Lounais-Suomen sähköinen jäsenlehti 2/2024
Uusi valtuusto valittu – tutustu alueemme valtuutettuihin Pohjoismainen tanssiyhteistyö kukoistaa Nuorten omaehtoista teatteritoimintaa Tampereella
Hei lukija!
Uusi valtuustokausi on jo alkanut ja ensimmäinen valtuuston kokous Paukkulassa on takana. Seuraavan kolmen vuoden ajan toimin Lounais-Suomen alueen yhtenä valtuutetuista. Tällaisessa hankalassa taloustilanteessa Nuorisoseurojen toiminnan mahdollistaminen ja eteenpäin vieminen voi tuottaa haastetta. Olen kuitenkin saanut harrastaa teatteria nuorisoseurojen alla muutaman vuoden ja vielä pidemmän ajan olla mukana Nuoret vaikuttajat –hankkeessa sen alusta alkaen, joten haluan antaa takaisin oman panokseni verran tälle järjestölle.
Nuoret vaikuttajat –hanke on ollut suuressa roolissa elämässäni ja varsinkin siinä, että päädyin pyrkimään valtuustoon. Meille opetettiin paljon kansalaistaitoja vaikuttamisesta, Nuorisoseuroista järjestönä ja ennen kaikkea olen saanut kavereita ympäri Suomea. Osa heistä on edelleen toimimassa valtuustossa ja jopa hallituksessa. Siksi jopa odotin innolla ensimmäiseen valtuuston kokoukseen saapumista. Sen olen myös huomannut, että Nuorisoseurojen tapahtumissa vallitsee poikkeuksetta hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Esimerkiksi Folklandia-risteilyn talkootoimet ovat tulleet minulle tutuiksi ja syy palata sinne vuosittain on yksinkertainen – tapahtumassa vallitsee todella hyvä meininki ja siellä on paljon tuttuja.
Odotan seuraavilta kolmelta vuodelta mielenkiintoisia keskusteluja ja kohtaamisia, tärkeiden päätöksien tekemistä ja myöskin hauskaa Nuorisoseurahenkeä uhkuvaa toimintaa. Kannustan myös Lounais-Suomen alueen toimijoita vahvaan yhteistyöhön. Yhdessä toimien suuri harrastaja-alueemme ja alueen seurat pysyvät mahdollisimman elinvoimaisina.
Hyvää joulun odotusta ja uutta vuotta! Oiva Saukkosaari
SISÄLTÖ
s. 4
Uusi pääsihteeri ja koordinaattori
s. 5
Syksyn kokousten yhteenveto
s. 6–8
Uusi Louste
s. 9
Tanssiryhmä m:t
s. 10–12
Pohjoismainen tanssiyhteistyö kukoistaa
s. 13–15
Pitkäjärven Nuorisoseura 100v
s. 16
Muroleen ja Kekkosen
Nuorisoseura 115v
s. 17
Nuorisoseurojen kestävän kehityksen ohjelma
s. 18–19
Teatteri Läävä
s. 20
Kansantanssifestivaali TRADI
s. 21
Toimihenkilöt tutuiksi
s. 22
Paikallisseuraesittelyssä
Tähti Nuorisoseura
Uusi pääsihteeri
Suomen Nuorisoseurojen uudeksi pääsihteeriksi on valittu Sanna Airaksinen. Hän on aloittanut työssään 23.10.2024.
Sanna on toiminut järjestökentällä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, näistä reilut 16 vuotta johtotehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myynti- ja markkinointitöistä. Koulutukseltaan Sanna on valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) kansalaisvaikuttamisen asiantuntijuuden maisteriohjelmasta. Lisäksi hän on työn ohella opiskellut erityisesti erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia.
”Otan erittäin suurella ilolla tehtävän vastaan ja haluankin lämpimästi kiittää valinnasta uudeksi pääsihteeriksi. Uskon, että monipuolisen työkokemukseni lisäksi erilaisissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimiminen tukevat tulevassa työtehtävässä. Olen vahvasti arvopohjainen ihminen ja johtaja, joten on hienoa päästä tekemään töitä omien arvojensa mukaisesti. Olen myös vahva kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja yhteiskuntamme nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan tämän asian esillä pitämistä yhdessä koko järjestökentän kanssa. Työni haluan aloittaa kohtaamisilla ja kuuntelemalla sekä luottamuksen rakentamisella”, Sanna kommentoi valintaansa.
Uusi Lounais-Suomen alueen koordinaattori
Uutena koordinaattorina Lounais-Suomen alueella on aloittanut Johanna Tulonen. Molemmat alueen koordinaattorit työskentelevät Tampereen toimipisteellä. Koulutukseltaan Johanna on yhteisöpedagogi (YAMK). Johannalla on tausta kunnallisessa nuorisotyössä ja hän on tehnyt paljon töitä nuorten osallisuuden parissa.
Johanna harrastaa keramiikkaa, jossa pystyy uppoutumaan tekemiseen ja haastamaan myös itseään. Lisäksi hän on ruokaintoilija, vaikka arjessa se usein tarkoittaakin makaronilaatikkoa ripauksella ketsuppia.
Lapsuudessaan Johanna osallistui paikallisen nuorisoseuran järjestämään teatterikerhoon. Kerhosta jäi erittäin lämpimät muistot. ”Oli ihanaa, että pääsimme ihan kotikylällä toteuttamaan luovuuttamme ja eikä tarvinnut lähteä kauaksi harrastamaan.”
Johannan tavoittaa pääsääntöisesti maanantaista torstaihin sähköpostitse osoitteesta johanna.tulonen@ nuorisoseurat.fi ja puhelimitse numerosta 044 0591913.
Nuorisoseurakokouksessa Mikkelissä paikalla olleita uusia valtuuston jäseniä. Kuva: Jukka Heinämäki
Nuorisoseurakokous linjasi
järjestön tulevaisuutta
Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin Nuorisoseurakokous kokoontui Helsinkiin Allianssi-talolle ja etäyhteyksien päähän 4.–6.10. Kokous keräsi yhteen yli 140 nuorisoseuralaista tekemään järjestön tärkeimpiä päätöksiä. Nuorisoseurakokouksessa valittiin uusi valtuusto ja päätettiin kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Mahdollisuuksien Nuorisoseura -nimeä kantavassa kolmivuotisohjelmassa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina.
Suomen Nuorisoseurojen uusi valtuusto toimii vuosina 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta. Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuuden vuoden ajan. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea. Lounais-Suomen alueelle valittiin yhteensä 14 varsinaista valtuutettua ja varavaltuutettua. Hämeen alueella on neljä valtuustopaikkaa, Satakunnassa kaksi ja Varsinais-Suomessa yksi, jokaisella valtuutetulla on lisäksi henkilökohtainen varavaltuutettu.
Uudelta valtuustolta uusi puheenjohtaja Harmaala toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuustossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vähän haastamaan hallitusta.”
Kuulumisia syysvaltuustosta
Uusi valtuusto kokoontui kauden ensimmäiseen valtuustokokoukseen Mikkeliin 23.-24.11. Syyskokouksessa valittiin uusia jäseniä hallitukseen ja hallituksen puheenjohtaja. Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.
Hallitukseen valittiin Joonas Autio, Etelä-Pohjanmaa, Riikka Kumpula, Lappi, Elli Myöhänen, Lappi, Ira Järvelä, Keski-Pohjanmaa (uusi), varajäsenenä on Sohvi Vanhatalo, Saimaa (uusi). Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari, Jyri Siimes, Elsa Weckström ja Taneli Arosara sekä varajäsen Arto Liekola
Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.
Tutustu uuteen
Lousteeseen!
Lokakuussa järjestetyssä Nuorisoseurakokouksessa valittiin Suomen Nuorisoseurojen uusi valtuusto. Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa ja se valitaan aina kolmivuotiskaudeksi.
Uuden valtuuston myötä myös Lounais-Suomen alueen valtuutetuista muodostuvan Louste-ryhmän kokoonpano muuttui. Lousteeseen kuuluvat kaikki Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueiden valtuutetut ja varavaltuutetut. Loustelaiset osallistuvat alueen koordinaattoreiden kanssa alueen kehittämiseen ja suunnitteluun. Paikallisseurat voivat olla myös Lousteen jäseniin yhteydessä nuorisoseura-asioissa.
Pääsemme nyt tutustumaan Lousteen jäseniin, kaikki valtuutetut ovat vastanneet näihin kolmeen kysymykseen:
1. Nimi, minkä seuran jäsen olet ja mitä teet seurassa nykyään?
2. Mitkä koet tärkeimmiksi asioiksi, joihin haluat vaikuttaa nuorisoseuratoiminnassa?
3. Millä yhdellä sanalla kuvailisit nuorisoseuroja?
Minna Hietala Häme
1. Olen Kuoreveden Nuorisoseura Nysän puheenjohtaja.
2. Tärkeintä on nuorten hyvinvointi.
3. Yhteisöllisyys
Jouko Lehtonen Häme
1. Tammelan Nuorisoseura Auran entinen puheenjohtaja ja tulevana vuonna varapuheenjohtaja.
2. Toivon, että tapahtumat säilyisivät elinvoimaisina, tämä on myös talouden kannalta tärkeää, esimerkiksi talojen ylläpitoa ajatellen. Toivoisin, että nuorisoseurat käyttäisivät Leader-rahaa enemmän esimerkiksi taloremontteihin.
3. Hyvä kolmas sektori
Anni Hietala Häme
1. Olen mukana Kuoreveden Nuorisoseura Nysän johtokunnassa, teatteritoiminnassa ja yleisissä talkootouhuissa.
2. Tärkeimpiä asioita mielestäni ovat jatkuvuus ja se, että kaikilla olisi mahdollisuus päästä mukaan nuorisoseuratoimintaan.
3. Monipuolinen
Enna Rantala Häme
1. Olen lukiolainen Tampereelta. Edus tan valtuustossa Nuorisoseura Tuuliaa, joka toimii Kangasalla. Tuuliassa olen jäsen, mutta muuten nuorisoseuroissa toimin johtokuntahommissa ja harrastan kansantanssia.
2. Tärkeimmät asiat, mihin haluan nuorisoseuratoiminnassa vaikuttaa ovat nuorten osallisuus, nuorisoseurojen näkyvyys ja nuorisoseuralaisten hyvinvointi.
3. Koti, koska siihen porukkaan on aina tervetullut olo ja ilmapiiri.
Marta Tapio Häme
1. Tahdittomien kansantanssija ja nyttem min myös johtokunnan jäsen.
2. Haluaisin vaikuttaa seurojen yhteistyöhön ja jopa kansainvälistymiseen sekä kulttuurin jakamiseen suuremmallekin yleisölle. Samalla jokainen saisi mahdollisuuksia kehittyä ja kouluttautua monipuolisesti ja saisi työkaluja omaan tanssijuuteensa.
3. Yhteisöllisyys
Jere Röyskö
Häme
1. Olen Sottiisi Fun Club ry:n rahaston hoitaja ja osana teatteriryhmää.
2. Haluan vaikuttaa siihen, että Nuorisoseurat tukee edelleen kulttuuria ja kulttuuritoimintaa.
3. Yhteisöllisyys
Oiva Saukkosaari Häme
1. Sottiisi Fun Clubin jäsen ja talkoolainen.
2. Haluan kehittää toimintaa siihen suuntaan, että yhä useampi harrastaja ja toimija haluaisi tulla osaksi nuorisoseuroja, sekä se, että päättäjät huomaisivat toimintamme tärkeän merkityksen!
3. Monipuolinen
Solja Pietilä Häme
1. Olen ollut mukana Ritvalan Nuoriso seuran toiminnassa vuosikymmenet ensin kulkueessa, sitten kansantanssiryhmien soittajana, lasten kansantanssiryhmien ohjaajana ja soittajana ja nyt johtokunnan ja johtoryhmän jäsenenä. Hoidan seurantalon vuokrausta ja toimin kesäpuodin ja pukuvuokrauksen vastaavana. Lisäksi pidän kyläläisille käsityöpiiriä, joka suunnittelee ja valmistaa puodissa myytävät seuran tuotteet ja huolehtii seuran omistamista kansallispuvuista. Olin edellisen kolmivuotiskauden varsinaisena valtuutettuna ja nyt alkavalle kaudelle minut valittiin varavaltuutetuksi.
2. Sydäntäni lähellä ovat lapset ja nuoret ja kansallispukujen käyttö, arvostaminen ja niiden merkityksen siirtäminen nuorisolle osana suomalaista identiteettiä.
3. Toiminta
Sara Hänninen
Satakunta
1. Olen Auran Nuorisoseurassa tavallisena jäsenenä.
2. Kulttuurisen nuorisotyön edistäminen, nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen, pienten seurojen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen.
3. Koti
Kirsi Moilanen
Satakunta
1. Olen Ulvilan Nuorisoseuran jäsen. Tempoa Tenaviin -ohjauksien jää tyä taakse, teen satunnaista tal koilua esim. Luova lava lapsille – leireillä. Olen keskittynyt TeTe-toimikunnassa toimimiseen, materiaalin valmistukseen ja TeTe-kouluttajien sekä -ohjaajien kouluttamiseen ja virikekurssien vetämiseen. Tämän valtuutetun luottamustoimen myötä haluan tarkemmin perehtyä alueen nuorisoseurojen toimintaan ja viedä heidän terveisiään valtuustolle. Lisäksi toimin tanssijana kansantanssiryhmä Tikissä.
2. Haluaisin kartoittaa ja herättää keskustelua ja pohdintaa: Olemmeko aidosti matalan kynnyksen toimintaa kaikille tässä ajassa? Voisimmeko jollakin tavalla saada mukaan tukea tarvitsevia lapsia vanhempineen? Maahanmuuttajia? Yksin jääneitä lapsia ja nuoria tai vanhuksia? Löytyykö tällaista toimintaa jo jostakin nuorisoseurasta? Olisiko hyviä toimintamalleja vinkata, laittaa hyvää kiertämään?
3. Yhteisöllisyys
Arto
Vehkapuru
Satakunta
1. Olen Kihniön Nuorisoseuran joh tokunnan jäsen.
2. Nuorten toiminta ykkösenä, lisäksi talkootyö.
3. Ahkeruus
Jaakko Viitala
Satakunta
1. Jäsen Karvian Nuorisoseurassa ja Söörmarkun Nuo risoseurassa. Söörmarkussa johto kunnan jäsen.
2. Osallisuus, ylisukupolvinen kulttuurihyvinvointi.
3. Kansankulttuuri
Outi Laaksonen
Varsinais-Suomi
1. Olen loimaalainen, valtuustopaikkani on Varsinais-Suomesta Kosken Tl nuorisoseuran kautta. Koskella harrastan kansantanssia m:t -ryhmässä sekä olen johtokunnassa, jossa olen mm. talousvastaava kirjanpitäjä ammattini johdosta. Koska kansantanssi on kivaa, tanssin myös Patiinissa ja Hämmäyksessä, joten taskussa on parin muunkin nuorisoseuran jäsenyys sekä Tahdittomien johtokunnan jäsenyys.
2. Toivoisin, että onnistuisimme tuomaan kaikkien, jotka eivät ole vielä mukana nuorisoseurojen toiminnassa, tietoisuuteen mikä mahdollistaja harrastustoiminnalle nuorisoseura on. Oikeastaan vain taivas on rajana! Olisi mahtavaa, että nuorisoseurat tunnettaisiin paikkana, jonne olisi helppo tulla omien harrastustoiveiden kanssa ja voisimme tarjota mahdollisimman monelle turvallisen paikan toteuttaa omia haaveitaan.
3. Mahdollistaja
Tuovi
Yli-Liipola, Varsinais-Suomi
1. Olen Kosken Tl Nuorisoseuran jäsen ja olen tällä kaudella toiminut seuran viestintä- ja markkinointivastaavana.
2. Yhteisöllisyyden ja harrastusmahdollisuuksien jatkuminen.
3. Turvallinen
Syrjähyppy historiallisiin tansseihin
Kosken Tl. Nuorisoseuran kansantanssiryhmä m:t on harrastanut kansantansseja jo kohta 25 vuotta. Viime syksynä ohjaajan ehdotuksesta ryhmä päätti kokeilla jotain aivan muuta. Ohjaaja oli lukenut kuukausitiedotteesta, että Nordlekissa Norjan Arendalissa tanssittaisiin historiallisia tansseja seuraavana kesänä ja nyt kyseltiin ryhmien kiinnostusta tanssikurssista, johon tulisi norjalaiset ohjaajat. Ryhmä kiinnostui asiasta ja päätti osallistua kurssille.
Helmikuussa vihdoin oli Helsingissä kaksipäiväinen koulutus, jossa käytiin nopeaan tahtiin norjan- ja ruotsinkielisellä opetuksella 20 tanssi, joista moni koostui vielä useasta pikkutanssista. Kurssilla selvisi muilta kurssilaisilta vähän tarkemmin, miten tansseja Nordlekissa sitten tanssittaisiin. Tapahtuma alkaisi illallisil-
▼ ”Tuhkimoiden” asut herättivät ihastusta Arendalin yössä.
Kuvaaja Taina Salminen
la, joiden jälkeen olisi tanssiaiset ja välissä nautittaisiin kakkukahvit. Kaikki pukeutuvat vanhantyylin mukaisiin asuihin ja viettäisivät yhdessä hauskaa iltaa.
Ryhmä oli jo syksyllä päättänyt, että pukeutuisi empiretyylikauden asuihin. Valmiita asuja voisi varmasti vuokratakin, mutta m:t päättivät järjestää pukukurssin ja valmistaa puvut itse. Kevään aikana pidetyllä kurssilla jokainen valmisti omanlaisensa empirepuvun. Kaava oli kaikissa puvuissa sama, mutta erivärisiä kankaita ja erilaisia somisteita käyttämällä jokaisesta puvusta tuli erilaiset.
Kun puvut olivat keväällä valmiit ja muutama tanssi opittu oikein kunnolla kävi ryhmä esiintymässä paikallisissa palvelutaloissa. Esiintymiset olivat kenraaliharjoitus kevään KaMuSi-konsertille, jossa m:t aiemmista vuosista poiketen esittikin tänä vuonna historiallisia tansseja. Konsertti on oman nuorisoseuran kansantanssijoiden, kuoron ja sirkuslaisten yhteinen kevätjuhla.
Muiden ryhmien lopetellessa kevätkautta m:t aloitti loppurutistuksen ja treenasi historiallisia tansseja oikein urakalla. Kolme tanssia ryhmä päätti jättää suosiolla harjoittelematta, mutta loput 17 harjoiteltiin niin hyvin kuin ehdittiin.
Heinäkuun puolivälissä m:t matkusti laivalla ja omilla autoilla vihdoin Norjaan. Olipa ryhmäläisille outoa, kun he lähtivät kesäfestarille eivätkä pakanneet kansallispukua mukaan. Paikan päällä Arendalissa m:t kävi katselemassa muiden kansantanssiesityksiä, näyttelyitä ja tutustui kaupunkiin. Perjantaina oli ohjelmassa vesibussiristeily saaristossa. Matkan kohokohta, jota varten valmistelut oli aloitettu alkuvuodesta eli illalliset ja tanssiaiset olivat torstaina. Illallinen oli hotellin salissa ja ruokalajien välissä oli yhteislaulua. Ruokailun jälkeen illallisväki siirtyi Kulttuuritaloon, jonka tanssisalissa tanssimme yhdessä historiallisia tansseja. Eihän niitä kaikkia tansseja ollut ehtinyt ihan täydellisesti oppia, mutta yhdessä tanssiminen oli hauskaa.
Kansantanssiryhmä m:t livahti tanssiaisista kuin Tuhkimo konsanaan Arendalin yöhön. Toisin kuin Tuhkimo, ryhmä ei mennyt kotiin, vaan viehättämään paikallisia illanviettäjiä kauniissa empireasuissaan.
Kirjoittaja Taina Salminen
Yleistunnelmaa ja kansallispukujen loistoa Nordlekissa.
Pohjoismaisen yhteistyön voimaa
Nordlekissa
Norjan Arendalissa taivaalta tihkuttaa vettä ja esiintymisvaatteet tuntuvat jo kosteilta päälläni. Satama-alue on yleisön ympäröimä mystisen melodian alkaessa soimaan. Nordlekin avajaisseremonia on alkamassa.
Näen keskellä kelluvan soittajien esiintymislavan ja tiedostan, miten tanssijamme ovat jakautuneet yleisön sekaan. Tunkeudun varovasti ja huomaamatta ihmisten läpi lähemmäs esiintymisaluettamme ja kohtaan vihaisia katseita. Yritän katseellani viestiä, etten yritä tunkeutua paremmalle paikalle katsomoon ja pian huomaankin, kuinka vihaiset katseet kiinnittävät huomionsa glitteriin poskillani ja esiintymisasuuni. Hiljalleen katseet vaihtuvat ymmärtäviksi.
Jännityksellä ajattelen vain sitä, että yleisö tulee näkemään harjoittelemamme puolen tunnin avajaisseremonian nyt ensimmäistä kertaa tansseineen, musiikkeineen ja hyppyineen veteen. On aika näyttää Nordlekille mitä kansantanssi- ja musiikki pitää sisällään.
Kansantanssi- ja musiikkifestivaali yhdistää pohjoismaiden esiintyjät
Nordlek on pohjoismainen kansantanssi- ja musiikkifestivaali, joka järjestetään kolmen vuoden välein neljässä suurimmassa Pohjoismaassa. Vuonna 2024 festivaali järjestettiin Norjan Arendalissa, ja tapahtumaan osallistui 2000–2500 tanssijaa ja muusikkoa ympäri Pohjoismaita. Festivaalin ohjelma on monipuolinen kattaus erilaisia kursseja, esityksiä, konsertteja ja kilpailuja.
Tänä vuonna osana festivaalin ohjelmaa järjestettiin pohjoismainen yhteistyöprojekti, jossa nuoret tanssijat ja muusikot Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta kokoontuivat yhteen, suunnittelivat ja toteuttivat viiden konsertin konserttisarjan. Konserttien lisäksi ryhmä oli suuressa roolissa festivaalin avajaisseremonian toteutuksessa. Marta ja minä saimme tiedon projektista syksyllä 2023 kansantanssiryhmämme kautta, ja päätimme hakea mukaan.
Yhteinen motivaatio hyvän esityksen toteuttamiseksi yhdisti
Josefiina: “Olen 27-vuotias muusikko ja kuullessani Nordlekin projektista innostuin hakemaan mukaan viulistina. Etukäteen en tiennyt lainkaan, mitä oli odotettavissa, mutta mahdollisuus päästä esiintymään festivaalille Norjaan kuulosti hienolta. Projektin osallistujista tunsin ennestään vain Martan, muut kymmenen tapasin vasta Arendalissa, jossa meillä oli muutaman päivän harjoitusleiri festivaalin avajaisseremoniaa varten.
Oli hienoa huomata, että vaikka en tuntenut ihmisiä ennestään, yhteistyö oli helppoa ja palkitsevaa ja saimme lyhyessä ajassa paljon aikaan. Kukin opetti toisille osaamiaan kappaleita, joita sovitimme yhteistyöllä konsertteihin sopivaksi. Musiikki ja tanssi olivat saumattomasti yhteydessä toisiinsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Meillä oli myös apuna mentoreita, jotka antoivat neuvoja ja palautetta ja olivat välillä jopa mukana soittamassa.
Oli inspiroivaa päästä soittamaan taitavien muusikoiden kanssa, säestää tanssijoita, oppia uutta ja esittää itselle merkityksellistä musiikkia osana konsertin koko-
naisuutta. Ilmapiiri ryhmässämme oli innostava ja kannustava. Tuntui, että kaikki olivat avoimia uusille ideoille ja valmiita heittäytymään, mikä mielestäni näkyi lopputuloksessa!”
Marta: “19-vuotisen elämäni aikana olen moneen kertaan ehtinyt unelmoida suuremmista kansantanssiprojekteista. Sattumalta kuulin Nordlek-hausta ja päätin kokeilla onneani - hyvällä tuloksella. Avajaisseremonian toteuttaminen kuulosti jännittävältä, mutta kutkuttavalta.
Ensimmäisen kerran tapasin suuren osan tanssijoista maaliskuussa harjoitusviikonloppuna Oslossa. Muistan vielä ensikohtaamisen ryhmän kanssa, jolloin kaikki vierastivat toisiaan ja olivat hieman varautuneita. Ryhmän yhteys kuitenkin löytyi nopeasti intensiivisen improvisaatiokurssin aikana.
Neljä kuukautta myöhemmin heinäkuussa tapasin loputkin harjoitusleirillä ja näin kuinka ryhmän yhteys oli säilynyt ja kattoi nyt uudetkin jäsenet. Tanssijana mahtavinta oli päästä todistamaan aidosti motivoituneiden kansantanssijoiden ja -muusikoiden halua tehdä par-
▲ Keskiyön kirkkokonsertissa Josefiinan soittamaan valssiin tanssivat Asbjørn Melvej ja Tod Ekman.
▼ Spel Nordisk -konserttisarjan neljännessä konsertissa tanssivat Marta Tapio ja Asbjørn Melvej.
haansa ryhmässä. Ryhmän kemia oli yhtenäinen kyseisen motivaation takia ja tuntui siltä, että olisimme voineet olla kokoonpano jo useamman vuoden ajan. Yhteinen tavoite ja ystävystyminen takasi sen, että kaikki olivat kaikkien tukena.
Tanssijoiden harjoitukset olivat rentoja ja viihdyttäviä, mutta välillä myös haastavia. Hioimme koreografien kanssa esityksiä kuntoon ja samalla suunnittelimme omia konserttejamme. Päivät venyivät välillä yli kahdeksan tunnin mittaisiksi, mutta oli ihanaa päästä vihdoin tekemisen makuun. Harjoittelu ja suunnittelu kannatti, sillä esityksistä tuli eheitä kokonaisuuksia ja esiintymisestä nautti. Epävarmuuden iskiessä pystyi luottamaan esiintymistovereiden taitoihin ja tukeen ja tarjoamaan omaansa muille. Ryhmän yhteistyön merkittävyys valkeni kunnolla siinä vaiheessa, kun viimeisen konserttimme jälkeen useammat yleisöstä tulivat kyyneleh-
tien kiittämään. Onnistuimme koskettamaan heitä musiikin ja tanssin avulla.”
Kaiken kaikkiaan kokemus Nordlekista oli ikimuistoinen. Vaikka etukäteen moni asia tuntui epäselvältä, emmekä edes Norjaan matkustaessamme vielä täysin tienneet mitä tuleman piti, oli reilu viikko Arendalissa vaivan arvoista. Opimme paljon etenkin Norjan kansantanssikulttuurista ja -musiikista.
Saimme uusia yhteyksiä eri puolilta Pohjoismaita, ja mistä sitä tietää, vaikka kokemuksesta poikisi jokin uusi projekti. Kannattaa tarttua rohkeasti eteen tuleviin tilaisuuksiin ja lähteä pelottomasti kehittämään taitojaan!
Kirjoittajat
Josefiina Mustonen ja Marta Tapio, Tahdittomat ry Kuvat Kulturfotografen AS Thor Hauknes/ Noregs Ungdomslag
Festivaalin avajaisseremonian lopuksi tanssijat hyppäävät laiturilta veteen.
“Pitkäjärveä on moitittu kuivaksi ja ikäväksi kyläksi” – Orivesiläinen Pitkäjärven nuorisoseura täytti 100 vuotta
Orivesiläisen Pitkäjärven nuorisoseuran 100-vuotias taival on vienyt puimaladoista aktiiviseksi kylätoimijaksi.
Lokakuussa vuonna 1924 kokoontui Pitkäjärven Anttilan talon pirttiin kymmeniä kyläläisiä. 25-vuotias Vilho Sipilä oli päättänyt perustaa nuorisoseuran ja kutsunut väkeä koolle seuraavanlaisilla tolppailmoituksilla:
”Pitkäjärveä on moitittu kuivaksi ja ikäväksi kyläksi, jossa ei ole mitään nuorisoharrastuksia. Nuoret, saapukaa siis joukolla kokoukseen keskustelemaan ja suunnittelemaan keinoista, miten alkavan talven toiminta saataisiin hauskaksi ja viihtyisäksi”.
Nuorisoseura perustettiin saman tien ja perustamiskokouksessa seuraan liittyi heti 28 jäsentä. Sipilästä tuli puheenjohtaja, joka hoitikin tehtävää vuosikaudet.
Tasan sata vuotta myöhemmin Oriveden Pitkäjärvellä juhlittiin 100 vuotta täyttävää nuorisoseuraa. Lokakuun 12. päivä järjestetyt juhlallisuudet käynnistyivät virallisella päiväjuhlalla, joka alkoi tervehdysten vastaanotolla ja kakkukahveilla. Ohjelmassa oli nuorisoseuran ja vierailijoiden puheita, musiikkiesityksiä ja jäsenistön pal-
▲ Tanhuryhmä Talviaiset esiintyi 100-vuotisjuhlissa. Tansseina olivat Ruotsinkatrilli Viitasaarelta ja Viipurin Vihtori. Ryhmä on käyttänyt seurantaloa harjoittelupaikkana. Kuva Ari Keskinen.
kitsemisia. Paikalle saapui kauniissa syyskelissä lähemmäs sata vierasta.
Seuran puolesta puhui varapuheenjohtaja Heikki Keskinen, joka kertasi seuran historiaa ja piti ilahduttavana sitä, että näidenkin juhlien järjestämisessä on ollut mukana nuorta jäsenistöä. Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto kiitteli puheenvuorossaan seuraa aktiivisesta yhteistyöstä ja kehaisi alueen maisemia.
Nuorisoseurat Lounais-Suomen koordinaattori Tiina Koskinen esitti tervehdyksensä ja ojensi samalla 100-vuotiskunniakilven. Hän huomautti, miten monenlaista osaamista nuorisoseuroista löytyy: tapahtuman järjestämisestä rakennusten ylläpitoon.
▶ Nuorisoseurat Lounais-Suomen koordinaattori Tiina Koskinen puhui juhlassa ja luovutti satavuotiskunniakilven seuralle. Kuva Ari Keskinen
Puheiden lomassa kuultiin myös pitkäjärveläisen Elsa Keskisen, 15, taidokasta pianonsoittoa. Juhlan kunniaksi muistettiin aktiivisia jäseniä Suomen Nuorisoseurojen ansiomerkein. Mari Arvonen sai kuparisen ansiomerkin lehvillä, Heikki Keskinen hopeisen ansiomerkin, Ilpo Kolari hopeisen ansiomerkin ja Kai Juselius pronssisen ansiomerkin lehvillä. Pitkäaikaisella rahastonhoitajalla Ari Keskisellä on takanaan yli 50 vuotta nuorisoseuratoimintaa, joten hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki.
Juhlaa varten oli koottu näyttely, jossa on nähtävillä nuorisoseuran ja kylän historiaa muun muassa valokuvina ja videoina. Virallisen osuuden jälkeen olikin aikaa tutustua parinsadan kuvan esitykseen, kirjallisuuteen ja muuhun sisältöön sekä seurantaloon. Juhlassa paljastettiin myös Hilma Keskisen ja Roni Knuutilan suunnittelemat seura- ja kyläpaidat, jotka herättivät kiinnostusta.
Virkeä satavuotias
Pitkäjärven nuorisoseuran sataan vuoteen on mahtunut aaltoliikettä, mutta aina joku on pitänyt virettä yllä.
Perustamisen jälkeen 1920-luvulla tansseja ja tapahtumia pidettiin milloin missäkin, esimerkiksi kylän talojen puimaladoissa. Pian oli selvää, että seuralle tarvittiin oma talo. Sille annettiin nimeksi Lehtola. Talon hirsikehikko rakennettiin vesikattoon neljässä kuukaudessa vuonna 1932. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1933, vaikka talo oli keskeneräisenä eittämättä melkoisen kylmä. Seurantalo saatiin viimeisteltyä sopivasti seuran 10-vuotisjuhliin vuonna 1934 ja samalla pidettiin talon vihkiäiset.
Sota-aikana 1940–1943 Lehtolan keittiö ja ravintola olivat jonkin aikaa vuokrattuna siirtoväelle, mutta silti salissa pidettiin muutamat iltamat. Lehtolaan majoitettiin tiettävästi hetkellisesti myös useita evakkoperheitä. 1950-luvulle tultaessa toimihenkilöt vaihtuivat tiuhaan, mutta näytelmätoiminta oli vilkasta.
1960-luvulla lopulla aktiivinen nuoriso oli kuitenkin vähissä kylästä ja toiminta hiipui lopulta kokonaan. Myös seurantalo alkoi rapistua.
Päiväjuhlan jälkeen oli vielä jäsenten oma vapaamuotoisempi iltajuhla, jossa ohjelmassa oli ruuan ja elävän musiikin lisäksi muun muassa Pitkäjärvi-tietokilpailu. Voitto meni tiukan kisan jälkeen nuorisoseuran senioriosastolle.
Kirjoittaja: Esa Keskinen Kuvat Ari Keskinen, Esa Keskinen & Pitkäjärven nuorisoseuran arkisto.
▲ Näytelmät olivat olennainen osa seuran toimintaa aina viime vuosisadan loppupuolelle asti. Kuva Pitkäjärven nuorisoseuran arkistot.
Kesällä 1973 uusi nuorisojoukko aloitti innokkaasti pysähdyksissä olleen nuorisoseuratoiminnan. Seuran johtokunta oli silloin keski-iältään alle 20 vuotta ja olikin todennäköisesti Suomen nuorisoseuroista nuorin. 1980–1990-luvut olivatkin isojen rakennusprojektien aikaa, ja esimerkiksi talon uusi lisäosa valmistui 1993. Tanssitoiminta oli tuolloin vilkasta 25 vuoden ajan.
Juhlassa ojennettiin ansiomerkkejä seuran jäsenille. Mari Arvonen Heikki Keskinen Ari Keskinen Ilpo Kolari Kai Juselius. Kuva Esa Keskinen.
▲ Uusi sukupolvi otti seuratoiminnan omakseen 1970-luvulla. Kuvassa kyläläisten Ares-rockyhtye esiintymässä Lehtolan salissa. Laulajana edessä Aimo "Ami" Järvinen, takana Aki Keskinen sekä Pertti Orsama ja edessä oikealla Ari Keskinen. Kuva Pitkäjärven nuorisoseuran arkistot.
Tansseja pyörittivät ensin Oriveden Palomieskerho ja Pitkäjärven Metsästäjät sekä nuorisoseura itsekin. Esiintymässä kävivät muun muassa ennen läpimurtoaan Agents solistinaan Topi Sorsakoski.
Nykyisellään seuran toimintaan kuuluvat torstaiset kokoontumiset, joihin poikkeuksen tekee vain jouluaatolle osuva torstai. Talvikaudella kyläläiset kokoontuvat Leh-
tolaan ja kesällä kylän yhteisrantaan, tai Piitsille, kuten kylällä se tunnetaan. Seura oli pääroolissa rannan kunnostamisessa 2000-luvun alussa. 2000-luvun peruja on myös Lehtolan yläkertaan valmistunut saunaosasto. Talvisin seura vetää latuja hangille ja auraa Kylänlahden jäälle luistinradan, joka on kerännyt suosiota koko Pirkanmaan alueella.
Sata vuotta sitten seuran ensimmäinen vuosikertomus päätettiin sanoihin: “Säilyköön into ja tarmo seuramme jäsenten pyrkimyksissä!”
Sen ohjaamana seuraavaa vuosisataa kohti.
Lähteenä on käytetty Ovi menneeseen -kylähistoriateosta, Kansalliskirjaston Oriveden Sanomien ja Aamulehden digitaalista lehtiarkistoa sekä nuorisoseuran ja Vilho Sipilän arkistoja.
FAKTA:
• Pitkäjärven nuorisoseura
• Perustettu 12.10.1924
• Ylläpitää seurantalo Lehtolaa Pitkäjärvellä.
• Vuokraa juhla- ja saunatilaa seurantalosta.
• Oriveden Vuoden nuorisotoimija 2021.
Muroleen ja Kekkosen
Nuorisoseura viettää
juhlavuotta
Muroleen ja Kekkosen nuorisoseura täytti tänä vuonna 115 vuotta. Merkkivuosi kruunattiin Veikko Ahvenaisen 95-vuotisjuhlakonsertilla 4.8.2024. Salissa raikasi tarmokas harmonikan soitto, Veikon huumorilla täydennetyt elämäntarinat ja yleisön raikuvat aplodit. Väliajalla tarjoiltiin kakkukahvit ja jännitettiin, miten käy arpajaisissa.
Muroleen ja Kekkosen nuorisoseura on perustettu lokakuun 10. päivänä 1909. Kun toiminnan pyörittäminen koululla osoittautui hankalaksi, päätettiin rakentaa seuralle oma talo. Rakennus valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1910 ja on siitä saakka toiminut paikkana monenlaisille tapahtumille. Seurantalo on kokenut vuosien saatossa monia muodonmutoksia, mutta laadukkaasti rakennettu talovanhus seisoo edelleen ryhdikkäänä kauniissa kulttuuriperintömaisemassa.
Kesällä 13.7. seuralla oli perinteiset lasten urheilukilpailut ja Murole-hölkkä. Noin kahdeksan kilometrin hölkkään osallistui melkein 50 urheilijaa.
Kirjoittaja Kaija Salminen
Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.
Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.
Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?
Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.
Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tule-
Kestävä kehitys
Nuorisoseuroissa
vaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.
Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma
Syksyllä 2024 julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.
Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.
Materiaalit löytyvät Nuorisoseurat.fi-verkkosivulta työkalupakin vastuullisuus-osiosta.
Kirjoittaja Essi Roisko
Teatteriharrastus – ihanaa ja vapauttavaa!
Teatteri Läävä on tamperelaisen Sottiisi Fun Club -nuorisoseuran alaisuudessa toimiva harrasteteatteriryhmä. Teatteri toimii Tampereen yhteiskoulun lukion tiloissa aina maanantaisin ja ryhmää johtaa toisen asteen opiskelija Emilia Nurminen
Teatteri Läävä sai alkunsa Aleksi Moision ohjaamasta ja Nuorisoseurat Lounais-Suomen tuottamasta Lupa harrastaa -teatteriryhmästä, joka toimi Linnainmaan koulun tiloissa vuosina 2020-2024. Ryhmästä oli vuosien aikana tullut tärkeä osa osallistujien elämää, joten toimintaa ei haluttu lopettaa. TYK:ssä toimiva toi-
nen teatteri, Tampereen poikateatteri Sällit, on myös ollut osana Läävän jatkoa ja toiminut hyvin vahvana esikuvana alusta asti.
Ryhmän ohjaajaksi ryhtynyt Nurminen on ollut osa ryhmää jo vuodesta 2022 alkaen. Nykyään teatteriin kuuluu 20 jäsentä. “Se on ihanaa, vapauttavaa ja ylipäätään nautin siitä tekemisestä”, hän kertoo.
Uusille lääväläisille ryhmä on antanut jo paljon. “Se vaikuttaa mahtavalta, kun yhteisö lähenee ja pääsee ilmaisemaan itseään yhdessä muiden kanssa”, Sofia Strander kuvaa. “Nykyään, kun olen harrastanut niin
▲ Teatteri Läävä Ramppikuume-tapahtuman OFF-ohjelmistossa 2024 Kuva: Elian Seppälä
“Teatteri harrastuksena on hyvinkin vapauttava ja se auttaa saamaan ajatukset pois muusta elämästä. Teatteri on myös kivaa sen takia, koska näytellessä pystyy olemaan aivan joku muu, kuin oikeassa elämässä. Se on hieno tunne”, ilmaisee vanha jäsen Otso Vuorinen Lääväläiset listaavat teatterin hyviksi puoliksi muun muassa perinteet, yhteisöllisyyden, näytelmät ja tapahtumat. “Perinteeksi muotoutunut vuosittainen pulkkamäki”, kertoo vanha jäsen Oliver Saari
“Lempikokemukseni oli ensimmäinen julkinen näytelmämme Köysi”, Heinola sanoo.
pitkään teatteria, se on vain enemmän osa elämääni enkä voisi kuvitella elämääni ilman sitä”, kertoo vuorostaan Mino Ketola
Osalle vanhoista jäsenistä Läävässä harrastamisella on ollut isoja vaikutuksia mielenterveyteen. “Aloitin Läävän niin sanotusti terapiana omaan sosiaaliseen ahdistukseeni. Toivoin voivani työstää mielenterveysongelmiani teatterin kautta ja yllättävästi onnistuin. Läävä tuli isoksi osaksi elämääni ja olen kehittynyt ihmisenä paljon sen avulla. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan teatterin harrastusta”, Miksu Heinola sanoo. “Luovuus ja itseni ilmaiseminen on minulle tärkeää, ja tämä on yksi hyvistä tavoista tehdä niin.”
“Lempijuttuni Läävässä harrastamisessa on joko Ramppikuume-tapahtuma tai Savusaarella palaa -näytelmämme, jossa oli jopa huimat kaksi näytöstä” Vuorinen muistelee.
Uusi reissu Ramppikuumeeseen siintää myös ryhmän tulevaisuuden suunnitelmissa. “Ensin tähdätään mahdollisesti Ramppikuumeeseen, mutta koitetaan nyt pitää ryhmä toiminnassa ainakin. Tänä vuonna ei tehdä isoa proggista, mutta pienempi projekti esim. Tykkiin liittyen voitaisiin tehdä keväämmällä”, Nurminen kertoo.
Teatteri Läävän ensimmäinen itsenäinen toimintakausi on lähtenyt käyntiin huimalla vauhdilla, ja ryhmäläiset odottavat innolla, mitä kaikkea pääsevät tekemään ja missä kaikkialla esiintymään!
Kirjoittaja Otso Vuorinen
▲ Teatteri Läävän harrastajia
– Festivaali, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat
Tule kokemaan kansantanssin ja -musiikin sykähdyttävä yhdistelmä Pispalan Sottiisin TRADI-tapahtumassa 4.–6.4.2025. TRADI tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon.
Festivaalin aikana nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat rohkeasti tulevaisuuteen. Ohjelmassa on myös kansantanssin valtakunnallinen Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukaansa.
Ryhmien katselmusilmoittautuminen on jo käyn-
nissä, ilmoita ryhmäsi mukaan 15.12.2024 mennessä.
Kansantanssifestivaali TRADI jatkaa Pispalan Sottiisin Tanssimania-tapahtuman kolmekymmenvuotista perinnettä, kun kansantanssin ja kansanmusiikin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania ja yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus yhdistyvät parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Sottiisin tapahtumaperheessä.
Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.
Lue lisää tradi.fi
Toimihenkilöt tutuksi
Henna Liiri
Missä työskentelet?
Teen töitä Joensuun aluetoimistolta käsin.
Mikä on toimenkuvasi ja mitä käytännössä teet?
Toimin Nuorisoseuroilla aluetyön johtajana eli olen yksi johtoryhmän jäsenistä. Tehtäviini kuuluu alueellisen työn johtaminen eli paljon aikaa menee Teamsissa eri puolille Suomea yhteyksiä pitäen ja arjen asioita ratkoen. Vastuullani ovat alueelliset hankkeet eli niiden kehittäminen ja valmistelu yhdessä alueen toimijoiden kanssa, yhteydenpito kumppaneihin ja verkostoihin sekä hankehallintoa, talouden johtamista ja raportointia käynnissä olevien hankkeiden osalta. Toimin kaikkien aluekoordinaattoreiden ja alueellisissa hankkeissa toimivien henkilöiden esihenkilönä. Valtakunnallisista teemoista vastuullani ovat vapaaehtoistoiminta sekä kunta- ja hyvinvointialueyhteistyö. Näitä kehitetään vetämissäni kehittämisryhmissä.
Mikä on parasta työssäsi?
Saan hurjasti voimaa yhteisön onnistumisista. Ne voivat olla iloisia uutisia paikallisseurasta, se kun näen nuorten ylittävän itsensä ja rohkeasti toimivan omien unelmiensa eteen tai sitä kun aluekoordinaattorit saavat aikaan jonkin muutoksen parempaan omalla alueellaan. Olen sillä tavalla kunnianhimoinen ihminen, että haluan olla rakentamassa parempaa paikkaa tästä maailmasta
Nuorisoseurojen kautta. On hienoa saada olla mukana toiminnassa, joka on aidosti vaikuttavaa!
Missä asioissa toivot, että nuorisoseuralaiset ovat sinuun yhteydessä?
Minuun saa olla yhteydessä kaikissa asioissa! Mielelläni sparraan noissa kehittämisasioissa seuroja ja kuulen rakentavaa palautetta liiton toiminnan kehittämisestä.
Kerro jokin mukava nuorisoseuramuisto?
Jostain syystä mieleeni nousi hetki lapsuuden harrastusryhmäni kanssa, kun olimme Pariisissa Eiffel-tornin huipulla ja lauloimme yhdessä ryhmämme tunnusbiisiä. Muistakaa, että nuorisoseuratoiminta voi tarjota ikimuistoisia elämyksiä ja yhteisöjä – nuo tyypit ovat edelleen ystäviäni ja edelleen välillä ollaan tanssittu yhdessä. On valtavan hienoa, jos tällaisia muistoja voi olla mahdollistamassa myös toisille. Kiitos kaikille teille, jotka seuroissa teette unelmista totta!
Paikallisseuraesittelyssä
Tähti Nuorisoseura ry
Jos hirsiseinät puhuisivat…
…kertoisivat ne tarinoita, muisteluita menneistä, kylän yhteisestä elämästä, iloista ja koettelemuksistakin. Tarinoita henkilöistä, naapureista ja ystävistä, joiden kanssa yhdessä saimme aikaan paljon.
Ne kertoisivat tarinaa ”Tähti” Nuorisoseuran 120-vuotisesta matkasta vuodesta 1905 alkaen. Se matka sisältää paljon tapahtumia – isoja ja pieniä, monia tarinoita, ja on onnistunut pitämään elossa myös jo edesmenneiden tarinat, ikään kuin kaikki edelleen olisi tässä.
Mistä kaikki sai alkunsa? Yhteinen tavoite, yhteinen tekeminen, yhdessä oleminen, yhteen kuuluminen, toisen auttaminen, toisesta huolenpitäminen, arvon antaminen tälle kaikelle. Vesilahden Narvan kylässä se on ollut totta alkuajoista asti.
Viime vuosisadan alku oli Suomessa monella tapaa
tapahtumia täynnä. Niin myös Narvassa. Silloinkin ajateltiin nuorisoa, nuorten elämää, ja toivottiin, että nuorilla olisi mielekästä puuhaa ja he ohjautuisivat yhteiskunnassa tasapainoisiksi tulevaisuuden tekijöiksi. Niinpä kylän vanhemmat perustivat paikallisen Nuorisoseuran taatakseen lapsille ja nuorille turvallisen paikan harrastaa, oppia uusia ja perinteisiä toimintatapoja, oppia toimimaan yhteisön jäsenenä, kuulua joukkoon. Toiminnat toivat koko kylälle elämän iloa ja mukavia hetkiä yhdessä puuhaten ja juhlien. Niin sai alkunsa 1905 ”Tähti” Nuorisoseura Narvassa.
Seuran toiminnassa on vuosien saatossa ollut monenlaista toimintaa mm. teatteria, käsityökerhoja, tanssi- ja jumppakerhoja ja ennen kaikkea musiikin harrastusta. Vuonna 1904 perustettu Narvan Soittokunta antoi nuorille ja muillekin hyvän perustan soiton harjoittamiseen. Aktiivisella soittokunnalla on edelleen mer-
kittävä rooli sekä Narvan että lähialueiden tapahtumissa. Seuran historiassa on onneksemme ollut tavoitteellisia henkilöitä, jotka ovat ymmärtäneet kulttuurin painoarvon alueen arvokkaana kulmakivenä hyvään elämään. He ovat arvostaneet kylän yhteisöä ja elinpiiriä, ja halunneet jakaa pyyteettömästi yhdessä tekemisen kulttuuria. Se kaikki on kantanut yli sadan vuoden ajan.
Yhdessä on myös rakennettu Narvan Seurantalo, joka mahdollistaa eri toimintojen ja tapahtumien järjestämisen. Seurantalosta on tullut merkittävä paikka koko alueen tapahtumapaikkana. Seurantalolla vietetään niin peijaisia kuin sukujuhlia, konsertteja ja häitä, joulujuhlia ja kokouksia. Kesäiseen toimintaan seura on rakentanut talkoovoimin markkina – ja juhlapaikan Narvan Lava & Paviljongin, jossa vietetään mm. kuuluisat Narvan Markkinat.
Talkoolaisuus on edelleen vahvasti läsnä. Seuralla on tällä hetkellä 12-henkinen johtokunta ja kokoontumisia on läpi vuoden niin virallisten kuin muiden tapahtumien tiimoilta. Tekemistä riittää niin kiinteistöjen kunnossa-
pidossa kuin tapahtumasuunnitteluissa; perinnepäivät, vapputorit, joulutorit, lastenleirit ja Narvan Markkinat. Narvan Markkinat olivat 1700-luvulla vaikuttava markkinatapahtuma; Turusta ja Porista asti tulivat kauppiaat ja ostajatkin tekemään hyviä kauppoja Narvan Markkinoille – koko kylä oli markkinahumussa. 60 vuotta sitten Narvan Markkinat saivat uuden alun, kun silloinen seuran johtokunta herätteli henkiin paikallisen historian perinteitä. Tähti Nuorisoseuran nykyinen kunniapuheenjohtaja Eila Jakovuori oli pääpuuhaajana asiassa.
Tätä nykyä Narvan Markkinat järjestetään viiden vuoden välein. Tärkeä juhlahetki, täydet 60 vuotta, onkin ensi vuonna 2025 ja samana vuonna kun ”Tähti” Nuorisoseura täyttää kunniakkaat 120 vuotta. Tähden loistoa on siis koko vuosi.
Siispä tervetuloa Narvan Markkinoille 9.-13.7.2025!
Kirjoittaja Reija Kurjenniemi, pj. Tähti Nuorisoseura
TAPAHTUMAKALENTERI 2025
TAMMIKUU
10.-11.1. Folklandia-risteily Baltic Princess
HELMIKUU
1.2. Alueellinen Nuorisoseurafoorumi Aura
15.2. Knoppi-koulutus I-tapaaminen Tampere
15.2. Toimintailmoitusten viimeinen jättöpäivä – Nuorisoseurarekisteri
MAALISKUU
15.3. Knoppi-koulutus II-tapaaminen Tampere
17.3. Luova lava -leirijärjestäjien koulutus Teams
17.3.-23.3. Nuorisoseuraviikko Valtakunnallinen
HUHTIKUU
4.-6.4. Kansantanssifestivaali TRADI Tampere
12.-13.4. Knoppi-koulutus III-tapaaminen Ilmoitetaan myöhemmin
25.-27.4. Ramppikuume Mikkeli
TOUKOKUU
15.5. Luova lava -leirien ohjaajakoulutus Teams
Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät Nuorisoseurojen tapahtumakalenterista verkkosivuiltamme nuorisoseurat.fi
Aluesanomat – Nuorisoseurat Lounais-Suomen sähköinen jäsenlehti
Julkaisuaikataulu
Aluesanomat 1/2025 ilmestyy viikolla 19, aineistot tulee olla perillä viikolla 16. Lähetä juttuja ja kuvia osoitteeseen lounais-suomi@nuorisoseurat.fi.
Toimitus ja julkaisija
Nuorisoseurat Lounais-Suomi Aluetoimisto Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere
Kannen kuva
Sofia Jaakkola, TET-harjoittelija
Tampereen aluetoimistolla syksyllä -24
Taitto
Sini-Kadrin Padilha
Koonnut
Tiina Koskinen