettava yhteishanke voisi tarjota

nuorisohuippukokous, johon osallistui nuorten

kiintoisan lähtökohdan aloitteille, joissa tarkas-

mielenterveyden parissa työskenteleviä vapaa-

tellaan huono-osaisten nuorten miesten kiinnit-

ehtoisjärjestöjä kaikista Pohjoismaista.

tymistä yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Yhteis-

∙ Vaihdetaan kokemuksia toimenpiteistä, joi-

työministerien käynnistämään pohjoismaiseen

den tavoitteena on tukea haja-asutusalueiden

kotouttamisyhteistyöhön liittyen voitaisiin puoles-

nuorten kouluttautumista ja kiinnittymistä

taan selvittää, miten ennaltaehkäistään uusien,

työmarkkinoille (ks. myös haja-asutusalueita

yhteiskunnastamme vielä paikkaansa hakevien

koskeva ehdotus 13).

maahanmuuttajien sosiaalista huono-osaisuutta. On tärkeää, että sosiaalisesti huono-osaisia kuul-

EHDOTUS 9: HUONO-OSAISET AIKUISET

laan keskusteltaessa heille tarkoitetuista sosiaali-

Sosiaalisesti huono-osaisten auttaminen ja tuke-

poliittisista toimenpiteistä ja niiden toteutukses-

minen on pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien

ta. Sosiaalialan vapaaehtoisjärjestöillä on tässä

kulmakiviä. Tämä pätee yhtä hyvin niihin, jotka

tärkeä rooli, ja siksi niiden työtä voidaan kernaasti

tarvitsevat apua jossakin tietyssä elämänsä

edistää myös pohjoismaisen yhteistyön puitteissa.

vaiheessa, kuin niihinkin, jotka eri syistä johtuen

Huono-osaisia aikuisia auttavat vapaaehtoisjär-

joutuvat viettämään suuren osan elämästään

jestöt tekevät vaihtelevassa määrin pohjoismais-

julkisten tukiverkkojen varassa. Pohjoismaisen yh-

ta yhteistyötä muun muassa Euroopan köyhyyden

teistyön tulee edistää tämän alan konkreettista

vastaiseen verkostoon liittyvissä asioissa. Poh-

osaamisen kehittämistä ja kokemustenvaihtoa.

joismainen ja kansainvälinen yhteistyö vaativat

Lisäksi sen tulee luoda areenoja jatkuvalle keskus-

kuitenkin resursseja, ja järjestöjen voi olla vaikea

telulle siitä, miten hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan

löytää varoja osallistumiseen. Ehdotuksessa 7 esi-

kehittää siten, että se tarjoaa hienovaraista tukea

tetään varojen myöntämistä vapaaehtoisjärjestö-

kaikille sitä tarvitseville.

jen pohjoismaiseen yhteistyöhön, ja näillä varoilla voitaisiin tukea myös huono-osaisten aikuisten

Työmarkkinakytkös vaikuttaa ratkaisevasti huo-

hyväksi tehtävää kansalaisjärjestöyhteistyötä.

no-osaisille suunnattujen tukitoimenpiteiden

Huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ennaltaeh-

Haja-asutusalueille jäävät etupäässä ikäihmiset,

käisemiseen liittyvän työn vahvistaminen liittyy

mikä tekee hyvän ja tehokkaan hoidon tarjoa-

läheisesti myös moniin muihin tämän raportin

misesta haastavaa. Myös yksinäisyyden ja eris-

ehdotuksiin. Ehdotukseen 12 sisältyy ajatus asun-

täytymisen riski kasvaa muuttotappioalueilla.

topolitiikan ja sosiaalipolitiikan yhteistyöstä, jonka

Ikäihmisiin liittyvät näkökohdat ovat siten rele-

puitteissa tarkastellaan toisaalta asunnottomien

vantteja myös haja-asutusalueisiin liittyvässä

ja sosiaalisesti huono-osaisten asumista, toi-

yhteistyössä, ks. ehdotus 13.

saalta asunto-osuuskunnissa ja yleishyödyllisillä asuinalueilla toteutettavia asumissosiaalisia toi-

Kaikilla Pohjoismailla on edessään samat ikäih-

menpiteitä. Osaamiseen liittyvää pohjoismaista

misiin liittyvät haasteet, ja siksi niiden on järke-

yhteistyötä koskevan ehdotuksen 1 yhteydessä

vää lisätä ikäihmisiin liittyvää yhteistyötä. Tällöin

tulee puolestaan kehittää tietoa sosiaalisesti huo-

voidaan ottaa esille kuntoutus ja sen laadun

no-osaisille räätälöidyistä tehokkaista toimista.

parantaminen, hyvinvointiteknologia sekä henki-

Kansainvälistä yhteistyötä käsittelevän ehdo-

löstön rekrytointi vanhustenhuoltoon.

tuksen 14 yhteydessä mainitaan OECD:n hanke Faces of Joblessness: Understanding employment

Vanhustenhuolto on huomion kohteena sekä

barrieres to inform policy, josta voidaan hakea in-

EU:ssa että muualla maailmassa. Yhtenä osoi-

noitusta huono-osaisten aikuisten työmarkkinoille

tuksena tästä on Maailman terveysjärjestön

kiinnittymistä koskevaan pohjoismaiseen yhteis-

(WHO) ikäystävällisten kaupunkien ja paikal-

työhön.

lisyhteisöjen verkosto, jossa on mukana myös Pohjoismaiden kaupunkeja. Pohjoismaat ovat monella tapaa vanhustenhuollon edelläkävijöitä,

EHDOTUS 10: IKÄIHMISET

tarkasteltiinpa asiaa sitten hoivan, hyvinvointi-

Pohjoismaalaisten keskimääräinen elinikä pite-

teknologian tai osallisuuden näkökulmasta.

nee, minkä vuoksi ikääntyneiden osuus väestöstä

Maillamme onkin hyvät mahdollisuudet kehittää

kasvaa. Pohjoismaalaiset ovat kansainvälisesti

alaa entisestään tekemällä yhteistyötä pohjois-

katsottuna varsin pitkäikäisiä, ja ihmiset elävät

maisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

täällä vanhemmiksi kuin keskimäärin EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Monet ikäihmiset ovat terveitä

Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto

ja pärjäävät ilman apua, ja eliniän piteneminen

on valinnut vuosien 2019–2021 priorisoiduksi

on sinänsä myönteistä. Toisaalta kehitys johtaa

poliittiseksi teemaksi hoito- ja hoivaketjujen yh-

vanhustenhuollon menojen kasvamiseen, ja sik-

tenäistämisen etenkin ikääntyneiden käyttäjien

si siihen liittyy myös haasteita. Yhä useammat

ja potilaiden näkökulmasta. Pohjoismaisen yh-

vanhukset tulevat tarvitsemaan hoivaa ja apua.

teistyön puitteissa on vireillä myös muita ikäih-

Vanhustenhuollon resurssit, hoivapalvelujen uudet

misiin liittyviä toimenpiteitä, joista mainittakoon

muodot ja laatu sekä vanhustenhuollon henkilös-

hyvinvointiteknologia, pohjoismainen dementia-

tön rekrytointi ikäihmisten osuuden kasvaessa ja

verkosto ja ikäystävällisten kaupunkien kehit-

työvoiman pienentyessä tulevatkin olemaan yhä

täminen. Tätä pohjoismaisen tason työtä on

vahvemmin keskiössä.

tärkeä jatkaa, vahvistaa ja kehittää entisestään, niin että pystytään vastaamaan väestöraken-

Väestönkehitys johtaa maissamme siihen, että

teen muutosten ja ikäihmisten osuuden kasvun

yhä useammat muuttavat suuriin kaupunkeihin.

aiheuttamiin haasteisiin.

KUVA: UNSPLASH.COM

Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyspolitiikan

taa edullisia asuntoja tietyille kohderyhmille, kuten

ministerineuvosto selvittää, miten ikäihmisiin

ikäihmisille.

liittyvää pohjoismaista yhteistyötä voidaan kehittää entisestään ja sisällyttää siihen uusia,

Lisäksi ehdotetaan, että käynnistetään pohjois-

relevantteja teemoja.

mainen aloite, jonka puitteissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia tehokkaista paikallisista ja valta-

Kaikissa Pohjoismaissa kiinnitetään runsaasti

kunnallisista toimenpiteistä työvoiman rekrytoi-

huomiota kuntoutukseen ja toimenpiteisiin, joi-

miseksi hoito- ja hoivasektorille. Tässä yhteydessä

den tavoitteena on auttaa vanhuksia elämään

voidaan myös ideoida uusia toimenpiteitä. Huo-

itsenäistä, mielekästä ja omatoimista elämää ja

miota voidaan kiinnittää etenkin täydennyskou-

joissa heidän elämäntilannettaan tarkastellaan

lutukseen, maaseudun työvoimapulan ennaltaeh-

kokonaisvaltaisesti. Siksi ehdotetaan, että poh-

käisyyn sekä siihen, miten hoito- ja hoiva-alan teh-

joismaisessa yhteistyössä jaetaan tietoa ja vaih-

täviin saadaan rekrytoitua lisää miehiä. Samalla

detaan kokemuksia ikäihmisten kuntoutuksesta.

tulee tarkastella työn organisointia, muun muassa sitä, miten vanhustenhuollon työpaikkojen houkut-

Vanhusten asuminen puolestaan nostaa esille

tavuutta voidaan lisätä sekä naisten että miesten

kysymykset ikäihmisten tarpeisiin vastaavista,

silmissä.

nykyistä joustavammista asumismuodoista. Ehdotukseen 12 sisältyy ajatus pohjoismaisen asuntoalan yhteistyön tiivistämisestä. Siinä

EHDOTUS 11: VAMMAISET

yhteydessä voitaisiin varmistaa, että tulevaisuu-

Vammaisalalla tehdään toimivaa ja suhteellisen

dessa on nykyistä houkuttelevampaa rakennut-

laajamittaista pohjoismaista yhteistyötä. Tärkeim-

pinä työvälineinä ovat 1) Vammaisalan pohjois-

esteettömyys on vammaisille erityisen tärkeää,

mainen yhteistyöneuvosto, joka toimii koko viralli-

mutta esteettömyys tarkoittaa myös sitä, että

sen pohjoismaisen yhteistyön asiantuntijaelimenä,

vammaisten on helppo päästä kaikkiin muihinkin

2) Pohjoismaiden ministerineuvoston monisekto-

rakennuksiin ja julkisiin tiloihin. Asunto- ja sosiaa-

rinen vammaisalan toimintasuunnitelma, jonka

lipolitiikkaan liittyvässä ehdotuksessa 12 otetaan

keskiössä ovat ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja

huomioon myös tämä näkökulma. Siinä ehdo-

vapaa liikkuvuus, sekä 3) Pohjoismainen hyvinvoin-

tetaan rakennusalan pohjoismaisen yhteistyön

tikeskus, joka toimii Vammaisalan pohjoismaisen

ulottamista esimerkiksi vammaisten asumiseen

yhteistyöneuvoston sihteeristönä ja hallinnoi

sekä saavutettavuutta ja esteetöntä suunnittelua

vammaisjärjestöjen pohjoismaista yhteistyötä

koskeviin standardeihin.

edistävää tukijärjestelmää. Kiinnittyminen työmarkkinoille Vammaispolitiikan avulla saadaan aikaan kestä-

Työhaluisen vammaisen voi monesti olla vaikea

vä yhteiskunta, jossa ketään ei jätetä ulkopuo-

saada jalansijaa työmarkkinoilla ja osallistua

lelle. Tavoitteena on, että vammaiset voisivat

työelämään. Yhdessä ministerineuvoston työ-

osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kaikille

elämäsektorin kanssa tuleekin pohtia, millaisia

osa-alueille. Kun ikäihmisten osuus väestöstä kas-

toimenpiteitä tarvitaan vammaisten työllistymis-

vaa, Pohjoismaissa on vastedes myös aiempaa

mahdollisuuksien parantamiseksi. Toimenpiteissä

enemmän toimintarajoitteisia ikäihmisiä. Vam-

on otettava huomioon etenkin uudet tekniset rat-

maispolitiikan keskiössä ovat yhä selkeämmin yk-

kaisut ja mahdollisuudet.

silön oikeudet, jotka on globaalilla tasolla kirjattu vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n

Vapaaehtoisjärjestöjen osallistuminen

yleissopimukseen (CRPD). Kaikki Pohjoismaat

esteettömyystyöhön

ovat ratifioineet yleissopimuksen.

Vapaaehtoisjärjestöillä on arvokasta asiantuntemusta ja kokemusta esteettömän ja saavutetta-

Esteettömyys

van yhteiskunnan rakentamisesta. Ne voivat ajaa

Yhteiskunnan kehittäminen esteettömämpään

vammaisten asiaa, ja siksi ne on tärkeä ottaa

suuntaan on avainasemassa, kun pyritään edis-

mukaan alan pohjoismaisiin yhteistyöhankkeisiin.

tämään vammaisten osallisuutta. Alan kansal-

Tässä viitataan ehdotukseen 6 käyttäjälähtöisen

lisia toimia voidaan täydentää pohjoismaisella

yhteistyön vahvistamisesta sekä ehdotukseen 7

yhteistyöllä, jonka lähtökohdaksi voidaan ottaa

vapaaehtoisjärjestöjä koskevan pohjoismaisen yh-

esimerkiksi Vammaisalan pohjoismaisen yhteis-

teistyön lujittamisesta.

työneuvoston työ. Yhteistyö edellyttää useiden eri politiikan sektoreiden osallistumista. Seuraavassa

Harvinaiset vammaryhmät

otetaan esille kolme esteettömyyteen ja käyttä-

Harvinaisten vammaryhmien osalta on saatu

jien osallistamiseen liittyvää näkökulmaa, jotka

hyviä kokemuksia maidenvälisestä yhteistyöstä.

ovat relevantteja vahvistettaessa alan pohjois-

Maat osallistuvat EU-yhteistyöhön, ja Pohjoismai-

maista yhteistyötä.

den ministerineuvosto on perustanut harvinaisten sairauksien pohjoismaisen verkoston, joka kattaa

Asuntojen esteettömyys

sekä sosiaali- että terveysalan ja johon osallistuu

Asunnolla on suuri merkitys yksittäisen ihmi-

viranomaisia, osaamiskeskuksia ja käyttäjäjärjes-

sen elämään ja hyvinvointiin. Oman asunnon

töjä.

KUVA: VICTORIA HENRIKSSON

KUVA: UNSPLASH.COM

Alan kohderyhmät ovat pieniä, ja siksi yhteispoh-

Koulutus

joismaisilla aloitteilla voidaan saavuttaa merkit-

Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyön toimin-

tävää ”mittakaavaetua”. Alan asiantuntijoiden ja

tasuunnitelman 2018–2022 yhtenä painopisteenä

ammattilaisten pohjoismaisissa verkostoissa voi-

ovat toimenpiteet, joiden avulla edistetään tietoa

daan kehittää osaamista ja saada aikaan suurem-

ja keskustelua ihmisoikeuksista. Tältä osin ehdo-

pia asiantuntijaympäristöjä. Oiva esimerkki tästä

tetaan, että tarkasteltaisiin, onko mahdollista

on Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen tukema

käynnistää vammaisalan koulutukseen liittyvää

kuurosokeusalan pohjoismainen yhteistyö. Ehdotus

pohjoismaista yhteistyötä. Vammaisalan pohjois-

1 käsittelee sosiaalialan osaamiseen liittyvää jär-

maisen yhteistyöneuvoston piirissä on jo keskustel-

jestelmällistä yhteistyötä, ja sen nojalla esitetään,

tu koulutuksen tarjoamisesta osana Nordplus-oh-

että harvinaisiin vammaryhmiin liittyvää osaami-

jelmaa ja pohjoismaista maisteriohjelmaa. Näiden

sen kehitystä koordinoitaisiin nykyistä johdonmu-

suunnitelmien edistämiseksi ehdotetaan, että

kaisemmin pohjoismaisen yhteistyön puitteissa.

tehdään aloite pohjoismaisesta seminaarista, jo-

Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi helpottaa

hon kutsutaan relevanttien oppilaitosten edustajia

asiantuntijoiden pohjoismaista yhteistyötä. Harvi-

ja vammaisalan toimijoita keskustelemaan siitä,

naisiin vammaryhmiin kuuluvat lapset ovat tärkeä

tarvitaanko alalla tiiviimpää pohjoismaista koulu-

kohderyhmä. Uudet pohjoismaiset toimet tulee

tusyhteistyötä.

sovittaa yhteen harvinaisten sairauksien pohjoismaisen verkoston työn kanssa.

KUVA: NORDEN.ORG / YADID LEVY

Sosiaalialan toimenpiteet laajemmasta näkökulmasta

maihin, ja näillä käynneillä tuli useaan otteeseen

EHDOTUS 12: ASUNTOJA SOSIAALIPOLITIIKKA

ilmi, että asuminen on sosiaalialan erityishaas-

Asunto on olennainen osa elämän viitekehystä.

te harvaan asutuissa maissa. Asuntojen hinnat

Sopivan asunnon löytäminen vaikuttaa merkit-

nousevat etenkin kaupungeissa, minkä vuoksi

tävästi yksilön viihtyvyyteen ja yhteiskunnallisiin

sopivanhintaisen asunnon löytäminen on mones-

osallistumismahdollisuuksiin. Tämä pätee ihmisiin

ti vaikeaa. Asumismuodot eivät myöskään aina

yleensä, mutta eritoten tuen tarpeessa oleviin eri-

ole riittävän joustavia, niin että ne vastaisivat

tyisryhmiin, kuten vanhuksiin, vammaisiin ja huo-

esimerkiksi ikäihmisten tai vammaisten tarpeita.

no-osaisiin, joilla on monesti asumiseen liittyviä

Pohjoismaat ovat laaja maantieteellinen alue,

erityistarpeita.

Raportin laadinta edellytti matkoja eri Pohjois-

jossa on paljon harvaan asuttua seutua. Pohjoismaissa kuten monissa muissakin maissa ihmiset

Kehitys on kulkenut kaikissa Pohjoismaissa siihen

muuttavat taajamiin, minkä vuoksi haja-asutus-

suuntaan, että ihmisten on monissa kaupungeissa

alueilla on vaikea pitää yllä korkeaa sosiaali-

yhä vaikeampi löytää kohtuuhintaista asuntoa.

palvelutasoa.

Etenkin pääkaupungeissa kärsitään asuntopulasta. Kaupunkien määrätietoinen kehittäminen on

Siksi tässä luvussa esitetään ehdotuksia asunto-

lisännyt monien kaupunkiympäristöjen houkutta-

alan ja sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön

vuutta, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa

vahvistamiseksi. Lisäksi ehdotetaan haja-asutus-

varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Kun pieni- ja

alueiden sosiaalialan erityisongelmiin liittyvän

keskituloisten ulottuvilla aiemmin ollutta asunto-

pohjoismaisen yhteistyön lujittamista.

kantaa on peruskorjattu ja uudelleenrakennettu, pienituloisilla ei olekaan enää varaa asua kyseisillä

Monet muut maat hakevat omiin sosiaalialan rat-

alueilla.

kaisuihinsa innoitusta pohjoismaisesta hyvinvointimallista ja pohjoismaisista ratkaisuista, mutta

Asumisolot ja asuntopolitiikka ovat tärkeitä sosi-

myös Pohjoismaat voivat ammentaa uutta osaa-

aalialan toimenpiteiden näkökulmasta. Tästä huo-

mista muualta. Profiloidessamme Pohjoismaita

limatta Pohjoismaiden ministerineuvostossa ei ole

ja pohjoismaisia hyvinvointiratkaisuja muualla

tehty juuri lainkaan asuntopoliittista yhteistyötä,

maailmassa ja erilaisilla kansainvälisillä fooru-

ja esimerkiksi kokemustenvaihdon ja konkreettisen

meilla pyrimme samalla sekä esittelemään omaa

hankeyhteistyön alalla on hyödyntämätöntä po-

hyvinvointimalliamme että hakemaan tietoa ja

tentiaalia. Pohjoismaiden asuntoja rakennusmi-

innoitusta muiden maiden yhteiskunnallisista

nisterit kuitenkin pitivät 29. toukokuuta 2018 ko-

ratkaisuista. Siksi tämän luvun lopussa esitetään

kouksen, jossa he ilmoittivat haluavansa edistää

ehdotus Pohjoismaiden kansainvälisen yhteistyön

Pohjoismaiden rakennusmarkkinoiden vahvista-

vahvistamisesta.

mista ja yhdentämistä.

KUVA: YADID LEVY / NORDEN:ORG

Siksi ehdotetaan, että Pohjoismaiden sosiaalimi-

reettisia suosituksia, joista myös Pohjoismaiden

nisterit ja asuntoministerit ryhtyvät tekemään

ministerineuvosto voisi keskustella. Viimeisin ra-

sektorienvälistä yhteistyötä Pohjoismaiden mi-

portti esiteltiin Tukholmassa elokuussa 2018 pide-

nisterineuvoston puitteissa. Tavoitteena on, että

tyssä konferenssissa.

ministerit keskustelevat relevanttien pohjoismaisten toimijoiden kanssa Pohjoismaiden asunto-

Tiivistetysti ehdotetaan Pohjoismaiden asuntomi-

alan kehityksestä sosiaalipoliittisten tavoitteiden

nisterien ja sosiaaliministerien välistä yhteistyötä,

valossa. Lisäksi ministerien toivotaan kiinnittä-

jossa käynnistetään sosiaalialan näkökulmasta

vän tässä työssä huomiota sellaisiin asuntoalan

relevantteja pohjoismaisia asuntopoliittisia aloit-

yhteistyöavauksiin, joilla voi olla merkitystä myös

teita esimerkiksi ministerikonferenssien, korkean

pohjoismaisen yhteistyön muille sektoreille, kuten

tason kokousten ja konkreettisten aloitteiden

energia-, ilmasto- ja elinkeinosektorille sekä YK:n

avulla. Yhteistyön puitteissa voitaisiin keskustella

kestävän kehityksen tavoitteiden parissa tehtä-

esimerkiksi seuraavista aiheista:

välle pohjoismaiselle yhteistyölle. Uudessa asunto-

∙ Asuntoalan yleinen kehitys Pohjoismaiden so-

alan yhteistyössä voidaan niin ikään keskittyä po-

siaalialan erityisvahvuuksien ja haasteiden va-

tentiaalisiin pohjoismaisiin aloitteisiin, joiden avulla

lossa. Lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi

voidaan alentaa rakennuskustannuksia yhdenmu-

NBO – Housing Nordicin joka toinen vuosi ilmes-

kaistamalla saavutettavuuteen ja esteettömään suunnitteluun liittyviä rakennusstandardeja.

tyvä raportti. ∙ Kokemustenvaihto siitä, miten asuntopulaan voidaan vastata muilla kuin markkinaehtoisilla

Asuntoalan pohjoismaiseen yhteistyöhön tulee ottaa mukaan asuntoalan relevantteja toimijoita eri Pohjoismaista. Sen tulee tarjota mahdollisuus laajamittaiseen keskusteluun ja kokemustenvaihtoon siitä, miten Pohjoismaiden sosiaalipoliittisia tavoitteita voidaan edistää asuntopoliittisilla toimilla. Esimerkkinä mainittakoon, että Pohjois-

ratkaisuilla. ∙ Osallistavat kaupungit, joissa on monimuotoinen asuntokanta ja tilaa kaikille. ∙ Pohjoismaiden korkeiden rakennuskustannusten syiden kartoitus ja mahdolliset ratkaisut. ∙ Asumissosiaaliset toimenpiteet asunto-osuuskunnissa ja yleishyödyllisillä asuinalueilla.

maiden yleishyödylliset vuokrataloyhtiöt ovat pe-

∙ Asuntojen saavutettavuutta ja esteetöntä

rustaneet omaa keskinäistä yhteistyötään varten

suunnittelua koskevat yhteispohjoismaiset

yhdistyksen nimeltä NBO – Housing Nordic, jossa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Yhdistyksen puitteissa maat voivat vaihtaa kokemuksia yleishyödyllisestä asuntotuotannosta ja osuuskunta-asumisesta ja tehdä alan yhteis-

standardit. ∙ Ikäihmisten uudet asumismuodot, kuten yhteisöasuminen. ∙ Vammaisten, asunnottomien ja huono-osaisten asunnot.

työtä. NBO – Housing Nordic ja muut keskeiset asuntoalan toimijat voidaan ottaa aktiivisesti mu-

Monet näistä asuntosektorille ja sosiaalisektorille

kaan sosiaali- ja asuntopoliittiseen pohjoismaiseen

tärkeistä aiheista sivuavat myös muita sektoreita,

yhteistyöhön. Mainittakoon vielä, että NBO laatii

kuten energia-, ilmasto- ja elinkeinosektoria sekä

joka toinen vuosi raportin, jossa luodaan katsaus

asuntoja rakennusministerien yhteistyötä.

Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden kehitykseen, trendeihin ja haasteisiin. Raporttiin sisältyy konk-

EHDOTUS 13: HAJA-ASUTUSALUEET Pohjoismaat ovat suuri maantieteellinen alue, jossa on paljon harvaan asuttua seutua. Haja-asu-

palvelujen, hyvinvointiteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen. ∙ Vaihdetaan tietoa sosiaalipalvelujen järjestämi-

tusalueet rikastuttavat Pohjoismaiden kulttuuria

sestä haja-asutusalueilla. Tämä kattaa esimer-

ja luontoa, ja ne tarjoavat runsaasti inhimillisiä

kiksi hallinnollisten yksiköiden välisen yhteistyön

resursseja. Pohjoismaiden yhteiskuntien rakenteel-

sekä sosiaalialan yhteistyön Pohjoismaiden

linen kehitys vaikuttaa kuitenkin haja-asutusaluei-

harvaan asutuilla raja-alueilla.

den asukkaiden sosiaalisiin elinehtoihin. Väestön-

∙ Vaihdetaan kokemuksia toimista, joita maat

kehitys johtaa monin paikoin väestön ikääntymi-

ovat toteuttaneet henkilöstön rekrytoimiseksi

seen ja väestökatoon, jota pahentaa muun muas-

ja täydennyskoulutuksen tarjoamiseksi ha-

sa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien puute.

ja-asutusalueilla. ∙ Vaihdetaan kokemuksia toimenpiteistä, joi-

Riittävän kattavien ja korkealaatuisten sosiaalipal-

den tavoitteena on tukea haja-asutusalueiden

velujen järjestämiseen liittyy haja-asutusalueilla

nuorten naisten ja miesten kouluttautumista ja

koko joukko konkreettisia haasteita. Käytettävissä

työmarkkinoille kiinnittymistä (katso myös lap-

olevien resurssien puitteissa voi esimerkiksi olla vaikea tarjota hoitoa ja hoivaa vanhuksille tai pal-

sia ja nuoria koskeva ehdotus 8). ∙ Edistetään yhteisöjen luomista ja ylläpitämis-

veluja lapsille, vammaisille ja huono-osaisille, jos

tä haja-asutusalueilla vapaaehtoisjärjestöjen

asutus on harvaa ja välimatkat ovat pitkiä. Tässä

avulla. Voidaan esimerkiksi perustaa vapaaeh-

yhteydessä relevantteja ongelmia ovat esimerkiksi

toisjärjestöjen, kuntayhtymien ja kansallisten

työvoiman rekrytointi ja riittävän asiantuntijuuden

viranomaisten pohjoismaisia verkostoja tai foo-

ylläpitäminen. Lisäksi sosiaalipoliittisesta näkökul-

rumeita, joilta voidaan hakea innoitusta alan

masta on tärkeää pyrkiä varmistamaan, etteivät

paikallisiin ja alueellisiin toimenpiteisiin.

rakennemuutokset lisää pienissä yhteisöissä varttuvien ja asuvien naisten ja miesten syrjäytymisriskiä.

EHDOTUS 14: KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto

Ehdotetaan, että pohjoismaisessa yhteistyössä

korostaa yhteistyöohjelmassaan yhteistyötä Poh-

käynnistetään aloitteita, joiden avulla pyritään

joismaille tärkeissä EU-kysymyksissä. Yhteistyö on

vaihtamaan ja kehittämään tietoa siitä, miten

tarpeen lainsäädännön ja päätösten valmistelus-

haja-asutusalueilla kyetään resurssitehokkaasti

sa, siis jo ennen kuin komissio esittää säädösehdo-

tarjoamaan riittävän kattavia ja laadukkaita sosi-

tuksensa, sekä sittemmin sosiaali- ja terveysalan

aalipalveluja. Lisäksi ehdotetaan, että selvitetään,

lainsäädännön täytäntöönpanovaiheessa.

miten haja-asutusalueiden tytöille, pojille, nuorille naisille ja miehille voidaan turvata kunnolliset kou-

EU-komissio ja OECD ovat epäilemättä erittäin

lutus-, työskentely- ja osallistumismahdollisuudet.

kiinnostuneita pohjoismaisesta hyvinvointimallista ja maidemme sosiaaliturvajärjestelmistä, ja niitä

Tässä yhteydessä voidaan harkita esimerkiksi seu-

kiinnostaa sosiaaliala laajassa mielessä.

raavia aloitteita: ∙ Tehdään sosiaaliseen innovointiin liittyvää yh-

Useissa sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineu-

teistyötä, jonka keskiössä ovat haja-asutus-

voston käynnistämissä tai toteuttamissa pohjois-

alueiden sosiaalipalvelut ja esimerkiksi mobiili-

maisissa sosiaalialan toimissa ja aloitteissa on

KUVA: NORDEN.ORG, MAGNUS FRÖDERBERG

KUVA: KARIN BEATE NØSTERUD

myös eurooppalainen tai kansainvälinen ulottu-

käydäänkin jatkuvasti keskustelua siitä, tulisiko

vuus. Näin on esimerkiksi vammaisalalla, missä

sosiaalialan kuulua EU:n vai jäsenvaltioiden oman

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva

toimivallan piiriin.

yleissopimus muodostaa tärkeän pohjan Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston työlle.

Siksi ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyspolitiikan

Toinen esimerkki on Euroopan parlamentin ja neu-

ministerineuvosto kokoaa, käsittelee ja hyödyntää

voston asetus (EY) n:o 883/2004 sosiaaliturva-

omassa yhteistyöpiirissään entistä tehokkaammin

järjestelmien yhteensovittamisesta. Pohjoismaat

EU:n ja kansainvälisten sosiaalialan järjestöjen

tekevät parhaillaan mittavaa yhteistyötä liittyen

tuottamaa relevanttia tietoa ja kiinnittää huo-

asetuksen muutoksiin ja säännösten tulkintaan.

miota Pohjoismaiden näkemysten koordinointiin

Työtä tehdään asetuksen 883/2004 nojalla perus-

ja edistämiseen kokouksissa ja muilla foorumeilla.

tetussa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-

Samalla on syytä miettiä, millaisia hyviä kokemuk-

mista käsittelevässä hallintotoimikunnassa sekä

sia ja uusia tapoja ja menetelmiä Pohjoismaat voi-

sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston

sivat esitellä vahvistaakseen maiden profiilia sosi-

alaisessa pohjoismaisessa sosiaalivakuutustyöryh-

aalialalla ja lujittaakseen pohjoismaista hyvinvoin-

mässä.

timallia. Yhteistyön lähtökohdaksi voidaan ottaa konkreettisia teemoja tai ehdotuksia. Esimerkkinä

Sosiaalialan merkitys EU-yhteistyössä on kas-

mainittakoon vaikkapa OECD:n hanke Faces of

vanut, ja alalla tehdään varsin kattavaa EU-yh-

Joblessness: Understanding employment barrieres

teistyötä, vaikka sosiaaliturva kuuluukin pitkälti

to inform policy, joka liittyy läheisesti huono-osais-

kansallisen toimivallan piiriin. Sosiaaliala vaikut-

ten aikuisten ja heidän työmarkkinakytköksensä

taa ihmisten elinoloihin ja elinehtoihin. EU:ssa

parissa tehtävään työhön, vrt. ehdotus 9. Euroo-

pan sosiaalisten oikeuksien pilari tuo sosiaalisen

Lisäksi ehdotetaan, että pohjoismaisissa sosi-

ulottuvuuden jälleen EU-työn keskiöön. Tämä voi

aalialan aloitteissa keskitytään ylipäätään vah-

antaa kimmokkeen uusille EU-säädöksille, joiden

vemmin Pohjoismaiden ulkopuolisten maiden ja

parissa Pohjoismaiden on syytä tehdä yhteistyötä.

kansainvälisten järjestöjen, etenkin EU:n, OECD:n

Kolmantena esimerkkinä mainittakoon EU:n es-

ja YK-järjestöjen, tuottamaan tietoon. Sosiaalialan

teettömyysdirektiivin täytäntöönpano. Sosiaali- ja

pohjoismaisten aloitteiden tärkeimpänä tavoit-

terveyspolitiikan ministerineuvoston asialistalle

teena on useimmiten se, että maat voivat ottaa

voitaisiin niin ikään ottaa Euroopan komission vuo-

oppia toisiltaan. Tämä on toki tärkeää vastaisuu-

tuiset maakohtaiset suositukset. Tavoitteena olisi

dessakin, mutta jos katse suunnattaisiin ulospäin,

auttaa maita pitämään tiivistä yhteyttä ja tuke-

maat voisivat yhteistyönsä puitteissa koota myös

maan toisiaan pohjoismaisen hyvinvointimallin säi-

sosiaalialan state of the art -tietoa oman piirinsä

lyttämisessä ja selittämisessä. Tämä on tärkeää

ulkopuolelta.

sekä kolmelle EU-Pohjoismaalle että niille kahdelle maalle, jotka panevat täytäntöön monia sosiaalialan EU-säädöksiä ETA-sopimuksen nojalla.

Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org

Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) päätti vuonna 2017 teettää strategisen selvityksen sosiaalialan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä siten, että se vastaa maiden tarpeisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin ja johtaa konkreettisiin tuloksiin. Selvitysmiehen tehtävänä oli laatia raportti, jonka ehdotusten avulla MR-S ja sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitea (ÄK-S) voisivat kehittää nykyistä yhteistyötä ja uusia aloitteita tuleville 5–10 vuodelle. Selvitysmiehenä on toiminut Islannin entinen sosiaaliministeri ja valtiovarainministeri Árni Páll Árnason. Hän on tavannut sosiaalialan pohjoismaisia ja kansainvälisiä toimijoita ja laatinut keskustelujen pohjalta riippumattoman raportin, johon sisältyy 14 ehdotusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Raportti kuuluu Pohjoismaiden ministerineuvoston tulevaisuuteen tähtäävien strategiaselvitysten sarjaan. Strategiaselvityksiä on tähän mennessä laadittu työelämän, ympäristön, lainsäädännön, terveyden ja energian alalla. Selvitykset ovat osa ministerineuvoston Nyt Norden -uudistustyötä.

ANP 2018:823 ISBN 978-92-893-5841-5 (PRINT) ISBN 978-92-893-5842-2 (PDF) ISBN 978-92-893-5843-9 (EPUB) 44