PÄIVÄKODISSA

KANSAINVÄLISEN NORLANDIA-KONSERNIN UUSI PALVELUKONSEPTI YHDISTÄÄ PIENTEN LASTEN PÄIVÄKODIN JA IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT. ELOKUUSSA AVATTIIN MYÖS UUSIA LUONTOPÄIVÄKOTEJA.

TEKSTI: KRISTA KORPELA-KOSONEN

KUVAT: TERO HONKANIEMI

Pienet lapsiryhmät, osaava henkilökunta ja sijainti lähellä kotia. Siinä maajohtaja Miia Kollinin mukaan muutamia tärkeitä syitä, miksi vanhemmat hakevat lapselle paikkaa Norlandia Päiväkodista.

”Kaikissa päiväkodeissamme on pitkään kehitetty pienryhmäpedagogiikkaa. Meillä se tarkoittaa, että lasten toiminta tapahtuu läpi päivän pienryhmissä. Alle kolmevuotiaiden ryhmissä on korkeintaan neljä lasta ja yli kolmevuotiaiden ryhmissä korkeintaan seitsemän lasta. Tätä pienryhmätoimintaa vanhemmat erityisesti arvostavat”, Kollin kertoo.

Norlandia Päiväkodit on yksityinen päiväkotiketju, jolla on Suomessa kaikkiaan 80 päiväkotia. Niissä hoitopäiväänsä viettää arkipäivisin noin 4 500 lasta. Toiminta alkoi vuonna 1996 kahden lastentarhanopettajan perustamana yhtiönä Espoossa. Ketjuun kuului pitkään noin 20 päiväkotia, kunnes vuonna 2015 alkoi reippaan kasvun kausi. Sen jälkeen päiväkotien määrä on nelinkertaistunut.

Kansainvälisen Norlandia-konsernin omistukseen päiväkodit päätyivät kuusi vuotta sitten. Konsernissa on kaikkiaan neljä yhtiötä, jotka keskittyvät hyvinvointi- ja asumispalveluihin, kuten ikääntyneiden hoiva- ja asumispalveluihin sekä vammaistyöhön. Norlandia Päiväkodit toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa, Saksassa ja Puolassa. Kuudessa maassa on yhteensä lähes 400 päiväkotia.

Yhteisiä kohtaamisia odotetaan jo

Suomessa yksi Norlandin uusimmista päiväkodeista sijaitsee Tuusulassa Rykmentinpuiston asuntomessualueella. Kyseessä on Norlandia Päiväkotien ja Norlandia Hoivan uusi, yhteinen konsepti, joka yhdistää saman katon alle lasten päiväkotitoiminnan ja ikäihmisten asumispalvelut. ”Palvelukorttelimme on ikäihmisten tehostetun palveluasumisen, palvelutalon ja päiväkodin muodostama kokonaisuus”, Kollin kertoo.

Korttelikokonaisuudessa on hyödynnetty runsaasti lasiseiniä ja läpinäkyvyyttä, jotta lapset ja ikäihmiset voivat päivän mittaan luontevasti seurata toistensa askareita. Yhteisiä tilojakin on, mutta vallitsevan koronaepidemian vuoksi kohtaamiset eivät vielä ole mahdollisia. ”Toimimme eriytetysti niin kauan kuin tautitilanne sitä vaatii. Näköyhteyskin molemmin puolin on jo mukava, mutta odotamme tietysti myös tulevia yhteisiä kohtaamisia.”

Kiinnostava lisä palvelukokonaisuudessa on koirille tarkoitettu päiväkoti, jonka toiminnasta vastaa Norlandia Hoiva. Koiran voi tuoda päiväkotiin esimerkiksi työpäivän ajaksi tai silloin, kun ikäihminen asuu tilapäisesti ja lyhytaikaisesti palvelutalossa.

Palvelukorttelin keskiössä on valmistuskeittiöineen Norlandia Deli, joka huolehtii päiväkodin ja ikäihmisten ruokapalveluista. Delin ruokapalveluja voivat halutessaan hyödyntää myös perheet ja vierailijat, joille myydään mukaan otettavia annoksia.

”Lasten ja ikääntyneiden ruokamaut kohtaavat aika hyvin. Ruoanvalmistuksessa huomioidaan toki myös molempien ryhmien erityistarpeita. Lasten ruoassa tarkkailemme esimerkiksi sokerin määrää, kun taas ikäihmisen heikentynyt makuaisti kaipaa sitä enemmän.”

Säännöllisesti uusia makuja

Norlandia Päiväkodeilla on kaikkiaan kuusi omaa valmistuskeittiötä. Suuri keskuskeittiö sijaitsee Jyväskylässä. Ruokalistasuunnittelua ja ruoanvalmistusta ohjaavat suomalalaiset lapsille laaditut ravitsemussuositukset. Kahdeksan viikon ruokalista kiertää läpi viisi kertaa, jonka jälkeen se uudistetaan. ”Makaronilaatikko on ehdoton suosikki, mutta lasten on tärkeää maistella säännöllisesti myös uusia makuja”, Kollin sanoo.

Osa Norlandian päiväkodeista saa ruokapalvelut alihankintana yhteistyökumppaneilta. ”Käytämme valtaosin paikallisia toimijoita, mutta mukana on myös isompia ketjuja, kuten Compass Group ja Mehiläinen Ateriaali.”

Kaikki päiväkodeissa tarjottava ruoka on laktoositonta, mutta lisäksi huomioidaan myös muita ruokavaliotarpeita. Kollinin mukaan noin kymmenellä prosentilla lapsista on jokin erityisruokavalio. Erityisruokavalioihin sopivia annoksia valmistuu päivittäin noin 400.

Kollin kertoo, että Norlandian päiväkodeissa suositaan mahdollisimman paljon kotimaisia ja läheltä saatavia raakaaineita, jotta pitkät kuljetusmatkat eivät aiheuta turhaa ympäristökuormitusta. Ekologisuus ja luonnon kunnioittaminen ovat muutenkin tärkeä osa päiväkotien pedagogisen toiminnan painotuksia.

Muunneltava konsepti kiinnostaa kuntia

Monet Norlandian päiväkodeista ovat luonto- tai liikuntapäiväkoteja. Yrityskauppojen myötä osaksi ketjua on lisäksi saatu esimerkiksi taideilmaisua painottavia päiväkoteja. Elokuussa toimintansa aloittivat uudet luontopäiväkodit Järvenpäässä ja Kauniaisissa.

Järvenpäässä luontopäiväkoti Metsossa yksi ryhmä lapsia viettää päivänsä metsätoiminnassa, sillä luontopäiväkodissa ulkoillaan säällä kuin säällä. Toimintatilana käytetään myös päiväkodin piha- piirissä olevaa kotarakennusta.

”Luontopäiväkodissa lapset oppivat kestävää maailmaa tukevia arjen askareita, kuten jätteiden kierrätystä, uusiokäyttöä ja tavaroiden korjaamista. Lapset tutkivat pienempiä ja suurempia luonnonilmiöitä, ja retkiltä ammennetaan teematyöskentelyn aiheita ja materiaaleja. Lasten toimintaympäristö on rakennettu tukemaan näitä elementtejä ja jättämään tilaa myös luonnosta kumpuavalle luovuudelle”, Kollin kuvailee.

Kollin kertoo, että Norlandia aikoo avata uusia päiväkoteja myös jatkossa, kun se kuntien tarvekartoitusten perusteella näyttää mahdolliselta. Valtakunnallisten väestöennusteiden pohjalta tiedetään, että pienten lasten osuus väestössä vähenee tulevina vuosina. Samanaikaisesti ikääntyneiden määrä kuitenkin kasvaa.

”Siksi etenemme tulevina vuosina erityisesti päiväkodin ja ikäihmisten asumispalvelut yhdistävän konseptimme kanssa. Ensimmäinen kohteemme Tuusulassa on herättänyt valtavasti mielenkiintoa. Vastaavanlainen hanke on käynnistynyt Helsingin Malminkartanossa ja keskusteluja on käyty muidenkin kuntien kanssa.”

Kollinin mukaan konseptin etuna on, että jo rakennusvaiheessa huomioidaan tilojen tulevien vuosien muuntelutarpeet. Päiväkodin ja ikäihmisten tiloja voidaan pienentää ja suurentaa kulloisenkin tarpeen mukaan. ”Tämä konsepti vastaa monien kuntien tämän hetken tarpeisiin ja on päästrategia tulevalle kasvullemme”, Kollin sanoo.

MIIA KOLLIN Maajohtaja, Norlandia Päiväkodit

”Päivän tärkeimmän ruokahetken vietän illansuussa yhdessä perheen kanssa. Yhtä tärkeä ruokahetki sen rinnalla on töistä irrottava lounas yhdessä oman tiimin kanssa. Tykkään itsekin laittaa ruokaa ja leipoa. Minulla on syksyisin tapana tehdä sadonkorjuun antimista pakastin täyteen ruokaa arkea helpottamaan. Perhe tietää, että silloin olohuoneen pöytäkin on täynnä pakastamista odottavia rasioita. Kun poikani hiljattain muutti omilleen, hän toivoi tupaantuliaislahjaksi reseptivihkosta, ja sellaisen hänelle sitten tein. Pian sen jälkeen sain häneltä viestin ja valokuvan: hänkin oli tehnyt ruokia valmiiksi pakastimeen, jotta arjessa on helpompaa.”