Ympäristöystävällisempää asumista

Asumisen ympäristövaikutukset mietityttävät, mutta onneksi voimme omilla valinnoillamme osallistua niiden minimoimiseen.

Ilmaston lämpeneminen ja muut ympäristöasiat saavat meidät miettimään myös omaa vaikutustamme ympäröivään maailmaan. Suomi on harvaan asuttu ja kylmä maa, jossa asuminen sekä liikkuminen tuottavat yli puolet keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.

Ekologisuus kiinnostaa nyt vahvasti, ja se näkyy myös asumisen ja rakentamisen trendeissä. Uutta taloa rakentaessa on hyvä miettiä asumiseen tarvittavaa tilaa. Rakentamisessa suuresta talosta syntyy enemmän päästöjä asukasta kohden. Lisäksi isojen tilojen lämmittäminen vie paljon energiaa.

Rakentamisessa kannattaa panostaa laadukkaisiin ja kestäviin materiaaleihin sekä huolehtia syntyvien jätteiden tehokkaasta kierrätyksestä. Rakennusmateriaaleja valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että materiaalien valmistus aiheuttaa mahdollisimman vähän päästöjä. Ekologisin rakennusmateriaali on puu, joka on uusiutuva luonnonvara ja sitoo kasvaessaan itseensä hiilidioksidia. Myös tiilien raaka-aine on ympäristöystävällistä, mutta niiden valmistaminen aiheuttaa päästöjä. Päästöjä voidaan kuitenkin kompensoida tiilen pitkällä käyttöiällä ja uudelleen käytöllä.

Asunnon sijainti taasen vaikuttaa liikkumisesta syntyvään hiilijalanjälkeen. Hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä voi suosia ilmastoystävällisempiä liikkumismuotoja, kuten pyöräilyä ja julkista liikennettä.

Olemassa olevissa taloissa on suuri säästöpotentiaali, sillä rakentamisesta syntyvät päästöt ovat jo syntyneet. Uuden talon rakentamisesta aiheutuvien hiilipäästöjen kompensoiminen energiatehokkaammalla rakenteella vie vuosia. Vanhan asunnon remontoinnin tarvetta kannattaa harkita tarkkaan, ja turhia ulkonäkösyistä tehtäviä pintaremontteja kannattaa pyrkiä välttämään.

Omia asumisen tapoja ja tottumuksia kannattaa tarkastella ekologisuuden kannalta. Asunnon ja käyttöveden lämmitys vievät noin 82 prosenttia asumisen energiankulutuksesta. Vedenkäyttöä voi seurata, ja suihkun voi sulkea saippuoimisen ajaksi, sillä peseytyminen on suurin asumisen vedenkulutuksen lähde. Muita tapoja säästää vettä on pestä täysiä koneellisia sekä suosia pika- ja eko-ohjelmia. Vuotavat hanat ja wc-istuimet tulisi korjata pikaisesti, ja vanhat vesikalusteet on hyvä vaihtaa uusiin vettä säästäviin malleihin.

Oman kodin laitteiden energiankulutukseen on hyvä perehtyä. Sammuta laitteet virtanapista, kun et käytä niitä, ja irrota laturi pistorasiasta latauksen päätteeksi. Uutta laitetta hankittaessa kiinnitä huomiota sen energiatehokkuuteen ja kestävyyteen.

Sähkön kulutuksessakin omilla tavoilla on vaikutusta. Liian täysi jääkaappi ja oven tarpeeton availu lisäävät laitteen sähkönkulutusta. Vaikka valaistus vie vain pari prosenttia asumisen energian kulutuksesta, kannattaa siihenkin kiinnittää huomiota. Vaihda valaistus ledeihin ja sammuta valot tiloista, joissa ei oleskella.

Energian kulutuksen lisäksi asumisen ekologisuuteen vaikuttavat myös jätteiden lajittelu ja huolellinen kierrätys. Jo kaupassa voi ostokäyttäytymisellään vaikuttaa kiinnittämällä huomiota pakkausmateriaaleihin ja niiden ympäristöystävällisyyteen.

Lähteet: Rakennustieto, Greenhomes