Raportti 4/2016

RAPORTTI 4/2016

33. Vuosikerta - Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €

Koko elämä Jumalalle s. 6 Onnellisten lasten orpokoti s. 16 LAPSITYÖ LUO POHJAN TULEVAISUUDELLE s. 22

RAPORTTI

2

4/2016

PÄÄKIRJOITUS

VALMISTAUDU VAIKEAAN AIKAAN

K

un kulttuurivallankumous ajoi aikanaan Kiinan suureen kaaokseen, monet uhkakuvat kristillisen seurakunnan vaikeasta tulevaisuudesta olivat selvästi nähtävissä. Niistä ei kuitenkaan puhuttu mitään, jotta ihmiset eivät säikähtäisi.

Siihen aikaan maassa oli muutama miljoona kristittyä. Heistä arviolta 700 000 luopui uskostaan vaikeuksien alkaessa. Eräs kiinalainen piispa totesi jälkeenpäin: ”Me teimme hirvittävän virheen, kun emme valmistaneet seurakuntaa tuleviin vaikeuksiin ja vainoihin.”

kirkkorakennus Hagia Sofia. Se toimi kristillisenä kirkkona 900 vuoden ajan, kunnes muutettiin moskeijaksi vuonna 1453. Tänään enää 0,4 % Turkin väestöstä on kristittyjä.

Seurakunta ei kestänyt niissä paineissa, joita se joutui kokemaan. Sen lamppu sammui ja se kadotti ensimmäisen rakkautensa. Jeesus varoitti aikanaan siellä sijaitsevaa Efeson seurakuntaa Ilmestyskirjassa: ”Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois Olemme saaneet elää viime vuosikymmenet hyvin turvallisessa paikaltaan, ellet tee parannusta.” (Ilm. 2:5) maailmassa, takana on erittäin pitkä rauhan aika. Mutta nyt tilanne on muuttumassa ja monet uhkakuvat varjostavat tulevaisuutta.

Emme ole vielä perillä vaan vasta matkalla taivasten valtakuntaan.

Myös monet Raamatun ennustukset viimeisten aikojen tapah- Kukaan ei voi ryöstää meitä Jeesuksen kädestä, jos seuraamme tumista sekä monet huomionarvoiset profetiat viimeisen vuosi- Häntä vilpittömästi. Tämänkin ajan seurakunta selviää vain, jos se sadan ajalta ovat saaneet meidät valmistautumaan huomiseen. valvoo, sillä lopun ajat eivät ole Raamatun mukaan inhimillisesti helppoja aikoja. Mutta ne voivat olla myös suurten siunausten On aika kohdata todellisuus ja ymmärtää, että elämä ei tule jatku- aikoja niille, jotka elävät lähellä Kristusta. Niille, joiden lamppu maan tulevina vuosina yhtä ruusuisena kuin mitä olemme tähän palaa ja jotka ovat valmistautuneet noihin aikoihin, sillä ”Hän, asti saaneet kokea. On aika valmistautua, jotta viimeiset taistelut joka on meissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.” eivät yllätä meitä äkkiarvaamatta.

Jo nyt seurakunta maksaa monessa maassa kovaa hintaa siitä, Me emme halua tehdä samaa virhettä kuin Kiinan seurakunta että se julistaa evankeliumia – vastoin maan lakeja ja yleistä ennen kulttuurivallankumousta, vaan tahdomme valmistaa seuramielipidettä. Puute ja taloudellinen hätä ovat monien kristittyjen kuntaa tuleviin päiviin. Siksi olemme käynnistäneet opetussarjan, arkea. Samoin ovat väkivalta ja sodat. Tätä kaikkea me saatamme jonka aiheena on “Valmistaudu vaikeaan aikaan”. Siinä kerromjonain päivänä joutua kokemaan myös Suomessa. me myös seikkaperäisemmin, mihin näkemyksemme tulevista päivistä perustuu. Tämä ajankohtainen ja laaja opetussarja on Miten kristittyinä ja seurakuntana voimme elää ja toimia vaike- kaikkien nähtävissä One Way TV:ssä, osoitteessa oneway.tv. uksien keskellä? Miten säilytämme rauhamme ja rohkeutemme Tule mukaan valmistautumaan huomiseen ja kerro opetussarjasta Jumalassa, kun ympärillämme kuohuu? Miten voimme olla vasta- myös muille. uksena hätääntyneelle kansalle, jonka tukipylväät sortuvat? Juuri silloin meitä tarvitaan, sillä silloin ihmisille kelpaa evankeliumin lohdutus. Tästä kaikesta täytyy puhua tänään.

Tiesitkö, että kaikki ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa sijaitsivat nykyisen Turkin alueella? Paavali teki tuolla alueella paljon työtä. Kaikki alkuseurakunnan ns. kirkolliskokoukset pidettiin Turkissa. Nykyisessä Istanbulissa sijaitsee yhä maailman suurin

RAPORTTI

Seuraava Raportti ilmestyy helmi-maaliskuun vaihteessa ISSN 2343-1547 (painettu) ISSN 2343-1555 (verkkojulkaisu)

Tapani Suonto

Vastaava toimittaja: Tapani Suonto Toimitus: Hanna Torvalds, Leena Metsämäki, Esa-Pekka Mattila, Arto Boa, Kristiina Wiley Taitto ja kuvankäsittely: Mika Pakarinen Kansikuva: Matti Lyytikkä Paino: KTMP Kustantaja: One Way Mission Ry Palauteposti: PL 21, 02361 Espoo Tilaukset: tilaukset@onewaymission.fi 045 261 3925 Toimisto: (09) 8502 0808 Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €

4/2016

3

Lyhyesti

ONE WAY -UUTISIA

Toiminnanjohtajan tehtävistään luovuttuaan Tapani Suonto on kiertänyt ahkerasti puhujamatkoilla eri puolilla Suomea. Tapanin suunnitelmista ja tulevista matkoista lisää sivulla 12.

Juuri Raportin painoon mennessä tuli ilouutinen Intiasta: One Way Mission, jonka alla osa Intian työstä on, on saanut pitkään odottamansa ulkomaisen valuutan vastaanottoluvan.

Kiitos Herralle siitä! Jatketaan vielä Bethel Ministriesin luvan puolesta rukoilemista.

Kummituki on erittäin tärkeä apu Ugandan lapsille – ilman sitä heillä ei olisi varaa koulunkäyntiin. Agape-keskuksen kristillisessä koulussa lapsista muun oppimisen ohella koulutetaan myös tulevia kristillisiä johtajia, jotka voivat vaikuttaa koko maansa kehitykseen.

Kiinan Kauniit Satamat -orpokodin lapset voivat hyvin.

Suurin osa kodin lapsista on käynyt suu-kitalakihalkioita ja muita vammoja korjaavissa leikkauksissa ja kolmea heistä odottaa jo uskova adoptioperhe. Rukoillaan muillekin omaa perhettä ja vanhempia.

Malawin työkentän 10-vuotista taivalta juhlitaan sekä Malawissa että Suomessa.

Esa-Pekka Mattila lentää Kimmo Metsämäen ja muiden tiimiläisten kanssa lokakuun lopussa Malawiin. Suomessa kakkukahvit syödään sunnuntaina 6.11. klo 16 Housessa.

Tervetuloa!

Vaikeuksista huolimatta One Way on päättänyt ottaa nykyisen Intian työnsä lisäksi taloudellisen vastuun myös Visakhapathnamissa sijaitsevasta New Hope Home -lastenkodista, jota johtavat Joel ja Prem Kodalin sisar Prathibha sekä hänen miehensä Sudhar Raju. Lapsille etsitään nyt uusia kummeja.

Venäjällä kesällä voimaan tulleen uuden ”terrorismin” vastaisen lain tuomat muutokset tuntuvat jo. Sakkoja on jaettu ja lähetystyöntekijöitä karkotettu. Tämä muuttaa Venäjän tiimimatkojenkin ohjelmaa ja luonnetta. Lähikuukausina selviää, missä vielä voimme vierailla ja mitä puhua.

Lastentyö kantaa hyvää hedelmää Mongoliassa. Pyhäkoulu- ja kerholapsille jaettujen lastenraamattujen kautta monet lasten vanhemmatkin ovat kiinnostuneet Raamatusta ja kristinuskosta. Evankeliumi leviää myös vankilatyön tuloksena.

Malawissa orpokodin ensimmäisen sisarusparven vanhin lapsi, Alezi Mabuka, on juuri valmistunut Secondary Schoolista loistavin arvosanoin. Tie yliopistoon on nyt auki hänelle. Onneksi olkoon, Alezi!

Ugandaa koetellut nälänhätä on helpottamassa, kun ensimmäiset virvoittavat sateet ovat nyt alkaneet. Satotoiveiden herätessä Agape-keskuksessa on alettu viljellä ja kasvattaa kahvin, banaanien ja maissin lisäksi mm. ananaksia.

Nepalissa kristinusko leviää vaikeuksista huolimatta valtavalla vauhdilla. Saji Kurian jatkaa uusien seurakuntien istuttamista ja kyläpastoreiden kouluttamista ja tukemista.

Nyt valtio on puuttumassa myös kristittyjen orpokotien toimintaan ja vaarana on toimiluvan menettäminen.

Pidetyn englantilaisen raamatunopettajan Les Wheeldonin seminaari pidetään jälleen One Way Housessa vuodenvaihteessa. Tule sinäkin varustautumaan uuteen vuoteen Raamatun äärellä ja rukoillen 31.12. - 4 .1. House-kahvilaan.

4

RAPORTTI

4/2016

RAAMATTUTUNTI tiuhrin kautta. Tuo meidän syntiuhrimme, Jumalan karitsa, on Jeesus Kristus. Jeesus sanoi: ”Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6) Aabel alistui syntisenä oikeaan asemaan.

Kristus on hänen sovituksensa ja lunastuksensa. Uhri osoitti molempien uhraajien Tapani Suonto mielenlaadun. Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan. Ei Aabelista itsestään ”Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan vaan hänen uhristaan.

Herralle; ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen; mutta Kaikki se hyvä, mitä seurakunnan kesKainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kellä tänäänkin tapahtuu, ei ole todistusta ihmisestä vaan uhrista. Se on todistus kovin, ja hänen hahmonsa synkistyi.” (1 Moos. 4:3) Kristuksen täydellisestä työstä Golgatalla.

Ei siitä, miten hyvä ja suuri Jumalan mies on Matti Möttönen vaan miten ihmeellinen uinka on mahdollista, että Jumala kadotettuna syntisenä ihmisenä. Se kertoo on Hänen uhrinsa. rakasti yhtä ja vihasi toista? Sehän hänen epäuskostaan. Hän uhrasi oman on väärin. Eikö Jumala olekaan työnsä hedelmiä, omia tekojaan. Voisiko Joku saattaa kysyä: Jos hyvän tekeminen syntisen työ – uhri – poistaa synnin ja ei todista mitään, mikä sitten? Ei mikään. rakkaus, kuten meille on saarnattu?

Kerran Jeesus sanoi opetuslapsilleen: sen kirouksen? Voisiko se avata yhteyden Vasta viimeisellä tuomiolla kaikki selviää. ”Autuas se joka ei loukkaannu minuun.” Jumalaan ja johtaa Jumalan tuntemiseen? Me emme näe ihmisen sydämeen. Kyse Epäuskossaan ihminen tekisi Jumalasta on Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta.

(Matt. 11:6) Kun et ymmärrä, älä loukkaannu vaan luota siihen, että kaiken taka- mieluummin vastaanottajan kuin antajan. na on kuitenkin rakkaus. Tee kuten Luther: Raamattu kuitenkin sanoo: ”Autuaampi on kun hän ei ymmärtänyt jotain Raamatusta, antaa kuin ottaa.” (Apt. 20:35) Mikä tässä on meille tärkeää? ”Eikä Häntä voida ihmisten käsillä hän nosti hattua ja jatkoi lukemista. Hän tiesi, että myöhemmin kaikki kirkastuu, palvella, ikään kuin Hän jotakin tarvitsisi. Tänään heikoinkin ihminen voi lähestyä Hän, joka itse antaa kaikille elämän ja Jumalaa turvallisin mielin, kun hän ymjollei vielä tänään. hengen ja kaiken.” (Apt. 17:25) märtää, että kyse on uhrista. Ennen kuin ”Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle heikoin voidaan kukistaa, on Kristus Molemmat, Kain ja Aabel, olivat Adamin kukistettava. Ennen kuin heikoin voidaan jälkeläisiä. He olivat syntisiä, luonnostaan sanoisi.” (Ps 50:12) hylätä, on Kristus hylättävä. Heikoinkin heikkoja, hengellisesti turmeltuneita. He voi tulla osalliseksi Jumalan suurista siuolivat ihmisinä täysin samanlaisia, heidän nauksista ja olla voimallisesti Jumalan lähtökohtansa oli siis sama. Miksi kuitenHyvät teot eivät riitä käytössä, koska kyse on uhrista. kin kävi niin kuin Raamattu kuvaa? HepKain yritti olla kiltti Jumalalle, tehdä hyrealaiskirje antaa siihen vastauksen: vää. Jeesuskin teki hyvää koko elämänsä Kun 1990-luvulla kuuluisaksi noussut en”Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle pa- ajan, Hän ei tehnyt yhtään syntiä. Mutta tinen rappioalkoholisti Lauri Jakkila kiersi remman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta vasta Hänen kuolemansa repäisi esiripun evankelistana maailmaa ja matkusti jopa hän sai todistuksen, että hän oli vanhurs- kahtia. Vasta se avasi meille tien Jumalan Pohjois-Koreaan, moni kyseli, miksi Jumala käyttää häntä eikä minua. “Minähän kas, kun Jumala antoi todistuksen hänen yhteyteen. ”Ilman verenvuodatusta ei tapahdu an- olen korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen, uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän teeksiantamista.” (Hepr. 9:22) Se viittaa toisin kuin tuo entinen rappiomies.” Jumavielä kuoltuaankin puhuu.” (Hepr. 11:4) Golgatan työhön ristillä. la voi toimia näin, koska kyse on uhrista, Moni sanoo tästä: Tuo on hullua, en voi ei uhraajasta. Uhrin tähden heikoinkin voi Vanha testamentti avautuu meille Uudessa testamentissa. Olennaista ja keskeistä ei hyväksyä sitä. Sellainen puhe on Kainin päästä osalliseksi Jumalan suurista siunaollut uhraaja vaan uhri. Kyse ei ollut ih- maailmaa. Epäuskoinen ihminen ei tunne uksista.

Tänäänkään Jumala ei anna todistusta misestä vaan hänen uhristaan. Jumala ei Jumalan teitä eikä voi niitä ymmärtää.

Usko hyväksyy Jumalan sanan ja ottaa uskovaisesta vaan hänen uhristaan, joka on mielistynyt tai hyljännyt uhraajaa vaan uhrin. Se kertoo dramaattisella tavalla, miten sen vastaan – elää sen mukaan. Kainin on- Jeesus Kristus. Jumalan siunaus One Way tärkeä on oikea uhri ja miten kohtalokasta gelman takana oli epäusko. Hänen uskon- Missionin yllä ei ole todistus meistä, vaan toonsa ei sopinut lampaan surmaaminen. uhrin täydellisyydestä. Kun Jumala käyttää on, jos uhrimme ei miellytä Jumalaa. jotakuta, moni ajattelee, että hänen täytyy Kain uhrasi parasta, mitä hänellä oli ja niin Raamattu sanoo Nooastakin: ”Uskon olla hyvä ihminen, parempi kuin toiset. hyvin kuin vain taisi. Ehkä uhri oli ulkoi- kautta rakensi Nooa arkin…” Miksi Nooa Mutta Jumala voi käyttää ketä haluaa, sesti kauniimpi kuin Aabelin uhri. Ehkä pelastui? Senkö tähden, että hän oli viisas koska kyse on uhrista. hän oli itsekin ulkoisesti paljon jalomman ja ymmärsi rakentaa arkin? Ei, vaan uskon näköinen kuin Aabel. Ehkä hän oli myös tähden. Hän uskoi Jumalaa, vaikka ei var- Joskus ihmetellään suureen ääneen, miten käytökseltään paljon hurskaampi kuin Aa- masti täysin ymmärtänytkään, miksi arkki joku tunnettu Jumalan palvelija on voinut langeta. Sellaistakin voi tapahtua, koska bel. Ehkä hän oli tehnyt paljon enemmän piti rakentaa. heikkokin voi olla kelvollinen Jumalan hyvää kuin Aabel.

Raamattu kuitenkin kertoo, että Kain Myös Aabel toimi uskossa. Ihminen voi käyttöön. Tästä ei voi tehdä kuitenkaan ei tuntenut omaa luontoaan, asemaansa lähestyä Jumalaa vain sovituksen, syn- sitä johtopäätöstä, että Jumala hyväksyy

KENEN UHRI RIITTÄÄ?

K

4/2016

5

synnin. Mutta Jumala voi uhrin tähden hyväksyä palvelukseensa myös keskenkasvuisen ja heikon ihmisen. Hän voi käyttää nöyrää ihmistä, vaikka tämä olisi vielä lapsi Kristuksessa – niin kauan kuin hän pysyy nöyränä. Kyse on uhrista, ei sinusta tai minusta.

gee, joka tarkoittaa sitoa. Jeesus Kristus on Vapahtaja, joka tuli vapauttamaan meidät uskonnon kahleista todelliseen elävään yhteyteen Luojamme kanssa, ei sitomaan.

Miksi maailman ihmiset eivät näe eroa kristinuskon ja muiden uskontojen välillä?

Siksi, että eroa ei voi nähdä ihmissilmin vaan sitä on katsottava hengen silmin. Vain ”Kain vihastui kovin.” (1 Moos. 4:5) Se, usko voi avata totuuden. Pyhä Henki voi mikä Aabelille toi rauhan, täytti Kainin toimia ainoastaan siellä, missä uskotaan vihalla. Niin tapahtuu tänäänkin. Uskon Golgatan työhön. hedelmä on rakkaus, mutta epäusko tuottaa vihaa. Se suututtaa, kun ihminen ei ole Uskonnollisuutta voi löytyä jopa seumitään, vain Jumala yksin on. rakunnan keskeltä. Kerran eräs kirkon Aito usko tuottaa rakkautta – jopa vi- diakonissa suuttui, kun hänelle todistettiin hamiehiä kohtaan. Ihmistekoinen uskonto Jeesuksesta ja kehotettiin antamaan elätuottaa vihaa. Tämän näemme hyvin sel- mänsä Kristukselle. ”Minähän olen kirkon keästi maailmassa tänään. Moni ihmiste- työntekijä ja te tulette minua opettamaan koinen uskonto tuottaa vihaa ja väkivaltaa. tällä tavalla!” hän sanoi loukkaantuneena.

Aito usko sen sijaan sanoo: ”Jos joku lyö Pari vuotta myöhemmin hän tuli uskoon ja sinua oikealle poskelle, käännä hänelle hänestä tuli palavasydäminen evankelista vasenkin.” (Matt. 5:39) omaan seurakuntaansa.

Uskonnollisuuden juuret Kainin teko oli ensimmäinen uskonnollinen toimitus. Aina siellä, missä aito usko toimii, toimii rinnakkain myös uskonnollisuus. Voi olla samat liturgiat ja jopa ihmeitä voi tapahtua, mutta kaikki on vain uskonnollisuutta. Uskonnollinen vihaa uskoa – nöyrtymistä Jumalan edessä. Ihmisen liha sotii henkeä vastaan.

Yhtä vaikeaa kuin ymmärtää tätä 1 Moos. 4. lukua, on käsittää, miksi kaikki uskonnot eivät kelpaa Jumalalle. Uskonnollinen maailman ihminen ei kykene näkemään niissä mitään eroa.

Paavi Franciscus totesi äskettäin: ”Suurin osa planeettamme asukkaista julistaa olevansa uskovaisia. Tämän tulisi johtaa dialogiin uskontojen välillä. Me emme saisi lakata rukoilemasta sitä ja tekemästä yhteistyötä niiden kanssa, jotka ajattelevat eri tavalla. Monet ajattelevat eri lailla, kokevat eri tavalla, etsiessään Jumalaa tai kohdatessaan Jumalan eri tavoilla. Tässä uskontojen joukossa on vain yksi varmuus, joka meillä kaikilla on: me olemme kaikki Jumalan lapsia.”

Raamattu kuitenkin osoittaa, että kaikki uskonnot eivät ole samalla viivalla eivätkä tie Jumalan yhteyteen. Jeesus itse sanoi: ”Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6) Kaikki uskonnot eivät vie taivaaseen eivätkä kaikki uskonnot ole totuuden Hengestä, Pyhästä Hengestä syntyneitä. Me olemme kyllä kaikki Jumalan luomia, mutta kaikki emme ole matkalla taivaaseen.

Uskonto on englanniksi religion. Sanan juuret ovat latinankielisessä sanassa reli-

Varmasti Kain yritti parhaansa, mutta ei ymmärtänyt, mistä on kyse. Siksi on niin äärettömän tärkeää, että me julistamme oikeaa evankeliumia ja kerromme, miten ihminen voi pelastua tuomiolta. Ei riitä, että uskomme Jumalaan tai uskomme Pyhään Henkeen. Ei edes se, että uskomme johonkin jeesukseen. Jeesuksia on maailmassa tuhansia. Mormonitkin uskovat Jeesukseen. Heillä on oikein Jeesuksen Kristuksen kirkko, mutta heidän evankeliuminsa ei ole Raamatun evankeliumi.

Meidän tulee uskoa Raamatun ilmoittamaan Golgatalla kärsivään Kristukseen.

Meidän tulee ottaa vastaan Raamatun ilmoittama Messias omana lunastajanamme. ”Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään.”

(2 Piet.1:3)

Heikoinkin ihminen voi lähestyä Jumalaa turvallisin mielin, kun hän ymmärtää, että kyse on uhrista.

Kainin rikos oli väärän jumalisuuden seuHänen turvansa ja voimansa on Kristukraus. Sen perusta oli väärä ja siksi kaikki sen täydellinen työ Golgatalla. myös meni väärin. Sen jälkeen “Kain” on vuosituhansien aikana tappanut miljoonia ihmisiä samassa uskonnollisuuden hengessä.

Miksi Kain tappoi?

Raamattu sanoo: ”Kain poistui Herran kasvojen edestä.” (1 Moos. 4:16) Kain lähti pois ja alkoi parantaa maailmaa. Hän uskoi pystyvänsä elämään ilman Jumalaa.

Ne olivat humanismin ensi askeleet.

Humanismi on Kainin uskoa ja tämänkin ajan humanistit kulkeva Kainin tietä. He tekevät paljon hyvää ja sanovat meille samalla: ”Ettekö tekin voisi unohtaa sitä Jeesusta ja tehdä muuten vain hyvää? Ei teissä muuta vikaa ole kuin tuo ainainen Golgatasta puhuminen…”

Meillä kristityilläkin voi olla vaarana, että ajaudumme tekemään vain hyvää ja kuvittelemme, että se on asian ydin. Jatkamme matkaa hyvissä teoissa ja kuljemmekin Kristuksen ohitse.

Hän ei ole ainoastaan alku vaan koko kristinusko, kaiken sisältö ja ydin. Parasta, mitä voimme koskaan tehdä, on pysyä Kristuksessa ja kertoa Hänestä tälle maailmalle.

Pyhä Henki on tullut kirkastamaan meille Jeesusta – viemään meidät asian ytimeen – perille asti.

Jopa sairaiden puolesta rukoileminen voi tulla meille kompastukseksi. Eräs evankelista totesi kerran: ”En minä aina jaksa puhua siitä Jeesuksesta. Mieluummin puhun Pyhästä Hengestä.”

One Way -tapahtuma

LOHJAN VIVAMOSSA 6.1.2017 - 8.1.2017 Vivamon kurssikeskus, Vivamontie 2, 08700 Lohja Puhujina mm. Tapani Suonto ja Esa-Pekka Mattila. Viikonlopun tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Huonevaraukset ja ilmoittautumiset Vivamoon.

Puh. 0207 681 760

6

Birgitta ja Vesa Sihvo

RAPORTTI

4/2016

Koko elämä Jumalalle Teksti: Hanna Torvalds Kuvat: Atte Auvinen ja Vesa Sihvo

Seurakuntanuorissa toisensa tavanneet Vesa ja Birgitta Sihvo alkoivat seurustella 16-vuotiaina. Tänään heillä on viisi lasta, monenlaisia palvelutehtäviä One Wayn House-seurakunnassa, kotonaan kokoontuva raamattupiiri sekä projekti, jonka Jumala laski kummankin sydämelle samanaikaisesti: oman kodin avaaminen ihmisille, jotka kaipaavat eheytymistä ja haluavat sitoutua Jumalaan ja jotka siksi tarvitsevat turvallisen, hengellistä kasvua tukevan asuinympäristön.

T

ämä kaikki on seurausta siitä, että olemme oikeasti halunneet antaa koko elämämme Jumalalle ja tehdä sen kokonaisvaltaisesti”, Birgitta Sihvo toteaa. ”Ihmiset lokeroivat usein elämänsä eri osa-alueisiin: työ, perhe, harrastukset, seurakunta. Mutta avioitumisestamme lähtien Jumala on saanut vaikuttaa meidän koko elämäämme: lapsilukuun, asumiseen, työhön, palvelutehtäviin.”

Suuret odotukset veivät umpikujaan Kumpikaan Sihvoista ei tule uskovasta perheestä. Siitä huolimatta molemmille on ollut jo lapsesta asti selvää, että Jumala on olemassa. Vesa kävi pyhäkoulua ja saarnasi 3-vuotiaana kotona. Birgitalla puolestaan oli uskova isomummo, jolla oli Jumalan sana hallussa. ”Kun kerran olin omien lasteni kanssa äidin luona, löysin vanhojen postikortti-

en joukosta kortin, jonka isomummo oli lähettänyt äidilleni hänen odottaessaan minua. Isomummo kirjoitti: ’Jätä lapsesi Jeesuksen huomaan’ ja uskon, että olen siitä lähtien ollut Jumalan hoidossa.”

Sekä Birgitta että Vesa odottivat rippikouluun pääsyä. ”Olin päättänyt, että kun menen riparille, tulen uskoon”, Birgitta sanoo. Myös Vesalle rippikoulu oli elämän suunnanmuutos. Rippikoulun jälkeen molemmat osallistuivat innokkaasti seurakunnan nuorisotyöhön, siellä he myös tapasivat toisensa ja alkoivat pian seurustella.

Uskonvarmuutta etsiessään Birgitta kävi opiskeluaikanaan erään kurssikaverin kanssa uuskarismaattisessa kotiryhmässä. ”Tänään tiedän, että Jumala varjeli minua niin, etten kokenut samaa kuin muut, jotka lilluivat ’hengessä’. Sydämessäni oli aina janona se, että halusin löytää totuuden ja varjeltua joutumasta harhaan.”

Parikymppisenä Vesa puolestaan ajautui henkisesti kohti umpikujaa. Vaikka hän yritti elää täysillä Jumalalle, se ei onnistu-

nut. ”Jos todellista vuorovaikutussuhdetta ihmisen ja Jumalan välillä ei ole, oma voima ja Jumalan voima menevät sekaisin.”

Vesa toteaa, että romahdukseen johti ennen kaikkea vääränlainen jumalakuva.

Vaikka hän luki Raamattua, hän ei ymmärtänyt sitä perusasiaa, että Jumala haluaa ennen kaikkea tulla meille Vapahtajaksi ja olla meidän Herramme. Hän ei myöskään tunnistanut, mikä hänen sielunelämässään oli sellaista, joka oli oikeasti syntiä. ”Elämäni oli hassusti mustavalkoista, elin joko Jumalalle tai sitten poissa Jumalan yhteydestä.”

On valtavaa olla Jumalan lapsi Kun Vesa oli tarpeeksi yrittänyt ja pinnistellyt päästäkseen sellaiseen Jumalasuhteeseen, jossa hän olisi kokenut Jumalan läsnäolon, hän uupui. ”Koin, että olin syvästi epäonnistunut; siihen sisältyi suurta pettymystä ja itsesyytöstä. Väsyin kaikkeen yrittämiseen ja käänsin selkäni uskolle.”

Yhtenä yönä hän kuitenkin heräsi siihen, että Jumalan kirkkaus oli makuuhuoneessa. Kaikki epäilys oli kerralla poissa, niin myös itsesyytökset ja uupumus. ”Minulla oli vain onnellinen ja vapautunut olo. Koin valtavaa hyväksyntää. Ymmärsin, että kelpaan juuri tällaisena ja että Jumala itse oli

4/2016

7

luonut uudenlaisen suhteen minun ja hänen välilleen.”

Vesa uskoo, että juuri Jumala vei hänet tähän pisteeseen, josta syntyi rehellinen ja aito suhde Jumalan kanssa. ”Tänään tiedän, että Jumala on Isä, joka pitää minusta huolta, ja että on valtavaa olla Jumalan lapsi; kukaan muu ei ole hyväksynyt minua niin syvällisesti kuin Jumala.”

Jumala näkee koko elämämme. Jos meillä menee vuosia jonkin oppimiseen, niin meillehän se on tuskaa, mutta Jumala on kanssamme koko ahdistuksen ajan ja tietää, että lopputulos on kaunis. Vesa on jälkeenpäin saanut kohdata ihmisiä, joilla on ollut samanlaisia vaikeuksia, ja kohtalotoverina hän on pystynyt rohkaisemaan heitä. Uskonkriisistä on tullut hänelle työkalu toisten auttamiseksi.

Jumalaan juurtumisen aika Vesasta tuli yrittäjä talonrakennusalalle, Birgitta puolestaan opiskeli seurakuntakuraattoriksi. Opinnot valmistivat häntä mm. sosiaali-, mielenterveys- ja sielunhoitotyöhön. Valmistumisen jälkeen Birgitta sai töitä Vantaan kaupungin lastensuojelusta.

Sihvot muuttivat pääkaupunkiseudulle vuonna 1983 ja liittyivät erääseen kotiseurakuntaan. Kymmenen vuoden sisällä perheeseen syntyi viisi lasta, neljä poikaa ja tytär. ”Kun neljäs lapsi oli syntynyt, Jumala sanoi kaksi kertaa, että vielä tulee yksi lapsi”, Vesa kertoo. ”Tämä lupaus on ollut mannaa kuopuksellemme Topiakselle.”

Vanhemmat ymmärsivät, että lapset olivat nyt heidän elämänsä tärkein tehtävä.

10 vuoden ajan he kokivat, että heidän seurakuntansa oli kotona. ”Tuon kymmenen vuoden perheseurakunnan aikana Jumala kasvatti ja vahvisti meidän juurtamme”, Sihvot toteavat. ”Koemme, että sen jälkeen olemme voineet ymmärtää, mitä Jumala tahtoo elämältämme.”

Lasten kohdalla Sihvot halusivat panostaa siihen, että jokaisella lapsella on henkilökohtainen mahdollisuus valita Jumala.

Ainoa, mitä vanhemmat vaativat, oli se, että lapset kuuntelevat, kun heille viikoittain luettiin lastenraamattua. Sen jälkeen he ovat saaneet tehdä omat ratkaisunsa. ”Kun kaksi ensimmäistä lasta olivat syntyneet, yritin mennä töihin, mutta se ei onnistunut millään”, Birgitta muistelee. ”Kerrankin minulla oli sovittu haastattelu, mutta unohdin ottaa mukaan kaiken tarvittavan työtodistuksia ja papereita myöten.

Sieltä palatessani ymmärsin, että Jumala puhui sydämelleni sanoen, että sinun tehtäväsi on olla äiti. Koin vihdoinkin, ettei asiaa tarvitse enää ajatella.”

Niin Birgitta oli 20 vuotta levollisella mielellä kotona ja teki samanaikaisesti vapaaehtoistyötä. Siihenkin Jumala johdatti hänet omalla tavallaan.

Vesa Sihvo johtaa ylistystä

Venäjän työ avautuu

tayhteys helluntaiherätyksessä. Jumala selvästi antoi meille palvelutehtäviä siellä ja sanoi, että täällä minä opetan teitä.”

Katulapsityössä Sihvot päätyivät auttamaan Mission Possiblen kautta tehtävää Venäjän työtä. Birgitta toimi vapaaehtoisena 1-2 päivää viikossa lähetysjärjestön toimistolla ja Vesalla oli pari vuotta vuosiviisumi Venäjälle. Rakkaus Venäjän katulapsia ja huono-osaisia kohtaan vain syveni. 10 vuoden ajan Sihvot tekivät useita matkoja vuodessa Venäjälle Jaroslaviin ja Pietariin. He veivät vaatteita sekä osallistuivat remontteihin.

Tällaisen johdatuksen jälkeen voi tuntua oudolta, että loppujen lopuksi Vesa ja Birgitta kokivat, että Jumala halusi taas aloittaa uuden jakson heidän elämässään.

Kuopuksen syntymän jälkeen Birgitalla todettiin kasvain suolistossa. Ennen leikkausta vanhemmat päättivät lähteä kaksistaan risteilylomalle Viipuriin. Lapsille löytyi hoitaja, jopa silloin 9 kk:n ikäiselle Topiaksellekin, joten harvinaiselle lomalle lähdettiin odottavin mielin.

Viipurin torilla resuisten pienten lasten joukko ympäröi heidät. Sihvot ostivat lapsille leipää ja odottivat, että kukin nauttii lahjaeväänsä itse. Heti leivän saatuaan kuitenkin porukan pienin, vielä alle kouluikäinen poika, lähti kiireesti viemään sitä kotiinsa, siellä kun ei ollut kenelläkään ruokaa. Birgitta totesi, että tämä oli hänelle liikaa, ja kotimatkalla molemmat olivat aika hiljaisia.

Palvelupaikaksi One Way ”Tämän tapauksen kautta Jumala antoi meille henkilökohtaisen kutsun katulapsityöhön”, Vesa kertoo. ”Löysimme muita, Kun One Way julkaisi opetuslapseuskoujotka tekivät katulapsityötä Venäjällä, ja lun netissä, Sihvot alkoivat käydä sitä läpi sitä kautta meille avautui myös seurakun- kotonaan kokoontuvassa >>

8 raamattupiirissä. Esa-Pekka ja Soile Mattila käynnistivät One Wayssä Mission Crew -nuortentyön ja Sihvojen toiseksi nuorin poika Matias löysi sieltä uskovan nuorisoporukan, johon juurtui.

Keväällä 2015 Birgitta ja Vesa osallistuivat Saariselän rakentumisviikolle, jonka opetuksesta vastasivat Tapani Suonto ja Esa-Pekka Mattila. ”Siellä Jumala näytti, että One Wayn House-seurakunta on terve raamatullinen seurakunta”, Vesa sanoo. ”Olimme silloin sellaisessa elämänvaiheessa, että ihan henkilökohtaisestikin tarvitsimme tällaista seurakuntaa”, Birgitta jatkaa.

RAPORTTI

4/2016

palvelevat One Wayssä mm. ylistyksen johdossa, kuorossa, sielunhoitotiimissä ja opettamalla. Lisäksi Vesa on osallistunut konferenssialueen kunnostamiseen ja uuden teltan pystyttämistalkoisiin. Kotonaan Sihvot vetävät kotisolua, jossa käy mm. mielenterveyskuntoutujia ja uudestaan uskontielle haluavia.

Jumalalle tilaa näyttää, mitä hän oikeasti haluaa tästä tulevan”, Birgitta kertoo. ”En olisi esimerkiksi vuosi sitten voinut kuvitellakaan, että meillä on nyt kolme maahanmuuttajaa täällä töissä ja saman ruokapöydän ääressä!”

Nämä Irakista paenneet turvapaikanhakijamiehet ovat vuoden ajan osallistuneet One Wayn maahanmuuttajailtapäiviin, tulleet uskoon ja kääntyneet kristityiksi.

Koti auki tarvitseville Koska islamista luopuneita kiusataan ja vainotaan keskuksissa, miehillä oli kova Muutamia vuosia sitten Birgitta ja Vesa tarve löytää asunto muualta ja sen lisäksi huomasivat, miten heillä molemmilla oli myös töitä. Vesa Sihvo koki, että hän pysmielessä sama asia: että Jumala haluaa tyi tarjoamaan sitä heille. Työn opettelun

Sihvot ja vanha Anttilan koulurakennus

Nyt lokakuun alussa Vesa Sihvo siunattiin House-seurakunnan vanhimmiston jäseneksi. Vesa kokee, että Jumala on kasvattanut häntä tehtävään. ”Se ei ole kunnianosoitus tai titteli vaan merkitsee sitä, että olen myös Jumalalle tilivelvollinen. Oma onnistumiseni vaikuttaa toisiin ihmisiin.

Palvelutehtävän, leiviskän, voi suorittaa kuitenkin siten, että Herra sanoo: ”Sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen…” ”Kun seurakunnan jokaisen pastorin ja vanhimmiston jäsenen oma suhde Jumalaan on kunnossa, se on valtava voimavara.

Voimme rukoilla yhdessä ja jättää asiat Jumalalle, seurakunta pysyy notkeana ja pystyy seuraamaan Jumalan johdatusta eri asioissa.”

Vanhimmiston lisäksi Birgitta ja Vesa

avata heidän kotinsa vielä enemmän. Heille syntyi ajatus tukiasunnoista ihmisille, jotka haluavat sitoutua Jumalaan ja hänen työhönsä elämässään, mutta joiden tausta on ehkä sellainen, että he tarvitsevat joksikin aikaa puhtaan, turvallisen asuinympäristön, jossa kasvaa hengellisesti ja jossa Jumala voi rakentaa heidän itsetuntoaan.

Työhön sopiva rakennus löytyi pitkän etsinnän jälkeen Porvoon Anttilasta, vanha koulu, jota kunta oli myymässä.

Vesa Sihvon ammattitaustasta on ollut hyötyä uuden projektin työmaalla. Vanhaa, pariinkin kertaan laajennettua koulurakennusta on ensin purettu ja sitten vähitellen kunnostettu niin, että se sopii heidän suunnitelmiinsa. ”Emme ole itse halunneet ihan hirveän tarkasti raamittaa tätä kaikkea vaan antaa

lisäksi miehet osallistuvat päivittäin aamuhartauteen ja opetukseen. ”Nyt kun miehet ovat olleet kaksi kuukautta täällä talkoissa, heillä on takanaan jo 40 tunnin raamattukoulu”, Vesa toteaa. ”Miehet myös ymmärtävät, että samalla, kun he tekevät Jumalalle töitä, he oppivat ammatin ja saavat työpaikan Suomesta.”

Syysaurinko saa Anttilan vanhan koulun kaksikerroksisen päärakennuksen hehkumaan lämpimissä väreissä. Tulija tuntee, että tälle mäelle on helppo astua. ”Maailmassa ihmisten selät lyödään kumaraan, mutta tämä mäki on sellainen, että kun Jumala pääsee täällä toimimaan, hän nostaa selät pystyyn!” Näin Sihvot kokevat Jumalan todistaneen ja rukoilevat, että Herra toteuttaisi sanansa.

4/2016

9

Rukousvuorelta kaikuu rukous Teksti: Tapani Suonto Kuvat: Tapani Suonto ja Ritva Helena Hirvelä

Espoonlahdessa sijaitseva Rukousvuori – entinen Perjantai-kodin kiinteistö – täyttyy kerta toisensa jälkeen esirukoilijoista. Osa saapuu sinne aamurukoukseen muutamaksi tunniksi, toiset täyttävät talon illansuussa, auringon laskiessa. Jotkut viipyvät siellä muutaman vuorokauden erottaen aikaa elämästään rukoukselle. Kaikki ovat tervetulleita rukoilemaan.

R

ukous on yksi keskeinen menestyksen salaisuus hengellisessä työssä.

Ilman aktiivista esirukousta kaikki muukin ponnistus on turhaa. Evankeliointi on rukouksen hedelmien poimimista.

One Wayn esirukoilijat ovat miehittäneet rukousvuorta siitä lähtien, kun miesten ensikotitoiminta löysi uudet puitteet ja toimintatavat muualta. Rukous on noussut vuorelta viikosta toiseen vuoden ympäri ja kantanut hedelmää.

Rukousvuorella rukoillaan isänmaamme puolesta, muistetaan lähetystyötä eri puolilla maailmaa ja kannetaan rukouksin lähimmäisiämme, jotka ovat kääntyneet puoleemme esirukousta pyytäen. Kaikki esirukousaiheet tuodaan yksitellen Jumalan kasvojen eteen ja välillä ollaan vain hiljaa kuunnellen, mitä Pyhällä Hengellä on sanottavana.

Vuori täynnä rauhaa Rukousvuori huokuu rauhaa ja luottamusta Jumalaan. Korkealta kalliolta avautuva kaunis merimaisema värjäytyy purppuranpunaiseksi laskevassa ilta-auringossa ja muistuttaa rukoilijoita Luojan uskollisuudesta. Joskus tuo sama maisema on mustanpuhuva syysmyrskyn noustessa ja kertoo karulla tavalla tuomion pilvistä, jotka uhkaavat nousta maamme ylle. Tällä vuorella Jumala on puhutellut lapsiaan monella tavalla jo vuosikymmeniä ja puhuttelee edelleen.

Tämä on se sama vuori, jolla Helsingin kuuluisin rappioalkoholisti Lauri Jakkila kohtasi Jumalan keskellä yötä. Täällä

hänen kärsimyksensä päättyi, kun hän sai ilmestyksessä lupauksen uudesta tehtävästä Jumalan elovainioilla. Hänelle luvattiin, että hän tulisi olemaan suuri ase Jumalan suunnitelmissa, jos hän vain lähtisi seuraamaan vilpittömästi Kristusta. Niin hän teki ja lupaukset toteutuivat, sillä mikään ei ole Jumalalle mahdotonta.

Tällä vuorella enkeli ilmestyi eräälle kovia kokeneelle huumemiehelle ja monet kodittomat miehet jättivät syntitaakkansa ristin juurelle. Täällä Pyhä Henki on teh-

nyt salattua työtä lukemattomien ihmisten elämässä. Täällä on aina levännyt rauhan ja rakkauden henki. Täältä ovat monet lähteneet uusina ihmisinä jatkamaan elämäntaivaltaan.

Näky siivitti liikkeelle Samaan aikaan kun Rukousvuoren tilat vapautuivat uuteen käyttöön, sai RitvaHelena Hirvelä työnäyn viikot ympäri jatkuvasta esirukoustoiminnasta. Hänestä tuli Rukousvuoren äitihahmo, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi ja rohkaisee rukoukseen, vaikka vain hetkeksi kiireisen päivän keskeltä. Hänen panoksensa on rukoustyössä välttämätön, sillä jonkun on oltava aina läsnä, jotta rukous voi jatkua vuorella päivästä toiseen. Ritva-Helena asuu Rukousvuorella. Vähitellen Rukousvuoren ovat löytäneet myös monet uudet esirukoilijat ja niin rukous kaikuu yhä voimakkaampana Jumalan puoleen.

Rukousvuorelle voi lähettää rukousaiheita varmana luottaen siihen, että niiden puolesta myös rukoillaan. Täällä meidän tehtävämme on seistä erilaisissa tarpeissa ja hädässä olevien ihmisten rinnalla ja rakastaa heitä rukoillen. Me uskomme rukouksen voimaan ja rohkaisemme myös muita uskomaan.

Rukousvuorelle saavat tulla rukoilemaan kaikki, jotka uskossa haluavat kääntyä Jeesuksen puoleen. Täällä ei vaadita suurta uskoa tai virheetöntä vaellusta. Tänne saa jokainen tulla kohtaamaan Vapahtajaansa ja lähteä täältä uusin voimin jatkamaan kilvoitustaan.

Rukousaiheesi voit lähettää nettisivuillamme www.onewaymission.fi/kotimaantyö/ rukoustyö, sähköpostitse rukousrintama@ onewaymission.fi tai tekstiviestillä numeroon 046 6563 801.

RAPORTTI

10

Kastetilaisuus viime kesänä

Lähetyskäsky pätee maahanmuuttajatyössäkin Teksti: Arto Boa

Olemme One Way Missionissa kokeneet sydämen asiaksi tehdä parhaamme, jotta mahdollisimman moni turvapaikanhakija kuulisi Suomessa ollessaan evankeliumin ilosanoman.

J

oka viikko haemme kahdella linjaautolla turvapaikanhakijoita pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksista House-kahvilaamme kuulemaan ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Evankelioinnin lisäksi autamme uskoon tulleita turvapaikanhakijoita siinä määrin kuin se on meille mahdollista. Avun tarve on suuri, ja koska työmme piirissä on toistasataa turvapaikanhakijaa viikoittain, niin haasteita piisaa.

Viime aikoina olemme saaneet kokea sekä iloa että surua tässä työssämme. Osa uskoon tulleista on palautettu kotimaihinsa, mutta olemme saaneet heiltä myös hyviä terveisiä: usko on kestänyt, vaikka olosuhteet ovat vaikeat ja vaino on todellisuutta.

Jeesus haastaa meitä evankelioimaan Elämme aikaa, jolloin sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ainoana pelastajana jakaa tunteita ja mielipiteitä. Kristittyinä emme kuitenkaan voi tehdä mitään parempaa tai rakkaudellisempaa kuin julistaa Jeesusta maailman syntien sovittajana. Kaikki One Wayn toiminta on maahanmuuttajille täysin vapaaehtoista; ne, jotka tulevat tilaisuuksiimme, haluavat myös kuulla evankeliumia. Monet uskoon tulleet ovat-

kin sanoneet: ”Ennen olimme pimeydessä, mutta nyt olemme valossa.”

Meidän uskovien tulee siis julistaa evankeliumia, vapautuksen, toivon ja tulevaisuuden sanomaa kaikille kansalaisuudesta riippumatta, niin arabeille kuin suomalaisillekin. Tämän tehtävän Jeesus itse antoi meille sanoen: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:19-20) Jeesuksen lähetyskäskyä noudattaen olemme julistaneet evankeliumia, kasta-

4/2016 neet ja opettaneet uskoon tulleita turvapaikanhakijoita. Työ alkoi vuosi sitten ja tämä syksy on selvästi ollut sadonkorjuun aikaa.

Monia on tullut uskoon ja kastettu. Evankelioinnin lisäksi olemme myös etsineet keinoja siihen, miten parhaiten voisimme opetuslapseuttaa näitä uusia veljiämme.

One Wayn opetuslapseuskoulussa on ollut mukana arabian kielen tulkki ja kouluun on osallistunut useita uskoon tulleita arabiankielisiä turvapaikanhakijoita. Suuri kiitosaihe on myös se, että olemme saaneet sunnuntaikokouksiimme pysyvän arabian kielen tulkkauksen, jonka lisäksi farsin kielellä tulkataan joka toinen sunnuntai.

Olemme todella kiitollisia näistä ihanista tulkeista, jotka ovat tarttuneet Jumalan valtakunnan työhön nyt, kun tarve on niin valtavan suuri.

Lähetyskenttä tuli Suomeen Olemme siis maahanmuuttajatyössämme lähteneet rohkeasti kohti uusia haasteita. Koko tilanne on itse asiassa hyvin erikoinen: Lähi-idän konfliktien vuoksi vastaanottokeskukset ovat yhä täynnä turvapaikanhakijoita, jotka haluavat kuulla evankeliumia. Sen sijaan, että tämä haastava lähetystyökenttä olisi kaukana idässä, se on tullut kotimaahamme. Tiedämme hyvin, että turvapaikanhakijoiden omissa kotimaissa emme ikinä voisi tavoittaa evankeliumilla näin suuria määriä arabeja.

Olemme uskossa ottaneet vastaan kaiken työhön liittyvän taloudellisen ja hengellisen haasteen. Pyydämmekin sinua, hyvä lukijamme, rukoilemaan, että Jumala antaisi viisautta ja innoitusta tähän tärkeään työhön sekä varoja sen eteenpäin viemiseen. Rukoillaan myös vapaaehtoisille voimia ja ennen kaikkea terävää evankeliumin sanomaa.

Innokkaat kokit keittiössään

4/2016

Marja-Liisa tarjoamassa kahvia 11 maahanmuuttajatilaisuudessa

Tiimi täynnä elämänkokemusta Teksti: Hanna Torvalds Kuva: Atte Auvinen

Oleellinen osa One Wayn maahanmuuttajatyötä on sitoutunut suomalaistiimi, joka osoittaa tilaisuuksiin tuleville turvapaikanhakijoille käytännön vieraanvaraisuutta: keittää ja tarjoaa kahvit ja syötävää ja omalta osaltaan saa tulijat tuntemaan itsensä mahdollisimman tervetulleiksi. Marja-Liisa Meskanen on kuulunut tähän tiimiin lähes alusta lähtien.

V

uosi sitten Leena Metsämäki pyysi minua auttamaan pullien kantamisessa ja kahvin tarjoilussa”, MarjaLiisa kertoo. ”Sille tielle sitten jäin enkä ole katunut.”

Marja-Liisa Meskanen on itse puoliksi juutalainen ja Israel ja juutalaistyö ovat aina olleet vahvasti hänen sydämellään.

Hän on myös viettänyt pitkä aikoja Israelissa. ”Aikaisemmin minulla oli hyvin kielteinen asenne mm. Israelin arabeihin, mutta nyt kun olen tutustunut näihin arabitaustaisiin turvapaikanhakijoihin ja kuullut heidän tarinoitaan, monista on tullut minulle ystäviä.”

Kahvitus- ja kuljetustiimin neljä muutakin jäsentä ovat sitoutuneita Israelin ystäviä. Israel on opettanut heille, että rauhaa ei tule ennen kuin Jeesus Messias saa vallata kaikkien sydämet niin, että myös erilaisista taustoista tulevat ihmiset oppivat hyväksymään ja rakastamaan toisiaan. ”Olemme varmaan aika epätodennäköinen porukka tekemään tätä työtä, mutta teemme sitä sydämestämme!” Marja-Liisa toteaa. ”Kaikilla meillä on kova elämänkokemus. Tässä työssä onkin vain eduksi se, ettei enää ole ihan nuori.”

Tärkeä yhteys Koska turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa ei tapahdu juurikaan mitään, kaikki ohjelma ja vaihtelu on miehille hyväksi. Heillä on myös suuri tarve tavata toisiaan – niitä, jotka asuvat eri vastaanottokeskuksessa tai ovat jo saaneet oman asunnon.

Kahvittelun ja seurustelun lisäksi ohjelmaan kuuluu aina ns. asiantuntijaosio, jossa eri alojen asiantuntijat kertovat siitä, miten asiat Suomessa toimivat ja mitä on tärkeää tietää. Marja-Liisa Meskasen osalle on langennut näiden asiantuntijoiden hankkiminen.

Puhujia on ollut mm. poliisista, kirjastosta, liikuntavirastosta ja liikennelaitoksesta. Psykologi on käynyt kertomassa, miten Helsingistä voi hakea mielenterveyspalveluita, samaa asiaa on valottanut myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Suomen kielen opettaja on puhunut kielitaidon tärkeydestä ja motivoinut suomen opiskeluun. Juristi on avannut asioita, joita on hyvä tietää Suomen lainsäädännöstä. ”Pari kertaa täällä on ollut myös asiantuntija kertomassa vapaaehtoisesta maas-

tamuutosta, se on herättänyt todella paljon kiinnostusta”, Marja-Liisa sanoo. ”Lisäksi Toni Becker on puhunut siitä, minkälaista on olla ulkomaalaisena Suomessa, ja eräs jo pitkään Suomessa asunut arabi opetti, miten Suomessa tulee käyttäytyä.”

Asiantuntijaosuuden jälkeen joku One Wayn pastoreista evankelioi ja opettaa ja sen jälkeen on mahdollisuus keskusteluun.

Kysymyksiä esitetäänkin paljon, niin asiantuntijoiden aiheista kuin myös kristinuskoon liittyviä. Monet turvapaikanhakijoista ovat tulleet uskoon ja heistä on muodostunut hyvin kiinteä joukko, pieni seurakunta House-seurakunnan sisälle. ”Uusien uskovien kastetilaisuuksien yhteydessä on usein järjestetty pieniä juhlia, joihin miehet itse valmistavat itämaisia herkkuja”, Marja-Liisa kertoo. ”Ja kun Arto Boalla oli syntymäpäivä, Mohamed kutsui Arton ja koko muun tiimimme omaan kotiinsa, pieneen yksiöön, jonne oli kattanut meille juhlapöydän. Koko tämä vuosi on ollut elämäni parasta aikaa – ja on täydellisen yllättävää, että näin kävi.

En olisi ikinä voinut ajatella, että tekisin tällaista hengellistä työtä! Toisaalta olemme saaneet huomata, että taistelu sieluista on äärettömän kovaa; oikein tuntee, miten henkivalloissa taistellaan.”

RAPORTTI

12

4/2016

MITÄ NYT, TAPANI SUONTO? Kuvat: Eveliina Suonto ja Pentti Tuovinen

Tapani Suonto luovutti One Way Missionin toiminnanjohtajan tehtävät elokuussa Esa-Pekka Mattilalle ja siirtyi itse hallituksen puheenjohtajaksi.

Syynä olivat uudet haasteet, joihin häntä oltiin johdattamassa. Missä Tapani menee tänään?

S

iirtyminen hallituksen puheenjohtajaksi on osoittautunut oivaksi ratkaisuksi”, Tapani toteaa. ”Puheenjohtajana olen edelleen ajan hermolla, mutta päivittäiset rutiinit eivät enää rasita. Voin keskittyä mediatyöhön sekä julistustyöhön ja pastorin tehtävään seurakunnassa. One Way TV:n merkitys onkin kasvamassa kovaa vauhtia ja sillä saralla eivät työt lopu.

Myös Raportin ja radiotyön merkitys on entistä tärkeämpi.” ”Julistustyössä riittää haasteita, kalenteri on jo täynnä useiksi kuukausiksi.

Kutsuja tulee eri puolilta Suomea. Sen lisäksi olen lähdössä marraskuussa Intiaan katsastamaan työkenttämme tilannetta ja opettamaan pastoreita yhdessä Esa-Pekka Mattilan ja Arto Boan kanssa. He saavat samalla ensikosketuksen tuohon haasteelliseen lähetyskenttäämme”, kertoo Tapani.

Autokuskina aitiopaikalla Tapani Suonnon puhujamatkoilla on ollut jo pitkään mukana taiteilija Lauri Nyholm.

Hänen kalenteristaan on löytynyt aina tilaa, kun Tapania on viety puhujavierailuille eri puolille Suomea. Lauri huolehtii matkoilla kokousten yhteydessä pidettävästä kirjapöydästä ja toimii autokuskina. Näin Tapanille jää ajomatkalla aikaa valmistau-

tua kokouksiin ja usein myös ottaa pienet torkut matkalla. ”Tapanilla on hyvät unenlahjat”, naurahtaa Lauri. ”Hän nukahtaa heti, kun haluaa, ja nukkuu joskus puolet matkasta. Minä itse nautin ajamisesta ja kirjallisuuden myynti on sanoman levittämistä siinä missä puhuminenkin. Tämä puhujamatkoille osallistuminen on minulle suuri etuoikeus ja kutsumus.”

Lauri on ollut aitiopaikalla seuraamassa myös sitä, miten yleisö suhtautuu ja

vastaanottaa julistetun sanoman. Usein ihmiset tulevat kokouksen jälkeen kirjapöydän luo kertomaan ajatuksiaan illan opetuksesta. ”Juuri tätä me tarvitsemme”, ovat monet todenneet. Suomessa riittää kiitollista yleisöä ja One Wayn toivotaan vierailevan pian uudelleen. Saamme paljon positiivista palautetta myös radiotyöstämme sekä One Way TV:n ohjelmista. Äskettäin eräs nainen kiitti kyyneleet silmissä Hard Talk -ohjelmiamme, joissa neuvotaan eksytyksissä särkyneitä tielle kohti eheyttä ja tasapainoista uskonelämää. Hän kertoi levittävänsä itse tietoa ohjelmista kohtalotovereilleen, jotta hekin saisivat apua.

Illat venyvät usein pitkiksi, kun kirjallisuutta ja äänitteitä myydään suuret

4/2016

13 moninaisimpiin kysymyksiin. ”Kirjoja myydessä syntyy monenlaisia keskusteluja, joista yhteenvetona voin todeta, että One Wayn työtä seurataan tarkasti eri puolilla Suomea. Meillä on suuret määrät ystäviä ja tukijoita kaikkialla.” ”Kokoussalit ovat usein käyneet ahtaiksi. Tuoleja on saatettu hakea lisää viereisestä rakennuksesta, jotta kaikki mahtuisivat istumaan. Järjestäjille on joskus ollut suuri yllätys, kun väkimäärät ovat ylittäneet kaikki odotukset”, Lauri kertoo.

Sen jälkeen kun Tapani Suonto vapautui toiminnanjohtajan tehtävistä, myös varsinaisia suurempia One Way -tapahtumia on ryhdytty järjestämään ympäri Suomea.

Niissä on yleensä mukana muitakin One Wayn puhujia ja musiikkivoimia. ”Odotamme aina suurella mielenkiinnolla näitä juhlia, sillä niissä ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat aivan toista luokkaa kuin lyhyissä yhden tai kahden kokouksen vierailuissa”, Tapani sanoo.

Puheiden ja musiikin lisäksi tapahtumissa nähdään mielenkiintoisia videoita lähetyskentiltä sekä filmejä opetuksen aiheista. Monissa viikonlopputapahtumissa on mahdollisuus myös yöpyä, joten kauempaakin voi tulla mukaan. määrät kokousten jälkeen. Joskus varastot ”On ollut valtava ilo nähdä, mitä Jeesus loppuvat ja lupaamme lähettää kirjat myö- on tällä hetkellä tekemässä Suomessa”, Tahemmin postissa.” pani ja Lauri toteavat yhdessä. ”On suurta armoa, että One Way saa olla Jumalan käyMeitä seurataan tarkasti tössä ja tavoittaa kansaa tässä maassa. Siitä on syytä nöyrästi kiittää Jumalaa ja antaa Lauri Nyholm saa olla myös One Way Hänelle myös kaikki kunnia.”

Missionin tiedottajana vastatessaan mitä

One Way -tapahtumat pääkaupunkiseudun ulkopuolella RAUMAN VAPAASEURAKUNTA La 12.11. klo 15 – 21 Su 13.11. klo 10 – 13 Rauman Vapaaseurakunta, Myllymäenkatu 1 a, Rauma Puhujina Tapani Suonto ja Esa-Pekka Mattila ym.

LOHJAN VIVAMO Pe 6.1.2017 – Su 8.1.2017 Vivamon kurssikeskus, Vivamontie 2, 08700 Lohja Puhujina mm. Tapani Suonto ja Esa-Pekka Mattila. Huonevaraukset ja ilmoittautumiset Vivamoon.

Puh. 0207 681 760.

Voit tulla myös vain päiväksi.

Tarkempi ohjelma onewaymission.fi/tapahtumat

NÄKY VOITTAVASTA SEURAKUNNASTA saudessaan ja kun niiden aika on, ne vyöryvät eteemme yhtä varmasti kuin meren aallot. Meidän ei tarvitse huolehtia niistä.

Meidän tulee vain rakastaa Jumalaa ja elää tätä päivää kokonaisvaltaisesti Hänelle.

Jumala pitää huomisesta huolen.

Tuosta illasta on jo paljon aikaa. Olimme silloin ottamassa vasta ensimmäisiä 17. NÄKY ONE WAY MISSIONISTA askelia lähetystyössä, mutta Jumala näki jo kauemmas. Mitä Hänellä oli sydämellään, uosia sitten seisoin Intiassa Ara- levisivät valkoisena vaahtona pitkin hietik- siitä tiedämme paljon enemmän tänään. bianmeren rannalla. Minulla oli koa kastellen jalkojani. Käänsin katseeni sellainen tunne, että Jumala ha- kauemmas. Näin hämärällä merellä yhä lusi puhua minulle jotain. Meren aallot suurempia vaahtopäisiä maininkeja, jotka kohisivat hämärältä ulapalta ja kastelivat lähestyivät rannikkoa. Ne olivat määräsandaalini. Seistessäni aivan vesirajassa tietoisesti matkalla kohti minua, vaikka kuulin hiljaisen Pyhän Hengen äänen: sainkin odottaa niiden viileää virvoittavaa – Katso noita Arabianmeren aaltoja. kosketusta jaloilleni vielä hetken aikaa.

Yhtä varmasti kuin nuo aallot tulevat me- Tajusin, että monista Jumalan siunauksista reltä tänne hiekkarannalle, minun siunauk- saamme nauttia parasta aikaa. Mutta Hän seni tulevat teidän elämäänne. on varannut meille myös uusia siunaukKatselin ulapalta lähestyviä vaahtopäisiä sia, jotka ovat vasta matkalla. Jumala on aaltoja. Ne vyöryivät kohisten pimeästä ja valmistamassa niitä rakkaudessaan ja vii-

Vietimme syksyllä 2013 One Way Missionin 30-vuotisjuhlaa. Toiminnan kulmakivenä on ollut alusta lähtien Pyhän Hengen johdatuksen etsiminen ja siinä eläminen. Sen pohjalta on syntynyt myös näkymme, josta julkaisimme vuonna 2010 Tapani Suonnon kirjoittaman kirjan ”Näky voittavasta seurakunnasta”. 30-vuotisjuhlamme kunniaksi julkaisemme Näky-kirjaa luku kerrallaan Raportti-lehdessä. Nyt on vuorossa kirjan viimeinen luku.

V

RAPORTTI

14

4/2016

Teltan täydeltä yleisöä kuunteli taiteilija Viktor Klimenkoa

Onnistuneet Wanhan ajan telttajuhlat Teksti: Esa-Pekka Mattila Kuvat: Pentti Tuovinen

One Wayn uusi ja värikäs kokousteltta pystytettiin Espoonlahden ytimeen Ulappatorille viideksi päiväksi elo-syyskuun vaihteessa. One Way Mission ja Espoonlahden evankelisluterilainen seurakunta järjestivät telttatapahtuman yhteisvoimin ja näkynä oli saavuttaa erityisesti Espoonlahden asukkaita evankeliumilla.

T

apahtuma koostui monenlaisista tilaisuuksista, mutta yhteisenä punaisena lankana kaikessa oli ”Wanhan Ajan Evankeliumi”: Jeesus Kristus on kuollut syntiemme tähden, Jumala kutsuu meitä parannukseen ja uskomaan ilosanoman omakohtaisesti.

Raamattutunteja ja iltatilaisuuksia Juhlien aikana oli useita tilaisuuksia, joissa saimme ylistää Herraa yhdessä sekä kuunnella monipuolista Raamatun opetusta. Useat musiikkiryhmät palvelivat seurakuntaa sekä esittävien laulujen että yhteislaulujen välityksellä. Monipuolisesta opetuksista vastasivat Jouni Turtiainen, Erkki Kuusanmäki, Tapani Suonto, EsaPekka Mattila ja Arto Boa. Lapset ja nuoret huomioitiin Gospel-yhtye MGtH konsertoi torstaina iltapäivällä teltan täydelle yläasteikäisiä nuoria. Laulujen sanoma sekä välispiikit kertoivat lempeän koskettavasti rakastavasta Jumalasta, joka antoi Poikansa kuolemaan syntiemme tähden. Myös musiikki oli erittäin ammattitaitoista ja kaikin

puolin mukavaa kuunneltavaa. Jumalan Sana on nyt kylvetty nuorten sydämiin ja rukouksemme onkin, että sana saisi jäädä itämään ja tuottaisi hyvää hedelmää.

Pienemmätkin lapset oli huomioitu omalla tapahtumalla. Lauantaina teltassa oli riemullista menoa vauhdikkaiden lastenlaulujen, leikkien ja nukketeatterin säestämänä.

Nokipannukahveja tarjottiin oikein Wanhan Ajan malliin Esko ”Lätsä” Luukkosen toimesta kolmena päivänä. Lukuisat ohikulkijat pysähtyivät nauttimaan tätä erikoisuutta ja samalla seurakuntaväen oli luontevaa kohdata kadun kansaa kuunnellen ja keskustellen. Monet kiinnostuivat tapahtumasta siinä määrin, että tulivat mukaan iltatilaisuuksiin.

Monikulttuurinen yhteysilta Neljä turistibussillista maahanmuuttajia saapui perjantai-illan monikulttuuriseen yhteysiltaan. Oli todella mieleenpainuvaa olla todistamassa sitä, kuinka suuri joukko arabeja oli kuuntelemassa kaunista musiikkia ja armon ja totuuden täyteistä julistusta Kristuksesta suomalaisessa juhlateltassa.

Miten ihmeellinen onkaan Jumalamme, joka osaa käyttää tämän maailman sekasortoista tilannetta omia päämääriään varten.

Rovasti Erkki Kuusanmäki Espoonlahden seurakunnasta

Jälleen kerran saimme kokea sen ihmeen, kun kaukaiset vieraamme ottivat vastaan pelastuksen uskomalla Jeesuksen Kristuksen nimeen.

Viktor Klimenkon konsertti ei jättänyt ketään kylmäksi tälläkään kertaa. Saimme nauttia todellisen taiteilijan kokosydämisiä tulkintoja hengellisistä lauluista sekä kuulla haastavaa puhetta laulujen välillä.

Näytelmäryhmä Tuomas Tarkkasen johdolla palautti mieliimme nälkävuodet, joita Suomessa koettiin 1800-luvulla. Kohtaukset herättelivät hyvinvointivaltion kansaa muistamaan, mistä apu tulee ja kuinka on syytä olla kiitollinen jokapäiväisestä leivästä: aina ei ole ollut näin hyvin.

Juhlat eivät syntyneet itsestään, vaan lukuisa vapaaehtoisten joukko kantoi kortensa kekoon mitä erilaisimmissa tehtävissä. Teltan pystytys laattapintaiselle torille oli jo yksistään oma haastava projektinsa.

Telttamestari Vesa Sihvon ammattitaitoisella ohjeistuksella selvisimme urakasta kommelluksitta. Runsaat kymmenen turvapaikanhakijaa olivat palvelualttiisti auttamassa kantasuomalaisia.

Tästä kaikesta on valtavan suuri kiitollisuus Jumalalle. Hänen armostaan saimme välittää pelastussanomaa lukuisille ihmisille.

4/2016

15

www.oneway.tv

Oletko jo katsonut nämä ohjelmat?

VALMISTAUDU VAIKEAAN AIKAAN Opetusta ajasta, jossa elämme ja siitä miten seurakunta ja jokainen uskova voivat valmistautua kohtaamaan ajan tuomat haasteet.

HARD TALK EXTRA

Valhe seurakunnassa

KULJETUSLIIKE TRANS-AKSELI OY Kuljetukset Suomessa ja Euroopassa

0400 456 572

MERELLÄ

Vieraana laulaja, lauluntekijä ja evankelista Jippu

DRAMAATTISIA TILANTEITA Hukkuneena merenpohjassa

MATTOKUTOMO UMPIKUORMA-, AVO- JA TÄYSPERÄVAUNUYHDISTELMÄT SEKÄ PAKETTIAUTOKULJETUKSET

Valmiit matot & tilaustyöt Puh. (03) 781 2434 044 333 3352 Tyynentie 1 15230 LAHTI

Lapset valmistautuvat lauluesitykseen

16

RAPORTTI

4/2016

KIINA

Onnellisten lasten orpokoti Teksti: Hanna Torvalds Kuvat: Hanna Torvalds ja Matti Lyytikkä

Pekingissä on helle, kun saavumme varhain aamulla. Yölennon aikana Suomen alkanut syksy sateineen on jäänyt taakse. Ni hao, Kiina!

Täältä tulevat suomalaiset tiimiläiset, joiden joukossa on Kiinan työn koordinaattori Leena Metsämäen ja kummisihteeri Elina Salojärven lisäksi kolme jo aiemmin Kiinassa käynyttä ja kaksi ensikertalaista, minä toinen heistä.

K

Jean on juuri palannut Shanghaista, jossa hän on ollut kaksi viikkoa hengellisten johtajien seminaarissa ja itsekin opettanut siellä. Jean on säteilevän kaunis ja iloitsee selvästi Leenan ja Elinan tapaamisesta – ja toki meistä muistakin. Olemme pitkään rukoilleet hänen terveytensä puolesta, mutta tämän elämää pursuavan naisen nähdessämme voimme unohtaa kaikki pelkomme jostain hivuttavasta taudista.

Käymme yhdessä syömässä perinteisessä kiinalaisessa ravintolassa – mukana ovat myös Jeanin ja Paulin adoptiotyttäret Dorcas ja Angel, joista vanhemmat selvästi ovat ylpeitä. Dorcaksesta on kasvanut älykäs ja kaunis nuori nainen, jonka opinnot kristillisessä koulussa sujuvat hyvin. Nytkin hän keskustelee englanniksi meidän Äidin iloon sekoittuu murhe suomalaisten kanssa. Pikkusisko Angel puolestaan kiertää sylistä syliin nauttien Kiinan työmme vetäjät Jeanin ja Paulin saamastaan huomiosta. tapaamme vasta parin päivän kuluttua. iinalaista aamuruuhkaa kuvitellessani olen mielessäni nähnyt suuret pyöräilijöiden armeijat matkalla työpaikoilleen. Jo heti lentokentältä hotelliin ajaessamme tämä kuva saa nopeasti väistyä. 2000-luvun Peking on moderni ja vauras kaupunki, jonka leveät ajoväylät ovat pyöräilijöiden sijasta täynnä toinen toistaan loistokkaampia autoja. Tuntuu, että jokaisesta automerkistä ovat liikkeellä vain ne kaikkein suurimmat ja hintavimmat mallit – ja usein vielä tummennetuilla ikkunoilla. Onnistun bongaamaan pari pyöräilijääkin, mutta paljon enemmän pilvenpiirtäjiä reunustavilla pyöräteillä näkyy äänettömiä sähkömopoja ja -pyöriä.

Aterian aikana Jean kertoo hiljaisella äänellä omasta biologisesta pojastaan, 25-vuotiaasta Peteristä, jonka Suomen tiimi tapasi vuosi sitten. Kun Jean ja hänen ensimmäinen miehensä erosivat, Peter oli 8-vuotias. Kiinan lain mukaan lapsi jää avioerossa isälleen, joten Jean joutui luopumaan pojastaan. Vasta aikuistuttuaan Peterillä oli mahdollisuus ottaa yhteys biologiseen äitiinsä. Hylkääminen on kuitenkin jättänyt Peteriin syvät jäljet ja hän on nyt psykiatrisessa sairaalassa. Saattaa olla, että hän joutuu jäämään sinne pysyvästi.

Onnellisten lasten orpokoti Miten erilainen kohtalo onkaan niillä Kauniit Satamat -orpokodin lapsilla, jotka heidän oma äitinsä on pian synnytyksen jälkeen hylännyt kadulle useimmiten jonkun vamman tai sairauden takia. Heitä varten Jean ja Paul perustivat yli 10 vuotta sitten lastenkodin, joka on erikoistunut hoitamaan vammaisia hylättyjä lapsia. Saamme viettää kokonaisen päivän tässä Pekingin esikaupungilla sijaitsevassa lastenkodissa, ja päivän aikana vakuutun siitä, että nämä lapset ovat todella hyvässä hoidossa.

4/2016

17

Tässä he hyörivät ympärillämme, nämä huuli- ja suulakihalkioisina syntyneet pienet pojat ja tytöt samoin kuin poika, jolla syntyessään oli kolme jalkaa, ja toinen, jolta yhä puuttuu osa kallon luuta. Heidän keskellään kulkee hiukan vanhempi, ehkä 8-vuotias autistinen poika kokonaan omassa maailmassaan ja silti hänkin vaikuttaa onnelliselta ja tyytyväiseltä.

Katson näitä pieniä, innokkaita kasvoja, jotka uteliaina ja iloisina tervehtivät meitä ja alku-ujostelun jälkeen jatkavat leikkejään. He ovat silminnähden hyvin kasvatettuja ja tasapainoisia lapsia. Ketään ei kiusata – ei sitä, joka on kömpelömpi kuin toiset, eikä sitäkään, joka kulkee ympäri huonetta muovilusikkaansa heiluttaen omaan äänettömään maailmaansa vajonneena. Ruoka-ajan koittaessa he pienintä myöten kipuavat ketterästi omiin syöttötuoleihinsa ja kiiruhtavat aterian jälkeen suoraan päivälevolle. Kukaan ei kiukuttele eikä haro vastaan. Tosin Angel pujahtaa vähän ajan kuluttua makuuhuoneiden siivestä uudelleen leikkihuoneeseen, jossa tietää meidän istuvan. Jeanin ja Paulin tyttärenä hänellä on selvästi muutamia etuoikeuksia.

Ateriointia kiinalaisittain Lasten nukkuessa Jean tarjoaa meille herkullisen aterian, joka on valmistettu oman maan tuotteista ja omalla tontilla kasvatetuista eläimistä. Hyvin hoidetussa puutarhassa kasvaa lähes kaikkea syötäväksi sopivaa. Näin sekä lapset että hoitajat saavat päivittäin nauttia taatusti tuoreita vihanneksia, juureksia, salaatteja, sipuleita ja yrttejä. Käytävän toisella puolella omissa häkeissään pulskistuvat kanat, ankat, hanhet ja lampaat sitä päivää varten, kun on niiden vuoro joutua ravinnoksi.

Lounas on katettu kiinalaiseen tapaan useisiin erilaisiin kulhoihin ja astioihin.

On monenlaista vihannesta ja kasvista, on kanansuikaleita ja hanhenlihaa sekä pieniä kippoja, joissa on kirpeää maustekastiketta. Kaikki on kauniisti suikaloitu niin, että meidän olisi helppo noukkia niitä syömätikuillamme, kostuttaa kastikkeella ja nostaa lautaselle – tai suoraan suuhun niin kuin Jean ja Paul tekevät.

Seuraan, miten vikkelästi Leena ja Elina usean vuoden Kiina-kokemuksellaan ke-

Orpokodilla riittää pyykkiä

Leena ja Angel

räävät haluamiaan ruokapaloja lautaselle ja siitä suuhun. Myös ensikertalainen Ritva Helena osoittautuu yllättävän taitavaksi.

Minä sen sijaan en tahdo onnistua seivästämään herkkupaloja edes muovisella haarukallani. Hetken aikaa touhujani seurattuaan Paul päättää puuttua asiaan: hän kalastaa nopeasti omilla tikuillaan ohuen taikinalevyn, levittää sen lautaselleni, nostaa päälle maustekastikkeessa dipattuja vihanneksia ja lihapaloja ja käärii siitä lopuksi soman nyytin. Minun ei tarvitse enää tehdä muuta kuin nauttia lopputuloksesta.

Matkalla historiaan Kiina on työkenttä, jonka lähetysmatkoilla jää aikaa myös turismia varten. Ensikertalaisina Ritva Helena ja minä päätämme lähteä hotellin tarjoaman matkatoimiston kautta retkelle Kiinan muurille. Muurin rakentaminen aloitettiin noin 500 vuotta ennen Kristuksen syntymää ja jokainen myöhempi dynastia jatkoi rakentamista aina 1400-luvulle asti. Yhä tänäänkin muuri kulkee yli 6 000 kilometrin matkan pohjoisen Kiinan halki. Muurista on entisöity neljä eri Ming-dynastian ajalta >>

Ritva Helena muuria valloittamassa

18

RAPORTTI peräisin olevaa osaa, joista yksi sijaitsee noin 70 km Pekingistä.

Matkalla ihastelemme Pekingin huikeita pilvenpiirtäjätorneja, valtavia kerrostalolähiöitä ja keskustan ulkopuolella sijaitsevaa perinteisempää hutong-asutusta. Kauniita, hyvin hoidettuja puistoja näkyy kaikkialla samoin kuin monenlaisia kukkaistutuksia ja -asetelmia. Toisaalta myös tehtaiden torneja toinen toisensa jälkeen – voin hyvin kuvitella, miten niistä nouseva saastesavu pakkasilla peittää koko alueen.

Parin tunnin ajomatkan jälkeen saavumme perille. Koska minulla on Meniéren tauti eikä pääni kestä minkäänlaista ilmassa heilumista, olen vakaasti päättänyt kiivetä portaita ylös sen sijaan, että nousisin muurille köysiratahissillä. Näin siis luulen, kunnes portilla opas ilmoittaa, että meillä on vain kaksi tuntia aikaa kävellä muurilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokainen menee ylös hissillä, myös minä. Yritän selittää ongelmaani, mutta opas kehottaa panemaan käden silmien eteen ja toteaa, että hänelläkin on korkean paikan kammo. Sen kunniaksi hän jää köysiradan juurelle kahvilaan odottamaan meitä takaisin 2 tunnin ja 20 minuutin kuluttua!

Muurin valloitus Minä siis astun hissiin – tai en astu, sillä vaunut kulkevat sellaisella vauhdilla, että kun oma vaunumme tulee takaapäin, se kirjaimellisesti vetäisee meiltä jalat alta. Hissipojat heittävät samanaikaisesti suojakaiteen eteemme, joten siinä sitten heilumme kohti korkeuksia. Ritva Helena neuvoo katsomaan vain ylöspäin ja niin teenkin. Samalla otan alkuun kouristuksenomaisesti ja myöhemmin jo helpottuneemmin kännykälläni kuvia upeasta maisemasta. Ja ylös päästään ilman pienintäkään huimausta! Koen sen varsinaiseksi Jumalan ihmeeksi.

Ylhäällä muurilla vartiopaikalta toiselle kävellessämme ja satoja rappusia kiivetessämme huomaan nopeasti, että tässä 30 asteen helteessä en olisi omin jaloin päässyt kovinkaan korkealle, joten opas oli ihan oikeassa tupatessaan minut hissiin. Ja tulipahan samalla yksi peloistanikin kohdattua. Näkymät ylhäältä muurin harjalta ovat huikeat.

Itse muuri nousee ja laskee jyrkästi kulkiessaan pitkin vuorenrinteitä enkä voi olla ajattelematta niitä satojatuhansia miehiä, jotka aikoinaan ovat olleet rakentamassa sitä.

4/2016 Lukemattomia heistä on kuulemma haudattu muurin juurelle.

Samalla köysiradalla takaisin palatessamme (jolloin vähän pakostakin tulee katsottua myös alaspäin) laulamme ja lausumme koko matkan ajan psalmia 121: ”Minä nostan katseeni vuoria kohti, mistä tulee minulle apu? Apu minulle tulee Herralta, joka on luonut taivaan ja maan…” Se on jo vuosia ollut ns. lentopelkopsalmini oikein kuoppaisiin kohtiin ja tästä lähtien myös köysiratapsalmini, joka toimii kyllä hyvin tasaisella maallakin.

Mieleeni nousee toinenkin kohta Raamatusta: ”Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin” (2 Sam. 22:30) ja vakuutun taas kerran siitä, että Herran kanssa pystymme ylittämään myös sisällämme olevat pelon muurit. Kiitos, Kiina sekä Jean ja Paul, kaikesta, mitä saimme kokea ja oivaltaa!

RYHDY KAUNIIT SATAMAT -LASTEN KUMMIKSI Kiinan Kauniit Satamat -lastenkodilla on paljon pieniä lapsia, joista osa on vaikeasti sairaita. Lasten hoito on vaativaa ja myös taloudellisesti haastavaa. Kodille kaivataan lisää kummeja.

Suurin osa lapsista lähtee hoitojen ja kuntoutumisen jälkeen adoptioon, siksi emme voi antaa kummille omaa nimettyä lasta.

Silti tuki kummikannatuksen kautta on elintärkeää työmme jatkumiseksi. Voisitko sinä olla Kauniit Satamat -lastenkodin kummi? Ota yhteyttä kummisihteeriimme Elina Salojärveen puh. 050 566 6534 tai sähköpostitse kiina@onewaymission.fi

Kiinan työ puh. 045 230 7949 kiina@onewaymission.fi

4/2016

19 MALAWI

Toivoa ja iloa kuivuuden keskellä Teksti ja kuvat: Mervi Itälinna

Iloisia lapsia orpokokouksessa

Maanantaiaamu alkaa klinikalla tavalliseen tapaan työntekijöiden kokoontuessa laulamaan ja rukoilemaan yhdessä. Raamatunpaikka tänä aamuna muistuttaa jokaisen yhtäläisestä tärkeydestä. ”Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.” Jokaisen työpanos on yhtä tärkeä!

M

yös potilaiden aamu klinikalla alkaa lauluin ja rukouksin. Rukous ja luottamus siihen, että Jeesus itse täälläkin on sairaita parantamassa, onkin välttämätön perusta työlle. Eräs klinikalla työtä seurannut suomalainen sairaanhoitaja totesi, että tällä klinikalla tehdään ihmeitä. Moni hurjalta näyttävä vamma tai sairaus vain hoidetaan näissä oloissa ja näillä resursseilla kuntoon.

Tärkeä kyläklinikka Viime keväänä orpokodille muutti Elena, syöpäleikkauksesta juuri selvinnyt 17-vuotias tyttö. Sukulaiset olivat täysin hylänneet hänet sairauden takia. Pieni ja huonovointinen, hiljainen mutta sinnikäs Elena kävi läpi syöpähoidot Blantyressa ja voi hyvin tänä päivänä, asuu orpokodilla ja käy koulua. Tässä maassa ei mikään itsestäänselvyys ollenkaan.

Jutellessani ihmisten kanssa kuulen,

että Mulungu alinafe -klinikan maine on edelleen erityisen hyvä. Medical assistant Frezer loistaa kilpaa Afrikan auringon kanssa kertoessaan klinikan kuulumisia.

Lääkkeitä on riittävästi, kaikki toiminnot pyörivät moitteettomasti. Tällä hetkellä klinikalla työskentelee hänen lisäkseen kolme sairaanhoitajaa ja uskollinen joukko kyläläisistä vuosien saatossa koulutettua henkilökuntaa. Frezer näkee tilaa myös kehitykselle ja tarvetta koulutukseen, mutta vilpitön ilo ja innostus välittyvät hänen suhteestaan työhönsä ja kiitollisuus toimivasta tiimistä ympärillään.

Potilaiden palaute pitää yhtä Frezerin kertoman kanssa. Ihmisillä täällä on elävänä ja selkeänä mielessään vielä aika, jolloin klinikkaa ei ollut. Terveydenhuolto on heille edelleen suuri kiitollisuuden ja ihmetyksenkin aihe. >>

20

RAPORTTI

4/2016

Potilaat jonottavat Frezerin vastaanotolle

Potilaat kuin omaa perhettä

Jeesus saisi rakastaa heidät omikseen, olla suunnitteilla oleva uudistus, jonka mukaan heidän arjessaan Tie, Totuus ja Elämä. ne, jotka eivät läpäise Secondaryn toisen Työntekijä Steven muistelee tulleensa Tulevaisuus ja toivo! tai neljännen luokan kokeita, joutuvat klinikalle vaimonsa sairauden takia, ehkä palaamaan lähtöruutuun eli ensimmäiselle seitsemisen vuotta sitten. Vaimo sai avun luokalle. Aika motivoivaa, eikö? Ja silti Koulutus kannattaa ja lopulta Steven myös töitä. Steven painotjuuri koulutus on ainoa, joka voisi saada vaan ei kannusta taa, että hänen laillaan kiitollisia ihmisiä on tämänkin maan vielä nousemaan köyhyytodella paljon. Muistan joskus ihmetelleeni den kurimuksesta. ja joltakulta työntekijältä kysyneeni, miten Olen ahkerasti tavannut orpokodin pikkuOnneksi positiivisiakin tarinoita on. he jaksavat edelleen tätä työtä tehdä, niin Johnin kanssa chichewan kielen oppikirjaa. Vuosi sitten yksi orpo-ohjelmamme typienellä palkallakin vielä. Vastaus kuului Tällä kertaa John on oppilaani, lukemaan töistä, Aida Mahame, suoritti Secondaryn tähän tapaan: ”Nämä ovat meidän koti- olisi nyt vihdoinkin opittava. Minä, joka loistavin arvosanoin ja on nyt päässyt kyliämme, meidän kuuluu auttaa. Auttaa vielä olen chichewan opintojeni alkumet- opiskelemaan yliopistoon sairaanhoitajakkaikkia, sillä jokainen avuntarvitsija voisi reillä, olen hypännyt jo opettajaksi. si. Aida tuli ohjelmaan viisi vuotta sitten, yhtä hyvin olla oma läheinen. Nämä ihmiSe, että kannustamme lapsia koulun- kun hänet oli valittu hyvään Secondaryyn set ovat kuin omaa perhettä. Jos me emme käyntiin, on tärkeää. Se, että lähikoulun Blantyreen ja hän tarvitsi useamman koutee, kuka sitten?”

63:sta kahdeksasluokkalaisesta vain yksi lukummin, jotta opinnot saatiin maksettua.

Kysyn orpokodin työntekijältä Howar- läpäisee loppukokeen siten, että pääsee Aidan viesti muille nuorille on, että kun dilta hänen unelmastaan työn suhteen. jatkamaan valtion Secondary Schooliin, lujasti tekee työtä, se kannattaa. Eniten Howard sanoo toivovansa, että Jumala on hämmentävää. Muilla läpipäässeillä kannustusta Aida kertoo saaneensa omalta antaa riittävän viisauden ohjata ja opettaa olisi kyllä mahdollisuus jatkaa yksityisiin äidiltään. Tällaisia esimerkkejä tarvitaan lapsia kuuliaisuuteen ja hyvään elämään. kouluihin, mutta ne ovat aivan liian kalliita rohkaisuksi muille!

Haastammekin tässä nyt kaikkia rukoile- näillä kylillä asuville – jopa orpo-ohjelmaan erityisesti näiden lasten ja nuorten maamme kuuluville. Vaihtoehdoksi jää Kuivuus on polttanut maan puolesta. Täälläkin on vastassa kaikenlai- kerrata kahdeksas luokka. Toiset tekevät sia haasteita matkalla kohti aikuisuutta. sen useammankin kerran, sillä joka vuosi Orpolasten taustoissa on monenlaista jatkopaikkoja valtion kouluissa on aivan Kylillä liikkuessamme näen, miten kuihylkäämistä, heidän sydämissään on niin liian vähän. Orpokotimme kaksi kahdek- vuuden polttamia maisemat ovat. Tuntuu, paljon rakkaudenkaipuuta. Meidän tehtä- sannen luokan keväällä päättänyttä opis- että ne näyttävät myös autiommilta kuin vämme on kantaa heitä rukouksin; rukoilla kelevat nyt siis uudelleen samalla luokalla. vielä keväällä ennen Suomeen paluutani. sekä tämän hetken että tulevan puolesta.

Koulujärjestelmässä on mielestäni pal- Ihan kuin puita olisi hakattu erityisen palKeskeisintä kaikessa on, että jokainen jon todella pielessä ja yhä oudommaksi jon. Sitä ihmetellessäni sain kuulla, että heistä tulisi tuntemaan tärkeimmän: että tuntuu menevän. Yksi kummallisuus on jokin tauti on tuhonnut eukalyptuspuita

4/2016

21

Syövästä toipunut Elena

suurin määrin, siitä siis autius ja puukato.

Kylillä kiertäessä näkyy myös, että uusia taloja rakennetaan taas enemmän tiilistä, joita ei ole poltettu, vaikka ne kestävätkin huonosti sateita. Syynä on puiden vähyys.

Tiilien polttamiseen tarvittavia puita on vaikea löytää ja ne ovat kalliita ostaa. Eukalyptuspuiden joukkotuholla on varmasti oma osuutensa asiaan.

Niillä alueilla, jotka ovat sähköverkon piirissä, säännöstellään nyt myös sähköä.

Kuivuus vaikuttaa tässäkin. Malawissa sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi vesivoimalla ja kuivuuden vuoksi Shirejokikin virtaa nyt vähävetisenä niin laiskasti, että vesivoimaa ei riitä kaikkeen sähköntuotantoon. Nkhulambessa sähköä on vain öisin. Siispä esim. maissimyllylle jauhoja mylläämään on suunnattava yöaikaan. Kaupungissakin sähköt ovat tästä syystä aina ajoittain poikki.

Maisemat kertovat kovasta kuivuudesta

Nälkätilanne on taas totta, mutta ei vielä ihan niin paha kuin alkuvuodesta. Ihmisillä on pulaa maissista, mutta he ovat tottuneet selviytymään näissä oloissa. Bataattia ja kassavaa viljellään, tosin sielläkin pellot huutavat vettä. Tähän aikaan vuodesta sateita ei ole. Aurinko paahtaa täydeltä terältä. Ollaan menossa vuoden kuuminta aikaa kohti.

10 vuotta työtä, arkea ja juhlaa Lokakuun lopussa Suomesta saapuu tiimi juhlimaan Malawin työn kymmenvuotista taivalta. Juhlan yhteydessä järjestetään pastorikoulutus, joka on äärettömän tärkeä ja tarpeellinen näille pienten syrjäkylien pastoreille ja joka on aina ollut kyläpastoreiden vuoden kohokohta! Esa-Pekka

Mattila ja Kimmo Metsämäki opettavat pastoreita ja osallistuvat tietysti muuhunkin juhlintaan.

Eilen taas huristelimme kylien läpi pitämään orpolasten kokousta eräällä kylällä. Perille päästyämme vain muutama lapsi oli paikalla. Aikamme odottelimme, pikkuhiljaa aloittelimme, ja niin väkeä alkoi kertyä paikalle. Sain taas muutaman kuvan kummeille lähetettäväksi. Esitimme pienen draaman ja opetimme Raamatusta.

Minä nautin.

Moni pieni käsi nousee tervehdykseen ohi ajellessamme. Ilo läikkyy pienillä ja isommilla kasvoilla. Orpokodille palatessani näen saman – pienten vilpittömän ilahtuneet virnistykset. Koirat juoksevat nekin kuonot virneessä ja hännät heiluen tervehtimään. Tänään kaikki tuntuvat olevan erityisen onnellisia. Minäkin voin taas unohtaa erilaiset turhautumiseni. On hyvä olla.

Haluatko osallistua joululahjakeräykseen?

Monien kummien pyynnöstä yritämme taas tänä vuonna saada samanlaisen joululahjan jokaiselle kummiohjelmassa olevalle. Lahja on nyt lämmin huopa, joka maksaa noin 10 €. Jos haluat lahjoittaa omalle kummilapsellesi/vammaisellesi huovan, voit maksaa sen hinnan One Wayn tilille FI56 2058 1800 0076 71 käyttämällä joululahjaviitettä 2736.

TULE MALAWI-KUMMIKSI Kummimaksu orvolle ja koululaiselle on 25 €/kk, vammaiselle, vanhukselle ja aidstukiryhmälle 20 €/kk ja työntekijälle 35 €/kk.

Ota yhteyttä kummisihteereihimme Irma Huoviseen (orvot, koululaiset ja aidsryhmät), 045 230 7881, irma.huovinen@onewaymission.fi, Riikka Tähtiseen (työntekijät, klinikka ja vanhukset), 045 695 6133, riikka.tahtinen@ onewaymission.fi ja Ulla Kärnään (vammaiset), 050 321 8207, ulrika53@suomi24.fi

Malawin työ puh. 045 114 8855 malawi@onewaymission.fi

22 UGANDA

RAPORTTI

4/2016 Täällä koulutetaan tulevaisuuden hengellisiä johtajia

LAPSITYÖ LUO POHJAN TULEVAISUUDELLE Teksti ja kuvat: Mirva Hakala

On kolea heinäkuinen maanantaiaamu Muleete-kylässä Ugandassa. Kat- taan kokonaisvaltaisesti niin koulussa kuin son, miten kuusikymmentä paljasjalkaista ykkösluokkalaista etenee laula- kotiolosuhteissakin. en ja hypellen kohti Agape-keskuksen kristillisen koulun takana sijaitsevaa kenttää. Voi sitä riemua, joka heidän kasvoiltaan paistaa: on liikuntatunti!

Kylvö lapsiin kantaa hedelmää iinä vaiheessa kun aurinko alkaa auttaminen puolestaan on avannut ovet pahtaa kunnolla, oppitunti on ohi ja lasten koteihin paljastaen karun totuuden Koska olen lähetysharjoittelussa, en vain aamupuuron aika lähestyy. Itse en heidän elinolosuhteistaan sekä sen ylitse- katsele ihmisiä tämän ikkunan läpi, vaan jää puurolle, mutta tulen takaisin uskontoa vuotavaisen vieraanvaraisuutensa, jota he astun sisälle heidän maailmaansa. Olen oppija uudessa kulttuurissa: alussa olen aivan opettamaan kakkosluokkalaisille ennen osoittavat kaiken köyhyyden keskellä. lounasta.

Lisäksi pyhäkoulutyö avartaa näkemään, pihalla, koska en edes tiedä, kuinka terMikä etuoikeus onkaan, että olen saanut kuinka tukea lasten hengellistä kasvua ja vehtiä paikalliseen tapaan, puhumattakaan tulla kuukaudeksi opettamaan näitä vas- kuinka se käy käsi kädessä kaiken muun ruokavaliostani, vaatteistani, ulkonäöstaanottavaisia ugandalaisia lapsia. Koen, kanssa. Minua koskettaa syvästi Wilson täni ja länsimaalaisista käytöstavoistani. että teologianopintoihini liittyvä lähetys- Sentongon perustaman Muleete Commu- Kuukausi on aivan liian lyhyt aika uganharjoittelu tässä lapsityössä on avannut nity Church -seurakunnan lapsityön näky dalaistua, mutta ainakin voin ymmärtää ikkunan kylän lasten elämään. Tiedän, siitä, miten kouluttamalla tulevaisuuden heitä hiukan paremmin, oppia nauramaan kuinka heillä menee koulussa, kuka on kristillisiä johtajia voidaan muuttaa koko itselleni ja saada niin kymmenpäisen opetaktiivisin tunnilla ja kuka mieluiten ve- kansakuntaa. Koulutus todellakin kantaa tajalauman kuin Sentongon luona asuvat täytyy syrjään. Kummilapsiprojektissa hedelmää täällä, jossa lasten kasvua tue- orvotkin yrittämään opettaa minua tans-

S

4/2016

23

Iloa urheilutunnilla

simaan, puhumaan lugandaa ja tuntemaan heidän kasvinsa, joiden olemassaolosta en aiemmin edes tiennyt. Jos jotakin opin niin sen, että paikalliset arvostavat jokaista yritystäni olla kuin he ja jokainen pienikin yksityiskohta lähentää meitä.

Onneksi me ihmiset kuitenkin olemme pohjimmiltaan samanlaisia! Meidän syvimmät tarpeemme ovat samat: tarvitsemme rakkautta, hyväksyntää ja ennen kaikkea Jeesuksen tuomaa pelastusta.

Kulttuurin oppiminen on tärkeää, jotta sanomani tulisi ymmärretyksi, mutta jopa näin lyhyellä ajalla pystyin opettamaan mm. siitä, millä tavalla Jeesus täyttää nämä syvimmät tarpeemme.

Minua pyydettiin välillä puhumaan orpojen iltahartaudessa ja sain huomata, että Jumalalla oli kuin olikin minua varten paikka siellä. Ymmärsin, että lapset tarvitsivat raamatunopetusta. Mikä vastuu se olikaan! Nämä lapset uskoivat, mitä sanoin, ja kertoivat siitä toisillekin. He saivat vaikutteita siitä, kuinka rukoilin tai saarnasin. Siellä lempiseurakunnassani, Sentongon takapihalla, asia kirkastui minulle: lapsityö on elintärkeää, koska mitä lapsiin kylvetään, kantaa aikanaan hedelmää. Joko me seurakuntana ja yksilöinä panostamme lapsiin ja näemme uuden sukupolven, joka rakastaa Jeesusta ja palvoo yksin häntä, tai sitten välinpitämättömyytemme tähden menetämme tämän kasvavan sukupolven.

Ugandan lapsityö on itse asiassa malliesimerkki opetuslapseuttamisesta, sillä sehän on kokonaisvaltaista oppimista. Jeesuksen seuraaminen kattaa kaikki elämän osaalueet, joten se opitaan sekä suullisesta opetuksesta että mallioppimisena. Sitähän nämä lapset juuri tekevätkin: he seuraavat aikuisten esimerkkiä, kuuntelevat heidän opetuksiaan ja laittavat käytäntöön sen, mitä ovat oppineet. Varsinainen tavoite on sielujen pelastuminen, mutta sen lisäksi lapset tarvitsevat ravintoa, koulutusta ja rakastavan aikuisen, jotta he voisivat kasvaa myös hengellisesti. Nämä eri kasvunulottuvuudet eivät siis ole toisiaan poissulkevia vaan päinvastoin mahdollistavat sen, että näistä lapsista kasvaa vastuuntuntoisia, Jumalaa pelkääväisiä ja kansakuntaa muuttavia aikuisia.

Muleetesta tuli kotini

talaisten kanssa ja oppilaiden nauravat kasvot astuessani luokkaan. Jokainen opettajakollega, kotiapulainen ja lukuisat Wilson Sentongon hengelliset lapset tulivat perheekseni. Kolmen viikon jälkeen ymmärsin, että Muleete oli kotikyläni.

Se ei ollut enää vain satunnainen kylä Ugandassa, vaan se oli ne ihmiset, joista tuli tärkeämpiä minulle kuin olisin ikinä voinut kuvitella.

Jos paikalliset ihmiset tekivät matkasta antoisan, on jotain vieläkin korvaamattomampaa: Jeesus. Jumala oli kulkenut edelläni ja valmistanut kaiken. Hän antoi voimansa heikkoina hetkinä – silloinkin, kun en ollut täysissä fyysisissä voimissa vatsataudin takia. Hän osoitti kaikessa olevansa vahva heikkoudessani. Hän johdatti oikeat ihmiset niinä hetkinä, kun kulttuurierot tuntuivat ylivoimaisilta. Hän antoi oikeat sanat jokaiseen opetukseen, puheeseen, keskusteluun ja rukoukseen.

Kun Jumala kutsuu, hän myös varustaa, lähettää ja pitää huolen. Sydämeni täyttyy kiitoksella Jeesukselle ja niille monille, jotka muistivat tätä matkaa rukouksin.

Kiitos!

Lapset ja kaikki muutkin ihmiset, joihin sain Muleetessa tutustua, olivatkin lähetysjaksossani parasta: monet hulvattomat vitsailut ja totisemmat keskustelut valvojani ja työkaverini Mark Lugayizin kanssa, joka on vastuussa kummilapsiprojektista, Todellinen aarre kaikki se elämänkokemus ja viisaus, mitä opin Wilsonilta, jokainen keskustelu kulttuureistamme lasten kanssa, erityinen Tietysti työ itsessään oli palkitsevaa ja hengellinen yhteys joidenkin seurakun- sellaista, mikä oli aina ollut omaa sydän-

24

RAPORTTI

4/2016

Jos sisällä ei ole tilaa, opiskellaan ulkona

RYHTYISITKÖ KUMMIKSI VARATTOMALLE LAPSELLE? täni lähellä. Sain kokea valtavaa iloa, kun oppilaat oivalsivat tai oppivat jotakin uutta, ja riemua siitä, kun köyhä perhe, jolla ei ollut mitään, millä yönsä nukkua, sai patjan lahjoituksena. Iloitsin kaikista niistä haasteista, jotka laittoivat sekä lapset että minut kasvamaan ja oppimaan uutta, sekä Jumalan läsnäolosta opettaessani ja nautin, kun sain käyttää lahjojani siihen, mitä rakastan ja olen kutsuttu tekemään.

Vaikka harjoitteluaikani Ugandassa olikin täynnä toimintaa, kuukausi on lyhyt aika ja hyvästien hetki tulee pian. En tullut tänne jäädäkseni, mutta jonkinlaisen maistiaisen sain maasta ja kansasta.

Näin ne haasteet, joiden kanssa ihmiset ja työntekijät täällä kamppailevat: kuivuuden

tuomat sadonmenetykset ja köyhyyden.

Kun ei ole ruokaa välttämättä edes itselle, ei myöskään ole mitä myydä tienatakseen jotakin. Kun ei ole rahaa, ei lapsia voi lähettää kouluun, ja silloin lapset eivät opi lukemaan ja kirjoittamaan. Sadonmenetys on vaikuttanut myös siihen, ettei järjestön kaikkia rakennusprojekteja ole voitu viedä päätökseen, esim. Kaweerin koulu on yhä keskeneräinen. Silti kaikista haasteista huolimatta ihmisten kauneus loistaa tässä Afrikan helmessä – ja ehkäpä se on se todellinen aarre täällä. Se on varmaa, että tästä lähtien Muleetella on oma vahva paikkansa sydämessäni ja rukouksissani.

Lapsilla on taipumusta viedä sydämet ja sen he tekevät myös Ugandassa.

Ugandassa tarvitaan kummeja erityisesti koululapsille ja opettajille.

Lapset ovat useimmiten orpoja, joilla ilman kummia ei olisi varaa käydä koulua.

Kummimaksu sekä lapselle että työntekijälle on 30 €/kk. Yhteys Ugandan koordinaattori Leena Kinnuseen, 040 767 5556, uganda@onewaymission.fi

Ugandan työ puh. 040 767 5556 uganda@onewaymission.fi

25 ONE WAY LÄHETYSMATKAT

4/2016

Sateet alkoivat ja satotoiveet heräsivät Teksti: Leena Kinnunen

NEPAL Kathmandu

Vuoden 2017 matka-aika avoin Hinta noin 1200 € Puh. 040 720 3670

VENÄJÄ

Viipuri, Heinjoki, Käkisalmi Kevään 2017 matka-aika avoin Hinta 180 € (sis. viisumin) Puh. 050 511 8622

VIRO Tallinna

Päivämatka Tallinnaan Kesäkuu 2017 Hinta noin 50 € Puh. 045 230 7949

KIINA

U

gandassa on pitkän kuivuusjakson jälkeen alkanut jälleen sataa. Sateita on odotettu kauan ja hartaasti ja sateen alettua mm. maissin ja papujen istutustyöt ovat käynnistyneet. Agape-keskuksessa on istutettu myös ananasten taimia omavaraisuuden kasvattamiseksi.

Kaikki Ugandassa vierailleet suomalaiset ovat ananasten kasvattamisesta varmaan iloisia. Ugandalaiset ananakset kun ovat maailman parhaita ja suurinta herkkua myös tiimimatkoilla! Ugandan ilmasto ja sateet tekevät niistä erityisen makeita ja mehukkaita.

Tiimimatkoilla olemme saaneet opastusta myös ananaksen kasvattamisesta. Toisin kuin meillä Suomessa usein luullaan, ananakset kasvavat maassa eivätkä puussa.

Rukoillaan, että sadetta tulisi nyt sopiva määrä, niin että tällä kertaa saataisiin runsas sato – edelliset sadot kun ovat tuhoutuneet lähes kokonaan kuivuuden vuoksi ja ihmiset näkevät Ugandassa edelleen nälkää. Sen vuoksi tätä satoa nyt odotetaankin hartaasti.

Puute verottaa koululaisia Agape-keskuksen koulussa alkoi jälleen uusi lukukausi. Lapsia on ilmoittautunut kouluun aiempaa vähemmän johtuen siitä, että vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa koulumaksuja. Tämä on ymmärrettävää, koska kuivuus on tuhonnut viimeisimmät sadot ja maassa on ollut nälänhätää. Kaikille kummiohjelmassa oleville lapsille ostettiin kuitenkin uudet patjat, mikä oli suuri ilo sekä lapsille että perheille. Osalla lapsista ei ole ollut lainkaan patjaa, jolla nukkua. Wilson ja kummilapset kiittivät ja siunasivat yhdessä kaikki patjat ennen kuin jokainen lapsista sai oman patjansa. Lapset kantoivat patjat kotiinsa afrikkalaiseen tapaan päänsä päällä.

Peking 2017 matka-aika avoin Hinta noin 1500 € Puh. 045 230 7949

MONGOLIA Ulan Bator 2017 matka-aika avoin Hinta noin 1400 € Puh. 045 230 7949

INTIA

One Way kylä Tammi-helmikuu 2017 hinta noin 1300 € Puh. 050 381 4864

ISRAEL

Jerusalem ympäristöineen Maalis-huhtikuu 2017 Hinta noin 900 € Puh. 045 261 3925

MALAWI

One Way kylä Huhtikuu 2017 Hinta noin 1200 € Puh. 045 114 8855

UGANDA

Mubende Tammikuu 2017 Hinta noin 1400 € (sis. viisumin) Puh. 040 7675 556

onewaymission.fi

26

RAPORTTI

4/2016

INTIA

One Way -kylä muuttaa asukkaidensa kohtalon Teksti ja kuvat: Anna Kauppila

Monesti, kun elämä kohtelee kaltoin useamman kerran, traumat kasvavat niin voimakkaiksi, etteivät varsinkaan lapset osaa käsitellä niitä. Silloin he vetäytyvät itseensä ja muuttuvat epäsosiaalisiksi, eivät luota muihin – etenkään vieraisiin – ja alitajuisesti odottavat lisää huonoja kokemuksia.

Intian One Way -kylällä tästä ei ole mitään merkkejä – ei orpojen, ei leskien eikä myöskään vammaisten keskuudessa. Tunnelma siellä on lämmin, iloinen, vieraanvarainen ja suorastaan riemukas.

V

ijayawadan lähellä sijaitsevan One Way -kylän lapsilla on vapaapäivä.

Kaikki ovat pihalla leikkimässä ja pelaamassa. Mitä pidemmälle olen alueella ehtinyt kävellä, sitä suurempi joukko eriikäisiä lapsia seuraa minua perässäni. ”Didi, didi, mikä sinun lapsesi nimi on?” ”Onni”, vastaan ylpeänä.

Vastaus ei liene oikea, sillä lapset katsovat minua kummallisesti ja jatkavat saman kysymyksen esittämistä. Lopulta yksi keksii kysyä: ”Didi, mikä sinun intialaisen lapsesi nimi on?” ”Ei minulla ole intialaista lasta”, vastaan hämmentyneenä.

Vastaukseni nostattaa tyrmistyksen kaikkien lasten kasvoille eivätkä he tunnu lainkaan käsittävän, mitä ylipäätään teen

One Way -kylällä tällä hetkellä. Lopulta ymmärrän, että tämä joukkio yrittää selvittää, kuka heidän kavereistaan olisi minun kummilapseni. Lapset kun kutsuvat kummejaan nimellä äiti ja isä sekä itseään heidän tyttärikseen ja pojikseen. Kuinka suloista!

Innokkaat orvot One Way -kylän alue on valtavan kokoinen. Kylän sisälle mahtuu lastenkodin lisäksi hylättyjen leskien asuntoalue, vammaisten keskus, kirkko, leikkikenttä, jalkapallo- ja rugbykenttä, puutarhaa ja vaikka mitä.

Orpolasten alueella teini-ikäiset pojat pelaavat yhdellä kentällä jalkapalloa ja toisella rugbyä. Pienemmät keinuvat ja kiipeilevät, heittelevät palloa, hyppivät narua ja lopuista ne, jotka eivät seuraa minua, ovat kiivenneet toisten suomalaisten vierailijoiden syliin. Minua hymyilyttää, kun huomaan leikkikentän vieressä kolme suurta ”kasaa” lapsia, ja jokaisen kasan alta löytyy suomalainen ystävä kirjan tai älypuhelimen kanssa näyttämässä valokuvia Suomesta.

Kaikki kylän lapsista haluavat, että heistä otetaan kuva. Tai no, monta kuvaa. Ja sitten katsellaan yhdessä juuri otettuja kuvia ja nauretaan niille. Kulkuni kylän läpi on hidasta, mutta lopulta huomaan tulleeni lasten alueen rajalle, leskien kylään.

Seesteiset lesket Tunnelma täällä, erityisesti hälyisen lasten alueen jälkeen, on rauhallinen ja seesteinen. Lesket istuvat talojensa portailla kuumassa ilmassa tekemättä mitään sen ihmeellisempää. Pelkkä oleminen tuntuu hyvältä.

4/2016

27 Kuka on sinun lapsesi, didi?

Talojen välissä taapertaa muutama hanhi sekä kana. Minulle viittoillaan erään talon terassilta: ”Liity seuraamme!” Lesket eivät puhu juurikaan englantia, mutta kommunikoivat muilla tavoin. Yksi silittää poskeani ja kuiskuttaa minulle jotakin, mitä en ymmärrä. Toinen tarjoaa teetä ja haluaa nähdä kuviani. Kaikista naisista huokuu hyvyys ja ystävällisyys. Ja kaikkien kasvoilta näkyy eletyn elämän jättämät syvät juonteet.

Mietin, kuinka kovia nämä yhteisönsä ja jälkeläistensä hylkäämät lesket ovat saaneet kokea. Kuinka katkeria he voisivat olla, mutta eivät kuitenkaan ole. Eivät yhtään. Tunnen, kuinka liikutus valtaa olemukseni istuessani siinä leskien keskellä ajattomuudessa, missä minua, täysin tuntematonta vierailijaa, katsotaan hellästi ja kunnioittavasti ja jokainen haluaa ilmaista sitä antamalla jotakin. Yksi nostaa syliini koiranpennun ja siinä me istumme kaikki yhdessä, ihan hiljaa, aina välillä toisillemme hymyillen, ja minä silitän suloista pehmeää koiranpentua. Lopulta nousen ylös ja alan tehdä lähtöä. Lesket halaavat ja puristavat käsivarttani. ”Tulen kyllä vielä takaisin”, kerron heille ja jatkan matkaani vieressä olevaan vammaisten keskukseen.

Vammaisten oma keskus Kaarisillassa, vammaisten keskuksessa tuntuu olevan paljonkin toimintaa, vaikka onkin sunnuntai ja vapaapäivä. Ensimmäisessä huoneessa on meneillään oppitunti.

Seuraan tuntia jonkin aikaa, mutta päätän poistua, sillä jokaisen oppilaan huomio on enemmän minussa kuin opiskeltavassa aineessa.

Seuraavassa huoneessa poika, jonka jalat ovat selvästi toimintakyvyttömät, makaa sängyllä. Hän odottaa fysioterapeuttia ja huone onkin täynnä kaikenlaisia välineitä.

Myöhemmin kuulen, että keskuksen fysioterapeutti on juuri vaihtunut ja uuden, hyvän terapeutin löytyminen oli ollut hankalaa ja vienyt aikaa.

Vaikka laki on kieltänyt karmajärjestel-

män Intiassa jo pitkään, elää se ihmisten mielissä ja koko kulttuurissa vielä voimakkaana. Erityisesti maaseuduilla. Ja karman lakihan on, että jos entisessä elämässään on tehnyt jotakin pahaa, syntyy seuraavassa sitten huonoon asemaan. Tämä on syy, miksi esimerkiksi tiettyjä eläimiä, kuten koiria, kohdellaan joskus todella väkivaltaisesti. Nehän ovat oikeastaan ansainneet sen, koska ne ovat entisessä elämässään tehneet ties mitä. Ja sama pätee ihmisiin, jotka ovat syntyneet epämuodostuneina tai jollain tapaa rajoittuneina. Koska kohtalo johtuu heidän vanhoista, pahoista teoistaan, eivät he monen intialaisen mielestä ansaitse apua eivätkä varsinkaan myötätuntoa. >>

RAPORTTI

28 One Way -kylän tapaiset paikat ovat siis monelle vammaiselle ainoa taho, jossa heistä huolehditaan kunnolla, ja jossa he saavat apua ja kuntoutusta. Pian fysioterapeutti saapuukin ja alkaa tehdä pojan alaraajojen kanssa erilaisia liikeratoja.

Annan heille työrauhan ja jatkan tutkimusmatkaani.

Käytävän päästä löydän huoneen, jossa on ompelukoneita, kangaspuita ja erilaisia puutyöhön tarvittavia työkaluja. Vaikka on sunnuntai, kangaspuut ovat ahkerassa käytössä kuten myös langanvalmistukseen tarvittavat kehruuvälineet. Myöhemmin kuulen onnistumistarinan eräästä vanhasta asukista, joka täysi-ikäiseksi tultuaan muutti keskuksesta omilleen ja ryhtyi elättämään itseään ompelijana.

One Way -kylästä hankittu ammattitaito oli siis muuttanut hänen koko elämänsä ja antanut mahdollisuuden itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

Täällä on hyvä olla Kuurojen puolella on myös meneillään oppitunti. Opettaja innostuu tulostani kovasti, istuttaa minut suuren pöydän ääreen, käskee laittaa videokameran pyörimään ja ohjaa sitten jokaisen oppilaan vuorotellen pöydän toiselle puolelle viittoilemaan minulle. Moni oppilas viittoilee pitkään ja välillä muut taputtavat. Mietin innoissani, mitä he mahtavat kertoa, sillä en ymmärrä viittomakielestä yhtään mitään.

Tuntia myöhemmin, kun nousen lähteäkseni, halataan taas kovasti kaikkien kanssa.

Haen muistiinpanovälineet huoneestani ja istun keskuksen ulkopuolella auringosta

4/2016

Lesket ja Anna Kauppila

nauttivien työntekijöiden ja asukkaiden joukkoon. Yksi työntekijä lupaa kääntää kuvaamani viittomat minulle englanniksi.

Käymme jokaisen oppilaan ”esityksen” läpi ja saan kuulla, että jokainen luettelee siinä aakkoset viittomakielellä. Naurunpyrähdykset ja taputukset eivät olleet vitsejä vaan tilanteita, joissa ei muistettu aakkosia kunnolla, kunnes yhtäkkiä muistettiinkin ja korjattiin väärä kirjain oikealla. Esitykset olivat ihania ja liikuttavia, mutta tunsin pientä pettymystä, sillä olin toivonut kuulevani lasten historiasta ja siitä, kuinka he olivat päätyneet One Way -kylälle.

Pian pettymys kuitenkin unohtuu, kun minut kutsutaan mukaan shakkipeliin. Ne, joilla ei ole oppituntia, ovat keskuksen edessä viettämässä normaalia, rauhallista sunnuntaita. Tekemässä palapelejä, pelaamassa lautapelejä tai hyppimässä ruutua.

Aurinko paistaa, kaikilla on mukavaa ja muu maailma tuntuu kovin kaukaiselta.

Täällä on hyvä olla.

HALUATKO INTIA-KUMMIKSI? Intiassa on jatkuva tarve uusille kummeille. Orvon kummimaksu on 44 €/kk, katulapsen 40 €/kk, samoin myös vammaisen ja lesken kummituki.

Ota yhteyttä kummisihteereihimme Raili Saloseutuun (orvot), 040 5349 531, raili.saloseutu@ hotmail.com, Henna Karjalaiseen (katulapset), 040 591 9587, hennakar@hotmail.com, Marjo-Helena Niemiseen (lesket), 040 7403 484, marjohelena.nieminen@hotmail.com ja Ritva Korpiniemeen (vammaiset), 040 586 2944, ritvahelenak@gmail.com.

One Way -kylä toivottaa tervetulleeksi

4/2016

29

Joel ja Swarna Kodali Intian One Way -kylän tunnuksen ympärillä

Valuutan vastaanottolupa vieläkin auki Teksti: Tero Hokkanen Kuva: Anna Kauppila

One Wayn seuraavan, ensi tammikuussa tehtävän Intian matkan valmistelut ovat käynnissä. Tällä kertaa oman jännitteensä matkan ylle luo intialaisen kumppaniorganisaatiomme jo kuukausia sitten hakema, mutta viivästynyt lupa vastaanottaa valuuttaa ulkomailta kuten Suomesta. Asian puolesta on rukoiltu paljon ja pitkään, joten saamme uskoa Jumalan tahdon toteutumiseen.

Y

ksi seuraavan Intian matkamme kohteista on One Way Missionin taloudelliselle vastuulle siirtynyt New Hope Home (NHH), jota Sudhir Raju vaimonsa Prathibha Kodalin kanssa ovat johtaneet jo muutaman vuoden ajan.

NHH sijaitsee Visakhapatnamin kaupungissa noin 400 km pohjoiseen Pottipadusta.

Olemme toki vierailleet siellä aiemminkin johtuen siitä, että Prathibha on Joelin sisar ja heidän perheensä on meille tuttu jo 1990-luvulta asti. Koti on pieni 35:n lapsen

koti ja osa sen vanhoista kannattajista jää ensimmäiseen autoon saatiin pikavauhtia tukemaan sitä myös One Way Missionin ja ymmärsimme, että Herra on työn takana. alaisena. Tukikohteena NHH saa oman viitenumeronsa (2804), mutta on siis osa One Wayn pastorit Intiaan One Wayn orpotyötä.

Lahjoitus mahdollisti autohankinnan Saimme äskettäin lahjoituksena merkittävän summan lähetyskenttiemme tukemiseen. One Way Missionin hallitus päätti irrottaa siitä summan uuden auton ostoon Intiassa.

Auto on hyvin tarpeellinen kyläevankelioinnissa. Tiet moniin kyliin ovat vaikeakulkuisia varsinkin sadekaudella ja liikkumiseen tarvitaan maastoauto. Lisäksi kuoppaiset ja kivikkoiset tiet kuluttavat autot nopeasti loppuun; niin on käynyt jo kahdelle aiemmin ostetulle maastoautolle, joista ensimmäinen oli muuten One Wayn Intian lähetyshistorian ensimmäinen lahjoitusihme. Silloin vuonna 2000 rahat

Ennen tammikuun tiimimatkaa Intiassa vierailevat kaikki kolme One Wayn pastoria, Tapani Suonto, Esa-Pekka Mattila ja Arto Boa. He lähtevät marraskuussa tutustumaan sekä Pottipadussa sijaitsevaan One Way -kylään että työhön siellä. Samalla he kouluttavat pastoreita ja saavat mahdollisuuden keskustella Joel ja Swarna Kodalin kanssa Intian työn nykyisistä haasteista.

Olethan osana tätä Intian työtämme rukoilemalla sen puolesta. Tuhannet ihmiset ovat saaneet avun sen kautta niinä noin 17 vuotena, kun OWM on tehnyt työtä Intiassa. Samoin monet suomalaiset ovat saaneet siunauksen antaessaan oman panoksensa työhön. Muista siis yllä esitettyjä asioita rukouksissa sen mukaan kuin Henki johtaa ja ole osa lähetystämme.

RAPORTTI

30

4/2016

New Hope -lastenkoti One Way Missionille

Teksti: Irmeli Kojonen Kuvat: Prathibha Kodali ja Miika Kojonen

Innokkaita koululaisia matkalla reppuineen

Tomu pöllyää ja nauru raikuu pihalla lasten rientäessä kilvan kohti pallokenttää. Lentopallo on monien suosikkilaji sulkapallon ohella. Kohta joukon jatkona hyppii kotia vetävä Prathibhakin värikkäässä ja väljässä salwar kameez -asussaan. Juuri tämä lämmin perhetunnelma on niin ominaista New Hope lastenkodille.

I

ntiassa Visakhapatnamin liepeillä sijaitsevassa kristillisessä New Hope Lastenkodissa eletään todeksi pieniä arjen ihmeitä päivittäin. Koti on toiminut jo kymmenisen vuotta Forum Missio ry:n suojissa suomalaisen kummituen turvin.

Onpa muutamia kummeja löytynyt Ruotsistakin asti. Hiljattain koti siirtyi kuitenkin Forum Missiolta One Waylle. Syynä olivat kummituen hiipuminen ja ankara resurssipula.

One Waylle entuudestaan tuttu Kodalien perhe Ajatus lastenkodin sulkemisesta tuntui Prathibhasta ja hänen aviomiehestään Sudhir Rajusta mahdottomalta: minne lapset olisivat joutuneet ja miten heidän olisi käynyt. Forum Mission Raimo Huotelin etsi rukoillen ratkaisua. Hän tiedusteli One Waylta mahdollisuutta ottaa lastenkoti työnsä alaisuuteen. Onhan One Way tehnyt saman yhteistyökumppanin, Bethel Ministriesin Kodalien perheen kanssa jo

pitkään työtä Pottipadun One Way kylässä ja Wendel Nivasissa. Joel ja Prem Kodali ovat Prathibhan veljiä ja toimineet One Wayn kanssa yhteistyössä jo vuosien ajan.

One Wayn hallitus päätti syyskuussa ottaa New Hope -kodin työnsä piiriin.

New Hope -kodin kummityötä hoitamaan nimettiin Irmeli ja Miika Kojonen, joille lastenkoti on entuudestaan tuttu. He toimivat Intian koordinaattorin Tero Hokkasen ja Intian lapsityöstä vastaavan Raili Saloseudun alaisuudessa. Irmelillä ja Miikalla on ollut kummipoika New Hope kodissa.

19-vuotias Suresh opiskelee nyt fysioterapeutiksi. Ammattiin valmistuminen häämöttää vuoden, parin kuluttua.

– Monet lastenkodin lapsista ovat puoliorpoja tai orpoja, itsekin leskiäidin kasvattamana varttunut Irmeli kertoo. – Pohdin alkuun kovasti sitä, mikä saa äidin luopumaan lapsestaan ja tuomaan tämän lastenkotiin. Tiesin silloin vasta vähän siitä karusta todellisuudesta, jonka keskellä köyhät perheet joutuvat taistelemaan Intiassa.

Köyhät maatyöläiset elävät keskimäärin

vain 44-vuotiaiksi. Vähäosaisin kouluttamaton kansanluokka raataa vierastyöläisinä pelloilla ja tietyömailla. Tavallinen tarina on, että perheen isä menehtyy aliravitsemuksen seurauksena johonkin yksinkertaiseen tautiin, joka olisi ollut helposti lääkittävissä. Kausityöläisen niukka palkka riittää juuri ja juuri ruokaan, muttei lääkkeisiin ja terveydenhoitoon. Pahinta, mitä lapselle voi silloin tapahtua, on että äitikin kuolee ja hänestä tulee täysorpo.

Jollei lapsella ole ketään läheistä auttamassa, hän voi päätyä mafian kynsiin tai joku sukulaiseksi esittäytyvä voi myydä lapsen töihin kivilouhimoon tai tiilitehtaaseen.

Viranomaiset taistelevat toki tällaista vastaan, mutta haasteet ovat suuressa maassa valtavat.

Prathibha Jumalan puhuttelussa Herra laski Prathibhan sydämelle hädän alueen köyhimpien ja vähäosaisimpien kohtalosta. Prathibhan ja Sudhirin nelihenkinen perhe asui Visakhapatnamin kaupungissa, jossa Prathibha teki työtään opettajana ja aviomies Sudhir toimi ja työskentelee edelleenkin diplomi-insinöörinä teollisuuden parissa. Jumalan puhuttelu sai Prathibhan ottamaan rohkean uskon askeleen ja aloittamaan alueella lapsityön Herran avulla. Hän vuokrasi tilat ja otti

4/2016

31

TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN DIGIPAINO Upeat jopa 1,5m x 30m suurtulosteet. Värikopiot ja tulosteet huippunopealla uudella Konica Minoltan väritulostimella.

Puh. 09 346 3146 juutiprint@juutiprint.fi

Liike-, toimisto- ja asuinrakennusten tunnollista rakennuttamista ja rakennustyön valvontaa.

Isot koulutytöt

aluksi muutaman orpolapsen hoiviinsa.

Sittemmin koti sai omat tilat erään nimettömänä pysyneen tukijan lahjoituksen turvin.

Pahasti nälkiintyneen pikkulapsen ruokkiminen on haasteellista. Lapsen vatsa ei kestä alussa välttämättä muuta kuin riisilimaa. Vielä nykyäänkin Prathibha ottaa jokaisen lapsen ensin kotiinsa. Hän haluaa tutustua kunnolla lapseen tai nuoreen ennen kuin tämä liittyy toisten joukkoon.

Monesti lapsi on käytettävä lääkärissä aliravitsemuksesta johtuvien puutostautien hoitamiseksi ja suolistoloisten häätämiseksi. Prathibha pitää hyvää kontaktia lapseen ensiarvoisen tärkeänä. Siihenhän vanhemmuuskin perustuu: aitoon vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Kodissa, jossa pyörii parisenkymmentä nuorempaa lasta ja teini-ikäistä, tilanteet vaihtelevat koko ajan. Toiset parikymmentä opiskelevat ammattiin jo kodin ulkopuolella. Prathibha onkin heille pikemminkin äiti kuin lastenkodin vetäjä. Hänen sylinsä ja sydämensä on aina avoin jokaiselle. Alussa niin arka ja vetäytyvä lapsi leikkii toivuttuaan pian toisten lasten kanssa iloisena ja pääsee sen jälkeen myös kouluun.

malanpalveluksen päätteeksi lasten kanssa yhteistä lounasta.

New Hope -kodille tarvitaan kuitenkin kipeästi lisää kummivanhempia. Alueella on paljon hätää kärsiviä lapsia, joita lastenkoti voisi auttaa, jos vain halukkaita tukijoita löytyy. Myös nykyiset lapset tarvitsevat lisää kummeja. Oletkin sydämellisesti tervetullut New Hope -kodin kummivanhemmaksi. Voit pelastaa yhden nuoren elämän ja kylvää hyvää siementä Jumalan peltoon.

– Pohjimmiltaan ihmiskunnan hätä on hengellinen eikä sitä voida koskaan millään avustustoiminnalla täysin lopettaa.

Maailmaa ei voi kristillistää, se voidaan vain evankelioida. Mutta siellä, missä valo syttyy, väistyy myös pimeys, Irmeli pohtii.

– Meidän tulee kuitenkin viedä evankeliumia yhdessä käytännön työn kanssa eteenpäin. Se on Raamatun kehotus. Jaakobin kirjeessä meille sanotaan, että usko ilman tekoja on kuollut. Voimme tehdä oman osamme ja antaa Jumalan hoitaa omansa.

Jokainen meistä voi tehdä jotakin, vaikka vähänkin – kuten se pieni poika, joka antoi eväänsä Jeesukselle.

Kummityö tärkeää Monet nuorista ovat tulleet omakohtaisesti uskoon ja ovat Prathibhalle ja Sudhirille iso apu evankeliumin viemisessä. Iloiset ylistyslaulut kaikuvat New Hope -kodin terassilta sunnuntaiaamuisin lastenkodin väen kokoontuessa yhdessä alueen leskien kanssa Sanan ääreen. Mummot hymyilevät hampaattomilla suillaan nauttiessaan ju-

Intian työ puh. 050 381 4864 intia@onewaymission.fi Intian New Hope -lastenkodin työ puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@gmail.com

Rakennuttaja ins.tsto

STENROOS OY Kehruutie 1 C, 00410 Helsinki Puh. 041 5344 844 "Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala."

”VALOA KANSALLE”

Sähköpalvelu Häkkinen Oy

Sähkö ATK-verkot teollisuusautomaatio SUUNNITTELU URAKOINTI TARVIKKEET

PUH: 040 5144327

RAPORTTI

32

4/2016

NEPAL

Tulevaisuuden suunnitelmia kiristyvässä ilmapiirissä Teksti: Virva Siivola Kuvat: Saji Kurian

Nepal on maa, jossa kristinusko leviää valtavalla vauhdilla. Yksi syy tähän, että näin tapahtuu juuri nyt, on ollut kristittyjen asenne ja toimenpiteet maanjäristyksen keskellä ja sen jälkeen. Koska maaperä on otollista, työtä on tehtävä niin kauan kuin se on mahdollista. Vaikka vastustusta on yhä enemmän, suunnataan myös kohti uutta.

N

epalin työmme vetäjät Saji ja Hannah Kurian ovat saaneet vuokrattua perheelleen hieman halvemman talon. Se sijaitsee melko lähellä lastenkodin asuntoloita ja Hannan kahvilaa, jonka yhteydessä perhe aikaisemmin asui.

Kahvila ja vierastalo elävät hiljaiseloa ja niille toivotaan kovasti lisää käyttöä, koska niistä saatavat tulot ovat tärkeitä Sajin ja Hannan palvelutyössä. Toki kesäaika on aina hiljaisempaa turistien vähyyden ja monsuunikauden vuoksi. Toivotaan, että asiakaskunta lisääntyy taas loppuvuodesta, sillä kahvila on myös tärkeä työhön perehdyttämispaikka lastenkodin vanhemmille tytöille.

Lastenkoti Lapsille kuuluu hyvää ja he kaikki ovat selvinneet opiskeluistaan hyvin. Keväällä lastenkotiin tuli kaksi uutta lasta, tyttö nimeltä Susmita ja poika, jonka nimi on

Nimesh. Susmitan äiti on hyvin sairas ja sen vuoksi perheen isän piti jättää työnsä Intiassa ja palata kotiin. Saji otti vanhemmat kevyisiin töihin poikien asuntolaan ja Susmita pääsi lastenkotiin. Näin perhe saa toimeentulon ja tytär pääsi kouluun.

Nimeshin isä taas lähti toisen naisen matkaan ja huonosta terveydestä kärsivä äiti kierteli ympäriinsä etsien kevyttä työtä. Saji palkkasi äidin tyttöjen asuntolaan työntekijäksi ja poika otettiin poikien kotiin ja hän pääsi kouluun. Molemmat uudet lapset ovat erittäin lahjakkaita ja innokkaita koululaisia, jotka nyt tarvitsisivat kummin, jonka tuella katettaisiin koulukulut.

Vanhemmista lapsista kodin on jättänyt Mandira, joka sai koulunsa päätökseen ja muutti sukulaisten luo.

Saji ja Hannah huolehtivat. Vammaiset valmistavat mm. helmikoruja, joiden myynnistä saaduilla rahoilla heidän perheensä tulevat toimeen. Viime helmikuussa erityisavustuksen turvin aloitettu helmikorutyö on ollut valitettavasti pysähdyksissä menekkiongelmien vuoksi. Kyseessä on ketjureaktio: jos ei ole turisteja, Hannan kahvilassa ei ole asiakkaita, jotka näitä koruja enimmäkseen ostavat. Nyt syksyllä työ on ollut tarkoitus saada uudelleen käyntiin.

Vammaistyöhön kuuluvat myös erikseen vammaisille järjestetyt jumalanpalvelukset, jonne heidän on helppo tulla ja jossa heidät otetaan lämpimästi vastaan.

Seurakuntatyö

Seurakuntien istutus on edelleen Sajille sydämen asia, ja hän aikoo käydä kaukana Kathmandusta sijaitsevalla Kailalin alueella länsi-Nepalissa kartoittamassa tilannetta. Tällä alueella on hyvin vähän seurakuntia ja kirkkoja.

Makwanpurin alueen kahden kirkon Vammaistyö rakennustyöt ovat vielä kesken ja etenevät sitä mukaa kuin varoja saadaan.

Vammaistyön piiriin kuuluu viisi perhettä, Tänä vuonna monsuunisateet ovat olleet joiden elintarpeista ja terveydenhoidosta runsaita ja seurakuntavierailuja ja kaste-

Kristillisten johtajien tapaaminen

4/2016

33

Orpokodin lapsia ”Nukutaan yö pihalla” -juhlassa Hannan ja Sajin kodin pihalla

tapahtumia on mahdollista järjestää vasta vuosi sitten vallinneesta laajahkosta vaniiden jälkeen. Kastetilaisuuksien järjes- paudesta yhä ahtaammaksi tämän vuoden täminen vaatii muutenkin nykytilanteessa aikana. erittäin suurta varovaisuutta, sillä kristitUusia suunnitelmia tyjen tilanne on kiristynyt huomattavasti Nepalissa tämän vuoden aikana.

Kaikista mustista pilvistä ja omasta ajoittain huonosta kunnostaan huolimatta Saji Kiristyvä tilanne suunnittelee tulevaisuutta koko yhteisön hyväksi. Hän aikoo aloittaa 12:lle seuraKiristyneestä tilanteesta saimme kuulla kuntaan kuuluvalle naiselle viiden kuuelokuun lopussa, kun Saji lähetti kiireisen kauden pituisen koulutuksen, joka käsittää rukouspyynnön. Hallituksen edustajat ovat sekä raamatunopetusta että ammatillista alkaneet vierailla orpokodeissa ja ottavat koulutusta. Heille opetettaisiin ompelua, sattumanvaraisesti erilleen lapsia ja ky- helmikorutyötä ja maanviljelystä sekä selevät heiltä kaikkea mahdollista lasten- Raamatusta kymmentä eri aihepiiriä. Myös kodin tapahtumista. Kysymykset liittyvät perheeseen ja terveyteen liittyvistä asioista useimmiten kristinuskon harjoittamiseen, annettaisiin opetusta. Koulutus on tarkoikuten miksi käytte kirkossa, kuka antoi tus järjestää kahdessa jaksossa vuoden sinulle Raamatun, miksi et rukoile hindu- aikana. Kun naiset ovat käyneet tämän rukouksia jne. koulun, he palaavat kotikyliinsä jakamaan ”Jos teemme kristillisiä toimia, mene- oppimaansa. Näin siitä hyötyy heidän tämme orpokodin toimilupamme”, kirjoitti oman perheensä lisäksi koko kyläyhteisö Saji. Tilanne on täysin muuttunut vielä ja seurakunta.

NEPALISSA KAIVATAAN UUSIA KUMMEJA Lastenkotien uudet lapset Susmita ja Nimesh tarvitsisivat suomalaiset kummit. Myös pastoreille tarvitaan jatkuvasti kummeja.

Kummimaksu lastenkodin lapsille on 55 €/kk, koulukummimaksu 30 €/kk, pastorikummius 60 €/kk.

Yhteys kummisihteeri Virva Siivolaan, puh. 040 715 5351, nepal@onewaymission.fi

Nepalin työ puh. 040 720 3670 nepal@onewaymission.fi

RAPORTTI

34

4/2016

ISRAEL

VÄLÄHDYKSIÄ ISRAELIN TYÖSTÄ

Teksti ja kuvat: Kristiina Wiley

Haluaisin viedä teidät katselemaan, kuuntelemaan ja kokemaan näkyjä, ääniä ja tuntemuksia elämästä täällä Israelissa. Joka puolella polveilevia vuorenrinteitä, jotka ovat joko aavikkoa tai täynnä rakennuksia. Imaamin rukouskutsua läheisestä arabikylästä aamuisin kello 4.30. Mea Shearimin ortodoksijuutalaisalueen ruuhkia ja lukemattomia perheitä, jotka kiirehtivät asioillaan. Kirkonkellojen soittoa Öljymäeltä iltahämärässä.

S

iiloanin lähteen kimmeltävää vettä, jonka äärellä Jeesus kerran paransi sokean miehen (Joh 9:11). Ja erämaakaupunki Shiloh’n raunioita 16 km Jerusalemin ulkopuolella; kaupungin, joka toimi 400 vuotta Israelin pääkaupunkina ennen kuningas Daavidia ja silloisena pääasiallisena jumalanpalveluspaikkana.

Siellä sijaitsi myös liiton arkki ja temppeli, jossa ylipappi Eeli poikineen palveli profeetta Samuelin kanssa.

Elävää vettä ja elämän leipää Samariassa

Kävin eräänä päivänä ystävien kanssa Nablusissa ja ajoimme juuri Shiloh’n alueen läpi. Nousimme autolla Gerizimin vuorelle, josta on mahtava näkymä laaksossa sijaitsevaan Nablusiin (entinen

raamatullinen Shechem). 5 Moos 27:11-13 kertoo, miten Israelin kansa Egyptin paon ja erämaavaelluksen jälkeen asettui juuri tähän laaksoon kahden vuoren väliin (Ebal oli toinen vuorista) siunattaviksi ja täällä Joosua pystytti 12 kiveä, joihin oli kirjoitettu Herran asetukset ja käskyt. Täällä kansalle asetettiin valittaviksi joko elämän tai kuoleman tie. Alueella tehdään mittavia kaivauksia ja uskotaan, että Joosuan alttarin rauniot on löydetty.

Gerizin on samarialaisten aluetta. Läheisyydessä on myös kaivo, jolla Jeesus tarjosi elävää vettä samarialaiselle naiselle.

Mekin tarjosimme elämän leipää, Uusia testamentteja ohikulkeville ihmisille, jotka melkein kaikki myös ottivat sanan vastaan iloiten. Jaoimme sinä päivänä noin 200 Uutta testamenttia.

Sain myös keskustella kolmen naisen kanssa, ei kaivolla, mutta puiston penkil-

lä. Naiset olivat muslimeja, jokaisella oli huivi päässä, mutta heillä oli syvällisiä kysymyksiä Raamatusta ja kristinuskon opeista. He halusivat mm. tietää, millainen on paratiisi, kuka sinne pääsee ja mitä kristinusko sanoo anteeksi saamisesta. Monet muslimit Israelissakin ovat kyllästyneet islamin julmuuteen ja kovuuteen; heidän uskomustensa mukaan nainen joutuu helvettiin pienimmästäkin tottelemattomuudesta miestään kohtaan, anteeksiantoa ei tunneta ihmisten välillä eikä Jumalasuhteessa, isän rakkaus on vieras asia jne.

Intensiivinen raamattukoulu Israelissa kulkiessani Raamatun tarinat tulevat vastaan joka askeleella ja välillä minusta tuntuu kuin olisin intensiivisessä raamattukoulussa. Kun käy jollain uudella paikalla, herää heti kiinnostus: mitä täällä tapahtuikaan Raamatun aikana? Tämä maa todella tekee Sanan eläväksi ja siitä ovat kertoneet myös monet ei-uskovat turistit.

Yksi hyvä tapa tehdä Raamattua tutuksi ovat Kol BaMidbar -seurakunnan järjestämät ilmaiset kävelykierrokset Jerusalemin Vanhassa kaupungissa. Minäkin olen nyt syksyn aikana osallistunut joillekin niistä ”apulaisena”. Kierrokset ovat venäjänkielisiä (joskus myös englanniksi) ja osallistujista 80 % on ei-uskovia. Kolme seurakuntalaista järjestää näitä kierroksia melkein jokaisena viikonpäivänä.

4/2016

35 Öljymäki

Kohtaamisia erilaisten naisten kanssa Tel Aviv on poikkeus tästä raamatullisesta viitekehyksestä; sehän on perustettu vasta 11.4.1909 ja on täysin moderni kaupunki.

Siellä on myös hyvin erilainen ilmapiiri, ”maallisempi”, ja siellä asuukin vähemmän uskonnollisia ihmisiä.

Torstait Punaisen Maton keskuksessa ovat aina koskettavia ja kohtaamiset siellä käyvien naisten kanssa jäävät mieleen rukousaiheiksi moneksi päiväksi. Eräs viime viikkojen mieleen painuneimmista oli keskustelu nuoren moldovalaisnaisen kanssa. Näin hänet huonokuntoisena useamman kerran kadulla ja sitten kerran hän tuli aivan rauhallisena keskukseen. Hän kertoi elämästään ja unelmastaan päästä

Yhteyttä soppakeittiössä takaisin kotiin Moldovaan. Rukoilimme yhdessä, että Jeesus näyttäisi hänelle tien.

Hän ei tullut enää takaisin ja toivon, että hän on päässyt kotiin ja löytänyt myös pelastuksen.

Tänä syksynä olen ollut myös auttamassa noin 85-vuotiaan Ellan kuntouttamisessa.

Käyn hänen luonaan 3-4 kertaa viikossa.

Ensikäynneilläni Ella oli maannut melkein vuoden ajan täysin vuodepotilaana, mutta nyt häntä ollaan kuntouttamassa liikkuvaksi ja hän käveleekin jo aika hyvin rollaattorin avulla. Ella on kotisin Moskovasta ja löysi Jeesuksen 40 vuotta sitten toimiessaan lakimiehenä. Myös hänen juutalaiset vanhempansa tulivat uskoon ja heidät kastettiin yli 80-vuotiaina.

Yhtenä tai kahtena päivänä viikossa olen osallistunut myös soppakeittiön toimintaan. Vanhusten kohtaamisen lisäksi tapahtumassa on ilo tutustua toisiin monista eri maista ja eri ammatteja edustaviin uskoviin vapaaehtoistyöntekijöihin. Jumala onkin siunannut meitä ihmeellisellä keskinäisellä yhteydellä, mikä varmasti myös heijastuu asiakkaisiin, joita käy päivän aikana noin 100–130. Eräs asiakas mainitsi, että tämä on paras soppakeittiö koko kaupungissa: muualla ei ole elävää musiikkia! Pari kertaa olen saanut kunnian olla vastuussa koko päivän toiminnasta.

Syyskuun lopulla paikassa järjestettiin myös koskettava holokaustista selviytyneiden Rosh Hashana eli uuden vuoden juhla.

Jerusalem juhla-asuun puettuna

Israelin työ: 044 515 2500 israel@onewaymission.fi

RAPORTTI

36 VENÄJÄ

Heinjoella4/2016 iloitaan uusista klaffituoleista

VENÄJÄN UUDET TUULET Teksti ja kuva: Kristiina Wiley

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 17.6.2016 uuden ”terrorismin vastaisen” lain, joka tulee rajoittamaan suuresti myös Venäjän protestanttisten seurakuntien toimintaa. Se kieltää mm. uskosta todistamisen ja pelastukseen johdattamisen jopa yksittäisiltä seurakuntalaisilta niin julkisilla paikoilla kuin kotikokouksissa – ja Venäjällä sadat seurakunnat toimivat juuri kodeissa ja muissa tiloissa, joita ei ole rekisteröity virallisiksi kokouspaikoiksi.

P

elastuksen saarnaaminen on kielletty myös seurakuntien virallisissa kokoustiloissa. Kielto on ehdoton ulkomaisillekin vierailijoille; kiellon rikkomista seuraa lähes tuhannen euron sakko.

Seurakuntien tiloissa saavat saarnata vain erityisen saarnaajan viisumin hankkineet ulkomaiset opettajat ja pastorit.

Lähes kaikki vapaiden suuntien seurakunnat ja myös Venäjän Ortodoksikirkon päämies allekirjoittivat heinäkuussa vetoomuksen, jossa esitettiin huoli lain seurauksista uskonnon vapaudelle. Vetoomuksesta huolimatta duuma hyväksyi lain ja se tuli voimaan 20.7.2016. Monien näkemys niin lännessä kuin itse Venäjällä on, että ovet evankeliumille ovat sulkeutumassa ja että tilanteesta voi tulla jopa vaikeampi kuin Neuvosto-aikoina.

Kristillisen keskuksen jatko avoin

Ystävämme Richard ja Judy Grout Viipurin Kristillisestä keskuksesta ovat valmistautumassa muuttoon Venäjältä.

He palaavat Yhdysvaltoihin marraskuussa ja kokevat, että tulevat korkeintaan vierailemaan tämän jälkeen. Keskuksen

toiminta kuitenkin jatkuu ainakin toistaiseksi samanlaisena kuin ennenkin; se pitää jatkossakin yhteyttä yli sataan vankilaan eri puolilla Venäjää ja lähettää raamattupaketteja niitä kaipaaville. Työn uudelleen rekisteröinti on kuitenkin prosessissa, eikä vielä ole varmuutta, miten sitä voidaan tulevaisuudessa jatkaa.

Viereisellä sivulla on Richardin ja Judyn haastattelu, joka kertoo heidän mietteistään tämän uuden elämänvaiheen kynnyksellä.

Lain vaikutuksia vasta odotetaan One Way Mission teki kaksi matkaa Venäjälle heinäkuussa. Ensimmäisellä matkalla halusimme ennen kaikkea tavata ystäviämme Heinjoella ja viedä kylän kulttuuritalolle sinne keräämämme 15 klaffituolia. Matka, tuomisten vienti ja tulli sujuivatkin todella hyvin eivätkä tullimiehet puuttuneet mitenkään tavaramäärään tai sen laatuun. Meillä oli myös suhteellisen paljon ruokatavaraa mukana Heinjoen vanhuksille.

Toisella matkalla heinäkuun puolessa välissä teimme vähän pidemmän kierroksen; kävimme jälleen Heinjoella ja ajoim-

me sieltä Käkisalmeen, jossa yövyimme ja tapasimme ystäviä. Halusimme kuulla heidän mielipiteitään uudesta laista ja sen mahdollisista vaikutuksista työhön. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että evankeliumin työtä jatketaan niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Rukoilimme yhdessä muutamien seurakunnan vastuunkantajien kanssa ja halusimme myös vakuuttaa, että seisomme heidän rinnallaan, vaikka tulisi vaikeuksiakin.

Kävimme myös Kirvun narkomaanikodilla ja meillä oli sydämellinen tapaaminen Andrein ja Olgan kanssa. He eivät olleet vielä siinä vaiheessa kovin tietoisia uudesta laista ja sen vaikutuksista heidän työhönsä.

Rukouksiin luottaen Mekään emme ole käytännössä aivan varmoja siitä, miten Venäjän työ jatkossa toimii. Tiedämme sen, että lähetystyöntekijöitä ja pastoreita on jo sakotettu uuden lain perusteella ja joitakin on uhattu, jos he eivät poistu maasta. Niin kauan kuin Jumala pitää pienenkin ikkunan auki, siitä on hyvä mennä sisälle ja jatkaa työtä!

Seuraavat kuukaudet ja nyt seuraavaksi tehtävä lokakuun matka näyttävät, mitä voimme tällä hetkellä käytännössä tehdä.

Myös yhteistyö Koiviston lastenkodin kanssa on avoin. Rukous on joka tapauksessa sellainen voima, joka lävistää kaikki muurit ja voi avata tien mahdottomiinkin paikkoihin. Tähän luottaen mekin etenemme.

4/2016

37 Judy ja Richard Grout

Venäjän työn pioneerit Judy ja Richard Teksti ja kuva: Kristiina Wiley

Judy ja Richard Grout ovat pitkäaikaisia lähetystyöntekijöitä Venäjällä ja vaari ja mummi monelle venäläiselle lapselle ja nuorelle. Nyt heidän elämänsä on uuden vaiheen kynnyksellä, kun he muuttavat marraskuussa pysyvästi Floridaan.

T

apasin Judyn ja Richardin ensimmäistä kertaa yli 10 vuotta sitten Viipurissa, ja heidän palvelualttiutensa teki minuun jo silloin suuren vaikutuksen.

Heille ei ollut liian pieni tehtävä jakaa ruokapaketteja köyhille perheille tai toimia hautausurakoitsijoina silloin, kun hautajaiset olivat perheelle liian kalliit järjestää.

Judy alkoi avustaa venäläisiä kristittyjä lapsityön kehittämisessä. Tuolloin 1990-luvun alussa lapsityöntekijät saivat vapaasti opettaa Raamatun kertomuksia kaikissa päiväkodeissa ja lastenkodeissa.

Groutit saattoivat opettaa yli 500 lasta viikoittain.

Vankila- ja lapsityötä

Richard sai mukaansa ensimmäisen 100 000 kappaleen erän venäjänkielisiä Uusia testamentteja ja auttoi niiden jakamisessa.

23 vuoden aikana Kristillisen keskuksen kautta on jaettu noin 500 000 Uutta testamenttia kaikkialle Venäjälle aina kaukoitään asti.

Keskuksen päätehtävä on kuitenkin olAmerikan länsirannikolta lut kirjeenvaihto lasten ja vankien kanssa Venäjälle koko Venäjän alueella lähettämällä heille raamattukursseja ja muuta materiaalia Kukaan ei olisi voinut aavistaa, että kaksi kirjeitse. Vankilatyössä keskuksen työnlasta, jotka kasvoivat Amerikan länsiranni- tekijät ovat lähettäneet kirjeitä yli 400:an kolla sodan jälkeisinä vuosina, päätyisivät vankilaan eri puolilla Venäjää. kolmeksi vuosikymmeneksi elämään Venäjällä muutoksen, tragedioiden ja usLastenkodit sulkeutuvat konnollisen uudistuksen keskellä.

Judy tuli uskoon nuorena tyttönä Idahossa ja valmistui pääaineinaan musiikki 1990-luvun viimeisinä vuosina Venäjän ja kasvatustieteet kristillisestä yliopistosta viranomaiset epäsivät luvat työskennellä Portlandissa, Oregonissa. Richard jätti kouluissa ja lastentarhoissa. Työ lasten Washingtonin yliopiston opinnot kesken parissa kuitenkin jatkui lastenkodeissa ja eli yli seitsemän vuotta “hobona”, ja lasten parantoloissa. Nyt Venäjällä on kodittomana maankiertäjänä. Hän pelas- suuntaus sulkea lastenkodit ja yrittää sijoittui 27-vuotiaana pioneeriseurakunnassa taa lapsia sijaiskoteihin.

Wenatcheessä. Richard ja Judy menivät “Vaikka jotkut ovet ovat sulkeutuneet naimisiin vuonna 1971 ja Richard valmis- meiltä, lapsityöntekijöillä on silti ollut tui pastoriksi vuonna 1976 Etelä-Floridan mahdollisuus pitää lastenkokouksia yhdesRaamattukoulusta. sä parantolassa”, Richard kertoo. “Judyllä “24 vuotta sitten teimme pioneerityö- on myös ollut ihana tehtävä lastenkodista tä pienessä seurakunnassa Wyomingin ‘valmistuneiden’ parissa. Monet nuoret osavaltiossa, kun saimme lähetysjohtajal- aikuiset, joita hän on opettanut viime vuotamme kutsun rukoilla lähtöä Venäjälle”, sikymmenten aikana, saapuvat viikoittain Richard kertoo. “Syyskuussa 1993 saa- Pietarista ja muista opiskelukaupungeisvuimme Viipuriin ja aloitimme palvelun taan Kristilliseen keskukseen tapaamaan Kristillisessä keskuksessa.” häntä ja toisia nuoria.”

Työ venäläisten käsiin Richard Grout johti vuosikausia Kristillisen keskuksen hengellisiä kokouksia, mutta jätti muutama vuosi sitten tehtävän keskuksen evankelistalle Aleksei Glushkoville. Vuonna 2014 Richard siirtyi syrjään keskuksen johtajan paikalta ja nyt kaikki toiminta on venäläisten työntekijöiden käsissä.

Richard ja Judy ovat kuitenkin yhä Kristillisen keskuksen virallisia edustajia sekä Suomessa että USA:ssa. Suomessa he ovat myös toimineet kuutena kesänä opettajina ja ohjaajina Kallvikin lastenleireillä, jonne kutsuttiin Koiviston lastenkodin lapsia.

Monet näistä lapsista pitävät heitä vielä vuosien jälkeenkin mumminaan ja vaarinaan.

Yhdysvalloissa Groutit tulevat jatkamaan työtään vierailemalla ystäviensä ja tukijoidensa luona yli 30:ssä osavaltiossa.

He käyvät myös ympäri maata olevissa venäläisissä seurakunnissa niin usein kuin mahdollista.

“Venäläisten ihmisten ja erilaisten vähemmistöjen suuret tarpeet tulevat aina olemaan sydämellämme rukousaiheina ja taakkana, kun haluamme saavuttaa kaikki kansat Jeesukselle!” sanoo Richard. “Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monien edestä.” Markus 10:45 Viipurin Kristillisen keskuksen uusi johtaja, pastori Valery Tolkachev, johtaa keskuksen lisäksi neljää kaakkois-Venäjällä sijaitsevaa entisille alkoholisteille ja narkomaaneille tarkoitettua kuntoutuskeskusta. Myös Joutsenossa on avattu venäjänkieleisille miehille suunnattu kuntoutuskeskus.

Venäjän työ puh. 044 515 2500 venaja@onewaymission.fi

38

RAPORTTI

4/2016

MONGOLIA

Iloa Jumalan sanasta ja korjatusta kaivosta Teksti: Leena Metsämäki Kuvat: Munhuu Magsar

Lastenkerholaiset saivat omat lastenraamatut

Pieni mutta aktiivinen Mongolian työntekijäjoukkomme on jatkanut mo- johdon taholta, vaikka vankilassa onkin ninaista työtään. Evankeliointitapahtumia on pidetty ja siinä sivussa on ollut tarkat säännöt ulkopuolisille vieraihoidettu kasvimaata, joka tehtiin maaseudulta vuokratulle pellolle. Vas- lijoille. tapainoksi työntekijät ja vapaaehtoiset ovat käyneet loppukesästä Kiinan puolella sisä-Mongoliassa raamattukurssilla.

Raamatunopetusta työntekijöille ja vapaaehtoisille yös miestenvankilan kaivo on näyttäisi, että vesi on käyttökelpoista. vihdoin saatu kuntoon. Se on Kaivo on todella tarpeellinen, sillä muusuuri ilonaihe kaikkien harmien ten suuren miestenvankilan vesi pitää ha- Työntekijöillämme on ollut mahdollisuus jälkeen! Olemme jo monesti kertoneet kea läheisestä purosta valtavia kanistereita saada hyvää raamatunopetusta Kiinan pääosin meidän suomalaisten rahoittaman kärryillä työntäen. Puron vesi on myös puolelta sisä-Mongoliasta tulevilta pasmiestenvankilan kaivon ongelmista. En- aiheuttanut paljon vatsa- ja ihosairauksia. toreilta. Viime keväänä päätimme, että siksi kaivon vesi ei ollut juomakelpoista, Kiitos Jeesukselle, että Hän välittää kai- kuukausittaiset kurssipäivät pidetään vuosillä siinä oli noin 400-kertainen rautapitoi- kenlaisista asioistamme! rokuukausin Kiinassa ja vuoroin työkessuus. Suodatettuna vettä kuitenkin voitiin Tämäkin tapahtumasarja on lähentänyt kuksessamme Ulan Batorissa. Elokuussa käyttää joihinkin tarpeisiin. Yhtenä talvena suhdettamme vankilan henkilökuntaan. oli sisä-Mongolian vuoro ja peräti 22 kaivon rakenteita myös sortui.

Suuri joukko miehiä on tullut vuosien henkilöä osallistui matkaan.

Olemme tiimeinä käyneet useamman mittaan Herraan uskoviksi ja vankilan Iloitsemme tästä mahdollisuudesta. kerran paikan päällä ja rukoilleet ”veden henkilökunta tukee heidän hengellistä Kiireisen ja kovan työrytmin rinnalla on parantumista”. Nyt rukouksiimme ja mon- elämäänsä. Heille on saatu sisustaa jopa hyvä, että työntekijämme ja vapaaehtoiset golialaisten vaivannäköön tuntuu tulleen rukoushuone vankilan sisälle. Olemme vastuunkantajat saavat rakentua ja hengähvastaus. Asiantuntijat tutkivat viime ke- vierailleet vankilassa usein matkoillamme tää Jumalan Sanan äärellä. väänä vielä kertaalleen kaivon ongelmat. ja olemme aina saaneet kokea suurta ystäKesällä kaivoa mm. syvennettiin ja nyt vällisyyttä ja vieraanvaraisuutta vankilan

M

4/2016

39

Raamattuja lapsille Lapsityö alueen lasten parissa on jatkunut ja osallistujia riittänyt viikoittaisiin lastenkerhoihin. Kesällä, koulujen lomien aikaan, lapsille järjestettiin kerhoviikko.

Heille myös annettiin värikkäät lastenraamatut.

Lastenraamattuprojekti onkin ollut todella antoisa ja hedelmällinen. Monissa perheissä myös aikuiset tutkivat kaunista ja värikästä kuvaraamattua, jossa Jumalan Sanan totuudet on tuotu esiin helposti ymmärrettävässä muodossa.

mongolialainen elämäntyyli. Erika oli synnytykseen saakka mukana kaikessa työssä ja taas hyvin pian synnytyksen jälkeen hän on osallistunut moniin toimiin.

Mongoliassa koko perhe hoitaa ja huolehtii lapsista ja perhesuhteet tuntuvat hyvin läheisiltä ja mutkattomilta. Lieneekö paimentolaiselämä osaltaan vaikuttanut tähän kansanluonteeseen?

Tervetuloa Mongolian työn ystäväpiiriin Mongolian työmme ystäväpiiri on hyvin pieni. Jos Mongolia on sydämelläsi ja haluat tulla Mongolian työn esirukoilijaksi ja tukijaksi, ota yhteyttä sähköpostiosoitteeseen mongolia@onewaymission.fi

Vauvauutisia Munhuun tytär Erika, joka toimii tulkkinamme, synnytti 5. heinäkuuta tyttövauvan. Kiitos kaikille rukouksista! On hauska huomata, kuinka mutkaton on

Työkeskuksen pihalle on rakennettu keinuja ja pallokenttä

Mongolian työ puh. 045 2307 949 mongolia@onewaymission.fi Vankilan kaivosta saadaan vihdoinkin vettä

RAPORTTI

40

Maailma orjuuttaa

OPETUSRAPORTTI

Kärsimysten kautta voittoon Esa-Pekka Mattila

Raamattu kertoo meille, että parhaat päivät ovat edessä. Jumala on luvannut meille kodin luonaan taivaan kirkkaudessa ja siellä kaikki kyyneleemme pyyhitään pois. Kuitenkin tie parhaisiin päiviin kulkee ahdistusten ja vaikeuksien läpi. Me kuljemme monen kyynellaakson kautta ja tarvitsemme matkalla kärsivällisyyttä ja kestäväisyyttä.

Heprealaiskirjeestä luemme: ”Mutta me halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen toivon varmuuden loppuun asti, ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.” (Hepr. 6:11-12)

T

4/2016

ämän opetuksen kautta haluan valmistaa seurakuntaa vaikeisiin aikoihin. En väitä, että huomenna syttyy sota, ylihuomenna loppuu leipä tai että viikon päästä tsunami vyöryy yli Suomen, vaikka näinkin on mahdollista tapahtua. Omassa elämänpiirissä voi kuitenkin yhtäkkiä tulla odottamattomia vaikeuksia kuten sairautta, työttömyyttä, ihmissuhdeongelmia. Toisaalta koko maailma on sekasorrossa ja kulkemassa yhä syvempiin ongelmiin, joita ihmiset eivät kykene ratkaisemaan.

Ilmestyskirja päättyy kuvaukseen ihmeellisestä rauhan valtakunnasta, jossa Jumala hallitsee täydellisesti. Mutta edelliset luvut kertovat suurista vaikeuksista, joita ihmiskunta kohtaa ennen kuin Jeesus palaa noutamaan omiaan.

Jumala puhuu näistä asioista siksi, että emme pelkäisi ja menettäisi toivoamme. On parempi, että hetkellisesti pelästymme ja havahdumme todellisuuteen ja sen kautta laitamme yhä syvemmin turvamme Jumalaan, kuin että ajattelemme huolettoman ja ruusuisen elämän jatkuvan siihen asti, kunnes kivuitta suljemme silmämme viimeisen kerran. Meidän on tärkeää kohdata totuus toiveunien sijaan, sillä muuten voimme joutua pakokauhun valtaan vaikeuksien kohdatessa.

Kutsuessaan apostoli Paavalia palvelukseensa, Jumala teki selväksi, mitä apostolin tulevaisuus pitäisi sisällään: ”Minä osoitan hänelle, kuinka paljon hän joutuu kärsimään nimeni tähden.” (Apt. 9:16) Apostolit puolestaan rohkaisivat seurakuntaa seuraavin sanoin: ”He vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehottivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan.” (Apt. 14:22) Pyrkimykseni on siis valmistaa ja varustaa seurakuntaa elämään todellisuudessa ja kohtaamaan edessämme olevat vaikeat ajat, koskivatpa ne sitten koko maailmaa, omaa maatamme tai omaa elämänpiiriämme. Jokin aika sitten minua puhutteli voimakkaasti seuraava jae: ”Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja

ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi.” (Jes. 30:20) Suomi on saanut elää ennennäkemätöntä rauhan ja kasvavan vaurauden sekä hyvinvoinnin aikaa toisen maailmansodan jälkeen.

Maassamme on ollut ajallista siunausta ja myös herätyksen aikoja. Meillä on moni asia ulkonaisesti ajatellen hyvin. Mutta mitä Suomen kansa on tehnyt siunauksellaan? Onko se antanut kunnian Jumalalle vai ottanut kunnian itselleen?

Jumala on todella kärsivällinen ja hyvä.

Hän ei ole äkkipikainen eikä anna hetken mielenjohteesta tulen langeta syntisten niskaan. Paavali kirjoittaa: ”Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen.”

(Room. 2:4). Mutta mitä Jumala voi tehdä, jos kansa ei tule hyvällä Jumalan luo, jos ajalliset siunaukset eivät saa meitä kansakuntana kiittämään Jumalaa, vaan suorastaan työnnämme Hänet ulos yhteiskunnasta?

Kaikki, mitä Raamattuun on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi ja se on hyödyllinen meille nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi. Israelin kansan vaiheetkin ovat siis meille opetukseksi ja kasvatukseksi. Mitä voimme niistä oppia?

Jesaja nuhtelee Juudan heimoa: ”Voi uppiniskaisia lapsia, sanoo Herra, jotka pitävät neuvoa, mikä ei ole minusta, ja hierovat liittoa ilman minun henkeäni, kooten syntiä synnin päälle; jotka menevät Egyptiin, kysymättä minulta, turvautuakseen faraon turviin ja etsiäkseen suojaa Egyptin varjossa! Faraon turva koituu teille häpeäksi ja suojan etsiminen Egyptin varjosta häväistykseksi.” (Jes. 30:1-3) Hoosea puolestaan kirjoittaa: ”Israel oli rehevä viiniköynnös, joka teki hedelmiä. Mitä runsaampi sen hedelmä oli, sitä runsaammin se teki alttareita; mitä parempi sen maa oli, sitä parempia patsaita se pystytti. Liukas oli heidän sydämensä; nyt he saavat siitä kärsiä.”

(Hoos. 10:1-2)

Niin kuin Israel eli Egyptin orjuudessa, niin länsimainen ihminen elää maailmallisuuden orjuudessa. Tämä maailma ohjaa ja orjuuttaa meitä monella tapaa. Sijoitusneuvojat kertovat, mihin tulisi laittaa rahat. Mainostajat kertovat, mitä tulisi ostaa. TV määrää, milloin pitää istua sohvalla. Ohjelmatarjonta antaa ymmärtää, että väkivalta, aviorikos, valehtelu, haureellisuus, varastaminen ja kadehtiminen ovat parasta viihdettä. Muotilehdet kertovat, miten tulisi pukeutua. Radiokanavat kertovat, mitä tulisi kuunnella. Ateistit kertovat, ettei Jumalaa ole.

Eduskunta kertoo, että samaa sukupuolta olevien on päästävä avioliittoon. Uutiskanavat määrittelevät, mitkä asiat ovat tärkeitä tietää.

Poliittinen korrektius sanoo, että kaikki uskonnot vievät samaan taivaaseen.

Kuka kysyy, mitä Jumala ajattelee asioista?

Jos kansa haluaa elää ilman Jumalaa eikä siunaus vedä parannukseen, mitä Herra voi tehdä?

Millaisessa tilanteessa Jumala antaa hädän leipää? Jesaja kirjoittaa: ”Sen tähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sen tähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat! Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta. Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi. Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ”Tässä on tie, sitä käykää”.

(Jes. 30:18-21) Herra on käsittämättömän kärsivällinen ja rikas armossaan. Kun Jumala antaa hädän leipää, ei ole kyse Jumalan pahuudesta, vaan hänen valtavasta rakkaudestaan. ”Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa.” (Hepr. 12:6) Me ihmiset olemme luonnostamme kaukana Jumalasta, etsimme vain omaa etuamme, ajamme omaa asiaamme ja olemme lihallisen mielemme vallassa. Jumalan tarvitsee taivuttaa meitä monella tapaa, jotta nöyrtyisimme ja palaisimme hänen luokseen jumalattomilta teiltämme.

Herra on ollut uskollinen lähettäessään varoittavan sanansa uudelleen ja uudelleen. Suomen kansa on saanut kehotusta tehdä parannuksen, olemme saaneet varoittavia profetioita meitä uhkaavista vaaroista. Samoin oli Israelin kansan laita.

Toisesta Aikakirjasta voimme lukea seuraavaa: ”Myös kaikki pappien päämiehet ja kansa harjoittivat paljon uskottomuutta jäljittelemällä pakanain kaikkia kauhistuksia, ja he saastuttivat Herran temppelin, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa. Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustansa.

Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hä-

4/2016 nen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua (parannuskeinoa) enää ollut.”

(2. Aik. 36:14-16) Kokonainen kansa voi ajautua synkkään pimeyteen sen seurauksena, ettei se kunnioita Jumalaa eikä pidä Herran sanaa ohjenuoranaan.

Israel luopui Jumalasta ja harjoitti haureutta ja kaikenlaista epäjumalanpalvelusta siinä määrin, ettei Jumalalla ollut muuta mahdollisuutta kuin antaa heille ahdistuksen leipää kaldealaisten sotajoukon muodossa. Kauanko Jumala voi katsoa Suomen kansan luopumusta puuttumatta asiaan? Maassamme on valtavia ongelmia ja epävakaus monissa asioissa kasvaa kasvamistaan. Silti emme halua herätä ja muistaa, että ainoa apu tulee Jumalalta.

Ihmiset voivat samanaikaisesti elää niin eri todellisuuksissa. Jumala oli valinnut Mooseksen profeetaksi Israelin kansalle. Mooseksen johdolla israelilaiset kulkivat meren halki pois Egyptin orjuudesta ja heidän päämääränään oli luvattu maa. Siinain vuorella Jumala antoi Moosekselle laintaulut. Samaan aikaan, kun Mooses oli vuorella Herran läsnäolossa, kansa vaati Aaronia rakentamaan heille jumalia. Kärsimättömyys ja lihallisuus olivat saaneet vallan ihmissydämissä.

Stefanus kuvaa tilannetta seuraavasti: ”Hän on se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa; ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi. Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin, sanoen Aaronille: ’Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta’. Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhreja epäjumalalleen ja riemuitsivat kättensä töistä. Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja hylkäsi heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa.” (Apt. 7:39-42) Jumalan sanansaattaja, Mooses, näytti olevan helppo työntää pois, häntä ei haluttu kuunnella. Tämän seurauksena Jumala kääntyi heistä pois. Kuinka dramaattinen seuraus lihallisella valinnalla voikaan olla!

Vaivummeko epätoivoon?

Jumalaan luottavina ihmisinä olemme erikoisia olentoja. Voimme pimenevän maailman ja kaikkien uhkakuvien keskellä elää täynnä iloa ja Jumalan rauhaa. Olemme oppineet pelkäämään siinä määrin Herraa, etteivät muut pelot meitä hallitse. Luotamme Jumalaan ja Hänen elävään sanaansa: ”Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat.”

(Mal. 4:2) Jumalan kunnioitus ja pelko tuovat levon uskovan elämään. Meidän ei tarvitse pelätä tulevia vaikeita aikoja, koska tunnemme Lunastajamme. Hänellä on käsikirjoitus valmiina. Hän sanoo viimeisen sanan ja on luvannut antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Kun pysymme Kristuksessa, meidän käy hyvin. Hänessä meil-

41 lä on iankaikkinen ja yltäkylläinen elämä. Tosi elämä ja yltäkylläinen elämä on yksin Kristuksessa, eikä ilman Kristusta mikään voi tyydyttää meidän sieluamme.

Siksi voimmekin miettiä enemmänkin sitä, mitä voisimme antaa kuin mitä voisimme saada. Itsekäs lihamme etsii aina omaa etuaan, mutta Jumalan Henki etsii toisten etua. Mitä itsekkäämmin elämme, sitä rauhattomampia ja tyytymättömämpiä olemme. Mutta mitä enemmän Henki on saanut meissä sijaa, sitä syvemmin tiedämme löytäneemme elämisen arvoisen elämän. Sen tähden meidän ei tarvitse yrittää kynsin hampain pitää kiinni saavutetuista eduista, vaan pyrkiä tekemään Jumalan tahto kaikessa.

Meidän on tärkeä ymmärtää tärkeysjärjestys ja Jumalan Sana. Sana ei opeta, että voimme pitää helppoja päiviä itsestäänselvyytenä, ruokaa jääkaapissa meille kuuluvana, rauhaa maassa pysyvänä, vapautta etuoikeutena, palkkaa ja sosiaalietuuksia varmana tai terveyttä omana ansiona. Ainoa turvamme on levätä Jumalan armossa ja rakkaudessa ja olla valmiita luopumaan kaikesta.

Koko totuus

maailmaa uskovat seuraavat Jeesusta henkensä kaupalla. Heillä ei ole välttämättä mitään oikeuksia, kun taas me länsimaalaiset huudamme ajallisten oikeuksiemme perään.

Kertoessaan koko totuuden Jumalan sana ei vie meitä pelon valtaan. Kun Jeesus oli juuri valaissut opetuslapsilleen synkkiä tulevaisuuden tapahtumia, hän lisäsi: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” (Luuk. 21:28) Voimme olla rohkealla mielellä siksi, että emme kiinnitä katsettamme näkyviin vaan näkymättömiin. Ymmärrämme tämän maailman katoavan ja odotamme innolla uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. Emme ole laittaneet toivoamme tähän ajalliseen maailmaan vaan tulevaan iankaikkiseen rauhanvaltakuntaan.

Mikä on meille rakasta?

Sana kehottaa meitä rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Se on paras turvamme vaikeina aikoina. Paavali kirjoittaa Timoteukselle: ”Deemas on tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jättänyt minut.” (2. Tim. 4:10) Mitä kaikkea tämä ”nykyinen maailma” pitääkään sisällään? Meidän on hyvä punnita motiivejamme; mikä on meille rakasta?

Kuulin kerran kertomuksen Richard Wurmbrandista ja hajonneesta kahvikupista. Kirkossa Richard välitti viestiä kärsivästä seurakunnasta, mutta hän pani merkille, ettei uutinen kärsivistä lähimmäisistä tuntunut koskettavan ketään eikä kukaan kyynelehtinyt. Myöhemmin majapaikassa emännän vanha, arvokas kahvikuppi putosi lattialle ja särkyi. Nainen puhkesi kyyneliin suuren menetyksen tähden.

Tämän maailman mitättömistä asioista voi tulla meille liian tärkeitä. Huomaamattamme rakastamme tavaraa enemmän kuin lähimmäistä, näkyvää enemmän kuin näkymätöntä.

Kerran eräs evankelista kolhi autollaan toisen miehen autoa lentokentän parkkihallissa.

Mies, jonka autoon tuli naarmu, oli luonnollisesti kovin näreissään tapahtuneesta. Tässä tilanteessa evankelistalla oli erikoiset sanat: ”Tämä nyt on vain maallista, mutta mikä on sinun iankaikkisuuskohtalosi?” Mies olikin valmis ottamaan vastaan yllättävän kehotuksen.

Herra käytti tilannetta tällä kertaa odottamattomalla tavalla. Toki uskovien on syytä pyytää anteeksi ja kantaa vastuunsa, kun virheitä tapahtuu, mutta joskus Jumala näyttää yllättävän jokaisen.

Mitä me oikein murehdimme? Meidän tulisi murehtia enemmän kanssakulkijoittemme iankaikkisuuskohtaloa kuin maanpäällisiä aarteitamme. Jeesus sanoo: ”Joka rakastaa elämäänsä, menettää sen, mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään.” (Joh. 12:25)

”Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä.” (Sananl. 9:10) ”Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.”

(Ps. 119:130) Herran pelko antaa meille myös ymmärrystä koskien tulevaisuutta. Kun pelkäämme Herraa, kunnioitamme hänen sanaansa kokonaisuudessaan.

Jumalan Sana kertoo meille tulevaisuudesta ja kaikista haasteista ja vaikeuksista, joita syntiin langennut ihmiskunta tulee kohtaamaan.

Toisaalta Jumalan Sana tuo meille rauhan, sillä se todistaa meille kaikkivaltiaasta ja kaikkitietävästä Luojasta ja Pelastajasta. Haluaisimme ottaa lupauksina vain mukavia asioita, mutta Jumala kertoo meille rakkaudessaan koko totuuden. Jeesus sanoo: ”Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sen tähden maailma teitä vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: ’Ei ole palvelija herraansa suurempi’. Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne.”

(Joh. 15:18-20) Pietari opettaa: ”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa.” (1. Piet. 4:12) Meidän on hyvä ymmärtää, että tämä kaikki on Jumalan lupausta. Meille suomalaisille uskoville nämä Raamatun sanat voivat tuntua Synti paaduttaa kovin kaukaisilta. Meillä on kokoontumisvapaus, saamme uskoa vapaasti Jumalaan, saamme julistaa uskoamme ja harjoittaa sitä jopa virka- Jokainen meistä voi valmistautua vaikeisiin vallan ollessa puolellamme. Pidämme tätä us- aikoihin jokapäiväisten pienten valintojen kovan normaalina tilana. Kuitenkin eri puolilla keskellä. Kun teemme Jumalan tahdon >>

RAPORTTI

42 mukaisia valintoja, luonteemme saa rakentua Kristuksen mielen mukaan. Meidän on hyvä muistaa, että pienikin hapatus hapattaa koko taikinan. Synnillä on aina taipumus kasvaa ja se haluaa ihmisen otteeseensa niin, että ihmisestä tulee synnin orja. Siksi on tärkeää, että elämme lähellä Herraa ja tunnustamme hänelle syntimme. Toisin sanoen pidämme lyhyet tilivälit Jumalan kanssa.

Synnin kanssa ei tule leikkiä, koska synti paaduttaa. Se tekee meistä hengellisesti sokeita ja kuuroja. Jeesus muistuttaa meitä Jesajan ennustuksesta: ”Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.” (Matt. 13:14-15) Markuksen evankeliumista luemme lisäksi: ”...eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi.” (Mark. 4:12) Herran pelon kautta meidän ymmärryksemme kirkastuu. Kun pelkäämme ennen kaikkea Herraa, moni muukin asia saa selvyyden.

Voimme pelätä tulevaisuutta, murehdimme hengestämme, murehdimme rahojen riittävyyttä, murehdimme ruoasta ja murehdimme rauhan jatkumisesta. Mutta Herran pelko tuo meidät lepoon Jumalassa; ymmärrämme, että kaikki on Herran kädessä. Tulevat päivät ovat Herran kädessä ja Hän hallitsee.

Kylväjävertaus valottaa meille ymmärryksen ja juurtumisen tärkeyttä sekä varottaa tämän maailman huolista ja rikkauden viettelyksestä. Herran pelko on ymmärrystä. Jumala antaa meille armon juurtua Häneen, kun etsimme hänen kasvojaan rukouksen ja sanan kautta.

Hengellisen elämämme ei siis tulisi olla vain pinnallista harrastelua, vaan itsemme antamista eläväksi uhriksi Jumalalle. Jumalan rauha on puolestaan parasta lääkettä kaikkiin murheisiimme. Rauhansa Hän vuodattaa meihin Pyhässä Hengessä.

Mitä teen käytännössä?

Miten voin käytännössä valmistautua vaikeisiin aikoihin? ”Sen tähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.” (Ef. 6:13) Miten pukeudumme? Paavali valaisee meille yksityiskohtaisesti tätä prosessia. Ensinnäkin: Pyrimme elämään totuudellisesti ja tuomme kaikki salaisimmatkin asiamme valoon. Emme salli valheen tehdä kotia sydämeemme vaan annamme Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen valaista sisimpämme.

Kaikki paljastuu kuitenkin kerran. Siksi on ihmeellistä saada elää tätä armon aikaa, jolloin Kristuksen veri puhdistaa kaiken sen, minkä valo paljastaa. Saamme käydä rohkeasti armon valtaistuimen eteen, sillä Kristus kyllä tuntee heikkoutemme ja kiusauksemme. Siksi hän kykenee auttamaan meitä. Rakastakaamme siis totuutta ja vihatkaamme valhetta.

Toiseksi: Saamme pukea yllemme Kristuk-

4/2016

sen vanhurskauden. Hän kärsi rangaistuksen meidän puolestamme, jotta meidän ei tarvitsisi kohdata Jumalan vihaa. Hän otti meidän paikkamme ja hänet tuomittiin, jotta me saisimme lahjaksi hänen vanhurskautensa, hänen syyttömyytensä. Me tunnustamme syyllisyytemme Jumalalle ja saamme lahjaksi syyttömäksi julistuksen Jumalan valtavan armon ja rakkauden tähden. Kun syyttäjä jälleen muistuttaa meitä synneistämme, ne pysähtyvät siihen vanhurskauteen, jonka herrojen Herra on meille antanut.

Kolmanneksi: Olemme alttiita palvelemaan Herraa ja lähimmäisiä, koska Kristus on antanut meille alttiuden kengät, alttiin sydämen.

Emme jää pyörimään oman napamme ympärille, vaan kohotamme katseemme kohti vaalenneita vainioita. Olemme valmiit nousemaan itsekeskeisestä matalamielisyyden tilastamme palvelemaan toisia.

Jeesuksen ruoka oli se, että hän teki lähettäjänsä tahdon. Taivaallinen Isä on meidänkin kutsujamme ja lähettäjämme ja uskova saa ilolla täyttää hänen tahtoaan. Kuinka suloiset ovatkaan niiden jalat, jotka julistavat hyvää sanomaa.

Neljänneksi: Käytämme rohkeasti uskon kilpeä, kun sielujemme vihollinen ja veljiemme syyttäjä käy päällemme monenkirjavine valheineen. Emme luovu uskosta Jumalaan, joka on rakkaus, pyhyys, vanhurskaus ja totuus. Uskomme synkimpinäkin hetkinä, että Jumala on ja hän pysyy voimallisena. Hän on syntiemme sovittaja, Hän on kuoleman voittaja, Hänessä on toivo, Häneen uskomme.

Viidenneksi: Emme luovu pelastuksen kypärästä. Pelastus on varma ja luja, koska Jumalamme on meidän pelastajamme. Emme anna ajatustemme olla vihollisen temmellyskenttänä, vaan saatamme ne kuuliaisiksi Kristukselle.

Opettelemme ajattelemaan sitä, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa ja oikeaa, mikä puhdasta, rakastettavaa ja hyvältä kuulostavaa. Tätä kaikkea on Jeesuksen Kristuksen pelastustyö Golgatan ristillä.

Kuudenneksi: Pidämme Jumalan sanaa kunniassa. Otamme sen elämämme ohjenuoraksi.

Syömme sitä, mietiskelemme sitä, annamme sen sulautua uskon kautta itseemme. Jumalan sana ei raukea tyhjiin eikä koskaan häviä. Siksi haluamme, että sana asuu runsaana sydämissämme.

le tätä asennetta: ”Tapahtukoon kaikessa sinun tahtosi, Herra.” ”Älkäämme jättäkö yhteistä kokoontumistamme.” (Hepr. 10:25) Jumala on yhteyden Jumala. Hän iloitsee siitä, kun uskovat tulevat yhteen ylistämään ja palvomaan Häntä. Herra on antanut meille pyhien yhteyden turvaksi ja rakentumiseksi. Siksi on arvokasta vaalia yhteyttä ja pysyä yhteydessä.

Perkele haluaisi uskotella meille, ettei kukaan minua ymmärrä, ei kukaan minua rakasta, eikä kukaan minusta välitä. Meidän ei tule tarttua tähän kavalaan syöttiin, vaan nostaa uskon kilpi, jolla voimme sammuttaa pahan palavat nuolet. Jeesus on maksanut meistä jokaisesta kalliin hinnan, eikä meidän siksi tule halveksia itseämme ja jättäytyä pyhien yhteyden ulkopuolelle.

Jeesus herätteli meitä kysymällä: ”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi?” (Matt. 7:4) Meidän on tärkeää opetella antamaan anteeksi ja varjella sydämemme katkeruudelta. Miten me kestäisimme vainoissa, jos emme osaa sietää uskon veljeä tai sisarta pienissä haasteissa?

Paavali ohjaa meitä Korinttolaiskirjeessä: ”Ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.”

(2. Kor. 2:11) Mistä Paavali kirjoittaa? Anteeksiantamisesta! Kuinka saatana yrittääkään juurruttaa sydämiimme anteeksiantamattomuutta ja katkeruutta. Se voi tulla niin pienestä ja jäädä muhimaan sisimpäämme. Perkeleen yksi pyrkimys on saada meidät jäämään yksin, kokemaan yksinäisyyttä, ulkopuolelle rukousyhteyden, ulkopuolelle ystävyyden. Näemme veljessämme tai sisaressamme jonkin virheen, jotakin epätäydellistä, ja katsomme aiheeksemme jäädä yhteydestä. Emme lainkaan ymmärrä, kuinka saatana on saanut tahtonsa läpi, vaikka me vain luulimme olevamme oikeassa ajatuksinemme.

Luullessamme olevamme viisaita, me olemme tulleet tyhmiksi. Emme enää pelkää Herraa, joka on yhteyden Herra. Teemme tulkintoja ja olemme varmoja siitä, että olemme sataprosenttisesti oikeassa. Entä jos olemmekin sataprosenttisesti väärässä? Meidän kannattaa rakastaa enemmän yhteyttä kuin omia valheellisia ajatuksiamme.

Sana, rukous, yhteys, anteeksiantamus

Jumalan kansalla on suuri etuoikeus saada rukoilla herrojen Herraa ja kuningasten Kuningasta kaikkina aikoina. Suomen kansan kohtalo on Herran käsissä. Tänään meidän ei tule vaipua epätoivoon, vaan rukoilla kansamme puolesta. Maassamme on niitä ihmisiä, jotka haluavat pitää vanhurskautta yllä ja rakastavat Jumalaa vilpittömin sydämin. Herra tuntee jokaisen maan hiljaisenkin, joka sydämessään huokailee Herran puoleen, rakastaa Häntä ja palvoo Häntä. Rohkaiskaamme toinen toistamme, jotta kukaan ei jäisi taipaleelle. ”Totisesti, minä tule pian. Aamen, tule, Herra Jeesus!

Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa.” (Ilm. 22:20-21)

”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana.”

(Kol. 3:16) Olemme etuoikeutetussa asemassa saadessamme lukea Raamattua omalla kielellämme vapaasti kenenkään estämättä. Mutta mitä teemme tällä etuoikeudellamme? Janoammeko niin kuin vastasyntyneet lapset Sanan väärentämätöntä maitoa vai juommeko huolimattomasti ties mistä lähteestä? ”Rukoilkaa lakkaamatta.” (1. Tess. 5:17) Rukous on kuin hengitystä, emme voi elää ilman sitä. Jumala itse auttaa meitä, kun rukoilemme. Hän kuulee, kun kiitämme, ylistämme, anomme ja rukoilemme. Antakoon Herra meil-

Rukoillen eteenpäin

4/2016

43

KIITOSAIHEET uskon vahvistusta, iloa JeesukKiitämme useista uskoon tulleista sen tuntemisessa ja että uusia viimeisten viikkojen aikana Pernuoria tulisi mukaan seurakunjantai Kristukselle -illoissa. Miestayhteyteen tenkotityössä miehiä ollut runsaasti viime kuukausina ja myös hen- • maahanmuuttajatyössä rukoillaan voimia työhön ja ennen gelliset asiat kiinnostavat monia. kaikkea Jumalan rakkautta Kiitosaiheena myös uusi siviilipalvelusmies, joka tullut palvelusta • rukoillaan voimia turvapaikanhakijoille, turvapaikanhakuun suorittamaan ja on suureksi avuksi, liittyvien käsittelyjen pitkittymyös muita vapaaehtoisia ollut essä monet kokevat stressiä ja kaikkiin tarpeisiin. Herra on hyvä. painetta One Wayn maahanmuuttajatiimi • keskuksissa on tapahtunut itsemurhia ja rukoilemmekin, kiittää rukouksista, ne ovat kantaettä Jumalan antama toivo Jeeneet. Turvapaikanhakijoita tulee ussuksessa Kristuksessa löytyisi koon ja heistä kasvaa opetuslapsia. heille, jotka elävät ahdistuksessa Myös Koivukylän työ etenee hiljalleen ja mielemme on kiitollinen. • lisää väkeä palvelemaan Koivukylän nuorteniltoihin Mongoliassa työ menee eteenpäin ja työntekijät ovat päässeet hyvään One Way House • House-kahvilaan vapaaehtoisia raamattuopetukseen. ja asiakkaita Israelissa evankelioimistyö pales- • terveyttä kaikille, jotka palvelevat tiinalaisten ja pakolaisten keskellä tuottaa hedelmää; monet ovat hyvin • eri työmuotojen ja tilaisuuksien puolesta avoimia vastaanottamaan kristillistä kirjallisuutta, suurta avoimuutta • esirukoustyössä palvelevien puolesta on myös juutalaisten keskuudessa.

Ugandassa kiitos siitä, että sateet Opetuslapseuskoulu ja ovat alkaneet pitkän kuivuuden solutoiminta jälkeen ja on päästy istuttamaan • johdatusta niille jotka ovat käyneet opetuslapseuskoulun maissia ja muita taimia.

• rukoillaan tämän syksyn oppilaiden ja opettajien puolesta Kiitos että olemme saaneet viedä Venäjälle evankeliumin sanomaa. • pyydetään rukoussoluihin virvoitusta ja kestävyyttä rukoukseen Kiinassa Jean on tervehtynyt ja lapset voivat hyvin. Varat uuteen Miestenkodit autoon on saatu.

• rukoillaan edelleen miesten uskoontulon puolesta ja vahvisTyö on jatkunut myös muilla työtumista uskossa kentillämme Suomessa ja ulkomailla. Kiitos Herralle, joka on pitänyt • että Herra lähettää miehiä, jotka haluavat keskukseemme huolta kaikesta.

• hyvää yhteistyötä lähettävien tahojen kanssa • kiitos jokaiselle esirukoilijalle RUKOUSAIHEET Suomi Perjantai Kristukselle -illat • voimia ja intoa evankelistoille, voimia väsyneille • katulupien puolesta • Jumalan läsnäoloa kadulle ja kokouksiin, kadulla ollut paljon haasteita • rukoillaan Housen PK-iltaan rukousvartiosta vastaavaa henkilöä Nuortentyö ja maahanmuuttajatyö • nuorten työssä rukoillaan nuorten elämään Jumalan johdatusta,

Naistenvankilatyö • Vanajan naisille siunausta ja varjelusta • herätystä kaikkiin Suomen vankiloihin One Way radio- ja TV-työ • Jumalan siunaamia ja ideoimia ohjelmia

Venäjä • uusi heinäkuussa voimaantullut laki Venäjällä rajoittaa suuresti evankelioimistyötä paikallistenkin asukkaiden kohdalla ja lopettaa kokonaan lähetystyön • rukoillaan vielä avoimia ovia ja viisautta tähän työhön, rukouksessa on voimaa • paikalliset ystävät ja yhteistyökumppanit: rohkaisua, voimia ja viisautta tässä uudesta tilanteessa • seuraavan tiimimatkan puolesta Viro • yhteistyöseurakunnan puolesta

RUKOUSRAPORTTI

• siunausta lasten koulunkäynnille, jotta jaksaisivat motivoitua opiskelemaan • herätystä ja uudistumista seurakunnille • viisautta ja voitelua kaikille kyläseurakuntien pastoreille • johdatusta tulevaisuuden suunnitelmissa • varjelusta suomalaisille vieraille ja Merville, joka palaa Suomeen vasta keväällä

Nepal • rohkeutta ja viisautta Sajille ja kaikille kristityille johtajille Israel viranomaisten tarkastuskäyntien • rukoillaan rauhaa Israelin rajoilvuoksi le ja sisälle, turvallisuustilanteen • terveyttä Sajille ja päänsäryn puolesta poistumista ja polvivamman • rukoillaan hengellistä heräämisparanemista tä koko kansalle • suojelusta lastenkodin lapsille, • Jerusalemin naistenkodin työn että Jumala antaa sanat, kun puolesta viranomaiset kyselevät asioita • Punainen Matto Tel Avivissa: • varoja seurakuntarakennusten uudet tilat valmiiksi saattamiseksi • viisautta ja Pyhän Hengen voi• asiakkaita Hannan kahvilaan ja maa työhön naisten parissa vierastaloon Kiina • adoptioperheiden ja uusien lastenkodille tulevien lasten puolesta • kestoaiheena hoitajatytöt

Uganda • tammikuun tiimimatkan ja pastorikoulutuksen puolesta • Agape-keskuksen, Kaweerin koulujen ja kummilasten puolesta • lisää kummeja ja työn tukijoita Intia • Wilsonin terveyden puolesta • Intian matka 2017 • herätystä Ugandaan • Intian poliittinen tilanne; paikallisille pastoreille ja muillekin • että Jumala pitäisi huolta köyhistä kyläpastoreista kristityille varjelusta, johdatusta ja rohkeaa sydäntä vainojen kiristyessä Vastuunkantajat • orpolapsien ja katulasten puo• nöyrää ja kuuliaista sydäntä lesta • leskien ja vammaisten puolesta • terveyttä, varjelusta, johdatusta • keskinäistä yhteyttä • työntekijöiden puolesta Mongolia • uskoon tulleiden entisten alkoholistien puolesta, että kasvaisivat uskossa eivätkä lankea takaisin päihteisiin • voimia ja varjelusta kaikille työntekijöille • lisää tukijoita työlle

One Wayn kustannustoiminta Malawi • siunausta Raportti-lehdelle • opetus- ja musiikkiäänitetoimin- • suojelusta ja varjelusta Macille ja koko henkilökunnalle nan puolesta

One Wayn talous • tarpeiden kasvaessa eri työsaroilla ja yleisen taloustilanteen kiristyessä rukoillaan erityisesti Herran siunausta taloudellemme • Herran siunausta kaikille, jotka muistavat työtämme rukouksin, taloudellisesti tai muuten

RAPORTTI

44

4/2016

TILAUKSET: One Way Housen myymälästä, verkkokaupasta: onewaykauppa.fi tai puh. 045 261 3925

ONE WAY TUOTANTOA

Tapani Suonto

KLASSINEN KRISTINUSKO 6 kpl CD

MATTILAN PERHEORKESTERI Nimi kaikkein korkein

SOILE JA ESAPEKKA MATTILA Usko toivo ja rakkaus

Hinta CD 10 â‚Ź

Hinta CD 10 â‚Ź

SOILE MATTILA & ORKESTERI Hengen Hedelmä

TIINA SINKKONEN & Co. Matkaa teen

Hinta CD 10 â‚Ź

23â‚Ź

UUTUUS!

Hinta CD 20 â‚Ź

Tapani Suonnon muuta tuotantoa TAPANI SUONTO Trubaduurin Laulu

TAPANI SUONTO Tuhannet Haaveet

Hinta CD 10 â‚Ź

Hinta CD 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Kirje Ystävälle

NATHANAEL Hengen tuuli

Hinta CD 10 â‚Ź

Hinta CD 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Tie ihmeiden maailmaan

TAPANI SUONTO Kuinka tunnistaa eksytys

Hinta 14 â‚Ź

Näin toteaa Marianne Raatikainen-Masamba tämän kirjan alkusanoissa. Yhdeksästä kuukaudesta on tähän mennessä kasvanut kymmenen vuotta. Marianne on koko ajan kirjoittanut uutiskirjeitä Suomeen; ensin ystävilleen, pian myÜs lähettipiirilleen. Nyt näistä kirjeistä on koottu kirja, joka kertoo elävästi pienen syrjäisen puskakylän elämästä ja siitä, miten kahden sitkeän ihmisen – Mariannen ja hänen malawilaisen pastorimiehensä Macin – näystä kasvaa yksi One Way Missionin suurimmista lähetyskentistä.

Matkalta ei puutu vauhtia eikä dramatiikkaa. Milloin Mac kidnapataan, milloin häntä syytetään elinkaupasta. Varkaita rakennustyÜmaalla, klinikalla, pelloilla. Nälänhätää, tulvatuhoja, malariaa, kasvovoiteella herkuttelevia rottia ja ÜtÜkÜitä. Kaiken yli kantaa kuitenkin Jumalan armo, ja varjelus – ja Mariannen huumori ja positiivinen asenne.

One

Marianne Raatikainen-Masamba KIRJEITÄ AFRIKASTA – Elämää Malawin syrjäisessä laaksossa

�En lähtenyt Afrikkaan romanttisin odotuksin.

LähetystyÜhÜn lähteminen oli ollut lähes pari vuosikymmentä vaihtoehtona tai kutsuna mielessäni. Afrikka ei houkuttanut, mutta jotenkin vain tiesin, että jos lähdÜstä tulee totta, niin sinne joudun.

Lähtiessäni viimein elokuussa 2004 Malawiin luulin viipyväni matkalla vain yhdeksän kuukautta...�

Hinta 14 â‚Ź

MARIA KELA TAPANI SUONTO Rakastatko sinä minua? Täti, katu ja miliisi

Hinta 12 â‚Ź

Hinta 12 â‚Ź

Marianne Raatikainen-Masamba

KIRJEITÄ AFRIKASTA Elämää Malawin syrjäisessä laaksossa

Way

TUULIKKI JÄÄSKELÄINEN MitätÜity

Hinta 14 â‚Ź

MARIANNE RAATIKAINEN-MASAMBA Kirjeitä Afrikasta

Hinta 14 â‚Ź

TAPANI SUONTO TAPANI SUONTO Ole turvallisella mielellä Näky voittavasta seurakunnasta

Hinta 14 â‚Ź

Hinta 10 â‚Ź

Huomisen petos, 6 CD 23₏ Kuinka tunnistaa eksytys, 6 CD 23 ₏ Ole turvallisella mielellä, 6 CD 23 ₏ Tyytyväisyyden siunaus, 6 CD 23 ₏ Voiton salaisuuksia, 6 CD 23 ₏ YlÜsnousemuksen voimassa, 6 CD 23 ₏ Turvapaikka Kristuksessa, 6 CD 23 ₏ Lepo Kristuksessa, 6 CD 23 ₏ Nostakaa päänne, 6 CD 23 ₏ Pimeässä laaksossa, 6 CD 23 ₏ Tehkää tie Herralle, 6 CD 23 ₏ Ettei kukaan teitä eksytä, 6 CD 23 ₏ Tapahtukoon Sinun tahtosi, 6 CD 23 ₏ Tulkoon valkeus, 6 kas/CD 23 ₏ Valoon ja vapauteen, 6 CD 23 ₏ Uskon kautta, 12 herätyspuhetta 6 CD 23 ₏ Hengessä ja totuudessa, 6 CD 23 ₏ Rakenna kalliolle, 6 CD 23 ₏ Valmistu Jumalan käyttÜÜn I ja II, å 6 CD 23 ₏ Valmistu Jumalan käyttÜÜn jatkok., 6 kas/CD 23 ₏ Stressistä vapauteen, 3 CD 13 ₏ Valoa pimeään, 6 CD 23 ₏ Ihminen evankeliumeissa 6 kas/CD 23 ₏ Erämaasta elämään I ja II, å 6 CD 23 ₏ 5 Mooseksen kirjaa, I-VI, 6 kas/CD 23 ₏/kpl Tahdotko olla onnellinen, 6 CD 23 ₏

Esa-Pekka Mattila Armoa ja totuutta 6 kpl CD 23 â‚Ź

Esa-Pekka Mattila Näky kirkkaaksi CD-sarja, 23 ₏ TAPANI SUONTO Valmistu Jumalan käyttÜÜn 1

Hinta 14 â‚Ź

TAPANI SUONTO Valmistu Jumalan käyttÜÜn 2

Hinta 14 â‚Ź

TAPANI SUONTO Tapahtui Perjantaina

Hinta 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Erämaasta elämään

Hinta 10 â‚Ź

Salme Blomster

Tunteet ja sisäinen lapsi CD-sarja, 13 ₏

Aki Miettinen

Pienemmän riesan tie 6 kpl CD 23 ₏

Al Akimoff

TAPANI SUONTO Kohti auringonnousua

Hinta 10 â‚Ź

TAPANI SUONTO Lauri

Hinta 10 â‚Ź

OUTI LEPISTĂ– Vapaana vankilassa - Arin tarina

Hinta 10 â‚Ź

LähetystyÜn perusta 6 kpl CD 23 ₏

4/2016

45 TALOUSRAPORTTI

O

ne Way Missionin talous on tasapainossa. Kiitos siitä kuuluu ennen kaikkea Jumalalle, mutta myÜs teille esirukoilijoille ja uskollisille lahjoittajille! Loppusyksyn yksittäinen suuri kertalahjoitus tuli taas sopivaan aikaan tasapainottamaan tilannetta. Tämän lahjoituksen ansiosta kykenimme myÜs lähettämään varoja suuriin kertatarpeisiin lähetyskentillämme.

Vaikka Intian tyÜmme talous onkin alijäämäinen, olemme päättäneet ottaa tukemme alle uuden lastenkodin Intiasta. Haemme nyt kummikannattajia myÜs tälle kodille. Ilonaihe on suuri yksittäislahjoitus, jolla saimme hankittua uuden pikkubussin Intian One Way -kylälle.

MyÜs Kiinan tyÜmme talous on hieman alijäämäinen. Kiinassakin iloitaan suuresta kertalahjoituksesta, joka mahdollisti uuden auton hankinnan lastenkodille.

Venäjän tyÜmme talous on tasapainossa.

Vaikka Malawin tyÜmme talous onkin hieman alijäämäinen, olemme kiitollisia Jumalalle ja kaikille teille tyÜmme tukijoille näistä kymmenestä upeasta vuodesta, joiden aikana olemme saaneet auttaa tuhansia ihmisiä ja rakentaa Malawiin hienon One Way -kylän.

Ugandan tyĂśn talous on kohtalaisen tasapainoinen.

MyĂśs Israelin tyĂśmme talous on tasapainossa.

Mongolian tyÜmme talous on hieman alijäämäinen.

Samoin Nepalin tyÜmme talous on hieman alijäämäinen. Iloitsemme yksittäislahjoituksesta, jonka turvin saatoimme lähettää erillisvaroja tuhoutuneen kirkkorakennuksen uudelleenrakentamiseen.

Kotimaassa olemme panostaneet muslimimaista saapuneiden turvapaikanhakijoiden evankelioimiseen.

Jumala on puhunut tukijoiden sydämille myÜs tästä tärkeästä tyÜstä! Miestenkodeilla on ollut hyvin asukkaita. Rukoillaan, että miestenkodille saataisiin maksusitoumuksia jatkossakin.

Media- ja evankeliointityÜtä pyÜritämme yleislahjoituksilla ja kustannustoiminnan tuotoilla.

Kiitos kaikille teille, jotka olette rukouksin ja taloudellisin lahjoin seisoneet rinnallamme.

Keräyskohteiden viitteet YLEISVIITE 100900 INTIA Yleisviite 2325 VammaistyÜ 1106 KummilapsityÜ 1012 KoulukummityÜ 2477 Leskien tyÜ 1070 NuorisotyÜ 2655 KatulapsityÜ 1245 Pastorit 1148 New Hope Home 2804 KIINA Lastenkoti 1083 AvustustyÜ 1258 NEPAL Lastenkoti 2532 KäsityÜkoulu 2545 SeurakuntatyÜ 2558 TyÜntekijät 2561 VENÄJÄ Toiminta Venäjällä 1164 Koivist.kummimaksu 2710

MONGOLIA Yleisviite 2299 KirjallisuustyĂś 2998 MALAWI Yleisviite 2011 Klinikka 2367 OrpotyĂś 2354 VammaistyĂś 2406 UGANDA Yleisviite 2574 Agape-keskus 2587 KummityĂś 2778 ISRAEL Naistenkoti 1203 Punaisen Maton keskus 2590 AvustustyĂś 1287 SUOMI Yeisviite 2312 Seurakunta 2600 VankilatyĂś 2613 Maahanmuut.-tyĂś 2707 TV-tyĂś 2723 NuorisotyĂś 2833

Keräystili FI56 2058 1800 0076 71 Poliisihallituksen rahankeräyslupa n:o POL-2014-10736

LEIKKAA TĂ„STĂ„ TILISIIRTO LEIKKAA TĂ„STĂ„ TILISIIRTO 6DDMDQ WLOLQXPHUR 0RWWDJDUHQV NRQWRQXPPHU

,%$1 ), %,& 1'($),++

IBAN

Nordea 205818-7671 FI56 2058 1800 0076 71

6DDMD 0RWWDJDUH

BIC

NDEAFIHH

One Way Mission ry 21, 02361 ESPOO

Poliisihallituksen rahankeräyslupa Uudenmaan Poliisihallituksen n:o POL-2014-10736 rahankeräyslupa n:o OKU 1192 A

TILISIIRTO GIRERING

PL 0DNVDMDQ QLPL MD RVRLWH %HWDODUHQV QDPQ RFK DGUHVV

20 â‚Ź Raportin vapaaehtoinen vuosimaksu Lahjoitus tyĂślle

$OOH NLUMRLWXV 8QGHUVNULIW

7LOLOWl QUR )UnQ NRQWR QU

9LLWHQUR 5HI QU

1 00900

(UlSlLYl )|UIDOORGDJ

(XUR

0DNVX YlOLWHWllQ VDDMDOOH PDNVXMHQYlOLW\NVHQ HKWRMHQ PXNDLVHVWL MD YDLQ PDNVDMDQ LOPRLWWDPDQ WLOLQXPHURQ SHUXVWHHOOD %HWDOQLQJHQ I|UPHGODV HQGDVW WLOO PRWWDJDUHQ HQOLJW YLOONRUHQ I|U EHWDOQLQJVI|UPHGOLQJ RFK HQGDVW WLOO GHW NRQWRQXPPHU VRP EHWDODUHQ DQJLYLW PANKKI

BANKEN

RAPORTTI

46

MALAWIN 10-VUOTISJUHLATAPAHTUMA

4/2016

NEPAL-ILTAPÄIVÄ la 19.11. klo 15–17 House Cafe

su 6.11. klo 16 House Cafe

Tuoreimmat kuulumiset Malawista ja filmi 10-vuotisjuhlamatkalta.

Kakkukahvit juhlan kunniaksi. Mukana mm. Tapani Suonto ja Tiina Sinkkonen sekä Malawin kummisihteerit.

ARMOLAHJASEMINAARI

Tule kuulemaan uutisia Nepalin lähetyskentältä ja katsomaan, millaista arkielämä maassa on.

ONE WAY JOULUJUHLA 18.12.

La 5.11. klo 14–17 House Cafe

klo 12 NMKY:n juhlasali, Vuorikatu 19

One Wayn armolahjoja käsittelevä seminaarisarja jatkuu.

Tule kuuntelemaan innostavaa opetusta armolahjoista sekä niiden käytöstä.

One Voice-kuoro, puhujana Maija Haikonen.

Ohjelmassa myös joulunäytelmä.

Opettajina seminaarissa ovat Pertti Räty, Esa-Pekka Mattila ja Arto Boa.

JOULUMYYJÄISET 29.11.–21.12.

kahvilan aukioloaikoina

Leivonnaisia, lahjaideoita, kirjakaupan joulutarjouksia ym.

INTIA MYYJÄISET

Tuotto One Wayn toiminnan tukemiseen.

la 10.12. klo 10–16 House Cafe Leivonnaisia ja muita herkkuja Intian työmme hyväksi.

RAAMATTU AVAUTUU RAITIS JA RAKENTAVA

onewaykauppa.fi

Valikoimassa on mm. kiinnostavaa kirjallisuutta, opetus-CD -sarjoja, hengellistä musiikkia sekä hengellisiä DVD-elokuvia.

Les Wheeldon

31.12.–4.1. House Cafe Varustaudumme uuteen vuoteen Raamatun äärellä ja rukoillen.

Kokoussarja joka ilta 31.12.2016–4.1.2017 klo 18. Lisäksi sunnuntaina 1.1. klo 12.

4/2016

47 HOUSE CAFE avoinna ti, to ja pe klo 12-17, ke klo 12-15 sekä sunnuntaijuhlien yhteydessä, ma suljettu.

Joulutauko 22.12.2016 – 9.1.2017

ONE WAY HOUSE Maanantai MIESTEN RAAMATTUPIIRI klo 12 ONE VOICE -KUOROHARJOITUS klo 17.30 (joulutauko 19.12.-9.1.) jatkuu 16.1.

Tiistai NAISTENILTA klo 18 / 8.11., 13.12. ja 17.1 MIESTENILTA klo 18 / 15.11., 20.12. ja 24.1.

UGANDA-RUKOUSILTA KLO 17 / 29.11. ja 31.1.

ISRAEL-RUKOUSILTA klo 18:30 / 31.1.

ISRAEL-TILAISUUS 29.11. klo 18, puhujana Ilkka Puhakka Keskiviikko SENIORIKOKOUS klo 13–15 (tauko 21.12.-4.1.) jatkuu 11.1.

PÄIVÄJUHLA klo 13-14:30 / 16.11., 7.12., 11.1.

Torstai RUKOUSILTA klo 18 (joulutauko 22.12.-5.1.) jatkuu 12.1.

GET READY -NUORTEN AIKUISTEN ILTA klo 18 (joulutauko 22.12.-5.1.) jatkuu 12.1 Perjantai PERHEMUSKARI klo 10 raamattupiiri, klo 11 perhemuskari (joulutauko 23.12.-6.1.) jatkuu 13.1.

PERJANTAI KRISTUKSELLE (tauko 23.12.-6.1.) jatkuu 13.1. klo 18 rukouskokous klo 19 katutapahtuma klo 21 Gospel Cafe -tapahtuma

Lauantai

MISSION CREW klo 18, ilta 14-18 -vuotiaille

5.11.

klo 14-17 Armolahja-seminaari Pertti Räty

12.11. klo 18 Ilta särkyneille

puhe Sari Savela 19.11. klo 15-17 Nepal-tapahtuma 10.12. klo 10-16 Intia-myyjäiset

Sunnuntai

Kokoukset klo 12

NMKY:n juhlasali, Vuorikatu 19

06.11. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa One Voice -kuoro

Puhujana Tapani Suonto

13.11. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa House Band Puhujana Arto Boa

20.11. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa Mission Crew -band

Puhujana Esa-Pekka Mattila 27.11. SUNNUNTAIJUHLA (huom. House Cafe)

Musiikissa Nevada Sisters

Puhujana Tero Hokkanen 4.12.

EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Mattilan perheorkesteri Puhujana Tapani Suonto

11.12. SUNNUNTAIJUHLA

Musiikissa Vesa ja Birgitta Sihvo

Puhujana Esa-Pekka Mattila 18.12. JOULUJUHLA

Musiikissa One Voice -kuoro

Puhujana Maija Haikonen 25.12. EI TILAISUUTTA 01.01. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa One Voice -kuoro

Puhujana Les Wheeldon

Pyhäkoulu kokousten aikana

08.01. SUNNUNTAIJUHLA

Puhujana Hannu Äimänen 15.01. EHTOOLLISJUHLA

Musiikissa Vesa ja Birgitta Sihvo

Puhujana Tapani Suonto 22.01. SUNNUNTAIJUHLA

Puhujana Arto Boa 29.1.

SUNNUNTAIJUHLA Puhujana Esa-Pekka Mattila

Tarkemmat tiedot tilaisuuksista osoitteessa: houseseurakunta.fi/tilaisuudet

RAAMATUNLUKUOPPAAT

innostavat tarttumaan Sanaan päivittäin

Niilo Kuivalainen Oy Kiinteistöjen korjausja huoltotöitä 30 v kokemuksella – huolella ja varmasti!

0400 172 609 niilo.kuivalainen@pp.inet.fi niilo.kuivalainen.eu

SYYS-JO

• Lukuohjelma ja selitystekstit koko Raamattuun • Kirjoittajina Suomen tunnetuimpia raamatunopettajia Aikuisille Nuorille

HETKINEN 27 € vuosi, 24 € kesto (4 nroa) LIFTARI 21 € vuosi, 20 € kesto (3 nroa)

Haastattel

ussa

Teema: OMA Nella PAIKKANI

Tilaa itselle tai ystävälle

www.rll.fi tai tilaukset@rll.fi tai p. 045 122 3664 (ma, ti, to klo 10–15)

Raamatunlukijain Liitto

kotisivut.com - luotettavat internet-palvelut www.kotisivut.com puh. (09) 4559 6490

ULU 2016