Teatterikuulumisia Pörsänmäeltä, Kuhmosta ja Reisjärveltä

Teatteri Sujossa sankareita ei ole tehty yhdestä muotista

Teksti Tiina Kämäräinen Kuva Topi Marin

Heinäkuussa ensi-iltansa saaneessa Sankarit-esityksessä Pörsänmäen Nuorisoseuran Teatteri Sujossa Ylä-Savossa kurkistetaan sankaruuden moniin kasvoihin. Katsojalle esitys tarjoaa tärkeän muistutuksen siitä, että arjen sankaruuteen ei tarvita supersankarin viittaa ja pienetkin teot riittävät.

Näytelmän hahmoista löytyy oman elämänsä sankareita, jumalhahmo ja pelimaailman sankareita, jotka eivät anna iän näkyä tai tuntua. Episodeissa etenevän näytelmän kohtauksissa käsitellään pelkojen ja traumojen kohtaamista, äitiyttä, lapsuutta ja ennen kaikkea toisista ja itsestä huolehtimista. Sankarit-näytelmässä Santa Muerte -hahmoa näytellyt Susanna Kettunen kertoo, että näytelmässä pohdittiin myös sellaista sankaruutta, kun pelkkä tavallisuus ja keskeneräisyys riittävät. ”Jokainen voi olla sankari jollekin, jokainen voi olla sankari itselleen, jokaisella voi olla sankari. Myös fiktiiviset sankarit ovat tärkeitä - niiden kautta on luvallista käsitellä asioita pelkistetysti ilman inhimillisyyden tuomia harmaan sävyjä”, Kettunen kertoo.

Nykypäivän sankaruuden ei tarvitse olla suurta ja näkyvää - vaikka voi se olla sitäkin. Pienetkin teot ja valinnat ovat tärkeitä. Voisiko sankaruus olla asenne, jossa pyritään huomaamaan omat mahdollisuudet hyvän tekemiseen? Näytelmässä sankaritekoja tehdään yhdessä ja näinhän on elämässäkin; kun monen tavallisen ja keskeneräisen ihmisen supervoimat yhdistetään, voi tehdä paljon hyvää. Jos ei voi pelastaa ihan koko maailmaa, niin ehkä voi parantaa ainakin palan jonkun tai joidenkin maailmaa.

Sankarit-näytelmä on ideoitu, käsikirjoitettu ja harjoiteltu alusta loppuun kolmessa viikossa. Kaikki työryhmän jäsenet saivat näytelmässä vaikuttaa sisältöön merkittävästi, koska mitään valmista ei ollut – esityksen nimeä lukuun ottamatta. Ohjaaja Topi Marinin lisäksi työryhmään kuului ohjaajan assistentti sekä 5 näyttelijää. Kaikki työryhmässä saivat Marinilta ennakkotehtävän sankaruusteemaan liittyen, joista näytelmän sisältö lähti kypsymään. ”Näytelmä kurottiin kasaan viimeisellä viikolla, ja sitä viilattiin vielä esityskautena – joka esityskerta oli siis erilainen”, Kettunen tiivistää.

Susanna Kettunen kuvaa Sujon työryhmää adjektiiveilla hauska, luova, joustava, energinen, kannustava, pohdiskeleva, lämmin, turvallinen ja moninainen. Työryhmä koostui eri-ikäisistä ja eri elämäntilanteissa olevista ihmisistä, mutta kaikkia yhdisti tekemisen ilo. Koska projekti oli niin intensiivinen, työryhmä hitsautui yhteen hyvin ja kävi rakkaaksi yhteisten kokemusten kautta. ”Ohjaaja Topi Marin antoi työryhmän ideoille tilaa; jokaisen työryhmän jäsenen osaaminen, ajatukset ja persoona näkyivät lopputuloksessa, eikä se olisi ollut samanlainen millään muulla porukalla”, Kettunen kertoo.

Pörsänmäen Nuorisoseuran Teatteri Sujon näytelmässä sankaritekoja tehdään yhdessä: jokainen voi olla sankari toiselle tai itselleen.

Sujo-teatteri

Pörsänmäen Nuorisoseuran Teatteri Sujo on vuonna 2019 perustettu pieni, navetasta teatteriksi muutettu, kesäteatteri pörsänmäkeläisessä maalaismaisemassa Ylä-Savossa. Näyttelijöinä Sankarit -näytelmässä nähtiin Kati Marin, Petri Kainulainen, Milja Mehtonen, Sanna Repo ja Susanna Kettunen. Ohjaajan assistenttina toimi Sipi Myllynen.

Kuhmon vahva teatteriseura täytti 60 vuotta

Teksti Juha-Matti Huusko Kuva Kuhmon Nuorisoseuran arkisto

Kuhmon Nuorisoseura vietti 60vuotisjuhlavuottaan esittämällä kesäteatterissa Heikki Luoman Kahen akan loukussa -näytelmän ja julkaisemalla noin satasivuisen kirjan historiastaan. Parhaillaan Kuhmossa on avoinna seuran historiasta kertova näyttely.

Alkuvuosina seuralla oli opinto- ja tanhukerhoja, mutta kun Kuhmoon perustettiin kansalaisopisto, seura keskittyi toiminnassaan kesäteatteriesitysten järjestämiseen.

Ensimmäisiä näytelmiä oli 1963 Kainuun Nuorisoseurojen suvijuhlilla esitetty Rykmentin murheenkryyni. Näytelmän näki noin 4000 katsojaa ja se myös televisioitiin seuraavana vuonna. Kertyneiden hyvien kokemusten kannustamana seura vuokrasi itselleen maata ja järjesti kesäteatterin esittämiseen puitteet kauniissa luonnonrinteessä.

Vuosina 1969–78 Kuhmon Nuorisoseuran kesäteatterilla oli ainutlaatuisia piirteitä Suomessa: kuhmolainen kirjailija Unto E. Heikura kirjoitti näytelmiä paikallisista aiheista ja myös ohjaaja Jussi Koivusilta ja näyttelijät olivat paikallisia. Kesäteatterin markkinointinimeksi otettiin osuvasti käyttöön Kuhmolaisteatteri.

Menestyneen kesäteatterin näyttelijät avustivat Havukka-ahon ajattelija -televisiosarjan kuvauksissa (1971), Kettuvaari-näytelmä televisioitiin (1973), ja Vartioitu kylä -näytelmän (1974–75) pohjalta tehtiin kokoillan elokuva vuonna 1978.

Kuhmon nuorisoseura järjesti 70–80 -luvuilla myös sisänäytelmiä ja säännöllistä lapsiteatteritoimintaa. Erityisesti Peppi Pitkätossu -näytelmä (1977) on jäänyt monien mieleen. Näytelmässä oli mukana aito hevonen ja toimintaa säestämässä livebändi. Tuohon aikaan Suomessa oli vain kaksi vakituista lapsiteatteria, toinen Hämeenlinnan Aulangon Satuteatteri ja toinen Kuhmon lapsiteatteri.

Muutama kesäteatterissa mukana ollut on saanut näyttelemisestä ammatin. Maankuulu Ulla Tapaninen oli mukana Vartioitu kylä -näytelmässä. Eija Kyllönen, joka näytteli muun muassa Yleisradion Taivaan tulet -sarjassa, esitti Peppi Pitkätossua. Näytelmissä mukana oleminen on vaikuttanut positiivisesti monien harrastajien elämään ja ilmaisutaitoihin. Kesäteatteri on ollut myös mukava harrastus ja osalle myös elämäntapa.

Kuhmon Nuorisoseuran historiaa esittelevä näyttely on avoinna koko syyskuun ajan Kuhmo-talolla. Näyttelyssä on mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja näytelmäjulisteita kuluneilta vuosikymmeniltä.

kuhmolaisteatteri.fi

Kapteeni Koukku on huolissaan ikääntymisestään vuoden 1993 Peter Pan -näytelmässä. Suurin osa näyttelijöistä oli lapsia eri rooleissa: Kultasen perheen lapsina, kadonneina poikina, intiaaneina, merenneitoina, ja joku lapsi merirosvonakin.

Toiminta nousi uuteen loistoon Reisjärvellä

Teksti ja kuva Helena Koivusalo

Kesällä 2019 Sampolan nuorisoseurantalon takapihalla kasvoi polvenkorkuinen heinikko. Heinäkuussa 2020 muurattiin kesäteatterin peruskivi, ja vuosi sen jälkeen vietettiin uuden teatterin avajaisia.

Matka alkoi kesällä 2019 keskusseuran seuravierailusta, kun pitkään hiljaiseloa viettänyttä seuraa ravisteltiin miettimään uusia toimintalinjoja. Aluksi keskusteltiin jopa yhdistyksen lakkauttamisesta, mutta pian seuran väki keksi yhdistää voimansa paikkakunnan eri toimijoiden kanssa. Vain viikon kuluttua vierailusta oli syntynyt unelma omasta kesäteatterista.

Reisjärven Nuorisoseura, Harrastajateatteri ReTé ja Reisjärven kulttuurin ystävät löivät hynttyyt yhteen. Nuorisoseuran hallinnoima kesäteatterihanke sai yli 73000 euroa tukea Keskipiste-Leader ry:lta. Seuran oma rahoitusosuus katettiin talkootyönä ja yhdistysten yhteisenä varainhankintana.

Vielä viime kesänä kukaan ei tiennyt, miten pitkään koronapandemia jyllää. Nuorisoseurassa oli kunnianhimoinen tavoite saada uusi katsomo vuodessa valmiiksi. Olihan teatteriryhmän ensi-ilta jo kertaalleen siirtynyt vuodella, minkä myötä talkoille oli aikaa.

Suunniteltu aikataulu piti ja heinäkuussa sai ensi-iltansa kahden vuoden harjoittelun tulos, paikallishistoriaan pohjautuva esitys Tanssin sun kanssasi aamuun. Esitys kertoi Reisjärvelle saapuneen opettaja Juho W. Trobergin tarinan. Tapani Hyvösen alkuperäisteksti pohjautui aitoihin vuoden 1906 tapahtumiin. Tarinan dramatisoi ja täydensi 1950-luvun tapahtumilla ryhmän ohjaaja Milla Puurula-Tilli.

Jos teatterin rakennusvauhti häkellyttää, sen teki myös upea näyttelijöiden joukko. Uuden teatterin lavalle kipusi kokonaisuudessaan noin 30-henkinen työryhmä. Liki kolmituntinen esitys eteni taidolla tunnelmasta toiseen. Minimalistinen lavastus muuntui näppärästi kohtausten välillä. Esityksessä hyödynnettiin upeasti myös lavan taakse sijoittuvaa nuorisoseurantaloa. Milloin talon ikkunasta aukesi ovet huussiin, kun taas toisinaan ikkunan takana tarkkailivat kylän uteliaat vanhukset. Äänentoisto toimi mainiosti ja esityksen kulkua tahdittivat omat pelimannit lavan reunalla.

Hieno tunnustus Reisjärvellä tehdylle työlle oli Harrastajateatteri ReTén valinta vuoden 2021 harrastajateatteriksi. Liikutuksen hetkiä koettiin myös ensi-illassa, kun todelliselle pitkän linjan nuorisoseuralaiselle, nuorisoseurantalossa syntyneelle Mikko Huuskoselle luovutettiin Hermannin arvonimi. Huuskonen toimii Reisjärven Nuorisoseuran puheenjohtajana ja on merkittävä tekijä koko teatterihankkeen onnistumiselle.

Kesän seitsemässä esityksessä uudessa teatterissa kävi 1300 katsojaa. Seuraavaksi Reisjärvellä suunnitellaan nuorisoseurantalo Sampolan mittavaa korjausprosessia.