Raportti 1/2017 by One Way Mission

RAPORTTI 1/2017

34. Vuosikerta - Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €

Intian ihme s. 18 Tervetuloa seurakuntaan s. 10

SANAN RUOKAA NÄLKÄISILLE MALAWISSA

s. 26

RAPORTTI

1/2017

PÄÄKIRJOITUS

ANNA ISÄN KANTAA

lussa loi Jumala taivaan ja maan.” Eikö Raamattu ala merkillisellä tavalla? Ilman mitään korulauseita, ilman mitään alkupuheita ja selittelyjä Pyhä Henki vie meidät Jumalan luo Hänen ihmeellisen olemuksensa yhteyteen. Hän vie meidät sinne, missä on vain Jumala ja tyhjyys. Hän, jonka näet Raamatun alkulehdillä työskentelevän valtasuuruudessaan luojana, ei ole mikään vieras Jumala. Hän on sinun Isäsi. Monet kuluttavat vuosia maailmassa tehden sukututkimuksia ja selvittäen omia juuriaan. Ihminen hahmottaa omaa identiteettiään osaksi taustastaan ja juuristaan käsin. Siksi on tärkeää syvästi tiedostaa, että sinun juuresi ovat Jumalassa. Et ole sattuma, joka hetken hengittää ja katoaa jonnekin ikuisuuteen. Olet ollut Isän ajatuksissa jo ennen syntymääsi. Hän halusi sinut. Juuresi ovat Hänessä. Hän tahtoi sinun elävän yhteydessään, ei vain hetken täällä maan päällä vaan ikuisesti. Hän on suunnitellut teille yhteisen tulevaisuuden, joka ei lopu koskaan. Sinulla on Isä taivaissa. Kun Isäsi oli luonut tämän maan, Hän totesi tyytyväisenä: ”Se on sangen hyvä.” ”Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka Hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstä...” Tämä on ainoa kerta, kun Raamattu kertoo Jumalan levänneen. Vain siellä, missä kaikki on täydellistä ja ”sangen hyvää”, Jumala saattoi levätä. Mutta kun ihminen lankesi syntiin, ei enää kerrota levosta. Kuinka Isä saattaisi levätä, kun maa on täynnä ahdistusta ja kärsimystä. Jeesuksellakaan ei ollut todellista lepoa. Hän kyllä vietti sapattia, mutta haudassa. Ihmisen turmeluksen ja lankeemuksen tie huipentui, kun Jumalan Poika naulittiin ristille. Ihminen laittoi haudan ovelle vielä kiven ja vartijat, ettei vain Jumalan Poika nousisi haudastaan. Sillä aikaa ihminen vietti sapattia. Kun Jeesus oli haudassa, jotta keskeytynyt sapatti voitaisiin palauttaa ennalleen, ihminen yritti levätä. Se ei ollut kuitenkaan Jumalan sapatti vaan ihmisen. Se ei ollut todellista lepoa. ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja myös minä teen työtä.” (Joh. 5:17) Sinun Isäsi ei lepää, ennen kuin Hän on asettanut kaiken kohdalleen ja kaikki on taas ”sangen hyvää”.

RAPORTTI

Seuraava Raportti ilmestyy huhti-toukokuun vaihteessa ISSN 2343-1547 (painettu) ISSN 2343-1555 (verkkojulkaisu)

Kun ihminen oli langennut syntiin, kaikki se hyvä, mitä Jumala oli meille varannut, tuhoutui. Virta, joka lähti Edenistä ja kasteli paratiisin, kuivui ja paratiisi muuttui erämaaksi. On surullista, että kaikki se, minkä Isä oli ilolla meitä varten luonut, kuivui. Mutta edelleen voi hengen silmä nähdä virran vaikuttavan, sillä kaikkialla, missä Jumala toimii, kuohuvat myös Jumalan virrat. Israel kohtasi tuon virran keskellä kuivaa erämaata. Se virtasi kalliosta ja ”se kallio oli Kristus”. Enää kysymyksessä ei ollut luominen vaan lunastus. Johanneksen evankeliumissa Jeesus julistaa: ”Jos joku janoaa, tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” (Joh. 7:37-38) Tuon virran löydämme vielä Ilmestyskirjastakin: ”Ja Hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, ja puu ja lehdet olivat kansojen tervehtymiseksi.” (Ilm. 22:1-3) Vaikka paratiisi kerran tuhoutuikin, Jumalan virta ei ole kuivunut. Tuo elämän virta kuohuaa täydessä voimassaan siellä, missä Jumala toimii. Isäsi ei jäänyt lepäämään Edeniin. Hän ei jäänyt katsomaan sivusta meidän murhettamme. Elämän virta, joka kuivui Edenissä, löysi uudet kanavat – hengessä virvoitukseksi ja elämäksi Jumalan lapsille. Jumalan sapatti päättyi, kun luomistyö turmeltui. Mutta vaikka Edenin virta on kuivunut, ”Jumalan virta on vettä täynnä”. ”Joka uskoo Jeesukseen, hänen sisimmästään on juokseva elämän veden virrat.” Älä jää erämaahasi. Sinulla on Isä taivaassa. Anna Pyhän Hengen virran nostaa sinut uuteen voimaan. Anna Isän kantaa sinut läpi ajan ahdistusten, kunnes kaikki on taas ”sangen hyvää”. Silloin alkaa sapatti, joka ei lopu koskaan!

Tapani Suonto

Vastaava toimittaja: Tapani Suonto Toimitus: Hanna Torvalds, Leena Metsämäki, Esa-Pekka Mattila, Arto Boa, Kristiina Wiley Taitto ja kuvankäsittely: Mika Pakarinen Kansikuva: Mervi Itälinna Paino: KTMP Kustantaja: One Way Mission Ry Palauteposti: PL 21, 02361 Espoo Tilaukset: tilaukset@onewaymission.fi 045 261 3925 Toimisto: (09) 8502 0808 Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €

1/2017

Lyhyesti

ONE WAY -UUTISIA

Uusi positiivinen haaste One Wayn kotimaan työlle on seurakunnan jatkuva kasvu. House-seurakunnan tilat Kaisaniemenkadulla ovat käymässä liian pieniksi ja nyt rukoillaankin uusien kokoustilojen löytymistä. Tulijoiden kotiutumista helpottamaan syntyi syksyllä aktiivinen Welcome-tiimi.

Tapani Suonto jatkaa kevätkaudellakin puhujamatkojaan eri puolille Suomea, katso s. 41. Jos oma seurakuntasi haluaisi kutsua hänet tai jonkun muun One Waystä puhujavierailulle, voitte ottaa yhteyttä osoitteeseen toimisto@onewaymission.fi

One Wayn Intian työkentällä kiitetään esirukouksista. Sekä OWM että Bethel Ministeries saivat luvan jatkossakin vastaanottaa ulkomaan valuuttaa työn tukemiseksi, vaikka 33 000 muuta Intiassa toimivaa kristillistä järjestöä menetti sen.

House-seurakunnan pastorit Esa-Pekka Mattila ja Arto Boa kävivät marraskuussa yhdessä Tapani Suonnon kanssa tutustumismatkalla Intian One Way -kylällä. He saivat todeta, että vaikka työ siellä ei voi muuttaa koko Intiaa, se on voinut muuttaa monen kylällä asuvan intialaisen koko maailman.

Venäjältä tuli loppuvuodesta suru-uutinen: Kirvun narkomaanikodin johtaja ja perustaja Andrei Gulevatyi oli menehtynyt auto-onnettomuudessa. Andrein vaimo Olga ja hänen kolme lastaan asuvat yhä Kirvussa, jossa Olga toimii kokkina. Kannetaan rukouksissa Kirvun työtä ja Andrein perhettä.

Malawissa panostetaan jatkossa entistä enemmän pastorien koulutustyöhön. Tämän vuoden aikana järjestetään neljä viikon mittaista seminaaria, jossa Raamattua opetetaan laaja-alaisesti. Lisäksi Malawissa käynnistyy aikuisten lukutaitoprojekti.

Pari päivää ennen joulua Koiviston lastenkotiin Venäjälle vietiin lähes sata joululahjaa, jokaiselle lapselle paketti. Tiimiläiset saivat myös tavata lapsia ja jutella heidän kanssaan, vaikka kokousta ei voitukaan pitää. Kiitos kaikille kummeille, jotka muistitte omaa lastanne!

YK:n päätökset kuohuttavat mieliä Israelissa. YK on todennut mm. että monet juutalaisille pyhät alueet kuten Hebron, Betlehem, Jerusalemin itkumuuri ja koko Temppelivuori kuuluvat yksinomaan arabeille. YK:n päämääränä on saattaa voimaan vuoden 1967 rajat ja perustaa Palestiinan valtio. On kuitenkin mahdotonta saada aikaan rauhaa, jos palestiinalaisten pääperiaatteena on olla tunnustamatta Israelin olemassaoloa.

Mongoliassa miesten- ja naistenkodeilla asuu nyt peräti 36 asukasta. Suurin osa on uusia, vasta hiljattain saapuneita. Rakennusten lisäksi keskuksen pihassa on viisi jurttaa, joissa asuu perheitä. Perheiden isät ovat vankilassa uskoontulleita ja sieltä jo vapautuneita vankeja.

Ugandan työmme Agape-keskuksen toiminta on kasvanut, kun sinne on perustettu uusi lastenkoti. Sille on ollut jo pitkään suuri tarve, sillä monet lapset ovat joutuneet lopettamaan koulunkäynnin vanhempien muutettua niin kauas, että koulumatkasta on tullut liian pitkä. On myös paljon orpoja, joiden huoltaja ei enää ole voinut pitää heistä huolta. Nyt he pääsevät orpokotiin asumaan.

Vaikka Nepalissa on kylmä ja luminen talvi, monet maanjäristyksessä vuosi sitten kotinsa menettäneet asuvat edelleen teltoissa ja pelleistä kyhätyissä tilapäisasunnoissa. Rukousaiheena onkin, että Nepalin hallitus vapauttaisi varat, jotka virtasivat maahan maanjäristyksen jälkeen. Vasta pieni osa näistä rahoista on jaettu talojen uudelleen rakentamiseen.

Kiinan Kauniit Satamat -lastenkodilla kärsittiin pitkään hoitajapulasta. Nyt kotiin on löytynyt motivoitunut tiimi tekemään tärkeää työtä näitten lasten parissa. Jean ja Paul ovat myös saaneet rinnalleen toisen pariskunnan kantamaan vastuuta lastenkodista – se helpottaa paljon heidän työtaakkaansa.

RAPORTTI

1/2017

RAAMATTUTUNTI Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.” Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Tapani Suonto Gomorran, oli se Sooariin saakka niin kuin Herran puutarha, niin kuin Egyptin maa. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin Paavali kirjoittaa Timoteukselle: ”Jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät lakeuden ja siirtyi itään päin, ja he erkirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kanivat toisistaan. Abram asettui Kanaanin maahan, Loot kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.” (2 Tim. 3:15) asettui lakeuden kaupunkeihin ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan asti.“ engellisessä maailmassa kaikki ta- tuelli. Meidän älymystön ihmisten on aina (1 Moos. 13:8-12) pahtuu uskon kautta ja ilman uskoa ollut vaikeata uskoa. Se sujuu helpommin emme voi saavuttaa mitään. Hep- niitä, jotka ovat vähän yksinkertaisempia.” Abraham uskoi Jumalaan ja antoi Lootin realaiskirjeessä sanotaan: ”Uskon kautta Kun älymystön ihminen astuu kerran ajasta valita. “Ei sillä väliä, mikä arpa minulle me ymmärrämme...” (Hepr. 11:3) ikuisuuteen, hän sanoo ensimmäisenä: lankeaa, kunhan se on tullut Jumalalta.” Jotta kykenemme edes ymmärtämään “Kuinka tyhmä olinkaan, kun en nöyrtynyt Hän katsoi näkymättömiä, ei näkyväisiä. Jumalan maailmoja, me tarvitsemme uskomaan ja turvautumaan Kristukseen.” Uskon kautta hän saattoi asettua tuon riisiihenkin uskoa. Mutta mitä se tarkoittaa dan yläpuolelle. Uskon kautta hän saavutti käytännössä? Usko Jumalaan on taivaallista viisautta. luvatun maan, kun ihmisviisaus vei Lootin Uskoa korostetaan nykypäivänä eri- Luonnollinen ihminen vastustaa aina Sodomaan, tuomittuun kaupunkiin. tyisesti siellä, missä tavoitellaan suuria uskoa, sillä se sotii luontoamme vastaan. Vain uskon kautta me voimme olla rauihmeitä. Uskon kautta sairaat parantuvat, Usko annetaankin meille ylhäältä, kun me han rakentajia ja luopua omastamme. Vain kuolleet heräävät ja vuoret siirtyvät pai- käännymme nöyrästi Jumalan puoleen. Se uskon kautta me ymmärrämme niin kuin koiltaan. Sitäkin usko voi joskus vaikuttaa, ei ole meistä lähtöisin. ymmärtää tulee. mutta jos rajoitamme uskon vain ihmeiden On olemassa maallista viisautta, mutta maailmaan, emme ole ymmärtäneet uskon on olemassa myös hengellistä viisautta. Joskus kuulee ihmisten sanovan: “Tässä merkitystä oikein. Maallinen viisaus muovaa maallisen seurakunnassa pitäisi olla enemmän raktodellisuuskuvan. Se ei tunne Luojan to- kautta.” Rakkauden puutekin on epäuskon dellisuutta ja on siksi täysin vääristynyt. hedelmää. ”Mutta käskyn päämäärä on Epäusko on kuin sumu Hengellinen viisaus avaa hengellisen to- rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä dellisuuden ja auttaa näkemään sen, mikä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä Olin kerran ystävieni kanssa purjehtimas- maalliselle ihmiselle on näkymätöntä. uskosta.” (1 Tim. 1:5) sa, kun paksu sumu yllätti meidät. Tuon Uskon kautta ihminen alkaa ymmärtää Vain uskon kautta me kykenemme näsumun keskellä näköaistilla ei ollut juuri todellisuutta oikein. kemään todellisuuden oikein. Rakkaus on käyttöä, sillä näimme tuskin veneen kokvuodatettu meidän sydämiimme Pyhän kaa pitemmälle. Oli luotettava kuuloaistiin Hengen kautta, mutta Pyhä Henki kykenee Uskon kautta ja kompassiin. Ympärillä törähtelivät vävaikuttamaan vain siellä, missä on todellislillä muiden veneiden ja laivojen sireenit ta uskoa. Ihmisvoimin ei rakkautta meistä lipuessamme hiljalleen eteenpäin. Sitten Kerran eräässä lähetystiimissämme tuli pitkään puserreta. alkoi kuulua lokkien kirkunaa. Se voimis- riitaa ja erimielisyyttä. Mukana oli eräs kotui hetki hetkeltä ja tiesimme lähestyväm- kenut uskova, joka oli vain hiljaa ja seurasi Uskon hedelmät me erästä luotoa, joka oli tähtäimessämme. tapahtumia sivusta. Välillä hän koetti rohLopulta laskimme ankkurin ja jäimme kaista tiimin vetäjää kaiken hämmennykodottamaan. Kun sumu hälveni, aivan sen keskellä. Hän oli uskon ihminen, joka Kerran joukossamme oli eräs uskova, joka edessämme parin kymmenen metrin pääs- näki uskon silmin, mitä oli tapahtumassa. oli täynnä kiivautta ja kovuutta. Hän oli sä oli tuo tavoittelemme luoto. Kuuloaisti Hän näki pintaa syvemmälle. Uskon kautta lain alla ja yritti johdattaa muitakin sinne. esti meitä ajamasta karille. me kykenemme olemaan hiljaa oikealla Kerran hän kiivastui hurskaudessaan niin, Epäusko on kuin sumu joka peittää ih- hetkellä ja rakentamaan silloin, kun toiset että rupesi yllättäen kiroilemaan. Tilanne missilmältä todellisuuden. Usko on kuin hajoittavat. oli tragikoominen. Hän juoksi ulos itsekin kuuloaisti, joka avaa meille sen, mikä on hämmentyneenä käytöksestään eikä palansilmille näkymätöntä. Vain uskon kautta Raamattu kertoo, kuinka Abrahamille ja nut koskaan takaisin. me voimme ymmärtää Jumalan maailmo- Lootille tuli kerran riita keskenään. ”SilRaamattu sanoo, että ”laki saa aikaan ja. Siksi usko on välttämätöntä kaikessa loin Abram sanoi Lootille: ”Älköön olko vihaa.” (Room. 4:15) Kun vilpittömän hengellisessä elämässä. riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, uskon tilalle tulee vääränlainen lakihenälköönkä minun paimenteni ja sinun pai- kisyys, katoaa rakkaus. Rakkautta voi olla Moni ajattelee tänään: “Olen suomalaista mentesi välillä, sillä olemmehan veljeksiä. seurakunnassa vain sen verran kuin on älymystöä, korkeasti koulutettu intellekEikö koko maa ole avoinna edessäsi? tervettä uskoa.

USKON KAUTTA

1/2017

ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?” He vastasivat: ”Ei mitään.” (Luuk. 22:35) Epäusko on syy myös siihen, että emme rukoile, emme palvele, emme lähde liikkeelle, vaikka Jumala kutsuisi, emme uhraa elämäämme Hänelle jne. Epäusko on kaiken lamaannuksen takana. Epäusko on emo ja kaikki muut synnit ovat poikasia. Tuskin mitään kadumme taivaassa yhtä paljon kuin epäuskoamme, sillä sen tähden me kuljimme maan päällä monien Jumala on antanut ihmisille monenlaisia siunausten ohitse. (Sikäli kuin taivaassa keinoja palvella ja rakentaa Hänen valta- enää mitään murehditaan.) kuntaansa. Minun tehtäväni on opettaa ja julistaa, toisten tehtävä on toimia sielunValtakunnan salaisuus hoitajina tai esirukoilijoina. Joidenkin tehtävä on lähteä lähetystyöhön jne. On myös ihmisiä, joille Jumala on antanut tehtäväksi Aloittaessamme työtämme 33 vuotta sitten palvella hänen valtakuntaansa varoillaan. eräs mies sanoi kovaan paheksuvaan ääSe ei ole velvollisuus vaan mahdollisuus neen Agricolan kirkon eteisessä: “Suonto olla mukana siinä, mitä Jumala on teke- tietää, että täällä kirkossa on helluntailaimässä tässä maailmassa. Mutta siihenkin sia, mutta hän ei välitä siitä mitään.” Toiset tarvitaan uskoa! ovat olleet loukkaantuneita siitä, että jouEi Jumala meitä ja meidän varojamme kossamme on ollut luterilaisia, baptisteja, tarvitse, mutta Hän haluaa armossaan metodisteja jne. käyttää meitä. Kristittyjen yhteyttä on vaikea ymmärtää Moni rikas on uskoon tultuaan antanut ja hyväksyä ilman uskoa. Usko avaa meiJumalan valtakunnan työhön koko omai- dän silmämme näkemään todellisuuden. suutensa. Hänen ystävänsä ovat saattaneet Me olemme kaikki saman Jumalan lapsia, sanoa: “Voi, mikä hirveä tappio.” Taivas on jotka tulemme perimään kerran yhdessä sanonut: “Voi, mikä uskon voitto!” Se on Hänen valtakuntansa. Jumalan silmissä ei mahdollista uskon kautta. ole luterilaisia tai helluntailaisia vaan Jumalan lapsia, jotka uskon kautta pääsevät perille. Usko avaa todellisuuden Kaikista palvelijoistaan Pyhä Henki tekee lopulta valtakunnan palvelijoita – Eräs mies oli halukas tulemaan One Way ihmisiä, jotka alkavat rakastaa kaikkia Missionin työhön mukaan, mutta totesi Jumalan lapsia kuppikuntaan katsomatta ja ystävälleen olevansa estetty: “Suontoa haluavat palvella heitä. Tunnettu edesmenminä en palvele.” Sekin oli epäuskon nyt evankelista Frank Mangs totesi tästä: voitto. Hengellinen todellisuus oli tällä “Minun hengellinen kotini on kaikkialla.” miehellä vielä täysin hämärän peitossa. Ei Näin alamme kokea, kun Pyhä Henki kyse ole Suonnon tai One Way Missionin saa avata meille uskon kautta hengellistä palvelemisesta vaan Jumalan palvelemi- todellisuutta. Pyhän Hengen synnyttämä sesta. Häneltä me saamme kerran palkan rakkaus saa aikaan tämän. Se ei tarkoita kaikesta vaivannäöstämme. Uskon kautta sitä, että emme enää arvostaisi paikallisme alamme ymmärtää Jumalan maailmoja seurakuntia – on hyvä, että jokaisella on ja sen periaatteita. oma paikallinen hengellinen koti – mutta rakkaus yhdistää meitä seurakuntarajoista Kysyin kerran eräältä ihmiseltä, voisiko huolimatta. hän ajatella tulevansa palkalliseksi työntekijäksi One Way Missioniin. Hän vastasi ”Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja tulevansa, jos maksamme yhtä hyvän pal- sanoi hänestä: ”Katso, oikea israelilainen, kan kuin hänellä on nykyisessä työpaikas- jossa ei vilppiä ole!” (Joh. 1:47) saan. Siihen päättyi keskustelumme. Hän Jeesus näki hengessä Natanaelin vilpitoli hengellisen todellisuuden suhteen vielä tömyyden. Mekin kohtaamme jatkuvasti liian sokea. Jumalan palvelemiseen tarvi- eri puolilla maailmaa mitä erilaisimpia taan uskoa. Turvamme ei saa olla rahakuk- uskovia ja koemme aivan samoin: ”Siinä karo vaan Jumala, joka on luvannut pitää on oikea Jeesuksen opetuslapsi, jossa ei palvelijoistaan huolta. Jeesus kysyi kerran vilppiä ole.” Uskon kautta alamme ymopetuslapsiltaan: ”Kun minä lähetin teidät märtää niin kuin ymmärtää tulee. Eräällä uskovalla oli valtava omaisuus. Hänen äitinsä sanoi minulle kerran: “Minun poikani ei ole koskaan antanut hengelliseen työhön kuin muutaman sata euroa.” Mistä tuon pojan käytöksessä oli kysymys? Se ei ollut ahneuden voitto vaan epäuskon voitto. ”Ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen.” (Hepr. 11:6) Kaikkeen Jumalan palvelemiseen tarvitaan uskoa. Ilman uskoa monille on mahdotonta luopua omaisuudestaan.

Kaikki tapahtuu uskon kautta ”Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain… Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, ”eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois.” Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi… Uskon kautta oli Abraham kuuliainen… Uskon kautta uhrasi Abraham, koetukselle pantuna, Iisakin… Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä… Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikään kuin kuivalla maalla… Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista…“ (Hepr. 11) Uskon kautta nämä Jumalan palvelijat tunsivat hengellisen todellisuuden. Uskon kautta heidän silmänsä olivat avautuneet ja siksi he kykenivät palvelemaan elävää Jumalaa. Se kaikki oli mahdollista vain uskon kautta! Miten saisin sellaisen uskon? Raamattu antaa meille muutaman neuvon. ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.“ (Room.10:17) Anna Raamatun puhua sydämellesi. Kuuntele päivittäin, mitä Pyhä Henki sen kautta sinulle opettaa. Eräs saarnamies sanoi kerran: “Raamattu ei ole kirja, Raamattu on Henki.” Raamattu onkin enemmän kuin kirja, jota me luemme. Sen kautta Pyhä Henki tekee salattua työtä sydämissämme. Usko kasvaa siellä, missä janotaan kuulla Herran puhuvan sydämillemme ja halutaan elää Hänen yhteydessään ja Häntä lähellä. Usko on Jumalan tuntemista. Siinä me kasvamme kuuntelemalla ja tottelemalla Häntä. Sen kautta me alamme myös ymmärtää ja tuntea Hänen maailmojaan. Hengellistä maailmaa ei voi ymmärtää inhimillisellä ymmärryksellä, siihen tarvitaan Hengen elämää.

RAPORTTI

1/2017

Olen oppinut arvostamaan nyt-hetkeä! Teksti: Hanna Torvalds Kuvat: Henri Pelkonen

Harva meistä joutuu käymään elämässään läpi niin monta rankkaa kokemusta kuin Kirsti Aamuharju. Kirsti kuitenkin uskoo, että juuri näiden pysähdyksen hetkien ansiosta hän tietää tänään, kuinka tärkeää on kertoa pelastuksesta ja iankaikkisuudesta toisille. ”Ennen kaikkea olen oppinut arvostamaan nyt-hetkeä.”

stuessani joulun väliviikolla espoolaisen kerrostalon ala-aulaan näen jo ovessa kaksi kullanväristä enkeliä. Rappukäytävässä on pari muutakin enkeliä, yksi niistä Kirsti Aamuharjun asunnon oven vieressä. Kun ihailen enkeleitä muuten joulutonttuvaltaisessa ympäristössä, Kirsti purskahtaa hersyvään nauruun. ”Minä ne sinne olen laittanut. Ja kun viime vuonna osa hävisi, niin kirjoitin enkeleiden taakse raamatunjakeita. Eikä kukaan enää ole vienyt niitä!”

emäntä, joka työskenteli Fazer-Amicalla 33 vuotta, viimeiset 20 Poliisiopistolla. ”Ennen eläkkeelle jäämistäni mietin, miten oikein saan aikani kulumaan, mutta olen huomannut, että siinä ei ole mitään ongelmia,” Kirsti hymyilee. Hänen päiviään rytmittävät kolme lähellä asuvaa lapsenlasta, hoitokodissa olevan sisaren luona käynnit ja erilaiset vapaaehtoistyöt mm. One Wayllä. Kun Kirsti kertoo lapsuudestaan, huomaa, että hän on pienestä pitäen tottunut työntekoon. Kirsti kasvoi kolmen sisaruksensa kanssa Nurmeksessa maatilalla, Lapsenusko kantoi jossa oli 7–8 lehmää. Työvuorot oli jaettu sisarusten kesken: oli lypsyvuoroja, tonKolme vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Kirs- kanpesuvuoroja, tiskivuoroja jne. ti Aamuharju on ammatiltaan suurkeittiö”Äitini oli todennäköisesti uskossa, isä

sen sijaan ei; hän käytti myös paljon alkoholia, josta koitui erilaisia ikävyyksiä.” Kirsti kävi lapsesta lähtien pyhäkoulua ja sanoo aina uskoneensa Jumalaan. Varsinkin rippikouluaika oli puhuttelevaa, mutta tietoisen uskonratkaisunsa Kirsti teki vasta 1980-luvulla. 17-vuotiaana hän lähti kotoaan Lieksan suurtalouskoulun keittäjälinjalle, valmistui ja sai töitä paikallisesta grillibaarista. Siellä hän tapasi ensimmäisen miehensä Pertin, jonka kanssa he naimisiin mentyään muuttivat pääkaupunkiseudulle. Pakko selvitä ”Kun tyttäremme Tanja syntyi vuonna 1974, jäin neljäksi vuodeksi kotiin hoitamaan häntä. Lisäksi minulla oli hoitolapsia.” Perhe asui työsuhdeasunnossa Otaniemessä, jossa Pertti teologisessa tiedekunnassa opiskelemisen ohella toimi Otaniemen kappelin vahtimestarina. Elämä oli

1/2017

7 hänen tyttärellään on jo pienestä pitäen ollut taito lohduttaa. ”Jos hän näki minun surevan tai olevan mietteissäni, hän tuli luokseni ja sanoi: ’Äiti, älä itke, tule mun kanssani leikkimään!’ Meistä tuli hirveän tiivis perhe.”

Tärkeät Isä-suhteet

tasaista ja hyvää, kunnes Pertti yllättäen hukkui, kun Tanja-tyttö oli vasta 5-vuotias. ”Se oli sellainen shokki, etten ole koskaan kunnolla selvittänyt, miten kaikki oikein tapahtui”, Kirsti sanoo. ”Päällimmäisenä ajatuksissani oli vain se, miten me selviämme Tanjan kanssa. Kun pitää selviytyä, sitä vain suorittaa ja suorittaa.” Kirsti hoiti oman työnsä henkilöstöravintolassa ja sen lisäksi hän otti myös Otaniemen kappelin vahtimestarin työt vastuulleen. Näin he pystyivät pitämään asuntonsa. ”Kristillinen opiskelijayhdistys Ristin Kilta toimi kappelissa aktiivisesti ja sain näiltä nuorilta paljon tukea”, Kirsti kertoo. ”Omaa eheytymistäni auttoi myös vuorovaikutus kaikkien muiden kappelissa kävijöiden kanssa. Erilaisissa tilaisuuksissa kohtasin sekä surevia että iloisia ihmisiä; oli hautaan siunaamisia, ristiäisiä, häitä. Niissä saatoin käydä läpi myös omia tunteitani.” Tanja puolestaan kävi kappelilla toimivassa pyhäkoulussa. Kirsti kuvaa, miten

1980-luvun alussa Kirsti Aamuharju tapasi Olavin, jonka kanssa hän avioitui neljä vuotta myöhemmin. ”Heti kun aloin seurustella Olavin kanssa, Tanja ilmoitti päiväkodissa, että ’Nyt minulla on isä!’” Kirsti muistelee. ”Jo päiväkoti-iässä lapset voivat olla tosi raakoja. Tanjaakin kiusattiin siitä, ettei hänellä ollut isää. Onneksi Olaville ja Tanjalle muodostui alusta lähtien todella hyvä isä-lapsisuhde. Olaville olikin tärkeää hakea Tanja päiväkodista, jotta toiset lapset näkisivät, että Tanjan kertoma isä on totta.” Olavin perheessä oli sekä luterilaisia, vapaakirkollisia että helluntailaisia, joten Olavin mukana Kirsti alkoi käydä myös erilaisissa kokouksissa. ”Tietoisen uskonratkaisuni tein eräässä helluntailaisten telttakokouksessa, jossa Viktor Klimenko oli saarnaamassa.” Kirsti oli nuorena kova tanssimaan ja häneen oli iskenyt todellinen Viki-huuma – hän kulki Klimenkon perässä tanssilavalta toiselle. Ja täällä telttakokouksessa sama Viktor Klimenko kutsui ihmisiä eteen rukoiltavaksi. ”Koin vahvasti, että minun on nyt vastattava tuohon kutsuun”, Kirsti toteaa. ”Ja kun lähdin marssimaan sinne eteen, sain yllätyksekseni huomata, että äitini ja siskoni tulivat perässä! Oli tosi helpottavaa ja siunattua, että hekin halusivat antaa itsensä Jumalalle. Meillä oli perheessä mieheni kuoleman lisäksi toinenkin kauhea trauma, josta emme juuri keskenämme puhuneet. Mutta nyt saimme yhdessä jättää kaikki taakkamme ja sisäiset kipumme Jumalalle – se oli valtavan ihanaa.” Ja kaiken lisäksi juuri Viktor Klimenko rukoili Kirstin puolesta, kun hän luovutti elämänsä kokonaan Herralle. Hoitava hyvästeleminen Kesällä 1995, noin kymmenen vuotta Kirstin ja Olavin häiden jälkeen, Olavin henkeä alkoi enemmän ja enemmän ahdistaa. Lääkäri ehdotti tupakasta ja alkoholista luopumista, johon Olavi totesi, ettei hän ole käyttänyt kumpaakaan. Kun tilanne sitten paheni niin, että hengittäminen oli todella vaikeaa, Kirsti vei miehensä kiireesti sairaalaan. Ennen lähtöään Olavi vielä halasi Tanjaa ja sanoi: ”Pidä äidistä hyvää huolta!” Keuhkot kuvattiin ja niistä löytyi nestettä, joka poistettiin, mutta pian sitä kertyi uudelleen

ja hengitys vaikeutui taas. Viipalekuvauksessa keuhkojen kärjessä näkyi kovettuma, joka aiheutti nesteen kerääntymisen. Kovettuma ei onneksi ollut syöpää, ja Olavi ja Kirsti valmistautuivat rauhallisina elokuun lopulla tehtävään leikkaukseen. Leikkaushaavaan tuli kuitenkin sairaalabakteeri, josta seurasi yleinen verenmyrkytys. Olavi kuoli vain viikko leikkauksen jälkeen. Vähän ennen tätä sairaalasta soitettiin, mutta kun Kirsti ja Tanja ehtivät Olavin luo, mies oli jo kuollut. ”Saimme kuitenkin hyvästellä hänet rauhassa”, Kirsti kiittää. ”Silittelimme hänen kasvojaan ja puhuimme kaiken, mitä vielä halusimme hänelle sanoa. Vaikka Olavi oli kuollut, hyvästeleminen tuntui silti tärkeältä – minulle oli tosi rankkaa, kun en pystynyt hyvästelemään ensimmäistä miestäni Perttiä.” Tapahtukoon sinun tahtosi Vain kaksi vuotta myöhemmin Kirsti Aamuharjun elämä järkkyi taas. Maaliskuussa 1997 hänen sisarensa jäi auton alle ja loukkaantui niin pahoin, että on siitä lähtien tarvinnut säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa; Kirsti toimii hänen edunvalvojanaan. Saman vuoden kesällä Kirsti meni töittensä jälkeen Koskelaan tapaamaan siskoaan ja Tanja pyöräili sinne omia teitään. ”Olimme todella iloisia, kun olimme saaneet siskon hyvään hoitopaikkaan”, Kirsti kertoo. ”Lähtiessämme sieltä olo oli turvallinen ja huoleton.” Kirsti suuntasi bussipysäkille ja Tanja alkoi polkea kotia kohti. Laskeva iltaaurinko paistoi kuitenkin suoraan Tanjaa silmiin niin, ettei hän nähnyt edessä olevaa pysäköityä minilava-autoa vaan törmäsi vauhdilla sen lavaan. Kun ambulanssi tuli, Tanja makasi ruhjoutuneena ja tajuttomana maassa. ”Olin juuri tullut kotiin, kun puhelin soi; poliisi soitti ja kertoi onnettomuudesta. Lankesin polvilleni ja huusin: ”Isä, nyt en enää jaksa! Olet ottanut pois Olavin ja Pertin ja nyt otat Tanjan. Mutta tapahtukoon sinun tahtosi.” Kirstin silmistä valuvat kyyneleet nytkin, kun hän muistelee tuota hetkeä. ”Minä luovutin Tanjan totaalisesti Jumalalle.” Kun Kirsti ehti sairaalaan, siellä sanottiin, etteivät he tiedä, näkeekö Tanja enää aamua. Tytölle ei tehty mitään leikkauksia, vaikka toinen silmä ja pääkallo olivat pahasti vaurioituneita ja oikean käden olkapäässä oli murskamurtuma. Lääkärit halusivat ensin nähdä, tuleeko Tanjalle enää mitään elintoimintoja. Kaksi viikkoa Tanja makasi näin teho-osastolla, Kirsti istui siellä päivittäin hänen vieressään, puhui hänelle ja rukoili. Samoin rukoilivat kaikki tuttavat ja sukulaiset ja heidän seurakuntaystävänsä aina Japania myöten. >>

RAPORTTI

1/2017

Kirsti, Tanja-tytär ja lapsenlapset

Meillä on elävä Jumala!

Siunaus, joka ei unohdu

Parin viikon kuluttua Tanjan toiseen käteen tuli hiukan liikettä ja silloin sairaalassa päätettiin ryhtyä korjausleikkauksiin: kalloon laitettiin titaanilevy, jonka ruuvit ovat vieläkin Kirstillä tallella, poskeen itsestään sulavia tukilevyjä ja murskaantunutta kättä korjattiin. Kun kaikki leikkaukset ja korjaukset oli tehty, lääkäri näytti Kirstille viipalekuvien tuloksia ja osoitti, miten ’täällä ja täällä on vammoja’. Hän epäili, ettei Tanjasta koskaan enää tule itsestään huolehtivaa ihmistä vaan tyttö jää vihannekseksi. ”Silloin Herra antoi sellaisen varmuuden sisimpääni, että otin häntä kädestä kiinni ja sanoin: ”Tiedätkö, meillä on elävä Jumala ja hän nostaa Tanjan!” Leikkauksen tehnyt lääkäri ennusti myös, että Tanjan vahingoittunut silmä jää joko sokeaksi tai että hän tulee näkemään kaiken kahtena. ”Jumala on kuitenkin parantanut hänet täydellisesti: näkö säilyi, oikea käsi toimii, koko tyttö voi hyvin – mutta onhan Jumalan käsi myös ollut mukana kaikissa leikkauksissa!” Kun Tanja vihdoin tuli tajuihinsa, hän totesi: ”Äiti, nyt sinun pitää rukoilla kaikkien niiden ihmisten puolesta, jotka ovat rukoilleet minun puolestani.”

Tanja valmistui laboratoriohoitajaksi. Siinä tarvitaan toimivia käsiä samoin kuin maalaamisessa, jonka Tanja aloitti kymmenisen vuotta sitten. ”Jumala olisi voinut ottaa koko tytön pois ja hän olisi myös voinut antaa loukkaantuneen käden jäädä toimimattomaksi”, Kirsti sanoo. ”Mutta sen sijaan hän on antanut Tanjalle valtavan herkkyyden ja lahjan maalata. Ja taiteellinen lahjakkuus on jatkunut seuraavaankin sukupolveen.” Kirsti kertoo, miten hän ennen Tanjan onnettomuutta oli kokouksessa, jossa hänelle tuli profetia: ’Herra siunaa sinua sellaisella siunauksella, ettet tule ikinä elämäsi aikana unohtamaan sitä, mutta sitä ennen joudut käymään läpi kovia.’ ”Ja Herra toteutti tämän profetiansa. Hän antoi Tanjan takaisin, hän antoi käden ja silmänkin parantua, ja lisäksi hän antoi Tanjalle ihanan uskovan puolison Henrin ja ihanan perheen”, Kirsti kiittää. ”Tanjalla on kolme suloista tyttöä ja minulla kolme rakasta lapsenlasta: Salla-Tuulia 11 v, Saana-Maria 9 v ja Suvi-Kukka 7 v. Olen saanut todella valtavia siunauksia.” Tärkeä nyt-hetki Kaikki tapahtunut on opettanut Kirstille, miten tärkeää on, että meillä on hyvät välit

läheisiimme. Jokainen kerta, kun hyvästelemme, voi olla viimeinen. ”Yritän aina sanoa lapsenlapsillekin, että ”ei ole kuin tämä nyt-hetki”. Kun vähän aikaa sitten puhuimme ajasta, yksi tytöistä sanoi, että ’on vain tämä nyt-hetki’ – oppi on siis mennyt hyvin perille!” ”Se hetki, jota juuri nyt elämme, on kaikkein arvokkain”, Kirsti toteaa painokkaasti. ”Joskus oikein järkytyn siitä, kuinka vihoissaan ja ovet paukkuen ihmiset saattavat lähteä toistensa luota.” Hän myöntää, että kaiken tapahtuneen jälkeen hänellä on todennäköisesti koko ajan alitajunnassa menettämisen pelko, joka joskus saattaa vaikuttaa myös ylihuolehtivaisuutena. ”Viestittelemme paljon Tanjan ja hänen perheensä kanssa. Pyrin kuitenkin siihen, että osaisin nauttia juuri tästä hetkestä.” Kirsti kertoo itselleen merkityksellisestä raamatunkohdasta. Psalmissa 139 sanotaan: ”Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.” ”Nyt ymmärrän, että jos minulla ei olisi ollut kaikkia näitä pysäkkejä ja seisakkeita, en tänään tietäisi, kuinka tärkeää on kertoa pelastuksesta ja taivasasiasta toisille ihmisille. Herra on antanut minulle tähän myös rakkauden. Kun ihmiset tietävät, minkälaisen ahjon läpi olen kulkenut, heille on todella helppoa kertoa, kuka on ollut tukenani.”

1/2017

TILAUKSET: One Way Housen myymĂ¤lĂ¤stĂ¤, verkkokaupasta: onewaykauppa.fi tai puh. 045 261 3925

ONE WAY TUOTANTOA

Tapani Suonto

KLASSINEN KRISTINUSKO 6 kpl CD

MATTILAN PERHEORKESTERI Nimi kaikkein korkein

SOILE JA ESAPEKKA MATTILA Usko toivo ja rakkaus

Hinta CD 10 â&#x201A;Ź

SOILE MATTILA & ORKESTERI Hengen HedelmĂ¤

23â&#x201A;Ź

TIINA SINKKONEN & Co. Matkaa teen

Hinta CD 10 â&#x201A;Ź

Hinta CD 20 â&#x201A;Ź

Tapani Suonnon muuta tuotantoa TAPANI SUONTO Trubaduurin Laulu

TAPANI SUONTO Tuhannet Haaveet

Hinta CD 10 â&#x201A;Ź

TAPANI SUONTO Kirje YstĂ¤vĂ¤lle

NATHANAEL Hengen tuuli

Hinta CD 10 â&#x201A;Ź

TAPANI SUONTO Tie ihmeiden maailmaan

TAPANI SUONTO Kuinka tunnistaa eksytys

Hinta 14 â&#x201A;Ź

NĂ¤in toteaa Marianne Raatikainen-Masamba tĂ¤mĂ¤n kirjan alkusanoissa. YhdeksĂ¤stĂ¤ kuukaudesta on tĂ¤hĂ¤n mennessĂ¤ kasvanut kymmenen vuotta. Marianne on koko ajan kirjoittanut uutiskirjeitĂ¤ Suomeen; ensin ystĂ¤villeen, pian myĂśs lĂ¤hettipiirilleen. Nyt nĂ¤istĂ¤ kirjeistĂ¤ on koottu kirja, joka kertoo elĂ¤vĂ¤sti pienen syrjĂ¤isen puskakylĂ¤n elĂ¤mĂ¤stĂ¤ ja siitĂ¤, miten kahden sitkeĂ¤n ihmisen â&#x20AC;&#x201C; Mariannen ja hĂ¤nen malawilaisen pastorimiehensĂ¤ Macin â&#x20AC;&#x201C; nĂ¤ystĂ¤ kasvaa yksi One Way Missionin suurimmista lĂ¤hetyskentistĂ¤. Matkalta ei puutu vauhtia eikĂ¤ dramatiikkaa. Milloin Mac kidnapataan, milloin hĂ¤ntĂ¤ syytetĂ¤Ă¤n elinkaupasta. Varkaita rakennustyĂśmaalla, klinikalla, pelloilla. NĂ¤lĂ¤nhĂ¤tĂ¤Ă¤, tulvatuhoja, malariaa, kasvovoiteella herkuttelevia rottia ja ĂśtĂśkĂśitĂ¤. Kaiken yli kantaa kuitenkin Jumalan armo, ja varjelus â&#x20AC;&#x201C; ja Mariannen huumori ja positiivinen asenne.

One

Marianne Raatikainen-Masamba KIRJEITĂ&#x201E; AFRIKASTA â&#x20AC;&#x201C; ElĂ¤mĂ¤Ă¤ Malawin syrjĂ¤isessĂ¤ laaksossa

â&#x20AC;?En lĂ¤htenyt Afrikkaan romanttisin odotuksin. LĂ¤hetystyĂśhĂśn lĂ¤hteminen oli ollut lĂ¤hes pari vuosikymmentĂ¤ vaihtoehtona tai kutsuna mielessĂ¤ni. Afrikka ei houkuttanut, mutta jotenkin vain tiesin, ettĂ¤ jos lĂ¤hdĂśstĂ¤ tulee totta, niin sinne joudun. LĂ¤htiessĂ¤ni viimein elokuussa 2004 Malawiin luulin viipyvĂ¤ni matkalla vain yhdeksĂ¤n kuukautta...â&#x20AC;?

Hinta 14 â&#x201A;Ź

MARIA KELA TAPANI SUONTO Rakastatko sinĂ¤ minua? TĂ¤ti, katu ja miliisi

Hinta 12 â&#x201A;Ź

Marianne Raatikainen-Masamba

KIRJEITĂ&#x201E; AFRIKASTA ElĂ¤mĂ¤Ă¤ Malawin syrjĂ¤isessĂ¤ laaksossa

Way

TUULIKKI JĂ&#x201E;Ă&#x201E;SKELĂ&#x201E;INEN MitĂ¤tĂśity

Hinta 14 â&#x201A;Ź

MARIANNE RAATIKAINEN-MASAMBA KirjeitĂ¤ Afrikasta

Hinta 14 â&#x201A;Ź

TAPANI SUONTO TAPANI SUONTO Ole turvallisella mielellĂ¤ NĂ¤ky voittavasta seurakunnasta

Hinta 14 â&#x201A;Ź

Hinta 10 â&#x201A;Ź

Huomisen petos, 6 CD 23â&#x201A;Ź Kuinka tunnistaa eksytys, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Ole turvallisella mielellĂ¤, 6 CD 23 â&#x201A;Ź TyytyvĂ¤isyyden siunaus, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Voiton salaisuuksia, 6 CD 23 â&#x201A;Ź YlĂśsnousemuksen voimassa, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Turvapaikka Kristuksessa, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Lepo Kristuksessa, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Nostakaa pĂ¤Ă¤nne, 6 CD 23 â&#x201A;Ź PimeĂ¤ssĂ¤ laaksossa, 6 CD 23 â&#x201A;Ź TehkĂ¤Ă¤ tie Herralle, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Ettei kukaan teitĂ¤ eksytĂ¤, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Tapahtukoon Sinun tahtosi, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Tulkoon valkeus, 6 kas/CD 23 â&#x201A;Ź Valoon ja vapauteen, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Uskon kautta, 12 herĂ¤tyspuhetta 6 CD 23 â&#x201A;Ź HengessĂ¤ ja totuudessa, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Rakenna kalliolle, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Valmistu Jumalan kĂ¤yttĂśĂśn I ja II, ĂĄ 6 CD 23 â&#x201A;Ź Valmistu Jumalan kĂ¤yttĂśĂśn jatkok., 6 kas/CD 23 â&#x201A;Ź StressistĂ¤ vapauteen, 3 CD 13 â&#x201A;Ź Valoa pimeĂ¤Ă¤n, 6 CD 23 â&#x201A;Ź Ihminen evankeliumeissa 6 kas/CD 23 â&#x201A;Ź ErĂ¤maasta elĂ¤mĂ¤Ă¤n I ja II, ĂĄ 6 CD 23 â&#x201A;Ź 5 Mooseksen kirjaa, I-VI, 6 kas/CD 23 â&#x201A;Ź/kpl Tahdotko olla onnellinen, 6 CD 23 â&#x201A;Ź

Esa-Pekka Mattila Armoa ja totuutta 6 kpl CD 23 â&#x201A;Ź

Esa-Pekka Mattila NĂ¤ky kirkkaaksi CD-sarja, 23 â&#x201A;Ź TAPANI SUONTO Valmistu Jumalan kĂ¤yttĂśĂśn 1

Hinta 14 â&#x201A;Ź

TAPANI SUONTO Valmistu Jumalan kĂ¤yttĂśĂśn 2

Hinta 14 â&#x201A;Ź

TAPANI SUONTO Tapahtui Perjantaina

Hinta 10 â&#x201A;Ź

TAPANI SUONTO ErĂ¤maasta elĂ¤mĂ¤Ă¤n

Hinta 10 â&#x201A;Ź

Salme Blomster

Tunteet ja sisĂ¤inen lapsi CD-sarja, 13 â&#x201A;Ź

Aki Miettinen

PienemmĂ¤n riesan tie 6 kpl CD 23 â&#x201A;Ź

Al Akimoff

TAPANI SUONTO Kohti auringonnousua

Hinta 10 â&#x201A;Ź

TAPANI SUONTO Lauri

Hinta 10 â&#x201A;Ź

OUTI LEPISTĂ&#x2013; Vapaana vankilassa - Arin tarina

Hinta 10 â&#x201A;Ź

LĂ¤hetystyĂśn perusta 6 kpl CD 23 â&#x201A;Ź

RAPORTTI

1/2017

JOKAINEN HALUAA TULLA KOHDATUKSI Teksti: Tuija Niskanen Kuvat: Atte Auvinen

”Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä.” (Hepr. 13:2)

o pari vuotta sitten Jumala puhui minulle siitä, miten on turha yrittää tavoittaa ihmisiä evankeliumilla, jos ei ensin kohtaa heitä ihmisinä. Jos ei ole aikaa tai halua kysyä, mitä sinulle kuuluu, katsoa silmiin – hymyillä. Tai kuulla, mitä ihmisellä on sydämellä, jakaa iloja ja kohdata mahdollista hätää. Ihmisen perustarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Liian usein pidämme toisiamme itsestäänselvyyksinä ja kävelemme varsinkin niiden ihmisten ohi, joita emme henkilökohtaisesti tunne. Minä en halua, että seurakunnassa olisi niin. Eikä meillä House-seurakunnassa varmasti olekaan. Mutta joskus tarvitsemme muistin virkistystä, että osaamme katsoa vieressä istuvan puoleen.

Uskovien yhteyttä ei korvaa mikään House-seurakunnan Welcome-tiimi lähti liikkeelle omista haavoista. Siitä, että on tuntenut ulkopuolisuutta, istunut yksin penkissä ja seissyt seinän vierustalla kahvikuppinsa kanssa kaivaten, että joku tulisi juttelemaan ja kysymään, kuka sinä olet ja mistä sinä tulet. Uutena tulijana ei ole helppoa tunkeutua porukkaan, jossa kaikki tuntevat jo toisensa ja juttelevat keskittyneesti yhteisistä asioista. Monet seurakunnassa tapahtuvat asiat hoituvat periaatteessa ilmankin seurakuntaa: rukoileminen, Raamatun luku, saarnojen kuuntelu, ylistäminen jne. Ehtoollisenkin voi nauttia kotioloissa. Mutta uskovien yhteyttä ei korvaa mi-

1/2017 kään. Todellista läsnäoloa ja yhdessäoloa voi kokea vain seurakunnassa. Siksi minun sydämelläni on, että jokainen saisi osakseen sitä, mitä minä sain, kun tulin kevättalvella 2016 ensimmäisen kerran House-seurakuntaan. En tuntenut seurakunnasta ketään. Pastorit ja työntekijät tunnistin median kautta, mutta sunnuntaijuhlassa astuin vieraiden ihmisten keskelle.

11 Hämmennys muuttui iloksi Ensimmäisellä viikolla moni oli hieman hämmentynyt kättään ojentelevista tervehtijöistä, mutta ei mennyt kauaa, kun eteinen alkoi täyttyä iloisista kohtaamisista, naurusta ja halauksista. Miespuoliset portsarit, Tupi etunenässä, tosin yrittävät aina hoputtaa väkeä sisään saliin, ettei aula tukkeudu, mutta epäilen, että oikeasti he

Positiivinen ongelma:

TILAT KÄYVÄT AHTAIKSI Teksti: Tapani Suonto

Viimeisen vuoden aikana väkimäärät ovat kasvaneet voimakkaasti kokouksissamme Helsingissä. Sunnuntaijuhlissamme kymmenet ovat joutuneet seisomaan istumapaikkojen loppuessa. Itse Houseseurakunnan jäsenmäärä on ollut myös voimakkaassa kasvussa. Ihmisiä tulee seurakuntaan nyt “ovista ja ikkunoista”.

Salin ovella seisoi silloin mies. Luulin hänen olevan siinä toivottamassa tulijoita tervetulleeksi. Ojensin käteni ja tervehdin. Hän tervehti takaisin hieman hölmistyneenä, jolloin tajusin, ettei homma tainnut mennä ihan käsikirjoituksen mukaan. Nolotti, mutta annoin olla. Pahempaakin voisi tapahtua kuin että tarttuu toista käteen ja sanoo hei. Juhlasalissa istuin käytävän reunaan erään naisen viereen. En muista tarkkaan keskusteluamme, mutta kerroin olevani ensikertalainen. Hän toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Tutustuimme. Siitä lähtien Marja on pitänyt minulle penkin varattuna joka sunnuntai. Joka sunnuntai olen tiennyt, että minulle on oma paikka tässä seurakunnassa. Marjasta on tullut ystävä, jonka kanssa jaamme asioita, rukoilemme toistemme puolesta ja viestittelemme silloinkin, kun jompikumpi ei jostain syystä pääse seurakuntaan. Haluaisin, että jokainen voisi kokea sitä samaa. Että jokaiselle olisi varattuna oma paikka meidän seurakunnassamme ja tunne siitä, että on jotain mitä odottaa ja että joku odottaa. Siksi perustimme Welcome-tiimin. Jos idea tulikin minulta, toimeenpanija oli pastori Arto Boa. Hän rysäytti rakenteet pystyyn kirvesmiehen taidoilla viikossa: teki kyltit, nimilaput ja kahviliput, tulosti tiedotteet ja värväsi vapaaehtoiset. Siitä oli helppo jatkaa.

vain tykkäävät, kun ympärillä käy mukava pöhinä. Sunnuntaijuhlan jälkeen olemme olleet House Caféssa juttuseurana paitsi uusille tulijoille, myös vanhoille seurakuntalaisille, jotka ovat matkassa yksin, eivät vielä ole tutustuneet ihmisiin tai muuten vain kaipaavat puhekaveria. Moni on kertonut, ettei esimerkiksi vuorotyön takia pääse säännöllisesti seurakuntaan, minkä vuoksi kynnys lähteä mukaan kasvaa joka kerta. Tätä kynnystä on madaltanut Welcometiimin oma pöytä, jonne jokaisen on toivottavasti helppo tulla. Seuraa löytyy aina. Jopa niin paljon, että paikat käyvät välillä vähiin. Tiimiläiset pyörivät myös ihmisten seassa jokaista tarvitsevaa varten. Kerromme tulokkaille House-seurakunnasta, sillä moni etsii omaa seurakuntaa tai haluaa muuten vain tietää lisää periaatteistamme ja toiminnastamme. Mikä parasta, lähes joka viikko joku on myös halunnut liittyä seurakuntaan tai päästä kasteelle. Welcome-tiimiin väki on innostunutta ja omistautunutta. Tuntuu, että Jumala on kerännyt kasaan hyvän jengin: eri-ikäisiä, erilaisista elämäntilanteista, erilaisilla lahjoilla varustettuja. Aivan kuten ihmiset, joita kohtaamme. Eläväisiä ja hiljaisia, miehiä ja naisia, uusia kasvoja, vanhoja tuttuja, erilaisista taustoista ja erilaiset elämänkokemukset matkassaan. Kaikki yhtä tervetulleita!

yös evankelioimistyömme on tuottanut rohkaisevaa hedelmää ja kastetilaisuuksissamme on ollut maahanmuuttajien lisäksi suuri joukko suomalaisia. Seurakunnan kasvussa voimakkaimmin erottuvat kuitenkin Lähi-idästä saapuneet uskoon tulleet maahanmuuttajat, jotka temperamenttisena joukkona tuovat aivan oman värinsä kokousyleisöömme. Heidän innokas evankelioimistyönsä takaa sen, että kasvu ei pysähdy myöskään sillä saralla. One Wayn kotimaantyössä onkin edessä positiivinen ongelma. Mihin saamme mahtumaan kaikki ihmiset, jotka haluavat tulla osaksi tätä taistelevaa seurakuntaa. Olemme ottaneet tiloistamme käyttöön joka sopen, mutta sekään ei enää riitä. Kokousyleisömme lisäksi uuden haasteen edessä ovat mm. lapset, kun lapsiperheitä tulee jatkuvasti lisää ja pyhäkoulun tilat eivät enää riitä. Iloitsemme suuresti jokaisesta uudesta ihmisestä joukossamme ja odotamme mielenkiinnolla, miten Herra tämän tilanteen jälleen ratkaisee. Olemme olleet kokoustilojen suhteen useita kertoja suurten haasteiden edessä, mutta aina Jumala on ratkaissut ne parhaalla mahdollisella tavalla. Näin tapahtuu varmasti jälleen kerran, kun rukoilemme päättäväisesti asian puolesta.

RAPORTTI

1/2017

MAAHANMUUTTAJAN RINNALLA KULKEMINEN ON SUURI RIKKAUS Teksti: Marjaana Kuva: Arto Boa

Miehet nousevat ylös loppurukoukseen. Pastorin saarna on ollut niin koskettava, että ainakin itseltäni kyyneleet vain vuotavat silmistä. Osa miehistä on niitä, jotka ovat antaneet elämänsä viime vuoden aikana Jeesukselle, mutta suurin osa heistä on muslimeja.

eidät haetaan joka keskiviikko kahdella bussilla kahdesta vastaanottokeskuksesta One Waykahvilaan. He kaikki tulevat hengelliseen tilaisuuteen vapaaehtoisesti ja suurin osa heistä viikosta toiseen. He ovat joutuneet jättämään kotimaansa Afganistanissa, Iranissa ja Irakissa, kuka mistäkin syytä. Katsellessani tätä miesjoukkoa takaapäin myötätunto ja sääli täyttävät sydämeni, kun he painavat päänsä rukoukseen. Pastori rukoilee palavasti heidän ja heidän kotimaissaan olevien perheidensä puolesta ja uskon, että jokainen sydän yhtyy tähän rukoukseen – ja viimeistään tässä vaiheessa varmasti heidänkin silmäkulmansa kostuvat. Joka kerta heille esitetään kutsu lähteä seuraamaan Jeesusta ja tämä kutsu esitetään niin täynnä rakkautta, että moni vastaa kutsuun myöntävästi. Kyse on elämästä ja kuolemasta; joukossa voi olla mukana sellainen, joka on kokouksessa viimeistä kertaa, koska on saanut kielteisen päätöksen turvapaikka-anomukseensa ja joutuu palaamaan kotimaahansa. Kun joku uskoontullut henkilö joutuu jättämään Suomen, inhimillisesti katsoen hän ei ole saavuttanut mitään ja joutuu tyhjin käsin palamaan kotimaahansa – mutta hengelliseltä näkökulmalta katsottuna hän on saavuttanut kaiken, kun hän on löytänyt Jeesuksen.

oli joutunut pakenemaan kotimaastaan. Sain olla hänen rinnalla kulkijanaan hänen alkuaikoinaan täällä Suomessa; nyt hänen elämänsä on mallillaan ja hän on menestynyt työelämässä. Vierailin myös kahden perheen luona silloisessa Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa ja kutsuin heitä vastavierailulle kotiini. Oli mielenkiintoista tutustua heidän kulttuureihinsa ja heihin ihmisinä, valitettavasti toinen perhe käännytettiin takaisin kotimaahansa. Maahanmuuttajat ovat suuri rikkaus Suomessa, mutta on harmi, että vain harva suomalainen hakeutuu minkäänlaiseen kontaktiin heidän kanssaan. Varsinkin, jos ei ole varaa matkustaa ulkomaille, jo heidän kauttaan saisi kokea palan maailmaa ja pääsisi tutustumaan eri kulttuureihin ihan kotimaassa. Sinun Jumalasi on minun Jumalani

Kun ISIS aloitti hyökkäyksensä PohjoisIrakissa alkukesästä v. 2014, olin parhaillaan suunnittelemassa vuorotteluvapaatani, jonka alun halusin viettää Israelissa. Jumalalla oli kuitenkin toisenlaiset suunnitelmat ja suuntasin Jordaniaan alkusyksystä 2014. Tuo matka avasi silmiäni ihan uudella tavalla pakolaisten hädälle. Jordaniassa oli jo tuolloin pari miljoonaa pakolaista Syyriasta ja Irakista, eikä Jordania edes ole mikään suuri saati rikas maa. Maahanmuuttajan rinnalla Tutustuin läheisesti erääseen ex-muslimikulkijana perheeseen, joka oli joutunut pakenemaan kotimaastaan käännyttyään kristityiksi. Sain ensimmäiset kosketukseni maahan- Heidän ahdinkonsa ja haasteensa saivat muuttajiin kymmenisen vuotta sitten, kun omat ongelmani näyttämään pieniltä. tutustuin erääseen nuoreen naiseen, joka Opetin heille useamman kerran viikossa

englantia ja tästä ajanjaksosta jäi lämpimät muistot. Perheen äiti laittoi ihanaa Lähiidän ruokaa ja minä puolestani vein heidät ravintolaan syömään. Saimme nauraa ja itkeä yhdessä ja kokea todellista yhteyttä, kuulumista samaan Kristus-perheeseen. Seurakunta, jossa kävin, teki avustusmatkoja Jordanian ja Syyrian rajalle, ja sain olla mukana näillä matkoilla. Saimme julistaa Syyrian pakolaisille myös evankeliumia ja yhdellä kerralla, kun vierailimme eri perheissä, sain kertoa näille muslimeille moabilaisen (nykyisin Jordaniaa) Ruutin tarinan. Siihen tarinaan voi moni kotimaansa jättämään joutunut samaistua – ja mikä valtava siunaus Ruutille seurasikaan siitä, kun hän totesi Noomille, että ”Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani”! Tämä sama siunaus on tarjolla jokaiselle pakolaiselle ja meidän kristittyjen tehtävänä on kertoa heille tästä Abrahamin ihmeellisestä siunauksesta. Apua hengelliseen kasvuun Kun suuret pakolaisvirrat vyöryivät Suomeen syksyllä 2015, olin jälleen suuntaamassa kohti Lähi-itää, Israelia ja Jordaniaa. Mutta silläkin ja sen jälkeisillä matkoilla on ollut oma tarkoituksensa, koska niillä olen paneutunut arabian opiskeluun, kieleen, jota suuri osa Suomen turvapaikanhakijoista puhuu. One Way Mission aktivoitui lähes välittömästi auttamaan turvapaikanhakijoita, kun heitä alkoi virrata tänne pohjolan perukoillekin kaukaa idästä. Pian muodostui pieni, mutta sitäkin tehokkaampi tiimi työskentelemään näiden ihmisten parissa. Monella näistä tiimiläisistä on rakkaus

1/2017

Israelia ja juutalaista kansaa kohtaan ja silti juuri nämä ihmiset Jumala on viisaudessaan valinnut tähän työhön. Paavalikin totesi, että kun olemme pukeneet Kristuksen päällemme, ”ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä, eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa”. Kun näistä pakolaisista tulee Kristuksen omia, niin hekin ovat Abrahamin siementä ja perillisiä lupauksen mukaan. One Way järjestää keskiviikkoiltojen lisäksi useita tilaisuuksia uskoontulleille turvapaikanhakijoille aina Raamatun opiskelusta heidän opetuslapseuttamiseensa, sillä juuri uskoontulleille on ehdottoman tärkeää tarjota apua ja ohjausta heidän hengelliseen kasvuunsa. Kun heidän hengelliset juurensa ovat syvällä, niin mitkään tuulet ja vainot eivät pääse vahingoittamaan tätä uutta elämää Kristuksessa. Keskiviikkoiltojen tilaisuuksissa on lähes joka kerta myös pieni ns. asiantuntijaosuus, jossa ko. henkilö kertoo eri käytännön asioista, jotka voivat helpottaa pakolaisten sopeutumista Suomeen ja antaa heille vinkkejä arkeen. Tärkeä kielitaito Yksi tärkeä silta integroitumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan on kielen oppiminen; ilman kielitaitoa ihminen jää vääjäämättä ulkopuoliseksi yhteisössään. Kun palasin edelliseltä matkaltani kotimaahan, olin mielessäni suunnitellut meneväni johonkin vastaanottokeskukseen ja tarjoutua siellä suomen kielen opettajaksi, mutta yllättäen minua pyydettiinkin opettamaan muutamalle kristityksi kääntyneelle suo-

mea omassa seurakunnassa. Olen nyt opettanut kahdelle pienelle ryhmälle suomea ja olen saanut iloita heidän kielitaitonsa karttumisesta. Nämä eivät ole mitään tavallisia opiskelijaryhmiä vaan ihmisiä, joilla on elämässään suuri hätä tällä hetkellä. Taustalla on jatkuva pelko siitä, ettei Suomi tarjoaisikaan turvapaikkaa, pelko siitä, ettei perhettä saisikaan yhdistettyä, pelko omasta terveydentilasta, pelko läheisten turvallisuudesta kotimaassa, pelko rahojen riittämisestä täällä Suomessa jne. Pelkoja riittää - mutta kaikkiin näihin pelkoihin ja uhkakuviin Jeesus toi vastauksen valtavalla rakkaudenteollaan yli 2000 vuotta sitten! Pastoreiden ja maahanmuuttajatiimin tehtävänä on sekä tuoda tätä toivon sanomaa Jeesuksesta näille kärsiville ihmisille että auttaa heitä käytännön asioissa. Ja jos mahdollista niin auttaa heitä hetkeksi unohtamaan huolensa ja tuomaan iloa heidän elämäänsä. Suomen tunneilla on aina mukana yksi tiimiläinen, joka valmistaa pientä purtavaa tauolle, ja silloin ehdimme keskustella heidän elämästään, joskus yhdessä itkien, mutta onneksi useammin yhdessä nauraen. Välillä suunnittelemme tapaamista lakimiehen kanssa liittyen turvapaikka-anomukseen, välillä käymme lääkärissä ja olemmepa myös päässeet nauttimaan Lähi-idän herkuista ravintolassa.

Ilo Jeesuksessa Suurin osa näistä turvapaikanhakijoista on nyt ollut Suomessa runsaan vuoden ja osalle on jo tullut kielteisiä päätöksiä turvapaikka-anomuksiin, myös ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen tehtyyn valitukseen. Mikä on heidän kohtalonsa, jos he joutuvat palaamaan kristittyinä takaisin kotimaahansa? En tule koskaan unohtamaan erään kristityksi kääntyneen miehen kasvoja ja olemusta, kun hän keskiviikkoillan ylistyshetkessä taputti käsiään valtavalla innolla, sydän täynnä riemua ja kasvot säteillen ilosta. Mikä voisikaan tuoda tässä maailmassa suurempaa iloa kuin se, että on löytänyt Jeesuksen sydämeensä, saanut syntinsä anteeksi, rauhan sydämeensä ja toivon iankaikkisesti elämästä? Ei mikään. Muistakaamme näitä veljiämme rukouksin, niin että Jumalan hyvä tahto tapahtuisi heidän elämässään ja Hän toisi avun kaikkiin heidän pelkoihinsa ja haasteisiinsa. ”Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuska tai ahdistus, vaino tai nälkä, alastomuus, vaara tai miekka? Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”. (Room. 8:35,38-39)

ILOA JA SURUA MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ Teksti: Arto Boa

Olemme One Wayssa ottaneet sydämen asiaksi ja vastuuksemme evankeliumin ilosanoman kertomisen maahanmuuttajille. Olemme nyt puolentoista vuoden ajan panostaneet aivan erityisesti tähän työhön ja saavuttaneet jo tuhansia turvapaikanhakijoita.

iitos tästä kuuluu kaikille One Wayn työn tukijoille – teidän avullanne olemme voineet tavoittaa evankeliumin sanomalla ennätysmäärän maahanmuuttajia. Viikoittain heille on useita erilaisia tilaisuuksia ja sunnuntaikokouksemme tulkataan englannin lisäksi arabiaksi ja farsiksi. Sitä haluaville on suomen kielen opetusta. Kahtena päivänä viikossa on opetuslapseuskoulutusta uskoon tulleille ja lisäksi evankelioivia tilaisuuksia kaikille, jotka vain haluavat tulla kuuntelemaan. Kuljetus tapahtuu kahdella linja-autolla vastaanottokeskuksista. Turvapaikanhakijoita tulee jatkuvasti uskoon ja kastetilaisuuksia on usein. Valitettavasti olemme viime aikoina

joutuneet kokemaan paljon uhkailua. Sitä ovat kokeneet myös uskoon tulleet maahanmuuttajat. Olemme näin saaneet läheltä seurata, miten islam aiheuttaa ongelmia. On todella surullista nähdä uhkailuja, pahoinpitelyjä, painostusta ja tappouhkauksia täällä koti-Suomessa. Kiitos Jumalalle, että meillä Suomessa on uskonnonvapaus. Hyviä uutisia puolestaan on ensimmäinen maahanmuuttajien oma ”ylistysryhmä”, joka koostuu ex-muslimeista. Vastaavanlaista ylistysryhmää ei ole aiemmin nähty ja seuraammekin mielenkiinnolla, mitä tästä ryhmästä vielä tuleekaan. Myös hyvä työtiimi on ollut suurena siunauksena koko maahanmuuttajatyöllemme; se on suuri kiitosaihe Jumalalle!

RAPORTTI

USKOVA

MIES JA SEKSUAALISUUS

Lauantaina 18.2. House-kahvilassa pidetään miestenpäivä, jonka aihepiiri pyörii seksuaalisuuden ympärillä. Kun aiheesta päätettiin vanhimmiston kokouksessa, todettiin, että tänä päivänä, kun kaiken pitää olla seksikästä, tätä aihetta tuskin käsitellään liikaa Raamatun valossa. Teksti: Vesa Sihvo Kuva: Mika Pakarinen

1/2017

eksuaalisuus on monelle arka alue. Oma Jumala-suhde on ihmisen kaikkein henkilökohtaisin asia, mutta siitäkin on usein helpompi puhua kuin omasta seksuaalisuudesta. Monelle uskovalle miehelle sanojen ’seksi’ ja ’seksuaalisuus’ kohtaaminen tuo ensimmäisenä mieleen omantunnon todistuksen epäonnistumisista tai riittämättömyydestä. Ihmiset eivät koe, että pystyisivät hallitsemaan seksuaalisuuttaan tai muuten olemaan sinut sen kanssa. Moni kokee sisimmässään: ”olen tahrautunut, olen tahra Kristuksen ruumiissa”. Maton alle on jouduttu lakaisemaan liian paljon, kun muuta ei ole osattu tehdä. Jumala auttaa eheytymisessä Vaikka edellä kirjoitettu kuulostaa aika synkältä, niin noinkin syvistä ajatuksista ja asenteellisuudesta voi nousta. Monet sielunhoitotapaukset todistavat sen. Olen itse saanut kokea, että kaikki, jotka ovat oppineet jakamaan tämän ongelman samoin kuin koko elämänsä Jeesuksen kanssa, ovat löytäneet avun. Hymy kasvoille nousee herkemmin ja ilo elämään. Välillä eheytymisprosessi on helppoa – Jumala tekee siitä sellaisen. Näin varsinkin aluksi, kun kokee saaneensa syntinsä anteeksi. Ja jo sitä ennen omien epäonnistumisten ja syntien tunnustaminen Jumalalle ”palkitsee” rauhalla ja levolla. Silloin tuntuu helpolta. Mutta kun esim. viettelys tulee, ei enää tunnukaan niin helpolta. Onneksi viettelemyksistäkin selviää, kun ensin oppii oman osuutensa ja ymmärtää Jumalan osuuden. Jumala on luonut yksinkertaiset pelisäännöt, jotka löytyvät Raamatusta. Ne pitää opetella ja sen jälkeen pysyä niissä. Pitää oppia olemaan luja itselleen – se auttaa onnistumaan. Ammattilaisen työ näyttää helpolta ja Jumala haluaisi kouluttaa jokaisesta suomalaisesta uskovasta miehestä ammattilaisen tälle saralle. Jumalalla tuntuu olevan enemmän aikaa, ymmärrystä ja voimavaroja tuhlattavana pelastumattomille ja kasvamattomille lapsilleen kuin osaamme ajatellakaan. Tätä kuvaa mm. tuhlaajapoikavertaus Luukkaan evankeliumin luvussa 15. Avainasemassa seksuaalisuudenkin korjaantumisessa on Jumalan käsittämätön halu olla laupias ja Hänen kärsivällisyytensä meidän tunareiden kanssa. Jumala haluaa tulla niin lähelle meitä, että rohkenemme syntisinä, rehellisinä

ja avoimina tulla kaikkien ongelmiemme kanssa Hänen tykönsä. Siinä Hänen läheisyydessään ja Hänen huomionsa ja laupeutensa keskipisteessä tapahtuu ihme. Ihminen muuttuu. Raamattukin lupaa, että Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen. Jumala itse laittaa jotain uutta itsestään ihmisen sisälle. Mukana tulee aina totuutta ja puhtautta, joka alkaa vaikuttaa ja tulee konkreettiseksi ”mielihyvän tuottajaksi” väärän lohdun tuojan tilalle. Tätä prosessia ei voi toteuttaa etätyönä. Onko seksuaalisuus seurakunnalle tabu? Seksuaalisuus saattaa olla vaiettu aihe seurakunnissa, joiden rajalliset voimavarat kuluvat ehkä liikaa varoittamiseen. Jos se tapahtuu opetuksen kustannuksella, aiheesta voi tulla tabu, ja se tehtävä, jonka Jumala on antanut miehen ja naisen väliselle seksisuhteelle, jonne seksuaalisuus kuuluu, ei täyty tai täyttyy vain vaillinaisesti. Jumala loi seksin ja seksuaalisuuden avioliittoon yhteyden kokemista varten. Kaksi ihmistä yhdistyy ikään kuin yhdeksi, vaikka he ovat liitossaan tasavertaiset kumppanit. Miehen ja naisen välinen seksisuhde on ainutlaatuinen side, joka liittää heidät toisiinsa. Raamattu opettaa keskinäisessä luottamuksessa ja toisen arvostamisessa luovuttamaan jopa oman ruumiinsa toisen valtaan. Himo ja itsekkyys eivät saisi hallita elämässämme niitä herkkiä hetkiä, jolloin luodaan syvää yhteyttä ja kumppanuutta. Yhteyden ja ykseyden saavuttaminen on suurempi voitto kuin nautinnollisuuden kokemus, joka sekin on tärkeä, mutta ei itseisarvo. Seksuaalisen mielihyvän liiallinen hamuaminen saattaa johtaa riippuvuuteen. On myös sanottu, että avioparin välinen ykseys on vertauskuva Jumalan ja ihmisen välisestä ykseydestä. Seksisuhde on samankaltainen, sitä ei saa kolmas osapuoli tulla sotkemaan Älä vahingoita hengellistä kasvuasi Seksuaalisuuden erikoistyökalua ei tarvita muualla. Ihminen pystyy elämään täydellisenä kokonaisuutena ilman seksiä. Toisin kuin musiikki, laulaminen, puhuminen ja syöminen seksuaalisuus jää esim. kuoleman rajan tälle puolelle. Vaikuttaa siltä, että nykyisessä länsimaisessa kulttuurissa

kaiken pitää olla kasvavassa määrin seksikästä. Jumala ei kuitenkaan ole luonut seksille tai seksuaalisuudelle sellaista asemaa, jonka se on saavuttanut ympäröivässä maailmassamme. Meidän ei kannata antaa periksi tälle himokkaalle maailman ajalle. Väärä seksuaalisuuden harjoittaminen tuo mukanaan tunne-elämän kolhuja. Jumala joutuu ikään kuin vääntämään enemmän, että saisi meidät voideltua Hengellään niin, että persoonamme voisi tuottaa Hengen hedelmää. Väärä seksuaalisuuden harjoitus on itsekästä ja altistaa himoille. Ne latistavat rakkautta, iloa, rauhaa ja muita Hengen hedelmiä. Jos ymmärrämme, että hengellinen kasvu kulkee käsi kädessä Hengen hedelmän tuottamisen kanssa, niin ymmärrämme, että käyttämällä väärin seksuaalisuuttamme vahingoitamme omaa hengellistä kasvuamme. Jos vielä koemme, että omatuntomme tahrautuu, Jumalan voimaa katoaa elämästämme samassa suhteessa. Synti tekee heikoksi. Emme löydä kaikkia palvelutehtäviämme, jotka tuovat tarkoitusta, ryhtiä, iloa ja mielekkyyttä arkeen. Elämä köyhtyy. Nämä ovat suuria asioita. Mutta Jeesus haluaa todistaa meille oman suuruutensa juuri siten, että Hän auttaa ratkaisemaan meille sen kaikkein vaikeimman asiamme silmiemme edessä. Lähdetään, veljet, Herran tykö Hänen parannettavikseen.

MIESTENPÄIVÄ Kohti tervettä seksuaalisuutta

la 18.2. klo 12–17 House-kahvilassa

Seksuaalisuus on ihmeellinen työkalu, jonka Jumala on luonut siunatakseen avioliittoa. Se on elämänalue, jonka taitamattomuudet ja tahrat Jumala voi puhdistaa vaikka vuosien ajalta. Mukana mm. Vesa Sihvo, Tero Hokkanen ja miesteniltojen isäntä Toni Becker.

RAPORTTI

1/2017

KATSOJALUVUT VOIMAKKAASSA KASVUSSA Kuva: Mika Pakarinen

Viime vuoden aikana One Way TV harppasi katsojaluvuissa uudelle selvästi oman linjamme hengellisenä tasolle. Lokakuussa kanavaa katsottiin jo yli 60 000 kertaa, mikä oli siihen vaikuttajana. Myös mediatyömme julismennessä ennätys. Kanava tavoittaa joka kuukausi lukuisia uusia katsojia. taa sitä sanomaa, johon itse uskomme ja sitoudumme One Way Missionissa. Se on vetänyt puoleensa uskollisia katsojia, ne Way TV:n merkitys koko Suo- ja keskustelua. Tapani Suonnon ja Esa- jotka kaipaavat turvallista ja selkeää krismen Siionille on kasvanut voimak- Pekka Mattilan opetukset ovat ravistelleet tillisyyttä tässä monella tavalla sekavassa kaasti. Sekä katsojaluvut että saa- hereille kristikansaa ja sanoittaneet monien ajassamme. Moni onkin sanonut, että “One mamme palaute kertovat siitä, miten suuri katsojien sisäisiä tuntoja tulevaisuuden Waytä katsoessa ei tarvitse pelätä, mitä tilaus tällaiselle kanavalle on maassamme. näkymistä. Ohjelmasarja jatkuu edelleen. sieltä tulee”. Erityisesti kiitosta ovat saaneet opetusohjelmamme, joita kanavalla on suuri määrä. Koemmekin tehtäväksemme olla tukena Oma selkeä linja Myös monet haastatteluohjelmat ovat erityisesti niille, jotka pitävät edelleen koonneet runsaasti katselijoita. One Wayn tärkeänä Raamattuun sitoutunutta perinselkeä hengellinen linja ja sitoutuminen Nyt kun toiminta on pyörinyt jo runsaat teistä klassista kristillisyyttä. Tähän misRaamattuun ovat asioita, joista kiitetään. kaksi vuotta, voimme selkeästi hahmottaa sioomme yhtyvät tänään monet maamme paikkaamme kristillisten medioiden kes- hengelliset vaikuttajat, jotka haluavat olla Katsojaluvut ponnahtivat uuteen kasvuun kellä. Mediamaailmassa yleisesti omak- mukana auttamassa omalla panoksellaan viime syksynä, kun julkaisimme opetus- suttu asenne tiedon välittäjänä ilman omaa kanavalla. TV-työssämme onkin edessä sarjan nimeltä “Valmistaudu vaikeaan vahvaa kantaa asioihin ei ole ominaista valoisat ajat tavoittaessamme yhä suuremaikaan”. Se on herättänyt paljon huomiota meille. One Wayssa olemme määritelleet man joukon Suomen kansaa.

1/2017

VALMISTAUDU VAIKEAAN AIKAAN Opetusta ajasta, jossa elämme ja siitä miten seurakunta ja jokainen uskova voivat valmistautua kohtaamaan ajan tuomat haasteet.

MERELLÄ

PERJANTAI KRISTUKSELLE

DRAMAATTISIA TILANTEITA

RAAMATTU AVAUTUU

PEKKA REINIKAINEN

TODISTUS

HARD TALK EXTRA

RITU JA YSTÄVÄT

KUTSUMUKSENA TAIDE

Vieraana vuoden 1986 Miss Suomi Tuula Portin.

Tapani Suonto Klassinen kristinusko

Valhe seurakunnassa

KULJETUSLIIKE TRANS-AKSELI OY Kuljetukset Suomessa ja Euroopassa

0400 456 572

Nina Åström ja bändi

Dinosaurukset ja vedenpaisumus

Vapauteen päihteistä Liisi-Mari Kupiainen

Rene Laulajainen - Masennus

Leif Schwarz

Suorapuheinen Viktor Klimenko

MATTOKUTOMO UMPIKUORMA-, AVO- JA TÄYSPERÄVAUNUYHDISTELMÄT SEKÄ PAKETTIAUTOKULJETUKSET

Valmiit matot & tilaustyöt Puh. (03) 781 2434 044 333 3352 Tyynentie 1 15230 LAHTI

RAPORTTI

Orpokodin rappuset

INTIA

1/2017 kerroilla taidamme muistaa viisumit. Saapumispäivän iltana saimme olla mukana Friday for Christ -illassa Vijayawadassa. Hiljattain valmistuneeseen työkeskukseen väkeä tuli paikalle tasaisena virtana ja sali oli pian täynnä Jumalaa janoavia ihmisiä. Taidokas nuorten bändi johti kansaa ylistykseen, toimme lyhyet tervehdykset ja Arto piti koskettavan puheen tarkkaavaiselle kuulijakunnalle. Kertomus Sakkeuksesta puhutteli sydämiä ja haastoi tulemaan lähemmäksi Jeesusta. Tilaisuuden jälkeen lähdimme majapaikkaa kohden tyytyväisin ja kiitollisin mielin. Jumalan läsnäolo oli ollut kuin virvoittavaa vettä matkasta väsyneille pastoreille. Rakkauden ilmapiiri hoitaa

ONE WAY -KYLÄ ON KUIN MAJAKKA, JOKA TUO TOIVOA Teksti ja kuvat: Esa-Pekka Mattila ja Arto Boa

”Ei sinne ilman viisumia pääse, lähettävät teidät takaisin samalla lennolla”, lentokenttävirkailija tokaisi meille Helsinki-Vantaan lähtöaulassa vakuuttavalla äänellä. Siinä me kolme pastoria seisoimme toisiamme katsellen, kun karu totuus paljastui. Kukaan meistä ei ollut huomannut järjestää viisumeja.

äin alkoi kahden ensikertalaisen ja yhden konkarin matka kohti Intiaa. Matkalle lähdön yksi tärkeä syy oli se, että Tapani Suonto voisi esitellä nuoremmille pastoreille, minulle ja Arto Boalle, Intian työkentän. Jumalalle kiitos, saimme käytännön asiat järjestymään ihmeen nopeasti ja matkaanlähtö viivästyi vain kahdella päivällä. Ihaninta tilanteessa oli se, että huumoria ja rentoa mieltä löytyi tarvittava määrä. Pahan palavat syyttelevät

Hyvin nukutun yön jälkeen saimme herätä One Way -kylän rakkaudelliseen ilmapiiriin. Työntekijöiden, leskien, orpojen ja vammaisten silmistä loisti Kristuksen lämpö. Vietimme leskien kanssa hartaushetken heidän olohuoneessaan, olkikattoisella terassilla. Lesket kertoivat, kuinka he olivat olleet hinduja kylälle tullessaan, mutta nyt he kaikki ovat kristittyjä ja tuntevat Jeesuksen. Epätoivon tilalle oli tullut toivo, yksinäisyyden tilalle oli tullut uskovien yhteys. Leskistä huokui kiitollisuus ja ilo Herrassa. Orpokodin lapset olivat nähneet paljon vaivaa valmistellessaan upeita tanssiesityksiä vieraiden iloksi. Koreografiat olivat viimeisteltyjä ja asusteet näyttäviä. Hienointa oli kuitenkin se, kuinka kokosydämisesti he esiintyivät ja halusivat antaa vieraille parastaan. Lapset olivat myös laittaneet asuintilansa todella siisteiksi meidän tuloamme varten ja huoneita esiteltiin meille innokkaasti. ”Tytöt osaavat itse huolehtia paikkojen siisteydestä, mutta pojat tarvitsevat siivouksessa apua”, meille kerrottiin. Mietimme hymyillen, että jotkut asiat vaikuttavat olevan samalla mallilla monista kulttuurieroista huolimatta. Kahden kuuromykän nuoren miehen ilontäyteinen elämänasenne puhutteli syvästi. Elekielellä he saivat asiansa kerrotuksi ja sydämen rakkaus tuli julki ilman sanojakin. Kylällä he ovat tärkeä osa yhteisöä, Kristuksen ruumista, jossa kaikkia rakastetaan ja kaikista pidetään yhtäläistä huolta. Fyysinen vajavaisuus ei ollut näille miehille esteenä Jumalan rakkauden osoittamiselle. Heidän valoisat olemuksensa puhuivat voimakasta kieltä siitä, kuinka ihminen voi elää täyttä elämää Kristuksessa kaikesta rajallisuudestaan huolimatta.

nuolet eivät lennelleet ja se on suurta Jumalan armoa. Työmme johtaja Joel Kodali vaimonsa Swarnan kanssa oli odottamassa meitä Vijayawadan kentällä lämmin hymy kasRakentumista yhteisessä voillaan. Oli aivan mahtava tavata heidät uskossa Intian maaperällä, kun olimme lopulta päässeet perille kaikista kommelluksista huolimatta. Saimme toki ansiomme mu- Pastorien koulutukseen saapui kymmekaan sopivasti vitsailua unohduksestamme niä pastoreita läheltä ja kaukaa. Heidän ja olimme yhtä mieltä siitä, että tulevilla kanssaan vietetty päivä oli kaikin puolin

1/2017

Poikien huone

Arto ja lapset ystävystyivät nopeasti

virkistävä ja rohkaiseva kokemus. Raamatun sanan opetuksen lisäksi pastoreille oli tärkeää saada tavata toisiaan ja rakentua yhteisestä uskosta. Kun katselin näitä pastoreita, tunsin voimakasta kunnioitusta heitä kohtaan. Monet heistä tekevät työtä hyvin vaatimattomissa oloissa ja ovat valmiita uhraamaan elämänsä evankeliumille. Ymmärsin, että heidän vaivannäkönsä hedelmä on meiltä monilta salassa, mutta kerran kirkkaudessa kohtaamme kaikki ne sielut, jotka ovat vastaanottaneet ristin sanoman näidenkin veljien julistuksen kautta. Ensimmäinen käynti Intiassa vahvisti sitä kuvaa, jota olin monilta siellä käyneiltä saanut. Jumalan armo on vaikuttanut erittäin paljon hyvää tuon maailman toiseksi suurimman kansan keskellä. One Way -kylä ei voi muuttaa koko Intiaa, mutta se on voinut muuttaa monen kylällä asuvan intialaisen koko maailman. Lisäksi kylä on kuin majakka, jonka valonsäteet ulottuvat kauas ympäröiviin kyliin tuoden toivoa mukanaan. Kun kysyin Joelilta, miten hän näkee One Way -työn tulevaisuuden, hän vastasi yhdellä lauseella: ”Ylläpidämme sitä hyvää, mitä olemme rakentaneet.” Intian kentällä tehtyä työtä voi katsella hyvin tyytyväisenä. Olimme täynnä kiitollisuutta matkalta palatessamme.

Pastorikokous

RAPORTTI

1/2017

INTIAN IHME Teksti: Arto Boa Kuva: Anna Kauppila

Oli todella silmiä avaavaa nähdä One Way Missionin Intian työkenttä ja kaikki sen työmuodot. Yhdellä sanalla kuvaten sitä voisi kutsua ’ihmeeksi’.

arraskuinen vierailu Intiaan oli minulle ensimmäinen, enkä osannut ennakkoon muodostaa mielikuvaa työn laajuudesta. Kun sitten paikan päällä henkilökohtaisesti tutustuin koko työkenttään, sain todeta, että työ on todella laajaa. One Wayn Intian työ ulottuu pastoreihin ja seurakuntiin, orpokoteihin, leskityöhön, sosiaaliseen auttamistyöhön, yksityiskouluihin jne. Oli sydäntä koskettavaa nähdä, kuinka orpolapsia ja leskiä autettiin ja kuinka heitä varten olevat keskukset toimivat. Hinduleskien kertomukset elämästään One Way -kylällä jäivät aivan erityisesti sydämelleni. Lesket kertoivat, miten he kaikki aikanaan tulivat kylälle hinduina ja toivottomina, mutta miten heillä nyt on siellä turvallinen koti ja miten Kristuksen rakkaus on saanut heistä jokaisen tekemään uskonratkaisun kylälle tultuaan, kiitos Herralle! Kuuromykkien kanssa harjoittelin alkeellista viittomakieltä vammaistenkoti Kaarisillassa ja heidän kiitollinen elämänasenteensa puhutteli minua. Keskustelu heidän kanssaan oli muutenkin mielenkiintoista, koska se tapahtui vain käsillä viittoen. Usein he laittoivat kädet rukousasentoon, sitten nostivat kädet ylös kohti taivasta ja näin, kuinka kiitollisina he kiittivät Jumalaa! Siinä oli jotain hyvin koskettavaa, sillä heidän kasvonsa säteilivät iloa. Työ tuottaa suurta hedelmää Hieno kokemus oli myös olla mukana Intian Perjantai Kristukselle -illassa ja kuulla, miten ilta parhaimmillaan on tavoittanut jopa yli 10 000 osallistujaa. Tällä hetkellä Perjantai Kristukselle -tapahtumat on jaettu eri paikkoihin useisiin pienempiin tapahtumiin. Tämä sen vuoksi, että jos jossain ilmenisi ongelmia, koko työ ei kaatuisi kerralla, vaan työ olisi laajoilla ja useammilla ’harteilla’. Nautin myös vierailusta Best School -koulussa. Oli hienoa nähdä, kuinka toimii 600 lapsen yksityiskoulu, joka opettaa kristillisiä arvoja. Pastoreiden koulutuksessa oli siunaavaa tuntea yhteyttä veljiin, tutkia ja rohkaistua yhdessä Jumalan sanasta. Koin todella voimalliseksi rukoilla yhdessä kaikkien niiden pastoreiden kanssa, jotka julistavat Kristuksen evankeliumia Intian kylillä. En voi muuta kuin ihmetellä, miten One Wayn Intian työ voi tuottaa näin suurta hedelmää ja mistä kaikki tarvittava työtä varten on löytynyt. Se on todellinen ihme! Kuinka siunattua onkaan, että voimme Suomesta käsin olla mukana tällaisessa Jumalan valtakunnan työssä.

Tero ja Elia Kodali vihkivät vuonna 2008 kaivon, jonka One Way rakennutti syrjäkylälle.

1/2017

Kun Herra avaa, kukaan ei voi sulkea Teksti: Tero Hokkanen Kuva: Joel Kodali

On ollut hienoa nähdä omin silmin ihme, jonka Jumala on tehnyt Intiassa Andhra Pradeshin osavaltiossa, ja kokea Pyhän Hengen siunaava läsnäolo omakohtaisesti vieraillessa paikan päällä.

n kulunut melko tarkkaan 25 vuotta siitä, kun ensimmäistä kertaa vierailin nykyisellä Intian työkentällämme helmikuussa 1992. Tuolloin työ oli vaatimatonta verrattuna siihen, mitä se tänään on. Pyhän Hengen läsnäolo on kuitenkin ollut samanlainen kaikki nämä vuodet. On ollut hienoa nähdä, miten ihme toisensa jälkeen tapahtuu ja työ etenee eikä sitä voi pysäyttää mikään niin kauan kun Herra niin tahtoo. Tästä viimeisimpänä todisteena ovat sekä One Way Missionin että Bethel Ministriesin saamat luvat vastaanottaa valuuttaa ulkomailta Intiaan työn tukemiseksi. Samalla kun 33 000 kristillistä järjestöä menetti sen, meidän yhteistyökumppanimme olivat niiden 13 000 järjestön joukossa, jotka saivat pitää luvat. Elävän Jumalan johdatuksessa Itselleni päätös kerran lähteä Intiaan on ollut yksi tärkeimmistä elämässäni. Sen lisäksi että olen oppinut tuntemaan erilaisia kulttuureja ja saanut korvaamattoman uskollisia ystäviä, olen myös oppinut tuntemaan monia Jumalan periaatteita kuten esim. kuinka Hän täyttää suun to-

distuksella/puheella, kun vain avaamme sen ja uskallamme puhua. Olen nähnyt omin silmin, mitä merkitsee, kun Herra avaa ja kukaan ei voi sulkea, sekä kuinka elävän Jumalan johdatuksessa toimitaan tai kuinka meille mahdottomatkin haasteet muuttuvat mahdollisiksi, kun emme vetäydy pois Hänestä. Nyt 25 vuotta vanhempana ja kokeneempana en tiedä, kuinka työ Intiassa etenee. En myöskään tiedä, kuinka Herra johtaa minua niin Intian työn kuin muidenkaan tehtävien ja haasteiden kanssa. Sen kuitenkin tiedän, että OWM:n Intian työ ei ole ollut turha Herrassa. Sen avulla tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat tulleet kosketetuiksi vuosien aikana niin Intiassa kuin ulkomaillakin. Mikäli Herra suo, alamme järjestellä seuraavaa Intian matkaa kevään ja kesän aikana. Se tultaneen järjestämään perinteiseen tapaan vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Jos koet kutsua tai halua tulla mukaan, ole rohkeasti yhteydessä One Wayhin. Voin vakuuttaa, ettei Intia jätä sinua kylmäksi! Olet myös tervetullut rukoilemaan ja/tai olemaan kummina joko orvoille, katulapsille, leskille, vammaisille tai pastoreille. Työtä on paljon, mutta työmiehiä vähän.

HALUATKO INTIA-KUMMIKSI? Intiassa on jatkuva tarve uusille kummeille. Orvon kummimaksu on 44 €/kk, katulapsen 40 €/kk, samoin myös vammaisen ja lesken kummituki. Ota yhteyttä kummisihteereihimme Raili Saloseutuun (orvot), 040 5349 531, raili.saloseutu@ hotmail.com, Henna Karjalaiseen (katulapset), 040 591 9587, hennakar@hotmail.com, Marjo-Helena Niemiseen (lesket), 040 7403 484, marjohelena.nieminen@ hotmail.com, Ritva Korpiniemeen (vammaiset), 040 586 2944, ritvahelenak@gmail.com ja Irmeli Kojoseen (New Hope -lastenkoti), 0440 533 303, irmeli.kojonen@ gmail.com

Intian työ puh. 050 381 4864 intia@onewaymission.fi

RAPORTTI

1/2017

NEPAL

Nepal – mahdollisuuksien maa Teksti: Aila Seppälä Kuvat: Matti Lyytikkä Bhaktapurin seurakunta

Pieni tiimimme saapui Nepaliin lokakuun puolivälissä vuonna 2073 maassa noudatettavan hindukalenterin mukaan. Oli vuoden paras festivaaliaika, jolloin koulut, julkiset laitokset ja yksityiset yritykset ovat kiinni ja ihmiset palaavat ympäri maailmaa Nepaliin viettääkseen juhla-aikaa yhdessä perheittensä ja sukulaistensa kanssa.

ksi tärkeimmistä festivaaleista nimeltään ”Dashain”, jolloin juhlittiin hyvän voittoa pahasta, oli juuri loppumassa. Toinen yhtä tärkeä festivaali ”Tihar” eli valon juhla oli juuri alkamassa. Nepal on festivaalien luvattu maa. Maassa järjestetään vuosittain lukuisia uskonnollisia festivaaleja, jotka liittyvät sekä hindulaisuuteen että buddhalaisuuteen. Tämän hindulaisuuteen liittyvän viisipäiväisen valon juhlan aikana palvotaan erityisesti eläimiä kuten varista, lehmää ja koiraa. Lehmän lisäksi koirat ovat Nepalissa pyhiä eläimiä, ja niitä näkee joka puolella. Raakkuvat varikset tietävät puolestaan surua ja murhetta, joten niitä palvotaan, jotta kodeissa vältyttäisiin surulta ja kuolemalta. Festivaalin lopussa ihmisten otsaan maalataan ”Tika”-symboli suojelemaan onnettomuuksilta sekä tuomaan menestystä ja pitkää ikää. Kirkoissa rukoiltiin, että kristityt pysyisivät vahvoina eivätkä suostuisi ottamaan tätä merkkiä, vaikka se saattoikin

saan: ”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Alku aina hankalaa

merkitä kieltäytyjälle vaaraa. Saji Kurian pahoinpideltiin vuosia sitten juuri siksi, ettei hän antanut laittaa tätä epäjumalan merkkiä otsaansa. Siitä lähtien hän on kärsinyt valtavista migreenikohtauksista. Jumala kutsui Sajin ja Hannan Nepaliin Nepalin työmme johtajat Saji ja Hannah Kurian saapuivat Nepaliin 16 vuotta sitten joulukuussa vuonna 2 000 käytyään ensin raamattukoulun Filippiineillä. Saji on kotoisin Intiasta ja Hannah Filippiineiltä. Molemmilla oli sydämellään lapsityö, tosin eri maissa. Saji koki, että Jumala oli kutsunut hänet erityisesti Nepaliin, Hannah tunsi kutsua Keniaan. Jumala vahvisti kuitenkin Hannalle hyvin henkilökohtaisella tavalla, että Nepaliin hänen tuli lähteä. Nepal oli maana haastava eivätkä elinolosuhteet olleet helpot, mutta Herra vakuutti Hannalle Jer. 29:11 sanoin olevansa aina hänen kans-

Alkuaikoina Sajin ja Hannan työnä oli evankelioiminen ja raamatunopetus. Muutama vuosi myöhemmin he perustivat lisäksi lastenkodin Kathmanduun. Kurianit olivat olleet Nepalissa parisen vuotta, kun he tutustuivat suomalaiseen nuoreen mieheen Sami Kososeen. Sami asui heidän kotonaan reilun kuukauden ja matkasi yhdessä Sajin kanssa Tiibetin vastaiselle rajaseudulle. Siitä alkoi Sajin ja Hannan yhteydenpito Suomeen. Joitakin vuosia myöhemmin One Way Mission otti työn vastuulleen ja Sami Kosonen toimii One Wayn Nepalin työn koordinaattorina. Hannah kertoi, että alussa oli suuria vaikeuksia ja pienestä lähdettiin liikkeelle, mutta kun Jumala avaa oven, niin pienestäkin siemenestä voi kasvaa jotain suurta. Jopa suurempaa kuin osaamme edes pyytää, koska Jumalalle ei ole mikään vaikeata. Sen he ovat saaneet elää todeksi Nepalissa. One Waylla on ollut suuri osuus tässä kaikessa, totesivat Saji ja Hannah yhteen ääneen kiitollisina tuestamme ja

1/2017

rukouksistamme. Lapsi- ja orpotyö Lastenkodissa on tällä hetkellä 26 lasta, poikia on 15 ja tyttöjä 11. Saimme kuulla joidenkin lasten kertomuksia siitä, miten he olivat lastenkotiin päätyneet. Lapset eivät välttämättä ole täysorpoja. Jotkut on tuotu sinne, koska isä on kuollut tai jättänyt perheensä eikä äiti ole joko kyennyt hoitamaan lastaan tai hän on hyljännyt lapsensa mentyään uusiin naimisiin, koska maan tavan mukaan uusi mies ei ole huolinut perheeseen toisen miehen lasta. Näin oli käynyt Sanille. Hänen isänsä oli kuollut pojan ollessa 4-vuotias ja äiti mennyt uusiin naimisiin. Äidin ystävä toi 8-vuotiaan pojan lastenkotiin, mutta tämä karkasi ensitöikseen. Nyt hän on 18-vuotias iloinen ja tasapainoinen nuorukainen, joka on onnellinen ja kiitollinen siitä, että saa olla osa tätä perhettä. Hän päätti keväällä lukion ja haluaa nyt opiskella sosiaalityöntekijäksi voidakseen auttaa muita. Bimala oli tuotu Sajin ja Hannan luo 9-vuotiaana erittäin huonossa kunnossa. Hän oli joutunut jo hyvin pienestä työskentelemään äitinsä kanssa tiilitehtaalla isän jätettyä perheen. Lapsityövoimaa käytetään Nepalissa edelleen, vaikka se nykyään onkin kiellettyä. Raskaiden tiilien kantaminen oli aiheuttanut tyrän tälle pienelle tytölle. Leikkauksen jälkeen hän toipui nopeasti ja lahjakkaana tyttönä otti muut kiinni opinnoissa, vaikkei hän sitä ennen ollut saanut käydä päivääkään koulua. Nyt hän on 15-vuotias ja haaveilee sairaanhoitajan ammatista. Joillakin saattaa elää jopa kummatkin vanhemmat heidän sitä tietämättään. Näin kävi kahdelle sisarukselle Vidhyalle ja Menukalle, jotka heidän setänsä oli tuonut vuoristosta lastenkotiin turvaan. Vidhya oli silloin 5 vuotta, Menuka pari vuotta vanhempi. Sen jälkeen nämä kaksi sisarusta eivät kuulleet vanhemmistaan mitään eivätkä vanhemmat heistä, ei edes sitä olivatko he elossa vai eivät. Kunnes kolme vuotta sitten sisarusten setä sai selville, että tyttöjen vanhemmat elivät ja asuivat pienessä kylässä syrjäisellä vuoristoseudulla. Sisaruksille järjestettiin matka tapaamaan vanhempiaan. Matka ei ollut mitenkään yksinkertainen: ensin oli lennettävä niin pitkälle kuin mahdollista, sen jälkeen oli vielä käveltävä 12 tunnin matka vanhempien luo. Perillä kävi ilmi, että heillä oli kolme muutakin sisarusta, jotka asuivat vanhempiensa kanssa. Monet lapset katosivat vuoteen 2006 kestäneen 10-vuotisen sisällissodan aikana. Kadoksissa on edelleen kymmeniä tuhansia lapsia. Syrjäisiä vuoristoseutuja terrorisoineet maoistikapinalliset sieppasivat osan lapsista ja pakottivat nämä sotimaan hallitusta vastaan. Osa joutui lapsikaupan

Saji ja Hannah Kurian

uhriksi, kun vanhemmat halusivat saada lapsensa turvaan ja uskoivat henkilöihin, jotka lupasivat suurta rahasummaa vastaan viedä lapset turvaan Kathmandunlaaksoon. Se oli niitä harvoja alueita, joita maoistikapinalliset eivät vielä hallinneet. Sen sijaan että olisivat huolehtineet lapsista, he jättivätkin heidät heitteille. Nuorimmat lapsista saattoivat olla vasta 3-vuotiaita. Elämän muuttava suurperhe Oli ilo nähdä, kuinka nämä lastenkodin lapset todella muodostavat yhdessä yhden suuren perheen. Sajia ja Hannaa he kutsuvat isäksi ja äidiksi. Hannah toteaakin, että heidän tarkoituksensa ei ole vain antaa lapsille koulutus, ruokaa, vaatteita ja paikka, jossa nukkua, vaan antaa heille kristillinen kasvatus ja todella varustaa heidät elämää varten parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsille kyse on elämää muuttavasta prosessista. He ovat tulleet köyhyydestä

ja ympäristöstä, jossa heille on syvälle sisimpään iskostunut ajatus, että heillä ei ole mitään arvoa. Heille halutaan kertoa, että elämä ei ole vain hengissä pysymistä vaan jokainen voi itse tehdä jotakin oman elämänsä hyväksi, ansaita toimeentulonsa ja samalla ottaa myös muut huomioon. Lapsilla on mahdollisuus lähteä lastenkodista lukion suoritettuaan, jotkut ovat lähteneetkin. Suurin osa asuu siellä kuitenkin 22-vuotiaaksi asti opiskellakseen itselleen ammatin. Monella nuorella on haaveenaan valita ammatti, jossa voi auttaa muita. Piipahdimme myös kristillisessä koulussa, jota Sajin ja Hannan lapset käyvät. Koulussa on kuukausittain eri teemoja. Tällä kertaa aiheena oli toisten huomioon ottaminen ja anteeksianto sekä varojen kerääminen lapsille, joilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Jokaisen lapsen piti tehdä kuukauden ajan päivittäin jotain joko kotonaan tai muualla tienatakseen rahaa. Kyseeseen saattoi tulla esim. läksyjen

Lastenkodin ateriayhteyttä

parempi lukeminen, kotityöt, sisarusten hartiahieronta tai mitä tahansa, josta lapsi vanhempiensa kanssa sopi. Jokaisen viikon alussa lapset toivat edellisen viikon aikana keräystä varten tienaamansa rahat kouluun. Kuinkahan paljon parempi maailma olisikaan, jos kaikissa kouluissa opetettaisiin tällä tavalla rakastamaan ja ottamaan muut huomioon! Seurakuntien perustaminen Sajilla ja Hannalla on alusta alkaen ollut sydämellään myös seurakuntien perustaminen. Nepalissa on 75 aluetta ja Saji haluaisi perustaa seurakunnan jokaiselle alueelle. Tällä hetkellä heillä on 23 pientä seurakuntaa eri puolilla maata. Saji haluaisi laajentaa evankeliointia myös Tiibetiin, Bhutaniin ja Bangladeshiin. Vierailimme heti tuloamme seuraavana päivänä paikallisessa nepalinkielisessä seurakunnassa, jonka Saji ja Hannah perustivat joitakin vuosia sitten yhdessä Bhaktapurista olevan pastorin kanssa. Pastori oli tullut uskoon 11 vuotta sitten kuultuaan useammalta eri henkilöltä, että on olemassa vain yksi ainoa Jumala. Hän halusi tietää, kuka tai mikä tämä yksi Jumala on. Hän alkoi tutkia asiaa ja löysi Jeesuksen elämäänsä. Seurakuntaan kuuluu 157 kastettua henkilöä ja lisää väkeä tulee koko ajan. He etsivätkin parhaillaan jostain lähistöltä, esim. Bhaktapurista, pientä maa-aluetta, jonka voisivat ostaa rakentaakseen sinne isomman kirkon. Nykyinen kirkkorakennus on usein niin täysi, etteivät kaikki mahdu mukaan. Meitä pyydettiinkin rukoilemaan maapalstan puolesta sekä seurakuntalaisten uskon vahvistumisen puolesta.

RAPORTTI

Kathmandussa ja sen lähialueilla kristityt ovat saaneet vielä olla enimmäkseen rauhassa vainoilta. Pahimmat vainot – ja niitä on paljon – tapahtuvat syrjäisemmissä kylissä vuoristoseudulla. Kathmandunlaaksossa kristityillä on sen sijaan suuria taloudellisia vaikeuksia. Monet ovat uskoon tultuaan jääneet työttömiksi, koska eivät ole enää halunneet olla mukana rakentamassa temppeleitä tai tekemässä hindujumalien kuvapatsaita tai muita näiden jumalien palvontaan tarkoitettuja esineitä. Kävimme myös Sajin ja Hannan omassa kirkossa Koinonia Patan Churchissä, jossa on sunnuntaisin englanninkielinen jumalanpalvelus. Nepalinkieliset jumalanpalvelukset ovat lauantaisin, jolloin Nepalissa on pyhäpäivä. Nepalinkieliseen seurakuntaan kuuluu jo 7000–8000 jäsentä ja jäsenmäärä kasvaa koko ajan. Lauantaisin onkin pidettävä kolme eri jumalanpalvelusta, jotta kaikki halukkaat pääsisivät mukaan. Kirkosta ulos johtavan oven yläpuolella lukee osuvasti muistutus: ”Olette nyt astumassa lähetyskentälle”. Maanjäristyksen tuhot näkyvät yhä Maanjäristys tuhosi useita UNESCOn maailmanperintökohteita. Kävimme katsomassa Kathmandun historiallisen keskusaukion tuhoja. Osa temppeleistä oli edelleen pystyssä, osa oli rauniokasoina kuten myös keskusaukion lähellä sijainnut kuuluisa maamerkki Dharahara-torni. Saji kertoi, että vuoristossa asuvia vanhuksia tuodaan temppelialueelle ja jätetään sinne, niin etteivät he enää osaa palata kotiin. Eräs lastenkodin lapsista, Bimala, joka oli pienenä asunut sokean isoäitinsä luona, ha-

1/2017

luaisikin perustaa vanhainkodin heitteille jätetyille vanhuksille. Vierailimme myös Dhadingissa, noin 70 kilometrin päässä Kathmandusta sijaitsevassa kylässä, jossa on yksi Sajin ja Hannan perustamista seurakunnista. Halusimme käydä vuoristoalueella tutustumassa maanjäristyksen tuhoihin. Talvi oli tulossa, mutta monet asuvat edelleen teltoissa ja pelleistä kyhätyissä tilapäisasunnoissa. Rukousaiheena onkin, että hallitus vapauttaisi varat, jotka virtasivat maahan maanjäristyksen jälkeen. Vasta pieni osa näistä rahoista on jaettu talojen uudelleen rakentamiseen. Täällä oli ollut myös paha liikenneonnettomuus vain pari viikkoa ennen vierailuamme. Bussi oli syöksynyt alas rotkon pohjalla olevaan jokeen, jolloin 19 ihmistä menetti henkensä. Maanjäristyksen jälkeen lastenkodin isommat pojat olivat mukana auttamassa maanjäristyksen uhreja. Yhdellä tällaisella matkalla syntyi uhkaava tilanne, kun paikalla ollut hysteerinen väkijoukko, satoja ihmisiä, kävi yllättäen auttajiensa kimppuunsa saartaen heidän autonsa. Autossa oli naisista koostuneen lääkintäryhmän lisäksi vain Hannah ja lastenkodin lapsista Sani ja Suresh. Saji ei ollut sillä kertaa mukana. He olivat juuri auttaneet loukkaantuneita ja jakaneet ruokaa ja lääkkeitä, kun tuli jälkijäristys. Uusien järistysten pelossa he päättivät kasata tavaransa ja viedä auton turvallisempaan paikkaan. Suresh, joka osasi hyvin paikallista kieltä, avasi auton ikkunan kysyäkseen, missä apua tarvitaan. Väkijoukko ei kuunnellut, vaan pahoinpiteli häntä ja yritti repiä hänet autosta. Lopulta he saivat apua ja pääsivät pois.

1/2017

Tulevaisuuden suunnitelmat Sajin ja Hannan tavoitteena on tulla omavaraiseksi. Pitkällä tähtäimellä riippuvuus kansainvälisestä avusta ei ole kestävää. Heidän toiveissaan on hankkia oma maapalsta, jolle voisi rakentaa majatalon ja lastenkodin puutarhoineen ja jossa voisi pitää jonkin verran eläimiä. Saji haluaisi aloittaa jo tänä vuonna vähävaraisille naisille suunnittelemansa viiden kuukauden ammatilliset kurssit, joissa annetaan myös raamatunopetusta. Hän toivoo, että kursseille saataisiin vapaaehtoisia henkilöitä auttamaan vaikka 1-2 kuukaudeksi sekä Suomesta että myös muualta. Hannan sanoja lainatakseni: ”Ota talenttisi käyttöön tietäen, että sillä mitä teet vaikka vain parin kuukauden ajan, voi olla suuri merkitys täällä oleville ihmisille.” Köyhä maa täynnä mahdollisuuksia Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista. Oma teollisuus on vähäistä, lähes kaikki tuodaan muualta, varsinkin Intiasta ja Kiinasta. Maa on täysin riippuvainen Intian tuonnista mm. polttoaineiden, keittokaasun ja lääkkeiden osalta. Vajaa vuosi sitten maassa oli huutava pula kaikesta Intian suljettua maiden välisen rajan viideksi kuukaudeksi vastalauseena Nepalin uudelle perustuslaille. Myös päivittäiset sähkökatkokset, 12 t/vrk, ovat edelleen riesana maanjäristyksen tuhottua joitain suurimpia vesivoimalaitoksia. Nepal voisi olla hyvin toimeentuleva ja lähes omavarainen maa monissa asioissa, jos maan valtavat rikkaudet hyödynnettäisiin. Kaunis luonto ja henkeäsalpaava Himalajan vuoristo Mount Everesteineen tarjoaisivat upeat puitteet kukoistavalle turismille. Maankamaran alla on suuret maakaasuesiintymät, joita ei ole hyödynnetty. Vuorilta valuvat lukuisat purot ja joet tarjoaisivat mahdollisuuden rakentaa mikrovesivoimaloita jokien varsilla olevien kylien tarpeisiin, jolloin sähköstä ei olisi puutetta. Saji kyselikin, olisiko

Suomessa joku taho kiinnostunut niiden rakentamisesta. Samalla olisi oiva tilaisuus evankelioida. Ihmettelimme, miksei näitä rikkauksia hyödynnetä. Saimme kuulla maata jäytävästä korruptiosta ja heikosta hallituksesta. Maanjäristyksen jälkeen pääministeri on vaihtunut joka kuudes kuukausi. Matkan tuntoja Meidät majoitettiin matkan ajaksi Sajin ja Hannan majataloon eli Bethel Guest Houseen. Sen yhteydessä on kahvila, jossa saimme nauttia Hannan herkullisista ruoista. Majatalo kahviloineen sijaitsee hyvällä alueella Kathmandun laitamilla melko lähellä lentokenttää. Sieltä on suhteellisen hyvät yhteydet moneen paikkaan. Yksin emme kuitenkaan uskaltautuneet liikkumaan kuin ihan lähialueella. Kathmandussa on hankala kulkea omin neuvoin. Kartasta ei ole paljon apua, koska katukylttejä ei ole. On ihan tavallista, että turistit harhailevat kaupungilla eksyksissä löytämättä perille. Liikenne on myös aivan pähkähullua sekä Kathmandussa että maaseudulla. Jalankulkijoista ei välitetä. Kadun ylittäminen on Hannan sanojen mukaan hengenvaarallista. Ajokorttia varten on kirjallinen koe, mutta jos maksaa tietyn rahasumman, saa kuulemma jättää tyhjän paperin. Kuulimme myös surullisen kertomuksen siitä, kuinka onnettomuuden aiheuttajalle tulee halvemmaksi, jos uhri kuolee kuin että hän jää eloon ja vammautuu. Mennessämme Dhadingiin pidättelimme useamman kerran hengitystämme: ehtiikö ohittava auto takaisin omalle kaistalleen. Matkalla sattuikin pari liikenneonnettomuutta. Ihmettelimme, miten näillä kapeilla, mutkikkailla, jyrkänteiden reunoille rakennetuilla ja autoja täynnä olevilla teillä auttajien on yleensä mahdollista päästä autettavien luo, ei ainakaan autolla. Näimme myös, kuinka koulusta saapuvia lapsia kiipesi kuorma-auton katolle (huom: ei lavalle!), johon oli laitettu jonkinlaiset matalat kaiteet suojaksi. Tapa on

kielletty, mutta kiellosta ei välitetä. Vastapainoksi saimme ihailla upeita vuoristomaisemia ajellessamme maanjäristyksen ja sitä seuranneiden maanvyörymien runtelemia teitä ylöspäin kohti Nagarkotia Kathmandun pölyjen jäädessä taaksemme. Kaupunkia kutsutaan myös ”Dustmanduksi” joka puolella leijuvan pölyn vuoksi. Nagarkot on Kathmandunlaakson reunamilla oleva vuoristoalue, jossa voi ihailla auringonnousua ja -laskua Himalajan vuoriston yllä. Saimme nähdä, kuinka mahdottomasta tulee mahdollista, kun Jumala on työssä mukana. Tämä oli totta myös meidän kohdallamme. Jumala piti meistä huolta ihan pienintä piirtoa myöten. Ailanen, kuten hän itseään nimitti koska matkalla oli kaksi Ailaa, oli paluumatkalla Kathmandun lentokentällä toivonut saavansa jostain klemmarin, että saisi irrallaan olevat paperit yhteen. Ihmettelimme, mistä me tähän hätään klemmarin teemme. Siirryttyämme odotushalliin viereemme osui suomalaisperhe, jonka pieni puolitoistavuotias tytär leikki lattialla. Hän löysi sieltä jotain ja antoi sen isolle siskolleen, 6-vuotiaalle Elsalle, joka puolestaan antoi sen vieressään istuvalle Ailaselle. Se oli klemmari! Juuri vähän aiemmin sen toisen Ailan sydämestä oli kaiken toivottomuuden keskellä alkanut ykskaks kummuta laulu karkottaen mielestä kaiken synkkyyden: ”Yksin en kulje, en hetkeäkään, vierelläin aina mä Jeesuksen nään, suojellen varjellen, nostaen, auttaen kanssain Hän käy läpi maailman tään. Ylistys Ylhäisen, parhaimman Paimenen, rakkautes suuri, sen turviin mä jään.” Kuinka ihanan rakastava Jumala meillä onkaan!

NEPALISSA KAIVATAAN UUSIA KUMMEJA Lastenkotiin tulee säännöllisesti uusia lapsia, jotka tarvitsevat suomalaiset kummit. Myös pastoreille tarvitaan jatkuvasti kummeja. Kummimaksu lastenkodin lapsille on 55 €/kk, koulukummimaksu 30 €/kk, pastorikummius 60 €/kk. Yhteys kummisihteeri Virva Siivolaan, puh. 040 715 5351, nepal@ onewaymission.fi

Nepalin työ puh. 040 720 3670 nepal@onewaymission.fi Dhadingissa monet asuvat yhä teltoissa

RAPORTTI

1/2017

MALAWI

Malawin työssä syvemmälle Raamattuun Teksti: Esa-Pekka Mattila Kuvat: Riikka Tähtinen

”Mitä seuraavaksi, Herra?” oli kysymyksenäni toisella Malawin käynnilläni. Koin saavani Herralta kysymykseeni vastauksen: ”Perustakaa Raamattukoulu.” Olin matkassa Kimmo Metsämäen kanssa lokakuun lopulla ja hän vahvisti asian kertoen kokevansa aivan samoin.

oimme molemmat suurta iloa saadessamme tuolloin opettaa kyläpastoreita kolmen päivän ajan. Herra laski molempien sydämelle aihealueita, jotka haastoivat vanhurskaaseen ja pyhään vaellukseen kaikilla elämänalueilla. Laaja-alainen opetus käynnistyy One Wayn työ Malawissa on ottamassa seuraavaksi uusia askeleita panostamalla jatkossa entistä enemmän pastorien Raamattu-koulutukseen. Aiomme järjestää vuoden 2017 aikana neljä viikon mittaista seminaaria, joissa opetamme laaja-alaisesti Raamattua. One Way -kylälle on vuosien aikana rakennettu toimiva infrastruktuuri ja tilat ovat nyt valmiina palvelemaan tätäkin käyttötarkoitusta. One Wayn kosketuspiirissä on noin 200 pastoria, joista monet tekevät työtä yksin hyvin syrjäisissä kylissä. Näille pastoreille on suureksi rohkaisuksi, kun he voivat

tulla One Way -kylälle saamaan opetusta ja tapaamaan toisia pastoreita. Koulutuksen aikana he rakentuvat yhteisestä uskosta, vahvistuvat kutsumuksessa ja saavat ennen kaikkea syventyä henkilökohtaisessa suhteessa Jumalaan. Monille 1-2 kertaa vuodessa järjestetty muutaman päivän mittainen pastorikoulutus on ollut keidashetki ja nyt haluamme palvella heitä vielä enemmän. Sanan valo parasta lääkettä pimeyteen Meidän länsimaalaisten on vaikea ymmärtää sitä lähtökohtaa, josta monet malawilaiset ja mosambikilaiset pastorit ponnistavat. Heillä ei ole ollut mahdollisuutta kasvaa vahvoissa seurakunnissa, kuunnella säännöllisesti raamattutunteja tai käydä seminaareissa, ja oman Raamatun hankkiminen on ollut työn takana. Mutta silti he haluavat rakkaudella palvella seurakuntaa.

Kyläkulttuureissa kristillinen perintö on vaatimatonta ja lukutaito sekä Raamatun tuntemus heikkoa, jopa olematonta. Niiden sijaan taikauskolla, poppamiehillä ja heikolla seksuaalimoraalilla on ollut voimakas vaikutus ihmisten elämään. Jumalan Sanan valo on parasta lääkettä kaikkeen pimeyteen kaikissa kulttuureissa. Tätä lääkettä One Way haluaa nyt viedä yhä voimakkaammin Malawiin ja Mosambikiin. Pyydämme erityisesti esirukousta Raamattukoulu-hankkeen puolesta, jotta Jumalan tahto saa tapahtua kaikessa. Saakoon pastorikoulutusviikot kantaa kaikin puolin hyvää hedelmää Jumalan valtakuntaan.

1/2017

27 Silvia ja uusi pyörä

Kuka on sinun lapsesi, didi?

Rukous kallisarvoinen lahja Orpokokouksissa esitimme draamaa Danielista leijonien luolassa. Myös lapset olivat innokkaasti mukana näyttelemässä. Lopuksi saimme kertoa heille, miten tärkeää on luottaa Jumalaan ja uskoa Hänen apuunsa, kun me sitä pyydämme. Myös kotikäynnit vammaisten ja vanhusten luona olivat koskettavia. Vilpitön ilo ja kiitollisuus näkyivät ihmisten silmistä, kun saimme viedä heille pienet muistamiset – ja mikä tärkeintä, rukoilla heidän puolestaan. Rukous tuntuikin olevan kallisarvoisin asia vierailujemme yhteydessä. Sain tavata myös oman ”Malawi -mummoni” Enesi Musowan. Vierailin hänen pienessä majassaan ja vaikka meillä ei yhteistä kieltä ollutkaan, ymmärsin kuitenkin sen, että hän pyysi rukoilemaan puolestaan. Oli kolotusta siellä ja täällä ja nämä saimme viedä Herran eteen. Hetki oli koskettava ja uskon, että Jumala oli siinä kanssamme. Juhlintaa malawilaisittain

Matkamuistoina ihanat ihmiset Teksti ja kuvat: Kirsi Hirvasoja

Saimme mieheni Markun kanssa matkustaa Malawiin loka-marraskuussa. Kyseessä oli Malawin One Way -työn 10-vuotisjuhlamatka ja tiedossa niin juhlia kuin pastorikoulutustakin. Minulle matka oli jo toinen saman vuoden aikana. Tiesin siis jo, mihin olin matkalla, ja odotinkin perille pääsyä kovasti.

ivan erityisesti odotin tapaamista orpokodilla asuvan noin 7-vuotiaan Patrician kanssa. Tyttö jäi kevään matkalta sydämelleni ja iloitsin, että saisin tavata hänet uudestaan. Kun saavuimme Kambalamen kylälle, meitä oli riemukas joukko vastaanottamassa. Ja siellä muiden mukana oli Patricia, joka hyppäsi syliini heti, kun pääsin autosta ulos. Onnellisena kiitin Jumalaa.

Minun ja mieheni lisäksi tiimiin kuului orpolasten kummisihteeri Irma Huovinen. Olimme siis melko pienellä porukalla liikkeellä. Kylällä oli myös nuori nainen Suomesta, joka oli saapunut vähän aikaisemmin. Hän oli reppureissaajana matkalla Sambiaan ja Jumala oli johdattanut hänet Kambalamen kylälle. Hän oli paljon lasten kanssa opettaen, rohkaisten ja kannustaen heitä.

10-vuotisjuhlatilaisuus oli erikoinen. Paikalla oli satapäin vieraita, parlamentin jäsenkin vaimoineen. Juhlallisuuksiin kuului paljon lauluja, tanssiesityksiä ja juhlapuheita onnitteluineen. Erikoisuutena lopuksi oli kakkutarjoilu kunniavieraille, joihin mekin lukeuduimme. Meille tarjoiltiin juhlallisesti suklaakakkua ja siinä me sitten söimme sitä muiden katsellessa. Juhlan jälkeen alkoi pastorikoulutus. Opettajat Esa-Pekka Mattila ja Kimmo Metsämäki saapuivat parahiksi ennen 10-vuotisjuhlia, lisäksi lähikyliltä ja Mosambikista oli tullut paljon pastoreita perheineen oppimaan Raamatusta. Esa-Pekan ja Kimmon pitämät raamattutunnit olivat aivan mahtavia. Saimme kuulla opetusta rukouksesta, Raamatun lukemisen tarpeellisuudesta ja siitä, miten tärkeää on pysyä lähellä Kristusta. Ohjelmaan kuului myös varoittavia opetuksia noituudesta ja vääristä opettajista, mikä onkin erittäin merkityksellistä Malawissa, jossa on paljon erilaisia uskomuksia ja poppamiehiä. Uskon, että monet pastorit saivat vahvistusta ja rohkaisua näiden opetusten kautta. Naisetkin saivat osansa: heitä rohkaistiin ja heille kerrottiin, että he ovat arvokkaita ja tärkeitä. Yllätyslahja Irma sai sydämelleen, että voisimme ostaa polkupyörän yhdelle orpokodin vanhimmista tytöistä, koska hänen koulumatkansa on niin pitkä. Emme sanoneet lahjan saajalle Silvialle ennalta mitään, kunnes yhtenä

RAPORTTI

1/2017

Opetustuokio

Juhlakansaa 10-vuotisjuhlissa

iltapäivänä pyysimme tyttöä meille ”matkaoppaaksi” ja hän lähti mukaamme. Siinä sitten kerroimme, että mitäs, jos menisimme ostamaan hänelle polkupyörän! Kyllä siinä oli riemua ja epäuskoa sekaisin, kun tyttö ei oikein tahtonut uskoa koko asiaa. Kun sitten saavuimme pyöräkaupalle Mosambikin puolella ja kauppiaskin tuli paikalle, kaupat tehtiin juuri siitä pyörästä, jonka Silvia halusi. Voi sitä iloa ja kiitollisuutta, mikä tytön kasvoilta loisti! Jälleen sain kiittää Herraa sydämessäni Hänen rakkaudestaan ja huolenpidostaan. Sadekauden hellettä Ilmojen puolesta matka oli erittäin haastava, lämpöä oli välillä yli +50 astetta auringossa. Ulkona ei juurikaan päiväsaikaan voinut olla kuumimpina päivinä. Lähetystalon terassillakin oli joinain päivinä +36 astetta. Yöt olivat vaikeita ja uni melko katkonaista. Märkä pyyhe iholla teki olosta siedettävän ja pystyi paremmin nukkumaan. Mutta Jumala auttoi ja selvisimme hienosti. On mahtava tietää, että meillä oli esirukoilijoita Suomessa. Kaksi viikkoa kului nopeasti ja viimeisenä iltana saimme vielä kokea melkoisen luonnonilmiön. Valtava myrsky puhkesi aivan äkkiarvaamatta. Tuntui kuin hyökyaalto olisi pyyhkäissyt lähetystalon ylitse. Vettä tuli vaakasuoraan ikkunoista ja ovista

sisään. Hetken oli aivan valtava ukkonen ja rajuilma, mutta se rauhoittui yötä kohden. Aamulla pois lähtiessämme saimme nähdä monien talojen katoilla korjaajia. Myös kylällämme oli sattunut vahinkoja, osa kirkon kattoa ja seinää oli myrskyssä irronnut. Saimme kokea matkan aikana ihanaa yhteyttä uskovien kanssa. Jumala rakastaa näitä Malawin köyhiä ihmisiä ja on valtava etuoikeus, kun saa kertoa sanomaa rakas-

tavasta Jeesuksesta. Matkustimme kotiin matkamuistoina muistot lukuisista iloisista kasvoista ja ihanista ihmisistä. Zikomo kwambiri!. Malawin työ puh. 045 114 8855 malawi@onewaymission.fi

1/2017

Jouluevankeliumi ihastuttaa yleisöä

Suloinen joulu etelän säässä Teksti ja kuva: Mervi Itälinna

attoaamu. Lapset koputtavat ovelleni ja kertovat kirkkain silmin kantaneensa jo vettä keittiölle. Lehmä teurastettaisiin kohta ja enkelit tarvitsevat sädekehänsä!! Yksi ja toinen hakee uudet vaatteensa, jotka on torilta hyvissä ajoin hankittu ja joita olen säilyttänyt juhlaa varten. Tytöt tarvitsevat hiiliä silittääkseen ompelijan heille ompelemat uudet kauniit puvut. Tänäkin vuonna yksi työn uskollinen ystävä oli saanut sydämelleen antaa lahjan, joka mahdollistaa joulun juhlinnan. Musiikki soi pihalla ja pikkuhiljaa lapsia huoltajineen saapuu paikalle. Odottelu sujuu tuttujen kanssa rupatellessa ja tanssiaskeleita tapaillessa. Ollaan jo hyvän matkaa iltapäivän puolella, kun juhlaväki pakkautuu sisään isoon ruokasaliin. Ulkona aurinko paistaa täydeltä terältä, on kuuma, oikein suloinen joulutunnelma.

Mac Masamba toivottaa vieraat tervetulleiksi, muistuttaa mieliin joulun merkityksen ja sanoman. Lapset esittävät draamana jouluevankeliumin, kuten useina vuosina aiemmin. Alezi, orpokodin poika, kertoo muutamalla sanalla Raamatun läpi kulkevasta Jumalan pelastussuunnitelmasta; miksi Jeesuksen piti tulla ja kuka hän meille voi tänään olla. Juhlan lopuksi lapset ja huoltajat kyliltä esittävät omia laulujaan, muutamat saavat kummien lähettämät joulupaketit. Monelle on luvassa kummien lahjaksi antamat viltit, jotka jaetaan joulun jälkeen. Ruuaksi on riisiä, lihaa ja vihannesta. Kaikki saavat kukkuraiset lautaselliset syödäkseen! Musiikki soi taustalla ja kaikilla näyttää olevan hyvä mieli. Onhan nyt joulu.

TULE MALAWI-KUMMIKSI Kummimaksu orvolle ja koululaiselle on 25 €/kk, vammaiselle, vanhukselle ja aidstukiryhmälle 20 €/kk ja työntekijälle 35 €/kk. Ota yhteyttä kummisihteereihin Irma Huoviseen (orvot, koululaiset ja aidsryhmät), 045 230 7881, irma.huovinen@onewaymission. fi, Riikka Tähtiseen (työntekijät, klinikka ja vanhukset), 044 308 0258, riikka.tahtinen@ onewaymission.fi ja Ulla Kärnään (vammaiset), 050 321 8207, ulrika53@suomi24.fi

RAPORTTI

UGANDA

1/2017 Uusi lastenkoti on juuri valmistunut

Kauan kaivattu uusi lastenkoti

Teksti: Leena Kinnunen Kuvat: Mark Lugayizi

Ugandan työmme Agape-keskuksen toiminta on kasvanut, kun sinne on perustettu uusi lastenkoti. Lastenkoti tosin on pieni, vain kaksi huonetta tällä hetkellä. Tarve sille on kuitenkin ollut jo pitkään suuri.

onet lapset ovat joutuneet lopettamaan koulunkäynnin vanhempien myytyä maansa ja muutettua niin kauas, että koulumatkasta olisi tullut liian pitkä. Osa lapsista ei voi myöskään asua huoltajansa luona erilaisista syistä johtuen, eivätkä he siten voi käydä myöskään koulua. Uuden lastenkodin avauduttua nämä lapset ja orvot voidaan ottaa sinne asumaan ja he pääsevät jälleen kouluun. Lastenkotia voidaan hyödyntää myös Agape-keskuksessa pidettävien konferenssien aikana.

koko elämänsä ensimmäisen vuohen tai porsaan. Rahaa saatiin lisäksi kerättyä niin paljon, että nekin lapset, jotka eivät saaneet eläintä, saivat kuitenkin uudet koululaukut. Monet lapset ja vanhemmat ylistivät Jumalaa joululahjastaan ilokyyneleitä vuodattaen näin: ”Kukaan ei odottanut tämän tapahtuvan, vain Jumala, kaiken Luoja. Jokin sellainen, mikä on ollut vain unelmaa, ja uutinen, jonka kuulimme, on nyt todellisuutta elämässämme. Jumala, olet todellakin saanut meidät hämmästymään ja osoittanut meille rakkautta ja huolenpitoa. Nyt tiedämme, että sinä olet todellinen Isä!” Joululahja Taivaan Isältä Suuri kiitos myös kaikille teille kummeille ja lahjoittajille lahjastanne ja rakMonille kummilapsiohjelmassa oleville kaudestanne, joka kosketti näiden lasten ja lapsille ja perheille joulu oli erityisten kos- koko perheiden elämää! kettavaa ihmeiden aikaa. Osa kummeista näet lähetti joululahjarahaa, joilla ostettiin Rukousta tarvitaan edelleen omalle kummilapselle joko vuohi tai pieni porsas riippuen siitä, kumman kummi halusi lapselleen lahjoittaa. Näin lahjan Eläimet olivat näille perheille tervetullut saaneet perheet ja heidän lapsensa saivat apu Ugandassa edelleen vallitsevan nä-

länhädän vuoksi. Kuivuutta on ollut toukokuusta asti, minkä vuoksi suurin osa sadosta kuivui jo ennen kukkimisvaihetta ja johti sadon menettämiseen ja nälänhätään. Ugandassa kuolee nälkään tällä hetkellä 20–30 ihmistä päivässä. Nälänhätä ei ole vielä ollut niin paha omalla työalueellamme, mutta myös Muleeten kylässä ja lähikylissä osa perheistä elää vain kupillisella maissipuuroa päivässä. Elinkustannukset ovat ruokapulan vuoksi nousseet ja osa vanhemmista ei pysty maksamaan enää koulumaksuja. Perheet muuttavat myös kylästä toiseen etsiessään parempia elinolosuhteita. Kiitos, että muistat rukouksin tätä tilannetta Ugandassa. Naapurikylässä Jumala yllätti Seurakunta tekee edelleen aktiivisesti evankeliointityötä. Joulukuun puolivälissä vuorossa oli Muleeten naapurikylä, jossa järjestettiin aktio. Kylä on tunnettu siitä, että siellä myydään paljon alkoholia ja

1/2017

Liike-, toimisto- ja asuinrakennusten tunnollista rakennuttamista ja rakennustyön valvontaa.

Rakennuttaja ins.tsto

STENROOS OY Kehruutie 1 C, 00410 Helsinki Puh. 041 5344 844 "Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala."

Onnellinen kummipoika uuden lahjavuohensa kanssa

”VALOA KANSALLE”

Sähköpalvelu Häkkinen Oy

Sähkö ATK-verkot teollisuusautomaatio SUUNNITTELU URAKOINTI TARVIKKEET kyläläiset eivät ole tähän asti halunneet kuulla sanomaa Jeesuksesta. Mark kertoo, että Jumala kuitenkin yllätti heidät kaikki ja siellä tuli yli 30 ihmistä uskoon. Ensimmäisenä uskoon halusivat tulla ne, jotka olivat olleet ahkerimpia baarissa kävijöitä. Agape-keskuksessa kasvaa myös uusien nuorten johtajien sukupolvi. Joulukuun alussa 16 nuorta osallistui Mubendessa pidettyyn kolmipäiväiseen nuorisoleiriin, jossa oli Raamatun opetusta, pelejä, sielunhoitoa ja jossa nuoret itsekin saivat palvella. Nuoret ovat myös olleet aktiivisesti mukana palvelemassa muissa evankeliointitilaisuuksissa, joita on järjestetty.

on tarkoitus järjestää myös erillisiä työpajoja naisille. Lisäksi suunnitelmissa on pitää kyläkokouksia, tavata kummilapsia, tutustua työhön ja sen uusiin kuulumisiin jne. Toivon mukaan matkan päätteeksi onnistuu myös safarimatka Ugandan suurimpaan luonnonpuistoon Murchison Fallsiin.

RYHTYISITKÖ KUMMIKSI VARATTOMALLE LAPSELLE? Ugandassa tarvitaan kummeja erityisesti koululapsille ja opettajille. Lapset ovat useimmiten orpoja, joilla ilman kummia ei olisi varaa käydä koulua.

Konferenssi Tammikuun puolivälissä Ugandaan on lähdössä kahden viikon aktiomatkalle pieni tiimi. Agape-keskuksessa pidetään tällöin pastorikoulutus, jossa opetuksesta on päävastuussa Esa-Pekka Mattila paikallisten pastoreiden kanssa. Konferenssissa

PUH: 040 5144327

Osa lapsista sai uuden koulurepun

Ugandan työ puh. 040 767 5556 uganda@onewaymission.fi

Kummimaksu sekä lapselle että työntekijälle on 30 €/kk. Yhteys Ugandan koordinaattori Leena Kinnuseen, 040 767 5556, uganda@onewaymission.fi

RAPORTTI

1/2017

ISRAEL

TAVALLINEN PÄIVÄ PUNAISESSA MATOSSA

Teksti ja kuva: Kristiina Wiley

Saavun Punaiseen Mattoon noin 10 minuutin kävelyn jälkeen bussipysäkiltä vähän ennen klo 11. Valitsen useimmiten rauhallisemman kävelytien enkä suorinta tietä Vanhan bussiaseman rähjäisen ympäristön läpi, jotta voin vielä rukoilla ja koota ajatuksiani päivää varten.

aSharon-kadulla Punaisen Maton ulko-oven liepeillä seisoskelee jo joukko naisia odottamassa ovien aukeamista, kukin erilaisessa kunnossa. Joku tunnistaa minut, hymyilee ja tervehtii. Sisään on pyrkimässä myös tyttö, joka sai viime kerralla porttikiellon riehumisesta. Turvamies ovella torjuu napakasti hänen sisäänpääsy-yrityksensä. Paikalla ovat jo päivän työntekijät ja vapaaehtoiset pilkkomassa salaattia, asettamassa uusia vaatteita vaaterekeille, lajittelemassa pyykkiä. Rukoilemme päivän aluksi yhdessä. Rukouksen lopussa portaita alas laskeutuvat jo ensimmäiset naiset. He saapuvat nälkäisinä, lopen uupuneina ja suihkun tarpeessa, monet hoippuen alas portaita. Korkeat korot lintassa, tuskin pystyssä pysyen. Monenlaisia uupuneita kävijöitä Vahvasti meikattu Nadja nukahtaa usein ruokalautasensa päälle. Joudumme herättelemään häntä jatkuvasti. Joskus hän nukahtaa seisaalleen, vaikka vaatetankojen viereen, ja joku joutuu vahtimaan, ettei hän kaadu ja loukkaa itseään. Olen joutunut pitelemään hänestä joskus kiinni, josta hän aina suuttuu. Tänään meillä on ystävällinen

juttuhetki, kun hän valitsee itselleen uutta villapuseroa. Vihreä väri sopii hänelle kauniisti! Hän hymyilee minulle, kun kehun väriä. Noin 40-vuotias Elvira syö hyvällä ruokahalulla ja haluaa sitten lepäämään. Elvira on yhä kaunis ja herkkä. Katuelämä ja huumeet eivät ole vielä kokonaan vieneet hänen terveyttään ja psyykeään. Kulmasohvalla on jo kaksi nukkujaa, joten sijaan hänelle patjan lattialle. Hän pyytää minua hieromaan selkäänsä, sillä se saa hänet rentoutumaan. Kun hieron hänen olkapäitään, rukoilen samalla hiljaa kuiskaten. Hän nostaa päätään ja pyytää: ”Kovemmalla äänellä, ole hyvä! Haluan kuulla mitä rukoilet!” Niin sitten rukoilen, että Jeesus koskettaisi hänen sisintään ja avaisi niitä lukkoja ja solmuja, joita on tullut elämän aikana, antaisi vapauden ja ilon. Rukous saa hänet avautumaan ja hän kertoo, että on jo toivottomassa tilanteessa elämänsä suhteen. Hän kaipaa muutosta, Jumalan kohtaamista, mutta ei tiedä, miten. Kerron omasta elämästäni, miten Jeesus on minua auttanut ja johtanut elämässä, parantanut peloista ja ahdistuksista. Jeesukselle ei mikään ole mahdotonta! Meidän tulee vain pyytää Häntä. Halaamme ja kehotan Elviraa miettimään asioita ja kuntoutukseen lähtöä. Lora on erikoinen pakkaus. Olen näh-

nyt hänet vasta muutaman kerran tänä syksynä. Ensimmäisellä kerralla luulin häntä pojaksi, jolta hän täysin näyttääkin, laihana, pojan vaatteissa, piikkitukkaisena. Hän on jatkuvasti niin levoton, ettei pysy hetkeäkään aloillaan. Syökin seisaaltaan, jalat heiluen. Kun hän saapuu, hän menee ensimmäisenä peilin eteen ja alkaa kohentaa hiuksiaan. Joka päivä on saatava uusi väri! Tänään sateenkaaren värit, keltainen, vihreä ja sininen muuttuvat porkkananpunaiseksi ja hiukset myös ajetaan osittain. Lopputulos näyttää tyylitellyltä irokeesikampaukselta. Lora on diplomikampaaja ammatiltaan. Hän on hiljainen, mutta herkkä ja auttavainen. Aina puolustamassa heikompia. Hyvä ystävä keskusta johtavan Anat Brennerin kanssa, sanoo tätä äidiksi. Hän touhuaa keskuksessa edestakaisin ja päivän päätteeksi hän pesaisee lattian, voimalla ja kovalla vauhdilla, mutta tehokkaasti! Hierontaa ja keskusteluja Huonokuntoinen ja likainen Natasha saa tänään myös selkähieronnan. Hänellä on ollut joskus pahoin tulehtuneita paiseita kehossaan, nyt niitä ei näy. Tämä karski ja riitainen, joskus harhainen, elämän rääkkäämä nainen istuu hiljaa vapaaehtoisen hierottavana ja hänkin saa luultavasti hiljaiset rukoukset osakseen. 20 minuutin kuluttua hieronnan loputtua kyyneleet valuvat hänen poskillaan valtoimenaan. Jokin on koskettanut hänen sisintään. Suihku ja puhtaat vaatteet tekevät myös hyvää hänelle. Hän on herkän tuntuinen

1/2017 koko loppupäivän ja silmissä on uusi ilo. Nuoren tytön Lean päivä ei ole alkanut hyvin. Hän suuttuu vapaaehtoiselle, joka ei ymmärrä hänen heprean kieltään, kiroilee, sanoo rumasti ja marssii ylös portaita mieltään osoittaen. Yllätykseksemme hän kohta palaa lauhtuneena, menee vapaaehtoisen luo nöyrästi ja pyytää anteeksi käytöstään. Hän vielä kertoo Anatille, että käyttäytyi tosi huonosti ja pyysi anteeksi. Istun hänen vieressään ruokapöydässä ja huomautan, kun kuulen hänen puhuvan venäjää: ”En ole tiennytkään, että olet venäjänkielinen.” Lea vastaa siihen: ”En minäkään ole tiennyt, että sinä olet venäjänkielinen!” Siitä alkaa hauska keskustelu: hän on itse asiassa kotoisin Burjatiasta, jossa minäkin olen käynyt. Olen nähnyt hänet monet kerrat näiden kuukausien aikana, mutta nyt vasta keskustelemme ensimmäisen kerran, kun löytyi yhteinen kieli. Vanhin asiakas keskuksessa, puolalaista alkuperää oleva noin 65-vuotias Dina, saapuu ontuen ruokapöydän ääreen ja pyytää, että hoitaisin hänen kättään. Sormi on turvoksissa ja kynnen vieressä selvästi alkava tulehdus. Sairaanhoitajia ei ole tänä päivänä paikalla, joten vedän hanskat käsiini ja alan puhdistaa haavaa antiseptisellä liuoksella ja laitan uuden siteen. Dina itkee ja kun kysyn, mikä on hätänä, hän kertoo, että hänen noin 30-vuotias ”poikaystävänsä” ei halua enää nähdä häntä. Keskustelemme pitkään ja neuvon häntä unohtamaan koko poikaystävän, joka käyttää häntä vain hyväkseen. Rukoilemme yhdessä ja pyydän, että Herra antaisi Dinalle uuden tulevaisuuden ja merkityksen elämälle. Jumala tekee työtään Järjestellessäni vaatteita rekeille keskukseen saapuu pitkästä aikaa nuori transseksuaali Oren. Hän tulee iloisena ja halaa minua, suutelee molemmille poskille. Hämmästyn hieman, sillä hän on yleensä ollut aika varauksellinen käytökseltään. Ehkä hän on vain iloinen tunnistaessaan tutun ihmisen. Keskuksessa käy noin 4-5 transseksuaalia. Heihin on kaikkein vaikeinta saada kontaktia. Mutta Anat on läheinen ystävä monen kanssa, hänellä on avain heidän sisimpäänsä. Olen monesti nähnyt, miten joku heistä istuu pöydän päässä Anatin kanssa ja purkaa sydäntään ja elämäänsä hänelle. Näin päivä kuluu, naisia soljuu sisään ja ulos keskuksesta, ehkä 35–40 päivässä. Päivään mahtuu pinnallisempia ja syvempiä kohtaamisia. Täysi päivä ja monia kohtaamisia, joita jään miettimään ja rukoilemaan pitkäksi aikaa. Jumala tekee hiljaista työtään. Meidät on kutsuttu rakastamaan ja pitämään elämän sanaa ja toivoa esillä näilläkin kaduilla, joissa toivoa ei ole. Herra tekee työn. On valtava ilo nähdä aina välillä jonkun pääsevän irti, kuin tulesta, kuoleman porteilta uuteen elämään.

MAA MYRSKYJEN SILMÄSSÄ Teksti ja kuva: Kristiina Wiley

Israelissa elämä ei ole koskaan rauhaisaa vaan maa tuntuu aina olevan myrskyjen silmässä. Marraskuun jälkeen emme kuitenkaan ole onneksi kokeneet suurempia terrori-iskuja. Sen sijaan YK on päätöksillään onnistunut järkyttämään israelilaisia useamman kerran.

iime kesästä lähtien mieliä ovat kuohuttaneet YK:n päätökset siitä, että monet juutalaisille pyhät alueet kuten Hebron, Betlehem ja mm. Jerusalemin itkumuuri ja koko Temppelivuori kuuluvat yksinomaan arabeille eikä juutalaisilla tai kristityillä olisi niihin mitään asiaa. Kaiken lisäksi 23.12.2016 YK:n turvallisuusneuvostossa pidettiin äänestys, jota USA ei tapansa mukaan veto-oikeudellaan kumonnutkaan. Siinä todettiin, että Temppelivuori ja koko Itä-Jerusalem ovat valloitettuja alueita ja että Israelin on lakattava rakentamasta siirtokuntia Länsirannan alueelle. YK:n päämääränä on saattaa voimaan vuoden 1967 rajat. Eli kansakunnat yrittävät väkisin saada aikaan kahden valtion ratkaisua neuvottelematta molempien osapuolten kanssa. On kuitenkin mahdotonta saada aikaan rauhaa, jos toisella muodostettavalla valtiolla on pääperiaatteenaan olla tunnustamatta toisen olemassaoloa. Israel on se kivi, johon maailman johtajat kompastuvat. Se seisoo ja tulee pysymään pystyssä Jumalan sanan ja lupausten todistuksena loppuun saakka.

Viimeiset kuukaudet Israelissa ovat olleet yhtä monipuolisia kuin edellisetkin. Olen panostanut eniten voimia Punaisen Maton päivään, josta oheisessa jutussa esimerkki. Sen lisäksi olen ollut mukana Kol BaMidbar -seurakunnan työssä, evankelioivilla kaupunkikierroksilla, diakoniatyössä ja välillä tulkaten tai johtaen ylistystä. Punainen Matto toimii aktiivisesti ja sen asiakasmäärä näyttää kasvaneen. Tilojen pienuuden ja huonon kunnon takia uusia tiloja ollaan etsimässä ja läheltä onkin löytynyt lupaavan oloinen paikka, jonka vuokraamista harkitaan. Nämä tilat vaatisivat kuitenkin suuren perusremontin ja vuokrakin on huomattavasti kalliimpi, joten asiaa rukoillaan vielä ja odotetaan vahvistusta Herralta.

Israelin työ: 044 515 2500 israel@onewaymission.fi

RAPORTTI

1/2017

MONGOLIA

Jumalan rakkauden lämpöä pakkasen keskellä Teksti: Leena Metsämäki Kuvat: Munhuu Magsar

Raittiuspäivässä lääkärit kertoivat alkoholin haitoista

Pakkanen on laskenut jopa -40 asteeseen Mongoliassa. Hyytävä kylmyys ei ole kuitenkaan kyennyt pysäyttämään työtä. Kodittomille on jaettu ruokaa ja vaatteita, vankiloissa on vierailtu ja keskuksessamme on vietetty iloisia joulujuhlia. Jumalan sanaa on opiskeltu eri kokoonpanoissa.

loitsemme siitä, että Jumala on avannut monia ovia syvempään Raamatun sanan opetukseen kaikille Mongolian työmme piirissä oleville. Marraskuussa kahdeksan henkilöä, sekä työntekijöitämme että kodin asukkaita, osallistui SisäMongolian raamattuviikolle. Työkeskuksemme sai myös pastorivieraita Malesiasta. He opettivat yhdessä mongolialaisten veljien kanssa viikon ajan Jumalan sanaa. Tammikuun lopulla työmme johtaja Munhuu ja paikallisen hallituksemme jäsen Boroloo puolestaan osallistuvat Malesiassa pidettävään rukouskonferenssiin. Jumalan sana on jo

tuottanut upeaa hedelmää keskuksemme asukkaissa, joista hyvin monet ovat vapautuneet vaikeista alkoholismin ja rikollisen elämän kahleista. Heidän muuttumisensa on ollut suuri todistus kaikille heidän läheisilleen. Alkoholismista monenlaisia murheita Runsas alkoholinkäyttö on iso ongelma Mongoliassa. Suurin osa pahoinpitelyistä ja tapoista tapahtuu humalassa. Myös perheväkivalta ja perheiden hajoaminen on yleistä runsaan alkoholinkäytön takia.

Keskuksessamme järjestettiinkin syksyllä teemapäivä, jossa kaksi lääkäriä oli kertomassa alkoholin haitoista ja vaaroista. Tilaisuus keräsi juhlasalin täyteen paitsi kotiemme asukkaita myös lähiseudun ihmisiä. Kodit täynnä asukkaita Miesten- ja naistenkodeillamme on yhteensä peräti 36 asukasta. Suurin osa on uusia, vasta hiljattain saapuneita. Rakennusten lisäksi keskuksemme pihassa on viisi jurttaa, joissa asuu perheitä. Perheiden isät ovat vankilassa uskoontulleita ja sieltä jo vapautuneita vankeja. Hyvä uutinen on, että monet entiset kotiemme asukkaat ovat päässeet itsenäisen elämän alkuun ja muuttaneet omilleen. Myös vuoden ajan miestentyötämme johtanut Khurlee on ollut suuri siunaus työllemme.

1/2017

Ruoanjakelua asunnottomille

Katujen asunnottomat Mongoliassa pakkanen laskee pahimmillaan -40 asteeseen. Tällaisia lukemia on mitattu tänäkin talvena. Siksi kadun kansa, joka koittaa selvitä kaukolämpöputkille rakennetuissa onkaloissa, on myös apumme kohteena. Työntekijämme ja vapaaehtoiset ovat käyneet jakamassa heille ruokaa ja lämpimiä talvivaatteita. Monet kotiemme asukkaista ovat löytyneet näiden ruokajakeluiden yhteydessä. Uuden elämän toivo on antanut heille rohkeuden muuttaa kodillemme.

Joulujuhlia vankiloissa ja työkeskuksessamme

Tervetuloa Mongolian työn ystäväpiiriin

Joulua on juhlittu niin vankilavierailuillamme kuin keskuksessamme. Vankiloissa on jaettu lahjaksi Raamattuja ja vaatteita. Keskuksessamme järjestettiin juhla lähialueen ihmisille. Mukana oli paljon lapsiperheitä. Heille lahjoitettiin kauniita lasten kuvaraamattuja.

Mongolian työmme ystäväpiiri on hyvin pieni. Jos Mongolia on sydämelläsi ja haluat tulla Mongolian työn esirukoilijaksi ja tukijaksi, ota yhteyttä sähköpostiosoitteeseen mongolia@onewaymission.fi

Mongolian työ puh. 045 2307 949 mongolia@onewaymission.fi

36 KIINA

RAPORTTI

1/2017 Lapset esittelevät ylpeinä joululahjakelloa ja reppua

RYHDY KAUNIIT SATAMAT -LASTEN KUMMIKSI Kiinan Kauniit Satamat -lastenkodilla on paljon pieniä lapsia, joista osa on vaikeasti sairaita. Lasten hoito on vaativaa ja myös taloudellisesti haastavaa. Kodille kaivataan lisää kummeja. Suurin osa lapsista lähtee hoitojen ja kuntoutumisen jälkeen adoptioon, siksi emme voi antaa kummille omaa nimettyä lasta. Silti tuki kummikannatuksen kautta on elintärkeää työmme jatkumiseksi. Voisitko sinä olla Kauniit Satamat -lastenkodin kummi? Ota yhteyttä kummisihteeriimme Elina Salojärveen puh. 050 566 6534 tai sähköpostitse kiina@onewaymission.fi

37 ONE WAY LÄHETYSMATKAT

1/2017

LASTENKODISSA ILOITAAN UUSISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ

NEPAL Kathmandu

Vuoden 2017 matka-aika avoin Hinta noin 1200 € Puh. 040 720 3670

VENÄJÄ

Viipuri, Heinjoki, Käkisalmi 21.-23.4.2017 Hinta 180 € (sis. viisumin) Puh. 050 511 8622

Teksti: Leena Metsämäki Kuva: Jean

VIRO Tallinna

Kiinassa on jo pitkään kärsitty hoitajapulasta lastenkodilla, mutta nyt olemme saaneet viestin, että kodille on löytynyt motivoitunut tiimi tekemään työtä. Jean ja Paul ovat myös ottaneet rinnalleen toisen pariskunnan kantamaan vastuuta lastenkodista.

astenkodille on tullut hiljattain kolme uutta poikaa. Vanhin on kaksivuotias ja nuorin 8 kuukautta. Kahdella pojalla on huuli- ja kitalakihalkio, kolmas poika on lievästi autistinen. Olemme rukoilleet uusien adoptiokotien löytymistä, sillä monet lapset ovat ikänsä ja terveytensä puolesta sopivia muuttamaan omaan kotiin. Nyt kolmelle lapselle onkin löytynyt oma koti Yhdysvalloista. Rukoillaan, että lapset sopeutuisivat uusiin perheisiinsä.

Päivämatka Tallinnaan Kesäkuu 2017 Hinta noin 50 € Puh. 045 230 7949

KIINA

Peking 2017 matka-aika avoin Hinta noin 1500 € Puh. 045 230 7949

MONGOLIA Ulan Bator 2017 matka-aika avoin Hinta noin 1400 € Puh. 045 230 7949

Vastuunkantajia Jean ja Paul ovat olleet koko syksyn taakoittuneita kovasta työtahdista ja vähäisestä hoitajien joukosta. Jean kertoo olleensa todella uupunut ja väsynyt, sillä hän on joutunut hoitamaan monen ihmisen työtaakkaa. Loppusyksystä rukouksiin on tullut vastaus ja kodille on löytynyt uusia työntekijöitä. Jean ja Paul ovat myös ottaneet rinnalleen pariskunnan, joka kantaa vastuuta kodilla. Erityisesti Paulin puhujamatkojen aikana on upeata, että kodilla on kykeneviä henkilöitä vastaamassa käytännön työstä. Joulujuhla

INTIA

One Way kylä Tammi-maaliskuu 2018 hinta max 1300 € Puh. 050 381 4864

ISRAEL

Jerusalem ympäristöineen Maaliskuu 2017 Hinta noin 900 € Puh. 045 261 3925

Joulua vietettiin lastenkodilla riemullisissa merkeissä ja myös uskovia perheitä osallistui joulujuhlaan. Lapset ja aikuiset lauloivat, tanssivat ja leikkivät yhdessä. Kaikki lapset saivat lahjaksi repun ja rannekellon. Päivän päätteeksi nautittiin hieno jouluillallinen, johon lastenkodinkin lapset pienintä myöten osallistuivat.

MALAWI

One Way kylä Syyskuu 2017 Hinta noin 1200 € Puh. 045 114 8855

UGANDA Kiinan työ puh. 045 230 7949 kiina@onewaymission.fi

Mubende Tammikuu 2018 Hinta noin 1400 € (sis. viisumin) Puh. 040 7675 556

onewaymission.fi

RAPORTTI

1/2017

VENÄJÄ

Aterialla narkomaanikoti Betelin ruokalassa

JUMALA PITÄÄ OVET AVOIMINA

Teksti: Kristiina Wiley Kuvat: Kristiina Wiley ja Kari Silanen

Käkisalmesta. Tullissa sattui pieni jännittävä hetki, kun naistullivirkailija katsoi ensimmäisen auton peräkärryä ja näytti tiukalta. Vaikka vakuutimme, että kiloja ei ole sallittua enempää, hän sanoi: ”Laitan virkani vaakalaudalle, jos päästän teidät nyt!” Kun sitten odotimme hänen lopullista päätöstään, hän vilkaisi syrjäsilmällään, löi leiman paperiin ja viittasi kädellään, että ikaisin perjantaiaamuna meitä menkää eteenpäin. Toisen auton kohdalla lähti noin 15 hengen ryhmä kohti kiitin häntä ja hän vain nyökkäsi. Jäimme Vaalimaata ja Viipuria. Mukaan rukoilemaan hänen puolestaan! liittyivät myös Marja ja Kari Savonlinnasta sekä Valentina ja hänen tyttärensä Lokakuun lopulla Venäjän matkallamme jännitimme sitä, toisiko uusi laki muutoksia eri kohteisiimme pääsyyn. Iloksemme saimme kuitenkin huomata, että kaikki ystävämme ottivat meidät vastaan yhtä sydämellisesti kuin ennenkin.

Tuomisina vaatteita, musiikkia ja esirukouksia Johanneksen sairaalavierailun aloitimme kantamalla sisään sekä vaatteita että muita tarvikkeita. Saimme myös laulaa osastolla sairaille ja Ulla viuluineen ihastutti tutuilla sävelillä. Kun lauluhetken jälkeen kävimme tervehtimässä vuoteissa makaavia, saimme iloksemme myös rukoilla monen potilaan puolesta. Myös Koiviston lastenkodissa vastaanotto oli lämmin ja iloinen. Astuimme valmiiseen ruokapöytään ja meille jäi myös

1/2017

Sunnuntaikokous Betelissä

paljon aikaa seurustella lasten kanssa. Heinjoelle olimme varanneet musiikkipitoisen ohjelman siltä varalta, että emme saisi puhua ja evankelioida. Mitään rajoituksia ei kuitenkaan laitettu ja Kari piti koskettavan herätyspuheen ohjelmamme lopuksi. Täälläkin oli ihana tavata vanhoja ystäviä pitkästä aikaa. Hämärässä salissa istui noin 30 kyläläistä, joukossa myös joitakin ensikertalaisia. Jokainen sai ruokapussin lähtiessään ja jaoimme myös kristillisiä kirjoja ja CD-levyjä. Uutena kohteena narkomaanikoti Vierailimme myös ensimmäistä kertaa narkomaanikoti Betelissä. Kodissa asuu noin 60 miestä ja joitakin naisia kuntoutumassa alkoholin ja huumeiden kahleista. Se sijaitsee entisellä pioneerileirillä ja sen käytössä on useita rakennuksia, mm. autoverstas. Verstaasta oli heti hyötyä, kun Valentinan auto hajosi kotimatkalla erittäin huonolla kylätiellä, joka ainoana johtaa keskukseen. Nyt hän sai autonsa korjautettua verstaalla ja pääsi sen jälkeen jatkamaan matkaansa kotiin Käkisalmeen. Sunnuntaikokous pidettiin narkomaanikodin isossa ruokasalissa. Osanottajat kuuntelivat kiinnostuneina ja saimme monin tavoin rohkaista heitä uskossa. Vierailu oli todella onnistunut ja meidät toivotettiin tervetulleiksi uudestaan. Tällä suhteellisen laajalla Betel-järjestöllä on toinenkin narkomaanikoti Viipurin lähellä sekä kaksi hoitokotia Suomessa. Saimme jälleen kerran palata siunattuina ja iloisina, tehtävät suoritettuina kotiin Venäjältä! Jumala on voimallinen pitämään ovet avoimina niin kauan kuin on aika tehdä työtä.

Heinjoen viemisiä puretaan

RAPORTTI

1/2017

Sergei ja Ilja

Siunattu joulumatka Teksti ja kuva: Leena Tynnilä

Jumala on hyvä Juuri joulun alla vapaaehtoiset tonttuset hiippailivat vielä myöhään iltasella autojen ympärillä. Pakkasimme aamua varten kaikki liki sata pakettia Ajatuksissamme koko lastenkotia, sen autoihin. Voi, kuinka kaunis lasti toinen toistaan värikkäämmillä joulupalapsia ja hoitajia siunaten palasimme Viipereilla päällystettyjä paketteja! puriin. Kaikilla Suomessa pidetyillä kesäleireillä mukana olleet pojat Ilja ja Sergei amukuudelta starttasimme sitten saamme vielä käydä siellä. Tosin kontaktit ovat kasvaneet jo komeiksi nuorukaisiksi, autot kohti Vaalimaan tulliasemaa. ovat meistä riippumattomista syistä olleet jotka tulivat kanssamme jouluvierailulle Kristilliseen keskukseen veimme parina viime vuonna vähäisiä entisiin ai- entiseen kotiinsa. Meistä suomalaisista on kassillisen koulutarvikkeita Kirvun narko- koihin verrattuna. Siksi näimmekin paljon vuosien aikana muodostunut näille pojille maanikodin Andrein lesken Olgan lapsille uusia kasvoja, joita emme tunnistaneet tuttuja ja turvallisia aikuisia. ja jätimme sinne myös Olgan lasten avus- – lapsia, jotka ovat tulleet kodille näiden On armollista tietää, että Jumala auttaa tustilille kertyneitä varoja. Keskuksessa parin vuoden aikana. meitä sanan kylväjiä. Saamme rukoilla, tapasimme myös evankelista Valentina että siemen saa itää, juurtua ja kasvaa! Kutuzovan, joka odotteli meitä entisen Kallvikissa pidetyillä kesäleireillä lauSe, että kummi muistaa, Koiviston pojan Sergein kanssa. Yhdessä loimme paljon. Kun nyt matkasimme on tärkeää jatkoimme matkaa Koiviston lastenkotia Viipuriin, Sergei alkoi hiljaa laulaa vuosia kohti. sitten Suomen kesäleirillä oppimaansa Mutta makeiset maistuivat niin kuin en- laulua ”Jumala hyvä on, täynnä rakkautta”. nenkin ja ilo oli suuri, kun lapset saivat Siinä saimme kaikki yhtyä lauluun. Iloisia jälleennäkemisiä kantaa lahjat autoista sisätiloihin. Moni lapsi taputti rintaansa kuin varmistaen, että Tiestöä uusitaan Viipurista Koivistoon, ja hänellekin on paketti. Onkin äärettömän koska kiertotiet oli merkitty heikosti, on- tärkeää, että kummiksi ryhtyvä sitoutuu nistuimme hiukan harhailemaan. Onneksi kerran vuodessa tekemään rakkaudella näimme lopulta niin tutun ja rakkaaksi lapsellensa paketin. Jos kummi ei siitä käyneen määränpään. Johtajatar vastaanot- huolehdi, jää se joidenkin vapaaehtoisten ti meidän iloisena ja ystävällisenä. Lapset tehtäväksi. palailivat parhaillaan koulusta ja yhä suuYksi tutuista tytöistä oli silmäsairaalassa Koiviston lastenkotilapsen kummirempi joukko parveili pian ympärillämme. saamassa tarvitsemaansa hoitoa. Toinen maksu on 10 €/kk, lisäksi toivomSaimme seurustella ja tarinoida heidän lepäili flunssassa huoneessaan. Eräs poika me kummin muistavan lastaan kanssaan ala-aulassa. Takana ovat ajat, oli ollut täsmähoidossa parantolassa ja pienellä paketilla syntymäpäivänä jolloin saimme aina käydessämme järjes- olikin silminnähden vahvistunut ja voimisja jouluna. Kummisihteeri: Raija tää heille laulu-, kilpailu- ja leikkihetken tunut edelliseen käyntiimme verrattuna. herkkuineen kodin juhlasalissa. Valtava ilo kummilla ja pojalla, kun tapaTuononen, 044-5651 812, Olemme kuitenkin kiitollisia siitä, että sivat toisensa. raija.tuononen@hotmail.com

KUMMIKSI LASTENKOTILAPSELLE

TAPANI SUONTO PUHUJAVIERAILUT

1/2017

KAUHAJOKI 4.2. klo 12 Arunkeidas, Seinäjoentie 12 LAHTI 18.2. klo 13 Baptistilähetys, Mannerheimintie 13 LOHJA 19.2. klo 11 Helluntaiseurakunta, Nyyrikinkatu 9

KIRVUN NARKOMAANIKOTI MENETTI RAKASTETUN JOHTAJANSA Teksti: Kristiina Wiley

Lokakuun lopussa saimme Venäjältä suru-uutisen: Kirvun narkomaanikodin johtaja ja pitkäaikainen ystävämme Andrei Gulevatyi oli menehtynyt auto-onnettomuudessa.

ergei Glomychalyn, narkomaanikodin isäntä, kirjoittaa tapahtuneesta: ”Ystävät. Tätä on vaikea kirjoittaa. Keskeltämme on poistunut Andrei, pastori, ystävä ja veli. Lähti ihminen, joka 21-vuotiaana vuonna 1999 saapui Kirvuun (Svobodnoe) ja aloitti palvelustehtävän ihmisten keskellä, jotka olivat kuolemassa alkoholismiin ja huumeisiin. Hän menehtyi tänään 19.10.2016 saatuaan vakavia vammoja auto-onnettomuudessa. Kaikkina näinä vuosina Andrei oli ihanana esimerkkinä uhrautuvaisuudesta, miehekkyydestä ja armollisuudesta kaikille meille, joilla oli etuoikeus ja onni palvella yhdessä hänen kanssaan. Herra otti hänet pois, mutta työ, jonka hän aloitti 17 vuotta sitten, tulee jatkumaan. Kiitos teille, jotka olette tukenamme tänä vaikeana aikana ja jotka rukoilette Olgan ja lasten puolesta. Pyydän, että rukoilette myös meidän puolestamme niin, että selviämme tästä koetuksesta ja voimme arvollisesti jatkaa Andrein aloittamaa työtä.”

One Wayssä me yhdymme Sergein sanoihin ja haluamme osoittaa myös käytännössä tukeamme Andrein vaimolle Olgalle ja kolmelle lapselle: Elena 16 v, Anton 15 v ja Alina 10 v. Sitä varten olemme avanneet oman viitteen heidän tukemisekseen. Tälle viitteelle tulevat varat välitetään lasten koulunkäyntiin ja koko perheen elatukseen. Vanhin tytär Elena on erityisen lahjakas ja haaveilee lääkärin urasta. Otamme näin osaa heidän suruunsa ja haluamme muistaa myös koko perhettä ja Kirvun työtä rukouksin tänä vaikeana aikana. Jos haluat tukea Andrein perhettä ja Elenan opiskelua, tässä tilitiedot: One Way Mission, tili FI56 2058 1800 0076 71, viite 2820. Lämmin kiitos tuestasi!

Venäjän työ puh. 044 515 2500 venaja@onewaymission.fi

VIVAMO 18.3. klo 15 Vivamontie 2, Lohja LEHTIMÄKI 24.-25.2. (kts. paikalliset ilmoitukset) LIETO 5.3. klo 17 Kirkkotie 3 TAMPERE 12.3. klo 18 Finlaysonin kirkko TAMPERE 16.3. (kts. paikalliset ilmoitukset) MYNÄMÄKI 5.3. klo 11 Kirkkokatu 10 GÖTEBORG, RUOTSI 24.-26.3. Kansanlähetyksen siirtolaistyö SEINÄJOKI 8.-9.4. Vapaaseurakunta, Kauppakatu 13 (kts. paikalliset ilmoitukset) RAISIO 23.4. klo 11 Helluntaiseurakunta, Tornikatu 7 KANGASALA 3.5. klo 18.30 Kangasalan kirkko

RAPORTTI

42 OPETUSRAPORTTI

HEDELMÄN KANTAMINEN Arto Boa

Jokainen meistä tuottaa elämällään jonkinlaista hedelmää, haluamme sitä tai emme. Toiset kantavat hyvää hedelmää ja toiset huonoa. Emme voi elää ilman seuraamuksia tässä elämässä.

umala rohkaisee sinua luovuttamaan itsesi kokonaan Hänelle, jotta Hän voisi käyttää sinua siunauksena lähelläsi oleville ihmisille. Hän haluaa auttaa sinua niin, että elämäsi voi kantaa yhä enemmän hyvää hedelmää ja että saat kulkea ennalta valmistetuissa hyvissä teoissa. Galatalaiskirjeessä kuvataan, mikä on huonoa hedelmää ja mikä hyvää Hengen hedelmää: ”Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niin kuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.” (Gal. 5:19-22) Kirjeessä luetellaan ensin huonot hedelmät eli syntisen lihan aikaansaannokset. Näistä lihan teoista tulee tehdä parannus, koska niiden ilmituleminen todistaa, että Pyhä Henki ei johda elämää kohti taivasta. Lihan tekojen päämääränä on kadotus ja on tervettä muistaa, että Jeesus itse varoitti meitä helvetistä. Asia on vakava, sillä tällä elämällä, jonka elämme maan päällä, on oleva seuraamukset: joko kadotustuomio ja ero Jumalasta tai iankaikkinen elämä Jumalan kanssa. Kun luet Paavalin laatimaa huonojen hedelmien listaa, näet samalla kuvauksen omasta syntiin langenneesta luonnostasi eli lihastasi. Sinulla on kaikki nämä huonot taipumukset lihan tekoihin; luontaisesti et voi koskaan kantaa Hengen hedelmää elämässäsi. Mutta älä huolestu – Jumala haluaa antaa sinulle voiman voittaa lihasi taipumukset. Samassa raamatunkohdassa kuvataan myös Hengen hedelmää eli sitä, mitä Pyhä Henki voi saada aikaan sinussa. Hyvä hedelmä on seurausta siitä, että olemme kuuliaisia Jumalalle. Kun teemme parannuksen syntisen luonteen aikaansaannok-

sista ja avaamme sydämemme Jeesukselle Kristukselle, Hän antaa Pyhän Hengen voiman elää uutta elämää ja pelastaa kadotukselta. Pyhän Hengen todellisuudessa elämämme alkaa tuottaa hyvää hedelmää. Usko on Jumalan lahja Jeesus sanoi näin: ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi.” (Joh. 15:16) Kun luin tämän raamatunkohdan eräänä iltana 7- ja 8-vuotiaille lapsilleni, pyysin heitä pohtimaan kanssani, mitä hedelmän kantaminen Raamatussa tarkoittaa. Tyttärieni silmät kirkastuivat ja kuin yhdestä suusta he sanoivat: ”Hedelmän kantaminen tarkoittaa varmasti hyvien asioiden tekemistä!” ja he jatkoivat innoissaan raamatuntulkintaansa: ”Isi hei, sitten onkin niin, että hyvä hedelmä tarkoittaa hyviä asioita, mutta huono hedelmä tarkoittaa huonoja asioita.” Minä mietin mielessäni, että näinhän se tosiaan on. Hyvä hedelmä on hyviä asioita ja huono hedelmä huonoja asioita. Onneksi Jumalan tahto elämässämme tähtää juuri niihin hyviin asioihin eli hyvään hedelmään. Efesolaiskirjeestä löydämme tämän saman lohduttavan ajatuksen: ”Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” (Ef. 2:10) Lähtökohta Hengen hedelmän tuottamiselle on yksinkertainen: henkilökohtainen usko Jeesukseen Kristukseen. ”Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” (Joh.6:28-29) Kukaan ei voi antaa mitään, mitä ei itse ole saanut. Suurin ihme on se, että Jumala saa meissä tekonsa ilmi uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Sillä hetkellä, kun

1/2017 otamme Jumalan täydellisen työn vastaan, meissä alkaa kolmiyhteisen Jumalan aikaansaama prosessi, joka tulee tuottamaan hyvää hedelmää. Toinen tyttäristäni kysyi hiljattain minulta: ”Isi, sä olet aina puhunut meille Jeesuksesta, mutta koska me itse alettiin uskomaan?” Tämä pohdinta hymyilytti minua, mutta paljasti myös hengellisen totuuden: usko Jeesukseen on Jumalan teko ja koska se on Jumalan teko, sitä ei voi ihminen itse saada aikaan. Usko annetaan sinulle, jotta elämäsi voisi kantaa hyvää hedelmää. Sillä, mihin sinä uskot, on syy- ja seuraussuhde. Missä tiimissä olet, siihen haluat myös kantaa hedelmää. Olin kerran erään seurakunnan ulko-oven edessä kirjoittamassa viestiä vaimolleni ennen kokouksen alkua. Koulupoikia tuli katse kännykässä luokseni juttelemaan: ”Missä tiimissä sä olet?” Koska en ymmärtänyt kysymystä, vastasin leikkisästi: ”Olen tässä Jeesuksen tiimissä”, ja osoitin seurakunnan ristiä. Pojat naurahtivat ja sanoivat: ”Sä et siis pelaa Pokémon-peliä?” Pojat etsivät puhelimella Pokémoneja ja luulivat, että teen samaa, koska tuijotin puhelinta. Minua nauratti ja mietin, että onkin todella innostavaa ajatella, että me kristityt olemme Jeesuksen tiimissä! Olemme mukana etsimässä eksyneitä sieluja. Asioilla on suurempi tarkoitus kuin vain jonkun pelin pelaaminen. Evankeliumin työ seurakunnan tekemänä tuottaa hyvää hedelmää. Olosuhteet hedelmän kasvulle Hiljattain olin vanhemman tyttäreni kanssa lumisessa ja kylmässä säässä kävelyttämässä perheemme koiraa. Siinä jutellessa pohdimme: ”Olisipa hienoa, jos täällä Suomessakin kasvaisi banaaneja, ananaksia ja kaikkia muitakin trooppisia hedelmiä, joita voisi vain poimia puusta ja syödä!” Kehitimme ajatusta eteenpäin ja keksin: ”Käydään ostamassa kokonainen ananas ja piilotetaan se pihalla olevaan pensaaseen. Haetaan sen jälkeen äiti ja pikkusisko ihmettelemään, että mikäs se täällä kasvaa.” Teimme niin. Ostimme ananaksen, piilotimme sen ja haimme sitten vaimoni ja nuorimman tyttären pihalle ihailemaan ananasta pihapensaassa. Eihän siitä seurannut muuta kuin kunnon naurut! Pienempi tyttäreni sanoi heti: ”Isi hei, ei täällä pihalla voi mikään kasvaa, kun on kylmää ja pakkasta eikä edes aurinko paista!” Tyttären tokaisu jäi sydämelleni ja aloin pohtia sitä, miten totta se on myös hengellisesti. Jos olet kylmässä ja ilman valoa, sinussa ei tapahdu kasvua. Elämäsi ei voi tuottaa hedelmää tällaisissa olosuhteissa. Toisaalta mitä lähempänä olet Jeesusta Kristusta, sitä enemmän voit kantaa he-

1/2017 delmää, koska silloin olet valossa ja lämmössä. Pysy siis lähellä valon ja lämmön lähdettä Jeesusta ja ole mukana seurakunnassa, sillä Jumalan antama kasvu tapahtuu yhdessä toisten kanssa. Meidän kaikkien ongelma on se, että luontaisesti olemme kylmiä ja kovia eikä sydämemme tuota hyvää. Jumalalla on onneksi ulospääsy tästä. Me saamme lahjana uuden, täydellisen Hengen hedelmän siemenen, joka löytyy Hänen sanastaan: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.” (Joh. 12:24) Jeesus kuoli ristillä, mutta kolmantena päivänä Hän, Jumalan antama siemen, ”tuotti paljon hedelmää”. Ristin sovituksen kautta saamme uuden mahdollisuuden. Johannes jatkaa kirjoittamistaan hedelmän tuottamisesta, ja tämä toinen puoli onkin kivulias: ”Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.” (Joh. 12:25) Luovuta tahtosi Jumalalle Tässä prosessissa on siis kaksi askelta: 1) ota vastaan evankeliumi ja 2) suostu kuolemaan vanhalle turmeltuneelle luonnollesi, omille intresseillesi. Et voi etsiä yhtä aikaa omaa etuasi ja Jumalan valtakuntaa. Itselleen kuoleminen on sitä, että luovutat tahtosi täydellisesti Jumalalle. Ei enää niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin Sinä tahdot, rakas taivaallinen Isäni! Jeesus näytti meille tästä esimerkin. Jumalan Poika alistui täysin Isänsä tahtoon: ”Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.” (Luuk. 22:24) Omalle itselle kuoleminen on vaikeaa. Lohdutuksena voi kuitenkin ajatella näin: ”Kun kuljen Pyhän Hengen johdatuksessa ja tuotan hedelmää, minulle voi tulla ongelmia, mutta jos kuljen ilman Pyhää Henkeä, minä olen ongelma!” Valitse siis rohkeasti näistä vaihtoehdoista se parempi: kulje Pyhässä Hengessä. Hyvä esimerkki tästä löytyy Apostolien teoista. Stefanus oli mies täynnä Pyhää Henkeä, hän oli kuollut omille intresseilleen ja kantoi hedelmää Jumalalle. Hänelle tuli ongelmia ja hänestä tuli ensimmäinen marttyyri. Samasta kertomuksesta näemme myös Saulin tilanteen. Saul kulki ilman Pyhää Henkeä ja vainosi seurakuntaa – hän oli ongelma. On siis parempi valita kuuliaisuus Pyhälle Hengelle, vaikka se tietäisikin ongelmia. Siihen lopputulokseen päätyi lopulta myös Saul ja hänestä tuli apostoli Paavali, joka joutui kärsimään paljon, mutta jonka elämä kantoi paljon hyvää hedelmää.

43 Elämän paineet ja hedelmän kantaminen Paavali kirjoittaa: ”Kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä.” (Ef. 5:9) Monesti voimme kokea, että elämämme on juuri nyt niin kiireistä ja täynnä kaikenlaisia ongelmia, ettemme jaksa edes ajatella, että voisimme tuottaa Hengen hedelmää tai että hyvyys ja vanhurskaus voisivat näkyä meissä. Ehkä joskus sitten, kun olemme eläkkeellä… Onneksi hyvän hedelmän tuottaminen ei riipu meistä. Roomalaiskirjeessä Paavali toteaa: ”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.” (Room. 5:5) Kun vaikeudet ja koettelemukset puristavat, mitä onkaan se mehu, joka puristuu ulos uskovan sydämestä? Jumalan rakkaus, joka on meihin Pyhän Hengen kautta vuodatettu. Ole maltillinen. Kun sinua puristetaan, ensireaktio on kipu, mutta sen jälkeen Jumalan todellisuus alkaa virrata elämässäsi. Älä pelkää vaikeuksia – ne ovat Jumalalle mahdollisuus näyttää Pyhän Hengen todellisuus elämässäsi. Jumala hoitaa sinua Jeesus sanoi: ”Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.” (Joh. 15:1-2) Vaimoni isä hoitaa Italiassa viinipuita omassa puutarhassaan. Luin tämän raamatunkohdan hänelle ja kysyin: ”Miten puhdistat viinipuun oksan niin, että se kantaisi runsaamman hedelmän?” Appiukkoni vei minut keväiseen puutarhaan, veti esiin yhden runko-oksan ja näytti siinä olevia vihreitä verso-oksia. Hän kertoi: ”Nämä jokavuotiset versot pitää puhdistaa eli katkoa pois; muuten kasvuvoima menee versoihin eikä viinirypäleiden tuottamiseen.” Versoja katsellessani Jeesuksen vertaus avautui minulle uudella tavalla. Meidänkin elämäämme tulee erilaisia versoja, joista kaikki eivät välttämättä edes ole huonoja asioita, mutta jos meitä ei puhdisteta näistä ylimääräisistä versoista, emme tuota hedelmää. Monesti energiamme voi mennä erilaiseen puuhasteluun ja harrasteluun, mutta jos annamme taivaallisen viinitarhurin puhdistaa ja hoitaa meitä, niin meille jää voimaa tuottaa yhä runsaammin hyvää hedelmää. Jeesus jatkoi viinipuuvertaustaan: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yh-

teen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.” (Joh. 15:5-6) On olemassa ihmisiä, jotka haluavat elää kuten Jeesus opetti, mutta kuitenkin ilman Jeesusta. On myös ihmisiä, jotka haluavat elää Jeesuksen kanssa, mutta noudattamatta Hänen opetuksiaan. Kumpikaan vaihtoehto ei toimi. Jeesus opetti samasta asiasta kertoessaan viisaasta miehestä, joka rakensi kalliolle. Opetuksensa alussa Hän esitti tärkeän asian: ”Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan – minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.” (Luuk. 6:47) Eli se, joka kuulee ja myös tekee kuulemansa mukaan, on viisas mies! Ei auta, vaikka lukisit kahdeksan tuntia Raamattua joka päivä, mutta et eläisi sen mukaan. Jotta kantaisit hedelmää, sinun pitää kuulla Jumalan sanaa ja myös toimia sen mukaan. Tämä on erittäin tärkeä opetus, koska se päättyy varoitukseen: jollemme pysy Kristuksessa ja Hänen sanassaan, me kuivetumme ja joudumme kadotukseen. On siis olemassa vain kaksi tietä: elämän tie taivaaseen ja kuoleman tie kadotukseen. Pysy sinä elämän tiellä ja Jumalan sanassa. Hedelmästään puu tunnetaan Jeesuksen mukaan pystymme päättelemään ihmisten teoista, ovatko he hyviä vai pahoja ihmisiä. ”Jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät hedelmistään.” (Matt. 7:17-20) Olen nähnyt appiukkoni puutarhassa hyvin erikoisen asian. Hänen talonsa päädyssä on lasinen katos, jonka sisällä hän kasvattaa sitruunoita. Appi pyysi minua ja lapsiani tulemaan katsomaan sitruunoita. Hän aukaisi lasikaapin ja näytti yhtä puista. Se oli sitruunapuu, jonka yhdestä oksasta kasvoi appelsiineja. Appelsiinit olivat tosin normaalia pienempiä, mutta oranssinkeltaisia ja appelsiinin muotoisia. Otimme kaksi appelsiinia mukaan ja kävelimme keittiöön, jossa kuorimme ja avaisimme ne. Makutestissä nämä appelsiinilta näyttävät hedelmät yllättäen maistuivat kirpeältä greipiltä. Katselin tuota hedelmää, joka näytti päällepäin appelsiinilta, mutta oli sisältä hapan. Sitruunapuu ei voinut tuottaa kovin imelää hedelmää. Mekin voimme näyttää ulospäin makeilta appelsiineilta, mutta olla sisältä happamia kuin sitruuna. Kaikki riippuu siitä, missä puussa olemme kasvaneet. Mitä sitten voimme tehdä? Jeesus antaa vastauksen: ”Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästään puu tunnetaan. >>

44 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.” (Matt. 12:33-34). Jeesus opettaa, että voimme tehdä jotain puun hyväksi. Voimme tehdä parannuksen sydämen pahuudesta ja synneistä. Kun otamme Jeesuksen puhtaaseen sydämeen, saamme nähdä, kuinka puu tulee hyväksi ja alkaa tuottamaan hyvää hedelmää. Totuus on väistämätön: hyvä puu tekee hyvää hedelmää ja paha puu pahaa hedelmää. Jumalan tahto on, että sinä voisit tehdä elämälläsi hyvää ja tuottaa hyviä hedelmiä. Armollinen ja rakastava Jumalamme odottaa kärsivällisesti, että tekisimme elämässämme parannuksen ja kääntyisimme koko sydämestämme Hänen puoleensa. Herran pitkämielisyys meitä kohtaan näkyy tässä vertauksessa: ”Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan; ja hän tuli etsimään hedelmää siitä, mutta ei löytänyt. Niin hän sanoi viinitarhurille: ” Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois; mitä varten se vielä maata laihduttaa?” Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: ” Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi; sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää; mutta jos ei, niin hakkaa se pois.” (Luuk. 13:6-9) Jumalan hyvyys vetää meitä puoleensa ja parannukseen. Hän auttaa ja kuokkii sydämemme maaperää, jotta voisimme herätä henkiin. Hän tuhlaa hyvyyttään meihin, jotta voisi rakkaudellaan voittaa meidät puolelleen. Jumala tahtoo, että jokainen meistä saa olla mukana Hänen ihmeellisissä suunnitelmissaan siunauksena ja kantaa elämällämme hedelmää, joka pysyy.

RAPORTTI

1/2017

TRIBUTE TO MAHALIA JACKSON Konsertti on kunnianosoitus maailman kuuluisimmalle gospellaulajalle, Mahalia Jacksonille. Ohjelmassa on gospelmusiikin ja spirituaalien helmiä. Helsingin vanha kirkko 5.2 klo 18.00 Keuruun kirkko 12.3 klo 18.00 Lahden Ristin kirkko 9.4 klo 14.00

Tiina Sinkkonen, laulu Eric-Olof Söderström, piano Patrik Latvala, kontrabasso Thomas Törnroos, rummut Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa

TALOUSRAPORTTI

ne Way Missionin talous on kokonaisuudessaan tasapainossa. Kulut ja tarpeet lähes kaikilla kentillämme ovat suurempia kuin kohteeseen tulevat lahjoitukset, mutta yleisviitteelle tulevilla varoilla ja yksittäisillä suuremmilla lahjoituksilla olemme selvinneet kaikista haasteista. Koetamme pitää myös yleismenot ja palkkakulut mahdollisimman alhaisella tasolla. Näin voimme vuoden vaihduttua taas kerran sanoa, että hyvän Jumalamme ja teidän rakkaiden esirukoilijoiden ja lahjoittajien ansiosta olemme taas selvinneet kuluneesta vuodesta! Uskolliset, säännölliset lahjoittajat ovat työmme taloudellinen selkäranka. Kiitos, että olette mukana työssämme! Intiassa iloitsemme ulkomaisen valuutan vastaanottoluvasta, jonka One Way Mission on saanut uusittua. Talous Intian työssämme on alijäämäinen moninaisista tarpeista johtuen. Myös Kiinan työmme talous on hieman alijäämäinen. Kiinan hintataso nousee jatkuvasti erityisesti Pekingin alueella, jossa teemme työtä.

Mongolian työmme talous on hieman alijäämäinen. Iloitsemme, että olemme saaneet lahjoituksia lastenraamattujen hankintaan. Nepalin työmme talous on hieman alijäämäinen, mutta tasapainossa.

Kotimaassa olemme panostaneet muslimimaista saapuneiden turvapaikanhakijoiden evankelioimiseen. JuVenäjän työmme talous on tasapai- mala on puhunut tukijoiden sydämille myös tästä tärkeästä työstä! Miestennossa. kodeilla on ollut hyvin asukkaita. RuMalawin työmme talous on hieman koillaan, että miestenkodille saataisiin maksusitoumuksia jatkossakin. Mealijäämäinen, mutta tasapainossa. dia- ja evankeliointityötä pyöritämme Ugandan työn talous on kohtalaisen yleislahjoituksilla ja kustannustoiminnan tuotoilla. Kiitos kaikille teille, jotka tasapainoinen. olette rukouksin ja taloudellisin lahjoin seisseet rinnallamme. Israelin työmme on tasapainossa.

1/2017

KIITOSAIHEET uskossaan (monet ovat kokeneet Israelissa kiitos, että yleinen ilmauhkailuja ja vainoamista, rukoilpiiri kristillisyydelle tullut myönteilaan Herran ilmestymistä) semmäksi ja terrori-iskuja ollut harvemmin. One Wayn naistenkodin • työn jatkaminen; rukoillaan voimaa ja näkyä kaikille vapaaehasukas kävi kasteella tammikuun toisille (työ on rankkaa ja vaatii alussa ja kasvaa uskossa. voimia järjestää sitä viikosta Punaisessa Matossa kävijöiden viikkoon) määrä on kasvanut runsaasti ja näin • rukoillaan Koivukylän työn autettavia naisia on enemmän. puolesta (nuorten ja PK-illat, nais- ja lapsityö); että evankeKiinassa lastenkodin lapsille on liumi saisi levitä tuolla islamin löytynyt adoptioperheitä ja kodille valtaamalla alueella uusia työntekijöitä. Intian työssä kiitos saaduista luvista. Mongoliassa kiitosaiheena monipuolinen Raamatunopetus ja hyvin etenevä työ. One Way House • vapaaehtoisia, voimia ja terveyttä työntekijöille Miestentyössä kiitosaiheena, että miehiä ollut runsaasti asumassa • lisää asiakkaita molemmissa kodeissa ja apua saatu • eri työmuotojen ja tilaisuuksien puolesta moneen käytännön asiaan. Myös asumaan lähettävien tahojen kanssa • esirukoustyössä palvelevien puolesta ollut hyvä yhteys. Perjantai Kristukselle -työssä kiitos kuluneesta hyvästä vuodesta. Kiitos, että Opetuslapseuskoulu ja työssä ovat olleet mukana myös us- solutoiminta koontulleet arabit. Maahanmuut- • johdatusta niille jotka ovat käyneet opetuslapseuskoulun tajatyössä kiitos monista uusista uskoontulemisista Kiitos Herralle, • rukoillaan oppilaiden ja opettajien puolesta että saamme julistaa evankeliumia. • pyydetään rukoussoluihin virvoitusta ja kestävyyttä Työ on jatkunut myös muilla työrukoukseen kentillämme Suomessa ja ulkomailla. Kiitos Herralle, joka on pitänyt Miestenkodit huolta kaikesta.. • rukoillaan edelleen miesten uskoontulon puolesta • viisautta myös muslimitaustaisRUKOUSAIHEET ten miesten kanssa toimimisessa • tarvetta ruuanlaittajille Suomi sunnuntaisin, rukoillaan tätä Perjantai Kristukselle -illat Naistenvankilatyö • toivomme lisää työntekijöitä • johdatusta työn jatkumiseen • lupa-asioiden puolesta • Vanajan naisille siunausta ja • iltatilaisuuksiin Jumalan varjelusta läsnäoloa • herätystä kaikkiin Suomen • uutta intoa ja evankelistoja vankiloihin uuteen vuoteen • uskoontuloja One Way radio- ja TV-työ • kiitos kuulijoista ja katselijoista Nuorten ja • Jumalan kosketusta ohjelmien nuorten aikuisten työ kautta • rukoillaan nuorten elämään Jumalan johdatusta, uskon vahvistusta, iloa Jeesuksen tuntemi- One Wayn kustannustoiminta sessa ja että uusia nuoria tulisi • siunausta Raportti-lehdelle mukaan seurakuntayhteyteen • opetus- ja musiikkiäänitetoiminnan puolesta Maahanmuuttajatyö • rukoillaan, että evankeliumin voima saisi olla läsnä joka kokouksessa ja tehdä työtä turvapai- Venäjä • kiitos Jumalalle, olemme saakanhakijoiden sydämissä neet pitää kontaktin lastenkotiin, • rukoillaan varjelusta uskoontulja viedä joululahjatkin perille leille ja sitä, että he kasvaisivat

RUKOUSRAPORTTI • Jumala siunatkoon ystäviämme siellä • seurakunnat tarvitsevat erityistä rukousta • narkomaanikoti Kirvussa ja siellä Olga-leski lapsineen Viro • yhteistyöseurakunnan puolesta • alkukesän tiimimatkan puolesta Israel • kansainvälinen painostus Israelia vastaan on kasvanut (YK:n julkilausumat Israelin historiallisista alueista aiheuttavat jännitystä palestiinalaisten ja israelilaisten välillä, voivat rajoittaa myös kristittyjen pääsyä alueille) • Punaisen Maton uudet tilat sekä taloudellista tukea ja rukoustukea työlle • varjelusta työntekijöille fyysisesti ja hengellisesti • One Wayn naistenkodille lisää asukkaita • evankelioimistyön eteenpäinmenoa Kiina • rukoillaan lasten leikkaushoitojen ja Jeanin jaksamisen puolesta Intia • tiimimatka 2017; rukoillaan siunausta ja varjelusta matkalle, kaikkien kohtaamisten ja tiimin yhteyden puolesta • Intian poliittinen tilanne • työn piirissä olevien orpolasten, katulasten, leskien ja vammaisten puolesta • paikallisten työntekijöiden puolesta Mongolia • rukousaiheena kaikki asukkaat kodeilla ja uskoontulleet vangit • rukoillaan työntekijöiden terveyden ja jaksamisen puolesta Malawi • siunausta tulevaan pastorikoulutukseen, jota parhaillaan kehitetään säännölliseksi ja järjestelmällisemmäksi • johdatusta suunnitelmissa

olevalle aikuisten lukutaitoprojektille • varjelusta lapsille ja henkilökunnalle, viisautta hoitotyöhön klinikalla • viisautta Mac Masamballe ja varjelusta työssä, johdatusta kaikissa suunnitelmissa • myös Mervi Itälinnalle rukoillaan siunausta ja viisautta kaikissa tilanteissa sekä terveyttä Nepal • pastori Netran ja hänen kolmen lapsensa puolesta; perheen äiti kuoli tapaturmaisesti lokakuun lopulla • nuorten seurakuntien ja niiden pastoreiden puolesta • rukoillaan, että viranomaiset antaisivat kristillisille lastenkodeille ja järjestöille rauhan toimia Uganda • että tulisi sopivasti sadetta ja saataisiin satoa • nälänhädän lievittymistä • Wilsonin terveyden sekä Wilsonin pojan Simonin terveyden ja suolistoleikkauksen puolesta • kummien puolesta Vastuunkantajat • nöyrää ja kuuliaista sydäntä • terveyttä, varjelusta ja johdatusta • keskinäistä yhteyttä One Wayn talous • tarpeiden kasvaessa eri työsaroilla ja yleisen taloustilanteen kiristyessä rukoillaan erityisesti Herran siunausta taloudellemme • Herran siunausta kaikille, jotka muistavat työtämme rukouksin, taloudellisesti tai muuten

RAPORTTI

1/2017

ISRAEL-TILAISUUS PÄIVÄ N E T S E I M

25.2. klo 14–17

KOHTI TERVETTÄ SEKSUAALISUUTTA

Puhujana Lähi- ja Keski-Idän asioihin perehtynyt ja niihin liittyvistä aiheista monta kirjaa kirjoittanut Raamatun opettaja Pekka Sartola.

La 18.2. klo 12–17 House Cafe

House Cafe

Sielunhoitoseminaari KUINKA KOHDATA

Uganda-ilta

La 4.3. klo 15–17 House Cafe

KRIISISSÄ

OLEVA IHMINEN 18.3. klo 11–17 House Cafe

Opettajina Pertti Räty ja Kyösti Florin.

Tule kuulemaan uutisia Ugandan lähetyskentältä ja katsomaan millaista arkielämä maassa on. Kahvila aukeaa jo klo 14. Tervetuloa!

ARMOLAHJASEMINAARI La 11.2. klo 14–17

House Cafe, Kaisaniemenkatu 10

RAITIS JA RAKENTAVA

onewaykauppa.fi

Valikoimassa on mm. kiinnostavaa kirjallisuutta, opetus-CD -sarjoja, hengellistä musiikkia sekä hengellisiä DVD-elokuvia.

One Wayn armolahjoja käsittelevä seminaarisarja jatkuu. Tule kuuntelemaan innostavaa opetusta armolahjoista sekä niiden käytöstä. Opettajina seminaarissa ovat Tapani Suonto ja Arto Boa.

1/2017

ONE WAY HOUSE Maanantai MIESTEN RAAMATTUPIIRI klo 12 ONE VOICE -KUOROHARJOITUS klo 17.30 Tiistai NAISTENILTA klo 18 / 14.2., 14.3. ja 11.4. MIESTENILTA klo 18 / 21.2., 21.3. ja 18.4. UGANDA-RUKOUSILTA KLO 17 / 28.2., 28.3. ja 25.4. ISRAEL-RUKOUSILTA klo 18:30 / 28.2., 28.3. ja 25.4. Keskiviikko SENIORIKOKOUS klo 13–15

Sunnuntai Kokoukset klo 12 NMKY:n juhlasali, Vuorikatu 19 05.02. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa One Voice -kuoro Puhujana Arto Boa 12.02. SUNNUNTAIJUHLA 19.02.

Musiikissa Classic Praise Puhujana Tapani Suonto

EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Mission Crew -band Puhujana Esa-Pekka Mattila

26.02. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa Nevada Sisters Puhujana Kimmo Metsämäki

Torstai RUKOUSILTA klo 18 GET READY -NUORTEN AIKUISTEN ILTA klo 18 Perjantai PERHEMUSKARI klo 10 raamattupiiri, klo 11 perhemuskari PERJANTAI KRISTUKSELLE klo 18 rukouskokous klo 19 katutapahtuma klo 21 Gospel Cafe -tapahtuma

HOUSE CAFE avoinna ti, to ja pe klo 12-17, ke klo 12-15 sekä sunnuntaijuhlien yhteydessä, ma suljettu.

Lauantai

05.03. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa One Voice -kuoro Puhujana Leif Nummela 12.03. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa Mission Crew -band Puhujana Esa-Pekka Mattila 19.03. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Nevada Sisters Puhujana Tapani Suonto 26.03. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa One Voice -kuoro Puhujana Arto Boa 02.04. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Classic Praise Puhujana Tapani Suonto 09.04. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa Mission Crew -band Puhujana Pertti Räty

MISSION CREW klo 18, ilta 14-18 -vuotiaille

11.2.

ARMOLAHJASEMINAARI klo 14-17, opettajina Tapani Suonto ja Arto Boa

18.2.

MIESTENPÄIVÄ klo 12-17, aiheena Kohti tervettä seksuaalisuutta

23.04. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa One Voice -kuoro Puhujana Tero Hokkanen

25.2.

ISRAEL-TILAISUUS klo 14-17, puhujana Pekka Sartola

30.04. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa Nevada Sisters Puhujana Arto Boa

4.3.

UGANDA-tapahtuma klo 15-17, kahvio aukeaa klo 14

18.3.

SIELUNHOITOSEMINAARI klo 11–18, opettajina Pertti Räty ja Kyösti Florin

16.04. EHTOOLLISJUHLA Puhujana Esa-Pekka Mattila

Tarkemmat tiedot tilaisuuksista osoitteessa: houseseurakunta.fi/tilaisuudet

Pyhäkoulu kokousten aikana

Niilo Kuivalainen Oy Kiinteistöjen korjausja huoltotöitä 30 v kokemuksella – huolella ja varmasti!

™ Squat till you drop! draisinerally.com

0400 172 609 niilo.kuivalainen@pp.inet.fi niilo.kuivalainen.eu

kotisivut.com - luotettavat internet-palvelut www.kotisivut.com puh. (09) 4559 6490