Kansantanssista hyvinvointia

Teksti Riia Niemelä Kuvat Erkki Wrangén ja Sari Mustonen

Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlavuonna juhlitaan myös kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille. Kulttuurisen nuorisotyön kautta lisäämme osallisuuden kokemusta ja hyvinvointia. Miten kansantanssi, yksi nuorisoseurojen suurimmista harrastusaloista, vaikuttaa hyvinvointiin?

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan taiteella on lukuisia tutkimuksin todistettuja hyvinvointivaikutuksia. Kansantanssia ei ole erikseen tutkittu, mutta tanssiin liittyvät tulokset pätevät varmasti kansantanssiinkin.

Tanssilla on myönteisiä vaikutuksia oppimiseen: sillä on yhteys kielelliseen oppimiseen, muistin ja keskittymiskyvyn paranemiseen, se tukee lapsen motorista kehitystä, kehittää tasapainoa ja tarkkaavaisuutta. Musiikki osana tanssia kehittää rytmitajua ja koordinaatiokykyä.

Tanssi liikuntamuotona ohjaa huomion käynnissä olevan fyysisen ponnistuksen ohella muuhun ja vaikuttaa eri tavoin fyysiseen terveyteen. Se harjoittaa samanaikaisesti liikettä, kehon asentoa ja linjauksia, voimaa, liikkuvuutta ja aerobista kestävyyttä. Tanssia voidaan käyttää kuntoutuksessa ja siitä on apua kroonisen kivun kanssa eläville.

Tanssi edistää sosiaalista osallisuutta eri sukupolvien välillä. Sen kautta voi kehittää kehotietoisuutta, myönteistä kehonkuvaa, sosiaalisia taitoja, itsetuntemusta ja tunneilmaisua, lisätä uskoa oman kehon mahdollisuuksiin ja vahvistaa identiteettiä. Tanssista saa iloa ja se vähentää yksinäisyyttä.

Kulttuurihyvinvointi näkökulmana kansantanssitoiminnassa

Kansantanssitoiminnassa kulttuurihyvinvointi voi olla yksi näkökulma. Sen kautta voidaan sanoittaa toiminnan vaikuttavuutta, ymmärtää tarve harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamiseen ja löytää uusia tulokulmia, jotka kehittävät kansantanssia kohti uusia toimintaympäristöjä ja palvelumuotoja. Kulttuurihyvinvoinnin kytkeminen osaksi kansantanssia voi olla yksi tie, jonka kautta nuorisoseurojen arvot, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus, tehdään todeksi.

Tanssin hyvinvointivaikutuksista löydät WHO:n raportin pohjalta koottuna Tanssin Tiedotuskeskuksen sivulla osoitteessa www.danceinfo.fi.

”Kansantanssi-illan jälkeen tunnen itseni virkistyneeksi, hiestä ja uupuneista jaloista huolimatta. Olen ilahtunut omista ja ryhmäläisten onnistumisista, mikä useimmiten kantaa läpi työviikon. Yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen ovat tae hyvinvoinnille.” –Ohjaaja

”Kansantanssi hoitaa kehoa ja mieltä. Koreografioissa on muistettavaa, mieli pysyy virkeänä, kroppa nauttii liikkeestä ja vartalon kannattelusta. Huonokuntoisena ja huonollakin mielellä voi mennä treeneihin, sillä olo paranee. Esiintymisten myötä elämään on tullut onnistumista, epäonnistumisen sietämistä ja itsevarmuutta. On ihana nähdä, kun lapset harrastavat vanhempien ja isovanhempien kanssa. Yhdessä tekeminen antaa paljon, mutta vaatii välillä joustamista ja kiukun nielemistä.” –Aikuinen harrastaja

”Kansantanssissa kivointa on kaverit.” –12-vuotias harrastaja

Kulttuurihyvinvointi

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin tunnistetaan nykyään osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kokonaisvaltaista hyvää elämää. Ilmiötä kutsutaan kulttuurihyvinvoinniksi. Saavutettavat taideharrastukset, kulttuuripalvelut ja arjessa läsnä oleva kulttuuri tarjoavat iloa ja virkistystä sekä tukevat monimuotoisesti hyvinvointia. Yhteisöllisen taidetoiminnan kautta lisätään osallisuutta, oikeutta itseilmaisuun ja tuetaan mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvointi voi myös tarkoittaa erityisiä kulttuurihyvinvointipalveluja, joiden tavoitteena voi olla vaikkapa syrjäytymisen ehkäisy. Lue kulttuurihyvinvoinnista Taikusydämen sivulta osoitteessa www.taikusydan.fi.

Tanssimylly 2021 siirtyy vuodella eteenpäin

Suomen Nuorisoseurojen hallitus päätti 29.1.2021 kokouksessaan siirtää Tanssimylly 2021 -katselmuksen vuodella eteenpäin. Siirtämisellä halutaan varmistaa tapahtuman turvallinen toteutus ja antaa ryhmille yhdenvertaiset mahdollisuudet valmistautua katselmukseen. Seuraava Tanssimylly järjestetään 2022.

Nuorisoseurat järjestää Tanssimyllyn kahden vuoden välein yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmille. Katselmus on tärkeä ryhmien kohtaamisen ja yhdessä tekemisen paikka, jossa ryhmät saavat palautetta alan ammattilaisilta.