Raportti 3/2015

RAPORTTI 3/2015

32. Vuosikerta - Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €

Muutoksia Malawin työkentällä s. 22 Nepal toipuu maanjäristyksestä s. 36

Boan pastoriperhe aloittaa One Wayssä s. 6

RAPORTTI

2

3/2015

PÄÄKIRJOITUS

VANKKURIT VALMIIKSI

E

lämme levotonta aikaa. Eurooppa varautuu vuosien liennytyksen jälkeen sodan mahdollisuuteen, vaikka sellaista pidettiin vielä muutama vuosi sitten historiaan jääneenä painajaisena. Myös Suomi vahvistaa puolustustaan ja puheet armeijan alasajosta on unohdettu kokonaan. Lähi-Idässä Isis ja Al Qaida kylvävät kuolemaa ja osoittavat ääri-islamin voimaa uhaten terrorilla länsimaitakin. Kreikan ongelmat ja Euroopan taloudellinen lama lisäävät synkkiä pilviä taivaalle. Maailma näyttää ajautuvan yhä kaoottisemmaksi kuukausi kuukaudelta. Mutta mitä tämä kaikki merkitsee Jumalan seurakunnalle?

Ovatko synkät pilvet nousemassa myös meidän taivaallemme?

Tätä pohtiessani mieleeni tuli Niilo Yli-Vainion näky Alajärvellä vuonna 1956: ”Näin suunnilleen hehtaarin kokoisen viljavainion. Seisoin sen reunassa. Minulla oli halu ruveta leikkaamaan sitä, mutta vainio oli vihreä. Kuva katosi niin kuin filmi katoaa. Sitten ilmestyi sama vainio taas. Nyt se näytti kypsältä, mutta kun katsoin sitä, siinä oli ohdakkeita ja juolaa. Taaskin minulla oli tunne, että pitäisi ruveta leikkaamaan. Mutta tämäkin kuva katosi. Sitten tuli kolmas kerta. Pelto oli muuttunut kullankeltaiseksi.

Sellaiseksi kuin pellon pitää leikkuuaikana olla.

Taas kuva katosi ja tuli sitten neljännen kerran. Tuuli nousi idästä, toi synkkiä pilviä, isoja lonkoja, ne laskeutuivat alaspäin.

Minulle tuli tunne, että tulossa on hirmumyrsky.

Juuri silloin lähtivät vanhanaikaiset vankkurit liikkeelle. Tuli miehiä, jotka nostivat hirmuisella kiireellä lyhteitä vankkureille, leikattua viljaa, pilvien alla, tuulessa, mustien pilvien alla.

Siihen päättyi näky.

Olin hereillä ja tajusin sellaisen päivän tulevan, jona Jumalan viljaa kootaan kiireesti, myrskyn alta, aivan samanlaisin vanhanaikaisin keinoin kuin aikaisemmin, kuin alkuseurakunnan aikana.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ajattelin, että herätys alkaa myöhään, niin että pelto ja vilja on jo kasvanut ja leikkuuta on jo mietitty. Ja kun herätys alkaa, se alkaa nopeasti, ihmein, merkein ja tunnusteoin. Sen vuoksi se etenee niin, että kuuroille ei tarvitse huutaa. Ei tarvitse temppuilla eikä keksiä konsteja, ei tarvitse kuin antaa mennä, vanhanaikaisilla vankkureilla, ei tarvitse kuin vain julistaa evankeliumia Jeesuksesta.” (Mauno Saaren kirjasta Saarnaaja) Nyt, jos koskaan, on tärkeää nähdä todellisuus uskon silmin ja tiedostaa Jumalan suunnitelmat kaiken levottomuuden keskellä. Sitä korosti myös Niilo Ylivainion näky lähes 60 vuotta sitten. Kun ihmisten valtakunnat horjuvat, Jumalan valtakunta astuu eteenpäin voittajana. Kun ihmisten sydämet valtaa neuvottomuus, meidän tulee täyttyä Hengellä ja nähdä Jumalan mahdollisuudet. Kun maailma huokaa peloissaan, meidän on tiedostettava seurakunnan kutsumus ja tehtävä. Meillä on toivon ja pelastuksen sanoma edelleen julistettavana. Kun ”temppujen ja konstien aika on ohi”, vanha kunnon evankeliumi kelpaa jälleen. ”Jumalan viljaa kootaan kiireesti, myrskyn alta, aivan samanlaisin vanhanaikaisin keinoin kuin aikaisemmin, kuin alkuseurakunnan aikana”, sanoi Niilo Ylivainio. Tässä me kaikki haluamme olla mukana. Laita sinäkin vankkurisi kuntoon, viritä armoituksesi palavaksi, sillä meitä kutsuu jälleen ikiaikojen Jumala. Tehtävä on vielä kesken. Vielä on hetki aikaa, mutta pian tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

Tapani Suonto

RAPORTTI

Seuraava Raportti ilmestyy loka-marraskuun vaihteessa

Vastaava toimittaja: Tapani Suonto Toimitus: Hanna Torvalds, Leena Metsämäki, Esa-Pekka ja Soile Mattila, Kristiina Wiley Taitto ja kuvankäsittely: Mika Pakarinen Kansikuva: Lasse Vierunketo Paino: KTMP Kustantaja: One Way Mission Ry Palauteposti: PL 21, 02361 Espoo Tilaukset: tilaukset@onewaymission.fi 045 261 3925 Toimisto: (09) 8502 0808 Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €

3/2015

3

Lyhyesti

ONE WAY -UUTISIA Elokuussa One Wayssa aloittaa uusi pastoriperhe, Arto ja Serena Boa tyttärineen. Artolla on vahva evankeliointinäky ja hänen suurin unelmansa onkin nähdä ihmisten pelastuvan ja löytävän Jeesuksen ja valon elämäänsä. Tätä näkyä hän toteuttaa nyt One Wayssä.

Evankelioimistyötä alkaa syksyllä viedä eteenpäin myös evankelioinnin työryhmä, johon Arto Boan lisäksi kuuluvat evankelista Ritu Ylipahkala ja uusia evankeliointitapoja ideoiva Tuomas Tarkkanen.

Syksyllä käynnistyy myös kaikille avoin ”Evankelistana arjessa” -kurssi.

Venäjän Koiviston lastenkodin lapset eivät tänä kesänä saaneet viranomaisilta lupaa tulla Suomeen leirille. Myös leirin järjestäminen Koivistossa kiellettiin. Leiritiimi vieraili kuitenkin päivän ajan lastenkodilla tapaamassa leirilapsia.

Rukoillaan, että työ Venäjällä saa jatkua.

”Kukaan ei ole korvaamaton”, toteaa Marianne Raatikainen-Masamba, joka miehensä kanssa oli perustamassa Malawin työtämme runsaat 10 vuotta sitten. Kesäkuun alussa Marianne palasi Suomeen jäädäkseen. Hän kertoo itse paluunsa syistä sivulla 22.

Jerusalemin naisenkodilla on viime aikoina asunut useampia nuoria naisia. Parhaillaan se toimii mm. ensikotina kuukauden ikäiselle Eli-pojalle ja hänen Katja-äidilleen.

Mongolian työmme vetäjä Otgon Magsar menehtyi pitkällisen sairauden jälkeen toukokuussa. Työ Mongoliassa kuitenkin jatkuu niin kuin tähänkin asti. Työn uutena vetäjänä toimii Otgonin sisar Munkhuu, joka on kantanut vastuuta jo Otgonin sairaalajaksojen aikana.

Otgonin viimeiseksi kädenjäljeksi jäi uusi lastentalo One Way Faithin tontilla Ulanbatorissa. Kesän aikana talossa on täysi touhu; siellä kokoontuu päivittäin suuri lapsijoukko, joka leikkii, laulaa, askartelee ja oppii Jeesuksesta.

Huhtikuiset Nepalin maanjäristykset tuottivat paljon tuhoa työkentällämme Nepalissa.

Suurimmat tuhot olivat syrjäisten alueiden seurakunnissamme: neljä kirkkoa sortui ja yli 50 seurakuntalaista menetti kotinsa.

Saji Kurian ja lastenkodin isot pojat ovat vieneet avustustarvikkeita seurakuntalaisille, joista monet asuvat syrjäisissä ja vaikeakulkuisissa paikoissa. Apua on toimitettu myös uskosta osattomille. Saji toteaakin, että tämä on ollut erinomainen tilaisuus evankelioida ja osoittaa Kristuksen rakkautta lähimmäisiä kohtaan.

Ensimmäiset suomalaiskummit olivat toukokuussa Ugandassa tapaamassa kummilapsiaan ja työntekijöitään.

He olivat myös ensimmäisiä vieraita uudella Muleeten kylään rakennetulla vierastalolla, ja pystyivät nyt päivittäin tapaamaan kyläläisiä ja vieressä sijaitsevan lastenkodin lapsia.

Kiinan työmme vetäjien Jeanin ja Paulin perheeseen kuuluu nyt kahden adoptiotyttären lisäksi myös 25-vuotias Peter-poika Jeanin ensimmäisestä avioliitosta. Kiinan tavan mukaan poika jäi erossa isälleen, ja on vasta nyt aikuisena uudelleen löytänyt äitinsä.

Intian työkentällämme rukoillaan yhä, että rahankeräyslupahakemus hyväksytään.

Jatkuva rukousaihe on myös maan poliittinen tilanne ja se, että kristittyjen vainot eivät pahenisi ja lisääntyisi.

One Wayn perinteinen kesäkonferenssi pidetään jälleen Perjantai-kodilla Espoon Soukassa 14.–16.8.2015. Konferenssin pääpuhuja on tänä vuonna pastori Prem Kodali Intiasta. Tervetuloa!

Syyskuussa alkaa myös toinen perinne, One Wayn opetuslapseuskoulu. Se pidetään keskiviikkoiltaisin One Way Housessa. Lisätietoja ja hakukaavake puh. 045 261 3925 tai toimisto@onewaymission.fi

RAPORTTI

4

RAAMATTUTUNTI

ROHKAISE MIELESI HERRASSA

Tapani Suonto

“Daavid joutui suureen hätään, sillä kansa aikoi kivittää hänet. Niin katkeroitunutta oli koko kansa.

Mutta Daavid rohkaisi mielensä Herrassa Jumalassansa.”

(1 Sam. 30:6)

D

aavid oli joutunut hirveään hätään. Vihollinen oli polttanut Siklagin kaupungin ja ryöstänyt naiset, lapset ja kaiken omaisuuden Daavidin poissaollessa. Tappio oli niin suuri, että katkeroitunut kansa päätti kivittää Daavidin. Kaikki syy pantiin hänen niskoilleen. Tilanne oli täysin toivoton.

Näytti siltä, että Jumalakin oli hyljännyt Daavidin. Ainoa, joka ei tuota valhetta uskonut, oli Daavid itse. Mitä hän teki? ”Hän rohkaisi mielensä Herrassa Jumalassansa.”

Daavid ei jäänyt odottamaan, että Jumala häntä lohduttaisi, vaikka hän tiesikin, että Jumala on lohdutuksen Jumala. Hän ei jäänyt odottamaan, että Jumala antaisi avun, vaan hän rohkaisi mielensä, kysyi neuvoa Jumalalta ja lähti itse liikkeelle riistääkseen takaisin vihollisen ottaman saaliin.

Elämä osoittautuu usein kovemmaksi kuin osaamme odottaakaan. Voimme löytää itsemme sellaisista myrskyistä, joita emme ole koskaan ajatelleet. Vihollinen onkin voimakkaampi ja ovelampi kuin oletimme ja se saa meidät lamaantumaan kesken matkan. ”Kuinka tässä näin kävi, vaikka uskoin Jumalaan?”

Raamatun lehdiltä näemme, että elämä on useimmille ihmisille yllätyksiä täynnä. Et ole poikkeus elämäsi koettelemusten keskellä. Juuri niissä tilanteissa voit tehdä samoin kuin Daavid. Kun tilanne on täysin toivoton, on jäljellä Jumala.

Voit rohkaista sydämesi Herrassa Jumalassasi ja astua sittenkin eteenpäin.

Raamattu sanoo: ”Kun Jumala on sinun puolellasi, kuka voi olla sinua vastaan.”

(Room. 8:31) Hän pitää sinusta huolen.

Daavid kääntyi Jumalan puoleen ja kysyi: ”Ajanko takaa tuota rosvojoukkoa?”

(1 Sam. 30:8) Jumala vastasi: ”Aja, sillä sinä saavutat sen ja pelastat pelastettavat.” (1 Sam: 30:8) Daavid lähti liikkeelle ja voitti vihollisen riistäen takaisin kaiken, mitä oli menettänyt.

Pettymyksetkin Jumala kääntää voitoksi Monien elämän suuri haave on saada olla Jumalan käytössä kuten Daavid. Ehkä sinäkin lähdit joskus innoissasi liikkeelle palvellaksesi sydämestäsi Herraa ja kokeaksesi Hänen todellisuuttaan. Mutta vihollinen olikin voimakkaampi kuin olit uskonut. Sinun piti ryöstää saalista, mutta kävikin toisin. Sinut ryöstettiin. Lamaannuit ja menetit uskosi Jumalan mahdollisuuksiin elämässäsi.

Suurimmat taistelut ja lamaantumiset koetaan hengellisessä elämässä juuri ennen Jumalan antamaa voittoa. Niin kävi Daavidillekin. Lamaantumisen kokemus ei ole kenellekään meille vieras. Mutta juuri silloin voimme uskossa rohkaista sydämemme Herrassa. Jumala on vastaus jopa elämämme pettymyksiin ja turhautumisiinkin. ”Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa...” (2 Kor. 2:14.) Voittosaatto kuuluu sinunkin elämääsi. Ei vain menestyksen ja onnen hetkinäsi vaan kaiken todellisuuden keskellä. Sinulle on luvattu voittosaatto.

Mies, joka kirjoitti nuo lauseet Pyhän Hengen inspiroimana, ei itse elänyt mitään hilpeää ja helppoa elämää. Paavali tiesi, mitä elämä on. Häntä oli vihattu ja vainottu, ruoskittu, kivitetty ja pahoinpidelty. Hän oli ollut vangittuna, ajelehtinut meressä vuorokausia ja kokenut monenlaista vainoa, hätää ja yksinäisyyttä. Hän oli monien halveksima niin, ettei häntä edes hyväksytty kaikkiin seurakuntiin opettamaan. Hänen saarnansa eivät joidenkin mielestä olleet ”minkään arvoisia”.

Kuitenkin hän kaikesta kärsimyksestään huolimatta julisti: ”Kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa.”

Paavali ei puhunut tappiosta. Ei silloinkaan, kun hän virui vankeudessa tai ajelehti hengenhädässä meressä. Ei, vaikka hän näki perkeleen riehuvan ja vastustavan häntä kaikin voimin. Paavali tiesi, että Jumalan ajatukset eivät ole meidän ajatuksiamme.

Jesaja kirjoittaa: ”Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”

(Jes. 55:8) Jumala saattaa sallia sielunvihollisen mellastaa aikansa, mutta ei loputtomiin.

Kun tulee Jumalan hetki, Hän puuttuu tilanteeseen ja kääntää sen voitoksi. Siksi Paavali pystyi julistamaan: ”Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.” (Room.8:28) Vihollinen voi riehua oman aikansa ja meistä tuntuu, ettei Jumalakaan välitä.

Mutta juuri se on osa jumalallista voittosaattoa. Kun Jumala lopulta ilmestyy, voit-

3/2015 to on paljon suurempi kuin ilman taistelua.

Jumala on tappioissakin kanssamme Muistat Danielin kolme ystävää, jotka eivät suostuneet kumartamaan Nebukadnessarin kultaista kuvapatsasta. He uskoivat ja luottivat Jumalaan. He tiesivät, että Jumala on suurempi kuin vihollinen ja kykenee kyllä auttamaan heitä, kun he ovat uskollisia vain Jumalalleen. Kuinka heidän kävi?

Kaikista rukouksista ja avunhuudoista huolimatta apua ei tullut. Voiko surkeampaa kohtaloa olla kuin palaa tuhkaksi vihollisen pystyttämässä pätsissä? Näytti siltä, ettei Jumala välittänyt, mitä Hänen kansalleen tapahtui.

Mutta kun Daniel ja hänen ystävänsä olivat jo liekeissä ja olivat kulkeneet tappion tien loppuun asti, sanoi Nebukadnessar: ”Katso, minä näen neljä miestä kävelevän vapaina tulessa, eivätkä he ole vahingoittuneet, ja neljäs on näöltänsä niinkuin jumalan poika.” (Dan. 3:25) Jumala salli tappion miesten elämässä, mutta tuossa pätsissä Jumala itse oli heidän kanssaan. Perkele sai nousta vanhurskautta vastaan kaikella tuhovoimallaan, ja juuri se teki voitosta niin täydellisen. Nebukadnessar julisti: ”Ei ole muuta Jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä.” (Dan. 3:29) Tämän maailman ihmisille voittosaatto merkitsee menestystä ja kunniaa. Se merkitsee lihallista voimaa ja valtaa. Se merkitsee parrasvaloja ja nimeä lehtien palstoilla.

Jumalallinen voittosaatto on jotain aivan muuta. Paavali kirjoittaa tästä: ”Minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä.” (2 Kor.12:19) Jumala sallii perkeleenkin joskus kiusata meitä, ettei meistä tulisi perkeleitä. Helppo ja menestyvä elämä ilman mitään vastoinkäymisiä tekee ihmisestä kovan ja ylpeän.

Tässä mielessä ei ole vaikeaa ymmärtää Jumalan aivoituksia. Ylpeä ja kova ihminen on vastenmielinen. Hänen seurassaan tulee paha olo. Sellaisia meistä äkkiä tulee, jos Jumala ei meistä huolehdi. Mutta kuinka kaunis onkaan Jumalan muovaama nöyrä ja murtunut ihminen. Sellaiseksi ei voi opiskella. Sellaiseksi ei ryhdytä hyvillä päätöksillä. Sellaisia kasvaa vain Jumalan koulussa. Jumala itse muovaa meistä Kristuksen kaltaisia. Älä aliarvioi itseäsi. Parrasvalot ja inhimillinen menestys eivät ole jumalallista voittosaattoa. Se, mikä ihmissilmin on suurta, on Jumalalle usein pientä. Suurta on saada kasvaa Hänen koulussaan ihmiseksi, jota Jumala arvostaa – Kristuksen kaltaiseksi, valmiiksi jaloa käyttöä varten. Se on suurta ja tavoiteltavaa. Sellaista Jumala sinustakin tekee.

3/2015

5

Kysymme joskus vaikeuksiemme keskellä, miksi Jumala sallii kaiken. Olenko minä ylpeämpi ja huonompi kuin muut?

Tuskin kukaan voi sanoa Joosefista, että hän oli syntisempi kuin veljensä joutuessaan orjaksi Egyptiin ja lopulta vankilaan unohdetuksi. Raamattu sanoo: ”Joosefin isäntä pani hänet vankilaan, mutta Herra oli Joosefin kanssa ja Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.” (1 Moos. 39:1-2) Joosef kulki jumalallisessa voittosaatossa. Vihollisen riehuminen hänen ympärillään ei merkinnyt tappiota. Juuri se oli valmistamassa Joosefista Jumalan sydämen mukaista, nöyrää ja murrettua miestä, jota Jumala arvosti. Joosef kulki vankeudessakin voittosaatossa, sillä Herra oli Joosefin kanssa ja hän menestyi kaikessa. Ja kärsivällisesti odotettuaan hän sai nähdä Jumalan lupausten täyttyvän elämässään. Niin käy sinullekin, sillä Hän on luvannut sinulle voiton.

Jumalan lupaukset ovat voimassa Jumalan lupaukset ovat voimassa sinua varten juuri tänään. Edessäsi on uusi syksy ja uusien mahdollisuuksien maailma.

Käännä katseesi Hänen lupauksiinsa kuten Daavid. Rohkaise mielesi Herrassa. Hän on sinun kanssasi juuri nyt. Sinun elämäsi ongelmat eivät ole Hänelle ylivoimaisia.

Kokemasi tappiot Hän kääntää voitoksi, Hänellä on hyvä suunnitelma elämällesi.

Mikään ei ole suurempi ilo kuin saada elää Jumalan tahdossa ja suunnitelmassa. Älä siksi anna elämäsi vain ajelehtia ohitse. Jeesus sanoo: ”Minun ruokani on se, että minä teen minun lähettäjäni tahdon.”

(Joh. 4:34) Rohkaise mielesi Herrassa ja kysy kuten Daavid, mitä Hän tahtoo sinun tekevän, ja Hän viitoittaa sinulle jälleen tietä eteenpäin.

Paavali kirjoitti tessalonikalaisille, kuinka Saatana oli kahdesti estänyt hänen tulonsa heidän luokseen. Tuo sama vastustaja toimii edelleen kaikin voimin estääkseen Jumalan tahdon toteutumisen. Hän haluaa pysäyttää sinutkin. Hänen kanssaan olemme olleet käsirysyssä jo yli 30 vuotta.

Tuossa taistelussa olemme saaneet lukuisia voittoja, mutta kokeneet myös tappioita.

Kun Daavid oli keskellä hirveää tappiota, hän rohkaisi sydämensä ja kysyi neuvoa Jumalalta. Jumala haluaa viitoittaa tien sinullekin.

Stanley Jones on sanonut: ”Jumalan johdatus ei ole valonheitin, joka valaisee kaukaisen tulevaisuuden, vaan se on meidän jalkojemme lamppu.” Jos kysyt, Jumala neuvoo sinulle seuraavan askeleen ja se riittää. Älä koskaan alistu lamaannukseen.

Rohkaise mielesi Herrassa, kuten Daavid, ja Herra vie sinut voittoon.

MATTOKUTOMO Valmiit matot & tilaustyöt

Puh. (03) 781 2434, 044 333 3352 Tyynentie 1, 15230 LAHTI

TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN DIGIPAINO

Upeat suurtulosteet jopa 1,5x30m.

Värikopiot ja tulosteet huippunopealla uudella Konica Minoltan väritulostimella.

Puh. 09-346 3146 juutiprint@juutiprint.fi

Esa-Pekka Mattilan uudet CD-opetussarjat

NÄKY KIRKKAAKSI & ARMOA JA TOTUUTTA

/ sarja € 3 2

Tilaa osoitteesta: onewaykauppa.fi Voit tilata myös One Way Housen myymälästä tai puhelimitse 045 261 3925

KUINKA TUNNISTAA EKSYTYS Tilaa Tapani Suonnon kirjauutuus:

onewaykauppa.fi

14€

Voit tilata myös One Way Housen myymälästä tai puhelimitse 045 261 3925

RAPORTTI

6

3/2015

KOTIMAA

Boan perhe haluaa kertoa kaikille Jeesuksesta Haastattelu: Soile ja Esa-Pekka Mattila Kuvat: Lasse Vierunketo

Serena on ammatiltaan lähihoitaja, lisäksi hän on opiskellut kieliä ja ollut töissä hotellivirkailijana. Minä olen opiskellut puusepäksi ja suorittanut myöhemmin raamattuopintoja ja lähetyskurssin Iso Kirja -opistossa. Viime vuodet olen työsensimmäinen ihminen, joka käveli vastaani kennellyt Soinin helluntaiseurakunnassa Kreikassa. Aloimme jutella ja keskustelim- Esa-Pekka Mattilan jalanjäljissä. me paljon Jumalasta ja siitä, kuka Jeesus oikein on. Vaikka olimme hapuilevia Miten tulitte uskoon? nuoria, uskosta tuli meille niin yhdistävä side, että se kaatoi lopulta kaikki erottavat muurit. Niin sitten menimme naimisiin Tulin uskoon juuri ennen Serenan tapaavuoden kuluttua eli vuonna 2003. mista eikä uskoontulotieni ollut helppo.

Nuorena minulla oli pahoja huume- ja alkoholiongelmia. Olin täysin rikki, olin Missä olette asuneet ja mitä yrittänyt itsemurhaakin enkä uskonut tehneet? selviäväni eteenpäin. Kaikkea tätä läheltä seurannut äitini on usein todennut: ”MuisOlemme asuneet yhdessä sekä Seinäjoella tatko, mitä tuskaa elämäsi oli? Ole kiitolliettä Tanskassa vapaaehtoistyössä ja vii- nen, että selvisit hengissä!” meiset seitsemän vuotta perheenä Soinissa.

Jeesukselle ei todellakaan ole mahdotto-

Elokuussa One Wayn uutena pastoripariskuntana aloittavat Arto ja Serena Boa. Artolla on vahva evankeliointinäky ja hän on yksi One Wayn syksyllä käynnistyvän evankelistatiimin jäsenistä. Olette lämpimästi tervetulleita, Boan perhe!

Keitä te Boat oikein olette?

Olemme perhe, jonka sukunimi on Boa. Väestörekisterin mukaan Suomessa asuu neljä Boa -nimistä ihmistä eli meidän perheemme: Arto 36 v, Serena 34 v, Erica 7 v ja Viola 6 v. Boa-nimi on kotoisin Italiasta ja se tarkoittaa meripoijua.

Minä itse olen syntyisin ja lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta, Ähtärin ja Soinin rajamaastosta. Serena puolestaan on kotoisin Venetsian maakunnasta Italiasta. Tapasimme Kreikassa, jonne voitin ilmaisen matkalahjakortin. Se oli ensimmäinen matkani ulkomaille, lukuun ottamatta Ruotsia. Ja Serena oli lähes

3/2015

7 ti samaan pakettiin. Onneksi Jumala on armahtanut meitä ja suonut meille kaksi ihanaa tytärtä aivan omilla luonteenpiirteillään. Erica ja Viola ovat aloittamassa ensimmäisen luokkansa koulussa tänä syksynä. He ovat perheemme todellisia raamatunopettajia. Me luemme usein vain teoriaa, mutta lapsissani minä näen käytännön.

Hiljattain puhuimme kotona Timoteuskirjeen kohdasta (1 Tim. 2:3-4), jossa todetaan, kuinka Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat. Pian sen jälkeen tytöt puuhailivat keskenään autotallissa ja minä tein jotain pihapiirissä. Kun menin katsomaan, mitä tytöt oikein touhusivat, kiukkuiset tunteet nousivat pintaani, sillä he olivat sotkeneet koko paikan: he teippasivat ruuveja bensakanisteriin, joka oli liitetty vesirännin pätkään jne.

Itseäni hilliten kysyin, että mitä ihmettä te oikein teette? Tyttöjen innokas vastaus sulatti välittömästi isän sydämen: ”Isi, me rakennetaan sellaista laitetta, jolla pystyy kertomaan kaikille maailman ihmisille Jeesuksesta!” En voinut muuta kuin vastata: ”Hyvä, tytöt, sellaista laitetta me tarvitaankin.” Otin vastaan tyttöjen pitämän raamattutunnin ja autoin heitä teippaamaan laitteen puuttuvat osat paikoilleen.

mia tapauksia; haasteellisia ehkä, mutta ei mahdottomia. Oma tieni oli pelkkää rämpimistä useita vuosia ja sydämeni oli kapinallinen kaikkia auktoriteetteja kohtaan. Sitten minulle tuli vakavia terveysongelmia: sydän reistaili, keuhko puhkesi ja vielä aivoverenvuotokin.

Rukoilin tuohon aikaan yksinäni: ”Jeesus, riittäisikö sinun veresi voima, jos nyt kuolisin – riittäisikö se sovittamaan syntini?”

Kävi niin, että vaikka en kuollutkaan fyysisesti, kuolin kuitenkin, hengellisesti. Suurin häiriötekijä elämässäni, ’minä itse’, alkoi vaipua kohti hautaa. Äkkiä Jumalan rakkaus ympäröi minut ja ymmärsin, että Jumalan armo on jotain paljon suurempaa kuin olin koskaan käsittänyt. Jumalan hyvyys alkoi vetää minua parannukseen ja elämään. Olen mies jatkoajalla ja olen kiitollinen jokaisesta päivästä! Olenkin varma, että jos kerran minä löysin Jeesuksen ja vapauden, silloin se on kaikille mahdollista.

Serenalla puolestaan on katolinen kotitausta, mutta nuorena anarkistina hänkin vastusti kovasti kirkkolaitosta ja uskontoa. Elävän Jeesuksen hän löysi vasta meidän tutustumisemme myötä.

Kolmas ”en koskaan” on tietysti, että ”en koskaan” tule muuttamaan kehäkolmosen sisäpuolelle tai edes lähelle sitä. Olen usein vitsaillut, että on ihan sama missä asuu, kunhan vain Pohjanmaalla. Mutta niin tämäkin haaste on tullut perheellemme eteen. Luotamme Jumalaan ja Raamatussa sanotaan: ”Kristuksen rakkaus vaatii meitä…” (2 Kor. 5:14). Kristuksen rakkaus saa meidät ylittämään omat ”en koskaan” -listamme! Olemme yhdessä rukoilleet muuttoa ja kokeneet, että koti on Jumalan johdatuksessa eikä maantieteellisessä sijainnissa.

Mitä haluatte tehdä Jumalan valtakunnan hyväksi?

Kysyin tätä perheemme pienimmältä, Violalta. Hän vastasi: ”Se One Way oli hyvä, mutta se Helsinki oli kyllä aika paha”.

Ehkä näin, asioissa on aina monta puolta ja omat haasteensa.

Olemme Serenan kanssa seuranneet One Wayn toimintaa ja olemme aivan ällistyneitä kaikesta siitä työstä, jota One Way tekee. Ihmiset, joita olemme tavanneet, ovat todella ihania ja sydämellisiä. Olemme kokeneet, että ”Hei, täällähän on tosi hyvä olla ja täällä tehdään evankeliumin työtä!”

Olemmekin koko perhe innoissamme kutsusta tulla One Waylle.

Pekka Simojoella on laulu, jossa lauletaan: ”Anna kaikki tai ei mitään, se on hintana elämän”. Tämä laulu kuvaa hyvin Jumalan valtakuntaa. Mikä on hinta?

Toisella vuosisadalla elänyt Antiokian seurakunnan hengellinen johtaja Ignatios Antiokialainen kirjoitti jäähyväiskirjeessään, kun häntä oltiin viemässä Roomaan leijonien eteen, Jumalan valtakunnasta näin: ”Kaikkien maiden kuninkuus tässä maailmassa ei ole muutamaa pölyhiukkasta arvokkaampaa. Ainut toiveeni on saada kuolla hänen vuokseen, joka kuoli meidän tähtemme.”

Täytyy sanoa että tämä Ignatios oli todella löytänyt ”peltoon kätketyn aarteen” (Matt. 13:44) ja hän oli valmis luopumaan kaikesta saadakseen sen.

Jumala armahtakoon ja koskettakoon minua ja meitä nykypäivän kristittyjä, että olisimme edes vähän valmiita kärsimään Hänen tähtensä, joka kärsi kaikki meidän puolestamme. Olemmeko valmiita rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiä, koska Hän ensin rakasti meitä? Haluammehan me kaikki oppia lisää? Oppia rakastamaan enemmän, luopumaan jostakin Jumalan valtakunnan hyväksi, olla radikaaleja, elää elämää Hänen kanssaan, koska vain Jeesuksessa on elämä.

Miten koette muuton pääkaupunkiseudulle?

Miten kuvailisitte kutsumustanne?

Miten koette kutsun tulla One Wayhin?

Mieleeni nousee kolme asiaa, joista olen sanonut ”en koskaan”. Ensimmäinen oli, kun minulle artesaani-puusepäksi opiskellessani ehdotettiin italian kielen opiskelua.

Sanoin silloin, että ”en koskaan” tule tarvitsemaan italian kieltä ”enkä koskaan” tule sitä opiskelemaan. Nyt olen naimisissa italialaisen kanssa ja temperamenttinen appiukkoni sai minut kyllä nopeasti oppimaan kielen!

Kerro jotain tytöistänne Toinen liittyy Venäjään. Sanoin aina, että ”en koskaan” halua käydä Venäjällä, Olemme joskus vitsailleet, että olisiko- se on niin synkeän oloinen paikka. Olen han lapsillemme periytynyt pohjalainen kuitenkin jo usean vuoden ajan käynyt jääräpäisyys ja italialainen temperament- siellä evankeliointimatkoilla.

Olemme jutelleet viime aikoina paljon siitä, että kristityn kutsu seurata Herraa ei ole ’uskonnollista elämää’. Joskus elämä muodostuu rutiiniksi, sunnuntaina kokoukseen ja viikolla rukouskokoukseen, mikä on hyvä juttu sinänsä. Mutta entä elämä, eihän elämää voi olla vain kokouksissa? Kristityn kutsu on hengittää ja elää Hänestä: työpaikalla, yksinäisyydessä ja kärsimyksienkin keskellä – eikö se ole elämää ja kutsumusta?

Nykyään on myös paljon ajattelua, että kristitty on jotenkin ’epänormaali’, jos hän todistaa Jeesuksesta. Kerran torilla eräs selvästikin hyvin uskonnol-

RAPORTTI

8

3/2015

linen ihminen tuli torumaan minua ja sanoi: ”Tori ei ole oikea paikka puhua hengellisistä asioista!”. Minulle nousi heti mieleen rohkaiseva raamatunkohta Paavalista samantapaisessa tilanteessa: ”Niin hän keskusteli… torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi.”

(Apt 17:17).

Olen itse käynyt läpi vaiheen, jolloin häpesin Jeesusta. Se oli tosi kivuliasta.

Onneksi Jumalan rakkaus on saanut parantaa minua. Eikö kutsu ole ennen kaikkea sitä, että ”te tulette olemaan minun todistajani”? (Apt. 1:8) Jeesus lupasi antaa voiman olla todistaja. Minulla sitä voimaa ei ole, mutta Hänellä on!

Mikä on suurin unelmasi?

Tähän on helppo vastata. Lapsena luin lastenraamattua, vaikken ollut uskovasta perheestä. Ymmärsin, ettei ole mitään tärkeämpää kuin kertoa ihmisille Jeesuksesta. Niinpä kerroin Jeesuksesta jopa niin paljon, että kotiin soitettiin ja pyydettiin hiljentämään vauhtia.

Kun koulutaksin kuski kerran esitti saman kysymyksen, vastasin: ”Että voisin olla pappi ja mennä nuorena naimisiin!”

Nämä olivat pienen pojan suurimmat unelmat.

Tänään suurin unelmani on nähdä ihmisten pelastuvan ja löytävän Jeesuksen ja valon elämäänsä.

Tahtoisin nähdä hengellisen herätyksen: miten Jumalan rakkaus ja sovinto Jeesuksessa Kristuksessa ilmestyvät nii-

hin olosuhteisiin, joissa tämän maailman pahuus ja Perkele tekevät tuhojaan.

Ehkä Jesajan kirjan 61. luku kuvaa parhaiten unelmaani: haaveeni on nähdä, kuinka särjettyjä sydämiä sidotaan ehjiksi, kuinka

vankeudessa eläville julistetaan vapautta ja kuinka kahleita irrotetaan ja ihmisille julistetaan Herran otollista vuotta – myös vuonna 2015!

EVANKELIOIMISTYÖLLE UUSI JOHTORYHMÄ

K

otimaan evankelioimistyössä alkaa syksyllä uusi vaihe. Evankeloimistyön ohjaksiin astuu silloin erillinen johtoryhmä, jonka näkynä on käynnistää uusia projekteja maamme evankelioimiseksi. Tähtäimessä on pääkaupunkiseudun lisäksi koko Suomi.

Evankelioimistyötä tulee luotsaamaan eteenpäin joukko, johon kuuluvat evankelista Ritu Ylipahkala, uusi pastorimme Arto Boa sekä monin tavoin tällä saralla Jumalan käytössä ollut liikemies Tuomas Tarkkanen.

Ritu Ylipahkala ei suurempaa esittelyä kaipaa, sillä kaikki tuntevat hänet ja hänen hedelmällisen työnsä vuosikymmenten ajalta.

Arto Boa on saanut erityistä armoitusta löytää uusia keinoja tämän päivän ihmisten tavoittamiseksi Pohjanmaalla ja hänen sydämensä palaa sielujen voittamiselle nyt täällä pääkaupunkiseudulla.

Tuomas Tarkkanen on idearikas mainosalan asiantuntija, joka on saanut jo vuosia käyttää omaa luovuuttaan ihmisten saavuttamiseksi ilosanomalla.

Evankelioimistyössä tarvitaan kaikkia.

Tätä silmällä pitäen johtoryhmä aloittaa ”Evankelistana arjessa” -koulutuksen kaikille halukkaille. Kurssi-illat ovat lauantaisin kerran kuussa ja osallistuminen on maksutonta. Kurssi alkaa 26.9. klo 15, seuraavat tapahtumat 24.10. klo 15 ja 21.11. klo 15. Tervetuloa!

3/2015

9

i s s n e r e f n o K y a One W 14.-16.8.2015

Teltassa Espoon Soukassa (Perjantai-kodin niityllä) Ohjelmassa opetusta, musiikkia, ylistystä, uutisia ja filmejä lähetyskentiltä sekä paljon muuta.

Musiikissa Mattilan perheorkesteri, Classic Praise, Viimeistä huutoa ja One Voice -kuoro.

Pääpuhujana Prem Kodali Intiasta. Mukana myös Valentina Kutuzova (Venäjä) sekä Kimmo ja Leena Metsämäki, Soile ja Esa-Pekka Mattila, Arto Boa ja Tapani Suonto.

Konferenssialueella mielenkiintoinen lähetysteltta, jossa voit tutustua eri maissa tehtävään lähetystyöhön, ruoka- ja kahviteltta, grillikatos makkaranpaistoa varten ym. Lapsille ohjelmaa lauantaina ja sunnuntaina omassa teltassa.

Pe 14.8.

18.00 AVAJAISJUHLA

House Band, AV-ohjelmaa,

puhujana Prem Kodali La 15.8.

12.00 OPETUSTUNTI Prem Kodali 13.00 LÄHETYSKENTTIEN TYÖPAJAT 14.00 LOUNAS 15.30 OPETUSTUNTI Prem Kodali 16.30 KAHVI 18.00 LÄHETYSJUHLA

Musiikissa Mattilan perheorkesteri,

AV-ohjelmaa, puhujana Prem Kodali Su 16.8.

11.00 EHTOOLLISJUHLA

One Voice -kuoro,

puhujana Prem Kodali 13.00 LOUNAS 14.00 ISRAEL-JUHLA

Classic Praise -yhtye, uutisia Israelista,

puhujana Prem Kodali

ESP

OO

DE

NTI

E

E NTI

ME

IE

TIN

AH

KÄVELY TI E

RIS

NL

JUHLATELTTA

Konferenssiteltta Espoon Soukassa Ristiniementien ja Espoonlahdentien risteyksen tuntumassa, os. Soukanlahdenpuisto 3. Bussi 147 Helsingistä, Soukan kartanon pysäkki.

Tie viitoitettu perille (Opastus: 09 8502 0808)

RAPORTTI

10

3/2015

KOTIMAA

Haluan kannustaa kaikkia evankelioimaan!

Teksti: Hanna Torvalds Kuva: Pentti Tuovinen

Oletko koskaan ajatellut, miten katuevankeliointia voisi edistää? Tuomas Tarkkanen on. Maahanmuuttajat ottavat auliisti vastaan omankielisensä Uuden testamentin, kun sen kylkiäisenä tarjoaa Brunbergin pusun. Ja suomalaisetkin saa avautumaan, kun uskonelämästä keskustellaan haastattelututkimuksen avulla.

T

uomas Tarkkanen on ideoinut ja kokeillut monenlaisia evankeliointitapoja. Mutta kun hän vuonna 1988 perusti ystävänsä kanssa radio- ja tapahtumamarkkinointiyrityksen Luovat Palvelut, mielessä ei kuitenkaan ollut evankelioinnin edistäminen. Silloin elettiin radiomainonnan nousuaikaa – Suomessa oli juuri käynnistetty ensimmäiset kaupalliset radiokanavat ja uusi mainosmuoto kiinnosti. ”Minulla on kaupallinen metsätieteiden tutkinto ja olin Metsäntutkimuslaitoksella töissä”, Tuomas kertoo. ”Yksi ystävä kaipasi apua radiomainosten ideoinnissa ja aloin suunnitella niitä, lähinnä sellaisia huumorimainoksia. Sille tielle sitten jäin.”

Ala vei nopeasti mukanaan ja vauhtia riitti. Yhtenä päivänä tehtiin Vichy Novellen hauskoja radiomainoksia ja tilattiin Puna-armeijan kuoroa maailman pankkiirien kongressiin, seuraavana järjestettiin jo muhkeaa Bonnierin suku-

kokousta. Siinä tottui siihen, että elämässä Vaivat paranivat lopulta. Ne liittyivät jänisoli menoa ja meininkiä. ruttoon, jonka Tuomas oli saanut Eestissä merihanhien jahtimatkalla äkäisen itikan puremasta.

One Way herätti ”Pian sen jälkeen autossa käteni meni tavan mukaan radiolle. En ollut koskaan Yrityksen ja asiakkaiden lisäksi Tuomas kuunnellut Radio Deitä eikä se ollut esiTarkkasen elämään kuului perhe, vaimo viritetyllä kanavalistalla, mutta kun laitoin ja kolme lasta. Elämä oli täyttä ja kiireis- radion päälle, kanavaksi osui jostain syystä tä, mutta se sopi hänelle. Vuonna 2006 Radio Dei”, Tuomas muistelee. ”Siellä Tuomas sitten sairasteli parisen kuukaut- alkoi juuri One Wayn ohjelma, jonka teeta. Yrittäjä ei helpolla luovuta, ja niinpä mana oli ’Oletko pelastunut?’.”

Tuomaskin vei asiakkaita sovitulle PariiTuomas kuunteli koko ohjelman ja sin matkalle. ”Vein asiakkaat Louvreen, hänen sydämessään käynnistyi valtava mutta jo ovella alkoi huipata sen verran, myrsky. Jumala kutsui. että isännöin loppumatkan etänä hotellin ”Minulla ei ollut mitään vaihtoehtoja. vuoteelta.”

Huokaisin Jumalalle: ’Lähden nyt sinun ”Silloin minun oli ensimmäistä kertaa tietäsi.’ Silloin tunsin kehotuksen: ’Anna pakko pysähtyä miettimään syvällisiä”, koko elämäsi Jumalalle’ ja niin luettelin Tuomas toteaa. ”Siihen asti piti aina vain kaikki elämänalueet: annan tulevaisuuteni, kokea jotain hauskaa ja keksiä uutta. Nyt perheeni, maineeni, työni… Sen sanottuani pohdin, miten lasteni kävisi, jos sairaus koin ihmeellistä rauhaa ja iloa. Myöhemolisikin vakava ja kuolisin. Ajatus siitä min kotona tajusin, että olin saanut kaikki kosketti, mutta en silti miettinyt Jumalaa.” syntini anteeksi – se oli valtavaa armoa.”

3/2015 Tuomas googlasi, mikä on One Way, ja löysi One Way Missionin. Hän yritti mennä One Wayn kokoukseen, joka silloin oli Autotalossa, mutta ei keksinyt mistään oikeaa ovea, vaikka pyöri paikalla kymmenisen minuuttia. Niin hän etsiytyi sitten kotinsa lähellä olevaan seurakuntaan.

Pian Tuomas kertoi kotonakin, että ”musta tuntuu, että olen tullut uskoon”.

Kotiväen ensireaktio oli pääosin järkyttynyt. ”Oletko ollut jossain telttakokouksessa!?” ”Alkuun olin kärsimätön; kaikkien olisi pitänyt heti tulla uskoon”, Tuomas myöntää nyt. Vasta viime vuosina hän on tajunnut Paavalin neuvon: ”Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa.” (Ef. 5:25) Tuomas kertoo, että Jumala on puhutellut hänen läheisiään monin tavoin, askel askeleelta, ja antanut rukousvastauksia. ”Kerran huokailin läheisteni pelastumisen puolesta ja muistin, kuinka Jeesuskin kyynelehti aikalaistensa puolesta: ’Jerusalem, Jerusalem! Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.’ Mietin jaetta ja rukoilin, että saisin ymmärrystä, mitä se tarkoittaa minulle.”

Seuraavana päivänä Tuomas meni pieneen tilaisuuteen, jossa oli puhumassa Veli Taivaallisen poika Isac Liu. Liu aloitti sanomalla ”Jerusalem, Jerusalem, miten olenkaan tahtonut...”, ja sitten hän kertoi lyhyesti, kuinka evankeliumin työ on aikaa vievää ja välillä kuluu pitkäkin aika, ennen kuin tuloksia näkyy. Vasta sen jälkeen Isac Liu aloitti varsinaisen puheenvuoronsa.

11 Jo kurssin alussa Tuomas sai käydä pitämässä valoisan evankelioivan puheen nuoren perheystävän Riitan hautajaisissa.

Riitta sanoi vielä muutama kuukausi ennen kuolemaansa, ettei ymmärtänyt, mikä on Jeesuksen merkitys. Jumala auttoi, ja pari päivää ennen kuolemaa Riitalle kirkastui Jeesuksen merkitys. ”Iloni ilo oli todella suuri – ja taisi olla taivaassakin – kun Riitta kutsuttiin Taivaan kotiin minun 50-vuotissyntymäpäiväni aamuna”, Tuomas kertoo.

Tuomakselle tyypillinen tapa evankelioida on ideoida, miten sen voisi tehdä eri tavoin. ”Luterilaisessa kirkossa olen järjestänyt sellaisia 1700- ja 1800-lukujen herätysten syntyjä kuvaavia iltoja yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Ne ovat olleet silmiä avaavia ja sanoma on ollut raikas.”

Vuonna 2009 Tuomas suunnitteli TV7Rukoustutkimus -nimisen haastattelukyselyn. ”Koska olen yrittäjänä tutustunut monenlaisiin ihmisiin, tiedän, miten heidät on helppo saada keskustelemaan.”

Haastattelun kysymykset alkavat aika yleiseltä tasolta: Mitä ajattelet suomalaisten rukouselämästä? Kummat rukoilevat enemmän, miehet vai naiset? Vähitellen mennään syvemmälle: Kuinka usein sinä rukoilet? Oletko ymmärtänyt, mikä on evankeliumi? Ja sitten kerrotaan evankeliumi. Usein joku haluaa, että hänen puolestaan vielä rukoillaan. Haastattelutapaa on käytetty hyvällä menestyksellä ympäri Suomea, Tuomas itsekin sai jo lomakkeen kokeilureissulla Turun torilla johtaa nuoren neidon Jumalan luo. ”Evankeliumi on maailman tärkein asia ja siksi on aivan olennaista, että ihmiset saavat kuulla sen”, Tuomas toteaa. ”Ha-

luankin kannustaa kaikkia etsimään erilaisia keinoja ja tapoja evankelioida.

Samalla haastan jatkuvasti itseäni kehittämään uusia työkaluja katuevankeliointiin.”

Tekeminen virkistää Tätä haastetta Tuomas Tarkkanen tulee nyt jatkamaan One Wayssä. Hän on mukana syksyllä aloittavassa evankelioinnin työryhmässä, johon kuuluvat myös House-seurakunnan uusi pastori Arto Boa ja evankelista Ritu Ylipahkala. ”Koen, että Jumala johdattaa ja hallitsee kaikkia elämäni vaiheita”, Tuomas sanoo. ”Siksi toimin heti, kun keväällä tunsin yhtenä maanantaina rauhallisen kehotuksen tulla One Wayhin.”

Toukokuun lopussa Tuomas siunattiin House-seurakunnan jäseneksi. ”One Wayssä arvostan erityisesti sitä, että täällä lähetys- ja evankeliointityö on keskeinen työmuoto, ei pelkästään puheissa vaan myös käytännössä. Lisäksi minuun ovat vaikuttaneet Tapani Suonnon puheet – hän on ollut rohkea oikean evankeliumin puolestapuhuja ja koko One Way on toiminut suunnannäyttäjänä.” ”Minua on hämmentänyt, kuinka monessa paikassa hengellinen näkökyky on himmentynyt ja businesta tekevät amerikkalaiset kutsutaan tuomaan näennäistä tulta. Tuntuukin tosi hyvältä tulla One Wayhin. Olen täällä virkistyäkseni, sillä tekeminen virkistää.”

Tervetuloa, Tuomas!

Evankeliointi on iloinen ja vakava asia Vuonna 2006, kun Tuomas tuli uskoon, One Wayssä oli torstaisin ’Valmistu Jumalan käyttöön’ -opetusiltoja. Kun Tuomas vihdoin löysin oikean oven, hän alkoi osallistua näihin iltoihin ja kävi läpi koko opetussarjan, jota hän vieläkin muistelee valtavan hyvänä.

Hänen kotiseurakuntanaan oli tuolloin lähellä sijaitseva helluntaiseurakunta, jossa Tuomas veti melko pian miesteniltoja.

Illoissa kävi ostarin nuoria kadulta, ja Tuomaksen teemat heille vaihtelivat kuin Suomen kesäsää. ”Joskus puhuin totisena pojille, että ’Evoluutio ei ole mistään’, toisella kertaa ’Jos nyt kuolet, joudut helvettiin’. Erään kerran muistan luettaneeni pojilla kaikki Ilmestyskirjan kirjeet!” ”Lopulta totesin, että ei tämä oikein onnistu, ja rukoilin, että joku kokenut evankelista jossain voisi auttaa. Samalla viikolla kuulin Kalevi Lehtisen mainostavan kolmannen vuosituhannen evankelistakurssia. Siellä sain evankeliointiin selkeämmän sanoman.”

EVANKELISTANA ARJESSA House Cafe, Kaisaniemenkatu 10

Kurssi kaikille, jotka haaveilevat siitä, että saisivat olla enemmän Herran käytössä arjen keskellä. Opettajina Ritu Ylipahkala, Arto Boa ja Tuomas Tarkkanen.

Tapahtumat lauantaisin kerran kuukaudessa alkaen 26.9. klo 15.00 Seuraavat tapahtumat 24.10. klo 15 ja 21.11. klo 15.

Kaikki tervetulleita!

RAPORTTI

12

Jumala tekee ihmeitä Tapani Suonto

Maailmassa ihmeet ovat aina olleet suuren mielenkiinnon kohteina.

Ihme käsitteenä tarkoittaa jotain, joka on meidän käsityskykymme yläpuolella ja jota ei voi inhimillisellä ymmärryksellä selittää.

Kristillisessä maailmassa ihmeet tarkoittavat sitä, että Jumala, joka on yliluonnollinen, toimii omassa valtasuuruudessaan ja tekee mitä tahtoo. Jeesus viittasi tähän sanoessaan: ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta!”

K

un olen yrittänyt opettaa ja auttaa ihmisiä terveeseen ja turvalliseen kristillisyyteen, moni on tehnyt siitä sen johtopäätöksen, että Suonto ei usko ihmeisiin eikä tunne Pyhää Henkeä.

Erään kristillisen lehden palstalla muuan pappi kritisoi minua todeten, että hän kyllä uskoo ihmeisiin toisin kuin Tapani Suonto. Ehkä siksi on aika nostaa asia artikkelin aiheeksi – tämän kerran.

En kerro tätä tapahtumaa väittääkseni, että olen parantajaevankelista ja että minulla on parantamisen armolahja. Mutta meillä on yliluonnollinen Jumala, joka voi käyttää ketä vain niin kuin tahtoo, sillä Hänelle ei mikään ole mahdotonta. Rukoile sairaiden puolesta aina kun voit, sillä Jumalalla on taipumus vastata rukouksiin.

Olemme vuosien aikana vastaanottaneet monia kiitosaiheita ihmisiltä, jotka ovat saaneet avun sairauksiinsa, kun heidän PARANTUMISIHMEET puolestaan on rukoiltu. Monet alkoholistit ja narkomaanit ovat vapautuneet kokouksissamme vuosien ja jopa vuosikymmenKun kristillisessä maailmassa puhutaan ten päihderiippuvuudesta yhdessä hetihmeistä, niillä viitataan usein yliluon- kessä, kun heidän puolestaan on rukoiltu. nolliseen parantumiseen, jota ei voida Nekin ovat parantumisihmeitä. lääketieteellä selittää. Tapahtuuko sellaista?

Kun Jumala kutsui minut nuorena valtakuntansa työhön, olin niin estynyt ja ujo, Huomasin kerran ohikulkiessani, että että julkinen esiintyminen oli minulle käytävällä olevan naisten vessan ovi täysin mahdoton haaste. Jos joskus onnisoli auki. Vessan lattialla makasi nainen tuin koulussa ainekirjoituksessa ja minua henkeään haukkoen. Hän oli saanut pyydettiin lukemaan aine luokan edessä, sairauskohtauksen ja ympärillä olevat minun oli pakko kieltäytyä, sillä olisin tuihmiset pyysivät minua apuun. Menin kehtunut ennen kuin olisin päässyt tekstini vessaan, laskin käteni naisen päälle ja loppuun. rukoilin lyhyen rukouksen. Yhtäkkiä Ensimmäinen tilaisuus, jossa esiinnyin nainen nousi istumaan, purskahti itkuun päätoimisena evankelistana, oli Santahaja sanoi: ”Jumala paransi minut.” minan varuskunnassa. Kun istuin lavalla

3/2015 odottamassa esiintymisvuoroani ja katselin tuota suurta, vihaisen näköistä harmaata ihmisjoukkoa, sydämeni pamppaili pelosta. Mikrofonin ääreen astuessani tiesin, että tästä ei tule mitään. Pelko lamaannuttaa minut. Silloin ylleni laskeutui lämmin virta, joka kulki läpi koko ruumiini. Yhtäkkiä olin täysin vapaa ja julistin evankeliumia kuin kokenut evankelista.

Olen sen jälkeen puhunut yli 40 vuotta, joskus suurtenkin ihmisjoukkojen edessä, kokematta ylivoimaista ihmispelkoa. Jos Jumala ei olisi silloin parantanut minua esiintymispelosta, olisin kuollut jo kauan sitten vatsahaavaan tai sydänkohtaukseen.

Sekin on parantumisihme.

Puoli vuotta sitten Gangamma-niminen 41-vuotias nainen teki kuolemaa intialaisessa sairaalassa. Hänen munuaisensa eivät toimineet ja hänellä oli ilmeisesti jonkinlainen halvaus. Kaikki elintoiminnot olivat lamaantumassa ja lääkärit odottivat vain hänen kuolemaansa. Gangamma oli ollut salaa uskovainen kristitty. Ennen koomaan joutumistaan hän oli pyytänyt erästä ystäväänsä tulemaan rukoilemaan puolestaan. Kun tämä ystävä tuli, hänelle ilmoitettiin että Gangamma on jo kuollut, eikä häntä enää voi tavata. Hänen ruumistaan oltiin jo valmistelemassa pois vietäväksi ja haudattavaksi.

Gangamman ystävä pyysi pyytämällä lupaa rukoilla vielä hetken Gangamman puolesta. Hän koki hengessään, että hän ei voinut poistua sairaalasta täyttämättä tehtäväänsä. Lopulta lupa annettiin ja hän rukoili lääkärin ja hoitajien odottaessa kärsimättöminä vieressä. Yhtäkkiä Gangamma heräsi henkiin. Huoneessa syntyi hirveä kaaos. Gangamma nousi ylös täysin toipuneena ja uusissa voimissa. Hänet todettiin terveeksi ja seuraavana päivänä hänet lähetettiin pois sairaalasta.

Tämä tapahtui viime joulukuun kolmantena päivänä Vijayawadan kaupungissa Intiassa. Sairaala on nimeltään Pinnamaneni Medical Research Foundation. Nainen, joka rukoili Gangamman puolesta, on nimeltään Padma. Hän kuuluu One Way Missionin työntekijätiimiin Intiassa.

Intian työmme johtaja Joel Kodali on joskus todennut, että jos hänen pitäisi kertoa kaikki ne ihmeet, joita he ovat nähneet Intiassa, siihen tarvittaisiin jo uusi ihme.

Yliluonnollinen Jumala parantaa edelleen sairaita niin kuin tahtoo. Mutta se ei tarkoita sitä, että hän haluaisi aina parantaa.

Jos niin olisi, yksikään uskova ei koskaan kuolisi. Horjuisimme täällä vielä 500-vuotiaina käppyräisinä vanhuksia, kun aina joku rukoilisi ja taas tapahtuisi parantumisihme. Me kuolemme kaikki ennemmin tai myöhemmin ja todennäköisesti johonkin sairauteen. Näin käy myös Jumalan lapsille, sillä meille on varattuna jotain vielä parempaa, taivasten valtakunta.

3/2015 sähtyi vanha amerikkalainen limusiini ja muutama nuori mies astui ulos. ”Taitaa olla ongelmia”, he sanoivat nähdessään autoni Yliluonnollinen Jumala tekee muutakin puhjenneen renkaan. He menivät huoltokuin vain parantaa. Hän auttaa meitä, kun aseman takana olevasta ovesta sisään ja palvelemme Häntä. hakivat sieltä tunkin. Sitten he irrottivat renkaan, paikkasivat sen huollossa, asenKerran pohdin kuumeisesti, mistä tavoit- sivat takaisin ja toivottivat hyvää joulua. taisin erään ihmisen. Yhtäkkiä sydämelleni laskeutui Kaivopuisto ja ravintola Ursula. Päätä sinä, olivatko nämä ihmeitä vai Käänsin autoni kohti Kaivopuistoa siinä pelkää sattumaa. Minä olen oppinut tuntetoivossa, että Pyhä Henki oli neuvonut maan yliluonnollisen Jumalan, joka auttaa minua. Kävelin läpi koko ravintolan löytä- meitä. Hän toimii yleensä hyvin tavallisin mättä etsimääni henkilöä. Lopulta totesin keinoin ja usein kätkeytyy meiltä. Mutta se erehtyneeni ja tilasin kupin kahvia. Kun ei tarkoita sitä, ettei Hän jatkuvasti seuraisi olin hetken istunut kahvikupin ääressä, askeleitamme auttaakseen meitä, kun tartuo ihminen kulki yhtäkkiä ohitseni. Olin vitsemme apua. Hän on auttanut sinuakin sitenkin ollut johdatuksessa, mutta olin varmasti lukuisia kertoja niin, ettet ehkä tullut Ursulaan ennen kuin hän. Jumala ole sitä edes huomannut. Hän huolehtii tiesi, mihin hän oli matkalla ja kertoi siitä omistaan. minulle etukäteen.

Joskus ihmiset sanovat: ”Kyllä minäkin Perustaessamme One Way Missionin kerran rukoilin, mutta ei Jumala auttanut.” lähetyskenttiä eri puolille maailmaa olem- Moni kääntyy Jumalan puoleen tarpeisme tarvinneet paljon Jumalan johdatusta. saan, mutta ei halua kunnioittaa Häntä Siinä meitä on auttanut yliluonnollinen Jumalanaan eikä uskoa Häneen. Jumala on Jumala, jolle mikään ei ole mahdotonta. heille palvelija, mutta ei Herra.

Useimmiten tuo johdatus on ollut salattua, ja me olemme huomanneet sen vasta jäl- Raamattu sanoo: ”Sillä Herran silmät keenpäin. Oikeat ihmiset ovat olleet juuri tarkkaavat kaikkea maata, että hän voioikeaan aikaan oikeassa paikassa. makkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä Sinuakin Jumala on varmasti johdatta- sydämellä antautuneet hänelle.” (2 Aik. nut, vaikka et ole sitä ehkä ymmärtänyt- 16:9) kään johdatukseksi. Oma epäuskomme estää meitä usein näkemästä Hänen ih- Kun palvelemme koko sydämestämme meitään.

Jumalaa ja välitämme ja autamme ihmisiä heidän tarpeissaan, Jumala auttaa meitä.

Kerran olimme jääneet suljetun porttikon- Sillä tiellä kohtaamme paljon mahdottogin taakse keskellä yötä. Vaikka kuinka mia ongelmia ja ylivoimaisia vaikeuksia, riuhdoimme puomia, joka sulki käytävän, mutta kun meidän mahdollisuutemme se ei liikkunut. Lopulta eräs ystäväni sai loppuvat, Jumalan mahdollisuudet alkanerokkaan idean: ”Mitä jos rukoilisimme.” vat. Siinä maailmassa ihminen saa nähdä Pidimme pienen rukoushetken ja huu- yliluonnollisen Jumalan toimivan. Tee aina simme Jumalaa avuksi. Sen jälkeen tämä kaikki, mitä Herra kehottaa; rakasta ja auta ystävä työnsi sormensa portin puomin alle lähimmäisiäsi aina, kun voit, ja saat elää ja nosti sen ylös kevyesti kuin höyhenen. ihmeessä.

Me kiitimme Jumalaa ja ajoimme ulos porttikäytävästä.

JUMALAN VARJELUS Kerran olin parkkeeraamassa autoani Pasilan rautatieasemalle kovalla kiireellä. Olin myöhässä tapaamisestani ja kaiken lisäksi Palvellessamme Jumalaa tarvitsemme minulla ei ollut parkkirahaa. Huokaisin myös paljon varjelusta. Yliluonnolliselle Herran puoleen sammuttaessani autoani. Jumalalle mikään ei ole mahdotonta.

Silloin joku koputti ikkunaan. ”Haluatko parkkilipun? Tässä on vielä tunti jäljellä”. Kerran olin merellä pahasti eksyksissä.

Kovassa rankkasateessa otin kartan pois Eräänä jouluna olimme perheeni kanssa sitä suojaavasta muovipussista käänajamassa mummolaan viettämään joulua, tääkseni sivua. Karttalehdet kastuivat ja kun automme kumi puhkesi. Kaarsin au- liimautuivat kiinni toisiinsa. Sählätessäni ton lähimmän huoltoaseman pihaan. Siinä siinä karttakirjan kanssa en lopulta edes kaarteessa rengas irtosi vanteelta. Edelli- tiennyt, millä karttalehdellä meidän pitäisi sellä viikolla jo yksi kumi oli puhjennut olla, ja heitin koko kartan sivuun.

Näkyvyys oli kehno, ympärillä paljon ja alla oleva rengas oli nyt vararengas.

Oli jouluaatto, kello oli neljä iltapäivällä kareja ja minulla ei aavistustakaan siitä, ja kaikki huoltoasemat suljettu. Sanoin mihin suuntaan pitäisi purjehtia. Siitä takapenkillä istuville lapsilleni: ”Nyt ru- huolimatta vene kulki edelleen eteenpäin. koilkaa, mitään muuta ei ole tehtävissä.” Istuessani siinä huolestuneena ja huokailHetken kuluttua automme viereen py- lessani Herran puoleen, sateen keskeltä YLILUONNOLLINEN APU

13 alkoi erottua purjeveneen hahmo. Se tuli suoraan kohti ja ohitti meidät kymmenen metrin etäisyydeltä. Kun se oli rinnallemme, kannella seisova mies kääntyi minuun päin, katsoi suoraan silmiini ja ojensi oikean kätensä näyttäen: ”Tuohon suuntaan.”

Olen elämässäni ohittanut tuhansia vastaantulijoita merellä, mutta tämä oli ainoa kerta, kun vastaantulevasta veneestä on neuvottu minulle suuntaa. Se oli myös ainoa kerta, kun olen ollut niin pahasti eksyksissä merellä.

Monia muitakin kiperiä tilanteita on mahtunut merimatkoihini, mutta kaikista olen selviytynyt Jumalan armosta.

Kerran ajelin Helsingissä autollani rauhallisin mielin, kun käteni yhtäkkiä käänsi auton risteyksestä vasemmalle johtavalle tielle. Tarkoitukseni oli ollut ajaa suoraan eteenpäin ja siksi tilanne oli hämmentävä. Samassa rinnalleni liukui toinen auto. Jos en olisi kääntynyt vasemmalle, se olisi törmännyt kovalla vauhdilla kylkeeni.

Olemme One Wayn työssä kohdanneet vuosien aikana monia vaarallisia tilanteita. Pistooli, kirveet ja puukot ovat välillä heiluneet auttaessamme ihmisiä kaduilla ja hoitokodeillamme. Pelkästään Perjantai-kodilla on ollut useita Kakolan entisiä vankeja, joilla on ollut tunnollaan tappoja ja murhia ja joille väkivalta on arkipäivää. Jumala on kuitenkin varjellut meitä kaikissa tilanteista.

Teemme lähetystyötä maissa, joissa kristityt joutuvat kokemaan paljon vainoa ja joissa työntekijät ovat jatkuvassa vaarassa. Työn jatkuminen on mahdollista vain yliluonnollisen Jumalan varjeluksessa.

Lähetyssaarnaaja Åke Söderlund sanoi aikanaan: ”Niin kauan kuin minulla on tehtävä maailmassa, olen kuolematon.”

Kun olemme täyttämässä tehtäviä, joita Jumala on meille antanut, saamme kokea yliluonnollisen Jumalan varjelusta, sillä hän ei anna suunnitelmiensa kaatua pahuuden voimien hyökätessä.

Raamattu kertoo, kuinka Paavali oli kerran merihädässä ja vaarassa hukkua, kun enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi: ”Älä pelkää, Paavali, keisarin eteen sinun pitää menemän; ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki, jotka sinun kanssasi purjehtivat’.” (Apt. 27:24) Paavali ei voinut kuolla myrskyssä, sillä tehtävä oli vielä kesken. Jumala ei pelastanut vain Paavalia, vaan koko laivan miehistön hänen tähtensä.

Kun olet mukana rakentamassa Jumalan valtakuntaa ja täyttämässä tehtäviä, jotka Herra on sinulle antanut, saat kokea yliluonnollisen Jumalan varjelusta. Psalmissa sanotaan:

RAPORTTI

14 ”Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.”

(Ps. 50:15) Jumalan varjelus on yleensä huomaamatonta. Väitän, että enkelit ovat varjelleet sinuakin lukuisia kertoja, vaikka itse et ole tietänyt siitä mitään. Epäuskomme estää meitä näkemästä Jumalan huolenpitoa, vaikka se on todellista kaiken arjen keskellä. Varjelusenkelit täyttävät joka päivä uskollisesti omaa tehtäväänsä.

Näin sanoo Raamattu.

Jumalan varjelus ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Hänen lapselleen ei koskaan voisi tapahtua mitään pahaa. Me olemme ihmisiä ja elämme ihmisen elämän kaikkine siihen kuuluvine taisteluineen. Jumala on pelastanut meidät kadotukselta, mutta ei inhimilliseltä elämältä ja sen vaivoilta. Mutta kaiken tämän keskellä Hän huolehtii siitä, että mikään ei vahingoita Hänen suunnitelmiaan, kun seuraamme Häntä. Voimme kokea kärsimystä ja meitä voidaan jopa tappaa uskomme tähden, mutta senkin keskellä Jumalan valtakunta voittaa. Marttyyrien veri on ollut monen herätyksen hinta. Jumala ei ole luvannut meille helppoa elämää tässä ajassa, mutta kyllä ikuisuudessa.

JUMALAN LOHDUTUS Paavali kirjoitti korinttolaisille: ”Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä.” (2 Kor. 7:6) Meidän Jumalamme on myös lohdutuksen Jumala, joka välittää siitä, mitä Hänen palvelijansa kokevat. Yliluonnollinen Jumala kykenee lohduttamaan omiaan.

Kerran vuosia sitten eräs ihminen oli puhunut minusta pahaa tavalla, joka masensi minua poikkeuksellisen paljon.

Kun jaoin tämän taakkani rukouspiirissämme, eräs ystäväni profetoi: ”Minä vaikutan niin, että hän tulee pyytämään sinulta anteeksi.”

Muutaman päivän kuluttua istuin hengellisessä tilaisuudessa, kun tämä mies nousi seisomaan kesken kokouksen ja pyysi minulta julkisesti kaikkien kuullen anteeksi puheitaan. Hän ei arvannutkaan, miten paljon se lohdutti ja rohkaisi minua, sillä hän teki sen Jumalan vaikutuksesta.

Minua on pilkattu ja loukattu lukemattomia kertoja sen jälkeenkin, ilman että kukaan on tullut pyytämään anteeksi.

Näin tapahtui tuon kerran, koska Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Mitä Hän päättää, se myös tapahtuu. Vaikka kukaan ei pyydä anteeksi, Jumala kyllä hoitaa haavamme.

Viime keväänä olin vaimoni kanssa metsässä ulkoiluttamassa koiraamme. Mieleni oli työhuolten tähden aika lailla alamaissa.

Kaiken lisäksi jalkaani hiersi kengässä oleva kivi ja sanoin vaimolleni Annelle: ”Tulisipa nyt vastaan edes yksi kanto, niin istuisin sille ja ottaisin kiven pois kengästä.” Samassa huomasimme edessämme jakkaran ja purskahdimme molemmat nauruun.

Päätä sinä, oliko se sattumaa vai yliluonnollisen Jumalan lohdutusta. Olemme liikkuneet tuossa metsässä lukemattomia kertoja sitä ennen ja sen jälkeenkin törmäämättä jakkaraan.

Olen oppinut tuntemaan Jumalan, joka masentuneita lohduttaa, kun sitä tarvitaan.

Hän on myös huumorintajuinen Jumala, joka saa lapsensa nauramaan, kun niin tahtoo. Hyvä todistus Hänen huumorintajustaan on se, että Hän on kutsunut juuri minut valtakuntansa työhön.

3/2015 Samassa puhelin soi, naistenkotiemme perustaja Sirkka-Liisa Sivonen soitti yllättäen. ”Herra kehotti lukemaan sinulle tämän tekstin Erik Ewaldsin kirjasta”, hän aloitti suoraan. ”Uskova voi joutua kokemaan vihaa ja monenlaisia hyökkäyksiä, mutta Jumala virvoittaa jälleen. Pyhä Henki parantaa haavoja.” (kirjan ajatus lyhennettynä) Paremmin ei olisi voinut sanoja valita tuohon hetkeen. Jumala tiesi, mitä tarvitsin, ja puhui Sirkka-Liisalle.

Saman sanoman löydämme myös Raamatusta. ”Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta.” (2 Kor.1:5)

Älä pelkää kärsimyksiä, joita joudut kokemaan Kristuksen tähden, sillä meillä on yliluonnollinen Jumala, joka lohduttaa ja parantaa haavamme. Ei Hän jätä meitä Kerran erehdyin rahapulassa myymään yksin, kun meitä pilkataan Hänen tähtensä. perheemme ”kelluvan kesämökin”. Myöhemmin sain huomata, että olisimme YLILUONNOLLINEN selvinneet ahdingostamme ilmankin. Aina HUOLENPITO kun näin purjeveneen, se harmitti ja masensi mieltäni. Tiesin, että Herra oli antanut veneen meille virvoitukseksi, mutta minä olin pilannut kaiken epäuskossani. Eräänä Lähdin Jumalan valtakunnan työhön jo päivänä päätin, että en enää koskaan mu- nuorena, suoraan koulunpenkiltä. En tehrehdi asiaa, vaan kiitän siitä että Jumala nyt sitä ihmisten suosituksesta, vaan Jumatietää tämänkin mitättömän murheeni ja lan kutsusta. Alkuaikoina elimme vaimoni hoitaa sen. kanssa uskon varassa, sillä muutamien Ollessani rukouksessa näin ilmestyk- ystäviemme pienet lahjat eivät riittäneet sessä purjeveneen. Sanoin Herralle, että tarpeisiimme. jos tuollainen vene on olemassa, auta Kerran istuin Annen kanssa aamulla kahminua löytämään se. Samana iltana ajoin vipöydässä erääntynyt laskupino edessäni.

Espoossa Iivisniementietä ja näin saman Sanoin Annelle, että ”Nyt me rukoilemme, veneen erään omakotitalon pihalla. Ajoin ja jos nämä laskut eivät tule maksetuiksi pihaan ja kysyin pikkupojalta, kenen vene tänään, minä lähden huomenna etsimään se on. Poika kertoi, että se on hänen isänsä muualta töitä. Ei ole oikein, että kristitty ja myytävänä. Monien mutkien jälkeen os- jättää laskunsa maksamatta.” timme sen yhdessä erään ystäväni kanssa, Aamupäivällä toimistoni ovelle koputetjoka rahoitti kaupasta suurimman osan. tiin. Sisään astui nuori nainen. Hän kertoi Meri on ollut minulle ja perheellemme maanneensa kovassa kuumeessa kotonaan, tärkeä henkireikä kaikkien paineiden kes- kun Pyhä Henki oli sanonut hänelle, että kellä. Voin rehellisesti sanoa, että tehtäväni hae pankista tietty summa rahaa ja vie se ja elämäni on ollut ainakin kymmenen miehelle nimeltä Tapani Suonto. Nainen kertaa rankempaa ja vaikeampaa kuin ojensi minulle kirjekuoren ja lähti pois. aikanaan kuvittelin lähtiessäni Jumalan Me maksoimme laskumme ja jatkoimme valtakunnan työhön. Meillä on Jumala joka työtämme. osaa virvoittaa ja lohduttaa palvelijoitaan, kun sitä tarvitaan. Minä olen tarvinnut sitä Luottamus yliluonnollisen Jumalan huopaljon. lenpitoon on ollut hyvin tärkeää myös kehittäessämme One Way Missionin työtä, Useimmiten Jumala lohduttaa meitä Raa- sillä moniin projekteihin olemme joutuneet matun sanan kautta. Lohdutus on lähem- lähtemään ennen kuin tarvittava rahoipänä kuin arvaatkaan. Kun luet rukoillen tus on ollut koossa. Mutta kun olemme Raamattuasi, Pyhä Henki puhuu sinulle. tehneet, mitä Jumala on kehottanut, Hän Ota ne sanat uskossa vastaan, sillä Hän on aina pitänyt meistä huolta. Meidän on haluaa lohduttaa omiaan. täytynyt kulkea uskossa eteenpäin kuten Pietari. Hänen piti kulkea rautaportille asti Viikko sitten luin vaimolleni sähköpostin, ennen kuin se avautui. jonka teksti ei ole julkaisukelpoista. Siinä eräs mies syytti ja haukkui minua sydä- Kuuliaisuus on astinlauta ihmeiden maamensä kyllyydestä. En yleensä lue niitä ilmaan. Missä ihmisen mahdollisuudet muille, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen. loppuvat, Jumalan mahdollisuudet alkavat.

3/2015

15

Voimme rauhassa olla köyhiä, sillä meillä on rikas Isä. Hän haluaa meidän olevan riippuvaisia Jumalasta. Se on vaikea läksy opittavaksi, mutta siihen täytyy suostua.

Silloin voimme nähdä yliluonnollisen Jumalan toimivan.

Köyhyys on rikkautta. Ilman sitä ei voi oppia tuntemaan Isän huolenpitoa, rikkauksia ja voimaa. Jotkut uskovat, että Jumala haluaa tehdä kaikista rikkaita. Ei Hän sitä halua, mutta kylläkin riippuvaisia Jumalasta. Hän on rikas ja se riittää meille.

YLILUONNOLLINEN JUMALA PUHUU Kristuksesta kertomisessa ja evankeliumin julistamisessa tarvitsemme myös yliluonnollisen Jumalan apua ja Hän on luvannut auttaa meitä. Ei ole ollenkaan harvinaista, että puheen jälkeen joku kuulija tulee sanomaan puhujalle: ”Sinä puhuit suoraan minulle.” Joskus kuulija saattaa jopa suuttua kuvitellessaan, että hänen salaiset asiansa ovat levinneet julkisuuteen. ”Kuka sinulle on kertonut elämästäni? Millä oikeudella puhut minun asioistani täällä julkisesti?”

Kerran eräs kuulija oli vähällä käydä kimppuuni puheeni jälkeen. Minä puhuin kuitenkin vain sen, mitä Pyhä Henki oli laskenut sydämelleni, tietämättä mitään hänestä ja hänen asioistaan. Pyhä Henki halusi rakkaudessaan neuvoa tuota ihmistä, mutta se ei sopinut hänen ylpeydelleen.

Kukaan ei silloin tiennyt, että hänellä oli vain muutama viikko elinaikaa jäljellä.

Kun todistamme Kristuksesta tai julistamme Jumalan sanaa, me emme puhu omalla viisaudellamme vaan tuomme julki sen, mitä Pyhä Henki on antanut julistettavaksi.

Sekin on yliluonnollisen Jumalan ihmeessä elämistä, vaikka harvoin niin ajattelemme.

Pohjimmiltaan kaikki aito herätyskristillisyys on karismaattista: yliluonnollinen Jumala on läsnä kaikessa ja kaikkialla ja auttaa meitä.

ELÄ IHMEESSÄ Olen kertonut muutamista pienistä ihmeistä esimerkkinä siitä, miten yliluonnollinen Jumala toimii. Monet lukijoistani ovat kokeneet paljon ihmeellisempiä asioita ja tulevat kokemaan vielä enemmän.

On eri asia puhua ihmeistä ja on eri asia elää ihmeessä. Miten sinä voit elää ihmeessä?

Kuuliaisuus on astinlauta ihmeiden maailmaan. Ensin meillä tulee olla puhdas sydän ja sitten puhtaat teot Pyhän Hengen johdatuksessa ja voimassa.

Tartu tehtäviin, joita Herra sinulle antaa, vaikka ne olisivat sinulle täysin mahdot-

tomia, niin saat elää ihmeessä. Ihmeitä ei ERILAISIA AIKOJA tapahdu ihmeitä etsimällä, vaan seuraamalla Jeesusta kuuliaisuudessa. Ihmeitä tapahtuu, kun ihmeitä tarvitaan.

Eräässä vaiheessa elämäni oli täynnä monenlaisia vaikeuksia ja vastoinkäy”Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea misiä. Vaikka kuinka rukoilin, taivas oli maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, hiljaa. Sitä kesti muutamia vuosia. Tuojotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hon aikaan kuljin kerran kerrostalomme hänelle.” (2 Aik. 16:9) kellarin läpi ja huomasin, että polkupyöEhyellä sydämellä antautuminen Juma- ränikin oli varastettu. Silloin lamaannuin lalle ei ole mitään korkealentoista tiedettä. niin, että jouduin todelliseen pelkotilaan.

Jeesus opetti siitä: ”Rakasta Herraa, sinun Aloin pelätä, mitä pahaa tapahtuukaan Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kai- seuraavaksi. Näytti siltä kuin Jumala kesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja olisi hylännyt minut. kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin Moni muukin ajatteli niin. Sain postia kuin itseäsi.” (Luuk. 10:27) uskovaisilta, jotka kehottivat minua eroMoni ajautuu lakihenkisyyteen yrittä- amaan tehtävästäni, koska olin heidän essään miellyttää Jumalaa. Tästä Paavali mukaansa niin syntinen, että Jumala ei sanoi: ”Vapauteen Kristus vapautti meidät. voinut enää käyttää minua työssään. He Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudes- uskoivat, että olin vain haitaksi Jumalan taan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” valtakunnalle.

(Gal. 5:1) Tuohon aikaan eräs ystäväni profePyri kaikessa elämään oikein ja auta toi minulle: ”Sinä olet saanut kokea lähimmäisiäsi aina, kun voit, niin Herra tämän kaiken, sillä minä halusin tietää, auttaa sinua. rakastatko sinä minua. Nyt tiedän, että rakastat.” Tuon päivän jälkeen tapahtui Ihmeistä on olemassa monenlaisia oppe- muutos ja Jumala alkoi siunata kaikkea, ja. Ihmeistä voidaan tehdä virheellisesti mihin ryhdyimme. Sen jälkeen tieni vei myös pääasia ja kuvitella, että jollei seu- eri puolille maailmaa ja alkoi One Way rakunnassa esiinny ihmeitä, siellä ei ole Missionin aika.

Jumalaakaan. Kerran eräs nainen lähti pois Jos sinä olet tänään ahdistuksessa, se joukostamme, koska keskuudessamme ei tarkoita sitä, että Jumala olisi hylännyt ei tapahtunut hänen mielestään riittävästi sinut. Elämässä tapahtuu paljon sellaista, ihmeitä. On hieman nurinkurista, jos sa- mitä emme ymmärrä. Siksi meidän tulee nomme uskovamme Jumalaan, ja sitten kaikkien koetustenkin keskellä uskoa, kun Hän toimii, ihmettelemme sitä suureen että Kristuksen kanssa kaikki päättyy ääneen ja teemme siitä sensaation. Siksi lopulta hyvin. Hänen armonsa kantaa vierastan itse pelkkien ihmeiden ympärillä läpi ahdistustenkin. elämistä ja niiden korostamista, vaikka ihmeitä tapahtuukin.

Kaikkein suurin ihme, jonka kaikki saamme kokea elämässämme, on kiMeidän toimenkuvaamme kuuluu se, että teytetty Raamatussa yhteen ainoaan teemme kaiken mitä voimme. Siinä, missä virkkeeseen. ”Kaikki yhdessä vaikuttaa ihmisen mahdollisuudet loppuvat, Jumalan niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakasmahdollisuudet alkavat. Jumalan toimen- tavat.” (Room. 8:28) kuvaan kuuluu kaikki, mikä on meille mahdotonta – sitä kutsutaan ihmeeksi.

Paavali kirjoitti kerran korinttolaisille: Vaikka emme korosta ihmeitä, elämme ”Mutta tämä aarre on meillä saviasihmeessä. Se on luonnollista kaikkialla, tioissa, että tuo suunnattoman suuri missä Jeesusta seurataan suurista vaike- voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tuuksista huolimatta. Ihmeitä tapahtuu, kun levan meistä. Me olemme kaikin tavoin ihmeitä tarvitaan. ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, Kerran Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan tiedän, että Egyptin kuningas ei päästä kukistetut, mutta emme tuhotut. Me kulteitä lähtemään. Mutta minä lyön Egyptiä jemme aina kantaen Jeesuksen kuolemaa kaikenkaltaisilla ihmeilläni ja sitten hän ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin päästää teidät.” (2 Moos. 3:19-20) tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.”

Ei Jumala tee ihmeitä vain sensaatiomie- (2 Kor. 4:7-10) lessä. Jumala käyttää ihmeitä toteuttaakseen omia suunnitelmiaan ja auttaakseen Sellaista oli ihmeiden maailmassa elävän omaa kansaansa. Näin Hän on toiminut apostoli Paavalin elämä. Sellaista on aina ja toimii edelleen. myös meidän elämämme. Kaikin tavoin ahdingossa, neuvottomat, vainotut ja Älä etsi ihmeitä, älä etsi edes terveyttä, maahan kukistetut, mutta yliluonnollivaan etsi Jumalaa. Etsi Hänen tahtoaan nen Jumala pitää meistä huolta. Se on ja Hänen vanhurskauttaan ja saat tuntea ihme, johon vain Jumala pystyy. yliluonnollisen Jumalan.

RAPORTTI

16

3/2015

ONE WAY TV

One Way TV laajenee Teksti: Tapani Suonto Kuva: One Way TV

One Way TV avaa englanninkielisen kanavan elokuun lopulla.

Lähitulevaisuuden tavoitteena on myös telugunkielisen kanavan avaaminen Intiassa. Ohjelmien tuottaminen Intiaan on jo aloitettu.

Suomessa puolestaan One Way TV:n tarjonta laajenee syksyllä entisestään.

O

ne Way TV:n katsojakunta on kasvanut yhä uusien ihmisten löytäessä kanavalle. Katsojatilastojen kärkeen on noussut Hard Talk -ohjelmasarja, josta seitsemän jaksoa on kymmenen katsotuimman ohjelman joukossa. Hard Talk on noussut myös sosiaalisessa mediassa varsin näkyvään asemaan monien kommentoidessa ja jakaessa ohjelmia omilla sivuillaan.

Erilaisten uusien oppien herättämä levottomuus ja selkeä huoli Suomen hengellisyydestä on saanut ihmiset tutkimaan ja kyselemään terveen kristillisyyden perusteita. Siinä keskustelussa One Way TV on ollut vaikuttamassa tasapainottavasti omalla sanomallaan. Monet ovatkin kiittäneet kanavaamme siitä, että ovat saaneet sen kautta vastauksia ja opastusta sydämensä kyselyihin.

One Way TV on koettu muutenkin

turvalliseksi ja tarpeelliseksi kanavaksi. Kehitämme myös OWTV:n ulkoasua moKaikilla ohjelmilla on ollut omat katsojan- dernimpaan ja käyttäjäystävällisempään sa ja palautetta on tullut ympäri Suomea. suuntaan. Uusi ulkoasu otetaan käyttöön syksyllä sekä suomen- että englanninkielisellä kanavalla. Englanninkielinen kanava Uusia ohjelmia avautuu klikkaamalla selainikkunan yläreunassa olevaa lippua.

Kesäaikana on käynnissä uusien ohjelmaJos et vielä ole tutustunut One Way TV:n sarjojen tuotantoja ja niiden myötä tarjonta antiin, kannattaa lähteä löytöretkelle. Ohlaajenee entisestään. Lapsille suunnattu jelmia on julkaistu jo yli 400 kpl ja kaikki Tarinanurkka ja ihmisten muutostarinoi- ovat katsottavissa ilmaiseksi. hin paneutuva The Change (=muutos) ovat One Way TV on myös väline, jota voit uusia ohjelmaformaatteja, joihin kannattaa käyttää auttaaksesi läheisiäsi heidän hentutustua, kun ne alkavat syksyllä. Jälkim- gellisessä etsinnässään ja kasvussaan. mäistä tuotetaan myös englanninkieliselle kanavalle ja siksi nimikin on englanniksi.

Vastaus teknisiin ongelmiin Mielenkiintoinen syksy Iso uutinen One Way TV:n saralla on englanninkielisen kanavan julkaisu elokuun lopussa. Odotamme suurella mielenkiinnolla, miten ohjelmamme otetaan vastaan englanninkielisessä maailmassa.

Kansainvälinen One Way TV tulee hyödyntämään videoiden jakoalustanaan Youtube -palvelua. Youtubeen luotavien maakohtaisten kanavien kiistattomat edut ovat maailmanlaajuisessa ja laitteistosta riippumattomassa toimintavarmuudessa, valtavassa potentiaalisessa katsojakunnassa ja ohjelmien ilmaisessa levityksessä.

Ikävä kyllä kaikilla One Way TV ei ole näkynyt toivotulla tavalla. Yleisimmät ongelmien syyt liittyvät vanhoihin tietokoneisiin Windows-käyttöjärjestelmineen, hitaaseen internet-yhteyteen tai päivittämättömään nettiselaimeen. Erityisesti Mozilla Firefox -selaimessa on esiintynyt ongelmia.

Ohjelmien ongelmattoman toiston takaamiseksi suosittelemme käyttämään PCtietokoneissa Google Chrome -selainta ja Mac-tietokoneissa Safari -selainta.

Järjestelmämme optimoi automaattisesti kuvanlaadun vastaamaan käytettävissä olevaa nettinopeutta. Mikäli ohjelma kui-

3/2015

17

”Valmistu Jumalan käyttöön”

ILTA-OPETUSLAPSEUSKOULU 02.09.2015–27.4.2016

One Way House, Kaisaniemenkatu 10

tenkin pätkii, voit vaihtaa kuvanlaatua heikommaksi videoikkunan alareunasta.

Jos häiriöitä ilmenee toistossa myös matalimmalla laadulla, suosittelemme ottamaan yhteyttä internet-palveluntarjoajaan.

TUE ONE WAY TV -TUOTANTOA

Lahjoituspuhelin:

0600 02812 (hinta noin 10 €) Tilinumero:

FI56 2058 1800 0076 71 Viitenumero: 2723 Poliisihallituksen rahankeräyslupa n:o POL-2014-10736

Koulu sinulle, joka haluat kasvaa uskossasi, oppia tuntemaan Jumalaa sekä löytää oman paikkasi Jumalan suunnitelmissa.

O

petuslapseuskoulun opetus keskittyy hengellisen kasvun kannalta keskeisiin aiheisiin sekä sisäiseen eheytymiseen ja tällä tavoin lujan perustan luomiseen hengelliselle elämälle. Koulu toimii yhteiskristillisellä pohjalla kunnioittaen jokaisen hengellisiä juuria. Opettajat tulevat One Wayn piiristä sekä ystäviemme joukosta Suomesta ja ulkomailta. Opetus on suomenkielistä.

Opetuslapseuskouluun otetaan oppilaat hakemusten perusteella. Osallistuminen edellyttää sitoutumista koko kurssiohjelmaan sekä lähetysmatkaan.

Hengellisen opetuksen lisäksi kurssi auttaa löytämään omat lahjat ja varustaa myös Jumalan valtakunnan työhön. Kurssi sisältää lähetysmatkan Viroon.

toimisto@onewaymission.fi puh. 045 261 3925 One Way Mission PL 21, 02361 Espoo

Kurssin johtajana toimii Tapani Suonto. Mukana ovat myös Esa-Pekka Mattila, Arto Boa ja muita One Wayn vastuunkantajia sekä kokeneita opettajia eri kristillisistä piireistä.

Lisätiedustelut ja hakukaavake:

LUENNOT KESKIVIIKKOISIN KLO 18-21 Hinta 100 € (kurssin hinta sisältää opetusmateriaalin)

Tiina Sinkkonen

MATKAA TEEN

20 €

Iki-ihania afroamerikkalaisia lauluja Seppo J. Järvisen tuoreina suomennoksina ja sovituksina. Levyn tuotto menee One Wayn Malawin työn hyväksi.

18

RAPORTTI

KOTIMAA

3/2015 Teemu löysi Kristuksen Herra on johdattanut ihmeellisesti myös uusia ihmisiä One Wayn yhteyteen. Heistä yksi on 19-vuotias Teemu Kekäläinen Espoosta. Teemu kiinnostui hengellisistä asioista ja eri uskonnoista jo joitakin vuosia sitten. ”Elämäntilanne meni sellaiseksi, ettei maailmasta löytynyt pakopaikkaa”, Teemu kuvailee. ”Koin, että Jumala kutsuu minua, ja olin aika pitkään etsikkoajassa.

Lopulta ymmärsin, ettei mikään uskonto ole tie Jumalan luokse. Jeesus sanoo, että Hän itse on tie, totuus ja elämä.”

Raamattua lukiessaan Teemu kertoo alkaneensa kokea synnintuntoa ja ymmärtäneensä myös sen, kuinka hänen tulee muuttaa elämäntapojaan. ”Aiemminkin uskoin Jumalaan ja Jeesukseen, mutta en ollut uudestisyntynyt.

Kun ymmärsin todellisen evankeliumin, sain voimaa tehdä parannuksen. Sain uudestisyntyä ylhäältä ja nyt haluan seurata Jeesusta kokosydämisesti.” Ilo pelastuksesta oikein loistaa tämän Jumalan lapsen kasvoilta.

Teemu löysi tiensä Mission Crew -iltoihin ala-asteaikaisen uskovan koulukaverinsa kautta. ”Vanha ystäväni kyseli kuulumisia Facebookissa. Kerroin heti, että olen tullut uskoon.

Vähän myöhemmin tapasimme perjantai-iltana Helsingissä, ja meille tuli ajatus käydä House-kahvilassa”, Teemu kertoo.

Silloin oli juuri alkamassa PK-ilta ja ennakkosuunnitelmistaan poiketen pojat päättivät jäädä rukoilemaan. Teemu lähti Teksti ja kuva: Soile ja Esa-Pekka Mattila myös kadulle evankelioimaan muun joukon mukana. ”Seurasin ensin, miten muut toimivat, One Wayn nuorisotyössä eletään rohkaisevaa ja innoittavaa aikaa. Lauantaiset Mission Crew -illat 14–18-vuotiaille sekä torstaisin pidetyt Get ja pian olin itsekin keskustelemassa henReady -illat nuorille aikuisille ovat koonneet sitoutuneita ja Jumalalle gellisistä asioista ja evankelioimassa”, nuori evankelista toteaa tyytyväisenä. antautuneita ihmisiä yhteen.

Rohkaisevia kokemuksia nuorisotyössä

L

auantain nuortenilloissa syvennytään Raamattuun, ylistetään ja rukoillaan sekä vietetään rennosti aikaa yhdessä. Herra on lujittanut nuoria yhteen hienolla tavalla, ja vappuna Sastamalassa vietetty mökkiviikonloppu toi osaltaan lisää syvyyttä ihmissuhteisiin ja Jumalan tuntemiseen.

Kesäkuun Tallinnan aktiota valmisteltiin pitkin vuotta vironkielisiä lauluja harjoitellen. Nuorten oma Mission Crew -band oli isossa roolissa Tammsaaren puiston ulkoilmatapahtumassa, jossa nuoret lauloivat ja soittivat koskettavaa hengellistä musiikkia antaumuksella.

Puiston raikuessa taivaslauluista oli luontevaa mennä kertomaan kuuntelevalle yleisölle evankeliumia ja jakamaan hengellistä luettavaa. Mission Crew:n näkynä onkin jakaa hyvää sanomaa

Rukoillen eteenpäin eteenpäin niille, jotka eivät vielä tunne Kristusta. Lokakuussa nuorten joukko suuntaa Israeliin.

Katsomme nuorisotyössä toiveikkaina tulevaisuuteen. Rukouksemme on, Nuorten aikuisten torstai-illoissa olemme että Jumala saa johdattaa paljon uusia käyneet läpi Paavalin kirjettä efesolaisille. nuoria yhteyteemme ja kasvattaa heistä Pieni mutta sitoutunut joukko on kokoon- todellisia opetuslapsia valtakuntaansa. tunut uskollisesti ja Sanan nälkä on käsin- Suomen nuoriso tarvitsee evankeliumin kosketeltavaa. Illoissa on solukokoontu- muuttavaa voimaa ja Jumalan antamaa misten tapaan paljon aikaa keskustelulle ja tarkoitusta elämälleen. kysymyksille, ja monet ovatkin kokeneet One Way haluaa omalta osaltaan olla sen tärkeäksi osaksi iltoja. Jumala on ar- voittamassa tämän ajan nuorta sukumossaan antanut avoimen ilmapiirin, jossa polvea Kristukselle. Olethan mukana jokainen on saanut jakaa elämäänsä rehel- kanssamme tässä hengellisessä taistelisesti sen mukaan kuin on hyväksi nähnyt. lussa rukouksin ja rohkaisten tuntemiasi Olemme voineet tuoda asioita rukouksessa nuoria tulemaan mukaan tilaisuuksiin?

Herralle ja Hän on antanut vastauksia elä- Meille on tärkeää, että kaikenikäiset män kysymyksiin. voivat yhdessä palvella Herraa ja kokea perheyhteyttä.

3/2015

19

VIRO

Evankeliumia ylitse meren Teksti: Leena Tuovinen Kuvat: Pentti Tuovinen

Mikä saa ihmiset jo aikaisesta aamuvarhaisesta keittämään monta termoskannullista kahvia, pakkaamaan termokset, soittimet ja äänentoistolaitteet autoon ja kiiruhtamaan kauempaakin seitsemäksi Tallinnan laivojen terminaaliin? Ainakin One Wayn jokakesäinen Tallinna-aktio.

K

esäkuisena lauantaiaamuna meitä oli jälleen noin 50 innokasta ilosanoman viejää matkalla naapurimaahan Viroon. Laivalla aamupalapöydän ja kahvikupin äärellä aikaisen herätyksen aiheuttamat viimeisetkin väsymyksen rippeet hävisivät aktiolaisten kasvoilta ja puheissa kuului iloinen odotus tulevasta evankeliointipäivästä.

Auringonpaisteesta ja poutasäästä oltiin myös kiitollisia Taivaan Isälle.

Kirkosta puistoon Vaikka aiempien aktiomatkojemme isäntä ja tulkki, Olevisten kirkon pastori Ulo Niinemägi oli sairastunut ja lepäsi kuumeessa kotona, käynnistimme aktiopäivän Olevisten kirkossa niin kuin ennenkin. Soile ja Esa-Pekka Mattila johtivat ylistystä ja Leena Metsämäki rukousta.

Tuntui, että tällä kertaa oli aivan erityisen tärkeää rukoilla. Olimme varanneet Tammsaaren puiston jo kuukausi sitten One Wayn tilaisuudelle, mutta jonkun erehdyksen takia sinne oli samanaikaisesti annettu lupa maahanmuuttoa vastustavalle mielenosoitukselle. Niinpä

pyysimme hartaasti Herralta varjelusta ja johdatusta koko päivälle ja kaikkiin sen kohtaamisiin. Kimmo Metsämäki oli lähtenyt suoraan laivalta pystyttämään äänentoistoa, jotta kaikki olisi valmiina heti kello 11, tuntia ennen mielenosoittajien saapumista.

Tammsaaren puistossa Viru-hotellin vieressä ihmisiä oli liikkeellä runsaasti alusta lähtien.

Mission Crew -nuorten ryhmä oli virittänyt soittimensa ja lauluäänensä palaviksi ja niinpä monet pysähtyivät matkallaan kuuntelemaan nuorten sanomaa. Myös vanha kitaravirtuoosi Jukka Tolonen keräsi kiinnostuneita kuulijoita.

Maahanmuuton vastaisen mielenilmauksen johdosta paikalla oli paljon enemmän väkeä kuin normaalisti, mikä evankelioinnin kannalta oli pelkästään hyvä asia.

Koska rukoilimme paljon asian puolesta ja ehdimme aloittaa ennen mielenosoittajia, kaikki sujui lopulta maltillisesti.

Saimme myös huomata, että ne ihmiset, jotka tulivat kahvipöytämme äärelle samoin kuin ohikulkevat ottivat evankelioivaa lukemista mielellään mukaansa. Jotkut lukivat traktaatteja kahvia juodessaan ja sujauttivat ne sitten talteen laukkuun tai taskuun. Henkilökohtaisiakin keskusteluja

syntyi useiden kanssa. Moni aktiolainen sai kertoa päivän aikana pelastuksesta yksin Jeesuksen ristin sovitukseen turvaamalla. Itse keskustelin lähes tunnin erään elämässään eksyneen naisen kanssa.

Voimaa nuorten innosta Meidän kaikkien aktiolaisten omaa jaksamista tuki hienosti, kun saimme nähdä, millaisella antaumuksella Mission Crew -nuoret palvelivat musiikissa koko monituntisen tapahtuman ajan. Mattilan perheen nuorten viron kielen taito auttoi niin, että kuulijoiden ja esiintyjien välille syntyi hyvä yhteys. Paikalla oli toki myös ennenkin One Wayn Viron aktioissa mukana ollut tulkki Kätlin Nairismägi, joka käänsi todistuspuheet suomesta viroksi.

Kaikki laulut ja todistukset kaikuivat raikkaina ja kuuluivat laajalle Tallinnan keskustassa. Jokaisella mukana olijalla oli oma palvelusarkansa, rukous yhtenä tärkeimmistä. Saimme palata kiitollisin mielin takaisin omaan arkeemme tietäen, että jokainen on tärkeällä paikalla ja että Herralta saamme kaiken, mitä tehtäviimme tarvitsemme.

20

Vietimme syksyllä 2013 One Way Missionin 30-vuotisjuhlaa. Toiminnan kulmakivenä on ollut alusta lähtien Pyhän Hengen johdatuksen etsiminen ja siinä eläminen.

Sen pohjalta on syntynyt myös näkymme, josta julkaisimme vuonna 2010 Tapani Suonnon kirjoittaman kirjan ”Näky voittavasta seurakunnasta”. 30-vuotisjuhlamme kunniaksi julkaisemme Näky-kirjaa luku kerrallaan Raportti-lehdessä.

12. NÄKY SITOUTUMISESTA

Y

ksi tämän päivän suuria ongelmia kristillisessä maailmassa on sitoutuminen tai pikemminkin sitoutumattomuus. Moni työmuoto on jouduttu lopettamaan, koska enää ei löydy uskollisia ja sitoutuneita vastuunkantajia.

Monet ajattelevat, että tarvitaan lahjakkaampia puhujia, parempaa musiikkia, loisteliaita kokoussaleja ja modernia tekniikkaa. Toisten mielestä tarvitaan voimaa, ihmeitä ja koskettavia profetioita, jotta ihmiset sitoutuisivat seurakuntaan ja se voisi kasvaa. Tässä kaikessa ei ole mitään pahaa, mutta ikävä kyllä se ei vielä riitä.

Eräässä seurakunnassa oli eletty pitkään yliluonnollisissa siunauksissa ja kuljettu siinä innossa jo eksyksiinkin.

Pastori oli huolestunut tilanteesta ja yritti varoittaa nuoria uskovia. Silloin he vastasivat: ”Aina sä pilaat kaiken juuri, kun meillä on kivaa.”

Kerran Johannes Kastaja sanoi omasta tehtävästään: ”Minun tulee vähetä, Hänen kasvaa.” Se ei ollut ollenkaan ’kivaa’. Johannes vaikutti vain puolitoista vuotta, kun hän oli jo poissa. Ihmisten silmissä hänen tarinansa ei ollut mikään suuri menestystarina. Jälkeenpäin monet varmasti muistelivat nauraen tuota parannussaarnaajaa. Mutta Jeesus sanoi hänestä: ”Ei ole vaimoista syntyneiden joukossa ketään suurempaa kuin Johannes Kastaja.” Mikä teki Johanneksesta suuren? Hän oli sitoutunut Kristukseen!

RAPORTTI Sitoutumisen salaisuus Ihmisen on vaikea sitoutua mihinkään työhön, toimintaan, seurakuntaan tai järjestöön, jollei hän ole sitoutunut Kristukseen. Siitä lähtee kaikki todellinen, kestävä sitoutuminen.

Mutta kukaan ei kykene sitoutumaan Kristukseen, jos hän ei ole todella sisäistänyt sitä, miten syvästi Kristus on sitoutunut meihin. Miten syvästi Jeesus on sitoutunut sinuun ja sinun kohtaloosi?

Hän otti sinun huolesi, ongelmasi, virheesi, syntisi, kipusi ja sairautesi, koko kohtalosi omakseen ja kantoi sen kaiken Golgatan ristillä. Hän otti sen osan, joka sinulle kuului syntisenä ihmisenä, ja antoi sinulle sen osan, joka Hänelle kuului pyhänä, synnittömänä Jumalan Poikana.

Kerran eräs mies oli kyllästynyt koiraansa ja päätti lopettaa sen. Hän sitoi painot koiran jalkoihin, souti keskelle järveä ja pudotti koiran järveen. Sitten hän lähti soutamaan kohti kotia. Hetken kuluttua hän huomasi koiran uivan veneen perässä.

Se oli vapautunut jalkoihin sidotuista painoista veden alla ja noussut pintaan. Mies pysäytti veneen ja huitaisi airolla koiraa päähän. Koira katosi näkyvistä ja mies jatkoi soutamistaan. Hetken soudettuaan hän näki taas koiran verisen pään. Isku ei ollutkaan tainnuttanut koiraa tarpeeksi ja se oli noussut jälleen pintaan. Silloin mies raivostui. Hän nousi seisomaan ja löi koiraa airolla oikein olan takaa, mutta löi ohi, horjahti ja putosi järveen. Mies oli uimataidoton ja meinasi hukkua. Kun hän oli jo vajoamassa veden alle toivonsa menettäneenä, joku tarttui häntä hartiasta ja alkoi vetää kohti rantaa. Lopulta mies istui rantakivillä vertavuotava koira sylissään ja itki. Hän vannoi, ettei koskaan enää vahingoittaisi tätä. Koira pelasti hukkuvan isäntänsä, joka oli juuri hetkeä aikaisemmin ollut valmis tappamaan sen.

Tämä tarina koiran sitoutumisesta ja rakkaudesta isäntäänsä kohtaan on liikuttava, mutta ei mitenkään verrattavissa siihen rakkauteen, jolla Kristus on sitoutunut meihin. ”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.” (Room. 5:6-8 ) Me olimme vielä Jumalan vihollisia ja siinä joukossa, joka oli valmis ristiinnaulitsemaan Hänet, kun Hän antoi itsensä meidän edestämme. Kukaan meistä ei olisi tullut Hänen tykönsä, ellei Hän itse olisi vetänyt meitä puoleensa. ”Ei kukaan tule Isän tykö, ellei Isä häntä vedä.” Meidän pelastuksemme on suurempaa armoa kuin kykenemme käsittämäänkään.

Kun Saulus sitoutui ”Mutta Saulus puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin luo ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskon synagoogille, että keitä

3/2015 hän vain löytäisi sen tien vaeltajia, miehiä tai naisia, ne hän saisi tuoda sidottuina Jerusalemiin.” (Apt: 9:1-2 ) Saulus oli sitoutunut Jumalaan, mutta ei Kristukseen. Hän ei tiennyt, mitä Jeesus Kristus oli tehnyt hänen puolestaan. Jumalan nimessä hän oli valmis vangitsemaan ja jopa tappamaan Kristuksen seuraajat.

Mutta mitä Jumala teki? ”Ja kun hän oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä; ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” Hän sanoi: ”Kuka olet, herra?” Hän vastasi: ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Mutta nouse ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän.”

Ja miehet, jotka matkustivat hänen kanssansa, seisoivat mykistyneinä: he kuulivat kyllä äänen, mutta eivät ketään nähneet.

Niin Saulus nousi maasta; mutta kun hän avasi silmänsä, ei hän nähnyt mitään, vaan he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskoon. Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut.”

(Apt. 9:3-9) Saulus oli elämänsä hirveimmässä kriisissä. Hän oli syömättä ja juomatta kolme päivää. Noiden päivien jälkeen hän oli jo lähellä kuolemaa, sillä ihminen ei kestä kovin montaa päivää juomatta. Hänen syyllisyydentuntonsa on täytynyt olla valtava.

Moni on tuollaisessa syyllisyydentunnossaan kontannut pitkin lattioita, menettänyt järkensä tai päättänyt päivänsä. Syyllisyys elävän Jumalan edessä ei ole mikään leikinasia, kun Jumala vanhurskaudessaan sen ihmiselle kirkastaa.

Kerran eräs nainen tuli Jumalan armosta syvään synnintuntoon keskellä yötä.

Hätä oli niin suuri, että hän meni ja soitti naapurinsa ovikelloa. Naapurissa asuva keski-ikäinen mies ei ollut uskossa, mutta hän oli sivistynyt mies ja tiesi, mitä pappi tuollaisissa tilanteissa sanoo kirkossa.

Mies sanoi hätääntyneelle naiselle: ”Jeesuksen Kristuksen nimessä sinun syntisi on anteeksi annettu.” Nainen sai sielulleen rauhan, vaikka sielunhoitaja ei itse uskonut Jumalaan, sillä Jumalan sanassa on pelastava voima.

Mitä Saulus rukoili kolme päivää? Sitä emme tiedä, mutta suurella todennäköisyydellä hänen rukouksensa oli hyvin yksinkertainen. Hän rukoili armoa. Mutta armoa ei tullut, vaan taivas oli hiljaa. Aika kului ja kuolema lähestyi. Sauluksella ei ollut naapuria, jonka kelloa hän soittaisi. Hän oli tappanut ja vanginnut kaikki, jotka olisivat kyenneet auttamaan häntä. Mutta kun tilanne oli jo toivoton, hän kuuli pimeyteensä Ananiaksen äänen: ”Veljeni Saul, Herra lähetti minut – Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä – että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä.”

Sinä päivänä Saulus ymmärsi evanke-

3/2015 liumin syvyyden. Hän ymmärsi, mitä on armo. Jeesus Kristus oli niin sitoutunut hänen kohtaloonsa, että oli kantanut hänen hirveät syntinsä Golgatalla ja pysäyttänyt hänet – vihamielisen vastustajansa – tuolta kuoleman tieltä antaakseen kaiken anteeksi ja pelastaakseen hänet ikuiselta kadotukselta. Siinä hetkessä Sauluksesta tuli Paavali, joka oli sitoutunut Kristukseen.

21 eivätkä joisi, ennen kuin olivat tappaneet Paavalin. Ja niitä oli viidettäkymmentä miestä, jotka yhtyivät tähän valaan. He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: ”Me olemme kirouksen uhalla Herätyksen haaste vannoneet, ettemme mitään maista, enKun eletään herätyksen keskellä, seu- nen kuin olemme tappaneet Paavalin.” rakunta voi olla täynnä nuoria uskovia, (Apt. 23:12-14) jotka ovat vielä lapsia Kristuksessa ja keskenkasvuisia. Herätys ei tarkoita help- Myös tänään on niitä, jotka eivät sitoupoa elämää, vaan usein suuria taisteluja ja du Kristukseen vaan sitoutuvat hyökvaikeuksia. Monet lankeilevat vakaviinkin käämään Häntä vastaan. Siksi mekin synteihin ja voivat olla loukkaavia käytök- joudumme kohtaamaan paljon erilaista seltään, valittavat kaikesta ja riitelevät kuin taistelua sekä Suomessa että lähetyskenpienet lapset. Saatamme helposti ajatella, tillämme. ”Yöllä Herra seisoi Paavalin tykönä ja että sellaiset pitää heittää ulos. Joskus se onkin tarpeellista kasvatukseksi ja opetuk- sanoi: ”Ole turvallisella mielellä, sillä niin kuin sinä olet todistanut minusta Jeseksi ihmiselle.

Mutta kun kohtaamme hankalia ihmisiä, rusalemissa, niin sinun pitää todistaman voimme asennoitua myös toisin: ”Voi, minusta myös Roomassa”. (Apt. 23:11 ) Jeesus on aina sitoutunut niihin, jotka mikä ihana kanttura! Niin pieni lapsi vielä, mutta Jumalalle rakas, ja mitä hänestä palvelevat Häntä ja kantavat niitä kuortuleekaan, kun Herra saa häntä opettaa.” mia, jotka ovat Hänen kuormiaan. Hän Tällaisia ihmeellisiä muutoksia olemme on sitoutunut niihin, jotka huolehtivat saaneet nähdä erityisesti miesten ja naisten Kristuksen seurakunnasta. Noille 50 miehoitokodeilla, missä ihmiset voivat joskus helle tuli pitkä paasto. Heidän varmalta olla kuin ’petoja’ uskoon tullessaan, mutta tuntunut hankkeensa raukesi tyhjiin, sillä Kristuksen hoidossa muuttuakin ’enke- Jumala itse oli heitä vastaan ja Paavalin puolella. leiksi’. puutteita. Osa lähtee tyytymättömänä seurakunnasta pois todeten, että nämä ihmiset eivät ole riittävän hyviä, mukavia, hurskaita, taidollisia, voimallisia, edustavia tms.

Mitä sitoutuminen merkitsi Paavalille ”Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuolemanvaarassa. Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille; kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut; olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä; ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.

Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunKristus riittää nista.” (2 Kor. 11: 23-28) ”En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita; te tiedätte itse, että Kaikkeen tähän kykeni vain ihminen, joka nämä minun käteni ovat työllänsä hankoli syvästi sisäistänyt sen, että Jeesus oli si- kineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme toutunut hänen kohtaloonsa. Hän oli saanut tarvinneet. Kaikessa minä olen osoittanut paljon anteeksi ja siksi hän rakasti paljon. teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuk”Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi sen sanat, jotka hän itse sanoi: ’Autuaampi hän heille: ”Te tiedätte ensimmäisestä on antaa kuin ottaa’.” (Apt. 20:33-35) päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän Paavali sanoutui irti kaikesta evankeliumin kanssanne; kuinka minä olen palvellut kautta saadusta hyödystä. Vaikka hän Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, olisi voinut vaatia palkkaa työstään kuten koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet toisetkin, hän elätti itsensä omin käsin. minua juutalaisten salahankkeiden täh- Hän ei ollut sitoutunut siunauksiin vaan den; kuinka minä en ole vetäytynyt pois Kristukseen! julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä Kun mekin tänään julistamme evankeon, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että liumia, kyse on Kristuksen sitoutumisesta huone huoneelta.” (Apt. 20:18-24) meihin, ei meidän rikastumisestamme, onnestamme ja menestyksestämme. Kun Paavali oli sitoutunut Kristukseen ja siksi evankeliumia julistetaan, ei pitäisi samaan hän oli sitoutunut seurakuntaan. Seura- aikaan puhua rahasta ja menestyksestä. kunta oli Kristuksen seurakunta ja sen Muuten ihmiset tulevat Kristuksen luokse menestys oli Kristuksen menestystä. Hän uskoen saavansa siitä jonkin hyödyn ja teki työtä ja kärsi kaiken asettaakseen uuden keinon menestykseen. ”Kristuksen eteen seurakunnan, jossa ei Paavali ei ollut sitoutunut edes terolisi virhettä tai ryppyä.” veyteen vaan ainoastaan Kristukseen.

Kun Paavali sairasti, hän rukoili Jumalaa Paavali julisti: ”Kuka on heikko, etten parantamaan hänet, mutta Jumala vastasi minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, et- hänen rukoukseensa: ”Minun armossani tei se minua polttaisi?” (2 Kor. 11: 29) on sinulle kyllin.” Se riitti Paavalille. Hän Seurakunnan hätä oli Paavalin hätä. Hän tyytyi osaansa ja jatkoi tehtäväänsä heiksamaistui seurakuntaan, koska Kristuskin kona ja raihnaisenakin. oli samaistunut häneen. Veljien ja siskojen lankeemuksetkin olivat hänen omia lan- Jumala on sitoutunut meihin keemuksiaan. ”Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät Moni katselee tänään vajavaista seurasalaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi kuntaa paheksuen ja löytää paljon vikoja ja

Edesmennyt lähetysveteraani Åke Söderlund totesi: ”Niin kauan kuin minulla on tehtävä maailmassa, olen kuolematon.”

Hän oli monissa vaaroissa lähetyskentillä, mutta selvisi kaikesta. Kerran hän oli herännyt aamulla teltassa ja huomannut nojaavansa leijonaan, joka nukkui telttakankaan toisella puolella. Åke oli sitoutunut Kristukseen ja Hänen seurakuntansa rakentamiseen. Hän täytti uskollisesti tehtävänsä ja lähti sen jälkeen, muutama vuosi sitten, taivaan kotiin.

Jeesus kysyi kerran Pietarilta: ”Rakastatko sinä minua?” Kun Pietari vakuutti rakastavansa, Jeesus sanoi: ”Ruoki minun karitsoitani!” Mitä Jeesus tarkoitti?

Sitoudu, Pietari, minun seurakuntaani ja silloin sinä rakastat minua!

Seurakunta on Jeesukselle rakas, kaikessa vajavaisuudessaankin. Se on Kristuksen morsian. Kun me sitoudumme seurakuntaan ja sen kohtaloon ja etsimme sen parasta, rakastamme Jeesusta.

Jouluna enkeli sanoi paimenille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.” Mikä oli tuo ilosanoma? Jumala on sitoutunut meihin ihmisiin ja meidän kohtaloomme. Siksi Hän on lähettänyt ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, hukkuisi. Hän on tullut perustaakseen itselleen seurakunnan.

RAPORTTI

22

3/2015

MALAWI

MALAWISSA RIITTÄÄ HAASTEITA

Teksti: Tapani Suonto Kuva: Marianne Raatikainen-Masamba

Marianne Raatikainen-Masamba ilmoitti toukokuussa 10 vuotta kestäneen avioliiton päättymisestä malawilaisen Macdonald Masamban kanssa. Se on koko työllemme dramaattinen, mutta ei ainoa huolta herättävä uutinen Afrikasta. Koko toiminta-aikamme Malawissa on monien suurten siunausten keskellä ollut myös täynnä olemassaolon taistelua.

A

frikkalaisen lähetystyön haasteita on vaikeaa, ellei mahdotonta ymmärtää elämättä siellä itse.

Meille suomalaisille on täysin vierasta, että pastorimme kidnapataan keskellä päivää tai että armeijan kuorma-autot tulevat aamuyöllä aseistautuneiden sotilaiden kanssa ja vievät kaikki rakennusmateriaalimme, vaikka olemme tulleet Malawiin rakentamaan klinikkaa juuri malawilaisia varten.

Emme ymmärrä, miksi työmme johtajaa Mac Masambaa mustamaalataan köyhän kansan keskellä niin, että poliisi kehottaa aseistautumaan oman turvallisuuden tähden. Emme ymmärrä, miksi paikallista noitatohtoria pyydetään kiroamaan työmme johtoa tai miksi ihmiset uskovat, että klinikallamme imetään verta ihmisistä okkultistisia menoja varten.

On paljon asioita, jotka ovat meille suomalaisille itsestään selvyyksiä, mutta

siellä täysin vieraita. Joudumme edelleen opettamaan kädestä pitäen käytännön työhön liittyviä asioita ja periaatteita, joita Suomen byrokratia vaatii, ja odottamaan sitten kärsivällisesti, että ne jonain päivänä myös toteutetaan.

Millaista on sitten olla tuon kulttuurin maailmassa avioliitossa ja osa sukua ja kyläyhteisöä kaikkine erikoisine tapoineen ja uskomuksineen? Sitä on mahdotonta tietää kokematta itse. Marianne Raatikainen-Masamba tietää, mitä se on. Olemme ihaillen seuranneet hänen sinnikkyyttään kaikki nämä vuodet vain aavistellen niitä haasteita, joita voi kohdata aviovaimona suunnattomien kulttuurierojen ristiriidassa. Usein olemme kysyneet mielessämme, miten kauan hänen voimansa riittävät. Tänään tiedämme siihen vastauksen. Voimat loppuivat ja Marianne jää Suomeen.

Mariannen panos koko Malawin työmme käynnistymisessä on ollut aivan keskeinen, ja nämä 10 vuotta ovat olleet opiskelun aikaa meille kaikille. Onneksi tänään on olemassa suuri joukko ihmisiä, joilla on jo käytännön kokemusta malawilaisesta elämästä ja joiden käsissä työ jatkuu, vaikka Mariannen panos Nkhulamben laaksossa päättyykin tähän. One Way on järjestönä valmis luotsaamaan työtä eteenpäin ja ratkomaan erilaisia eteen tulevia ongelmia afrikkalaiseen tapaan, suurella kärsivällisyydellä. Afrikassa ei mitään tapahdu nopeasti – täytyy olla tyytyväinen, jos asioita saadaan eteenpäin edes hitaasti.

Tätä kärsivällisyyttä harjoittelee tänään OWM:n hallitus yhdessä Malawin tiimin kanssa. Siinä he tarvitsevat ennen kaikkea esirukoilijoita, sillä jos jossain niin Malawissa tarvitaan yliluonnollisen Jumalan apua ja varjelusta. Kaikista vaikeuksista huolimatta One Wayn läsnäolo ja työ Nkhulamben laaksossa on äärettömän tärkeää ja arvokasta. Näin ovat meille vakuuttaneet yhteen ääneen sekä kymmenet paikalliset pastorit että monet kunnan työntekijät ja poliitikot. Malawin haasteet jatkuvat.

3/2015

23 on outoa ja vierasta siellä ja päinvastoin.

Minä ymmärrän nyt itse asiassa aika hyvin malawilaisen syrjäseudun tapakulttuuria ja ajattelua. Ymmärrys auttaa hyväksymään itselleen vierasta, mutta itse saattaa jäädä vieraaksi – ainakin minä jäin. Minusta ei tullut valkoista malawilaista.

Tunnen vanhan malawilaisen miehen, joka asui Suomessa yli 30 vuotta. Siellä kaukana vieraan ja oudon kansan keskellä hän piti matkalaukkuaan koko ajan osittain pakattuna mahdollista kotiinpaluuta varten ja lopulta hän palasi.

Minä en jaksa sinnitellä tämän pidemmälle. Reilu vuosikymmen riittää. Haluan palata nyt Suomeen.

Olen syvästi pahoillani, kun tuotan tällä viestilläni pettymyksen monelle teistä.

Anteeksi!

Marianne Raatikainen-Masamba:

KUKAAN EI OLE KORVAAMATON Teksti: Marianne Raatikainen-Masamba Kuva: Mervi Itälinna

Marianne Raatikainen-Masamba on asunut viimeiset 11 vuotta Malawissa. One Way Missionin ja miehensä Mac Masamban kanssa hän on ollut perustamassa ja rakentamassa paikallista One Way -kylää ja kaikkia sen työmuotoja. Kesän alussa Marianne palasi Suomeen – jäädäkseen. Hän kertoo itse, miksi.

O

len pahoillani joutuessani ilmoittamaan, että olen hakenut avioeroa ja siitä syystä palannut Suomeen. Oheisen ja samalla viimeisen uutiskirjeeni kirjoitin toukokuussa. Siinä kerron kaiken sen, mitä asiasta haluan jakaa.

Joku juoksee luokseni toimittamaan asiaa: ”Voinko ostaa matkalla Rhodan kaupasta vyön? Nämä shortsit eivät pysy jalassa.”

Silmäni kostuvat, kun seuraan lasten menoa. Olen saanut pitää heidät lainassa niin monta vuotta. Pian minun täytyy uskoa heidät kokonaan niille, jotka ovat heistä kanssani huolehtineet.

Rakkaat ystävät,

En ole koskaan ajatellutkaan olevani korvaamaton. Lapset ja kaikki muutkin täällä selviävät ja pärjäävät ilman minua - mutta miten ihmeessä minä selviän ilman näitä lapsia!

Mac olisi kai jaksanut vielä sinnitellä kanssani. Minäkin ajattelin vuosikausia, että avioeromme vaikuttaisi haitallisesti liian moneen asiaan ja ihmiseen – ja sinnittelin. Sinnittelimme lopulta liian kauan.

Tämä lienee viimeinen kirjeeni Malawista – ainakin pitkään aikaan.

Elokuvan Minun Afrikkani ensimmäiset sanat kuuluvat: ”Minulla oli maatila Afrikassa”. Omat muisteloni voisin aloittaa vaikka sanoin ”Minulla oli kylä Afrikassa...”

Istun kahvikuppi kädessäni talon portailla. Lapset lähtevät juuri kouluun. Kaikkien koulupuvut ovat ihmeen puhtaita, vaikka on jo torstai. Ja miten ihmeessä lapset näyttävätkin juuri tänään siltä, kuin olisivat lyhyessä ajassa venähtäneet pituuttaan.

Nyt olen väsynyt! Olen väsynyt minun ja Macin kuten tämän kansankin megasuuriin kultturellisiin eroavaisuuksiin sekä ajattelussa että tavoissa toimia. En aseta ajattelua enkä toimintatapoja paremmuusjärjestykseen. Mikä on järkevää ja normaalia täällä,

One Wayn työ Kambalamen kylällä Malawissa jatkuu Macin ja muiden paikallisten kanssa kuten tähänkin asti.

Entiseen tapaan Hanna, Mervi, Irma ja muut uskolliset miettivät tulevia Malawi-jaksojaan. Syksyllä tänne on tulossa seuraava kummitiimi jne.

Omasta puolestani kiitän teitä, ystävät, siitä, mitä olette tähän asti tehneet näiden köyhimmistä köyhimpien hyväksi.

Pysyttehän edelleenkin mukana työn kummeina, rukoilijoina, vierailijoina ja muilla tavoin. Itsekin teen jatkossa voitavani Suomesta käsin.

Lämmin kiitos myös kaikesta ystävyydestä, tuesta, rohkaisusta ja rukouksista, mitä olen saanut teiltä – ja siitä, että olen saanut pommittaa teitä kirjeillä!

Minun Afrikkani -elokuvan viimeiset sanat kuuluvat: ”Hän ei koskaan enää palannut Afrikkaan.” Oman tarinani loppusanoista ei tiedä.

Jumalan armoon turvaten ja kaikki täällä sen varaan jättäen Marianne

TYÖ JATKUU

T

ämän Raportin ilmestymisen aikoihin Mervi Itälinna ja Hanna Ahokas ovat Malawiin lähdön kynnyksellä.

Työ Malawissa jatkuu kuten ennenkin.

Työn piirissä olevista lapsista ja aikuisista huolehditaan aivan niin kuin tähänkin asti.

RAPORTTI

24

3/2015

MALAWI

Suomalaislääkärin lahja aidstyölle Teksti ja kuvat: Marianne Raatikainen-Masamba

Itselleni rakkain työmuoto Malawissa on orpotyön rinnalla ollut aidstukiryhmät. Ensimmäiseen aidstukiryhmän kokoukseen vuonna 2007 tuli viisi henkeä. Seuraavassa kokouksessa oli jo puolet enemmän väkeä.

Nykyään tukiryhmiä on 20. Niistä kaksi on aidslasten ryhmiä. Yhteensä jäseniä on noin 700.

T

ukiryhmät kokoontuvat tahoillaan kerran viikossa. Kambalamen One Way -kylällä pidetään säännöllinen kuukausikokous, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Kokoontumisen funktio on hengellinen, mutta lähes jokaisessa kokouksessa vierailee myös klinikan medical assistant vastaamassa osallistujien kysymyksiin ja jakamassa uutta tietoa taudista ja lääkkeistä – ja lopuksi kaikki saavat vatsansa täyteen vuohenlihaa.

Tämän vuoden huhtikuun kokoukseen saimme aidsasiantuntijan Suomesta, infektiotautien erikoislääkärin Jussi Sutisen. Olen itse saanut vuosien varrella hiviini liittyen paljon asiantuntevaa opastusta Jussilta. Nyt meidän aidstukiryhmäläisemme ja klinikan henkilökunta saivat lähes kaksi viikkoa nauttia Jussin laajasta osaamisesta ja työkokemuksesta.

Miten kuvailisit matkaasi?

“Se oli uuden ja erilaisen hämmästelyä.

Yhteisöllisyys oli hyvää niin kuin sekin, että lapset olivat läsnä koko ajan. Matka oli erilainen kokemus kuin aiemmat keikkani Libanonissa, Botswanassa ja Sambiassa, joissa asuttiin yhdessä paikassa ja työskenneltiin toisaalla.“

Mitä jäi mieleesi aidstukiryhmien koulutuspäivästä?

“Tukiryhmät ovat kullanarvoisia! Aiemmin tautia häpeiltiin, eikä siitä uskallettu kertoa kenellekään. Tukiryhmät tukevat hyvien hoitotulosten saamista. Kun tautia ei tarvitse piilotella, sitä pystyy hoitamaan hyvin. Ryhmäläisistä kuuli, että he olivat voimaantuneita ryhmäkokemuksestaan.

Ei myöskään näkynyt minkäänlaista vastakkainasettelua siitä, että ryhmät ovat hyviä ja lääkärit pahoja ja että lääketehtaat ajavat omaa etua. Tällaista vastakkainasettelua oli usein aiemmin. Se nousi tietämättömyydestä – osittain syystäkin; tehtaat tuottavat voittoa.

Ryhmäläiset myös kyselivät paljon.

Kysymyksiä tuli lääkityksen sivuoireista, mm. hermosäryistä, keskushermostooireista sekä lääkkeiden miehille aiheuttamasta rinnankasvusta. Lääkkeiden aiheuttamista sivuvaikutuksista huolimatta hoidon onnistuminen riippuu paljon lääkkeiden säännöllisestä ottamisesta.

Hiviä voi kuvailla elimistön sotana.

Virus on vihollinen, joka yrittää tunkeutua ihmisen omien puolustusvoimien läpi.

Lääkkeet ovat ammuksia, joilla tuhotaan vihollinen. Jos lääkkeet lopetetaan, vihollisten armeija kasvaa.

Eli kysymykseen, joka esitettiin, että voiko

lääkkeet lopettaa, kun virukset on saatu kuriin, vastaus on ei voi, ei koskaan!

Joku kysyi sitäkin, voiko hyttynen levittää hiviä. Virus kuolee hyttysen sisällä. Se on hiville väärä isäntä. Hiviä ei saa istutettua eläimiin. Kissoilla, apinoilla ja muilla eläimillä on omat viruksensa.

Erään kysymyksen pohjalta keskustelimme siitä, kuinka hiv-positiivisen muista sairauksista ja oireista ei voi aina syyttää hiviä. Kysyjä kertoi, että kun hän oli aloittanut hiv-lääkityksen, hänen näkönsä alkoi heikentyä. Kysyjän kohdalla näön heikentymisen syynä oli kuitenkin ikä.“

Työntekijöiden koulutuspäivässä kyseltiin ja keskusteltiin paljon. Minkälaisista asioista?

“Sielläkin kyseltiin eniten lääkkeistä.

Erikoisin kysymys oli se, kuinka kauan hi-virus elää kuolleessa ruumiissa ja voiko kuolleelta saada hiv-tartunnan.

Virusta voidaan saada kaivettua esiin jopa monta päivää sitten kuolleesta ruumista, mutta vain erityismenetelmin laboratoriossa. Virus tarttuu vain kolmella tavalla: suojaamattomassa seksikontakstissa, verialtistuksen jälkeen ja äidistä lapseen kohdussa, synnytyksessä tai imetyksessä, joten vainajan käsittelyssä ei ole mitään riskejä, kunhan ei saa juuri kuolleen vainajan verta omiin haavoihinsa.”

3/2015

25

LÄHETYSMATKAT NEPAL

Kathmandu Touko-kesäkuu 2016 Hinta noin 1200 € Puh. 040 720 3670

VENÄJÄ

Olit myös auttamassa klinikalla ja muistan sinun sanoneen, kuinka paljon siellä saadaankaan aikaiseksi pienillä resursseilla.

Avaisitko vähän kommenttiasi?

“Klinikalla kävi iso määrä potilaita ja vain muutama lähetettiin eteenpäin. Lähes kaikki hoidettiin paikan päällä.

Suomessa osaamista on rajattomasti ja kuitenkin usein ajatellaan, että joku muu osaa paremmin. Teillä jokainen teki, mitä osasi. Tubivärjäyksen välillä käytiin tarkastamassa joltain potilaalta näkö ja annettiin silmälasit. Vastaanoton lomassa käytiin vetämässä hammas. Lääkearsenaali ei ole suuri, mutta sillä, mitä on, säästetään paljon ihmishenkiä. Klinikkarakenteessa merkittävää on myös se, että olette saaneet kunnan mukaan toimintaan. Klinikkanne on tärkeä osa kunnan terveydenhuoltoa.“

Ehdit piipahtaa sekä läänin keskussairaalassa Zombassa että yliopistollisessa sairaalassa Blantyressa. Mitä vierailuista jäi mieleesi?

“Niissä tehdään myös hyvää työtä rajallisilla resursseilla.

Näkyi myös epätasaisuutta siinä, mitä on ja mitä ei ole. Esimerkiksi munuaispotilaille pystytään antamaan dialyysihoitoa, mutta kuitenkaan ei ole varaa ostaa saippuaa vuodeosastoille.

Yliopistolliseen sairaalaan oli jäänyt jonkun tutkimusprojektin päätyttyä magneettikuvauslaite, mutta ei ollut röntgenlääkäriä, joka osaisi tulkita kuvat.“ “Kokonaisuudessaan vierailu oli kiinnostava ja opettavainen. Kaikki toimi hyvin vierastaloa myöten; sinne tuotiin aamu- ja iltapalat sekä kylpyvesi. Ensikertalaiselle oli myös mukavaa se, että vierastalossa asui muitakin suomalaisia.

Vettä sai juoda hanasta, missään muualla ei ole ollut noin!

Teillä on eläimiä, viljelyä, vammaisten työpaja ja oma jalkapallojoukkuekin. Sain käydä myös vammaisten luona kylillä sekä katsomassa yhtä jalkapallopeliä. Peli toteutui isolla kentällä ja vain kolmanneksella pelaajista oli kengät.

Näin lyhyenkin vierailun pohjalta toivon kovasti, että työ saisi jatkua!“ Jussin antamasta asiantuntevasta koulutuksesta ja opastuksesta keskusteltiin klinikalla monessa tilanteessa vierailun jälkeenkin ja aidstukiryhmän toukokuun kokoontumisessa väki vieläkin kiitti siitä, että heitä oli tällaisella tavalla huomioitu Suomesta!

Koivisto, Heinjoki, Kirvu 20.–22.9.2015 Hinta 200 € (sis. viisumin) Puh. 044 515 2500

VIRO

Tallinna Päivämatka Tallinnaan Kesäkuu 2016 Hinta noin 50 € Puh. 045 230 7949

KIINA

Peking 2016, matka-aika avoin Hinta noin 1500 € Puh. 045 230 7949

MONGOLIA Ulan Bator 2016 matka-aika avoin Hinta noin 1400 € Puh. 045 230 7949

INTIA

OW-kylä Tammi-helmikuun vaihde 2016, hinta noin 1300 € Puh. 050 381 4864

ISRAEL

Jerusalem ympäristöineen 9.–18.10.2015 Hinta noin 900 € Puh. 044 5757 313

MALAWI

One Way -kylä Lokakuu 2015 Hinta noin 1200 € Puh. 040 1799 779

UGANDA Malawin työ puh. 045 114 8855 malawi@onewaymission.fi

Mubende Tammikuu 2016 Hinta noin 1500 € + viisumi 50 $ Puh. 040 7675 556

26

KIINA

RAPORTTI

3/2015 Jean, Angel-tytär ja Peter-poika sekä yksi orpokodin pojista

Iloinen kummivierailu Kiinaan Teksti: Sinikka Werling Kuvat: Matti Lyytikkä

Jo toisen päivän aamuna pääsimme ensivisiitille lastenkotiin, joka nykyisin sijaitsee todella kaukana Pekingin keskustasta, maaseudun rauhassa. Matka taittui metrolla ja autokyydillä. Nyt tapasimme myös Paulin, toisen Kiinan työmme johtajista, joka edellisenä iltana oli saarnamatkalla.

Saavuimme koleaan ja sateiseen Pekingiin toukokuisena aamuna seitsemältä paikallista aikaa. Suomessa kello oli kaksi yöllä. Nukutti. Olimme nyt kuitenkin sillä kauan odotetulla tiimimatkalla Kiinaan tarkoitukseVieraana myös suurlähettilään puoliso namme tutustua Kauniit Satamat-lastenkotiin ja muutamiin kulttuurikohteisiin. Meitä oli yhteensä 14 henkeä, joukossa monta ”Mooses-lapsen” Kaikessa yksinkertaisuudessaan Kauniit kummia, työn tukijaa ja esirukoilijaa.

Satamat -lastenkoti on hyvin kodikas.

Lapset ovat puhtaita, siististi puettuja ja un Suomessa heräiltiin äitienpäi- Jean kertoi lastenkodin kuulumisia taita- heistä selvästikin huolehditaan erittäin vän aamuun, me marssimme sa- van tulkkimme Veera Kallion välityksellä. hyvin. Kodin lapsiystävällinen ilmapiiri ilteenvarjot heiluen ja vesilätäköi- Oli ilahduttavaa kuulla, että hoitajatyttöjä meni niin Jeanin ja Paulin kuin hoitajienkin tä väistellen lounaalle kiinalaiseen ravin- on nyt ihan riittävästi, kun aikaisemmin tavassa käsitellä ja puhutella lapsia sekä tolaan, jossa pistimme puikot heilumaan. on kärsitty hoitajapulasta. Kaikkialla läsnä siinä, miten kauniisti he puhuivat lapsista Jotkut tosin turvautuivat haarukkaan, oleva Jumala kuulee rukoukset ja vastaa meille. Tämä ilahdutti paitsi suomalaisten joita ravintolasta löytyi muutama kap- niihin, myös Kiinassa. Hoitajien tarve toki kummien mieltä myös Kiinan suurlähettipale. Illaksi palasimme hotelliin odot- vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon, min- läämme puolisoa Anna Gustafssonia, joka telemaan lastenkodin johtajaa Jeania, kä ikäisiä ja kuinka sairaita lapset Kauniis- tuli avustajineen lastenkotiin vierailulle joka tuli viehättävän adoptiotyttärensä sa Satamassa ovat. Jokaiselle lapsellehan yhtä aikaa tiimimme kanssa. Hän oli kumDorcaksen kanssa pari tuntia myöhässä pyritään järjestämään hyvä adoptiokoti misihteeri Elina Salojärven välityksellä ihväärinkäsityksen takia. Kuulemani mu- niin pian kuin mahdollista, joten vaihtu- meellisesti kiinnostunut One Wayn työstä kaan väärinkäsitykset kuuluvat kiinalai- vuus on suuri. hylättyjen kiinalaisten lasten hyväksi ja haseen kulttuuriin ja sovittuun tapaamiseen Ensimmäisen päivän koleus vaihtui lusi itse tulla paikan päälle toteamaan sen. saatetaan tulla pari päivääkin myöhässä. onneksi lämpöön ja aurinkoon, ja niistä Aluksi lapset ujostelivat meitä, mutta Tai jäädä kokonaan tulematta. saimme nauttia koko loppumatkan ajan. Elinan pukema klovnin iloisenpunainen

K

3/2015

27

nenä ja hauska ilveily loihtivat nopeasti hymyn pienimmänkin kasvoille. Pian taaperot voittivat alkuhämmennyksensä ja monet meistä saivat tuntea, kuinka hennot kädet kiedottiin kaulaan eikä lapsi syliin päästyään olisi enää millään luopunut paikastaan. Itse ihastuin ikihyviksi suloiseen Anthony-poikaan. Hieman isompi Moses osasi jopa vähän englantia ja tykästyi Lyytikän Mattiin ja erityisesti Matin hienoon kameraan. Viisilapsisen perheen isänä Matti suhtautui luontevasti ympärillä hyörivään katraaseen ja pian rohkeimmat jo ratsastivat ”hevoskyydillä” hänen selässään.

Pihapiirissä nautimme sitten Jeanin ja kumppaneiden valmistaman suurenmoisen ja runsaan lounaan erilaisine ruokalajeineen. Ja tietenkin saimme myös kiinalaista teetä.

Kiva olla Irjan sylissä!

Lapset tarvitsevat paljon rukousta Oli liikuttavaa katsella Jeania ja Paulia yhdessä 2-vuotiaan adoptiotyttärensä Angelin kanssa. Pikkuenkeli on todella päässyt rakastavaan kotiin. Samoin heillä näytti olevan erityisen lämmin suhde vanhempaan adoptiolapseensa Dorcakseen. Vielä ennen lähtöämme Dorcas ja samanikäinen Lisa palasivat kristillisestä koulusta iloisina ja hyvinvoivina. Lisalla oli syntyessään sekä tytön että pojan sukuelimet, joten hänkin joutui leikkauspöydälle hyvin pienenä kuten monet Kauniin Sataman lapsista, kuka minkäkin vamman takia. Lisan olemuksessa on paljon poikamaisia piirteitä, joita kaunis mekko ja pitkät hiukset eivät pysty peittämään. Hän tarvitseekin paljon esirukousta ja oikeanlaista hoitoa kehittyäkseen tasapainoiseksi nuoreksi naiseksi.

Rukoilethan Lisan puolesta.

Toisella käynnillämme puhuin kiinaa lastenkodin pihalla häkeissään asustaville, tiibetinmastiffia muistuttaville koirille ja ne ymmärsivät minua oikein hyvin. Asiaa Peppi tervehtii lapsia

taisi auttaa kädessäni rapissut suomalainen koiranherkkupussi. Viereisessä häkissä oleskeli vuohia, mutta ne eivät vaikuttaneet kovin seurallisilta, joten jätin ne rauhaan ja siirryin tarkkailemaan aina jostakin ilmestyvien kissojen pulleita vatsoja.

Kissanpentuja vai matoja? Tiedä häntä.

Elina ilahdutti jälleen lapsia ja aikuisiakin pellenenällään sekä ilmestymällä yhtäkkiä paikalle Peppi Pitkätossuksi muuntautuneena. Pari pikkutyttöä rohkaistui myös esiintymään laulamalla Jeanin opettamia lauluja. Viimeistään siinä vaiheessa valuivat kyyneleet pitkin poskia.

Hylkäämisen haavat Koskettavinta matkalla oli tavata Peter, Jeanin 25-vuotias biologinen poika edellisestä avioliitosta. Liitto päättyi eroon mie-

hen löydettyä itselleen toisen naisen Peterin ollessa 8-vuotias. Kiinalaisen tavan mukaan poika jäi isälle eikä Jean ollut saanut nähdä lastaan kahdeksaantoista vuoteen. Jumala kuuli äidin sydämen tuskanhuudot ja johdatti ihmeellisellä tavalla heidät yhteen kristityn asianajajan välityksellä nyt, kun Peter on aikuinen ja saa itse päättää asioistaan.

Tämän herkän ja miellyttävän nuoren miehen hylkäämisen haavat ovat syvät ja kipeät. Kiitos, jos kannat häntä rukouksin. Myös Jean ja Paul tarvitsevat rukousta jaksaakseen arjen haasteet ja pysyäkseen raittiissa uskossa. Kristinuskon liepeillä on aina myös epätervettä henkisyyttä, eikä Kiina näytä olevan tästä poikkeus.

Jatkuu >

RAPORTTI

28

3/2015

KIINA

Vaikuttava Kiinan muuri Maistuisivatko tiristetyt hämähäkit, käärmeet tai toukat?

Nähtävyyksiä ja ruokakulttuuria Olihan Pekingissä paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Huikean korkeat pilvenpiirtäjät samoin kuin perinteinen kiinalainen rakennustyyli tarjosivat runsaasti silmäniloa. Käynti Kiinan muurilla oli ikimuistoinen velmun oppaamme takia, eikä Taivaallisen rauhan aukiota tietenkään voinut jättää väliin. Tosin ei se kovin taivaalliselta vaikuttanut tiukkoine turvatarkastuksineen ja suurine Maon kuvineen. Sen sijaan taivaalliselta maistui jäätelöbaarin cafe americano China World Centerissä.

Shoppailua voi harrastaa ihan hotellimme lähistöllä Silkstreetillä, ja jos nälkä yllätti, aina voi hurauttaa taksilla kaupungin tunnetuimmalle foodstreetille Dong`anmen Dajielle ja ostaa öljyssä tiristettyjä käärmeitä, hämähäkkejä, toukkia tai sammakoita. Pienellä porukalla matkasimme myös pikajunalla ja lentäen 1300 km päähän kiehtovaan Shanghaihin, jossa tutustuimme mm.

150 vuotta vanhaan teehuoneeseen. Rakennuksen arkkitehtuuri oli upeaa, mutta tee ei oikein maistunut. Lienee teenlehdet väljähtyneet vuosisatojen saatossa.

Tiimin miehet työllistivät kiitettävästi muutaman kiinalaisen räätälin hankkimalla pukuja ja paitoja mittatilaustyönä.

Hengellisiä tilaisuuksia emme pitäneet, viisaat sanat: ”Pyhä Henki löytyy ristin mutta kokoonnuimme sentään aamuisin edessä.” Siihen sanon itsekin hiljaisen Leena ja Kimmo Metsämäen huoneeseen aamenen.

Sanan äärelle ja yhdessä rukoilemaan.

Viimeisenä iltana nautimme kuuluisaa Pekingin ankkaa Jeanin, Paulin, DorcakKiinan työ sen ja Lisan seurassa. Ankka ei tehnyt puh. 045 230 7949 kovinkaan suurta vaikutusta. Sen sijaan kiina@onewaymission.fi mieleeni jäivät pysyvästi erään tiimiläisen

3/2015

29

VENÄJÄ

Haikean riemukas päiväleiri Koivistossa Teksti: Hanna Torvalds Kuvat: Kristiina Wiley ja Irmeli Stenlund

viensä kyljessä kiinni. ”Koko iltapäivän vietimme lasten kanssa oikeaa laatuaikaa”, Kristiina kertoo. Mukana olivat tulkki Oleg Pietarista sekä Valentina, hänen tyttärensä Galja ja ystävänsä Ludmila Käkisalmesta.

Niinpä jokaiselle lapselle riitti syliä ja kuuntelijoita.

Kaikilla Suomen leireillä mukana ollut Ilja on lähdössä lastenkodista opiskelemaan. Sitä ennen hän halusi esitellä läheisen ortodoksikirkon, jossa käy säännöllisesti. ”Ilja sanoi, että kun hän ensimmäisen kerran tuli kirkkoon, hän koki tulleensa kotiin”, Irmeli kertoo. ”Iljan haaveena on opiskella munkiksi tai papiksi. Hän on jo saanut tehtäviä seurakunnassa.”

Kiitos rakkaudesta, suomalaiset!

Kristiinan läksiäispuhe Iljalle, Sergeille ja Mashalle

Venäjän Koiviston lastenkodin lapset ovat jo seitsemänä kesänä viettäneet Kallvikin kartanolla pari ihanaa lomaviikkoa. Tällekin kesälle leiriä valmisteltiin, mutta Venäjän viranomaisten uudet määräykset muuttivat kaikki ennakkosuunnitelmat.

K

un huhtikuussa kävi ilmi, että Koiviston lapset eivät saa matkustaa Suomeen, Venäjän tiimi alkoi selvittää, voisiko leirin pitää Koivistossa. Pitkään näytti, että se onnistuu.

Leiriohjelmaa ja retkiä suunniteltiin, urheilu- ja leikkivälineitä hankittiin ja hotellihuoneita tilattiin. Kunnes viikkoa ennen lähtöä tämäkin leiri kiellettiin.

Uskollinen suomalaistiimi suuntasi kuitenkin kesäkuussa kohti Venäjää.

Haaveissa oli edes päivä Koivistossa yhdessä lasten kanssa, vaikka siinä vaiheessa ei ollut lainkaan varmaa, että se onnistuisi. ”Tulomme oli lasten kannalta niin tärkeä, että uskoin, että Jumala kyllä

auttaa”, toteaa Irmeli Stenlund.

Rajalla matkasaattue seisoi kolme tuntia, kun tullimies päästi läpi vain venäläisrekisterillä varustettuja autoja. Kahteen tuntiin suomalaisautojen jono ei liikahtanutkaan. ”Ajattelivat varmaan, että kiusa se on pienikin kiusa”, hymähtää Kristiina Wiley.

Laatuaikaa lasten kanssa Koivistossa lasten riemulla ei ollut rajoja.

Mukana tuotua trampoliinia alettiin heti koota ja muutkin urheiluvälineet viritettiin pihalle. Paikalla oli 17 leirilasta, joista pienimmät kyhnäsivät tiiviisti suomalaisystä-

Illan suussa lastenkodin takapihalla vietettiin yhteistä grillihetkeä tuttuja leirilauluja laulaen ja menneitä muistellen. Juhlat olivat samalla läksiäiset niille neljälle nuorelle – Ilja, Sergei, Nikita ja Masha – jotka syksyllä jatkavat Pietarissa ammattiopinnoissa. Kukin sai mukaansa lähtölahjan. Kristiina puhui lähtijöille ja toivotti heille Jumalan siunausta.

Iljakin halusi puheenvuoron. Hän kertoi, miten oli löytänyt uskon ja miten paljon se hänelle merkitsee. Lopuksi hän kiitti suomalaisia ystäviä siitä rakkaudesta, jota vuosien aikana olemme heille antaneet. Siinä vaiheessa kaikilla taisi olla kyyneleet silmissä. ”Toivomme hartaasti, että työ Koivistossa voi jatkua tavalla tai toisella”, Kristiina Wiley sanoo. ”Jumala on joka tapauksessa uskollinen. Hän on orpojen isä ja voi varjella ja johdattaa näitä lapsiamme.”

Venäjän työ puh. 044 515 2500 venaja@onewaymission.fi

30

RAPORTTI

3/2015 Ylistystä lastentapahtumassa

UGANDA

Ugandan orvot jäivät pysyvästi sydämelle Teksti: Hanna Torvalds Kuvat: Ossi Kinnunen ja Leena Kinnunen

Oma suomalainen kummi on valtavan kallisarvoinen ja iso asia ugandalaiselle orpolapselle. Ugandan kummityö alkoi tämän vuoden alussa, ja toukokuussa suomalaistiimi vieraili tapaamassa ensimmäisiä kummilapsia ja tutustumassa työhön. Ilo vierailusta oli molemminpuolista.

V

iiden hengen suomalaistiimi sai sydämellisen vastaanoton saapuessaan kuoppaisen matkan jälkeen Muleeten kylään. Heitä varten oli juuri saatu valmiiksi pieni vierastalo Muleetessa, aivan Agape-keskuksen vieressä. Orpokoti on talon takapihalla ja lapset juoksivat kädet ojossa hartaasti odotettujen vieraiden syliin. ”Asuminen paikallisten kanssa Muleetessa oli unohtumaton kokemus”, toteaa Leena Kinnunen, Ugandan työn koordinaattori. ”Se rakkaus ja vieraanvaraisuus, jota meille osoitettiin, jätti ikuisen jäljen sydämeen.”

Pysyvä jälki jäi myös jokailtaisista orpokodin lasten ylistys-, rukous- ja raamattuhetkistä, joihin suomalaiset ilolla

osallistuivat. Lapset itse vastasivat koko illan kulusta: joku toimi juontajana, toinen johti ylistystä, kolmas opetti Sanaa ja monet rukoilivat. Jumalan läsnäolo tuntui vahvasti. Vaikka päivä olisi ollut täynnä menoa ja ohjelmaa, iltahartaus virkisti.

Kunnianimi ”lasten täti” Ritva Helena Hirvelälle Ugandan matka oli Tallinna-aktiota lukuunottamatta ensimmäinen lähetysmatka. Jo tällä ensimatkallaan hän sai kunnianimen ’namuddu’, joka lugandan kielellä tarkoittaa lasten tätiä. ”Viime syksynä koin rukouksessa vahvaa Pyhän Hengen läsnäoloa ja sain sanat ’Ugandan orvot’. Kyselin, mitä sanat

tarkoittavat käytännössä, ja kun kummiohjelma vuoden vaihteessa alkoi, ryhdyin kummiksi sekä orvolle että opettajalle”, Ritva Helena kertoo.

Vähitellen häntä alkoi kiinnostaa myös suunnitteilla ollut Ugandan matka. ”Koin, että olisi mielenkiintoista nähdä paikan päällä, mitä työ todellisuudessa on. Vaikka siitä lukeekin Raportista, ei oikein hahmota. Muleeten ja Kaweerin kylätkin olivat vain nimiä.”

Tänään ne merkitsevät hänelle paljon, paljon enemmän. ”Kun saimme asua keskellä Muleeten kylää, meillä oli mahdollisuus nähdä ihan normaalia ugandalaista elämää”, Ritva Helena iloitsee. ”Kotiin palattuani koin, että olin ollut Afrikan viidakossa. Kaikkea oli jotenkin ylitsepursuavan runsaasti: ihmisiä, taloja, luonnon rehevyyttä, mutta toisaalta myös köyhyyttä ja kurjuutta – se tuntui valtavan ristiriitaiselta.”

3/2015

31

Seurakuntaa jumalanpalveluksessa

Muista rukoilla joka päivä Jo Suomessa tiimiläiset olivat suunnitelleet kolmipäiväistä lastentapahtumaa, jonka ohjelmasta he vastasivat. Jokainen pakkasi matkalaukkuunsa pelejä, palloja ja leikkivälineitä. Liikunnan lomassa laulettiin ja rukoiltiin. Päivät olivat intensiivisiä, mutta riemukkaita. Varsinkaan lasten ilolla ei tuntunut olevan rajoja. Ja aina kun oli mahdollisuus, pieni musta käsi pujottautui luottavaisesti suomalaisvieraan valkoiseen käteen.

Myös kotikäynnit kummiohjelmassa olevien lasten perheiden luona koskettivat. Ritva Helenan 7-vuotias kummitytär Rebekka asuu tätinsä perheessä, jossa on neljä omaa lasta. ”Kun saavuimme Rebekan kotitalolle ja kerroimme, että minä olen tytön kummi, perheen isä alkoi hyppiä tasajalkaa ja huutaa ilosta”, Ritva Helena nauraa. ”Perhe sai vasta nyt kuulla, että Rebekka on mukana kummiohjelmassa.”

Ritva Helenalla oli tuliaisia koko perheelle. Kummitytölleen hän antoi vaaleansinisen repun, jonka oli ostanut heräteostona edellissyksynä. ”Reppu jotenkin vain iski suoraan silmiini ja tunsin, että se pitää ostaa. Käytin sitä jonkin verran talvella ja otin mukaan Ugandaan. Kun yhtenä päivänä olin hiljaisuudessa, Herra alkoi puhua, että laukku pitäisi viedä Rebekalle ja laittaa siihen myös avaimenperälamppu ja muitakin tuomisia.” ”Ymmärrämme, että Jumala on suurissa asioissa läsnä, mutta että pienissäkin!

Tässä reppuasia oli minulle valtava vahvistus.”

Ritva Helena sai siunata kummityttärensä ja koko tämän perheen. Myöhemmin kouluvierailulla hän näki Rebekan istuvan luokassa reppu tiiviisti selässään. Pieni tyttö oli saanut jotain äärettömän kallisarvoista. ”Luokan seinällä olivat koulun säännöt.

Yksi niistä jäi erityisesti mieleeni: Muista rukoilla joka päivä!”

Kahvinpavut kuivuvat vaatteiden rinnalla

Wilson sai pelipaidan

Olette ihania!

Matkansa aikana tiimiläiset saivat huomata, että Muleetessa todella muistetaan rukoilla. Se näkyi sunnuntainakin, kun seurakunnan jumalanpalvelukseen kokoontui 500 ihmistä. ”Koko kirkossa oli äärettömän vahva ylistyksen ja rukouksen ilmapiiri”, Ritva Helena kertoo. ”Wilson Sentongo oli pyytänyt meitä todistamaan ja niin minäkin rohkenin huonolla englannin kielelläni, vaikka jännitin kovasti. Jumala tietysti vaikuttaa, mutta valtavasti auttoi myös se, että koko seurakunta oli niin rakkaudellinen.”

Kokouksen jälkeen Mark Lugayizi, Wilsonin henkilökohtainen sihteeri ja aluejoh-

taja, otti Ritva Helenaa kädestä kiinni ja sanoi, että todistus oli koskettanut hänen sydäntään. Mark lähetti matkan jälkeen kiitosviestin myös koko tiimille: ”Vain Jumala on voinut antaa teille sellaisen rakastavan sydämen, jota meille osoititte. Emme uskoneet, että selviäisitte elämästä kylällä ja olisitte valmiita olemaan kanssamme näin syrjäisessä paikassa kuin Muleete. Olitte siunauksena meille ja koko yhteisölle. Olette ihania!”

Myös Wilson Sentongo kiitti suomalaisia ja sanoi suoraan, että hän olisi kuollut, jollei One Way Mission olisi maksanut hänen sairaalahoitoaan.

Ei ihme, että Ritva Helena tuntee osan sydämestään jääneen Ugandaan. ”Matkan aikana saimme kokea niin valtavan paljon, ettei mitenkään ollut aikaa sulatella sitä. Lähtiessä tunsin, että aika loppui kesken – pitäisi olla ainakin toiset kaksi viikkoa lisää.”

Onneksi rukoukset tavoittavat päivittäin niin kummityttö Rebekan kuin kaikki muutkin ugandalaiset ystävät. Ja on hyvä tietää, että Ugandassa puolestaan rukoillaan meidän puolestamme. Rakennetaan pysyvää rukousten siltaa.

Ugandan työ puh. 040 767 5556 uganda@onewaymission.fi

32

RAPORTTI

3/2015

MONGOLIA

Mongolia toipuu surusta Teksti ja kuvat: Leena Metsämäki

Suru-uutinen Mongolian työmme johtajan Otgon Magsarin kuolemasta saavutti meidät toukokuussa. Otgon menehtyi kaksitoista vuotta vaivanneeseen maksasairauteen sairaalassa Ulanbatorissa 17.5.2015. Tiedämme, ettei Jumala tee virheitä, siksi murheesta huolimatta luotamme Hänen johdatukseensa ja apuunsa tässäkin tilanteessa.

V

ierailin Mongolian työkentällämme hallituksemme puheenjohtaja Tero Hokkasen kanssa kesäkuussa.

Sen lisäksi, että välitimme paikallisille työntekijöille suomalaisten lämpimän osanoton, selvitimme työn jatkokuvioita.

Otgonin sisar Munkhuu, joka on vastannut työstä jo monina Otgonin sairaalajaksoina ja tuntee työn hyvin, alkaa nyt johtaa työtä. Hänen tukenaan on motivoitunut

3/2015

33

tiimi, johon uutena liittyy myös hänen tyttärensä Erika. Samalla Erika toimii tulkkina Suomen suuntaan.

Murheesta ja menetyksestä huolimatta mongolialaiset ystävämme ovat tehneet työtä uutterasti. He ovat vierailleet vankiloissa ja järjestäneet monenlaista toimintaa One Way Centerissä.

Lastentalo ja -kerho Lähialueen lapset on kutsuttu kesälomalla pidettävään raamattukerhoon One Way Centeriin. Mongolialaiseen vauhdikkaaseen tapaan kerholle rakennettiin toukokuussa oma talo, joka oli jo sisustettu kauniisti ja hauskasti lastentoimintaa varten. Kuulimme, että Otgon Magsar oli viimeisenä työnään istunut nojatuolissa ulkona ja ohjannut vapaaehtoisjoukkoa, joka vinhaa vauhtia tiili tiileltä rakensi taloa. Talo oli noin metrin korkuinen siinä vaiheessa, kun Otgon joutui viimeisen kerran sairaalaan. Kaikkiaan rakentaminen kesti noin kuukauden. Nyt talo palvelee päivittäin suurta lapsijoukkoa, joka leikkii, laulaa, askartelee ja oppii Jeesuksesta.

miestenkoti kaipaa kipeästi uutta työn vetäjää edellisen lähdettyä hiljattain pois. Monilla miehillä on väkivaltainen vankilatausta, siksi he tarvitsevat ympärivuorokautista ohjausta ja valvontaa.

Rukoillaan, että juuri tähän tehtävään sopiva henkilö löytyisi.

Kiitos kaikista rukouksista Suuri kiitos kaikille teille, jotka olette kantaneet niin Otgon Magsaria kuin koko Mongolian työtämme Jumalan kasvojen eteen. Emme aina ymmärrä Jumalan teitä, mutta on ihana tietää, että Hän on hyvä Jumala, joka ei tee virheitä. Ei tässäkään asiassa. Häneen voimme luottaa.

Kiitos, kun rukoilette yhä työmme puolesta. Muistetaan erityisesti uutta johtajaa Munkhuuta.

Leena ja työmme johtokaksikko Erika ja Munkhuu Chingis Khanin patsaalla

Ompelukursseja ja evankeliumia Centerin päärakennuksessa pidettävä, naisille suunnattu maksuton ompelukurssi on myös ollut suosittu. Kurssilaiset ovat opetelleet mongolialaisten perinneasujen tekemistä aina mittojen ottamisesta, kaavojen piirtämisestä ja kankaan leikkaamisesta alkaen. Värikkäät, monesta palasta ja koristeesta koostuvat jakut ovat hämmästyttävän taidokkaita ja kauniita. Kurssia on pitänyt paikallisen järjestömme hallituksen jäsen Bathra, joka kertoi, että kurssiin kuuluu oleellisena osana päivittäinen raamattutunti.

Kurssilaiset saavat laittaa valmistamansa tuotteet myyntiin tai pitää ne itse. Myös me suomalaiset vieraat saimme lahjaksi kurssilla tehdyt kauniit juhlavaatteet.

Miestenkodille tarvitaan vetäjä Vaikka miesten- ja naistenkodeilla on kesäaikaan yleensä vähemmän asukkaita, naisia oli nyt seitsemän ja miehiä peräti neljätoista. Centerin alueella toimiva

Mongolian työ puh. 045 2307 949 mongolia@onewaymission.fi

Otgon Magsar on voittajana perillä Teksti: Leena Metsämäki Kuva: Pentti Tuovinen

M

ongolian työmme johtaja Otgon Magsar menehtyi häntä 12 vuotta vaivanneeseen maksasairauteen 17.5.2015 vain 48-vuotiaana.

Sairaus paheni syksyllä 2013. Tällöin Otgon joutui myös perumaan osallistumisensa One Wayn 30-vuotisjuhlaan Suomessa.

Otgon Magsar tuli mukaan One Wayn työhön vuonna 2008. Sitä ennen hän toimi Ulanbatorissa yliopiston venäjän kielen opettajana ja teki vapaa-aikanaan evankeliointityötä Mongolian maaseudulla. Hän oli tullut uskoon vuonna 2002. Otgon valittiin toiminnanjoh-

tajaksi mongolialaiseen järjestöömme One Way Faithiin vuoden 2011 lopulla.

Hänen sydämellään oli erityisesti vankien ja alkoholistien parissa tehtävä lapsi-, nais- ja perhetyö, joihin hän panostikin johtajakaudellaan.

Otgon oli sydämellinen ja helposti lähestyttävä ihminen, joka rakasti Jumalaa ja kanssamatkaajiaan. Menetimme hänessä paitsi työmme taitavan johtajan, myös rakkaan ja läheisen ystävän. Jälleennäkemisen toivo kantaa kuitenkin surun yli.

Kiitämme Jumalaa Otgon Magsarin esimerkistä ja muistamme rukouksin hänen kolmea lastaan ja kahta lastenlastaan.

RAPORTTI

34

3/2015

INTIA

Unohtumaton perhematka Intiaan Teksti: Tanja Pelkonen Kuvat: Henri Pelkonen

Aamupiiriä ja koulutehtäviä Alkuvuonna vietimme koko perhe kaksi viikkoa Intian One Way -kylällä ennen varsinaisen tiimin tuloa. Saimme rauhassa tutustua sekä kylään että sen ihmisiin, ja kolme tytärtämme ehtivät solmia monta ikimuistoista Aamumme alkoivat aamupiirillä Kaarisillan vammaistenkodilla. Leikimme ja lauystävyyssuhdetta. loimme yhdessä vammaisten kanssa ennen kuin heidän koulunsa alkoi. Aamupäivät eti alusta lähtien Kodalin perheen joitusta ja sormivarjoleikkejä, jotka olivat ennen kovinta kuumuutta olivat muutenkin nuorimmainen tytär Nammi suomalaislapsille aivan uusia. Kylän tytöt parasta aikaa olla ulkona. Pallottelimme hääräsi lastemme emäntänä ja tekivät myös joka päivä toisilleen kauniita usein perheenä yhdessä kentällä ja usein harjoitteli kenties tulevaa rooliansa var- kampauksia, niin kouluun kuin vapaa-ajal- saimme intialaista vahvistusta. Samalla ten äitinsä Swarnan jalanjäljissä. Nammi lekin. Jos jotakuta sattui, hänestä pidettiin paikalliset opastivat meidän lapsiamme vei kädestä pitäen tyttäremme tapaamaan huolta, ja ainakin meidän huomiomme lentopallonpeluussa.

Pallottelun ja ruuan jälkeen meilläkin muita lapsia ja auttoi monenlaisissa mukaan kaikki otettiin mukaan leikkeihin. leikeissä.

Yhtenä päivänä iloa tuotti pieni maaora- oli pieni kouluhetki, jolloin koululaisTytöillä olikin kavereita kaiken aikaa. vanpoikanen, jonka eräs poika oli löytänyt tyttömme Saana-Maria ja Salla-Tuulia Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, se ei ja antanut Nammille. Lapset leikkivät pit- tekivät koulutehtäviään. Suvi-Kukallakin haitannut. Leikit sujuivat ja juttua riitti. kään oravanpoikasen kanssa, ennen kuin oli omat 5-vuotiaan ’viskari’tehtävänsä.

Kun tyttöjä illan pimetessä saattoi ruveta taas päästivät sen vapauteen. Intiassa on Iltaisin vietimme aikaa niin lasten kuin vammaisten kanssa. Pidimme heille mm. hieman jännittämään, heidät palautettiin paljon maaoravia. pian takaisin vierastaloon vanhempiensa Soumya opetti vapaaehtoisena koko elokuvailtoja, Suomi-kuvien katselua ja luo. kylän lapsia tanssimaan. Juhlaesitystä tree- koulutusillan, jolloin kertasimme hygieninattiin monena iltana suomalaisten pää- an kannalta tärkeitä asioita. joukon tuloa varten. Lapset olivat todella Leikkiin ei aina tarvita leluja hyviä tanssijoita ja he tanssivat ilmeisen Suravaramin lapset paljon. Se on hyvä ja varmasti terapeutKylän lasten ilo oli silmin nähtävää ja tinen tapa purkaa tunteita niiden monien konkreettista. Vaikka leluja ei ollut pal- traumaattisten kokemusten jälkeen, joita Katulasten kuntoutuskodin Suravaramin joakaan, lapset olivat iloisia ja touhusivat heillä on. Myös meidän lapsemme pääsivät tilat ovat käymässä pieniksi. Tytöt on toisleikeissään. He olivat kehittäneet mm. mukaan tanssimaan ja saivat hyvää opetus- taiseksi sijoitettu One Way -kylälle, pojat asuvat ja käyvät koulunsakin kuntoutuskomonia erilaisia sormileikkejä, hiekkakir- ta intialaiseen tanssin maailmaan.

H

3/2015

35

Tanssiharjoituksissa on vauhtia

opetti lapsille sormivirkkausta neljällä sormelle. Siitä tulikin varsinainen hitti. Sen jälkeen niin tytöillä kuin pojilla näkyi sormivirkattuja kaula- ja rannekoruja. Pojat jopa kukittivat Saana-Marian kiitokseksi.

Kukkaruukkuna he käyttivät itse tekemäänsä kirjanmerkkiä, joka oli käännetty nurinpäin ja täytetty kukilla. Kuopus SuviKukka opetti leikkaamaan ja taittelemaan lumikukkia paperista. Näitä erikokoisia lumikukkia yhdistelemällä saatiin kauniita koristeita.

Leskien päivä Lasten ja vammaisten lisäksi kylällä asuvat lesket olivat osa jokapäiväistä elämäämUpea saippuakupla me. Lesket osallistuvat voimiensa mukaan kylän touhuihin, ruuanlaittoon yms. He esittelivät innokkaina lapsille ja meille hoidilla. Jotta he pääsisivät kouluun opiskele- tamaansa kanalaa. Välillä joku jopa innosmaan yhdessä muiden lasten kanssa, tarvit- tui pallottelemaan pikkutyttöjen kanssa. taisiin oma koulubussi. Bussi Suravaramin Leskille järjestettynä päivänä lauloimme lapsille onkin tärkeä rukousaihe. yhdessä, lakkasimme leskien kynsiä ja Sunnuntaisin nuoremmat lapset kävivät pyhäkoulua Kaarisillassa. Vanhemmat osallistuivat aikuisten kanssa jumalanpal- Pojat kukittivat Saana-Marian velukseen kirkolla. Nuorista oli koottu hieno kuoro, jossa pojat soittivat käsirumpuja ja tytöt lauloivat.

rukoilimme heidän puolestaan. Monet kertoivat kohtaloistaan, mikä oli rankkaa kuultavaa. Lopuksi tyttäremme esittivät vielä muutaman suomalaisen laulun.

Leskistä oli myös hauska seurata, kuinka Soumya opetti lapsia tanssimaan.

Jumalan huolenpitoa Kokonaisuudessaan Intian matka oli perheellemme hieno osoitus Jumalan hyvästä huolenpidosta. Sekä matkaa suunnitellessa että sinne lähdettäessä oli monta huolta ja murhetta, jotka kaikki kuitenkin osoittautuivat turhiksi. Lapsillemme Intian vierailu oli ikimuistoinen.

He ovat saaneet jakaa kokemuksiaan niin koulussa kuin tarhassa omin kertomuksin ja kuvin.

Kiitos Herralle ja kaikille intialaisille!

Meistä pidettiin todella hyvää huolta ja säilyimme terveinä koko matkan.

Kylän lasten leikkipäivä Meidän lisäksemme Intiassa olivat samaan aikaan orpokummisihteeri Raili, katulasten kummisihteeri Henna, vammaiskummisihteeri Ritva ja englantia opettanut Marjaana. Järjestimme yhdessä sekä lasten leikkipäivän että leskien päivän.

Leikkipäivänä ohjelmassa oli niin ulkoleikkejä kuin sisäaskarteluakin. Ulkona pelattiin erilaisia pallopelejä ja leikittiin isoilla saippuakuplilla. Sisällä puolestaan oli monta askartelupistettä, joissa tyttömmekin saivat toimia ohjaajina.

Salla-Tuulia opetti taittelemaan ja koristelemaan kirjanmerkkejä, ja monet lapset innostuivat askartelemaan niitä omille kummeilleen. Saana-Maria puolestaan

Intian työ puh. 050 381 4864 intia@onewaymission.fi

RAPORTTI

36

3/2015

NEPAL

TYÖN ILO VAIHTUI JÄRISTYSKATASTROFIKSI Teksti: Virva Siivola Kuvat: Saji Kurian

Raportin viime numerossa kerrottiin Nepalin lastenkodin iloisista joulutunnelmista. Myös alkuvuosi oli täynnä toiveikkuutta, kunnes huhtikuun raju maanjäristys mullisti koko maan elämän ja muutti kaikki suunnitelmat.

M

aaliskuussa orpokodin lapset valmistautuivat vuoden loppukokeisiin ja huhtikuun toisella viikolla alkavaan, uuteen kouluvuoteen.

Vammaisten koru- ja ompelutyötä oltiin aloittamassa vuoden tauon jälkeen erityislahjoituksen turvin. Säiden lämmittyä valmistauduttiin myös kastetilaisuuksien järjestämiseen.

Lauantaina 25.4.15 koko Kathmandun ympäristöä kohtasi voimakas maanjäristys, jonka tuhot ulottuivat Nepalin naapurimaihin saakka. Soitin työmme johtajalle Saji Kurianille ja sain omin korvin kuulla, miten hätääntyneitä ihmi-

set taustalla olivat. Kovia jälkijäristyksiä tapahtui viikon ajan ja pienempiä vielä pidempään. Sajin ja Hannahin oma talo säilyi vahingoittumattomana, joten se toimi lastenkodin lasten ja henkilökunnan tukikohtana. Viikon ajan kaikki yöpyivät ulkona, aluksi taivasalla ja sen jälkeen teltoissa, kun Saji onnistui niitä hankkimaan.

Tyttöjen asunto säilyi, pojat joutuivat muuttamaan Toukokuun alussa tytöt pääsivät muuttamaan takaisin ehjänä säilyneeseen taloonsa. Poikien asunto kärsi pieniä vaurioita, mutta talon omistaja halusi sen omaan käyttöönsä, kun hänen oma kotinsa oli tuhoutunut. Koska vahingoittumattomia ja kohtuuhintaisia vuokrataloja oli Kathmandussa mahdotonta löytää, tilanne oli tukala.

Onneksi vammais- ja käsityökeskuksen omistaja lupasi vuokrata myös talon toisella puolella olevat kaksi huonetta entisten

lisäksi. Näin poikien käyttöön saatiin kuusi makuuhuonetta. Vuokra on edullinen, mutta tiloihin pitää rakentaa keittiö ja tehdä muitakin muutoksia.

Koulut olivat suljettuja järistyksestä lähtien kesäkuun alkuun saakka. Lapset olivat hyvin stressaantuneita ja pelokkaita kaiken kokemansa jälkeen, joten ilo oli suuri, kun kaksi pojista, Ganesh Pokharel ja David Ghart, saivat päättökokeista loistavat tulokset. Pojat jatkavat nyt collegeen.

Paljon tuhoja seurakunnissa Alapotin, Dhadingin, Makwanpurin ja Sindhupalchowkin kirkot tuhoutuivat ja yli 50 seurakuntalaista menetti kotinsa. Myös monen pastorin koti tuhoutui tai vaurioitui pahoin. Kuolonuhreiltakaan ei vältytty.

Nepalissa lauantai on ainoa vapaapäivä ja uskovat olivat järistyksen sattuessa jumalanpalveluksissa, joten moni heistä menehtyi.

3/2015

37

Ensimmäisestä järistyksestä lähtien Saji apulaisineen (mm. lastenkodin isommat pojat) on vienyt telttoja, huopia, ruoka- ja hygieniatarvikkeita seurakuntalaisille, joista monet asuvat syrjäisissä ja vaikeakulkuisissa paikoissa. Apua on toimitettu myös uskosta osattomille. Saji totesikin, että, vaikka he ovat täysin uupuneita suuresta työmäärästä, tämä on valtava tilaisuus evankelioida ja osoittaa Kristuksen rakkautta lähimmäisiä kohtaan. Parhaillaan he rakentavat tilapäissuojia perheille sekä korjaavat ja uudelleen rakentavat kirkkorakennuksia.

Apua tarvitaan vielä kauan Vammaisten asema on kaikkein surkein tällaisessa tilanteessa. Kesäkuun lopussa Saji vei avustusta 75 vammaiselle, sokealle ja kuurolle kolmella eri alueella yhdessä Nepalin kansainvälisen Lions Clubin kanssa. Katastrofi on yhdistänyt eri

seurakuntien uskovia ja avustusjärjestöjä toimimaan yhdessä. Apua tullaan tarvitsemaan vielä kauan. Nepal ei selviä yksin – meitä kaikkia tarvitaan nyt tukemaan heitä rukouksin ja mahdollisuuksien mukaan myös aineellisesti.

TUE NEPALISSA TEHTÄVÄÄ TYÖTÄ Lahjoita osoitteessa: onewaymission.fi Nepalin työ puh. 040 720 3670 nepal@onewaymission.fi

RAPORTTI

38

3/2015 meitä matkan aikana. Ja tätä johdatusta saimmekin kokea päivittäin. Vietimme paljon aikaa rukouksessa erityisesti Israelin mutta myös muiden asioiden puolesta.

Kahtena päivänä kävimme rukouskävelyllä uskonnollisten juutalaisten alueella.

Toisella kerralla seuraamme liittyi vanha ortodoksimies, joka oli todella kiinnostunut Suomesta ja yleensä siitä, miksi olimme Israelissa. Kielitaitomme riitti valitettavasti vain alkeelliseen selostukseen, miten rakastimme Israelia ja halusimme tukea ja siunata sitä. Onnistuimme selvittämään asiaa paremmin toiselle ortodoksimiehelle, joka kuuli meidän puhuvan suomea kadulla ja liittyi joukkoon. Hän oli juuri käynyt Suomessa ja oli erittäin kiinnostunut Messiaan henkilöllisyydestä.

Tuloaamunamme sattui taas välikohtaus Damaskus-portin lähellä: palestiinalaisnuorukainen hyökkäsi rajasotilaan kimppuun puukon kanssa. Rajasotilas sai vaarallisen haavan kaulaansa, mutta on toipumassa. Myös palestiinalainen haavoittui. Onneksi muita vakavia yhteenottoja ei sattunut, vaikka pääkaupunkiin oli saapunut tuhansittain arabeja Betlehemistä ja muista Länsirannan kaupungeista juhlimaan ramadania.

ISRAEL

Iloisia asukkaita naistenkodilla

Katja ja pieni Eli-vauva viihtyvät naistenkodilla

Hyviä kohtaamisia kadulla ja hoitokodeissa Teksti ja kuvat: Kristiina Wiley

vänä, Jumalan lupaukset konkretisoituvat.

Se on todistuksena tälle maailmalle Jumalan hellittämättömästä armosta ja uskollisuudesta syntistä ihmistä kohtaan. Mekin tarvitsemme tätä Jumalan uskollisuuden vakuutusta omalla kohdallamme tänään; Hän, maan ja taivaan Luoja ja Vapahtajamme on kanssamme myös myrskyissä, jotka aupunkia ympäröivät vuoret meitä kohtaavat. tervehtivät meitä jälleen, kun saavuimme yöllä sherut-taksilla Messias kiinnostaa Jerusalemiin. Näky on mahtava niin päivällä kuin yölläkin, jolloin kukkulat ovat täynnä valoja, jotka tuikkivat kuin tähdet. Olin Helena Pentikäisen kanssa kesäkuun Israel on ihmeellinen maa siinä, että sen lopussa kymmenen päivän matkalla Iskohdalla, niin historiassa kuin nykypäi- raelissa rukoillen, että Jumala johdattaisi Matkalaulu Psalmi 125: 1-2: ”Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju vaan pysyy iankaikkisesti. Vuoret ympäröivät Jerusalemia ja Herra ympäröitsee kansaansa nyt ja iankaikkisesti.”

K

Matkan aikana kävimme tapaamassa ystäviämme ja yhteistyökumppaneita.

Osallistuimme useaan Kol ba Midbar -seurakunnan kokoukseen ja olimme heidän kanssaan myös Tel Avivin siirtotyöläisillassa. Oli valtava ilo saada jakaa siellä kymmeniä erikielisiä Uusia testamentteja sudanilaisille, nigerialaisille, nepalilaisille, eritrealaisille, kiinalaisille, venäläisille ja romanialaisille. Heidän kanssaan syntyi muutama hyvä keskustelukin.

Saimme vierailla myös Jerusalemin naistenkodissa One Way Housessa. Siellä on tällä hetkellä kaksi naista, Etelä-Amerikasta kotoisin oleva 27-vuotias Hannah ja Siperiasta lähtöisin oleva noin 35-vuotias Katja pienen Eli-vauvansa kanssa.

On ihanaa, että kotimme saa toimia myös ”ensikotina”, antaa apua sitä tarvitseville uusille äideille ja auttaa tukiverkostojen luomisessa. Katja on todella iloinen mahdollisuudesta asua kauniissa kodissamme usean turvattoman ja uuvuttavan kaduilla ja Itkumuurilla vietetyn viikon jälkeen.

Heinäkuun alussa kotiin oli tulossa haastatteluun kaksi uutta asukasta.

Työ menee eteenpäin Kävimme myös Punaisen Maton keskuksessa Tel Avivissa. Vietimme siellä pari tuntia ja sinä aikana keskukseen tuli noin kymmenen naista syömään ja juttelemaan, joku nukkui lattialla, toinen tuolien päällä.

3/2015

39

TAIVAS TV7 MAANANTAISIN KLO 19.30 (uusinnat tiistaisin klo 03 ja 11)

RADIO DEI KESKIVIIKKOISIN KLO 18 (uusinnat pe-la yö klo 00)

Uuden naistenkodin olohuone Kristiina ja Helena Punaisen Maton keskuksen vapaaehtoisten kanssa

Liike-, toimisto- ja asuinrakennusten tunnollista rakennuttamista ja rakennustyön valvontaa.

Rakennuttaja ins.tsto

STENROOS OY Kehruutie 1 C, 00410 Helsinki Puh. 041 5344 844 "Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala."

”VALOA KANSALLE”

Keskustelimme venäjänkielisten Nadjan, Kristinan ja moldovalaisen Marian kanssa.

Maria pyysi meitä yllättäen rukoilemaan puolestaan, hänellä oli synnintunto ja hän halusi muutosta elämäänsä. Koimme Jumalan Pyhän Hengen läsnäoloa, kun siunasimme Mariaa ja pyysimme apua hänen elämäänsä.

Työ menee eteenpäin ja talvella kuntoutukseen lähteneet kaksi naista ovat käyneet kasteella. Keskuksessa oli myös useita vapaaehtoisia tuuraamassa kahta lomalla olevaa työntekijää.

Ystävämme Israelista lähettävät rakkaat terveiset esirukoilijoille ja tukijoille!

He arvostavat työtämme ja tukeamme.

Pyhä Henki tekee monia asioita kansansa kohdalla ja avaa ihmisten sydämiä! Tätä haluamme olla jatkossakin rukoilemassa!

Israelia kuohuttaa USA:ssa kesäkuun lopussa julkaistu seksuaalisten vähemmistöjen tasa-arvolaki, ja ortodoksihallituksen johtamassa maassa asiasta käydään varmasti tiukkaa vääntöä. Toinen kriittinen rukousaihe on maan aborttilaki, joka nykymuodossaan sallii abortin yhdeksänteen raskauskuukauteen saakka.

Bead Chaim -järjestön johtaja Sandy Shoshani on tehnyt vetoomuksen Knessetille, että abortti sallittaisiin vain siihen asti, kun sikiö ei vielä tunne kipua.

Sähköpalvelu Häkkinen Oy

Sähkö ATK-verkot teollisuusautomaatio SUUNNITTELU URAKOINTI TARVIKKEET

Israelin työ: 044 575 7313 israel@onewaymission.fi

PUH: 040 5144327

40

OPETUSRAPORTTI

Näky kirkkaaksi Esa-Pekka Mattila

Herra antaa meille näyn, ihminen ei voi sitä antaa.

Tämä Jumalan antama näky määrää myös, mikä on tehtävämme.

H

abakukin kirjassa on usein siteerattu kohta: ”Minä seison vartiopaikallani, asetun varustukseen ja tähystän nähdäkseni, mitä hän minulle puhuu, mitä hän valitukseeni vastaa.

Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: ”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea”. (Hab. 2:1-2) Habakuk oli rehellisellä ja etsivällä sydämellä Jumalan edessä. Hänellä oli kutsu olla Juudan profeettana ja hän janosi Jumalaa.

Hän janosi kuulla, mitä Herra puhuisi siihen tilanteeseen, jossa Juuda tuolloin oli.

Hän sanoi: ”Minä seison vartiopaikallani”, ja tässä on ensimmäinen haasteemme. Mene ja janoa Jumalaa ja pyydä, että hän puhuu, sillä hän haluaa tehdä niin.

Habakuk seisoi vartiopaikalla, tähysti ja odotti. Hän tahtoi kuulla, mitä Jumala hänelle puhuu. Vastaus, jonka hän sai, oli valtava. Jumala sanoi: ”Piirrä näky kirkkaasti!” Anna sen aina olla kirkkaana mielessäsi, mitä sitten oletkin tekemässä.

Sekä tämän päivän seurakunta että jokainen kristitty tarvitsee sitä, että heidän näkynsä uudistuu päivittäin. Eilisen näky ei riitä tähän päivään, tänään on uusi päivä Herran armosta. Emme voi jäädä lepäämään eilisiin siunauksiin, vaan katsokaamme eteenpäin, mitä Herra tänään antaa ja mitä hän tänään puhuu. Kenen luokse hän seuraavaksi lähettää meidät viemään hyvää sanomaa.

Herra sanoi Habakukille, että näky tuli piirtää kirkkaasti ja selvästi niin, että se on aina mielessä.

Sielunvihollinen haluaa yhä uudelleen sumentaa niin yksilön kuin koko seurakunnankin näkyä, jotta se latistuisi pois Jumalan alkuperäisestä kutsusta.

Olemme jatkuvassa taistelussa.

Lihamme haluaa sielun velttoa rauhaa, kun taas henki haluaa olla elävä ja viedä evankeliumia eteenpäin. Me saatamme kokea, että olemme heikkoja ja väsyneitä ja ettei meillä ole mitään annettavaa, mutta Jumala tietää, mikä timantti on annettu Pyhässä Hengessä sydämiimme. Menkää ja antakaa sen

RAPORTTI loistaa! hän kehottaa. Kertokaa kaikessa heikkoudessanne ihmisille, että Kristus on ristiinnaulittu, kuollut ja ylösnoussut, ja että hän elää tänään ja että hänen sanassaan on valtava voima.

Me voimme loppuikämme yksilöinä ja seurakuntana miettiä, ’miltä musta tuntuu’ sen sijaan, että kuulisimme, kun Jumala sanoo: ”Mene! Tuntuu sinusta miltä tahansa, mene!”

Anna Sanan vaikuttaa, vie sitä eteenpäin tavalla tai toisella sen mukaan kuin Jumala on sinuun vaikuttanut, sinua armoittanut ja sinua kutsunut. Kun Jumala koskettaa väkevästi Pyhässä Hengessä, niin voi meitä, jollemme tottele.

On parempi mennä siihen virtaan, johon Jumala meitä kutsuu.

Tottele Herraa Apostoli Paavali kertoo Apostolien teoissa omasta kääntymyksestään ja puhuu myös siitä näystä, jota hän ei voinut olla tottelematta. ”Niin minä sanoin: ’Kuka olet, herra?’ Ja Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.

Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.

Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’

Sen tähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä, vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.”

(Apt. 26:15-20) Tämä näky valtasi Paavalin.

Hän tiesi itse, että pelastui armosta Damaskoksen tiellä. Oli silkkaa Jumalan armoa, että taivaallinen valo ilmestyi hänelle, puhdisti hänet kaikesta synnistä ja muutti hänen elämänsä.

Heti ensi sanoikseen Paavali sanoi ”Herra”. Hän ymmärsi välittömästi, että nyt oli kysymyksessä joku häntä suurempi. Herroja on tapana totella – palvelija tottelee herraansa. Paavali tiesi, että hän oli nyt kohtaamassa Herraa Jeesusta ja hän kuunteli, mitä tämä hänelle puhui.

Miksi Jeesus sitten kohtasi juuri Paavalin? Paavali pelastettiin, jotta hän voisi mennä oman kansansa ja pakanoiden luokse avaamaan

heidän silmänsä niin, että he kääntyisivät pimeydestä, pääsisivät pois Saatanan vallasta ja tulisivat Jumalan valtakuntaan.

Mieti, mikä tehtävä meille on annettu!

Vaikka itse olemme heikkoja ja sanamme ovat vajavaisia, saamme voimaa siitä, että kun julistamme totuutta Kristuksessa – vaikka kertoisimme hyvin heiveröisestikin siitä ystävälle tai naapurille – julistamassamme sanassa on valtava voima. Sinä ja minä olemme uskossa siksi, että olemme joskus kuulleet evankeliumin, joku on tullut kertomaan sen meille. Voi olla, että sillä hetkellä ei näyttänyt, että elämässämme olisi välittömästi muuttunut mikään. Ehkä jopa naureskelimme, kun kuulimme sanan ensimmäisen kerran.

Mutta jos olemme tänään uskossa, se johtuu Jumalan suuresta ihmeteosta. Hän on antanut sanalleen Pyhän Hengen kastelun ja hän on vaikuttanut niin, että sydämissämme olemme huutaneet avuksi Herraa. Tämä sama ihme tapahtuu yhä uudelleen ympäri maailmaa – kaikkialla, missä sanaa julistetaan.

Taivaallisen näyn valtaamana Meidän tehtävämme on siis mennä ja julistaa. Paavali oli täysin tämän näyn valtaama, hän eli siitä. Hän olisi voinut valita toisin: jäädä parantelemaan sieluaan loppuelämäksi, koska elämä oli ollut niin kauheaa. Tai valita surkuttelemisen tien ja valittaa, että ’minusta ei koskaan ole mihinkään, mikään ei onnistu, olen niin syntinen ja huono’.

Mutta Paavalista tuli taivaallisen näyn valtaama. Hän tajusi, että hänet on pelastettu Saatanan vallasta, hänet on otettu Jumalan valtakuntaan Jumalan lapseksi ja kirkkaus on virrannut hänen sisimpäänsä. Siksi hän ei voinut olla julistamatta ja puhumatta. Hän sanoi, että ”Voi minua, jollen minä evankeliumia julista!”

Tulisipa meillekin Pyhässä Hengessä aina uudelleen tällainen voimauttava tunne: Voi minua, jollen evankeliumia julista! Voi minua, jollen lähde Venäjälle! Voi minua, jollen lähde Israeliin! Voi minua, jollen puhu naapurille! Voi minua, jollen sano mitään sukulaisilleni, työkavereilleni! Tulisipa tästä meille oikein Pyhän Hengen innoittama pakko, eikä vain jotain sellaista, jossa kovasti touhuamalla yritämme ansaita pelastusta.

Meillä on varmasti kokemusta molemmista. Kuinka ahdistavaa onkaan, kun pitää pakosta tehdä jotakin. Ja kuinka vapauttavaa on, kun Pyhä Henki saa vuodattaa voimansa sisimpäämme niin, että suurin ilomme on viedä sanomaa.

3/2015 Hengen näky vai lihan näky Paavalin näky oli kirkas. Myös Jeesuksella, Vapahtajallamme, oli kirkas näky. ”Sillä välin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: ”Rabbi, syö!”

Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä”. Niin opetuslapset sanoivat keskenään: ”Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?”

Jeesus sanoi heille: ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa. Ettekö sano: ’Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu’? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen. Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille.”

(Joh. 4:31-38) Näemme tässä sekä Hengen näyn että lihan näyn. Opetuslapset näkivät huonosti ja arvelivat, että Jeesuksella oli nälkä, ja he uskoivat ratkaisevansa hänen ongelmansa.

Mutta Jeesus oli aivan toisessa maailmassa. Hän näki silmiensä edessä naisen, joka oli pienessä keskustelutuokiossa saanut valtavan rakkauden kosketuksen. Jeesus oli vuodattanut tälle naiselle yltäkyllin rakkautta, totuutta ja armoa, ja sen innoittamana nainen lähti kaupunkiin ja toi kohta koko kaupungin mukanaan Jeesuksen luo.

Opetuslapset eivät tuossa vaiheessa nähneet Jumalan tavoin.

Mutta voima ei ole meissä ihmisissä tai siinä, kuinka me näemme asiat. Voima on Jumalan evankeliumissa. Hän haastaa meitä viemään pelastuksen viestiä. Jeesus tiesi, että hänen leipänsä on se, että hän vie tätä viestiä.

Onko sinun sydämesi tänään tyydytetty siitä tietoisuudesta, että teet sitä, mitä Jumala tahtoo ja mihin Jumala on sinut kutsunut?

Jollei se vielä ole, rohkaisen sinua ja annan haasteen tulevalle viikolle. Jos sinulla ei ole tapana kertoa kenellekään Jeesuksesta, ota haasteeksi, että tulevan viikon aikana tavalla tai toisella viestität evankeliumia yhdelle eiuskovalle. Jollet uskalla tehdä sitä kasvoista kasvoihin, niin käytä ’naamakirjaa’, kirjoita kirje, lähetä tekstiviesti tai ujuta naapurin postilaatikkoon viesti.

Uskallan väittää, että sinä et

3/2015 jää palkkaasi vaille. Kun teemme, mitä Jumala tahtoo, hän täyttää meidät ilolla. Ja niin kuin Paavalilla ja Silaksella, se ilo kestää myös vankilassa. Kun toteutat Jumalan tahtoa, tunnet olosuhteista riippumatonta iloa.

Jumala antaa kasvun Kun profeetta Jesaja kutsuttiin, hänkin sai ilmestyksen Herralta.

Hän sai näyn siitä, kuinka hänen huulensa ovat saastaiset. Serafit tulivat ja koskettivat hänen huuliaan, ja hän koki valtavan puhdistuksen Jumalan armosta. Yhtäkkiä hänen korvansa ja silmänsä aukenivat kuulemaan Jumalan kutsun ja hän oli valmis.

Uskon, että mekin tarvitsemme ensin henkilökohtaisen kosketuksen Jumalalta. Meidän tarvitsee tietää, että syntimme on anteeksi annettu. Jollet vielä ole siitä varma, voit juuri nyt jättää syntisi Jumalalle; Jeesuksen Kristuksen veressä ja nimessä ne ovat anteeksiannetut, ja niin sinunkin korvasi ja silmäsi aukeavat.

Kun Jumala sitten kysyi: ”Kenet minä lähetän?”, Jesaja vastasi: ”Lähetä minut.”

Jesajan kutsu oli todella haastava, sillä hedelmä, jota hän tulisi näkemään, oli vain uppiniskainen kansa, joka sekin lähti pois, kun hän saarnasi. Tässä on hyvä opetus meillekin. Jos sinut kutsutaan kylvämään Jumalan sanaa, älä lannistu silloin, kun et näe yhtään mitään. Ajattele, mitä Jesaja näki, ja silti hän toteutti kutsumustaan loppuun saakka.

Jesaja näki kansan, jolla oli kuurot korvat ja sokeat silmät. Tälle kansalle hänen käskettiin julistaa niin kauan, kunnes kaupungit olisivat autioina, ei ketään missään.

Kutsumme ei voi riippua siitä, mitä välittömästi näemme tapahtuvan. Meidän kutsumme perustuu sille, että Jumala antaa sanansa meidän kauttamme. Tämä sana on siemen, joka jää itämään, ja Jumala antaa sille kasvun. Tehdään siis tänään se, mikä meidän tehtävämme on, ja annetaan Jumalan vuodattaa Pyhä henkensä sen ylle.

Kasvu nousee ajallaan.

Lähetyskäsky Evankeliumeiden lopusta löytyvät Jeesuksen viimeiset sanat tai viimeinen käsky, jota kutsumme lähetyskäskyksi. Poimin jokaisesta evankeliumista muutaman asian.

Matteus 28:19-20 on ehkä kuuluisin lähetyskäsky: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni…” Ennen tätä kehotusta Jeesus loi perustuksen: ”Minulla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” (Matt. 28:18) Eikö ole valtavaa tietää, että kun sinä keskustelet ihmisen kanssa

41 – oli hänen uskomuksensa sitten mikä tahansa – niin Jeesus Kristus on läsnä siinä ja kykenee muuttamaan uppiniskaisimman ihmisen ajatusmaailman kokonaan.

Kun olen jutellut erilaisten ihmisten kanssa, olen huomannut, että heillä on sama ongelma kuin minullakin oli vuosikausia, varsinkin ennen uskoon tuloa: he eivät ajattele. On kuin Perkele turruttaisi meidät sellaiseen omituiseen olotilaan, että mikä tahansa voi olla mahdollista. Ihmisten mielestä voi olla miljoonia jumalia, kaikki sopii, tai ei ole yhtään jumalaa, sekin käy, ja onpa kuoleman jälkeistä elämää tai ei, niin sekin on samantekevää.

Jumala kuitenkin haastaa meidät ajattelemaan. Kun niin teemme, tulemme lopulta Pyhän Jumalan eteen ja ymmärrämme, että ei ole kuin yksi, joka kykenee pelastamaan meidät. Jeesus sanoi: ”Menkää!” Menkää ja tietäkää, että hänellä on kaikki valta.

Lähetystyö on hiukan kuin sotatanner. Jumalan seurakunta kokonaisuudessaan on Kristuksen sotilaita, sinäkin olet Kristuksen sotilas Kuvittele, että Venäjän ja Suomen välille syttyy sota. 90 % seurakunnasta ottaa tuolin mukaansa ja menee sotatantereelle katselemaan valtavaa näytöstä, jossa toiset kaatuvat ja toiset haavoittuvat.

Katsojat huutavat, että ’hei, miksi sinä tuonne menit?’ ja ’miksi et ampunut vihollista?’ ’Voi, te tomppelit sentään…’

Meitä ei kuitenkaan ole kutsuttu istumaan eikä arvostelemaan, vaan meidät on kutsuttu menemään ja tekemään opetuslapsia. ”Menkää ja tehkää opetuslapsia kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää”. (Matt.

28:19-20)

Tarjolla ilosanoma

meidän on vietävä tälle maailmalle; julistettava parannusta syntien anteeksi saamiseksi.

Johanneksen evankeliumin lopussa ei virallisesti ole lähetyskäskyä. Siinä Jeesus ja Pietari keskustelevat keskenään, ja ne ohjeet, jotka Pietari saa, ovat: ”Ruoki karitsoita, kaitse lampaita, ruoki lampaita.” Tässä on seurakunnan kokonaistehtävä: me saarnaamme, julistamme ja uskomme, että ihmisiä tulee uskoon, ja sitten pidämme heistä huolta.

Johanneksen lähetyskäskyn voisikin kiteyttää näin: tehkää työtä, rukoilkaa, uskokaa, että ihmisiä pelastuu, ja pitäkää pelastuneista huolta.

Te saatte voiman Mistä saamme tähän voimaa?

Luukkaan lähetyskäskyn lopussa Jeesus sanoo: ”Minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta.”

(Luuk. 24:49) Luukas on kirjoittanut myös Apostolien teot, ja siinä hän jatkaa samasta aiheesta: ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen. Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.”

(Apt. 1:5, 8) Kreikan voimaa kuvaava sana tässä on ’dynamis’. Polkupyörissä oli ennen dynamo, joka laitettiin rengasta vasten niin, että se pyöräillessä generoi sähköä, joka sai lampun palamaan. Mutta jos pyörä oli paikoillaan, lamppu ei palanut.

Tässä paljastuu myös Jumalan voiman salaisuus; sinun tulee lähteä liikkeelle, niin valo on kanssasi ja virtaa riittää. Kun lähdet liikkeelle, Pyhän Hengen voima on kanssasi.

Välillä Jumala kehottaa meitä tekemään mahdottomia asioita.

Miehelle, jolla oli kuivettunut käsi, hän sanoi: ”Ojenna kätesi!”

Kuivettunut käsi ei voi ojentua ihmisen omasta voimasta. Mutta kun mies päätti lähteä liikkeelle ja ojentaa kätensä, voima, jonka Jumala lupasi, oli hänen kanssaan.

Kyse ei ole meidän omasta voimastamme vaan siitä, toteutammeko Jumalan tahdon. Kun teemme sen, hän antaa voimansa. Älä siis jää odottamaan jotakin voiman ydinlatausta sisääsi, vaan lähde kulkemaan, niin huomaat, että Pyhä Henki asuu sinussa.

Markus kirjoittaa: ”Julistakaa evankeliumia kaikille luoduille!”

(Mark. 16:15) Meillä on evankeliumi eli ilosanoma vietävänä.

Annetaan Jumalan täyttää meidät ilolla Pyhässä Hengessä – tarvitsemme sitä. Ilo on ydintä siinä, mitä olemme tekemässä ja viemässä.

Luukas puolestaan kehottaa saarnaamaan parannusta syntien anteeksi saamiseksi (Luuk. 24:47).

Näiden asioiden täytyy aina kulkea yhdessä. Ihminen tulee todelliseen anteeksiantamukseen vasta silloin, kun hän on valmis tekemään parannusta.

Kiitos Herralle siitä, että hän ei jätä meitä syntiemme orjiksi, Jumala varustaa vaan vapauttaa meidät, nostaa ja meidät puhdistaa ja antaa meille uuden On valtava asia, että Pyhä Henki elämän. Tämä on se viesti, jota

on apunamme. ”Siitä syystä minä sinua muistutan virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, joka sinussa on minun kätteni päällepanemisen kautta. Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä…” (2 Tim. 1:6) Jos pelkuruus iskee, niin kysy aina, mikä henki tämä on, kenestä nyt on kyse? Jumala ei näet antanut meille pelkuruuden henkeä vaan hän antoi ”… voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.” (1 Tim. 1:7) Uudessa raamatunkäännöksessä Jumala antaa meille raittiuden sijaan ”terveen ymmärryksen hengen”. Näin Jumala varustaa meidät ja antaa meille voiman tehdä mahdottomia. Hän antaa meille rakkautta niitä kohtaan, joita emme luonnollisesti rakasta. Hän antaa ymmärryksen, kuinka toimia. Ja hän johdattaa, sillä tämän kaiken hän on luvannut meille.

Paavali myös rohkaisee Timoteusta: ”Älä siis häpeä todistusta Herrastamme.” (2 Tim: 1:8) Aina ei ole ollenkaan helppoa tunnustaa Kristuksen nimeä.

Myönnän rehellisesti, että olen itsekin joskus hävennyt. Älä kuitenkaan anna oman heikkoutesi estää Jumalan tahdon tapahtumista. Mene, vaikka kokisit itsesi kuinka heikoksi, sillä Jumala on luvannut olla heikoissa väkevä.

Evankeliumissa on voima, sana rististä on Jumalan voima. ”Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.”

(1 Kor. 1:18) Pyydä aina heikkoudessasi: ”Herra, auta minua! Kulje kanssani ja vie minua eteenpäin.”

Jumala lupaa meille heikoille ylösnousemusvoimansa, ja se ei ole mikään pieni voima. Siinä voimassa saamme toteuttaa Jumalan kutsua ja olla hänen sanansaattajiaan. ”Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.

Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä?

Niin kuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”

Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Jesaja sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?” Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room. 10: 13-17)

42

RUKOUSRAPORTTI KIITOSAIHEET

RAPORTTI

3/2015

Työ on jatkunut myös muilla työsa tarpeeksi uusia asukkaita kentillämme Suomessa ja ulkomail- • Herran johdatusta sopivien la, kiitos Herralle, joka on pitänyt asukkaiden suhteen huolta kaikesta.

Vankilatyö • rukoillaan, että Vanajan vankilassa kylvetty sana tuottaisi RUKOUSAIHEET hedelmää ja yhä useampi vanki Suomi löytäisi uskon Herraan, joka antaa tulevaisuuden ja toivon Perjantai Kristukselle -illat • rukoillaan, että kaikki kampan- • siunausta vapautuvien vankien työ-, asunto- ja ihmissuhdeasijassa mukana olleet saisivat oihin levättyä ja virkistyisivät lomalla

Naistentyössä kiitos erityisesti kaikista nuorista naisista, joita meillä oli naistenkodeissa kevään aikana. Monet heistä saivat uuden kodin ja asioitansa kuntoon. Viime kuukausina kodeissa on asunut myös monia maahanmuuttajataustaisia naisia, he ovat antaneet meille ymmärrystä mm. musliminaisten • uutta intoa ja Hengen voimaa vaikeaan tilanteeseen. syksyyn • uusia vastuunkantajia iltakoNaisten vankilatyössä kiitos kaikousten suunnitteluun, järjestäkista naisista, jotka käyvät tilaimiseen sekä kahvilavastaaviksi suuksissamme ja siitä, että vankilan ovet ovat vielä auki julistustyölle ja Nuortentyö ja sielunhoidolle. maahanmuuttajatyö • nuorten ja nuorten aikuisten Miestentyö on saanut jatkua ja työssä rukoillaan johdatusta kaikki taloudelliset tarpeet on jokaisen elämään ja kasvua saatu hoidettua. Miesten kanssa on Jeesuksen tuntemisessa syntynyt myös hyvää keskustelua • nuorten lokakuun Israel-matkan hengellisistä asioista. puolesta • maahanmuuttajatyössä rukousPerjantai Kristukselle -työssä aiheina Jumalan täsmällisessä kiitos kuluneesta keväästä, kaikista johdatuksessa kulkeminen, vapaaehtoisista ja uskoontulleista. tiimin jäsenten turvallisuus, Tallinnan aktiopäivä kesäkuussa rukous Vantaan Koivukylän meni hienosti; säät suosivat ja ihpuolesta (siellä on noussut yhä misiä oli paljon liikkeellä. vahvemmin tarve aloittaa lapsija varhaisnuorisotyö, rukoillaan Maahanmuuttajatyössä Herra on alueen puolesta ja että työlle pitänyt huolta vaikeissa tilanteissa löytyy tekijöitä) ja kontakteissa. Koivukylän toritapahtuma oli siunattu, traktaatteja One Way House ja hyviä keskusteluja syntyi paljon, • Houseen lisää vapaaehtoisia joitakin tapaamisia sovittiin ja eräs • Housen eri tilaisuuksien puomies antoi elämänsä Jeesukselle. lesta; kuulijoiden ja puhujien Jeesus on avannut uusia ovia ja työ puolesta menee eteenpäin.

• Illat särkyneille: rukoillaan, että Herran armo, rakkaus ja lohduMongoliassa Otgon Magsarin tus saisi koskettaa monia ja että kuolemasta huolimatta työ jatkuu; saisimme iltoihin lisää rukousOtgonin sisar Munkhuu ottaa johpalvelijoita ja sielunhoitajia tovastuun työstä ja pastori tulee kantamaan hengellistä vastuuta Opetuslapseuskoulu ja alkoholistityöstä. solutoiminta • siunausta entisille ja tuleville Kiinassa lastenkodille on löytynyt opetuslapseuskoululaisille uusia hoitajia, hengellinen työ sekä opettajille, rukoillaan on laajentunut ja tiimimatka oli myös oman paikan löytymisen siunattu. puolesta • pyydetään rukoussoluihin voiIsraelissa monet ovat avoimia mia ja kestävyyttä rukoukseen evankeliumille ja ihmisten kanssa sekä rukousvastauksia on helppo keskustella, he ottavat myös vastaan Uusia testamentteja Miestenkodit ja muuta kirjallisuutta.

• rukoillaan koko miestentyön puolesta; johdatusta ja että se Venäjän työssä matka vapun aikoikantaisi hyvää pysyvää hedelhin Heinjoelle ja Käkisalmeen oli mää siunattu. Kiitos myös onnistuneesta • erityisesti muslimitaustaisten yhden päivän leiristä Koivistossa miesten puolesta, että Herra kesäkuussa, lapset olivat iloisia ja avaisi sydämet evankeliumille meillä oli hauskaa yhdessä. Kiitos • jokaisen Kallvikin ja ElmeriHerralle kaikista avoimista ovista, kodin tilaisuuden puolesta jossa joita meillä on Venäjällä. evankeliumia julistetaan • jokaisen työssä mukana olevan Myös Ugandan tiimimatka oli siupuolesta, hyvää yhteyttä heidän nattu ja saimme kokea, että meidät keskuuteen otettiin rakkaudella vastaan. Wilsonin terveys on ollut jonkin verran Naistenkodit parempi.

• koska asumisajat ovat lyhentyneet, tarvitsemme tulevaisuudes-

One Way radio- ja TV-työ • koskettavia ohjelmia ja uskoontuloja • uudistumista ohjelmien kautta • katselijoita ja kuuntelijoita ohjelmille

• orpojen, leskien ja vammaisten puolesta Mongolia • vastuunkantajien puolesta • rukoillaan vetäjää miestenkodille Malawi • johdatusta työn tulevaisuuden suunnitteluun ja malawilaisten vastuunkantajien valintaan • herätystä ja Jumalan ilmestymistä seurakunnan keskellä • Macille viisautta ja voimia työhön • Jumalan varjelusta ja suojelua koko henkilökunnallemme, orpolapsille sekä kaikille muille tukemme piirissä oleville

One Wayn Nepal kustannustoiminta • jälleenrakennustöiden puolesta; • siunausta Raportti-lehdelle että uskovat saisivat kotinsa ja • opetus- ja musiikkiäänitetoiminseurakuntien kokoontumistilat nan puolesta taas kuntoon, ja että poikien uusi asuintalo saataisiin remonVenäjä toitua • Venäjän kiristynyt tilanne • Sajille ja muille auttamistyös• köyhyys erikoisesti vanhusten ja sä mukana oleville voimia ja lapsiperheiden keskuudessa terveyttä • poliittisesti monimutkainen • että tarvittavat varat jälleenratilanne länsimaihin kennukseen järjestyvät • että uskovat pysyvät lujina Viro uskossaan • kesäkuun aktiomatkan tavoittamien ihmisten puolesta Uganda • yhteistyöseurakunnan puolesta • johdatusta tammikuun matkaan • Agape-keskuksen kirkkorakenIsrael nusprojektin puolesta • Punaisen Maton keskuksen • Agape-keskuksen ja Kaweerin johtaja pyytää esirukousta työn koulujen puolesta kehittämisen puolesta; laajem• kahvi- ja passionhedelmäviljepaa työntekijäpohjaa ja viisautta lykset; että sääolot suotuisat ja työhön, keskuksessa on alkanut että saataisiin hyvä sato käydä myös muutamia transvestiittejä Yhdysvallat • viisautta Dona Simonille • toimilupien saaminen yleisOWM-naistenkodin toimintaan hyödylliselle yhdistykselle ja oikeiden asukkaiden valitseUSA:ssa, hakemus on sisällä miseksi • johdatusta toimialueen suhteen • evankelioimistyön puolesta • köyhyys lasten parissa Vastuunkantajat • aborttilain muutoksen puolesta • nöyrää ja kuuliaista sydäntä • seksuaalivähemmistöjen tasa• terveyttä, varjelusta ja johdaarvolaki uutisotsikoissa tusta • keskinäistä yhteyttä Kiina • rukoillaan adoptioperheiden One Wayn talous löytymistä • tarpeiden kasvaessa eri työ• Kiinaan menevän tiimin puosaroilla ja yleisen taloustilanteen lesta kiristyessä rukoillaan erityisesti • orpolasten ja henkilökunnan Herran siunausta taloudellemme puolesta • Herran siunausta kaikille, jotka muistavat työtämme rukouksin, Intia taloudellisesti tai muuten.

• Intian matka 2016 • maan poliittinen tilanne, että kristittyjä ei vainottaisi • vastuualueen talous

ONKO SINULLA RUKOUSAIHE? Lähetä aiheesi rukousrintamaamme osoitteeseen: rukousrintama@onewaymission.fi

3/2015

43

KUMMIRAPORTTI

Tule kummiksi ja anna heille elämä!

K

ummius on mahtava kutsumus.

Kummina sinä käytännössä pelastat yhden ihmisen yhä uudelleen, joka kuukausi, koska kummituellasi tarjoat hänelle kaiken, mitä hän tarvitsee elämänsä eväiksi: ruokaa, vaatteita, turvallisen kodin, mahdollisuuden koulutukseen, palkan siitä työstä, jota hän tekee. Ja mikä tärkeintä: annat hänen näin maistaa Taivaallisen Isän rakkautta.

One Way tekee lähetyskentillään eri puolilla maailmaa orpotyötä, katulapsityötä, nuorisotyötä, leski- ja vanhustyötä, vammaistyötä, pastorityötä ja klinikkatyötä. Kaikki tämä työ rahoitetaan suomalaisella kummitoiminnalla. Ilman kummeja lastenkotimme eivät pystyisi toimimaan, lapset eivät voisi käydä koulua, vammais- ja leskityö kärsisi, Malawin klinikka joutuisi lopettamaan, pastorit ja kyläseurakunnat olisivat vaikeuksissa – suuri osa lähetystyöstämme kuihtuisi.

Jo melko pienelläkin kummimaksulla voit olla muuttamassa lähimmäisesi kohtaloa. Kummimaksut vaihtelevat maasta ja projektista riippuen. Jos haluat ryhtyä kummiksi, ota yhteyttä sinua kiinnostavan työkentän kummisihteeriin.

Intia Orvon kummimaksu on 44 €/kk, koulukummin maksu 100 €/lukukausi, vammaisen, lesken ja katulapsen kummimaksu 40 €/kk.

Jos olet kiinnostunut kummiudesta, ota yhteyttä kummisihteereihimme Raili Saloseutuun (orvot), 040 5349 531,

raili.saloseutu@hotmail.com, Henna Karjalaiseen (katulapset), 040 591 9587, hennakar@hotmail.com, Marjo-Helena Niemiseen (lesket), 040 7403 484, marjohelena.nieminen@hotmail.com ja Ritva Korpiniemeen (vammaiset), 040 586 2944, ritvahelenak@gmail.com.

kaikki), 040 1799 779, hanna.torvalds@ onewaymission.fi.

Nepal Kummimaksu lastenkodin lapsille on 55 €/kk, koulukummimaksu 30 €/kk, pastorikummius 60 €/kk. Jos haluat ryhtyä kummiksi, ota yhteys kummisihteeri Kiina Virva Siivolaan, puh. 040 715 5351, Orvon kummimaksu on 35 €/kk. Ota nepal@onewaymission.fi yhteys orpokodin kummisihteeri Elina Salojärveen, 050 566 6534, kiina@oneUganda waymission.fi Kummimaksu lapselle, jolla ei muuten olisi varaa käydä koulua, on 30 €/kk.

Malawi Myös työntekijän kummimaksu on Kummimaksu orvolle ja koululaiselle 30 €/kk. Jos haluat kummiksi, ota yhteys on 25 €/kk, vammaiselle, vanhukselle ja kummisihteeri Jaana Jäkälään, aidstukiryhmälle 20 €/kk ja työntekijälle 050 538 9159, jaana.jakala@luukku.com 35 €/kk. Klinikkakummimaksu on itse valittavissa.

Venäjä Jos haluat ryhtyä Malawi-kummiksi, ota yhteyttä kummisihteereihimme Raili Koiviston lastenkotilapsen kummimakKarjalaiseen (orvot), 045 230 7881, raili. su 10 €/kk, lisäksi toivomme kummin karjalainen@kolumbus.fi, Eveliina Suon- muistavan lastaan pienellä paketilla syntoon (koulukummius), eveliinasuonto@ tymäpäivänä ja jouluna. Kummisihteeri: gmail.com, Ulla Kärnään (vammaiset), Raija Tuononen, 044-5651 812, 050 321 8207, ullamarjatta7@suomi24. raija.tuononen@hotmail.com fi, ja Hanna Torvaldsiin (työntekijät +

LAHJOITA PUHELIMELLA

0600 02812

Lahjoituspuhelun hinta on noin 10 € Uudenmaan Poliisihallituksen rahankeräyslupa n:o POL-2014-10736

RAPORTTI

44

3/2015

TILAUKSET: One Way Housen myymälästä, verkkokaupasta: onewaykauppa.fi tai puh. 045 261 3925

ONE WAY TUOTANTOA

O P E T U S S A R J AT Tyylikkäissä värikansissa!

Tapani Suonto

MATTILAN PERHEORKESTERI Nimi kaikkein korkein

SOILE JA ESAPEKKA MATTILA Usko toivo ja rakkaus

Hinta CD 15 â‚Ź

Hinta CD 10 â‚Ź

SOILE MATTILA & ORKESTERI Hengen Hedelmä

6 kpl CD 23 â‚Ź

TIINA SINKKONEN & Co. Matkaa teen

Hinta CD 10 â‚Ź

Hinta CD 20 â‚Ź

Tapani Suonnon muuta tuotantoa TAPANI SUONTO Trubaduurin Laulu

TAPANI SUONTO Tuhannet Haaveet

Hinta CD 10 â‚Ź

Hinta CD 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Kirje Ystävälle

NATHANAEL Hengen tuuli

Hinta CD 10 â‚Ź

Hinta CD 10 â‚Ź

US!

UUTU

ESA JUUTILAINEN Jumalan sydämeltä 1

TAPANI SUONTO Kuinka tunnistaa eksytys

Hinta 14 â‚Ź

Hinta 14 â‚Ź

Näin toteaa Marianne Raatikainen-Masamba tämän kirjan alkusanoissa. Yhdeksästä kuukaudesta on tähän mennessä kasvanut kymmenen vuotta. Marianne on koko ajan kirjoittanut uutiskirjeitä Suomeen; ensin ystävilleen, pian myÜs lähettipiirilleen. Nyt näistä kirjeistä on koottu kirja, joka kertoo elävästi pienen syrjäisen puskakylän elämästä ja siitä, miten kahden sitkeän ihmisen – Mariannen ja hänen malawilaisen pastorimiehensä Macin – näystä kasvaa yksi One Way Missionin suurimmista lähetyskentistä.

Matkalta ei puutu vauhtia eikä dramatiikkaa. Milloin Mac kidnapataan, milloin häntä syytetään elinkaupasta. Varkaita rakennustyÜmaalla, klinikalla, pelloilla. Nälänhätää, tulvatuhoja, malariaa, kasvovoiteella herkuttelevia rottia ja ÜtÜkÜitä. Kaiken yli kantaa kuitenkin Jumalan armo, ja varjelus – ja Mariannen huumori ja positiivinen asenne.

One

Marianne Raatikainen-Masamba KIRJEITÄ AFRIKASTA – Elämää Malawin syrjäisessä laaksossa

�En lähtenyt Afrikkaan romanttisin odotuksin.

LähetystyÜhÜn lähteminen oli ollut lähes pari vuosikymmentä vaihtoehtona tai kutsuna mielessäni. Afrikka ei houkuttanut, mutta jotenkin vain tiesin, että jos lähdÜstä tulee totta, niin sinne joudun.

Lähtiessäni viimein elokuussa 2004 Malawiin luulin viipyväni matkalla vain yhdeksän kuukautta...�

ESA JUUTILAINEN MARIA KELA Jumalan sydämeltä 2 Täti, katu ja miliisi

Hinta 14 â‚Ź

Hinta 12 â‚Ź

Marianne Raatikainen-Masamba

KIRJEITÄ AFRIKASTA Elämää Malawin syrjäisessä laaksossa

Way

TUULIKKI JÄÄSKELÄINEN MitätÜity

Hinta 14 â‚Ź

MARIANNE RAATIKAINEN-MASAMBA Kirjeitä Afrikasta

Hinta 14 â‚Ź

TAPANI SUONTO TAPANI SUONTO Ole turvallisella mielellä Näky voittavasta seurakunnasta

Hinta 14 â‚Ź

Hinta 10 â‚Ź

Ole turvallisella mielellä, 6 CD 23 ₏ Tyytyväisyyden siunaus, 6 CD 23 ₏ Voiton salaisuuksia, 6 CD 23 ₏ YlÜsnousemuksen voimassa, 6 CD 23 ₏ Turvapaikka Kristuksessa, 6 CD 23 ₏ Lepo Kristuksessa, 6 CD 23 ₏ Nostakaa päänne, 6 CD 23 ₏ Pimeässä laaksossa, 6 CD 23 ₏ Tehkää tie Herralle, 6 CD 23 ₏ Ettei kukaan teitä eksytä, 6 CD 23 ₏ Tapahtukoon Sinun tahtosi, 6 CD 23 ₏ Tulkoon valkeus, 6 kas/CD 23 ₏ Valoon ja vapauteen, 6 CD 23 ₏ Uskon kautta, 12 herätyspuhetta 6 CD 23 ₏ Hengessä ja totuudessa, 6 CD 23 ₏ Rakenna kalliolle, 6 CD 23 ₏ Valmistu Jumalan käyttÜÜn I ja II, å 6 CD 23 ₏ Valmistu Jumalan käyttÜÜn jatkok., 6 kas/CD 23 ₏ Stressistä vapauteen, 3 CD 13 ₏ Valoa pimeään, 6 CD 23 ₏ Ihminen evankeliumeissa 6 kas/CD 23 ₏ Erämaasta elämään I ja II, å 6 CD 23 ₏ 5 Mooseksen kirjaa, I-VI, 6 kas/CD 23 ₏/kpl Tahdotko olla onnellinen, 6 CD 23 ₏

Esa-Pekka Mattila Näky kirkkaaksi CD-sarja, 23 ₏

Esa-Pekka Mattila Armoa ja totuutta 6 kpl CD 23 â‚Ź

Salme Blomster TAPANI SUONTO Valmistu Jumalan käyttÜÜn 1

Hinta 14 â‚Ź

TAPANI SUONTO Valmistu Jumalan käyttÜÜn 2

Hinta 14 â‚Ź

TAPANI SUONTO Tapahtui Perjantaina

Hinta 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Erämaasta elämään

Hinta 10 â‚Ź

Tunteet ja sisäinen lapsi CD-sarja, 13 ₏

Esa Juutilainen

Hengellinen sodankäynti 6 kpl CD 23 ₏

Aki Miettinen

Pienemmän riesan tie 6 kpl CD 23 ₏

Al Akimoff

TAPANI SUONTO Kohti auringonnousua

Hinta 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Lauri

Hinta 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Rakastatko sinä minua?

Hinta 12 â‚Ź

OUTI LEPISTĂ– Vapaana vankilassa - Arin tarina

Hinta 10 â‚Ź

LähetystyÜn perusta 6 kpl CD 23 ₏

One

Way

3/2015

45

One Way Missionin talous on ollut viimeisimmän vuosineljänneksen TALOUSRAPORTTI alijäämäinen mm. siksi, että olemme lähettäneet eri kenttiemme luonnonkatastrofeihin ylimääräisiä avustuksia. Luonnonmullistuksia One Way Mission ry:n toimintakertomus on alkuvuoden mittaan kohdattu Malawissa, Intiassa ja viimeisimpänä tulee kaikkien nähtäväksi nettisivuillemNepalissa, jossa tarpeet ovat valtavat maanjäristyksen tuhojen jäljiltä. me onewaymission.fi ja House-kahvilaan. Se kertoo tarkemmin, mitä kaikkea ntian tyÜmme talous on alijäämäinen. laskettu mukaan keräystuotto ja kolehdit, varoilla on saatu aikaan viime vuonna.

Uusia kummeja kaivataan erityisesti kustannustoiminnan, hoitokotien, House Toimintakertomuksen voi pyytää luettakatulapsityÜlle. MyÜs Kiinan tyÜmme Cafen ja kirjakaupan tuotto, oli yhteensä vaksi kahvilan kassalta. talous on hieman alijäämäinen. Lisäksi las- noin 2,0 milj. ₏. tenkodin vuosivuokraan tarvitaan ylimää- Lähetyskentille lähetimme vuoden miträisiä varoja elokuussa. Venäjän tyÜmme taan noin 900 000 ₏, joka sisälsi kaikki talous on tasapainossa. MyÜs Malawin lähetyskentille osoitetut lahjoitukset sekä tyÜmme talous on tasapainossa, mutta osan ns. kohdentamattomia lahjoituksia. kaikkia rakennustÜitä ei ole vielä loppuun- Lopulla noin 1,1 milj. eurolla olemme MALAWI saatettu. Ugandan tyÜssä kummitoiminnan ylläpitäneet Suomessa hoitokotejamme, YLEISVIITE Yleisviite 2011 aloittaminen on lisännyt tulojen määrää ja maksaneet vuokrat ja henkilÜkunnan 100900 Rakennusrahasto 2370 talous on helpottunut. Israelin tyÜmme ta- palkat, rahoittaneet Raportti-lehtemme, INTIA Yleisviite 2325 Orpokoti 2354 lous on tasapainossa. Mongolian tyÜmme kustannus-, radio- ja tv-tyÜmme sekä muut 1106 Klinikka 2367 talous on tällä hetkellä myÜs tasapainossa. kotimaan toimintamme kulut. Kotimaan- VammaistyÜ KummilapsityÜ 1012 VanhustyÜ 2383 Nepalin tyÜmme talous oli jo ennestään ali- tyÜmme omavaraisuusaste saavutettiin KoulukummityÜ 2477 Pastorikoulu 2396 jäämäinen ja nyt erityisesti kyläseurakun- kohtalaisesti ja lähetyskentille suunnatut Leskien tyÜ 1070 VammaistyÜ 2406 nissa olisi suuria jälleenrakennustarpeita. lahjoitukset kyettiin ohjaamaan kohteisiin- NuorisotyÜ 2655 AidstyÜ 2684 Kotimaassa pyrimme siihen, että hoi- sa täysimääräisinä.

KatulapsityÜ 1245 KoulukummityÜ 2749 Pastorit 1148 NEPAL tokotien toiminta olisi omavaraista. RuLastenkoti 2532 koillaan, että maksusitoumuksia saataisiin Vuoden 2014 keräystuotto oli noin 200 Rakennushankkeet 1193 KIINA KäsityÜkoulu 2545 jatkossakin. Media- ja evankeliointityÜtä 000 ₏ suurempi kuin edellisenä vuonna ja SeurakuntatyÜ 2558 pyÜritämme yleislahjoituksilla ja kustan- myÜs kokonaistulos jäi runsaat 100 000 ₏ Lastenkoti 1083 AvustustyÜ 1258 TyÜntekijät 2561 nustoiminnan tuotoilla. Kiitos kaikille plussalle. Suurin osa saaduista varoista tuli UGANDA ISRAEL teille, jotka olette rukouksin ja taloudellisin yksityisiltä lahjoittajilta. Yksi suuri kerta- Yleisviite 2574 Naistenkoti 1203 lahjoin seisoneet rinnallamme. lahjoitus tasapainotti tiukkaa talouttamme Agape-keskus 2587 Punaisen Maton keskus 2590 loppuvuonna suuresti. Lisäksi saimme KummityÜ 2778 AvustustyÜ 1287 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS testamenttina asunnon.

VENĂ„JĂ„ SUOMI

I

Keräyskohteiden viitteet

One Way Missionin hallituksen jäseninä olivat vuonna 2014 Tero Hokkanen (pj), Leena Metsämäki (vpj), Tiina Sinkkonen, BjÜrn Werling ja Jari Mikkola. Toiminnanjohtajana oli Tapani Suonto. Sama hallitus valittiin uudelleen jatkamaan myÜs vuonna Vuoden 2014 keräystuotto oli noin 1,3 milj. 2015, samoin toiminnanjohtaja. euroa. Vuoden kokonaistuotto, johon on One Way Mission ry:n vuosikokous pidettiin kesäkuussa. Siinä käsiteltiin vuoden 2014 tilikauden tulos ja myÜnnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja toiminnanjohtajalle.

Toiminta Venäjällä 1164 Yeisviite 2312 Koiviston kummimaksu 2710 Seurakunta 2600 MONGOLIA VankilatyÜ 2613 Yleisviite 2299 Maahanmuut.-tyÜ 2707 KirjallisuustyÜ 2998 TV-tyÜ 2723 NuorisotyÜ 2833

Keräystili FI56 2058 1800 0076 71

Poliisihallituksen rahankeräyslupa n:o POL-2014-10736

LEIKKAA TILISIIRTO LEIKKAATĂ„STĂ„ TĂ„STĂ„ TILISIIRTO

6DDMDQ WLOLQXPHUR 0RWWDJDUHQV NRQWRQXPPHU

,%$1 ), %,& 1'($),++

IBAN

Nordea 205818-7671 FI56 2058 1800 0076 71

6DDMD 0RWWDJDUH

BIC

NDEAFIHH

One Way Mission ry 21, 02361 ESPOO

Poliisihallituksen rahankeräyslupa Uudenmaan Poliisihallituksen n:o POL-2014-10736 rahankeräyslupa n:o OKU 1192 A

TILISIIRTO GIRERING

PL 0DNVDMDQ QLPL MD RVRLWH %HWDODUHQV QDPQ RFK DGUHVV

20 â‚Ź Raportin vapaaehtoinen vuosimaksu Lahjoitus tyĂślle

$OOH NLUMRLWXV 8QGHUVNULIW

7LOLOWl QUR )UnQ NRQWR QU

9LLWHQUR 5HI QU

1 00900

(UlSlLYl )|UIDOORGDJ

(XUR

0DNVX YlOLWHWllQ VDDMDOOH PDNVXMHQYlOLW\NVHQ HKWRMHQ PXNDLVHVWL MD YDLQ PDNVDMDQ LOPRLWWDPDQ WLOLQXPHURQ SHUXVWHHOOD %HWDOQLQJHQ I|UPHGODV HQGDVW WLOO PRWWDJDUHQ HQOLJW YLOONRUHQ I|U EHWDOQLQJVI|UPHGOLQJ RFK HQGDVW WLOO GHW NRQWRQXPPHU VRP EHWDODUHQ DQJLYLW PANKKI

BANKEN

RAPORTTI

46

3/2015

ONE WAY KONFERENSSI 14.–16.8.2015

Espoon Soukassa (Perjantai-kodin niityllä)

RAITIS JA RAKENTAVA

onewaykauppa.fi Valikoimassa on mm. kiinnostavaa kirjallisuutta, opetus-CD -sarjoja, hengellistä musiikkia sekä hengellisiä DVD-elokuvia.

Nepal-iltapäivä

la 29.8.2015 klo 14.00 House Cafe Kaikille Nepalin työstä kiinnostuneille.

Kahvitarjoilu ja kuulumisia Nepalista ym. Tervetuloa!

EVANKELISTANA ARJESSA House Cafe, Kaisaniemenkatu 10

Kurssi kaikille, jotka haaveilevat siitä, että saisivat olla enemmän Herran käytössä arjen keskellä. Opettajina Ritu Ylipahkala, Arto Boa ja Tuomas Tarkkanen.

Tapahtumat lauantaisin kerran kuukaudessa alkaen 26.9. klo 15.00 Seuraavat tapahtumat 24.10. klo 15 ja 21.11. klo 15.

Kaikki tervetulleita!

Pe 14.8.

18.00 AVAJAISJUHLA

La 15.8.

12.00 OPETUSTUNTI 13.00 LÄHETYSKENTTIEN TYÖPAJAT 14.00 LOUNAS 15.30 OPETUSTUNTI 16.30 KAHVI 18.00 LÄHETYSJUHLA

Su 16.8.

11.00 EHTOOLLISJUHLA 13.00 LOUNAS 14.00 ISRAEL-JUHLA

Avioliittoiltapäivä 19.9. klo 14-17 House Cafe

Avioliitto rakkauden voimakentässä Opettajina Jukka & Umma Ketoja Lastenhoito järjestetty, väliajalla kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

Nuorten ja nuorten aikuisten tapahtuma

SATURDAY NIGHT CAFE lauantaina 5.9. klo 18 House Cafe

Puheita, musiikkia, todistuksia ja mukavaa yhdessäoloa.

TERVETULOA!

Naistenpäivä TAIVAS TV7 MA KLO 19.30

(uusinnat ti klo 03 ja 11)

RADIO DEI

KE KLO 18 (uusinnat pe-la yö klo 00)

lauantaina 3.10. klo 11-19 House Cafe

Riitta Keskimäki puhuu aiheesta Psalmien aarteita.

Rukousta, ylistystä, keskustelua ja mukavaa yhdessäoloa Kahvila aukeaa jo klo 10.30.

TERVETULOA!

3/2015

47

ONE WAY HOUSE Maanantai ONE VOICE -KUOROHARJOITUS klo 17.30 (24.8. alkaen, 10.8. PK-kodilla) Tiistai NAISTENILTA klo 18 / 8.9., 13.10.

MIESTENILTA klo 18 / 15.9., 20.10.

UGANDA-RUKOUSILTA KLO 17 / 25.8., 29.9., 27.10.

ISRAEL-RUKOUSILTA klo 18:30 / 25.8., 29.9., 27.10.

Keskiviikko SENIORIKOKOUS klo 13–15 (2.9. alkaen) Torstai RUKOUSILTA klo 18 GET READY -NUORTEN AIKUISTEN ILTA klo 18 Perjantai PERHEMUSKARI klo 11 PERJANTAI KRISTUKSELLE klo 18 rukouskokous klo 19 katutapahtuma klo 21 Gospel Cafe -tapahtuma Lauantai

MISSION CREW klo 18 (ilta 14-18 -vuotiaille)

29.8.

klo 14 NEPAL-ILTAPÄIVÄ kts. erillinen ilmoitus

5.9.

klo 18 SATURDAY NIGHT CAFE tapahtuma nuorille ja nuorille aikuisille

12.9.

klo 18 ILTA SÄRKYNEILLE puhe Arto Boa, musiikissa Esa-Pekka Mattila

19.9.

klo 14-17 AVIOLIITTOILTAPÄIVÄ kts. erillinen ilmoitus

26.9.

klo 15 EVANKELISTANA ARJESSA -kurssi kts. erillinen ilmoitus

3.10.

klo 11-19 NAISTENPÄIVÄ kts. erillinen ilmoitus

Avoinna ma-pe 11-17 Kaisaniemenkatu 10

Sunnuntai

Kokoukset klo 12 NMKY:n juhlasali, Vuorikatu 19

02.08. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa House Band

Puhujana Tapani Suonto 09.08.

ARTO BOAN TULOJUHLA Uusi pastori Arto Boa siunataan työhön Musiikissa Viimeistä huutoa Puhujana Esa-Pekka Mattila

16.08. ONE WAY KONFERENSSI

Kts. erillinen ilmoitus 23.08. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa Viimeistä huutoa

Puhujana Arto Sädeaho 30.08. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa House Band

Puhujana Arto Boa 06.09. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa Mattilan perheorkesteri

Puhujana Tapani Suonto 13.09. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa Classic Praise

Puhujana Esa-Pekka Mattila 20.09. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa Popo Salami

Puhujina Ritu Ylipahkala ja Popo Salami 27.09. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa One Voice -kuoro

Puhujana Tapani Suonto 04.10. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa House Band

Puhujana Esa-Pekka Mattila 11.10. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa Viimeistä huutoa

Puhujana Arto Boa 18.10. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa House Band

Puhujana Tero Hokkanen 25.10. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa Mattilan perheorkesteri

Puhuja avoin

10.10. klo 18 ILTA SÄRKYNEILLE

puhe Oona Kentz, musiikissa Piskuinen lauma 24.10. klo 15 EVANKELISTANA ARJESSA -kurssi

kts. erillinen ilmoitus Tarkemmat tiedot tilaisuuksista osoitteessa: houseseurakunta.fi/tilaisuudet

Pyhäkoulu kokousten aikana

TTI: R O P A R a a Til ion.fi newaymiss o tilaukset@ 25 045 261 39

Kiinteistöjen korjaus- ja huoltotöitä 30 v kokemuksella – huolella ja varmasti!

Niilo Kuivalainen Oy 0400 172 609 I niilo.kuivalainen@pp.inet.fi I niilo.kuivalainen.eu

KULJETUSLIIKE TRANS-AKSELI OY Kuljetukset Suomessa ja Euroopassa UMPIKUORMA-, AVO- JA TÄYSPERÄVAUNUYHDISTELMÄT SEKÄ PAKETTIAUTOKULJETUKSET

0400 456 572

kotisivut.com - luotettavat internet-palvelut www.kotisivut.com puh. (09) 4559 6490